Pentti Kettunen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsittelyssä, nyt tässä toisessa käsittelyssä, energiaverolaki. Hallitus esittää tuntuvia korotuksia sekä bensiinien että dieselpolttoaineen verotukseen. Sehän johtaa siihen, että kuljetuskustannukset nousevat, ja ennen kaikkea tämä kohtelee huonosti kaukana, suurilla etäisyyksillä, asuvia ihmisiä, jotka joutuvat väkisellä käyttämään omaa autoaan.

Sen suuremmitta perusteluitta, herra puhemies, minä ehdotan, että mietintöön sisältyvän vastalauseen 2 mukaisesti nämä lakiesitykset hylätään.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on monelta osin erittäin ongelmallinen. Dieselin valmisteveron korotus on erittäin ongelmallinen muun muassa kuorma-autoliikenteen kannalta, yleensäkin kuljetusalan kannalta ja liikenteelle yleensäkin. Sen lisäksi tässä on tämä turpeen verotusta koskeva esitys, joka voi johtaa siihen, että turvetta aletaan korvata tuontikivihiilellä, mikä ei varmaankaan ole sentään hallituksenkaan perimmäinen tarkoitus. Lisäksi hallitus esittää maatalouden energiatuotteiden, kevyen ja raskaan polttoöljyn ja biopolttoöljyn, valmisteveron palautuksen leikkaamista noin 40 prosentilla. Nykyään tämä palautuslainsäädäntö on pysyvää. Hallitus tosin raamisopimukseen liittyen esittää tätä leikkausta myöhennettäväksi vuoden 2014 alkuun. Keskustan ryhmä ei hyväksy tähän minkäänlaista leikkausta, vaan haluaa pitää sellaisenaan pysyvänä voimassa tämän valmisteveron palautuksen maatalouden energiatuotteille.

Tähän kaikkeen esittämääni viitaten ehdotan, että lakiehdotukset hylätään.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edellä olevat puheenvuorot olivat äärimmäisen hyviä ja kannatettavia, joten kannatan edustaja Kivirannan hylkäysehdotusta.

Kimmo Sasi /kok:

Puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on tasapainottaa valtion talousarviota. On täysin selvää, että tilanteessa, jossa nyt ensi vuonna otetaan tämän raamiratkaisun jälkeen 7,5 miljardia velkaa, ollaan tilanteessa, että tasapainotustoimia tarvitaan. Tässä suhteessa liikenteen polttoaineet, polttonesteet, ovat varsin hyvä kohde, ja kun moottoribensiinin osalta se korotus on 2,5 sentin luokkaa ottaen myöskin arvonlisävero huomioon, niin se korotus ei ole kauhean suuri.

Puhuin tästä asiasta jo asian ensimmäisessä käsittelyssä, ja Helsingin Sanomat ehkä vähän ymmärsi väärin tai kommentoi väärin, tietysti toimittaja ei aina ehdi paneutua niin kauhean tarkkaan näihin kaikkiin hallituksen esityksiin. Siinä yhteydessä sanoin, että aikaisemmin on vuosittain, jos mennään 6—8 vuotta ajassa taaksepäin, joka vuosi korotettu polttoaineveroa nimenomaan moottoribensiinin osalta aina vuodenvaihteessa. Nyt edellisen hallituksen aikana tämmöisestä käytännöstä on luovuttu. Siinäkin suhteessa täytyy sanoa, että tämmöinen korotus tässä vaiheessa 4 vuoden jälkeen on varsin perusteltu.

On ihan totta, että edellinen hallitus teki jo dieselpolttoaineen osalta korotuspäätöksen — tai siis on tehty aikaisemmin edellisen hallituksen aikana jo korotuspäätös, joka astuu voimaan vuoden alusta — mutta sekään ei astunut voimaan aikaisemmin, vaan astuu nyt sitten vuoden alusta voimaan, mikä tarkoittaa sitten sitä, että tulee tietysti voimakkaampi korotus dieselpolttoöljyyn. Mutta sitten vastaavasti taas käyttövoimaveroa lasketaan, millä pyritään sitten nimenomaan raskaan liikenteen verokuormitusta vähentämään. On totta, että jossain määrin täytyy olla huolissaan kuljetuselinkeinon selviytymisestä. Mutta täytyy korostaa sitä, että onneksi näissä kuljetusalan sopimuksissa on viime aikoina tehty lausekkeita, joissa sitten, jos polttonesteen hinta nousee, niin myöskin sopimuskuljetuksista hintataso nousee vastaavasti. Tietysti sillä tavalla, kun tämä korotus siirtyy sitten elinkeinon saamaan tuloon suhteellisen suoraan, niin tietysti helpottaa. Tosin kaikilla ei ole tämmöisiä sopimuksia, ja tietysti tässä suhteessa yritykset ovat jossain määrin myöskin eri asemassa keskenään.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan ensiksi tuota edustaja Kettusen hylkäysesitystä. Olen varmasti tässä salissa ainut käytännön kuljetusalan yrittäjä ja tiedän kuljetusyritysten vaikeudet, ja näin raju dieselin veronkorotus aiheuttaa kyllä ennen kaikkea pienille yrityksille kuolemia ja tekee lisää tähän maahan työttömyyttä. Suuremmat yhtiöthän pärjäävät. Niillä on sopimuksissaan klausuuli, joka automaattisesti nostaa niiden kuljetushintoja, ja tällä taas on seurausta kaikkiin hintoihin. Tämä aiheuttaa meille lisävaikeuksia ja luo kaikille meille lisäkuluja tässä asiassa. On erittäin kannatettava hylkäysesitys.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä on tosiaankin hylättävä, elikkä kannatan myös edustaja Kettusen tekemää hylkäysesitystä. Minkä takia tämä on hylättävä? Tämä on erittäin epätasa-arvoistava esitys. Tämä ei ota huomioon lainkaan Suomen pinta-alaa ja laajaa aluetta, missä me asumme. Dieselin korotus vaikuttaa varsinkin raskaaseen kalustoon ja kuljetuskustannuksiin. Kuljetuskustannuksien nousu taas siirtyy suoraan kaikkien niiden tuotteiden hintoihin, mitä me kaupasta ostamme, joten tämä on pahimpaa laatua oleva tasavero, mitä hallitus on nyt nostamassa.

Tämä tasavero, mitä nyt hallitus esittää, ei tasaannu sillä, että käyttövoimaveroa lasketaan. Se helpottaa lähinnä henkilöautoilijoita ja niitä, jotka ajavat vähemmän, mutta niille, jotka ajavat enemmän eli ammatikseen, tämä on selkeästi hintoja nostava ja kuluttajat sen sitten maksavat. Kaiken lisäksi joukkoliikenne on tässä suurin kärsijä. Kauniita korulauseita on hallitusohjelmassakin, mutta toimet ovat vaan toisia. Linja-autot eivät maksa käyttövoimaveroa, mistä voisi saada edes sen pienen kompensaation näihin haittoihin. En missään nimessä kannata tämmöistä tasaveroa.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen taholta puhutaan usein suomalaisesta työstä ja työpaikoista, ja hyvä niin, tässä on juuri siitä kysymys. Suomessa kuljetuskustannusten osuus on jopa kaksinkertainen moniin kilpailijamaihin verrattuna. Siksi meidän pitää pitää huolta kansallisesta kilpailukyvystä, siis suomalaisista työpaikoista ja työstä.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Kiviranta mainitsi sanan turve ja turveverotus. Valtionyhtiö Vapolla näyttää menevän ainakin tältä vuodelta heikommin kuin viime vuonna ja huono katehomma jatkuu ensi vuonnakin. Toisaalta me perussuomalaiset haluamme pitää Suomen asuttuna Hangosta aina sinne Inariin asti ja me myöskin tuemme pienyritystoimintaa niin kaupungissa kuin maaseudulla. Nyt kun olen Keski-Suomesta, niin tiedän, että Pohjois- ja Keski-Suomessa — Kyyjärvi ja siitä sitten Etelä-Pohjanmaalle — on paljon turvealan yrittäjiä: yrittäjiä, jotka työllistävät perheensä, yrittäjiä, jotka työllistävät myöskin muita kunnan jäseniä. Tämä on tietysti kunnan hyöty kahdessa mielessä: tulee yhteisöveroa kuntiin, ja työntekijät tietenkin maksavat veroja kunnalle sen mukaan, kun tuloja riittää. Eli tässä mielessä tämä turpeen lisäverottaminen tulee aiheuttamaan paitsi Vapolle sitä, että tuotot entisestään heikkenevät ja kate putoaa, mutta myöskin sitten työttömyyttä niitten turveyrittäjien piirissä, joiden toiminta ei ole enää kannattavaa. Siinä mielessä, vaikka turpeella on myöskin ikäviä vaikutuksia vesistöihin jnp., rohkenen olla sitä mieltä, että kyllä tämä turpeen verottaminen pitäisi pikkuhiljaa minimoida.

Mikko  Savola  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä turpeen verotuksesta käytävä keskustelu on mielestäni huolestuttavaa, sillä seuraavan neljän vuoden aikana turpeen verotushan meinataan nelinkertaistaa nyt sitten, ja tämä ajaa auttamatta siihen, että turvetta tullaan korvaamaan tuontikivihiilellä, ja jos puhutaan ympäristövaikutuksista, sieltä piipun päästä tulevan turpeen savu tai kivihiilen savu, niin ainakaan se kivihiili ei ole yhtään sen ympäristöystävällisempää siitä näkökulmasta katsottuna. Tämä turpeen verotuksen kiristäminen tulee tarkoittamaan sitä, että erityisesti pienissä kunnissa useat kaukolämpölaitokset joutuvat nostamaan hintojaan, joutuvat tekemään sitä huomattavasti, ja silloin kuluttajilla jälleen kustannukset nousevat ja sitä kautta se lasku on suurempi ja jälleen kansalaisten maksettavaksi siirretään enemmän ja enemmän näitä maksuja.

Turvetta tarvitaan edelleen tukipolttoaineena hakkeen myötä myös. Erityisen huono asia on se, että myös näitä bioenergiatukia ollaan nyt sitten hallituksen toimesta leikkaamassa. Kun ne lähes puolitetaan, se heikentää myös sitä biopolttoaineitten kilpailukykyä, joten kaiken kaikkiaan tässä nyt mennään erittäin huonoon suuntaan Suomen energiapolitiikassa. Tämä vaikuttaa kaiken kaikkiaan nyt tältä vihreitten ajamalta linjalta, mihin valitettavasti myös muut hallituspuolueet ovat joutuneet nöyrtymään. Sen vuoksi ei millään voi kannattaa kyllä tällaista esitystä, mitä nyt täällä ollaan tekemässä, koska siitä puuttuu totaalisesti realismi ja tämä tulee erityisen pahalla tavalla maaseudun ihmisten, asukkaitten, maksettavaksi, niin kuluttajien kuten myös niitten yrittäjien, jotka näitten asioitten parissa leipänsä hankkivat ja työtä tekevät.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Useissa puheenvuoroissa on tuotu jo esille se, että Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Täällä kappaletavaraliikenne pääsääntöisesti kulkee kumipyörien päällä. Polttonesteiden hinnannousu vääjäämättä vaikuttaa kaikkiin niihin tavaroihin, joita kumipyörien päällä kuljetetaan. Puhutaan elintarvikkeista ja muista kappaletavaroista, elikkä kysymyksessä on, kuten edustaja Jalonen tuossa totesi, tasavero. On suuri harhaluulo kuvitella, että tämä vero kohdentuu vain autoilijoihin tai auton käyttäjiin. Kyllä tämän veron maksumiehiksi joutuu jokainen, joka hakee kaupasta elintarvikkeita tai muita tuotteita.

Pahin, mikä minun mielestäni tästä voi vielä seurata, on se, että tämä aiheuttaa hyvin epätasaväkisen kilpailun, kun me tiedämme, että tuolta Venäjän puolelta tulee kuljetusyrittäjiä tänne Suomeen, he tankkaavat ajoneuvonsa rajan toisella puolella, jossa polttoaine on lähes puolet halvempaa kuin meillä täällä Suomen puolella, ja nämä kuorma-autot tulevat tänne Suomen puolelle, ajavat täällä jonkun tehtävän ja sen jälkeen ryhtyvät ajelemaan täällä ja siirtämään tavaroita elikkä toimivat suomalaisten kuljetusyrittäjien markkinoilla ja näin ollen syövät suomalaisten kuljetusyrittäjien leipää. Kun Suomi nostaa omaa polttoaineverotustaan, niin rajan takana ei tehdä vastaavalla tavalla, elikkä tämä kilpailu aina vaan eriarvoistaa suomalaisia kuljetusyrittäjiä. Tämän takia pidän erittäin tärkeänä sitä, että tällaista ei oteta huomioon, ja kannatan edustaja Kettusen tekemää hylkäysesitystä.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kyllä energian verotuksella voimme nimenomaan verottaa kilpailukykymme maasta ulos. Kiinnitän samaan asiaan huomiota kuin edustajat Tuupainen ja Savola, että tällä viherpopulismilla — no, he eivät tätä sanaa käyttäneet — on turhaan syyllistetty turpeen käyttöä. Minä olen kyllä huolissani siitä, että meillä julkisella puolella nimenomaan hyvin suuri osa rakennuksista lämpiää edelleenkin puun ja turpeen sekoituksella. Tämä verotuksen kiristäminen osuu myös sitten sinne julkisen talouden nilkkaan väistämättä ja on myös osa tätä tasaverotusta, jota me perussuomalaiset vastustamme.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Hongisto otti sen erittäin tärkeän asian huomioon, mikä uhka on näitten polttoaineitten veronkiristyksillä sen suhteen, että me siirrämme omaa yrittäjyyttä rajojemme ulkopuolelle siten, että esimerkiksi juuri tällä kuljetuspuolella tullaan tänne ajamaan rahtia ja sitä kautta niistä ei Suomeen verotuloja jää eikä niin suuria hyötyjä.

Kuljetusyrittäjillä on erittäin suuri huoli tulevaisuutensa suhteen. On tullut useita eri asioita, jotka ovat heidän kannattavuuttaan kiristäneet, muun muassa näillä kuljetusyrittäjillä, jotka henkilökuljetuksia tekevät, on tullut alkolukkopuolelle säädöksiä, on tullut säädöksiä myös sen suhteen, kuinka ajoaikoja mitataan, on tullut ihan käytännön ongelmia sen suhteen, että ei ole kuljettaja pystynyt sitä rahtikuormaansa viemään perille asti, koska se on jäänyt puolen tunnin, tunnin matkasta kiinni ja jouduttu lepotaukoa pitämään jne., joten tämä energiaverotuksen ja polttoaineverotuksen kiristäminen on kyllä omiaan lisäämään myös näitä ongelmia. Näihin pitäisi kyllä vakavasti suhtautua, niihin pitäisi kiinnittää huomiota. SKALhan on erinomaisesti toiminutkin, ja meitä on tänne eduskuntaankin kuljetettu kuorma-autokyydillä ja tuotu näitä huolia esiin.

Toivon mukaan myös ne hallituksen ja kokoomuksenkin korvat nyt sitten kuuntelisivat hyvin tarkasti, eivät ainoastaan ennen vaaleja, vaan myös sitten tässä vaalien välillä, mikä se huoli tuolla yrittäjäkentällä on.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Harmin paikka, että täällä ei ole sosialidemokraattien edustajia paikalla. Viime kaudella he pitivät kovasti ääntä siitä, että energiaveroja kiristettiin, kuitenkin niin, että silloin oli likimain vastaava palautus sinä mallissa, mistä silloin sovittiin. Nyt kun tämä Kataisen hallitus kiristää verotusta, niin siihen ei liity tätä palautusta. Tämä on ihan aitoa lisää kiristystä, se, mikä tapahtuu Kataisen hallituksen esityksessä. On äärimmäisen tärkeätä, että täällä nyt sosialidemokraattien edustajat vielä kiirehtisivät tuolta huoneista paikalle ja kertoisivat, minkä takia ja millä perusteella tämmöinen linjan ja kannan muutos tässä on tapahtunut.

Mitä tulee nyt sitten turpeen verotukseen, turpeen verotaso oli kompromissi silloin, kun sovittiin suuresta energiapaketista. Siinähän yhteinen tavoite oli nimenomaan uusiutuvat, ja kun monta kertaa uusiutuvan yhteydessä tarvitaan ennen kaikkea metsähakkeen yhteydessä oheispolttoaineeksi turve, se, että taataan turve—metsähake-yhdistelmän käyttö kilpailukykyisellä hintatasolla nimenomaan kivihiilen kanssa kilpailussa, jossakin tapauksessa myöskin öljytuotteitten kanssa. Nyt se ratkaisu, mikä tässä nyt toteutetaan, vielä kun sitten uusiutuvaa sähköä hallitus tulee lisää verottamaan, johtaa siihen, että kivihiilen kilpailukyky suhteessa puun ja turpeen yhdistelmään tulee merkittävästi parantumaan. Tämä on kyllä viimeisen päälle väärä tie, ja ihmettelen tämän asian osalta, kuinka vihreät itselleen selittävät tämän linjan.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Tämä hallituksen esitys, joka pohjautuu lähinnä dokumenttiin U 33, joka on suunnilleen saman sisältöinen, aiheuttaa vakavan uhkan Suomen kuljetusteollisuudelle, sähkön ja lämmön tuotannolle ja ennen kaikkea sähkön ja lämmön tuotannossa näille uusille investoinneille, jotka voivat jäädä toteutumatta johtuen näistä esityksistä. Kannatan edustaja Kettusen esitystä siitä, että tämä lakiehdotus tulisi hylätä.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen usean vuoden ajan pohtinut, onko tällaisessa harvaan asutussa maassa kuin Suomi syytä verottaa liikennettä ja polttonesteitä niin voimakkaasti, koska se johtaa siihen, että haja-asutusalueella, jolla matkakustannukset ovat kaikista korkeimpia, elämisen kokonaiskustannukset nousevat sellaiselle tasolle, että ihmiset alkavat muuttaa taajamiin ja vähitellen kaupunkeihin, jolloin maan asuttaminen kokonaisuutena vaikeutuu.

Polttonesteet ja auto ovat helppoja verotuksen kohteita, mutta osaoptimointina niiden veropohjana käyttäminen voi olla vaarallista juuri tämän kokonaistaloudellisen ajattelun kannalta. Tällaista arviointia mielestäni ei ole tehty, mutta eurooppalaisittain rautatieliikenne onnistui muutaman kymmenen vuoden ajan lobbaamaan niin voimakkaasti kiskoliikenteen puolesta ja kumipyöräliikennettä vastaan, että näitä jälkiaaltoja tässä edelleenkin kärsitään.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän tässä asiassa opposition kritiikkiä. Haluatte pitää huolta yrittäjyydestä ja erityisesti tässä asiassa kuljetusalan yrityksistä. Olen itsekin aikaisemmin tässä salissa käyttänyt puheenvuoron tähän energiaverotukseen liittyen ja osaltani myöskin kritisoinut tätä ratkaisua, koska kun hallitusohjelmaa tehtiin ja sovittiin näistä sopeutumistoimenpiteistä, niin on ymmärrettävää, että kaikki edustajat eivät voi olla samaa mieltä kaikista asioista, ja siinä mielessä pidin itsekin huolta ja yritin painottaa tätä asiaa hallitusneuvotteluissa, mutta joskus joutuu myöskin hyväksymään huonompia ratkaisuja.

Mutta samalla haluaisin kyllä muistuttaa oppositiota siitä, että valtionvelka on viimeisen kolmen vuoden aikana kasvanut hurjasti, 30 miljardia, siis 52:sta reiluun 80 miljardiin. Miettikää nyt: jos teidän omassa kotitaloudessanne velka olisi kasvanut esimerkiksi 50 000 eurosta 80 000 euroon ilman, että tulot olisivat lisääntyneet, ilman että te näkisitte, että te pystytte säästämään, niin kyllähän ymmärrätte sen huolen, mikä hallituksella on tästä valtionvelasta, ja sen takia joudumme tekemään myöskin tällaisia huonompia ratkaisuja, ja erityisesti tässä se kohtelee huonosti nyt kuljetusalan yrityksiä.

Pirkko  Mattila  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Östmanille kommentti, että huoli varmaan on meillä kaikilla täällä, mutta nimenomaan puhutaan energiasta harvaan asutussa maassa, kylmässä maassa ja näistä energiapoliittisista ratkaisuista, joissa esimerkiksi tuulienergialle annetaan paljon enemmän tukea kuin jollekin kotimaiselle puuenergialle. Kun tulee pakkanen, ei tuule, vesi hyytyy, mutta tulitikku syttyy, ja jos tässä ihan oikeasti siis energian hinta on todella yksi niitä tärkeimpiä tekijöitä elinkeinoelämän kannalta, jolla me kilpailutamme itseä ulos tai sisään, niin kyllä meillä on huoli.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mattilalle voisi nyt kyllä sanoa, että, no, minkähän takia sille tuulelle annetaan nyt vähän enemmän tukea kuin esimerkiksi metsähakkeelle. (Ville Vähämäki: Jos ei tuule!) Suomessa on rakennettu uusiutuvan energian järjestelmä niin, että ensin otetaan se kaikki mahdollinen halvin uusiutuva käyttöön elikkä vesi, mutta kun se ei riitä meidän tarpeisiimme. Me tarvitsemme sitten puupohjaista energiaa, ja sitten pienellä tuella kaikki se mahdollinen puu, joka voidaan ottaa käyttöön, joka ei ole ainespuuta vielä, on päätetty ottaa käyttöön niin, että metsäteollisuus hyppii seinille jo siinäkin, että nyt sen mielestä liikaa otetaan nyt jo sitä puuta käyttöön ja sen jälkeen, kun nämäkään eivät vielä riitä sen uusiutuvan tarpeen tyydyttämiseksi, vasta sen jälkeen on menty sitten sinne tuulivoiman käyttöönottoon, koska se on se seuraava käytettävissä oleva vaihtoehto. Sitten tulee aurinko, joka on vielä monin-, moninkertaisesti kalliimpaa jnp. Näinhän tämä on rakentunut tämä järjestelmä.

Mitä vielä tulee tähän edustaja Östmanin puheenvuoroon siitä, että meillä on velkaa ja että tarvitaan näitä toimenpiteitä, sopeuttamistoimia, se on ihan totta. Minä haluan kuitenkin... — Saanko minä tulla? Minulla on varsinainen puheenvuoro. [Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle]

Ahaa, arvoisa puhemies! Minä luulin, että se on — minä olen sen verran lyhyen aikaa täällä ollut — niin kuin minuutin se vastauspuheenvuoro, mutta se olikin...

...2 minuuttia. No, jatkan hetken vielä täältä.

Ehkä vielä palaan nyt, kun aikaa on vähän enemmän, tuohon äskeiseen. Näin se on rakennettu meillä tämä järjestely. Ilman muuta, jos meillä riittäisi vesi kaikkeen siihen tarpeeseen, mitä me uusiutuvaa tarvitsemme, otetaan vettä, koska se ei tarvitse tukea ollenkaan. Jos se ei riitä ja jos se puu, mitä tuolta saadaan niin kuin hyvin pienellä tuella, riittäisi sen 38 prosentin osuuden toteuttamiseen, niin hyvä on, ilman muuta sekin kelpaisi, mutta se ei meinaakaan riittää, ja tästä syystä me tarvitsemme niitä muita vaihtoehtoja, joista sitten ylivoimaisesti halvin taas on ei aaltoenergia eikä aurinkoenergia vaan Suomen oloissa nimenomaan tuulienergia. Tähän filosofiaan perustuu tämä asia.

Mitä vielä tulee tähän velan määrään, on ihan totta, että Suomessa velan määrän kasvu on ollut tänä vuonna ja viime vuonnakin jo aika suuri ja tulee olemaan ensi vuonna aika suuri. Mutta yhtä totta on sekin, että sitä edeltävien vuosien Vanhasen ykkösen ja kakkoshallituksen aikana Suomen velan pienentyminen tapahtui todella vauhdikkaalla tavalla. Meillä oli hyvät vuodet, hyvä aika, harjoitettiin hyvää talouspolitiikkaa ja onnistuttiin, mutta emme voineet sille mitään, että kun maailman myrskyt sitten tulivat ja löivät myös Suomeen, rantautuivat, niin totta kai se oli iso isku meille, mikä meillä tapahtui. Bruttokansantuotteesta 8,2 prosenttia on aika paljon. Se on iso siivu. 14 miljardia, 15 miljardia lähti siitä koko kansakunnan yhden vuoden aikaan yhteisellä työllä saamastamme paketista pois, lähti 14—15 miljardia euroa, ja emme me sille kovin paljon... Me olemme niin riippuvaisia maailman taloudesta, ja sitä aukkoa piti täyttää nyt sitten ottamalla lisää velkaa, koska muutoin se jälki olisi ollut aika kamalaa, mikä siitä olisi ollut seurauksena.

No, mikä on tilanne tällä hetkellä? Nyt puhutaan tästä eurooppalaisesta velkakriisistä. Minä haluan muistuttaa siitä, että Suomen julkinen talous on edellisten hallitusten jäljiltä kuitenkin aivan uskomattoman hyvässä kunnossa verrattuna muihin euromaihin. Meillä velan määrä on noin 45 prosenttia kansantuotteesta, Euroopan unionin alueella keskimäärin kaksinkertainen määrä, Saksallakin 84 prosenttia kansantuotteesta, 2 100 miljardia euroa, Italialla pikkuisen vajaa 2 000 miljardia euroa ja sitä rataa, Suomessa alle 90 miljardia euroa, 85—90 miljardia euroa. On huikeat erot. Totta kai kansantaloudessakin on iso ero, mutta suhteessa meidän bruttokansantuoteyksiköllä tai per capita, millä tahansa näillä mittareilla, jotka ovat valideja mittareita kumpikin, mitaten, me olemme tässä mielessä ihan hyvässä kunnossa.

Totta kai meillä väestörakenne on se, joka edellyttääkin sitä, että pitää olla meillä vähän muskeleissa varaa, mutta niin nyt myöskin meillä tällä hetkellä on, ja kun on, niin nyt on huolehdittava sitten siitä, että me saamme uutta talouden kasvua aikaiseksi, ja nyt tulen sitten tämän lakiesityksen varsinaiseen ytimeen uudestaan, ja se on se, että niitten sellaisten kustannusten lisääminen, jotka nimenomaan siihen aineelliseen tuotantoon, mitä maassa ennen kaikkea teollisuutena harjoitetaan, koska eivät ne palvelut tarvitse paljon kyytiä, mutta se tavaratuotanto tarvitsee kyytiä vähän enemmänkin, sinne lisärasitteitten näin satsaaminen, säätäminen, mitä tässä tapahtuu — ja yhdyn siinä edustaja Lehden näkemykseen, minkä ymmärsin vähintäänkin rivien välistä — ei ole kovin hyvä ja viisas ratkaisu.

Vielä korostan: edellisen vaalikauden aikaan kuitenkin, kun päätettiin silloin jo vuoden 2012 ensimmäisestä päivästä lukien voimaan tulevasta dieselveron korotuksesta, niin silloin päätettiin siitä palautuksesta, joka muutamaan kymmeneentuhanteen kilometriin asti sen kompensoi, ei kyllä kaikilta osin. Vähän isompia kilometrimääriä, mitä kumminkin ammattimainen liikenne valtaosaltaan on, ei sekään malli kompensoinut, mutta tässä mallissa, minkä Kataisen hallitus nyt esittää, ei kompensoida ensimmäistäkään kilometriä, ja se on aika iso ero kuitenkin verrattuna siihen, miten aikaisemmin asiasta päätettiin.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Minun täytyy oikein ihmetellä edustaja Östmanin näkemystä tässä asiassa. Tässähän mennään kuin ravihevoset silmälaput silmillä. Ei nähdä kuin se yksi totuus, joka on tällä hetkellä kokoomusjohtoisen hallituksen totuus.

Tämä energiaveron ja polttoaineverotuksen kiristyminen ei koske pelkästään kuljetusyrityksiä. Se koskee kaikkia ihmisiä, jotka liikkuvat autoilla, myös yhden ihmisen kodinhoito-, hoiva- ja tämäntyyppisiä firmoja, joita tässä nyt ovat viime vuosina ihmiset perustaneet sen kotitalousvähennyksen turvin. Kun nyt hallitus on vielä sitäkin leikkaamassa, niin kyllä tässä porukkaa ajetaan mieron tielle oikein kaksin käsin. Minä ihmettelen, että vasemmistopuolueet ovat tässä kelkassa mukana. Vähän niin kuin vesikelkalla viedään pihalle laskiämpäriä tässä touhussa. Eihän tässä ole, kuulkaa, hyvät ihmiset, järjen häivääkään.

Mitä tulee sitten... No, en puhu enempää tästä turpeen verotuksesta. Siitä on tässä sanottu jo moneen kertaan.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on hyvin asiaa pohjustettu ja käsiteltykin, mutta Östmanille tästä valtion velkaantumisesta: ihmettelen sitä, miksi meidän täytyy sitten kotimaista energiaa rangaista ja antaa esimerkiksi kivihiilelle ja öljytuotteille kilpailukykyisempi hinta Suomessa. Me joudumme tuomaan ulkopuolelta energiaa Suomeen. Eikö oman yritystoimintamme ja kilpailukykymme kannalta olisi parempi, että käytettäisiin edullisempaa kotimaista energiaa?

Kävimme tuossa joku aika sitten Saksassa talousvaliokunnan kanssa. Siellä ollaan luopumassa atomivoimasta, ja kysyimme, milläs te korvaatte sitten atomivoiman. Sieltä tuli hyvin selkeästi, että kotimaisella ruskohiilellä ja kotimaisella kivihiilellä he tulevat korvaamaan sitä aika pitkälle. Tietenkin heillä on se vihreäkin paketti olemassa. Mutta minkä takia meidän täytyy vieroksua omaa energiapohjaamme? Ihmettelen ympäristöministeri Ville Niinistönkin hyvin aggressiivista otetta siihen, että meidän täytyy luopua Suomessa turpeenpoltosta, ja oliko se vuoden 2020 jälkeen, lähestulkoon, ruveta hiissaamaan tätä asiaa alaspäin.

Eli tämä on iso kysymys meidän yrityselämämme osalta, koska elämme näin pohjoisessa. Meillä on erittäin kilpailukykyisiä yrityksiä, mutta miettikää sitä kilpailuetua suhteessa Eurooppaan. Eli energiaa tarvitaan. Kun sitä tehdään, pidetään paikat lämpöisenä, ja — vielä tähän polttoaineveroon — yhtä lailla, kun sitä siirretään. Kaikilla tavoilla myös nämä veronnostot tulevat vaikuttamaan meidän perheisiimme, mutta myös meidän vientituloomme ja vientitoimintaamme.

Mikko Savola /kesk:

Herra puhemies! Edustaja Östman muistutti valtionvelasta ja siitä, että on huolehdittava, että se saadaan kääntymään laskuun ja että velkaa saadaan lyhennettyä. Minun mielestäni tässä ollaan vähän vääränsuuntaisella tiellä siinä mielessä, että nyt ainoastaan nostetaan kulutusverotuksia ja nostetaan veroja, jotka haittaavat yritystoimintaa monella lailla, ja unohdetaan ne kasvueväät, joita meillä olisi saatavissa.

Jos nyt polttoaineverotusta nostetaan, me siirrämme yrittäjyyttä Venäjälle. Sieltä tulee kuljetusyrittäjiä tänne, jotka tekevät halvemmilla hinnoilla, menevät takaisin sitten rajan taakse tuomatta verotuloja tänne ja vievät vielä työtä meidän kotimaisilta yrittäjiltämme. Jos kiristetään turpeen verotusta ja ylipäätään hankaloitetaan omaa energiatuotantoamme, meille tuodaan kivihiiltä, jälleen jäävät sitten ne eurot sinne ulkomaille, ja se tuo meille haittaa eikä sitä kasvua.

Me nyt keskustassa kumminkin haluamme olla realistisia. Me olemme tuoneet esille oman vaihtoehtobudjettimme. Siinä on otettu huomioon kasvueväitä, meidän luonnonvarojemme kestävää käyttöä ja hyödyntämistä sekä ennen kaikkea sitä maaseudun elinvoimaisuuden parantamista. Sen lisäksi, että meillä on nämä, meidän esityksessämme myös hieman vähemmän otettaisiin sitä valtionvelkaa kuin mitä hallitus tässä nykyisessä esityksessään tekee.

Pirkko  Mattila  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen, minä en aivan täysin ehkä ymmärtänyt tuota teidän puhettanne tuulivoiman merkityksestä. Tai ymmärsinkö oikein, että te tuette oppositiosta käsin tätä hallituksen energiapoliittista linjaa? Tämmöinen näkemys tuli, koska eihän tuulienergia ensinnäkään tule niin kotimaisin voimin kuin annetaan ymmärtää, elikkä siellä on halpatuontimaista osia tulossa.

Toinen kysymys kuuluu: käykö tuulienergia säätövoimana, kun ei tuule? Ei minusta myllystä ole operatiiviseksi energiaksi sillä tavalla kuin esimerkiksi puuenergiasta. Meillä on arviolta metsissämme hakkuusäästöjä tällä hetkellä ehkä 30 miljoonaa kuutiota. Ne voitaisiin vaikka käyttää siellä edustaja Pekkarisen tai edustaja Mattilan maakunnassa tämmöisessä hajautetussa energiaratkaisussa. Ei meillä öljyn hinta tule halpenemaan tulevaisuudessa. Me olemme eläneet tämän öljykriisin ajan, joka johtui esimerkiksi epäonnistuneesta hintasääntelystä. Tällainen tilanne voi tulla uudestaan. Öljy on edelleenkin asia, jonka vuoksi käydään sotia.

Kyllä ne maakunnat nimenomaan odottavat meiltä sitä hajautettua energiaratkaisua, eikä meidän tule ajaa pelkästään suurteollisuuden asiaa. Kemiallinen metsäteollisuus on lipumassa ulos Suomesta, se on totta. Siellä varmasti tulee korvaavia toimintoja. Hakkeen käyttö ja oikea-aikaiset metsähakkuut myös parantavat sitä massaa, joka tulee sitten tuonne mekaaniselle puunjalostukselle. Eli kyllä meillä täytyy puhua kotimaisen energian puolesta.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tuuli sinänsä ei maksa mitään, mutta tuulivoimalan rakentaminen maksaa ja tuulivoiman talteen ottaminen, se on sitten erityisen vaikeaa. Ainoa käyttökelpoinen näköpiirissä oleva vaihtoehto on, että autokannasta ensi vaiheessa henkilöautot, myöhemmin myös muut, voitaisiin käyttää varastointikohteena. Siis tuulivoima silloin, kun sitä on saatavilla, varastoitaisiin näiden autojen akkuihin. Litium-akut, jotka nyt ovat yleistymässä, tarjoavat aivan uudentasoisia mahdollisuuksia. Tämä on ainoa tapa, jolla tuulivoima sinänsä voitaisiin saada järkevästi käyttöön ja kannattavaksi. Muussa tapauksessa vastaava kapasiteetti on rakennettava, koska silloin, kun on tyyntä, tuulta ei ole eikä tuulivoimaa ole, jos ei sitä ole ennestään varastoitu.

Toinen vaihtoehto on ydinenergia, mutta kuten hyvin tiedätte, siihen liittyy paljon muita ongelmia. Mutta sinänsä voisi sanoa, että se on ainoa tiedossani oleva mahdollisuus saada korkeaa osaamista sisältävää vientituotantoa nopeasti. Markkinoitakin oletan sen takia tulevaisuudessa olevan — jos Saksa ylipäätänsä pystyy panemaan toimeen edes osan niistä päätöksistä, jotka se ydinvoimaloiden alasajojen osalta on jo tehnyt.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu muuttui yhtäkkiä aika mielenkiintoiseksi siinä mielessä, että jouduin hallituspuolueitten pienimmästä eduskuntaryhmästä käsin puolustamaan hallituksen linjausta, vaikka yritin aika vilpittömästi ja rehellisesti tehdä oman arvioni polttoaineverotuksesta. En tiedä ymmärsittekö te kommenttini, kun sanoin, että olen aikaisemminkin kritisoinut tätä polttoaineverotuspäätöstä ja sanonut — siitä löytyy pöytäkirjanotekin — että asiaan on ehkä syytä palata tämän hallituskauden aikana ja on syytä tarkistaa tätä linjaa.

Edustaja Pekkarinen mainitsi, miten edellisellä kaudella lyhennettiin valtionvelkaa kovaa tahtia. Olen osittain kyllä samaa mieltä siitä, koska vuosina 2006—2007 tehtiin kyllä lyhennyksiä. Mutta olen edelleen huolissani tästä kehityksestä, koska kun katselee pidemmällä aikajänteellä, niin 70- ja 80-luvuilla Suomen valtionvelka oli noin 15 miljardin paikkeilla, mutta silloin, kun 90-luvun lama iski, valtionvelka nelinkertaistui hetkessä. Mitä tapahtuu sitten nyt, jos euro- ja velkakriisi syvenee, kun tällä hetkellä meillä on 80 miljardia velkaa? Jos tämänhetkinen valtionvelka vaikka kolminkertaistuisi hetkessä, niin kyllä Suomikin on silloin todella syvässä kriisissä, vaikka asiat näyttävät aika hyvältä nyt suhteessa muihin euromaihin.

Edelleen muistutan siitä, että silloin, kun tehtiin näitä sopeutumistoimenpiteitä, meidän piti katsoa kokonaisuutta, löytää lisää verotuloja ja tehdä leikkauksia. Aina nämä päätökset eivät johda hyvään, vaan siinä ohella tulee myöskin negatiivisia vaikutuksia.

Mika Kari /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelin salikeskustelua tuolla huoneessani, ajattelin tulla tänne antamaan tukea edustaja Östmanin hyville puheenvuoroille.

Tämä hallitus on joutunut lähtemään työhön huomattavan hankalasta asemasta edellisen hallituksen aktiivisen veronkevennyspolitiikan ja taloudenpidon jälkeen, jolloin valtion kassa on lähes 9 miljardia euroa alijäämäinen. Nyt otetaan takaisin sitä, mikä aikaisemmissa veronkevennyksissä on tehty. Kukapa meistä veronkorotuksia laajemmin rakastaisi, mutta näillä veronkorotuksilla suurilta osin rahoitetaan myös varsin suuret perusturvan parannukset, joita tämä hallitus pystyy tekemään tästä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta, vaikeana aikana.

Aikaisemmalla kaudella tehtiin veronkevennyksiä, niin kuin sanoin, ja tällä aikakaudella otetaan takaisin. Nyt yritetään löytää rahaa niihinkin tärkeisiin asioihin, joita oppositiopuolueiden edustajat tässä salissa ovat äänekkäästi vaatineet kesästä asti.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden 7 miljardin aukko tai viime vuoden lähes yhtä suuri aukko tai ensi vuoden budjettiaukko olisi seurausta nimenomaan veronkevennyksistä — edustaja hyvä, ettehän te nyt kaiketi tarkoita sitä, että te itsekään uskotte, että niin on asianlaita? Se, että budjettiaukko tuli, johtui yksinkertaisesti aivan ylivoimaiselta osalta siitä totuudesta, että Suomelle vientivetoisena maana ja maana, jolleka vienti on tavattoman tärkeä, kun maailman vienti kerta kaikkiaan romahti, vielä rakenteellisesti tavalla, joka koski meidän talouttamme, totta kai se oli kova isku. Sen seurauksena ne verotuotot romahtivat ja ylipäänsä tällainen toiminnallisuus romahti, ja sitä täytettiin. Verojen osuus, verojen kevennys oli kutakuinkin samaa luokkaa kuin nyt hallitus esittää, joten ei siinä kovin paljon merkitystä sillä kaiken kaikkiensa ollut.

Vielä edustajille täällä liittyen tähän energiapolitiikkaan: Kun edustaja kysyi, onko tämä nyt, että Pekkarinen on tukemassa hallituksen energiapolitiikkaa, Pekkarinen ei tässä tue nykyisen hallituksen politiikkaa, mutta se, mitä minä äsken kerroin, oli edellisen hallituksen politiikkaa, juuri se, miten uusiutuvaa lisätään ja missä määrin se on kotimaista. Kyllä se uusiutuva on se, mikä meillä on tässä se ensimmäinen juttu. Ilmastokysymyksistä meillä on oma vastuumme, me olemme antaneet kansainväliset sitoumukset, ja erittäin suuri osakin siitä kaikesta, millä uusiutuvaa tuotetaan, tapahtuu kotimaisella. Ennen kaikkea se on uusiutuvaa. Me olemme sitoutuneet kaikkien näiden äsken sanottujen uusiutuvien vaihtoehtojen lisäämiseen siinä järjestyksessä, minkä äsken kerroin. Sitä järjestystä itse asiassa, sitä politiikkaahan nykyinen hallitus aikoo purkaa tavalla, josta myöhemmin seuraavissa lakiesityksissä, jotka tulevat huomenna ja ylihuomenna käsiteltäväksi, sitten huomattavasti enemmän.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! On tietysti aina selvää, että kun johonkin tiettyyn kohteeseen verotusta kohdennetaan, niin kuin tässäkin tapauksessa, sillä on aina myöskin haittavaikutuksia. Se on aivan selvä. On tiettyjä veroja, jotka ovat niin yleisiä, että niiden vaikutus ei ole aivan samankaltainen, ja on aivan selvää, että tämän verotusmuutoksen tavoite on myöskin fiskaalinen, valtion kirstuun saada tietty määrä rahaa.

Tässä nyt on ehkä käyty vähän sellaista periaatteellista keskustelua, missä vika — edellisissä, tulevissa vai menneissä hallituksissa. Kyllä kai sen nyt kaikki me kuitenkin tunnustamme, että ulkomailla on erittäin suuri vaikutus Suomeen silloin, kun taloudellinen tilanne syystä tai toisesta kansainvälisesti heikkenee. Sillä on erittäin suuri vaikutus Suomen tilanteeseen, ja se, miten me pystymme täällä budjettimuutoksilla sopeutumaan siihen tilanteeseen, on aina hyvin rajallista. Emme niin rajuja muutoksia pysty yhtäkkiä tekemään etuisuuksiin eikä verotukseen, että se suuria kansainvälisiä muutoksia pystyisi kuittaamaan. Hallituksella on kuitenkin hyvä tavoite tässä tilanteessa selvitä niin hyvin kuin mahdollista. Riittääkö se vielä, se on oikeastaan se suurempi kysymys.