3) Hallituksen esitys eduskunnalle kansalaisaloitelaiksi ja laiksi
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitelaki uutena kansalaisten vaikuttamismahdollisuutena
valtion tasolla on periaatteeltaan hyvä ja kannatettava
asia. Lain säätämiseksi eduskunnassa
aloitteeseen täytyy toki ensin kerätä 50 000
nimeä, joten kansalaisten täytyy nähdä suurta
vaivaa lakialoitteen käynnistämiseksi. Vaikka
kansalaisaloitetta tukevat allekirjoitukset voidaan kerätä kirjallisen
paperimuodon lisäksi myös sähköisesti
tietoverkossa, ei kerääminen ole yksinkertaista,
koska tietoverkossa olisi käytettävä Viestintäviraston
hyväksymää turvallista tietojärjestelmää ja
tässä tietojärjestelmässä täytyy
todeta myös henkilöllisyys.
Arvoisa puhemies! Mielestäni olisikin tärkeää,
että kansalaisten tekemällä lakialoitteella
olisi edes jossain määrin menestymisen mahdollisuutta,
sillä kuten tiedetään, tässä talossa
eivät lakialoitteet juuri menesty, elleivät ne
tule hallituksen esittäminä. Toki kansalaisaloitteella
on teoreettinen menestymisen mahdollisuus, kunhan hallitus ei tulkitse
sitä oppositiolakialoitteeksi, vai mitä, herra
Koskinen, lakivaliokunnan puheenjohtaja? (Johannes Koskinen: Perustuslakivaliokunnan!)
Katri Komi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Me keskustassa pidimme aikanaan myönteisenä sitä,
että kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia lisätään
tällä tavalla, kuten ottamalla käyttöön
kansalaisaloite. Itsekin joskus varmaan jo kymmenkunta vuotta sitten
tuolla turuilla ja toreilla ihmisiä tavatessani kuulin
usein kysymyksen, voiko kansalainen tehdä aloitteen Suomessa,
ja sitä toivottiin. Toki varmaan nämä kysyjät eivät
ihan arvanneet, että pitää aikamoinen
joukko olla niitä kansalaisia samaa mieltä, ennen
kuin sen aloitteen tulevaisuudessakaan voi tehdä, mutta
pidän tätä ihan kohtuuhyvänä ratkaisuna, mihinkä nyt
on päädytty tässä kansalaisaloiteasiassa.
Me keskustassa olimme sitä mieltä silloin,
että aloiteoikeutta ei pitäisi sitten pystyä käyttämään perustuslaissa
ilmenevien perus- ja ihmisoikeuksien vastaisesti, ja on hyvä,
että valiokunta on ottanut tähän kantaa
ja on todennut mietinnössään, että valiokunnan
mielestä on perusteltua jättää valiokunnissa
käsittelemättä esimerkiksi selvästi perustus-
ja ihmisoikeuksien vastaiset aloitteet, vaikka ne muodollisesti
saataisiinkin eduskunnassa vireille.
No, tosiaan toinen asia sitten, mihinkä me keskustassa
otimme kantaa ryhmänä, oli se, että tämä allekirjoitusten
luotettavuus pitäisi varmistaa mahdollisimman hyvin. Itse
olen tyytyväinen siitä, että siinä on
tämä vahva sähköinen tunnistaminen
nyt sitten mukana. Toisaalta me myös kommentoimme sitä,
että aloitteen allekirjoittajan henkilöllisyyden
salaaminen voi lisätä halukkuutta tällaiseen
epäasialliseen kansalaisaloitteen tekemiseen, ja siinäkin
valiokunta on päätynyt siihen, että kansalaisaloitteen
kaltaisen valtiollisen toimen tekijät eivät voi
jäädä salaan silloin, jos tämä aloite
tullaan hyväksymään kansalaisaloitteeksi.
Meillä oli tuolla viime kauden loppupuolella pääministerin
ja silloisen oikeusministeri Braxin johdolla tämmöinen
demokratiakeskustelu, ja siinä sitten nostin itse esiin — ja
se sai paljon kannatusta myös — tällaisen
eduskunnan itsearvioinnin tekemisen. Toivoisinkin tässä yhteydessä,
että jatkettaisiin edelleen tällä tiellä ja
pohdittaisiin, voisiko eduskunta tehdä tällaisen
itsearvioinnin.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! On varsin luonnollista, että eduskunta
käsittelee viimeistään tässä vaiheessa
kansalaisaloitelakia. Pitää muistaa se, että Euroopan
unionissa on hyväksytty kansalaisaloitetta koskevat säännökset, ja
on luonnollista silloin myöskin, että kaikissa jäsenmaissa
on tällainen aloitemahdollisuus.
Järjestelmä sinänsä on varsin
toimiva. On hyvä, että perustuslakivaliokunnassa
tehtiin muutos, jonka mukaisesti nämä allekirjoittajien
tiedot ovat julkisia. Mielestäni ne olisi voinut kyllä tehdä jo
sillä tavalla, että keräysvaiheessa tiedot olisivat
olleet nähtävissä verkossa, että olisi
oltu sillä tavalla julkisuusperiaatteen kannalta avoimia,
kun Suomessa on vähän liian paljon tämmöistä salailumentaliteettia,
ja kyllä poliittiseen toimintaan pitää kuulua
se, että voi ilmoittaa kantansa, jos jossakin hankkeessa
on mukana. Mutta tärkeätä on, että sen
jälkeen, kun aloite on jätetty, tiedot ovat julkisia
ja voidaan tarkastaa, keitä kaikkia aloitteen takana on.
Olisin halunnut myöskin, että sen olisi voinut jollakin
tavalla hoitaa — mutta kyllä se varmasti käytännössä hoituu — että kun
on kerätty ne 50 000 nimeä, niin sitten
kun on se virallinen toimija näitten allekirjoittajien
puolesta, niin hän ei ainakaan siinä tilanteessa
voi sanoa, että en jätäkään
tätä aloitetta. Kyllä nyt uskon, että moraalinen
velvoite on niin voimakas, että kun ne tietyt nimet on
saatu kerättyä, niin se aloite siinä tilanteessa
sitten kuitenkin jätetään ja tulee sitten
käsittelyyn.
Nyt onkin mielenkiintoista nähdä, mistä asiasta
tulee ensimmäinen kansalaisaloite, onko niin, että verkossa
liikkuvat perussuomalaiset ovat ne, jotka miettivät jotakin
aihetta, josta tulee sitten kansalaisaloite, vai onko se sitten
joku ihan vapaa kansalaisryhmä. Toivottavaa on, että kun näitä aloitteita
tehdään, ne ovat tarkkaan harkittuja, huolellisia
ja niillä on myöskin suuri merkitys koko yhteiskunnan
kannalta.
Pia Kauma /kok:
Arvoisa puhemies! Itse olin perustuslakivaliokunnassa käsittelemässä asiaa ja
pidän erinomaisena, että perinteisen välillisen demokratian
rinnalle saamme kansalaisaloitteen. Pidän sitä merkittävänä uudistuksena,
koska etenkin monet nuoret tuntuvat olevan vieraantuneita poliittisesta
päätöksenteosta eivätkä koe pääsevänsä vaikuttamaan
asioiden eteenpäinviemiseen. He kokevat itsensä monelta
osin ulkopuolisiksi tässä yhteiskunnassa.
Kansalaisaloitetta koskevassa lakiuudistuksessa itse pohdin
ainakin kahta asiaa:
Ensimmäinen niistä oli se, pitäisikö aloitteentekijöiden
nimien olla julkisia. Minusta niiden pitäisi. On tietenkin
totta, että jollakin pienellä paikkakunnalla ei
ole aina niin helppoa tuoda esiin ainakaan valtavirrasta poikkeavia
mielipiteitä, mutta periaatteessa olen kyllä sitä mieltä, että jos
jotakin asiaa haluaa viedä eteenpäin, se on syytä tehdä julkisesti,
eikä voi olla myöskään niin,
että oma nimi esimerkiksi vahingossa päätyy
jollekin listalle, josta sitä itse ei voi todeta.
Toinen asia, jota pohdin paljon, oli se, millaisia tulevat olemaan
ne asiat, joita sitten käsitellään. On
aika selvää, että emme voi ottaa käsittelyyn
selkeästi ihmisoikeuksien taikka perustuslain vastaisia
asioita emmekä myöskään minkäänlaisia
vihapuheita sisältäviä aloitteita emmekä esimerkiksi
yksittäisiä etnisiä ryhmiä vastaan tehtyjä aloitteita.
Nähtäväksi jää,
miten hyvin suomalaiset ottavat tämän kansalaisaloitteen
omakseen, mutta mielestäni se on erittäin hyvä meidän
tämänhetkiselle demokratiallemme.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite ja sen eteenpäinvieminen
on demokratian kannalta erinomaisen hyvä asia. Itse olen
hieman pettynyt siihen, mitä tullee tapahtumaan jatkossa.
Peruskunnissa kun tehdään erittäin paljon
aloitteita, niin eräs ystäväni, ex-kansanedustaja
Juhani Surakka sanoi ääneen, että kun
teet aloitteen kaupunginvaltuustoon, niin se on paras tapa mitätöidä varsinainen
asia.
Ja nimien paljoudesta: Vuonna 1996 oli niin sanottu laaja sateenkaarihallitus.
Silloinen kokoomuksen edustaja Seppo Kanerva, kommodori, teki lakialoitteen
tässä salissa siitä, että taitettu
indeksi poistetaan. 155 kansanedustajaa tästä salista
allekirjoitti sen, mutta kuitenkin kävi niin, että Virpa
Puisto, demarien sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja,
jäädytti ja makuutti sen siten, että se
vanheni. Eli aina se nimien paljous ei näytä tässäkään
salissa tuottavan tulosta, vaikka olisi toivottavaa. Minä häpeän
niitä kansanedustajia, jotka laittavat nimensä paperiin
ja sitten myöhemmin kuitenkin toimivat aivan päinvastoin.
Kaikesta huolimatta toivon tälle asialle menestystä.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tässä lakialoitetekstissä on
paljon esimerkkejä siitä, kuinka tätä kansalaislakialoitetta
on käytetty esimerkiksi Italiassa. Puhutaan siitä,
että 62 vuoden aikana on tehty parlamenttiin 253 kansalaisaloitetta
ja yleisin aloitetyyppi on jonkin pienen ryhmän taloudellista
etua koskeva, yleiseltä merkitykseltään
vähäinen aloite.
Toki nyt täällä keskustellaan siitä ja
hallituspuolueitten jäsenten suulla on pari kertaa jo todettu,
ettei semmoisia lakialoitteita voida ottaa käsittelyyn,
mitkä sisältävät jossain määrin
niin sanottua vihapuhetta tai jotain muuta. Mutta kuinka se voidaan
nyt etukäteen jo tulkita tällä tavalla,
koska onhan meillä mahdollisuus perustuslakiinkin varmaan
tehdä aloitteita joidenkin asioiden muuttamiseksi, jos
joku katsoo sen hyväksi. Otetaan esimerkiksi vaikka pakkoruotsin poisto:
jos semmoinen lakialoite tulee, niin torpataanko se heti hallituksessa
siten, että tämmöistä ei voida
ottaa kunnolla käsittelyyn, ja peitotaan se samalla tavalla
kuin opposition lakialoitteet?
Odotan kyllä sitä päivää,
kun eläkeläiset tekevät lakialoitteen
ja haluavat saada 200 000 nimen tai 500 000 nimen
voimin indeksikorotuksen, ja haluaisin nähdä,
millainen hallitus on se, joka sen torppaa.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kun tätä asiaa tuolla
perustuslakivaliokunnassa käsiteltiin ja sitten kun tähän
aloitteeseen tuli — ja ihan oikein, että tuli — näitä tiettyjä reunaehtoja,
ettei voi loukata ihmisoikeuksia jnp., niin yksi sellainen esimerkki,
mitä itse siinä kysyin sitten ihan vain esimerkkinä,
on tämä, että esimerkiksi jos jotkut
tekisivät aloitteen Suomen muuttamisesta virallisesti yksikieliseksi,
niin nämä reunaehdot, mitkä tässä ovat,
eivät ainakaan tätä asiaa perustuslakivaliokunnassa käsiteltäessä estä,
siis sellaisten aloitteiden tekemistä. Se on sitten taas
sen ajan mures, miten sitten tulevaisuudessa on, mutta näin
ainakin, kun tätä asiaa vietiin eteenpäin,
esimerkiksi tällainen aloite on nyt mahdollista sitten,
jos tämä astuu voimaan, tehdä.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Oli tietysti mielenkiintoista kuulla, että Virpa
Puisto on syyllinen taitetun indeksin poistumattomuuteen. Ehkä selitys
ei ole ihan näin yksinkertainen. Tässä salissa
on kovin vähän edustajia, jotka oltuaan sekä hallituksessa
että oppositiossa eivät olisi jossain vaiheessa
vastustaneet tai puolustaneet tai tehneet molempia taitetun indeksin osalta.
Nyt on kuitenkin työryhmä selvittämässä, mitä taitetulle
indeksille tulee tapahtumaan. Kansanvallan kannalta voi tietysti
kysyä, että kun se työryhmä luultavasti
saa jotain aikaiseksikin ja eduskunta ei ole kovista toripuheista
huolimatta saanut koskaan vaalien jälkeenkään
ja suurten vaalivoittojenkaan jälkeen mitään
aikaan, niin mitä tapahtuu. Siis ongelma todennäköisesti
on, jos edustajat enemmistönä kirjoittavat nimensä ja aloite
ei toteudu. Kaikki tiedämme, että hyvä syy taitetun
indeksin osalta siihen on se, että maksajia eivät
ole veronmaksajat, vaan ne ovat työnantajat ja työntekijät,
jotka sen taitetun indeksin korotuksenkin maksavat.
Mutta siitä huolimatta ei kuitenkaan niin voi sanoa,
ettei aloitteella sinänsä olisi merkitystä. Kysymyshän
on vain siitä, mitä me täällä oikeasti
tahdomme, mitä hallitukset tahtovat, ja jos hallitus ei
tahdo sitä, mitä kansa tahtoo, niin kansa ehkä vaihtaa
hallituksen. Nyt siihen olisi ollut mahdollisuus myöskin
sillä tavoin, että perussuomalaiset ja edustaja
Tuupainen olisivat päässeet poistamaan taitettua
indeksiä jo Säätytalolle tässä vaiheessa,
mutta jostain syystä te ette halunneet.
Ben Zyskowicz /kok:
Herra puhemies! On tietysti mukava huomata, että tällä lainmuutoksella
on näin laaja kannatus ja näkyy olevan myös
erittäin vahva usko siihen, että tämä kansalaisaloitteen
salliminen tai luominen on sellainen asia, jolla nimenomaan suomalaista
demokratiaa vahvistetaan ja kansalaisten luottamusta ja uskoa poliittiseen
järjestelmäämme vielä vahvistetaan.
Itse en ole tästä lainkaan näin vakuuttunut.
Sinänsä sitä ei voi kiistää,
että kansalaisaloite on toki hyvä tapa tuoda jokin
tärkeä asia eduskunnan käsittelyyn ja
julkiseen keskusteluun. Sitä ei voi kiistää,
että kansalaisaloite on loistava tapa mobilisoida kansalaistoimintaa
jonkun asian puolesta ja se kansalaisaktiivisuus on tietysti aina
myönteistä. Mutta kun täällä myös
uskotaan, että tämä vahvistaa ja lujittaa
uskoa suomalaiseen demokratiaan, niin en ole siitä lainkaan varma.
Jos täällä puheena olleista asioista,
esimerkiksi työeläkkeiden taitetun indeksin poistamisesta
ja korvaamisesta puoliväli-indeksillä tai vaikkapa
maan muuttamisesta kaksikieliseksi, anteeksi yksikieliseksi — nyt
on niin hirveä flunssa, että menee sanat sekaisin
(Naurua ja välihuutoja) — nimiä kerätään
ja nämä aloitteet saavat paljon tukea ja ne tulevat
tänne eduskuntaan, en ole lainkaan vakuuttunut siitä,
että ne kuitenkaan johtavat aloitteiden tekijöiden
toivomaan lopputulokseen. Silloin seurauksena voi olla se, että luottamus
ja usko suomalaiseen demokratiaan ei ole suinkaan vahvistunut, vaan nämä puuhamiehet
ja -naiset kokevat päinvastoin, että suomalainen
demokratia on nimenomaan osoittanut toimimattomuutensa. (Juho Eerolan
välihuuto) Eli muistetaan se, että meidän
perusjärjestelmämme on edustuksellinen demokratia
ja kansalaiset voivat joka neljäs vuosi vaihtaa kansanedustajat.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Virtaselle sen verran: Ei tämä sosiaali- ja
terveysvaliokunnan puheenjohtaja Virpa Puisto ollut sentään
niin mahtava nainen, että hän yksin siitä päätti.
Kyllä se oli sateenkaarihallitus, johon kuuluivat demarit,
kokoomus, vasemmisto, RKP ja vihreät. Tämä porukka
päätti, että tehdäänpä tässä nyt
kommodori Seppo Kanervalle pienet jekut.
Toinen, mikä kuuluu tähän perussuomalaisten menemiseen
hallitukseen, niin kyllä edustaja Virtasen pitäisi
olla selvillä, että taitettu indeksi oli yksi
kynnyskysymys, että perussuomalaiset menevät hallitukseen,
ja kokoomuksen johdolla tämä meidän vaatimuksemme
jäi pronssille. Tämä tästä.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Ben Zyskowicz ohjasti selkeästi
nyt kansalaisia siten, että tehkää sen
kaltaisia lakialoitteita, että ne ovat hallitusohjelman
mukaisia, jotta niillä on menestystä. Tarkoittiko
tämä sitä? Ei varmasti suoranaisesti,
mutta silleen sen voi myös tulkita.
Toivoisin toki, että meiltä löytyisi
tässä salissa joustovaraa, vaikka tulisikin ennalta
arvaamattomia lakialoitteita, jotka kuitenkin palvelisivat suurta
ihmisryhmää. Toivoisin myös, että semmoista
joustovaraa löytyisi yleensä hallituspuolueitten
politiikassa. Monia hyviä lakialoitteita on tehty myös
opposition ja hallitusjäsenten kautta, mutta kun ne eivät
ole hallitusohjelmassa, niin niillä ei ole menestymisen
mahdollisuutta. Näin on meitä uusia edustajia
täällä opetettu ja koulutettu. Mutta
toivoisi, että tämän kaltainen ajattelutapa
pikkuhiljaa alkaisi muuttua, koska muuttuuhan täällä moni
edustajakin uudeksi edustajaksi, ja tulevaisuudessa kaikki sellaiset hyvät
lakialoitteet, mitkä palvelevat Suomen kansalaisia, tulisivat
menestymään. Niitä on erittäin
paljon nytkin tehty jo näin lyhkäisessä ajassa,
mitä olen täällä eduskunnassa
ollut. Mutta, Ben Zyskowicz: Te olette pitkään
istunut täällä eduskunnassa. Voitko ohjastaa
sitten nuorempaa kollegaasi, miten nämä hyvät
lakialoitteet saadaan menestymään, vaikka ne eivät
ole hallitusohjelmassa?
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tässähän
on niin, että lähtökohtaisesti tämän
mietinnön mukaan toivotaan, että eduskunta suhtautuisi
näihin kansalaisaloitteisiin myönteisesti, eli
käytännössä se tarkoittaa sitä, ettei
sitä lähdetä torppaamaan ainakaan sen
takia, että se on kansalaisaloite ja saanut sen 50 000
nimeä taakseen. Se on sitten eri asia, mitä sen
aloitteen sisällöstä ollaan mieltä.
Kyllä minä ainakin itselleni pidätän
tietysti oikeuden siihen, että minä arvioin niitä aloitteita
ihan itsenäisesti, ja jos esimerkiksi joku tuo aloitteen
siitä, että avioliitosta tehdään
sukupuolineutraali, niin minä nyt voin ilmoittaa jo tässä vaiheessa,
että minä en tule sitä kannattamaan.
Mutta tässä on se hyvä puoli myös
sitten siinä, että jos koetaan laajaa epäoikeudenmukaisuutta siinä suhteessa,
että täällä suhtaudutaan aloitteeseen
sen sisällön takia vaikka nuivasti, niin silloinhan
on aina sitten mahdollisuus vaaleissa vaihtaa tänne edustajia.
Tämä toimii aika hyvin kuntatasolla. Ainakin itselläni
on kokemusta paikallistasolta siitä, että kun
keräsin aloitteen kansanäänestyksen järjestämiseksi
ja se kaksi kertaa kaadettiin niukasti, niin näitä kaatajia
oli huomattavasti vähemmän sitten siinä seuraavassa kaupunginvaltuustossa.
Varmaan sama luonnonlaki toimii täällä eduskunnassakin.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Niikolle vastaan, että en
todellakaan ole sitä mieltä, että kansalaisten
pitää tehdä aloitteita asioista ja vain
asioista, jotka ovat hallitusohjelmassa. Ne asiat varmasti etenevät
ilman näitä kansalaisaloitteitakin juuri sen takia, että ne
ovat hallitusohjelmassa. Kansalaisten on hyvä tuoda kansalaisaloitteiden
muodossa sellaisia polttavia ongelmia ja epäkohtia eduskunnan käsittelyyn,
jotka he kokevat sellaisiksi, jotka heidän näkökulmastaan
korjausta tarvitsevat.
Mutta ei pidä kuvitella, jos 50 000 tai vaikka 100 000
ihmistä kiivaasti vaatii jonkun epäkohdan korjaamista,
että se on sitten kaikkien muiden kansalaisten mielestä myös
epäkohta tai koko kansaa edustavan eduskunnan mielestä epäkohta.
Jos nyt otetaan esimerkiksi tämä niin sanottu
taitettu indeksi, niin voin hyvin kuvitella, että siitä tulee
kansalaisaloite. On erittäin aktiivista kansalaistoimintaa
tämän indeksin muuttamiseksi.
Mutta siinä vaiheessa, kun tällainen aloite
tulee tänne eduskunnan käsittelyyn, kansanedustajat
eivät voi tarkastella asiaa pelkästään
nykyisten työeläkeläisten näkökulmasta,
joiden näkökulmasta tämä koetaan
epäoikeudenmukaiseksi, vaan kansanedustajat joutuvat tarkastelemaan tätä työeläkeindeksiä
myös
siinä valossa, haluammeko me, että työeläkemaksua,
johon nyt jo kohdistuu erittäin paljon korotuspaineita,
edelleen nostetaan, mikä työeläkemaksun
korottaminen taas lisää niin sanottuja työnantajan
sivukuluja ja käytännössä palkansaajan
verotusta.
Edelleen kansanedustajat joutuvat tarkastelemaan asiaa siltä kannalta,
haluammeko me huonontaa tulevia eläkkeitä, jotta
voisimme nyt eläkkeellä oleville saada paremman
indeksin. Joudutaan myös tämmöistä sukupolvista
oikeudenmukaisuutta käsittelemään jne.
Tämä on hyvä esimerkki asiasta, joka
on monimutkainen ja vaikea, vaikka varmasti löytyy aktiivinen
porukka ajamaan siihen muutosta.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen antama
esitys on hyvä asia. Kyllä tämä antaa
varmaan painetta hallituksen suuntaan. Kun huutavan äänet
maakunnasta laittavat kymmeniätuhansia ihmisiä liikkeelle
ja kysyvät esimerkiksi, mikä on vanhusten inhimillinen
hoito tänä päivänä,
mitenkä hallitus huolehtii köyhistä lapsiperheistä,
niin kyllä tässä hallituksenkin pitää ottaa
kantaa, mikä on hallituksen arvomaailma. Tämä varmaan
herättää keskustelua. Tämä on
suoraa ääntä tänne eduskuntaan
ja ennen kaikkea hallituksen tasolle. Kyllä varmaan hallituksella
on jotain mielessä ollut, kun tämän esityksen
ovat tänne tuoneet. Hyvä asia.
Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite on erittäin suositeltava
asia ja erittäin hyvä asia, että se otetaan
tässäkin salissa esille. Minä toivon,
että jokainen edustaja tässä salissa
lukee ne kansalaisaloitteet, joita toivon mukaan joskus tulee, aivan
sen takia, että tietäisivät, minkälaista
ihmisillä maakunnissa on.
Tähän asiaan olisi muuten saanut myöskin
eilisen päivän aikana vähän
valaistusta, jos olisi vaivautunut kello 12 Hakaniemen torille Hurstin juhlaan,
jossa saimme jälleen kerran todeta sen, että suuri
osa ihmisistä, jotka tulivat sinne leipäjonoon,
olivat vanhoja ihmisiä, eläkeläisiä,
ihmisiä, jotka eivät itse olleet saaneet itseään
tuohon asemaan vaan joiden eläkkeet ovat niin pieniä, että raha
ei yksinkertaisesti riitä ruokaan. Jos sitä pystyy
joku tämän salin ihmisistä katsomaan
silmät kuivina, niin minun tekisi mieli sanoa, että vaihtakaa
työpaikkaa, tehkää jotain näitten
ihmisten eteen.
Tällaisia asioita varten me tarvitsemme kansalaisaloitteita.
Me tarvitsemme sitä tietoa, miten ihmiset elävät,
millä ihmisten täytyy oikeasti tulla toimeen.
Me emme osaa edes kuvitella sitä, miltä tuntuu,
jos kolmihenkiselle perheelle jää rahaa kaikkien
perusasioitten jälkeen, mitä pitää olla,
ruokaa, vaatteet, peruslaskut, mitä tulee, sitten käteen
10 euroa ja sinulla on siinä kolme lasta tai yksi lapsi
hoidettavana. Nyt kun esimerkiksi nostamme täällä karkkiveroa,
niin on ihan kiva, kuulkaa, olla sen köyhän lapsena,
joka ei kertaakaan saa sitä suutaan makeaksi, vaikka hänenkään
suunsa ei tuohesta ole.
Nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat niin
laajasti eri asioihin. Sen takia kansalaisaloitteet ovat tärkeitä,
että me tiedämme ja voimme saada suoran yhteyden
kansaan, siihen kansaan, joka on äänestänyt
meidät tänne. He luottavat silloin, kun panevat
ruksin siihen paperiin, että heidän asioitaan
hoidetaan ja heidän asioitaan ajetaan.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Sinänsä näihin
edustaja Tolppasen ja kumppaneitten kauniisiin puheisiin voi yhtyä,
mutta en suostu allekirjoittamaan sitä näkemystä,
että nämä huonot päätökset — ja
täällä nyt tehdään
huonojakin päätöksiä riippuen
tietysti aina vähän katsantokannasta, katsotaanko
oppositiosta vai hallituksesta — perustuisivat siihen,
että meillä ei olisi tarpeeksi tietoa niistä asioista.
Mehän saamme valiokunnissa aivan niin paljon tietoa kuin haluamme.
Kysymys on politiikan sisällöstä.
Siitähän on kysymys, ja edustaja Saarakkala täällä onnistuneesti
kuvasi juuri sitä ongelmaa kansalaisaloitteessa, johon
edustaja Zyskowicz täällä viittasi eli
siihen, että kun pystyy määrittelemään
yhdessä asiassa ikään kuin sen kansan
tahdon, mikä on hyvää politiikkaa, niin
jossain toisessa asiassa, jossa on jonkun toisen kansanryhmän
50 000:n nimikirjoitus, siitä ei ollakaan samaa
mieltä. Juuri tästä syystä edustuksellinen
demokratia on ainakin vähän teknisesti helpompi
tapa hoitaa näitä asioita, kun pystymme täällä keskitetysti
miettimään, miten näitten asioitten pitäisi
olla, millä tavalla ne rahat jaetaan. Kyllä jokainen,
joka täällä on hallitusneuvotteluissa
istunut ja toisaalta ollut oppositiossa, tietää,
mikä dilemma siinä välillä valitsee.
On mukavampi puhua leveitä silloin, kun ei tarvitse olla
huolissaan siitä, riittävätkö rahat
vai eivätkö riitä. Kysymys on lopulta
siitä, minkälaista politiikkaa me haluamme, ja
kansa arvioi sitä vaaleissa ja tekee sen pohjalta johtopäätökset
ja ratkaisee sitten, mikä kokoonpano täällä on.
Toki aina välillä, kun nyt esimerkiksi tässä taitetun
indeksin asiassa ottaa vastaan eläkeläisjärjestöjen
lähetystöjä, joita johtavat entiset kansanedustajat,
siis lähetystöjä, jotka vaativat taitetun indeksin
poistamista ja joita johtavat kansanedustajat, jotka ovat täällä äänestäneet
vastaan kyseisen indeksin poistamista, niin tietysti miettii, mitä tässä välillä on
tapahtunut. Mutta semmoista se politiikka tuppaa olemaan.
Juha Väätäinen /ps:
Arvoisa puhemies! Kyllä tämän salin
on syytä saada painetta säännöllisesti
kansalaisilta. Viisaus istuu kansassa, ei välttämättä täällä olevissa älyköissä.
Tässä suhteessa kaikki se palaute ja aloitteet,
jotka kansalta tulevat, täytyy ottaa huomioon. He elävät
arkielämää. Tämä sali
usein etääntyy arkielämästä,
ja jos kansalaisaloitteen takana on sellainen määrä ihmisiä,
50 000 tai siitä ylöspäin, niin
eivät ne aloitteet voi olla tyhmiä. Ne ovat tarpeista
syntyneitä, ja viesti on selvä. Sillä tavalla
tämä sali joutuu ottamaan kantaa siihen, mikä se
sisältö on. Se viesti on otettava täällä vakavaan
käsittelyyn. Silloin jokaiselle meille jää oikeus
tarkastella sitä, onko se meidän mielestämme
oikea. Vain nelivuosittain olla näkyvissä omine
esiintymisineen ei ole minun mielestäni riittävää.
Tässä suhteessa tämä kansalaisaloitteen
esilletulo on erittäin tervetullut, käsitelläänpä aloitteissa
sitten mitä asiaa tahansa, ja meidän pitäisi
olla todella tässä asiassa nöyriä itse äänestäjiemme
suhteen.
Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puhemies! Olen todella hämmästynyt,
että salin vasemmalla reunalla perustellaan huonoja päätöksiä politiikan
sisällöllä. Ennenkuulumatonta! Se ei
ole politiikan sisällöstä kiinni, se
on ihmisten inhimillisyydestä kiinni silloin, kun tehdään
sellaisia päätöksiä, jotka kouraisevat
kaikkein syvimmältä kaikkein köyhimpien
kukkaroa, sitä kukkaroa, missä ei ole oikeastaan
koskaan edes mitään ollutkaan. Kyllä se
vain näin on, ja päätökset tehdään
täällä. Minä ymmärrän
sen, että edustaja Virtanenkaan ei tiedä, minkälaisissa
oloissa ihmiset asuvat ja minkälaisella määrällä he
joutuvat tulemaan toimeen. Tässä salissa tehdään
ratkaisuja, tässä salissa tehdään
arvoratkaisuja. Täällä päätetään
se, millä tavalla tässä maassa kerätään
esimerkiksi veroja, otetaanko ne tasaveroilla vai otetaanko ne progressiivisella
verolla, nostetaanko progressiota yläpäästä,
tehdäänkö viides veroluokka, milloin
saadaan kovemmat verot kaikkein kovatuloisimmille, otetaanko varallisuusvero
takaisin vai eikö sitä oteta takaisin. Ne ovat
arvovalintoja, ja ne valinnat päättävät niitä asioita
ja niistä asioista, miten ihmisillä menee ja minkälaisella
rahamäärällä ihmiset joutuvat
tulemaan toimeen. Erittäin kannatettavaa, että kansalaisaloite
tulee. Pidetään siitä kiinni.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Haluamatta nyt enemmälti puuttua
tähän edustaja Tolppasen vuodatukseen totean nyt
vain, että itse asiassa se politiikan sisältö muodostuu
juuri niistä arvovalinnoista. Se politiikan sisältö muodostuu
juuri niistä päätöksistä,
joita te kuvailitte, ja erilaisista syistä johtuen ehkä nyt
jossain määrin myöskin tunnen niitä perusteita
ja niitten perusteitten pohjalta minä toimin omien päätösteni
perustaksi ja te toimitte oman päätöksenne
perustaksi, enkä usko, että niissä edes
on kovin paljon eroakaan. Mutta kysymys on myöskin siitä,
että asioita ei voi ratkaista yksi kerrallaan. Ei voi ratkaista
yksi kerrallaan taitettua indeksiä. Saattaa olla, että kun
tulee hyvä esitys esimerkiksi taitetusta indeksistä,
niin samalla ei tule kuitenkaan esitystä niiltä,
jotka sen maksavat. Työntekijät ja työnantajat,
joita nyt on vähän, mutta kaikki työssä olevat
saattaisivat olla sitä mieltä, että he eivät
halua eläkeläisille enemmän rahaa, sen
sijaan he haluavat itselleen. Meidän on ratkaistava se,
kumpaa mieltä me olemme.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Arvoisat edustajat, tässä vaiheessa huomautan,
että kun olen kuunnellut tätä keskustelua,
niin minulle on syntynyt semmoinen käsitys, että itse
tästä lakiehdotuksesta ollaan samaa mieltä.
Me voimme loputtomiin asti tietysti ottaa esille kuvitteellisia
esimerkkejä, mitä voi olla tulevaisuudessa, mutta
kehottaisin nyt kuitenkin ottamaan kantaa tähän
lakiehdotukseen.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Valitan, että tämä menee
debatiksi, mutta edustaja Virtaselle sen verran, kun hän
kyseli, kuka maksaa:
Suomessahan on 1,4 miljoonaa eläkeläistä,
25 prosenttia kansasta, ja viime keväänä Helsingin Sanomien
taloustoimitus — luin tarkkaan heidän kirjoituksensa — kertoi,
että jos taitettu indeksi poistetaan ensi vuonna, 2012,
se maksaa 100 000 euroa, 10 vuoden päästä se
maksaa 900 000 euroa, ja jos meidän kahdeksan
eläkeläisrahastomme yhteispotti on joku 140 miljardia
euroa, niin kuin se ilmeisesti on, niin 1 prosentin tuotto tekee
vuodessa 1,4 miljardia, 3 prosentin, joka on vielä kohtuullinen
tuotto, 3,2 miljardia. Näillä rahoilla maksetaan
tämä taitettu indeksi. Se on ihan todisteellisesti
näin. Nyt on vaan valitettavaa, että nämä kahdeksan
eläkeläisrahastoa ovat tuottaneet tänä vuonna
ja viime vuoden lopulla miinus 7 prosenttia eli eivät tuottaneet
sentin hyrrää sinne kassoihin, tämä on
se ongelma. Minun mielestäni hallituksen tulisi katsoa
näiden eläkerahastojen perään
entistä paremmin ja vaatia, että se laissa oleva
4 prosentin minimituotto tulee vähintään
ensi vuonna.
Tämä on tämä juju, ja tiedän
ja varmasti edustaja Virtanenkin tietää, että kaikkien
suurten puolueitten eläkeläisjärjestöt — niin
kokoomus, demarit, keskusta, vasemmisto kuin monet muutkin — yhdessä vaativat
taitetun indeksin poistamista. Siellä on 1,4 miljoonaa
aikuista äänestäjää,
tämä pitää meidän muistaa.
Me täällä salissa, niin kuin minäkin,
edustamme kansaa — minä lähinnä eläkeläisiä,
kun olen siinä iässä — joten
ei se nyt mahdotonta ole, että me toteutamme tässä salissa
enemmistöpäätöksillä kansan tahdon
mukaisia päätöksiä.
Keskustelu päättyi.