Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomessa on varsin ankara perintö- ja lahjaverotus. Erityisesti tämä koskee pienehköjä perintöosuuksia ja lahjoja. EU:ssa on jo seitsemän jäsenvaltiota, joissa ei lainkaan tunneta perintö- ja lahjaverotusta, esimerkkeinä nyt vaikkapa Ruotsi ja Viro. Esimerkiksi Saksassa rintaperillisiä koskee 400 000 euron vapaa osuus.

Nyt pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on esittänyt eduskunnalle, että meillä otettaisiin ensimmäisessä veroluokassa, eli esimerkiksi rintaperillisten ollessa perinnön tai lahjan saajina, uudelleen käyttöön 16 prosentin rajaveroaste ja se asetettaisiin koskemaan jo 200 000 euroa ylittävää perintöosuuden tai lahjan osaa. Näin ollen tämä 16 prosentin marginaalivero voisi koskea esimerkiksi aivan suhteellisen tavallista asunnon perillistä. Erityisen ankarasti se koskisi yritysten sukupolvenvaihdoksia.

Viime eduskuntakaudella työskenteli pitkään alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotuksen kehittämistyöryhmä, joka jätti joulukuussa 2010 joulun alla mietintönsä valtiovarainministeriölle. Tämä työryhmä teki myös omat ehdotuksensa perintö- ja lahjaverotuksen ajantasaistamisesta, niin kuin se sanoi, mutta lievempään suuntaan nimenomaan ottaen huomioon sen, että meillä on eurooppalaisittain erittäin ankara perintö- ja lahjaverotus. Se ehdotti kyllä tätä 16 prosentin marginaaliveroastetta palautettavaksi. Mehän yhdessä muun muassa kokoomuksen kanssa poistimme sen vuoden 2009 alusta pääministeri Matti Vanhasen toisessa hallituksessa. Hetemäen työryhmä ehdotti sitä kyllä palautettavaksi mutta miljoonan euron ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta. Se esitti sitten muutoin lievennyksiä perintö- ja lahjaveroasteikkoon.

Keskusta esitti täällä ensimmäisessä käsittelyssä, yksityiskohtaisessa käsittelyssä, pykälää muutettavaksi sellaiseksi kuin Hetemäen työryhmä oli esittänyt eli tämän hallituksen esittämän 200 000 euron rajan muuttamista miljoonaksi euroksi. Tämä esitys ei kuitenkaan kantanut tässä salissa. Tämän johdosta esitän koko tätä lakiehdotusta hylättäväksi keskustan vastalauseen perustelujen mukaisin perustein, jotka erityisesti painottuvat yritysten sukupolvenvaihdoksiin.

Ehdotan myös keskustan vastalauseen mukaista lausumaehdotusta eduskunnan hyväksyttäväksi. Tämä lausumaehdotus on muuten tärkeä siltäkin varalta, että tuo meidän hylkäämisehdotuksemme ei tässä salissa tulekaan hyväksytyksi. Ehdotan seuraavaa lausumaa eduskunnan lausuttavaksi: "Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa välittömästi perintöverotuksen uudistamisen siten, että Kataisen hallituksen nyt esittämät veronkiristykset eivät rasittaisi kohtuuttomasti yritysten sukupolvenvaihdostilanteita. Tähän sopivia keinoja olisivat esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa sovellettavan erityisen huojennuksen kehittäminen tai perintöveron kehittäminen siten, että perintövero tulee maksuun vasta perittyä omaisuutta realisoitaessa."

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Kivirannan hylkäysehdotusta sekä myös lausumaehdotusta.

Kimmo Sasi /kok:

Puhemies! Jos ajatellaan verotuksen kokonaisuutta, niin täytyy miettiä, mikä on tehokas tapa saada verotuottoja, mikä on oikeudenmukainen tapa saada verotuottoja. Täytyy sanoa, että mielestäni perintövero kuuluu kummaltakin kannalta katsottuna suhteellisen hyviin veroihin. Sen perintä toimii varsin hyvin, ja sen lisäksi täytyy sanoa, että henkilö, jos hän voi lahjoittaa omaisuutta tai jos hän menehtyy, ei kärsi siitä verosta ja se, joka saa, joutuu maksamaan siitä veroa, mutta se lahja tai perintö tulee kuitenkin tietyllä tavalla yllättäen ja pyytämättä. Tältä osin täytyy sanoa, että henkilön taloudellinen asema vahvistuu, ja jos ajatellaan sitä verotasoa, joka meillä nyt on 13 prosenttia ja 16 prosenttia enimmillään, nyt tämmöisen ehdotuksen tultua hyväksytyksi se on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin esimerkiksi pääomaverokanta, joka on 30 prosenttia tai 32 prosenttia. Eli siinä suhteessa voidaan sanoa, että perintövero on suhteellisen toimiva ja tarkoituksenmukainen vero.

Ja sitten, mitä tasoon tulee, tietysti tason suhteen pitää olla varovainen. Englannissa aikoinaan, kun mentiin yli 90 prosenttiin perintöverotuksessa, syntyi trustijärjestelmä eli säätiöitiin omaisuus, ja näinhän kävi oikeastaan rikkaitten sukujen osalta Suomessa aikaisemmin. Mutta näillä tasoilla, 13 ja 16 prosenttia, voidaan sanoa, että se ei muodosta semmoista kiihoketta, joka johtaisi merkittävään veronkiertoon. Meillä on myöskin Ruotsista esimerkki. Ruotsissa oli huomattavasti korkeampi perintöveron taso kuin meillä, mutta tuotto rikkaassa Ruotsissa oli selvästi pienempi kuin meillä Suomessa. Minä luulen, että nämä ovat aika optimaalisia verokantoja.

Mitä tähän 16 prosenttiin vielä tulee tosiaan yli 200 000 ylittävän perinnön tai lahjan osalta, täytyy sanoa, että tässä on merkittävää se — jatkan asiaa kohta pöntöstä — (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) että siitä ei ole kuin muutama vuosi aikaa, kun meillä viimeksi oli 16 prosenttia perintöveron suuruutena. Sitten sitä kevennettiin, ja nyt oikeastaan palataan sille aikaisemmalle tasolle, joka meillä on todettu suhteellisen kohtuulliseksi, että tässä suhteessa ei ole kovinkaan suurta ongelmaa.

Täytyy sanoa, että asiantuntijoista on joskus hyötyä ja yleensä tohtori Pauli K. Mattila, kun hän käy eduskunnassa, hän käy harvoin, mutta silloin, kun hän käy täällä, hän puhuu totta ja selkeästi asiaa, ja tälläkin kertaa tässä asiassa hän tuli kuultavaksi verojaostoon ja kiinnitti huomiota lakiehdotuksen säännökseen, jonka mukaisesti olisi kumuloitu vanhat lahjat ja perinnöt uusiin, tämän lain voimaantulon jälkeen tuleviin lahjoihin ja perintöihin. Tämä olisi tietyssä tilanteessa saattanut merkitä sitä, että jos on aikaisemmin saanut suuren lahjan ja sitten saa suhteellisen pienen lahjan tämän vuoden puolella, kun tämä kumulointi tapahtuu kolmen vuoden ajalta eli kolme aikaisempaa vuotta otetaan huomioon laskettaessa tuota lahjan tai perinnön suuruutta, se olisi johtanut siihen, että vero olisi saattanut olla reilusti yli 100 prosenttiakin tietyissä tilanteissa, ja se olisi johtanut konfiskatoriseen verotukseen. Verojaostossa heti oivallettiin tämä Mattilan suuri viisaus, että pitää olla semmoinen malli, jonka me 90-luvulla täällä jo aikanaan kehitimme näissä perintöverotapauksissa, että jos tehdään muutoksia, millä tavalla nämä kumulointisäännöt nyt otetaan huomioon, ja nyt tältä osin sitten lähdetään siitä, että lähtökohta on se, että se vero, joka aikanaan on maksettu siitä perinnöstä, joka nyt tulee kumuloitavaksi, on suuruudeltaan sama kuin se olisi ollut vanhan perintöverolain mukaisesti, ja oikeastaan tämä korkeampi prosentti kohdistuu vain näihin uusiin perintöihin. Tältä osin voidaan sanoa, että laki täydellisesti toteuttaa tarkoitustaan nyt näitten muutosten jälkeen.

Arvoisa puhemies! Tietysti on joka tapauksessa tärkeätä seurata, mitenkä tämä korotus toimii, ja jos sillä on semmoisia vaikutuksia, että tosiaan pyritään välttämään veroa, silloin pitää reagoida siihen, koska se kokonaistuotto tietysti on kaikkein tärkeintä valtiolle kaiken kaikkiaan, ja siitä pitää pyrkiä pitämään huolta, että kiertotoimenpiteet millään tavalla eivät ala. Mutta kuten sanoin, uskon siihen, että tämä taso on kohtuullinen ja se kohtalaisen mielellään maksetaan.

Vielä lopuksi, arvoisa puhemies, mitä tulee yrityksiin, joihinka edustaja Kiviranta kiinnitti huomiota, se on tietysti totta, että sukupolvenvaihdostilanteet ovat joissakin tapauksissa ongelmallisia. Kuitenkin meillä on yritysten sukupolvenvaihdoksissa ja maatalouden sukupolvenvaihdoksissa huojennussäännös, joka olennaisesti lieventää verotusta, ja meillä on myöskin mahdollisuus saada lykkäystä sitten tuohon veronmaksuun. Tietysti siitä lykkäyksen korosta voi-taisiin jossakin vaiheessa keskustella, onko siinä mahdollisuuksia hieman tinkiä koron määrässä, mikä saattaisi helpottaa näitä tilanteita. Mutta sanoisin, että kyllä nämä sukupolvenvaihdokset on kohtalaisen hyvin hoidettu. Tätä asiaahan edellinen eduskunta käsitteli, ja silloin todettiin, että muutosten tekeminen ei ole kovinkaan helppoa, jos halutaan, että se verohuojennus kohdistuu pelkästään siihen sukupolvenvaihdostilanteeseen. Meillähän oli semmoinen esitys täällä, joka olisi saattanut johtaa siihen, että siinä olisi tullut myöskin sijoitusvarallisuutta mukaan. Tietysti semmoinen muutos ei olisi ollut tarkoituksenmukainen yritystoiminnan edistämisen kannalta.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Siltä osin kuin edustaja Sasi käsitteli Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Pauli K. Mattilan esittämää hallituksen esityksen teknisten virheiden korjaamista, olen hänen kanssaan samaa mieltä, ja myöskin edustamani puolue. Totta kai hallituksen virheet, suoranaiset virheet, on korjattava, mutta virheellistä on myös tämä politiikka, että yritysten sukupolvenvaihdoksia kiristetään, niitten perintö- ja lahjaverotusta kiristetään. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota erityisesti Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Mattila tuossa samaisessa verojaoston kokouksessa totesi myös sen, että on eurooppalainen trendi luopua perintö- ja lahjaverotuksesta. Sitä voidaan myöskin paeta, voidaan vaihtaa kansalaisuutta, ja näin tapahtuu varmaan suurimpien perittävien kohdalla hyvin helposti. On nimittäin niin, että jos sitä kansalaisuutta vaihdetaan, silloin tänne jää perintö- tai lahjaverotuksen kohteiksi ainoastaan täällä oleva mahdollinen kiinteä omaisuus ja sellaisten yritysten osakkeet, joiden omaisuudesta pääosa muodostuu kiinteästä omaisuudesta. Eli kyllä kansainvälistä pakoa tapahtuu paitsi pääomatulojen verotuksen myöskin perintö- ja lahjaverotuksen osalta. Ja siihen kaatui Ruotsin perintö- ja lahjaverotus: tähän lisääntyneeseen verosuunnitteluun, jota Suomessa ei ole vielä paljon esiintynyt.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Sopiiko noin debattipuheenvuoromielessä puhua muustakin verosta eli varallisuusverosta muutama sana. Sehän poistettiin tässä joku aika sitten.

Varallisuusveron historiahan on semmoinen, että 1920-luvulla se otettiin Suomessa käyttöön omaisuusveron nimellä. Vuonna 74, kun verolakeja muutettiin, tuli varallisuusvero, ja sitten kävi näin, että Matti Vanhasen ollessa ykköshallituksen pääministerinä tämä varallisuusvero kokonaan poistettiin. Se johtui siitä, että 2004 Matti Vanhasen ykköshallitus oli sopinut työmarkkinajärjestöjen kanssa työehtosopimuksissa, että se poistetaan.

Minä edustaisin näkemystä, arvoisa edustaja Sasi ja kumppanit, ketkä olette täällä tärkeillä paikoilla, että nyt ensi vuoden aikana pohtisitte ihan aikuisten oikeasti varallisuusveron palauttamista. Sen summa oli vuonna 2004 valtion kassaan 130 miljoonaa euroa, ja se on iso raha. Tässä mielessä tämä käsiteltävä asia edustaa kohtuullisen vaatimatonta rahasummaa verrattuna tähän.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Herra puhemies! Tämä koko lainsäädäntöhän on meillä varsin maltillinen. Ehkä esimerkki Ruotsista nyt saattaa olla... Siinä on ollut varmaan vähän rakenteellisiakin eroja. Mitä tulee näihin sukupolvenvaihdoksiin, niin huojennussäännös tietysti siinä huomattavasti auttaa, ja varmaan tilannetta varmaan nyt seurataankin, johtuuko tästä mitään kohtuuttomuuksia. Tämä eurooppalainen trendi tällä kohtaa on tietysti sikäli mielenkiintoinen, että varmaan fiskaalisia tavoitteita on muissakin Euroopan maissa kuin vain Suomessa lähitulevaisuudessa. Voi tietysti olla, että tuokin trendi sitten vähän saattaa siellä muuttua. Mutta kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, ratkaisu on varsin maltillinen ja varsin hyväksyttävä tässä kansantalouden tilanteessa.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan informaatioksi edustaja Tuupaiselle, jos hän ei tiedä, että Ruotsi on poistanut perintö- ja lahjaverotuksen ja myös varallisuusverotuksen. Mutta Ruotsillahan meneekin hyvin, sehän ei ole eurossa ja sen valtionvelkakin on vain 20 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Sitten haluaisin erityisesti korostaa, että usein on tietämättömyyttä siitä, mikä merkitys tällä perintö- ja lahjaveron tuotolla on Suomen valtiontaloudessa. Sehän on vuosittain vain noin 400 miljoonaa euroa, eli nytkin pannaan enemmän ansiotuloveron kevennyksiin ensi vuonna tässä hallituksen esityksessä. Sitä en kritisoi, mutta totean, että yhden vuoden tämmöiset tuloverotuksen kevennykset ovat samaa luokkaa kuin perintö- ja lahjaveron vuotuinen tuotto.