Täysistunnon pöytäkirja 81/2009 vp

PTK 81/2009 vp

81. KESKIVIIKKONA 23. SYYSKUUTA 2009 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

11) Laki ajoneuvolain ja ajoneuvoverolain 12 §:n muuttamisesta

 

Markku Pakkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Salissa on lakialoitteeni 58/2009, laki ajoneuvolain ja ajoneuvoverolain muuttamisesta. Suomessa on varsin hyvin toimiva museoajoneuvojärjestelmä, jonka piiriin on mahdollista saada vähintään 30 vuotta vanhat, alkuperäiskunnossaan olevat ajoneuvot. Ajoneuvoharrastus ei kuitenkaan rajoitu pelkästään museoajoneuvoihin, vaan on olemassa myös muunlaisia, useimmiten eri tavalla rakenneltuja harrasteajoneuvoja, joita ei kuitenkaan käytetä liikenteessä normaalien ajoneuvojen tavoin. Harrasteajoneuvot, joita ei ikänsä tai rakenteeseen tehtyjen muutosten vuoksi voida rekisteröidä museoajoneuvoiksi, tulevat varsin kalliiksi omistajilleen, vaikka niillä ei välttämättä kyetä liikenteessä ajamaan määrällisesti paljon enemmän kuin museoajoneuvoillakaan.

Lakialoitteessa esitetään, että harrasteajoneuvot rinnastettaisiin museoajoneuvoihin ajoneuvoverotuksen osalta niin, että ajoneuvolakiin lisätään uusi 24 a §, joka sisällöllisesti määrittelee harrasteajoneuvon käsitteen, ja ajoneuvoverolain 12 §:n kohta muutetaan niin, että ajoneuvoverolain 24 a §:n mukaiset ajoneuvot kuuluvat verosta vapaisiin ajoneuvoihin yhdessä muunlaisten museoajoneuvojen kanssa. Uusi 24 a §: "Harrasteajoneuvo on katsastustoimipaikan valtakunnallisen rekisteröidyn harrasteajoneuvojärjestön lausunnon perusteella harrasteajoneuvoksi hyväksymä ajoneuvo, jota on merkittävästi muunneltu tai rakennettu uudelleen ja jota käytetään enintään 100 päivää vuodessa."

Tässä tuli jo muutamia perusteita, mutta haluan hiukan valaista vielä harrasteajoneuvon ja museoajoneuvon välisiä eroavaisuuksia. Museoajoneuvohan on 30 vuotta vanha, täysin alkuperäisessä kunnossaan oleva tai kunnostettu auto. Siihen on käytetty paljon työtunteja. Siinä pitää olla alkuperäiset tai niihin rinnastettavat varaosat, materiaali jne. Se on hyvin laaja harrastus. Siinä on eri automerkeillä omat harrastekerhonsa, ja se saa laajaa hyväksyntää, kun museoajoneuvoilla ajellaan tuolla ympäri Suomen raittia. Se on myös monella tavalla kulttuurihanke, kertoohan se autoilun historiasta ja kylien ja ihmisten elämästä monella eri tavalla. Toisaalta sitten taas harrasteajoneuvotkin saattavat olla 30 vuotta vanhoja, paljon vanhempiakin, mutta ne voivat olla myös paljon uudempia. Ei välttämättä tämä 30 vuoden ikäraja ole siinä se oleellisin ja tärkeä asia. Toivonkin, että sitä lakialoitteeni pohjalta tarkistellaan.

Tyypillisimpiä harrasteajoneuvoja ovat jenkkiautot, mutta myös eurooppalaiset ja tänä päivänä jopa itäautot. Trabantista on tullut myös monella tavalla eräänlainen harrasteajoneuvo, sitä on rakenneltu. Ruotsalainen Volvo Amazon on hyvin tyypillinen harrasteajoneuvo, jota rakennellaan, duunataan, shoppaillaan. Ja on meistä varmaan monella myös niin sanottu kesä-Mersu, joka halutaan pitää hyvässä kunnossa, mutta sillä ajellaan vaan muutama viikko tai kuukausi kesällä.

Määritelmää siis harrasteajoneuvojen kohdalta voisi hiukan höllentää. Lakialoitteeni tavoitteenahan on ajoneuvoverosta vapaus tai osittainen huojennus näille harrasteajoneuvoille.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan ed. Pakkasen tekemää aloitetta. Olen tehnyt lähes samansuuntaisen lakialoitteen jo vuonna 2006, jossa esitän, että ajoneuvoverosta vapaita ovat ajoneuvot, jotka on katsastettu ja rekisteröity harrasteajoneuvoiksi. Harrasteajoneuvoja ovat autot, jotka ovat vähintään 15 vuotta vanhoja, joita on merkittävästi muunneltu tai rakennettu uudelleen tai entisöity alkuperäiseen kuntoonsa ja joita käytetään enintään kuusi kuukautta vuodessa. Pidän erittäin tärkeänä, että harrasteajoneuvoja koskevia määritteitä laajennetaan. Vanhojen autojen muuntamista, uudelleen rakentamista ja entisöintiä harrastetaan Suomessa laajalti. Tätä harrastavat ovat olleet erittäin tyytymättömiä tiukkapipoiseen lainsäädäntöön.

Arvoisa puhemies! Suomessa on iso määrä sekä valtakunnallisia, alueellisia että paikallisia kansalaisjärjestöjä, jotka liittyvät harrasteajoneuvoihin ja niiden kanssa käytäviin kilpailuihin. Olisi kohtuullista, että laaja kansalaisharrastus otettaisiin huomioon myös lainsäädännössä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Uskon, että löytyy todella ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä, jos heidän harrastuksensa vapautetaan tästä ajoneuvoverosta.

Kiinnitän huomiota siihen, että kun autoverosta koetetaan siirtyä käytön verotukseen, ajoneuvoveroon, niin erilaiset poikkeukset tulevat varmasti esille. Yksi hyvin tärkeä poikkeus tässä tietysti on asianomaisten — en nyt puhu harrastelija-autoilijoista vaan yleensä niistä, jotka joutuvat ajamaan esimerkiksi työnsä vuoksi autolla, henkilöautolla — ympäristö, missä he joutuvat sen tekemään, onko se haja-asutusalueella, missä ei ole julkista liikennettä, vaiko niin, että he ajavat Ruuhka-Suomessa, Pääkaupunkiseudulla, omalla autollaan. Silloin nimenomaan tällainen maksu, joka liittyy auton käyttöön, joutuu uuteen tarkasteluun, kahdenlaiseen tarkasteluun. Toisaalta se voi olla matalampi, toisaalta korkeampi. Eli me olemme kuitenkin nyt tässä tilanteessa, jossa ollaan siis siirtymässä pois autoverosta enemmän ajoneuvoverotyyppiseen tai auton käyttöön perustuvaan kilometripohjaiseen verotukseen.

Mitä ed. Pakkasen lakialoitteeseen tulee, niin osoitan kyllä ymmärtämystä sinänsä tätä ajatusta kohtaan, että kyseessä on melkein tai sinnepäin kuin museoauto. Ja jos sitä käytetään siis hyvin rajatusti tai pidetään lähinnä autotallissa, niin kuin täällä asiaa esitellyt edustaja puhui, niin tietysti silloin tämä ajoneuvovero koko vuoden osalta on kyseenalainen.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pakkanen on uusinut tavallaan lakialoitteen, joka myöskin on toistunut kymmenen vuoden aikana aika usein täällä eduskunnassa. Nyt täytyy tietenkin todeta, että tämän kymmenen vuoden aikana tästä harrasteajoneuvorakentamisesta on tullut myöskin merkittävä yhteiskunnallinen bisnes. Me kansanedustajat saamme lähetystöjä tänne, jotka kertovat, että erityisesti Pohjoismaissa, Ruotsissa ja Suomessa, tämä harrasteajoneuvojen rakentaminen, osien myyminen, korjaaminen ja laittaminen, vaikuttaa jopa tuhanteen työpaikkaan pelkästään Suomessa. Tämä on niin merkittävä yhteiskunnallinen harraste tänä päivänä.

Kaikin puolin se tarkoittaa sitä, että monet nuoret ihmiset, ehkä useasti hieman ikääntyneemmätkin, viettävät aikaa hyvän harrastuksen piirissä etsien osia, korjaten ja laittaen näistä vanhoista, usein vanhemmista, automalleista nykyaikaisia, kiiltäviä, kromattuja ja kauniita. He haluavat näyttelyissä käydä niitä vertailemassa, ja ne ovat kerta kaikkiaan niin paljon työtunteja sisältäviä ajoneuvoja, että niillä ei edes malta käytännössä normaaliliikenteessä ajaa. Sitä se on parhaimmillaan. Sitten on sellaisia välimuotoja tietenkin, että kuvitellaan, että on harrasteajoneuvo, mutta se ei täytä niitä korkeamman kriteerin piirteitä.

Minä olisin kyllä valmis hyväksymään jonkinlaisen vapautuksen näille ajoneuvoille, joista selvästi katsastuksessa todetaan, että niihin on käytetty aikaa, rahaa, ja jotka ovat näöltään ja ulkonäöltäänkin jo sen tyyppisiä, että ne täyttävät näiden harrasteajoneuvojen korkeimmankin kriteerin, ja joita käytetään vähän liikenteessä. Niin arvokasta työtä se on.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä joku, olikohan ed. Tiusanen, puhui siitä, että ollaan siirtymässä oston verotuksesta käytön verotukseen. Siitähän tässäkin on juuri kysymys. Tässä ed. Pakkasen aloitteessahan puhutaan 100 päivän käytöstä vuodessa. Siitä tulee varmasti argumentteja, vasta-argumentteja, monilta tahoilta, millä tavalla tuommoinen 100 päivää sitten lasketaan ja tarkastetaan ja kontrolloidaan.

Kerronpa esimerkkinä, että — siis museoautoillahan tämmöinen samanlainen raja on ollut iän kaiken — itsellänikin oli tuommoinen museoautoikäinen, tällä hetkellä se olisi jo 49-vuotias, 60-luvun mallinen auto, jota en koskaan saanut museorekisteriin, koska museoajoneuvoja varten on ihan omat katsastusmiehet, jotka tekevät vain sitä ja tietävät niistä paljon. Eli he varmasti myöskin tämän harrasteajoneuvopuolen hallitsevat, ihan varmasti, joten kannatan vilpittömästi ed. Pakkasen aloitetta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan myös, aivan kuten edellinen puhuja, vilpittömästi ed. Markku Pakkasen aloitetta. Hän tuntee hyvin autoalan ihmisenä nämä kysymykset. Ja kun hän mainitsi, että on tämmöinen kesä-Mersu, niin se osui aivan minunkin kohdalleni, elikkä tiedän hyvin, minkä kaltaisesta tämmöisessä on kyse. Pitäisin hyvin perusteltuna, että tämä autoharrastus, autojen kunnostamiseen, autojen vaalimiseen ja myöskin sitä kautta autokulttuuriin ja historiaan liittyvä harrastetyö, tulisi huomioiduksi lakialoitteessa esitetyllä tavalla. Toivon, että aloite saa asianomaisissa valiokuntakäsittelyissä myönteisen etenemistien.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille kannustavista puheenvuoroista. En todellakaan tiennyt, että tästä on kymmenen vuoden aikana tehty useampiakin aloitteita; ed. Laxellin aloite oli toki tiedossani.

Harrasteajoneuvo-käsitteen laajentaminen on toivelistallani muun muassa siksi, että se hiukan tiukasti rajaa sen käsitteen, mikä on harrasteajoneuvo. Niin kuin ed. Salo tuossa kertoi, niiden rakentaminen on useasti bisnestä, mutta on se myös taidetta, ja se on hyvä harrastus monelle nuorelle tai miksei myös vanhemmalle henkilölle, joka tutustuu auton historiaan, rakenteeseen ja pyrkii sitä entisöimään taikka tekee kokonaan uutta.

Tietenkin tässä yhteydessä liikenneturvallisuus ja tällaiset asiat pitää huomioida, ja sitten se verotuskäytäntö toki tulee käytön mukaan tulevaisuudessa olemaankin.

Keskustelu päättyi.