Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän syksyn aikana eduskunnan salissa on keskusteltu useampaan otteeseen hallituksen aikomuksesta korottaa työttömien työttömyysturvaa 100 eurolla, ja nyt, kun hallitus teki budjettiinsa täydentävän esityksen, ilmenikin, että aiemmassa budjetissa, siis siinä ensimmäisessä eduskunnalle käsittelyyn tuodussa, oli tapahtunut lipsahdus ja virhe. 100 euroa per työtön ei hallituksen mukaan sittenkään ollutkaan 100 euroa lisää, koska indeksikorotukset puuttuivat, ja nyt hallitus on ilmoittanut, että valtion kirstuista löytyy tähän projektiin vielä 59 miljoonaa euroa lisää rahaa.

Sinänsä tietysti kannatettavaa, ja jos 100 eurosta on kerta ollut puhe ja se on luvattu, niin se tietysti pitää hoitaa, mutta keskustan eduskuntaryhmä esittää suuren ihmetyksensä siitä, että jos kerta katsottiin, että lisää rahaa vielä tähän monen sadan miljoonan projektiin löytyy, niin miksi ei tässä toisessakaan esityksessä huomioida niitä henkilöitä, joille työmarkkinatuki jää kokonaan tulematta sen tarveharkinnan vuoksi.

Siksi keskustan eduskuntaryhmä uusii laki-aloitteensa työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että tarveharkinnan poisto toteutuisi vihdoin viimein sekä puolisoiden että vanhempien tulojen vaikutuksen osalta.

Kaiken kaikkiaan on myös syytä todeta, että luvattu 100 euroa ja nyt käytännössä siis noin 120 euroa per työtön lisätuloa työttömyyskorvauksen aiemmin saadun päälle ei kuitenkaan jokaisen työttömän kohdalla tarkoita tätä summaa, koska sillä on vaikutusta toimeentulotukeen. Niin ikään ansiosidonnaisen kytköksen vuoksi joidenkin työttömien osalta, niin sanottujen aiemmin hyvätuloisten työttömien osalta, tuki on sittenkin suurempi kuin se 100 tai 120 euroa.

Keskustan lakialoitteen tavoitteena on turvata yksilöllinen peruspäiväraha pitkäaikaistyöttömille ja niille, jotka pyrkivät työelämään. Olemme varmasti eduskunnassa kaikki yhtä mieltä siitä, että työ on parasta sosiaaliturvaa ja oli järjestelmä millainen tahansa, sen keskeisin tehtävä on kannustaa työntekoon ja palauttaa mahdollisuus palata työelämään, kuten aiemmastakin lakialoitteesta tässä käytiin keskustelua helpommin työelämään sovitettavien tilanteiden osalta.

Peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista päivärahaa saavien kohdalla puolison tulot eivät vaikuta työttömän etuuksiin, mutta työmarkkinatuella olevat hallitus on jättänyt eriarvoiseen asemaan. Lapsettomalla työnhakijalla työmarkkinatuki alkaa pienentyä, jos puolison tulot ovat yli 1 700 euroa kuussa. Se ei kovinkaan suuri summa ole varsinkaan, kun katsoo näistä eduskunnan tulotasoista käsin tätä todellisuutta. Tarveharkinnan mukaan tukea ei makseta lainkaan, jos puolison tulot ovat 2 786 euroa kuussa, käytännössä siis jotakuinkin sen verran, mitä keskituloinen suomalainen tienaa.

Tämä muodostaa tuloloukun, joka pitkittää köyhyyttä ja on myös tilastojen mukaan sukupuolisesti erittäin syrjivä, koska se koskee pariskunnista aika usein nimenomaan naisia, jotka tarveharkinnan poiston vuoksi jäävät vaille tukea. Se ei kannusta, ja se ajaa puolisot toisiaan vastaan. Vuonna 2010, siis viime vuonna, tulot pienensivät työmarkkinatukea liki 16 000 henkilön kohdalla ja osittaista työmarkkinatukea sai vanhempiensa taloudessa asumisen ja näiden tulojen huomioon ottamisen takia 18 700 henkeä, eli puhutaan isosta joukosta ihmisiä.

Keskustan eduskuntaryhmä haluaa kysyä hallitukselta, miksi tämä ei vieläkään kuulunut hallituksen esitykseen budjetin täydentävässä lisäyksessä, ja toivoo hallitukselta viisautta siihen, että nyt lopulta tämä asia, joka on rahallisesti sittenkin pienempi kuin tämä indeksikorotus, voitaisiin ottaa nyt todesta ja päätyä tekemään tähän muutos, niin että eriarvoinen asema erilaisten työttömien kohdalta poistuisi.