Täysistunnon pöytäkirja 81/2004 vp

PTK 81/2004 vp

81. TIISTAINA 22. KESÄKUUTA 2004 kello 10

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

 

Jukka Gustafsson /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun nyt on käsittelyssä hallituksen esitys yksityisyyden suojasta työelämässä, niin on syytä todeta pöytäkirjoihin, että kello on 23.46 eli lähellä puoltayötä, niin että tämä tästä yksityisyyden suojasta työelämässä, mutta emmehän me tee lakeja itsellemme, vaan Suomen kansalle.

Niin, arvoisa puhemies, käsiteltävänä on siis hallituksen esitys, joka keskeisesti käsittelee huumausainetestien käyttöä, kameravalvontaa ja työnantajalle kuuluvien sähköpostiviestien hakemista ja avaamista koskevaa lainsäädäntöä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä ehdotetaan hallituksen esitykseen tehtäväksi aika moniakin muutoksia, joista osa tosin perustuu ja liittyy perustuslakivaliokunnan esittämiin huomautuksiin.

Ensiksi, arvoisa puhemies, alkoholi- ja huumausainetesteistä.

Eduskunta edellytti vuonna 2000 hyväksyessään lain yksityisyyden suojasta työelämässä, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelee ehdotukset alkoholi- ja huumetestien käyttöä koskevaksi lainsäädännöksi. Nyt hallitus on tehnyt esityksen menettelysäännöiksi huumetestien, mutta ei alkoholitestien osalta. Valiokuntamme katsoo, että myös alkoholin testausten osalta on syytä saada selkeät säännökset. Tämä on tärkeää, jotta pelisäännöt ovat selvät ja työpaikoilla osataan menetellä niin, että kunnioitetaan sekä työnantajan että työntekijän oikeuksia. Valiokunta ehdottaakin eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan "hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelee - - ehdotukset alkoholitestien käyttöä työpaikoilla koskevaksi lainsäädännöksi". Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa alkoholista aiheutuvia kansanterveydellisiä ja työturvallisuuteen liittyviä ongelmia ja pitää tärkeänä, että työpaikoille laadittava päihdeohjelma kattaa myös alkoholin käytön. Valiokunta ehdottaa tätä tarkoittavia muutoksia työterveyshuoltolakiin.

Huumausaineiden käytön ehkäisyä koskeva ohjelma ehdotetaan korvattavaksi päihdeohjelmalla, jonka tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi sekä päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Jotta työpaikalla aina olisi päihdeohjelma, kun työnantaja haluaa työntekijän tai työnhakijan menevän huumausainetestiin, valiokunta ehdottaa poistettavaksi työterveyshuoltolain 11 §:n 5 momentin, jossa ohjelmavaatimus olisi kytketty vain huumeriippuvuustilanteisiin.

Arvoisa puhemies! Huumausaineita koskevaan testaamiseen liittyy monia ongelmia. Rajan vetäminen lääkinnällisen ja muun käytön välillä on vaikeaa. Seulontamenetelmät eivät kata kaikkia huumeita, ja toiset huumeet, kuten kannabistuotteet, näkyvät testeissä vielä viikkoja käytön jälkeen. Kaikki huumaavat aineet, kuten anaboliset steroidit, eivät sisälly huumausaineluetteloon, jolloin testaaminen ei koske niitä, vaikka ne voivat olla työturvallisuudelle hyvinkin vaarallisia. Testeistä on myös vaikea todeta, onko henkilö ollut työssä huumausaineiden vaikutuksen alaisena.

Valiokunta painottaa, että lakiehdotusta koskevassa tiedotuksessa tulee kertoa testaamiseen liittyvistä ongelmista. Samalla valiokunta korostaa, että huumausaineiden käyttäjät tulee yhteistyössä terveyden- ja sosiaalihuollon muiden toimijoiden kanssa pyrkiä ohjaamaan tarvittavaan hoitoon ja kuntoutukseen. Lain tavoitteena on työturvallisuuden parantaminen. Tarkoitus ei ole eikä saa olla leimata huumaavia aineita käyttäneitä loppuiäkseen eikä syrjäyttää heitä työelämästä.

Huumausainetodistusta koskevaa 6 §:ää valiokunta ehdottaa muutettavaksi siten, että todistuksesta pitää ilmetä, onko työntekijän työ- tai toimintakyky heikentynyt huumausaineiden käytön johdosta. Jotkut huumausaineet tai lääkkeet voivat näkyä testeissä vielä viikkoja käytön jälkeen, jolloin on tärkeää pyrkiä arvioimaan, onko testitulos merkityksellinen työntekijän työn tai toimintakyvyn kannalta. Hallituksen esityksen mukaan huumausainetesti suoritetaan 8 §:n 1 momentin mukaisin perustein, jos epäillään henkilön olevan huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä, ja 2 momentin mukaisin perustein, jos henkilöllä epäillään olevan huumeriippuvuus.

Perustuslakivaliokunta pitää ongelmallisena sitä, että 1 momentti kohdistuu erotuksetta missä tahansa tehtävässä olevaan työntekijään eikä työnantajalta edellytetä minkäänlaista riskiarviota. Velvoittaminen tulee sitoa riskeihin, jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Korostan: siis tämä oli perustuslakivaliokunnan kanta. Tästä syystä ja ottaen huomioon, että selvän eron tekeminen 1 ja 2 momentin tilanteitten välillä olisi käytännössä vaikeaa, valiokunta ehdottaa 1 ja 2 momentin säännösten yhdistämistä, jota myös monet asiantuntijat ehdottivat, jolloin 2 momentin mukaiset edellytykset ulotetaan koskemaan myös 1 momentin tilanteita. Lisäksi edellytetään, että testaaminen on välttämätöntä työntekijän työn tai toimintakyvyn selvittämiseksi.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä lyhyesti sähköpostiviesteistä. Joka hetki niitä taitaa meillekin tuonne tulla. (Ed. Pulliainen: Kyllä!) — Kyllä. — Valiokunta korostaa Internetin kautta kulkevan sähköpostiliikenteen luotettavuudessa olevia ongelmia. Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan Internetin kautta kulkevaa sähköpostiviestiä voidaan muuttaa tai kopioida taikka se voi viipyä tai jäädä kokonaan tulematta perille. Lisäksi ovat vielä roskapostista aiheutuvat ongelmat. Näiden ongelmien johdosta valiokunta katsoo, että työnantajan toiminnan kannalta keskeisiä toimintoja ei pitäisi rakentaa sähköpostijärjestelmän varaan.

Lisäksi valiokunta suosittaa, että työpaikoille luotaisiin toimivat käytännöt, joiden mukaan tärkeät viestit ohjataan työpaikan virallisiin tai työyksikön yhteisiin sähköpostiosoitteisiin, jolloin vältytään yksittäisen työntekijän sähköpostien tutkimiselta hänen poissa ollessaan. Merkittävin muutos, jota valiokunta ehdottaa sähköpostia koskeviin säännöksiin, koskee 20 §:ää. Valiokunnan ehdotuksen mukaan viesti voidaan avata vain, jos viestin lähettäjään ei saada yhteyttä viestin sisällön selvittämiseksi tai sen lähettämiseksi työnantajan osoittamaan toiseen osoitteeseen.

Arvoisa puhemies! Lain jatkovalmistelusta: Valiokunta pitää tärkeänä, että lakia jatkossa selvennetään ja kirjoitetaan täsmällisempään muotoon. Valiokunta korostaa, että työelämää koskevan lainsäädännön tulee olla helppolukuista ja selkeää. Yksityisyyden suojaa työelämässä koskevan lain informatiivisuudelle ja selkeydelle tulee asettaa erityisen korkeat vaatimukset, koska laki käsittelee keskeisiä työelämän pelisääntöjä ja vielä sellaisia, jotka arjen työelämän käytännöissä ovat läsnä lähes jatkuvasti. Valiokunta pitää tärkeänä, että jokainen voi tarvittaessa selvittää siitä oikeutensa ja velvollisuutensa ilman lainopillista apua.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön sisältyy vastalause huumausainetestausta koskien. Kyseessä on kristillisdemokraattien vastalause.

Haluan myöskin, arvoisa puhemies, kiittää valiokunnan jäseniä tämän verrattain vaikean lakiesityksen käsittelystä ja siitä, että me saimme tämän kuitenkin nyt kevätistuntokaudella päätettäväksi asiaksi. Kiitos teille kaikille, niille, jotka ovat paikalla, ja niillekin, jotka eivät ole!

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Esitys laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta tuo sinällään kaivattua sääntelyä huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyyn, kameravalvontaan työpaikoilla ja työntekijöiden sähköpostiviestien hakemiseen ja avaamiseen. Koska, niin kuin valiokuntamme puheenjohtaja totesi, lain käsittely on siirtynyt näin myöhäiseen, keskityn tässä puheessani vain vastalauseessamme esille ottamiimme, valiokunnan kannasta poikkeaviin näkemyksiin. Nämä kohdat sisältyvät huumausaineiden testaamista ja siitä syntyneitä tietoja käsitteleviin pykäliin.

Huumeiden käyttö on Suomen rikoslain mukaan rangaistavaa. Tämä on lähtökohta. Tätä taustaa vasten tuntuu harmilliselta, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan enemmistön mielestä huumausaineiden testaamisen mahdollisuutta työelämässä on rajattava kaikissa mahdollisissa tapauksissa niin sanotuilla työtehtävistä johtuvilla erityisillä vaatimuksilla. Tämä työtehtävistä johtuva erityinen vaatimus laajennettiin valiokunnan toimesta koskemaan jopa niitä akuutteja testaustilanteita, joissa työnantajalla on jo perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumeiden vaikutuksen alaisena työpaikalla.

Päästäkseen testaamaan tällaista selvästi huumeissa olevaa työntekijää työnantajan on siis osoitettava, että testi on ensiksikin a) välttämätön työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi ja lisäksi b) työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä ja hyvää reagointikykyä, ja vieläpä c) työntekijän työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena vakavasti vaarantaa muun muassa työturvallisuuden, valtion tai liikenteen turvallisuuden tai voi aiheuttaa työnantajalle merkittävää taloudellista vahinkoa. Muun muassa näitä kohtia oli lueteltu. Kaikkien näitten sanomieni kohtien a, b ja c on oltava voimassa, jotta työnantaja voi velvoittaa työntekijän testiin.

Mielestäni siinä tilanteessa, kun on jo perusteltua aihetta epäillä työntekijän olevan huumausaineiden vaikutuksen alaisena, on tällaisen epäilyksen selvittäminen välttämätöntä. Ei ole mitenkään perusteltua rajata päihtymisepäilyjen selvittämistä erityisiä vaatimuksia sisältäviin työtehtäviin. Mikäli tällainen rajaus nyt tehdään, ei työnantajalla olisi normaalityötehtävissä keinoa velvoittaa testeihin edes vahvoissa päihtymysepäilyksissä. On mielestäni huomioitava, että huumausaineiden vaikutuksen alaisena oleva työntekijä voi missä tahansa työtehtävässä muodostua riskitekijäksi työpaikallaan. Valiokuntakuulemisessa tätä työpaikan yleisen ja toisten työntekijöiden turvallisuuden tarpeen korostamista ensisijaisena päätyi kannattamaan muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön edustaja lausunnossaan.

Arvoisa puhemies! Alkuperäinen hallituksen esitys tuo nämä työtehtävistä johtuvat erityiset vaatimukset testaamisen mahdollistajina silloin, kun työnantajalla on perusteltua syytä epäillä työntekijän riippuvuutta huumeista hänen toimiessaan näissä erityisiä vaatimuksia sisältävissä työtehtävissä. Itse ainakin luen tätä momenttia niin, että lainlaatija on halunnut samalla myös listata erityisiä työtehtäviä, joissa työskentelevä työntekijä olisi mahdollista velvoittaa testeihin riippuvuusepäilyksen poistamiseksi ikään kuin ennalta ehkäisten. Huumeriippuvuus olisi näissä työtehtävissä erityisen riskialtista niin työntekijälle kuin myös hänen ympäristölleen. Tällaisesta työtehtävästä esimerkiksi kävisi tullityöntekijä. Tämä on mielestäni perusteltua, sillä testauksen tavoitteena on työturvallisuuden parantaminen ja riippuvuudesta kärsivän ihmisen hoitoonohjaus.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan esityksessä nämä samat riskit eli juuri nämä työtehtävistä johtuvat erityiset vaatimukset testaamisen ehdoksi on ulotettu koskemaan siis niin huumeiden vaikutuksen alaisena oloa kuin huumeriippuvuuttakin. Lisäksi kirjoittamalla nämä riskit pötköön samaan momenttiin rajoitetaan näillä työtehtävistä johtuvilla erityisillä vaatimuksilla testaamismahdollisuuksia niin sanotuissa tavallisissa töissä. Vaikka ed. Gustafsson sanoi, että asiantuntijat suosittelivat sitä, niin minulla ainakin on useamman asiantuntijan lausunto, jossa pidettiin ongelmallisena juuri sitä, että ne kirjoitetaan sillä tavalla pötköön kuin sitten kiireessä jouduimme tekemään. Lainlaatija ei siis ole mielestäni tavoitellut huumeiden vaikutuksen alaisena olon ja huumeriippuvuuden välistä eroa vaan pyrkinyt nimenomaan luomaan 8 §:n 1 momentissa testaamisvelvoitteen kenelle tahansa yleisen turvallisuuden takia, kuten pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, ja pykälän 2 momentissa lainlaatija on halunnut mahdollistaa velvoitteen testaukseen riippuvuusepäilyksen poistamiseksi erityisissä työtehtävissä työskenteleville työntekijöille.

Arvoisa puhemies! Miksi sitten valiokunta päätyi laajentamaan työtehtävistä johtuvat erityiset vaatimukset myös akuuttien huumetilanteiden testaamisen ehdoksi? Epäilen, että syynä oli osittain perustuslakivaliokunnan lausuma ja aikataulun kireys. Perustuslakivaliokunta toteaa, että testiinvelvoittamismahdollisuus on sidottava esityksen perusteluissa tarkoitettuihin riskeihin esimerkiksi niin, että testaaminen on työntekijän työtehtävistä johtuvien erityisten vaatimusten vuoksi välttämätöntä hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi. Perustuslakivaliokunta toteaa siis, että ilman riskeihin sitomista ei testeihin saa ketään velvoittaa. Se ei kuitenkaan esimerkillään tarkoittanut sitä, että huumeiden vaikutuksen alaisena olon testaamiseksi sitouduttaisiin näihin samoihin riskeihin kuin erityisissä työtehtävissä toimivat.

Katsommekin tässä vastalauseessamme, että testeihin voi velvoittaa, jos työnantajalla on perusteltu aihe epäillä työntekijän olevan huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä, jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi vaarantaa työpaikan yleistä tai muiden työntekijöiden turvallisuutta. Tämä velvoittaminen koskee erotuksetta kaikkia töitä, joissa työtehtävien suorittaminen huumeissa voi vaarantaa työpaikan yleistä ja muiden työntekijöiden turvallisuutta. Ehdotuksemme ei myöskään yritä erotella sitä mahdotonta tosiseikkaa, onko huumeessa oleva ihminen satunnaisesti huumausaineiden vaikutuksen alainen vai riippuvainen huumeista. Työpaikan yleisen ja muiden työntekijöiden turvallisuuden kannalta sillä seikalla ei sitten tosielämässä ole merkitystä, vaikka on tietenkin huumeitten käyttäjän itsensä kannalta.

Samoin valiokunnan tekemien muutosten sanamuodon perusteella 6 §:n 2 momenttiin huumetestaamisen tarkoitukseksi ei tule huumeen käytön toteaminen sinänsä, vaan tämän testin perusteella on laadittava selvitys siitä, onko huumausaineita käytetty siten, että työntekijän työ- ja toimintakyky on heikentynyt, joten positiivisen huumetestituloksen taustalla olevaa huumeiden käyttöä on vielä erikseen arvioitava työntekijän työ- ja toimintakykyä vasten — ei varmaan mikään helppo tehtävä edes terveydenhuollon ammattilaiselle.

Haluan tässä vielä tuoda esille sen, että muutoin yhdymme valiokunnan käsityksiin siitä, että testauksella ei ole tarkoitus leimata huumaavia aineita käyttäneitä loppuiäksi ja että testauksen lisääntymisen seurauksena ei saa olla huumeita käyttäneiden tai kokeilleiden, esimerkiksi nuorten työntekijöiden syrjäytyminen työelämästä. Testaamisella on tarkoitus parantaa kaikkien työturvallisuutta, ei vähiten huumeiden käyttäjän itsensä. Varhainen toteaminen ja hoitoonohjaus voi muuttaa koko ihmisen elämän suunnan.

Valiokunnalle tuli kiire mietinnön antamisessa, sillä sitä oli välillä jo tarkoitus lykätä syksyyn. Tällöin olisimme voineet selvityttää ministeriön avulla yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa lainsäädännön laajentamista alkoholitestien käyttöä työpaikoilla koskevaksi, kuten eduskunta edellytti jo vuonna 2001 hyväksyessään silloisen lain yksityisyyden suojaksi työelämässä. Ministeriö kuitenkin painosti lain nopeaan läpivientiin, ja nyt tämä asia on valiokunnan pontena jälleen.

Arvoisa puhemies! Tulemme yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään vastalauseemme mukaiset pykälämuutokset ensimmäisen lakiehdotuksen 6 ja 8 §:ään.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Työministeriö ei ehkä ole aivan täysin toteuttanut tällaista oikeussuojaa, oikeusturvaa, koskevaa näkökulmaa tässä esityksessään. Uskon, että on syytä myöskin kiinnittää ministeriön vakavaa huomiota siihen, että jotkut sen antamat lakiehdotukset ovat olleet systemaattisesti puutteellisia tässä suhteessa. Voin vain mainita, että viime vuoden lopulla hyväksytty syrjinnänvastainen laki oli hieman samantapainen, mutta tässä valiokunta on tehnyt hyvin paljon muutoksia hallituksen esitykseen. On ehkä myös sanottava se, että kolmikantaneuvotteluissa ei ole myöskään saatu aivan kaikkein onnistuneinta lopputulosta. Itse asiassa kävi ilmi, että juuri luettelot näistä työtehtäviin liittyvistä erityisistä vaatimuksista ovat aika kummallinen kompromissi, joka on syntynyt työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken.

Sinänsä on totta kai tärkeää, että työelämässä asiat hoidetaan yhteistoiminnassa, ja on nimenomaan tärkeää, että tällaisissa asioissa, kuten esimerkiksi sähköpostin lukemisessa ja huumetestauksessa, myöskin soveltuvuustesteissä, joita nykyään yhä enemmän käytetään työnhakijoiden kohdalla, saadaan aikaiseksi selkeät pelisäännöt eikä mitään villin lännen tilannetta. Tämä laki nyt tähtää siihen, että monilta osin aika villi suhtautuminen esimerkiksi huumausainetesteihin saisi tällaisen hyvin selkeän lakipohjan. Jatkossa on hyvin tärkeää seurata sitä, miten tätä lakia noudatetaan, koska todellakin kysymys on aika vaikeista tilanteista.

Olen ihan samaa mieltä ed. Essayahin kanssa siitä, ettei työnantajilla mutta ei myöskään työntekijöillä tule olemaan ihan helppoa tämän lain kanssa. Kiitän kuitenkin puheenjohtaja Gustafssonia siitä, että hän hyvin perusteellisesti johdatti meidät tämän lain yksityiskohtiin ja suhtautui todella rakentavasti siihen, että pystyimme, koko valiokunta, hakemaan tähän parannuksia. Kun hän kiittää valiokunnan jäseniä, niin hän kyllä itse ansaitsee kaikkein suurimmat kiitokset tästä työstä taas kerran.

Mitä tulee soveltuvuustesteihin, valiokunta on ollut huolissaan siitä, että kun niitä paljon käytetään, niitä myöskin saattaa joutua ulkopuolisten käsiin, jolloin mahdollisesti hyvin vahvasti yksityisyyden piiriin kuuluvaa tietoa siirtyy sellaisille henkilöille, joille se ei ole lainkaan tarkoitettu. Tässä suhteessa on todellakin noudatettava huolellisuutta ja kunnioitettava yksityisyyden suojaa.

Sähköposti on sellainen asia, jota itse asiassa säädellään perustavanlaatuisesti eduskunnan hiljattain hyväksymässä sähköisen viestinnän tietosuojalaissa, joka perustuu EU-direktiiviin. Muuten haluaisin vain mainita, että kun kansainvälisesti pyritään nyt vastustamaan terrorismia, niin yksi muutos, joka aivan ilmeisesti on tulossa tietosuojalakiin sähköisen viestinnän osalta, on se, että Euroopan unionissa on syntynyt valtionpäämiesten keskeinen tahtotila siitä, että operaattorit velvoitetaan jatkossa aivan ilmeisesti tallentamaan teleliikenne- ja teletunnistetietoja pitkän aikaa mahdollisesti terrorismista epäiltyjen henkilöiden parempaa tavoitettavuutta ajatellen. Silloin myöskin eduskunta joutuu ottamaan kantaa siihen, onko tämmöinen puuttuminen hyväksyttävää. Mutta se ei liity niinkään työelämään suoraan.

Lopuksi, arvoisa puhemies, huumetesteistä. On todellakin hyvin tärkeää, että työpaikoilla on päihdeohjelma, joka kattaa kaikki riippuvuutta aiheuttavat aineet. Suomessa tietysti, niin kuin asiantuntijat ovat valiokunnalle korostaneet, tämä perinteinen Alkosta saatava huume, nykyään tietysti myös maitokaupoista saatava huume eli alkoholi on se keskeinen ongelma. On todellakin aika käsittämätöntä, että kun eduskunta erikseen toivoi alkoholi- ja huumetestejä koskevaa lainsäädäntöä, niin sitten tämä alkoholi ikään kuin vain jotenkin kummallisesti unohtui tästä. Hallituksen on todella viipymättä ryhdyttävä valmistelemaan sitä osaa huumetestauksesta ja koko kysymyksestä.

Mielestäni on hyvin perusteltua, että pykäliin on nyt liitetty se maininta, että testauksen tarkoitus on selvittää työntekijän työ- ja toimintakykyä. Tällä tavalla itse asiassa todella työterveyshenkilöstölle tulee hyvin tärkeä tehtävä, jossa se joutuu arvioimaan mahdollista huumeiden käyttöä nimenomaan henkilön työ- ja toimintakyvyn kannalta. Mutta tässä mielestäni ovat nimenomaan tasapainossa työnantajan oikeus ikään kuin valvoa työntekijöitä ja sitten toisaalta työntekijän oikeus siihen, mitkä tiedot kuuluvat työnantajalle.

Puheenjohtaja Gustafsson mainitsi, että lääkinnällisen käytön erottaminen varsinaisesta huumekäytöstä ei aina ole ollenkaan helppo asia. Esimerkki, joka on tullut mieleen, on se, että esimerkiksi henkilöt, joilla on ollut vahva opiaattiriippuvuus, saattavat saada metadonilääkettä, joka itse asiassa saattaa palauttaa heidän työkykynsä ja työ- ja toimintakykynsä aika tehokkaasti ja on lääkinnällistä käyttöä, mutta se saattaa sitten olla seuraus aiemmasta vahvasta huumeriippuvuudesta. Ei tietenkään kuulu työnantajalle se, jos ihminen on kuntoutunut ja mahdollisesti säännöllisen lääkärin valvonnassa tapahtuvan lääkinnällisen huumekäytön piirissä, se tieto todellakaan ei mielestäni kuulu työnantajalle. Tuli esiin se, että tietyt huumausaineet ovat sellaisia, että ne poistuvat verestä hitaammin kuin toiset, vesiliukoiset aineet, ja olisi aivan kohtuutonta, jos sitten tällainenkin tieto jostain satunnaisesta aikaisemmasta käytöstä voitaisiin työpaikalla tulkita niin, että henkilö ei kelpaa työtehtävään.

Valiokunnassa on lääkärijäseniä, jotka huomauttivat anabolisten steroidien huomattavista vaaroista. Nehän lisäävät nykyisten tutkimusten mukaan aika vahvasti myöskin väkivaltaista käyttäytymistä ja kaikenlaista impulsiivista käyttäytymistä. Ed. Brax on kirjoittanut hiljattain ison, perusteellisen artikkelin tästä aiheesta Helsingin Sanomiin, ja toivon, että sekin omalta osaltaan saa aikaan sen, että näihin anabolisiin steroideihin ryhdytään suhtautumaan vakavammin semminkin, kun ne aiheuttavat vakavia terveyshaittoja myöskin käyttäjille itselleen.

Arvoisa puhemies! On todella hyvin tärkeää, miten tämän lain soveltaminen käytännössä sujuu. Aivan ilmeisesti viranomaisilla tulee olemaan tärkeä tehtävä, että he myöskin informoivat työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä ja toimittavat työpaikoille ohjeita siitä, mitkä tällä lailla sovittavat ja laissa päätettävät pelisäännöt ovat.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä mietintö on erittäin hyvin kirjoitettu. Siinä korostuu se, että kysymys on todella yksityisyyden suojasta, ja se asia on läpäisyperiaatteella hyvin taitavasti ja sanoisinko suorastaan hienovaraisesti, läpikäydysti, viety tämän mietinnön ja lakitekstien läpi.

Voin yhtyä siihen näkemykseen, että tämän täsmällisyyden osalta toivomisen varaa tietysti on. Se on tämän uuden perustuslain mukanaan tuoma vaikeus. Tällaisissa asioissa se on sitä aivan erikoisesti. Se on sellaista, että varmasti kolmannella tai neljännellä kerralla tämä sattuu suurin piirtein täsmällisesti kohdalleen ja joudutaan sitten käymään yhteiskunnan tilan seurantaa siinä samalla, mikä sitten vielä vaikeuttaa tätä täsmällisyysvaatimuksen toteuttamista.

Päihdeohjelma-asia on ok. Huumetestausten kohdalla olen samaa mieltä kuin tässä mietinnössä enkä voi yhtyä niihin lähestymistapoihin, joita on tuossa vastalauseessa.

Sähköpostiviestejä käsiteltiin perusteellisesti juuri liikenne- ja viestintävaliokunnassa, niin kuin tässä jo edellisessä puheenvuorossa on käynyt ilmi. Tämä teksti tyydyttää, mikä tässä on nyt tarjolla. Se, mikä minun varsinainen ehdotukseni on, on se, että olisin toivonut ponnen, jossa olisi edellytetty sitä, että työpaikoille tältä pohjalta luotaisiin yksityisyydensuojaopas, joka olisi kattava yhteenveto tästä asiasta, koska tämä on vaikea asia työpaikoilla.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta käsittelyssä on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalla ollut käytettävissä eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunnan lausunto ja hallintovaliokunnan lausunto. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta itse pyysi lausunnon myös liikenne- ja viestintävaliokunnalta. Nämä lausunnot on otettu huomioon tässä. Erityisesti perustuslakivaliokunnan lausuntoa on käytetty.

Nyt kun katsoo tätä kokonaisuutta, jota työelämä- ja tasa-arvovaliokunta mietinnössään on käsitellyt hyvin perusteellisesti, ja sitä, mitkä siellä nousivat pääkohdiksi ja pääasioiksi, niin on noussut ajatus, olisiko voinut olla myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto, mutta kun näitä lausuntoja oli jo näin paljon, tätä työmäärää ja kiirettä ajatellen tietysti täytyy tehdä harkintaa ja arviota. Mutta kuitenkin tässä, niin kuin jo on tullut esille, hyvin vahvasti työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on ottanut kantaa kaiken kaikkiaan työterveyteen ja työsuojeluun ja työturvallisuuteen ja sitä kautta semmoisiin asioihin, jotka ovat sosiaali- ja terveystoimen alaa.

Arvoisa puhemies! Lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä ehdotetaan siis lisättäväksi huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä, kameravalvontaa työpaikoilla ja työntekijöiden sähköpostin hakemista ja avaamista koskevat säännökset, eli kysymys on laista, jossa oikeastaan tehdään säännöksiä aika laajasti, uudistetaan kokonaisuudessaan tätä lakia. Lähtökohtana on todella työntekijän perusoikeudet, mutta myös työturvallisuus.

Nyt käsiteltävänä olevaan lakiehdotukseen on sisällytetty ehdotukset huumetestien käyttämisessä noudatettavista menettelyistä. Niin kuin täällä on tullut esille, niin nimenomaan on kysymys huumetesteistä, ja alkoholitestaus on jäänyt ulkopuolelle. Sitä ei tässä käsitellä eikä ole esitetty. Tämän kysymyksen valiokunta mietinnössään on nostanut mielestäni hyvin esille, ja tästä on tehty valiokunnan lausumaesitys, joka kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelee eduskunnalle ehdotukset alkoholitestien käyttöä työpaikoilla koskevaksi lainsäädännöksi." Jos olisi aikaa ollut enemmän, niin tähän yhteyteen olisi voitu jo nyt liittää nämä asiat, jotka nyt tässä jäävät puutteeksi.

Siis valiokunta piti tärkeänä, että alkoholitestausten osalta saadaan säännökset ja näin tämä työ jatkuu. Jos ajatellaan näitä huumetestejä, valiokunta korosti työterveyshuollon keskeistä asemaa ja kehittämisvastuuta kaiken kaikkiaan päihdeongelmia työpaikoilla käsiteltäessä ja hoidettaessa ja nimenomaan sitä, että työterveyshuollon henkilöstön asiantuntemusta ja osaamista kehitetään ja hyödynnetään työpaikkojen päihdeohjelmien laadinnassa. Se lisäys, että päihdeohjelmat ovat olemassa niissä työpaikoissa, joissa testauksia suoritetaan, on yksi olennainen asia.

Asiantuntijakuulemisessa kävimme keskustelua myös siitä, kuinka suuri ongelma huumeongelma on työpaikoilla. Asiantuntijakuulemisen yhteydessä todettiin, että tietysti varsinaisesti huumeiden ongelmakäyttäjät ovat suurelta osalta työelämän ulkopuolella. Nimenomaan tästä kertovat Stakesin tekemät valtakunnalliset päihdetapauslaskennat ja tiedot sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä sinänsä ei sulje pois, etteikö huumeongelmaa ole myös työpaikalla, koska tiedetään väestölle suunnattujen huumekyselyjen perusteella, että huumeiden käyttö sinänsä on lisääntynyt.

Vastalause, jota me kristillisdemokraatit olemme esittäneet tähän valiokunnan mietintöön ja tähän lakiin, koskee siis näitä huumausainetestauksia. Sinänsä pidimme erittäin hyvänä sitä, minkä valiokunta puheenjohtaja ed. Gustafssonin todella hyvällä työllä tavoitti tässä mietinnössä, eli sitä, että nostettiin tavoitteeksi työturvallisuus ja sen parantaminen, eli on kysymys paitsi siitä testauksesta ja huumeiden käyttäjistä myös koko työyhteisöstä. Tarkoitus ei ole siis leimata, näin valiokunnan mietinnössä todetaan, huumaavia aineita käyttäneitä henkilöitä loppuiäkseen, vaan erityistä huomiota tulee työpaikoilla kiinnittää hoitoonohjaukseen, huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen luottamukselliseen käsittelyyn ja testaamista koskevien todisteiden huolelliseen hävittämiseen heti, kun se käsittelyn tarkoituksen kannalta on mahdollista, eli niitä käytetään vain siihen, mihin ne on tarkoitettu. Eli näen, että nämä olivat erittäin hyviä huomioita, mitä valiokunta teki.

Arvoisa puhemies! Ed. Essayah selvitti vastalauseen perustelut, miksi näihin momentteihin 6 ja 8 olemme esittämässä muutoksia.

Ihan lyhyesti tästä vielä: Työ- ja tasa-arvovaliokuntahan mietinnössään ehdotti, että 8 §:n 2 ja 1 momentit yhdistetään. Tältä osin voidaan kuitenkin todeta, että siinä tilanteessa, kun on jo perusteltua aihetta epäillä työntekijän olevan huumausaineiden vaikutuksen alaisena, on tällaisen epäilyksen selvittäminen välttämätöntä. Näin ollen ei ole mitenkään perusteltua rajata päihtymysepäilyjen selvittämistä siis näihin niin sanottuihin erityisiä vaatimuksia sisältäviin työtehtäviin. Mikäli tällainen rajaus tehtäisiin, ei työnantajalla olisi näissä normaalityötehtävissä keinoa puuttua vahvoihinkaan päihtymysepäilyihin tai yleensä päihtymysepäilyihin. On myös huomioitava, että huumausaineiden vaikutuksen alaisena oleva työntekijä voi missä tahansa työtehtävässä muodostua riskitekijäksi eli tämä on se oletus, mistä lähdemme. Sen vuoksi verrattaessa työpaikan yleistä ja muiden työntekijöiden turvallisuuden vaarantamisen mahdollisuutta ja perustellusti huumausaineen vaikutuksen alaiseksi epäillyn yksityisyyden suojaa keskenään, katsomme, että muiden työntekijöiden turvaamisen tarve on tässä nostettava ensisijaiseksi. Tätä perustelemme sillä, niin kuin täällä ed. Essayahkin toi esille, että asiantuntijalausunnoissa nimenomaan sosiaali- ja terveysministeriön edustaja nosti tämän asian.

Momenttien yhdistämisen ongelmana on myös suuri tulkinnanvaraisuus eli esimerkiksi kysymys siitä, mitä tarkoitetaan työntekijän tehtävistä johtuvilla erityisiksi määritellyillä vaatimuksilla. Näin ollen olemme tehneet tämän muutosesityksen, jota yksityiskohtaisessa käsittelyssä sitten esitämme.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan käsittelyssä on merkittävä työelämän pelisääntöjä koskeva paketti, jolla säädellään yksityisyyden suojaa työelämässä. Lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä ehdotetaan lisättäväksi huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä, kameravalvontaa työpaikoilla ja työntekijän sähköpostin hakemista ja avaamista koskevat säännökset.

Valiokunnan alkuperäisen aikataulun mukaan olimme varautuneet siihen, että saamme syysistuntokaudella eduskunnan käsittelyyn perusteellisesti ja huolellisesti käsitellyn lain, jossa asiantuntijakuulemisissa esille nousseet ongelmakohdat olisi saatu kirjattua hyvin harkittuun ja selkeään muotoon. Näin nyt ei valitettavasti kuitenkaan käynyt. Viime metreillä jouduimme valiokunnassa tilanteeseen, jossa valiokunta, ehkä hieman valitettavasti, joutui antamaan täysistunnon käsiteltäväksi jossakin määrin sisällöltään keskeneräisen mietinnön.

Keskeisimmät asiat valiokunnan mietinnöstä löytyvät, mutta turhan moni asia jää kiireisen aikataulun vuoksi liian ohuelle tarkastelulle. Aikataulun asettamista rajoitteista kertovat myös mietinnön perusteluihin sisältyvät kommentit: "Käytettävissään olleen ajan ja resurssien puitteissa valiokunta ei ole voinut tällaisia muutoksia tehdä, mutta pitää tärkeänä, että valmisteltaessa jatkossa tähän lakiin tehtäviä muutoksia esitykseen sisällytetään myös nämä muutokset."

Tietysti ikävästi ajatellen voisi tulkita asian vaikka niinkin, että hallitus on kiirehtinyt mietintöä, jotta valiokunnalla ei olisi ajan puitteissa riittävää mahdollisuutta niin sanotusti sörkkiä tai parannella hallituksen esittämää lakia. En väitä, että näin olisi. Harrastan tässä kohdassa vain yksityisajattelua ääneen, enkä oikeastaan halua tätä asiaa sen enemmin tässä penkoa, koska valiokunnan puheenjohtaja ed. Gustafsson saattaa perua jopa ansaitut kiitoksensa valiokunnan jäsenille.

Lievistä moitteistani huolimatta uskon, että valiokunnan urakoiman työn pohjalta laki voidaan ottaa käyttöön. En kuitenkaan malta olla sanomatta, että lainsäädäntötyön rytmitys vaatisi mielestäni todellakin pikaista korjausta. En tarkoita tällä yksin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa vaan valiokuntatyötä kokonaisuudessaan.

Vaikka laki sisältää useampia elementtejä, tyydyn omassa puheenvuorossani lähinnä yleisiin toteamuksiin sekä tarkastelemaan huumeiden ja päihteiden käyttöä työpaikoilla ja niiden testaamiseen liittyviä kysymyksiä. Huumausainetestit ovat myös valiokunnan työssä olleet suurin ongelmakohta. Miten säätää laki, joka yhtäältä turvaa yksilön oikeudet ja toisaalta taas antaa perustellulle huumetestaukselle oikeutuksen?

Arvoisa puhemies! Lain säännökset koskisivat sekä työntekijää että soveltuvin osin työnhakijaa. Mitkä sitten ovat nämä soveltuvat osat, se jää osin epäselväksi. Soveltamisalaa koskevassa kohdassa jää myös vaivaamaan se, että laki koskee työ- ja virkasuhteessa olevia, mutta siitä ei ilmene, miten työpaikoilla menetellään työsuhteen ulkopuolelle jäävien, kuten harjoittelijoiden ja erilaisissa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevien osalta.

Uusi tekniikka ja vähän vanhempikin aiheuttaa helposti työpaikoilla tilanteita, joissa kaivataan tarkempaa sääntelyä. Yksityisyyden suojan loukkaamattomuus on ymmärrettävää ja sitä tulee kunnioittaa. Perustuslailla turvataan jokaiselle yksityiselämän suoja ja myös henkilötietojen suoja. Olen kuitenkin tämän lain kohdalla joutunut aivan aidosti pohtimaan, missä kohtaa kulkee yksilön oikeus ja missä suhteessa se on yhteiskunnan intresseihin. Miten suurta yksityisyyden suojaa on tarkoituksenmukaista turvata henkilölle esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa taustalla on rikollinen toiminta, kuten huumeidenkäyttö? En ole myöskään täysin vakuuttunut siitä, että oheinen mietintö antaa oikean signaalin yhteiskunnan asenteesta huumeidenkäyttöön.

Paheksuva sormen heristely ei kuitenkaan ole yhtään sen parempi tapa. Sen sijaan varhaisen puuttumisen merkitystä huumeongelmissa ei missään nimessä saa vähätellä. Mitä aikaisemmin asioihin puututaan, sitä paremmat edellytykset huumeen käyttäjällä ja hänen omaisillaan on selvitä vähin vaurioin. Myös yhteiskunnan intressinä on saattaa päihteiden käyttäjä mahdollisimman aikaisin asianmukaisen hoidon piiriin.

Rikollisuuden lisääntyminen sekä yhteiskunnan harteille jäävät moninaiset tappiot ja kustannuserät eivät näissä tapauksissa ole merkitykseltään vähäisiä. Erään asiantuntijan suulla tuli valiokunnan kuulemisissa todistettua, että huumeeton työpaikka on epärealistinen tavoite. Saattaa olla, mutta on valitettavaa, jos yhteiskunta ja lainsäätäjä nostavat kädet pystyyn tämän asian edessä. Tätä ei pidä käsittää niin, että lainsäädännön tulisi mielestäni mahdollistaa kaikkien testaaminen missä tahansa ja ilman mitään perusteluita. Säännöt ja rajat ovat tarpeen.

Vaikka osa asiantuntijoista on pitänyt suomalaisten työpaikkojen huumeongelmaa lähinnä marginaalisena, olemme kuulleet myös toisenlaisia näkemyksiä. Kulissien takaa voi löytyä yllättäviä luurankoja, joiden kolina ei välttämättä ole realisoitunut selkeinä lukuina tilastoihin ja tutkimuksiin.

Arvoisa puhemies! Hyväksyessään yksityisyyden suojaa työelämässä koskevan lain vuonna 2001 eduskunta edellytti, että hallitus kolmikantaisesti valmistelee ehdotukset alkoholi- ja huumetestien käyttöä koskevaksi lainsäädännöksi. Nyt käsiteltävänä olevaan lakiehdotukseen sisältyvät vain huumetestejä koskevat menettelyt. Alkoholitestausta koskevat säännöt jäävät edelleen puuttumaan. Puhallustestejä koskeva viittaus on alkuperäisestä hallituksen esityksestä poistettu, koska perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että työnantajan oikeudesta suorittaa työntekijälle puhalluskoe tulee säätää riittävän täsmällisesti lailla, joka täyttää perusoikeuksien rajoittamisen yleiset edellytykset.

Valiokunta ei ole saanut nyt esillä olevaan lakiin alkoholitestauksen säädöksiä lisättyä, mutta ehdottaa mietinnössään hyväksyttäväksi lausumaa, jossa eduskunta edellyttää hallituksen yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelevan ehdotukset alkoholitestien käyttöä työpaikoilla koskevaksi lainsäädännöksi.

Alkoholin käytön kansanterveydelliset ja työturvallisuutta vaarantavat vaikutukset ovat erittäin suuret, jopa moninkertaiset, verrattuna huumeiden käytön vastaaviin vaikutuksiin. Valiokunta onkin korostanut, että työpaikoille tulisi yhteistyössä työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa laatia kattava päihdeohjelma, jossa sovittaisiin menettelytavoista painottaen erityisesti ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista kaikkiin päihdeongelmiin ja toimivan hoitoonohjauksen järjestämistä.

Työterveyshuolto on työpaikkojen vastuullinen ja asiantunteva toimija, jolla tulee olla keskeinen rooli työpaikkojen päihdeongelmien kartoittamisessa ja hoitamisessa. Päihdeohjelma on myös ehtona sille, että työpaikoilla voidaan ylipäätään huumetestausta edellyttää. Ei liene kovin inhimillistä, että huumeseulaan jääneet käyttäjät vain työnnettäisiin syrjään. Hoitoonohjaus palvelee koko yhteiskuntaa, mutta tässäkään tilanteessa työnantajan vastuulle ei tule vyöryttää kustannuksia niistä toimista, jotka eivät varsinaisesti työterveyshuollolle kuulu.

Vaikka valiokunta toivookin pikaisia toimia alkoholitestauksen säädösten aikaansaamiseksi, on syytä kuitenkin varata riittävästi aikaa myös toimikunnan työlle. Tälläkin hetkellä monilla työpaikoilla on hyvin toimivat ja kaikkien yleisesti hyväksymät säännöt siitä, miten alkoholitestaus suoritetaan. Kyse on ennen kaikkea työturvallisuudesta. Yksityisyyden suoja ei milloinkaan saa ohittaa työturvallisuusnäkökohtia, jotka ovat työpaikoilla ensiarvoisen tärkeä asia. Päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena oleminen on lähes poikkeuksetta työturvallisuusriski. Riippuvuus on aina myös merkki siitä, että riski henkilön epäjohdonmukaiselle toiminnalle ja epäluotettavuudelle on olemassa. Tämä ei tietenkään poissulje sitä, että henkilö voi olla epäjohdonmukainen ja epäluotettava ilman päihderiippuvuuttakin. Kaikenlainen riippuvuus ohittaa helposti yksilön muut tarpeet, ja oma harkinta saattaa pahastikin hämärtyä ja johtaa virhearviointeihin.

Arvoisa puhemies! Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelystä. Lähtökohtana on, että työnhakija tai työntekijä toimittaisi itse työnantajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen. Tämä on hyvä periaate. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös tämän laatuisten asiakirjojen käsittelyyn, sillä positiivinen huumausainetesti ei saa aiheuttaa yksilön leimautumista huumehörhöksi loppuiäkseen. Huumeet ovat sairaus, josta voi parantua, pitkälle edenneenä kuitenkin harvoin omin voimin. Siksi on tärkeää, että huumetestauksen rinnalle nostetaan myös työterveyshuollon ja hoitoonohjauksen rooli. Lakimuutokseen liittyen työterveyshuoltolaissa säädettäisiin työnantajan velvollisuudeksi laatia yhteistyössä henkilöstön kanssa huumeidenvastainen ohjelma, siis ehdotetussa muodossa niin sanottu päihdeohjelma.

Valiokunta on pitänyt tärkeänä, että työpaikoille luodaan ja vakiinnutetaan käytännöt, jotka turvaavat henkilötietoja sisältävien asiakirjojen huolellisen käsittelyn. Erityistä huomiota tulee kiinnittää luottamuksellisuuden turvaamiseen käsiteltäessä huumausainetestausta ja terveydentilaa sekä henkilöarviointeja ja sähköpostiviestejä koskevia tietoja. Tämä on tärkeä näkökulma. Jos asetamme tiukat säännöt sille, miten ja milloin asiakirjoja voi pyytää ja saada, on syytä pitää huolta myös siitä, että ne eivät tämän jälkeen joudu vääriin käsiin ja siten vaaranna henkilön yksityisyydensuojaa.

Arvoisa puhemies! Huumausaineiden testaaminen ei ole täysin ongelmatonta. Seulottavia aineita on laaja kirjo, ja toisaalta taas anaboliset steroidit ja liimat eivät sisälly huumausainelain huumausaineluetteloon, jolloin ne eivät kuulu myöskään testattaviin aineisiin. Ongelmatonta ei ole myöskään se, että tapoja saada päänsä sekaisin löytyy jatkuvasti uusia. Parhaiten seulontamenetelmät palvelevat tarkoitustaan, kun tiedetään melko tarkkaan, millaisia huumeita etsitään.

Vaikka testit eivät aivan suoraan kerro, onko henkilö ollut työssä huumausaineiden vaikutuksen alaisena, asiantuntijoiden arviot testeissä löydettyjen aineiden määrästä ja laadusta ovat avainasemassa. Valiokunnan ehdotus 6 §:n muotoiluksi on sikäli erittäin perusteltu. Kyseistä pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että huumausainetestejä koskevasta todistuksesta tulee ilmetä, onko työntekijän työ- tai toimintakyky heikentynyt huumausaineiden käytön johdosta. Työnantajan kannalta lisäys on hyvä, enkä ymmärrä, miksi kristillisdemokraatit ovat vastalauseessaan esittäneet tämän pykäläkohdan poistamista. Jotkut huumausaineet tai lääkkeet voivat näkyä testeissä vielä viikkoja käytön jälkeen, jolloin on tärkeää pyrkiä arvioimaan, onko testitulos merkityksellinen työntekijän työ- tai toimintakyvyn kannalta. Tämä auttaa työnantajaa asian arvioimisessa, ei suinkaan heikennä mahdollisuuksia.

Eräissä kommenteissa on ollut havaittavissa pelko siitä, että kannabistuotteiden käyttäjät ja pilvenpössyttelijät tulisivat leimatuiksi satunnaisen käytön perusteella. Tätä riskiä tuskin on olemassa, sillä eri aineille määritellyt niin sanotut cut off -arvot sekä asiantuntijan testin perusteella tekemä arvio työ- ja toimintakyvystä määrittelevät asian todellisen laidan. Vaikka asia ei tähän lakiin liitykään, täytyy silti todeta, että myös kannabistuotteet ovat huumeita ja niiden käyttö on lainvastaista. Oma kielteinen kantani kannabikseen sai vielä vahvistusta asiantuntijakuulemisten perusteella: kannabiksen käyttäjillä ja tietynlaisilla mielisairauksilla on kiistatta yhteyttä toisiinsa.

Omia dramaattisia muutoksia tai merkittäviä avauksia valiokunta ei hallituksen esitykseen ole tehnyt. Pykälämuutokset johtuvat pääsääntöisesti perustuslakivaliokunnan lausunnosta, jonka kanta sitoo luonnollisesti myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsiä.

Valiokunnan mietintöön on jätetty yksi vastalause, johon kokoomus ei ole valiokunnassa yhtynyt. Emme katsoneet voivamme siihen yhtyä, koska mielestämme valiokunnan tekemä lisäys 6 §:ään on tarpeellinen eikä sitä tule poistaa.

8 §:n kohdalla tilanne on hieman erikoinen. Valiokunnassa äänestetty kristillisdemokraattien esittämä muutosesitys ei ole ollut saman sisältöinen kuin se on nyt käsittelyssä olevaan vastalauseeseen kirjattuna. Alkuperäinen muutos ei ole ollut perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukainen, joten emme ole sitä valiokunnan käsittelyssä tukeneet. Nyt esillä oleva korjattu pykälämuotoilu on kuitenkin tulkittu perustuslain mukaiseksi ja vastaa näin muotoiltuna varsin hyvin sitä kantaa, jota olemme kokoomuksen edustajina valiokunnassa korostaneet. Vastalauseen pykälämuotoilussa on lisäys, joka rajaa työtehtävät sellaisiin, joissa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi vaarantaa työpaikan yleistä tai muiden työntekijöiden turvallisuutta. Tämän pykälämuotoilun mukaan laki asettaisi työpaikan yleisen turvallisuuden ja työturvallisuuden ensisijaiseksi verrattuna yksityisyyden suojaan. Tämä on mielestäni oikea periaate eikä näin muotoiltuna ole enää ristiriidassa perustuslakivaliokunnan tulkintaan nähden.

Vaikka perustuslakivaliokunta on tulkintakysymyksessä ylin asiantuntija, en aivan täysin allekirjoita sen lausunnossa ilmenevää näkemystä ja vaatimusta siitä, että epäilys huumeiden alaisena työskentelystä ei olisi riittävä peruste testin vaatimiselle. En oikein usko, että yhteiskunnassa on yhtään työtehtävää, jonka suorittaminen kaasuissa tai pöllyissä olisi täysin turvallista ja hyväksyttävää. Perustuslakivaliokunnan kanta on kuitenkin enemmän kuin laki, ja sitä ei siksi käy kiistäminen.

Arvoisa puhemies! Vaikka en ole valiokunnassa ollut kannattamassa 8 §:n muutosta, aion tukea sitä huomisessa äänestyksessä. Tämä ei johdu siitä, että olisin yhdessä yössä kääntänyt takkini, vaan siitä, että joku toinen on yllättäen muuttanut minun takkini villapaidaksi.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tästä hallituksen esityksestä kävimme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa erinomaisia keskusteluja. Me kuulimme monia asiantuntijoita, ja mielestäni se keskustelu, mikä käytiin, oli ansiokkaan laaja-alaista. Pohdimme yksityisyyden suojaa monelta eri kantilta. Mielestäni tehty mietintö kuvaa hyvin sitä, mitä valiokuntamme halusi aiheesta välittää.

Itse puutun tässä puheessa vain yhteen asiaan, teemaan, eli alkoholi- ja huumetestauksiin. On hyvä, että tästä asiasta säädetään tarkemmin, koska se helpottaa käytäntöjen luomista työpaikoilla. Nyt kun huumeiden käytön ennustetaan lisääntyvän, on aivan selvää, että se on lisääntyvä myöskin työpaikoilla ja työntekijöillä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan huumausainetesteihin liittyy monia ongelmia. Toivonkin, että tällaisena teknologian huippuaikana me kehittäisimme entistä parempia testejä, niin ettei näitä ongelmia, mitä asiantuntijat meille toivat esille, olisi enää. Nämä kuvatut ongelmat nimittäin voivat aikaansaada sen, ettei huumausainetestejä tehdä lainkaan. Se olisi hyvin huono asia, koska silloin tällainen varhaisen puuttumisen idea vesittyisi.

Mietinnössä todetaan, että alkoholin testauksen osalta vastaavia säännösehdotuksia ei ole esitetty. Onkin hyvä, että valiokunnan lausuma koskee juuri alkoholitestauksia. Nimittäin lausumaehdotuksessahan todetaan, kuten täällä muissakin puheenvuoroissa tämä on suoraan luettu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelee eduskunnalle ehdotukset alkoholitestien käyttöä työpaikoilla koskevaksi lainsäädännöksi." Meidän on kuitenkin muistettava, kuten ed. Holmlund edellisessä puheenvuorossa totesi, että hyvin monella työpaikalla on tällä hetkellä erinomaiset käytännöt tämän asian hoitamiseksi, ja siitä syystä toivonkin, että niitä ei vesitetä, vaan päinvastoin niitä hyviä käytäntöjä, mitä on vuosien aikana kehitetty, sitten hyödynnettäisiin tässä jatkotyössä.

Arvoisa herra puhemies! Erityisen iloinen olen tästä lakimuutoksesta, joka tehtiin työterveyshuoltolakiin. Siellä sanotaan näin: "Jos työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä 3 §:n 1 momentin 6 a kohdassa tarkoitettu huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, jonka tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi." Tässä muutosesityksessä kuvastuu koko eduskunnan tahto ennen kaikkea ennalta ehkäisevästä työstä, varhaisesta puuttumisesta ja tarvittaessa hoitoonohjauksesta.

Lopuksi en voi olla toteamatta sitä, että kannan huolta myös niistä henkilöistä, jotka ovat tällä hetkellä työpaikoilla, esimerkiksi opiskelijat ja työharjoittelijat, joita tämä laki ei koske. Myöskin heillä saattaa ilmetä huumausaine- ja päihdeongelmia. Täällä eduskunnassa on meneillään tällä hetkellä poliisien koulutukseen liittyviä huumausainetestejä koskevia säännöksiä, ja itse olen tehnyt lakialoitteen terveydenhuoltoalan koulutukseen liittyvistä huumausainetesteistä, joita meillä valitettavasti tällä hetkellä ei ole, ja mikäli opiskelija sitten sortuu huumeisiin, on erittäin vaikea häntä auttaa. Siitä syystä toivonkin, että tästä eteenkinpäin myös niitä henkilöitä, jotka eivät ole varsinaisessa työsuhteessa mutta ovat siellä työpaikalla, tulee koskemaan jonkinlainen lainsäädäntö.

Arvoisa herra puhemies! Vähän niin kuin ed. Holmlundkin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa esitti kriittistä suhtautumista vastalauseeseen, niin minäkään, vaikka ymmärrän oikein hyvin tuon toisen ehdotuksen, en ymmärrä tuota toista. Kristillisdemokraatit vastustavat sitä, että jos on todettu testeillä, että on huumausaineita tai päihteitä käyttänyt, sitten arvioitaisiin työ- ja toimintakykyä. Mielestäni se on erinomaisen hyvä asia, että työnantajalla on käyttää asiantuntijan arvio siitä, onko sillä testituloksella, mikä nyt tässä tilanteessa todennäköisesti olisi positiivinen, merkitystä nimenomaan työ- ja toimintakykyyn. Se on sitä työntekijän oikeusturvaa, mutta se on myöskin työnantajan oikeusturvaa edistävä asia. Eli kannatan lämpimästi, että valiokunnan mietintö tältä osin menee läpi.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus antoi esityksensä laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä jo viime syksynä, ja sitä valiokunta sitten pitkin kevättalvea ja alkukesää käsitteli. Todellakin välillä tuntui siltä, että siirretään koko homman viimeistely syksyyn, ja on tietysti pikkasen harmillista, että tieto eri osapuolten tarpeista siihen, että saadaan nopeasti tämä valmiiksi, tuli niin myöhään valiokuntaan. Joka tapauksessa lopputulos on varsin hyvä. Valiokunta teki nuo selvät muutosehdotukset ja korjaukset lakiesitykseen, ja ajattelinkin sillä tavalla, että vaikka nyt sitten tätä asiaa olisi valiokunnassa haudutettu kesän yli ja syksyyn, ei se kumminkaan valiokunnan tehtävä ole kaikkia puutteita korjata, vaan niin kuin mietinnössä todetaan, nämä kehitystarpeet odottavat sitten uutta valmistelua.

Lähinnä nuo jatkotarpeet liittyvät juuri tuohon alkoholitestaukseen, joitten osalta nyt ei ollut minkäänlaisia menettelyjä vielä tässä lakiesityksessä olemassa, ja myös tuo anabolisten steroidien esille otto on varsin perusteltua. Jos nyt sitten noissa tulevissa valmisteluissa alkoholitestauksen osalta myös kriteeristöjä huumetestauksen osalta saataisiin työmarkkinajärjestöjen neuvottelussa selvitettyä, niin se olisi kovinkin toivottavaa, koska täytyy myöntää, että kyllähän tuo kriteeristö hiukka monimutkainen on.

Lopuksi, arvoisa puhemies, ajattelin jo kritisoida kokoomuksen edustajia tästä pienestä vastalausesekoilusta, mutta koska kokoomuksen edustajat valiokunnassamme yleensä ovat hyvin asiantuntevia ja johdonmukaisia, niin pidättäydyn tästä kritiikistä tällä kertaa.

Jukka  Gustafsson  /sd:

Arvoisa puhemies! Silloin, kun keskustellaan huumausainetesteistä, kysymys on äärimmäisen herkästä ja itse asiassa äärimmäisen vaikeastakin asiasta, ei yksin yksilön kannalta ja sosiaalisesti vaan ihan lääketieteellisestikin, niin kuin käyty keskustelu aika hyvin on osoittanut.

Huomioon ottaen iltamyöhän ajankohdan, en lähde syväanalysointiin, eikä se tässä tilanteessa ole tarpeenkaan. Koen kuitenkin itse sillä tavalla, että nämä kiistanalaiset pykälät, 6 § Huumausainetestiä koskeva todistus ja 8 § Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työsuhteen aikana, muodostavat kuitenkin tietyn kokonaisuuden. Aivan niin kuin ed. Essayah totesi, 8 §:n 2 momentti yhdistettiin lähinnä ja nimenomaan perustuslakivaliokunnan toivomusten mukaisesti.

En näe näitä niin antagonistisina, sovittamattomina. Ymmärrän aika pitkälti myös kristillisdemokraattien esittämät näkemykset 8 §:n kohdalta, mutta kun se on äärimmäisen herkkä pykälä, se on kolmikannassa työnantajien ja työntekijöitten puolelta ilmeisesti vaikeiden, pitkien neuvottelujen jälkeen se muotoilu haettu, niin sanoisin nyt kyllä näin, että meillä tuskin on sen kaltaista asiantuntemusta lähteä sitä pykälää muuttamaan, vaikka, niin kuin yhdessä todettiin, ei se nyt ihan maailman paras ehkä siinä muodossa ole, mutta tuskin olisimme sitten ihan parempaakaan saaneet.

Minä myöskään en lähde nyt tässä yösydännä kokoomusta kritisoimaan, koska heillä on kaksi aivan erinomaisen hyvää jäsentä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, varapuheenjohtaja ed. Holmlund ja ed. Risikko.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja ed. Gustafsson toi hyvin esille sen, että kysymys on tärkeästä, vakavasta, herkästä asiasta ja sillä lailla vakavuudella tulee suhtautua ja pieteetillä myös siihen, miten me näitä pykäliä laadimme.

Tässä haluan vain tuoda esiin sen, mitä puheenjohtaja ed. Gustafsson toi esille kolmikannasta ja muusta: siinä muutoksessa, jonka me 6 §:ään teimme, me emme kyllä nyt tehneet muutosta siihen, mitä kolmikannassa oli sovittu, vaan se loppu oli meille tulkinnanvarainen kysymys siitä lauseesta, mikä sinne loppuun lisättiin. Ymmärsimme näin, että tämä ei ole kolmikannassa muotoutunut vaan siinä, minkä me teimme siellä valiokunnan työskentelyn yhteydessä.

Ymmärrämme sen hyvin, että tämä on varmasti kaiken kaikkiaan tämän jälkeenkin vaikea, mutta haluamme korostaa tällä sitä, että sinänsä huumeitten käyttäjän testaaminen on erittäin tärkeää. Me pidämme tietenkin sitä tärkeänä, että myös hänen oikeutensa tulee hyvin turvattua ja suojattua, kun on kysymys yksityisyyden suojasta. Mutta kokonaisuudessaan kyllä me teimme tämän muutoksen — kun nyt puhutaan sekoilusta, että kuka tässä sitten on sekoillut — voi sanoa, että ihan viimeisillä minuuteilla, kun oltiin pykäliä lyömässä, niin halusimme sen, kun me olimme tätä pohtineet ja kuvittelimme, että me saamme sen vielä tehdä seuraavana päivänä viimeiseen lopulliseen muotoon. Sen vuoksi ehkä tämä selvitys kaiken kaikkiaan kokoomukselle ja muille, mitä me tarkoitamme, ei tullut täysin selväksi.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Gustafsson toi hyvin esille sen, että 8 ja 6 § todellakin asiallisesti kuuluvat yhteen ja 6 §:ssä puhutaan huumausainetestejä koskevasta todistuksesta. Meilläkään ei mitään ole sitä vastaan, etteikö työ- ja toimintakykyä noin yleisesti arvioitaisi, mutta tällä viimeisellä klausuulilla, mikä valiokunnassa lisättiin, tämä huumeiden käytön arviointi kytketään työ- ja toimintakyvyn heikentymiseen.

Minun mielestäni se tulee aika vaikeaksi terveydenhuollon henkilökunnallekin. Jos saa testituloksen, joka on positiivinen, niin sen jälkeen pitäisi arvioida sen yksittäisen työntekijän työtehtävien perusteella, onko niissä työtehtävissä tämä testitulos merkittävä. Kuitenkin tässä jo sinällänsä alkuperäiseen hallituksen esitykseen sisältyy se mahdollisuus, että lääkinnälliset käytöt joka tapauksessa tulisi huomioitua tilanteessa, että lääkinnällisen käytön tähden ei kukaan joutuisi väärin tuomituksi.

Ihan niin kuin ed. Rauhala sanoi, tämä viimeinen lause tässä, sitä ei kyllä kolmikannasta ollut tuotu siihen, eikä myöskään perustuslakivaliokunta sitä millään tavalla edellyttänyt, että kyllä se oli ihan valiokunnan omaa työtä.

Vielä sen verran tuosta 8 §:stä, että siinä vaiheessa, kun näitä yhdistämisiä oltiin harkitsemassa tai se oli tullut jossakin asiantuntijakuulemisessa esille, muistaakseni siellä sitten kolmikannassa mukana ollut taho lähetti meille lausunnon, jossa he voimakkaasti vastustivat sitä, että eduskuntakuulemisen aikana tulevia muutosesityksiä lähdettäisiin nimenomaan tähän 8 §:ään tuomaan. He toivat esille juuri tämän, että niin sanotuissa normaaleissa työtehtävissä testaaminen voisi mennä aika vaikeaksi.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin nyt vielä sanon tuosta 6 §:stä, että jos otetaan nyt esimerkki, että huumetesti on positiivinen ja työntekijä tulee esimiehensä luo, kun se on häneltä vaadittu, niin minun mielestäni on väärin, jos siinä ruvetaan sitten pohtimaan, sopiiko tämä siihen työhön vai eikö sovi. Kyllä se on minun mielestäni asiantuntijan ratkaistava, ja minä ainakin esimiehenä toivon, että asiantuntija ottaa siihen kantaa. Terveydenhuollon asiantuntijat, jotka tekevät niitä testejä, kyllä pystyvät arvioimaan, kun he tietävät, mikä on huumeiden vaikutus esimerkiksi työ- ja toimintakykyyn, ja elleivät he sitä sillä hetkellä tiedä, minun mielestäni on väärin sekä työntekijää ja työnantajaa kohtaan, jos annetaan jokin lausunto ilman, että liitetään sitä työ- ja toimintakykyyn, koska siitähän tästä nimenomaan on kysymys, kun on työntekijästä kysymys.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Olen tässä 6 §:n tulkinnassa tismalleen samaa mieltä ed. Risikon kanssa ja yhdyn täysin näihin mielipiteisiin. Itse en koe, että pykälät 6 ja 8 olisivat jotenkin riippuvuussuhteessa toisiinsa. Kyllä nämä ovat mielestäni ihan erillisiä kysymyksiä, joskin niissä samoja sanamuotoja on käytetty.

Sen verran vielä tähän 8 §:n muutosesitykseen, että tietysti hyvin mielenkiintoiseksi asian tekee se, että kristillisten esittämä muutos 8 §:ään on lähempänä hallituksen alkuperäistä esitystä kuin mietinnön sanamuoto. Tietenkin on ollut selvää, että valiokunta on mietinnössään joutunut huomioimaan perustuslakivaliokunnan lausunnon ja pitämään sitä ohjenuoranaan. Siihen on perustunut muun muassa momentin 1 ja 2 yhdistäminen, joka sinällään kieltämättä myös aiheuttaa jonkun verran ongelmia silloin, kun on kyse sellaisesta huumetestauksesta, jolla pyritään selvittämään, onko henkilö huumeen tai päihteen vaikutuksen alaisena työtehtävissään.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Siitä, mihin ed. Holmlund viittasi: perustuslakivaliokunta minun mielestäni sitoi tämän testin velvoittamismahdollisuuden sinällänsä tähän riskiarviointiin eikä sillä tavalla, että yleisesti saisi testata ketä tahansa, vaan täytyy olla jonkinlainen riskiarvio. Sen jälkeen se valiokunnan lausunto meni näin, että "esimerkiksi niin, että testaaminen on työntekijän työtehtävistä johtuvien erityisten vaatimusten vuoksi välttämätöntä hänen toimintakykynsä selvittämiseksi".

Mutta ei perustuslakivaliokunta mitenkään edellyttänyt, että me juuri sen sanamuodon otamme käyttöön, vaan nimenomaan, että jollakin tavalla arvioimme niitä riskejä, minkä tähden työntekijää lähdetään testaamaan. Koska hallituksen esityksen perusteluissa oli hienosti tuotu esille se, että yleinen turvallisuus ja toisten työntekijöitten turvallisuus on se, mitä lain laatija on ajanut tässä takaa, sen tähden me sitten perustimme tämän oman esityksemme sille. Mutta tosiaankin siinä kävi onnettomasti, että se ensimmäinen versio oli niin lähellä sitä hallituksen esitystä, josta sitten perustuslakivaliokunta oli sanonut sinällänsä, että siinä ei tule tarpeeksi hyvin tuotua esille tämä sitominen näihin riskeihin.

Meillä perustelut pysyivät samana, mutta pykälämuotoilu sitten tosiaankin tehtiin vielä edellisen yön aikana. Mutta mielestäni tämä meidän esittämämme sanamuoto tähän 1 momentiksi on, jos nyt saa tällä tavalla kehua itseämme, on varsin kattava ja hyvä ja sillä tavalla tuo sen oleellisen esille, että tässä on kysymys nimenomaan työpaikan yleisestä riskiarvioinnista, yleisestä turvallisuudesta ja toisiin työntekijöihin kohdistuvasta turvallisuudesta.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä pitkien pikkutuntien lopuksi pidän tätä nykyistä muotoilua täysin hyvänä. Valitettavasti se ei kuitenkaan ollut meidän käytettävissämme tämän sisältöisenä silloin, kun valiokunta siitä asiasta päätti. Tässä on nyt hiukan sellainen olo, että vaatteen väri pysyy samana, mutta takki muuttui villapaidaksi, niin kuin aikaisemmin sanoin.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä nyt jo hymyilyttää, kun me täällä keskustelemme kaksissa neljissä naisin.

No, joka tapauksessa sanon vielä tämän asian, että mielestäni olisi ollut erinomaisen hyvä, jos tätä kritisoidaan, että tässä on rajattu jotkut määrätyt ammatit, että olisi lisätty tämä teidän vastalauseenne mietinnössä siihen loppuun, silloin siinä olisi ollut kaikki mahdolliset, mitä vain maailma pitää sisällänsä. Sitähän tässä nyt ajetaan takaa, että eihän mikään työ ole sellainen, jossa voi olla huumeiden vaikutuksen alaisena. Minä toivon ainakin, ettei sellaista olekaan. Eli senhän olisi nimenomaan pitänyt olla tämä, ja sitten vielä päälle se, ja siinä se olisi ollut hyvä. Eli seuraavan kerran vähän ennemmin ruvetaan keskustelemaan.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Risikko toi esille juuri sen kannan, minkä tähden toivomme, että huomenna sitten mahdollisimman moni tähän vastalauseeseen yhtyy ja äänestää sen puolesta — ei kun tänään — ainakin sen 8 §:n muotoilun osin.

Yleiskeskustelu päättyy.