Reijo Tossavainen /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Suomen työllisyyden hoidon
pahimpiin ongelmiin eli nuorisotyöttömyyteen,
rakennetyöttömyyteen ja työurien pidentämistarpeeseen
on olemassa yksinkertainen lainsäädännöllinen
ratkaisu, joka ei vaadi lisärahoitusta, jos asia nähdään
kokonaisuutena yhteiskunnan kannalta.
Ratkaisu on yksinkertainen. Nykyisen osa-aikaeläkejärjestelmän
ikärajoja muutetaan siten, että jo 55-vuotiailla
olisi mahdollisuus siirtyä osa-aikaeläkkeelle,
mikäli työnantaja sitoutuu samalla palkkaamaan
vähintään yhden työttömän
osa- tai kokoaikaiseksi työntekijäksi ja vähintään
yhdeksi vuodeksi.
Suomesta löytynee jopa 100 000 työntekijää, jotka
ovat täyttäneet 55 vuotta ja jotka vapaaehtoisesti
lähtisivät puolipäivätyöhön,
jos työaika vähenee 50 prosenttia mutta käteenjäävä tulo osa-aikaeläkkeen
kanssa vain noin 15 prosenttia. Nämä ihmisethän
ovat jo tehneet töitä keskimäärin
35 vuotta, ja samalla he ovat joutuneet kokemaan työpaikoilla
kiristyneen työtahdin. Monet ovat jo lähellä loppuunpalamista,
useat ovat sairauslomilla tai määräaikaisella
työkyvyttömyyseläkkeellä jne.
Lisäksi jatkossa pitäisi jaksaa työssä vielä kauemmin
työurien pidentämisen vuoksi. Työurien
pidentäminen mahdollistuu paremmin, kun työntekijät
päästetään osa-aikatyöhön.
Tällöin he jaksavat pysyä työtä tekevinä veronmaksajina
nykyistä selvästi pidemmälle, ehkä monet
jopa 70-vuotiaiksi saakka.
Arvoisa puhemies! Jos esimerkiksi 100 000 työntekijää siirtyy
puolipäivätyöhön, syntyy 50 000
kokoaikaista työpaikkaa. Näihin vapautuneisiin
työpaikkoihin voivat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömät
hakeutua jo olemassa olevien tukityökalujen kuten esimerkiksi
työvoimakoulutuksen ja oppisopimuksen avulla. Lisäetuna
osa-aikaeläkkeelle siirtyvillä työntekijöillä oleva
hiljainen tieto siirtyy automaattisesti nuoremmille työntekijöille,
koska kokeneet taitajat ovat kuitenkin paikalla puolipäiväisesti.
Työnantajia kiinnostanee työllistämiskustannusten
aleneminen. Kokeneiden työntekijöiden osalta kustannukset
putoavat puoleen, ja uusien tulijoiden alkupalkkataso on pienempi
kuin vuosia työelämässä olleiden.
Ehdotettu järjestely on yhteiskunnalliselta kannalta
järkevä myös kustannusten osalta, sillä lisääntyneet
eläkekulut korvautuvat säästyneinä työttömyysturva-,
sairausvakuutus- ym. kuluina ja lisääntyneinä veronmaksajina
työttömyysturvan nauttijoiden sijasta. Osa-aikaeläkkeisiin
tarvittavat varat löytyvät siis näistä säästöistä ja
lisääntyneistä tuloista. Lisäksi
työllisyydenhoitovaroja voidaan suunnata uudelleen, esimerkiksi yrityksille
suunnattuja työntekijän työllistämistukia
voitaisiin vähentää tai ehkä lopettaa
lähes kokonaan.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Työssäjaksaminen on entistä tärkeämpää ja
vaikeampaa, kun kilpailukyvyn parantamiseksi työvoimaa
on kiristetty ja vähennetty ja työtaakka on silloin
lisääntynyt jokaista työntekijää kohden. Näin
ollen tämmöinen osa-aikatyö on yksi hyvä vaihtoehto
siinä työssäjaksamisen parantamisessa.
Nyt kun valiokunnassa pohditaan tätä laki-aloitetta,
niin on hyvä pohtia myös muita keinoja nimenomaan
työssäjaksamisen parantamiseksi, että tämä kasvava
työtaakka huoltosuhteen huononnuttua tulee jotenkin hoidettua.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Tossavaisen tekemä lakialoite
on erittäin hyvä. Niin kuin Tossavainen perusteli,
tällä tavalla pystytään sitten
keventämään jo yläpäässä olevien
työntekijöiden työtaakkaa ja vastaavasti,
kun meillä on työttömiä nuoria
olemassa, perehtymään tähän
hommaan. Tämä on edistämässä kaikella
tavalla meidän yhteiskuntaamme ja on säästämässä työttömyysmenoja
ja näin luomassa myös uutta ostovoimaa tässä.
Näin ollen ei tarvitse ajatella sitä, niin kuin
tässä välillä on tästä huoltosuhteesta
puhuttu, että on työuria pidennettävä.
Tällä pystytään tasaamaan tämä erittäin hyvin.
Todella tämä on erittäin hyvä lakiehdotus.
Kannatetaan!
Keskustelu päättyi.