Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kataisen hallitus perustelee Puolustusvoimien ruokahuollon eli Purun yhtiöittämistä kustannussäästöillä. Hankkeen kokonaishyötyä valtiolle on kuitenkin syytä epäillä, kuten lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssäkin useammassa puheenvuorossa kävi ilmi. Tavoitellut miljoonien eurojen säästöt revitään henkilökustannuksista eli Purun työntekijöiden selkänahasta. Edessä on työehtojen huonontamisia ja epäilemättä myös irtisanomisia.

Perustettavan valtio-omisteisen Leijona Catering -nimisen osakeyhtiön käynnistämiskustannukset ovat huomattavat. Yhtiön työntekijät siirtyvät noudattamaan työehtosopimusta, jonka työehdot ovat valtion nykyisiä sopimuksia huomattavasti heikommat. Tämä on palkkadumppausta ja tämä on valtiolta huonoa henkilöstöpolitiikkaa, ja tällaista väärää politiikkaa siis SDP ja vasemmistoliitto ajavat hallituksen porvaripuolueiden ohella.

Arvoisa puhemies! Tähän on tultu. Niin sanotut työväenpuolueet leikkaavat jo ennestään pienipalkkaisilta naisilta palkkoja ja heikentävät työsuhde-ehtoja. Hallituksen esitys rikkoo härskisti sukupuolten välistä tasa-arvoa. Toimillaan hallitus haluaa osoittaa, että naisvaltaisen alan yhtiöittämisessä eivät päde samat säännöt kuin miesvaltaisilla. Tämän esityksen hyväksyminen voi johtaa palkka-alekäytännön yleistymiseen julkisen sektorin naisvaltaisissa tehtävissä. Herää kysymys, onko Puru koepallo.

Heikosti ja hätäillen valmistellussa hallituksen esityksessä ei edes yritetä arvioida asianmukaisesti sen vaikutuksia tasa-arvoon ja esityksen työoikeudelliset vaikutukset sekä tilanteeseen sovellettava lainsäädäntö kuvataan puutteellisella tavalla. Siksi perussuomalaisten mielestä myös etenkin eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan olisi pitänyt saada antaa hallituksen esityksestä lausunto. Tämäkään ei hallituspuolueille kelvannut, ja tästä kysymyksestä myös äänestettiin viime viikolla täällä suuressa salissa. Kataisen hallituksen linja piti: matalapalkkaiset naiset kyykkyyn.

Tasa-arvon lisäksi hallituksen esitys on ongelmallinen huoltovarmuuden kannalta, sillä suoja- ja siirtymäaikojen jälkeen Puolustusvoimien ruokahuolto voi päätyä tarjouskilpailun jälkeen monikansallisen suuryhtiön hoidettavaksi. Siksikään lakiehdotusta ei voi kannattaa.

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä hylätään.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittäminen on pelkkä alaston yksityistämistoimi. Ensi vaiheessa valtio merkitsisi perustettavan yhtiön koko osakekannan, mutta valtion luopuminen koko omistuksesta nousee esityksen perusteluissa selkeästi esiin. "Suoja-aikana yhtiö olisi valtion yksin- tai enemmistöomistuksessa. Siirtymäaikana valtiolla olisi mahdollisuus luopua omistuksesta kokonaan tai osittain." Näin lakiesityksen perusteluissa todetaan.

Yhteenvetona on todettava, että yhtiöittämisen perimmäisenä tavoitteena on siirtää tehokas ja kannattava Puolustusvoimien oman ruokahuollon palvelutuotanto ja 64 miljoonan euron liikevaihto alan suurimpien yksityisten Suomessa toimivien yritysten Fazer Foodin tai Sodexon omistukseen. Kysymyksessä on puhdas yksityistämistoimi, jota varten yhtiöön siirtyvän henkilöstön työehdot alennetaan valmiiksi catering-alan yritysten toimijoiden työehtojen tasolle. Valiokunnalle ei myöskään esitetty pyydettyä vertailua siitä, mitä ruokapalvelu maksaa palvelukeskuksen omana tuotantona ja mitä se maksaa yhtiön tuottamana. Kuitenkin vuonna 2009 tehdyn selvityksen mukaan ulkoistaminen ja yksityistäminen arvioitiin kaikkein kalleimmaksi vaihtoehdoksi. Yksityistetyn yhtiön tuottamien ruokahuoltopalvelujen kustannusten arvio vuoden 2014 tasossa oli 74,9 miljoonaa euroa, kun oman tuotannon kustannusten arvio oli 67,8 miljoonaa euroa. Siis yksityistettynä lisälasku olisi valtiolle, Puolustusvoimille ja veronmaksajille yli 7 miljoonaa euroa enemmän kuin omana tuotantona.

Yhtiöittämisen ja yksityistämisen valmistelussa keskeistä on ollut Puolustusvoimien ruokahuollossa noudatettujen valtion virka- ja työehtosopimusten työ- ja palkkaehtojen leikkaaminen jopa 30 prosentilla, jotta uuden yhtiön palkka- ja työehdot sopeutetaan catering-alan tasolle. Uudessa yhtiössä on päätetty noudattaa juuri tuota heikompaa sopimusta.

Harvoin missään lakiesityksessä tavoitteiksi asetetaan minkään palkansaajaryhmän työ- ja palkkaehtojen dumppaus. Tämä on ennenkuulumatonta ja ennenlukematonta lakitekstiä. Lakiesityksen yleisperusteluissa valitellaankin: "Verrattuna yksityisiin kilpailijoihin puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen palkat, eläke- ja lomaedut ovat huomattavasti toimialaa paremmat." Tästä nyt hallituksen sitten pitää päästä huonompaan, jotta tuo ruokahuollon palve-lukeskus ja 25 muonituskeskusta voitaisiin siirtää dumpattuna yksityiseen omistukseen. Kyllä tämä on varsin outoa ja alastonta politiikkaa. Ei tämä ainakaan ay-politiikkaa ole, eikä tämä ainakaan vasemmistopolitiikkaa ole.

Lakiesityksen jäsenkäsittelyssä ei ole suostuttu tekemään sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten arviointia, vaikka yhtiöön siirtyvästä henkilöstöstä 89 prosenttia on naisia, jotka siis joutuvat nyt työehtodumppauksen kohteeksi. Puolustusvoimien edellisissä miesvaltaisissa yhtiöittämisissä Meritaito Oy:ssä ja Millog Oy:ssä työehdot säilytettiin ennallaan, mutta ei tässä. Hallituspuolueet ovat systemaattisesti torjuneet tasa-arvo- ja sukupuolivaikutusten arvioinnin. Olisi aivan välttämätöntä, että tasa-arvoasiain neuvottelukunta olisi antanut lakiesityksestä ja yhtiöittämisestä lausuntonsa, mutta tätä ei ole haluttu. Ei myöskään haluttu pyytää lausuntoa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalta tai työoikeudellista ar-viota. Sen kuitenkin antoi pyynnöstäni professori Niklas Bruun, ja arviointi on todella murskaava.

Näillä perusteilla, arvoisat edustajat, herra puhemies, kannatan täällä edustaja Niinistön tekemää hylkäysesitystä.

Mikko  Savola  /kesk:

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista keskustelua tänään paljon täällä salissa. Ei siinä, että joutuu keskustan edustajana puolustamaan yrittäjiä täällä toisissa kysymyksissä, vaan nyt täytyy myös olla sitten ay-liikkeen asialla, koska vasemmistopuolueitten edustajilta ei näytä puolustamista tulevan työsuhde-ehtojen suhteen.

Tästä asiasta käytiin hyvin seikkaperäinen keskustelu jo sen ensimmäisessä käsittelyssä viime viikolla. Kaiken kaikkiaan entistä varmemmaksi tuli se tieto, että nyt tässä on hyvin heikosti ja kiireellisessä aikataulussa valmisteltu esitys, joka tulee heikentämään oleellisesti Puolustusvoimien ruokahuollossa työskentelevän henkilökunnan työsuhde-ehtoja. Se tulee myös aiheuttamaan hämmennystä huoltovarmuuden suhteen.

Tämän uuden yhtiön, Leijona Cateringin, toiminnan aloittaminen jo ensi vuoden alusta 1.1.2012 on kyllä hyvin aikaista, sillä Puolustusvoimista siirtyvän henkilöstön tulevaan asemaan liittyy hyvin runsaasti avoinna olevia kysymyksiä. Tämä Puolustusvoimien ruokahuolto on nykyisessä muodossaan toiminut kyllä erittäin hyvin, ja se on tuonut myös säästöjä aiempaan verrattuna. Nykymuotoisen ruokahuollon kehittäminen olisikin keskustan eduskuntaryhmän mielestä varteenotettava vaihtoehto tälle hallituksen esittämälle yhtiöittämiselle, mutta valitettavasti tätä vaihtoehtoa ei ole hallituspuolueitten toimesta suostuttu edes harkitsemaan, saatikka sitten siitä enempää keskustelemaan, vaan nyt hyvin nopeassa aikataulussa, liian nopeassa aikataulussa, halutaan tämä yhtiöittäminen tehdä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys heikentää nimenomaan matalapalkkaisen naisalan asemaa. Kun puhutaan siitä naisen eurosta suhteessa miehen euroon, se on se 80 senttiä keskimäärin, ja naisten ja miesten väliset palkkaerot muutenkin ovat vielä liian suuret, vaikka kansainvälisellä mittapuulla Suomi nyt suhteellisen hyvin siinä sijoittuu. Mutta se, että tämmöisen naisvaltaisen alan palkkadumppausta tehdään, ei kyllä hallitukselta oikein suurta ja harkittua politiikkaa näytä olevan. Nyt tämä esitys pienentää neljän vuoden kuluttua työntekijöitten kuukausipalkkaa 200—500 euroa kuukaudessa, joka on jopa 20—30 prosenttia näistä palkoista, ja se on kyllä valtavan suuri määrä. Myös irtisanomiset ovat mahdollisia tänä neljän vuoden suoja-aikana Puolustusvoimien rakenneuudistuksen seurauksena. Tämän esityksen periaatteellisuuden takia myös keskustaryhmän mielestä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalla olisi tullut olla mahdollisuus antaa lausunto tästä hallituksen esityksestä.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että ravitsemuspalvelujen yhtiöittämisen tulee ottaa aikalisä ja ruokahuollon järjestämistä on arvioitava osana Puolustusvoimien uudistuksen kokonaisuutta siten, että henkilöstön asema ja huoltovarmuus turvataan. Tässä vaiheessa meidän mielestämme tämä lakiesitys on hylättävä.

Näiden edellä mainitsemieni seikkojen perusteella esitän myös, että tämä lakiesitys hylätään.

Ari Torniainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edellä käytetyt puheenvuorot ovat olleet todella hyviä ja asiantuntevia, ja niissä on sanottu jo lähes kaikki asiasta, joten lyhyesti: kannatan edustaja Savolan tekemää hylkäysehdotusta.

Ismo Soukola /ps:

Herra puhemies! Kun tällainen torso lakiesitys tuodaan eduskunnalle, niin täytyy kysyä, kuka tästä oikein hyötyy. Minä olen sitä vastausta yrittänyt miettiä, ja varmoja vastauksia, kuka tästä ei hyödy, on ensinnäkin ruokahuollon työntekijä, toiseksi se on varusmies, kolmanneksi Puolustusvoimain kriisinajan huoltovarmuus. Ne ovat aika varmasti ne, jotka tästä eivät hyödy.

Mutta kuka tästä hyötyy? Oikeastaan se voi selvitä ainoastaan kysymyksellä "Follow the money". Me olemme tästä asiasta puhuneet muutamaan otteeseen. Tyydynkin tässä vaan kannattamaan edustaja Niinistön tekemää hylkäysesitystä.

Erkki Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä opposition esittämä kritiikki on ollut valitettavan suurelta osin täysin perusteltua. Tämä ei ole hyvä lakiesitys. Siitä huolimatta en kannata sen hylkäämistä. Totean vain edustaja Jussi Niinistölle, että ei vasemmistoliitto eikä koko vasemmisto ajanut eikä aja tätä lakiesitystä. Hävisimme hallituksessa tätä koskevan äänestyksen ja toimimme sen mukaan täällä eduskunnassa, kuten pelisäännöt edellyttävät, mutta ei se tätä lakiesitystä yhtään sen paremmaksi tee.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan ensinnä edustaja Virtaselle haluan sanoa, että tämä on hallituksen yksimielinen esitys eduskunnalle. Puolustusvoimain ruokahuollon yhtiöittäminen on yksi osa koko vaalikaudella toteutettavaa puolustusvoimauudistusta. Puolustusvoimauudistuksen tavoitteenahan on turvata jatkossa uskottava puolustus ja iskukykyiset joukot. Meidän varusmiesikäluokkamme pienenevät, ovat jo pienenneet, ja materiaalikustannukset ovat kallistuneet. Tässä on yhtälö, minkä vuoksi rakenneuudistusta tehdään. Puolustusvoimain ruokahuollon selvittäminen, yhtiöittäminen, on osa tätä prosessia ja tukee myös hallituksen tuottavuusohjelman tavoitteita.

Puolustusvoimain ruokahuollon yhtiöittäminen aloitettiin jo viime hallituskaudella tekemällä laaja selvitys ravitsemispalvelujen eri kehittämisvaihtoehdoista. Jatkoselvityksessä tarkasteltiin Puolustusvoimien oman ruokahuollon kehittämistä sekä vaihtoehtona yhtiöittämismallia. Yhtiöittämismallin selkeänä etuna pidettiin kustannusten läpinäkyvyyttä. Se on tässäkin salissa tullut tänäkin päivänä monta kertaa esille, että arvaillaan, mitä tapahtuu. Pöntöstä täältä kerrotaan totena niitä arvailuja ja laskelmia. Vain yhtiöittämällä ja vain läpinäkyvyydellä me tiedämme todelliset kustannukset.

Yhtiöittämismallia on toteutettu Puolustusvoimissa ennenkin. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun ollaan tekemässä näin. Perustettavan osakeyhtiön ainoa omistaja on Suomen valtio, minkä ansiosta muun muassa varautuminen poikkeusoloihin voidaan tehdä pitkäjännitteisyyttä ja huoltovarmuutta vaarantamatta. Perustettava Leijona Catering Oy toimii neljän vuoden ajan niin sanotun suoja-ajan sisällä. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen on vuorossa kilpailuttaminen, ja silloin olemme vapaassa kilpailussa. En tiedä, mikä osa Puolustusvoimista voisi tällä hetkellä olla neljä vuotta varma siitä, että toiminta jatkuu suurin piirtein nykyisellään. Suoja-aikana, neljän vuoden aikana, tarjotaan myös henkilöstölle irtisanomissuoja, jota ei voida sanoa irti tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Muut edut säilyvät nykyisellään, tai ne korvataan erikseen, ja Puolustusvoimissa-palveluaika otetaan huomioon uudessa yhtiössä vanhojen työntekijöiden periaatteen mukaisesti.

Vaikka henkilöstöpolitiikkaa kohtaan on esitetty arvostelua, on syytä muistaa, että Leijona Cateringiin siirtyvän henkilöstön asema on samankaltainen kuin muissa, aiemmin toteutetuissa yhtiöittämisissä, esimerkiksi yliopistojen palvelukeskuksissa tai Opetusalan koulutuskeskuksen tapauksessa. Asema on myös turvatumpi kuin Puolustusvoimain muun henkilökunnan asema, niin kuin äsken kerroin. Varmasti muuta henkilöstöä joudutaan arvioimaan puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Esitykseen liittyvä suoja ja siirtymäaika takaavat myös sen, ettei perustettava Leijona Catering pääse kilpailemaan ravitsemispalvelujen markkinoilla ennen kuin yksinoikeus Puolustusvoimien ravitsemispalvelun tuottajana päättyy. Siirtymäajan jälkeen ravitsemispalvelut tullaan kilpailuttamaan hankintalain mukaisesti. Kilpailutuksen kriteerejä määritettäessä on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota laatuun sekä Puolustusvoimien huoltovarmuuden turvaamiseen myös poikkeusoloissa. Näin on toimittu myös aikaisemmin, kun Puolustusvoimat on ulkoistanut muita tukitoimintojaan. Kilpailuttaminen tarjoaa oikein toteutettuna uudenlaisia mahdollisuuksia eri paikkakuntien pienille ja keskisuurille yrityksille.

Arvoisa herra puhemies! Täytyy muistaa myös, että Puolustusvoimat on kaikissa olosuhteissa vastuussa joukkojensa ravitsemispalvelujen toimivuudesta. Puolustusvoimilla on yhtiöittämisen jälkeenkin kokonaisvastuu ravitsemispalveluista, poikkeusolojen elintarvikehankinnoista, kenttä- ja alusmuonituksesta sekä henkilöstön kouluttamisesta näihin tehtäviin. Puolustusvoimat tulee kokemaan suuren uudistuksen tämän hallituskauden aikana, kun rakenteet muuttuvat vastaamaan paremmin muuttuneita, uusia olosuhteita ja toimintaympäristöjä. Puolustusvoimain ruokahuollon yhtiöittäminen perustettavaan Leijona Catering -yhtiöön palvelee niin yhteiskunnan kuin Puolustusvoimienkin etua. Molemmat toimijat voivat vastaisuudessa keskittyä ydintehtäviensä suorittamiseen.

Puolustusvaliokunta seuraa yhtiöittämisen toteutumista ja suoja- ja siirtymäajasta saatuja kokemuksia tarkasti ja edellyttää puolustusministeriöltä vuosittaista selvitystä erityisesti huoltovarmuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien ruokahuollon siirto valtion omistamalle yhtiölle on eräänlainen puruluu. Kun se on pureksittu, voidaan sama käytäntö monistaa muuallekin. Se tarkoittaa palkkojen polkemista erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Kataisen hallituksessa ovat mukana molemmat vasemmistopuolueet. Käytännön toimissa nämä puolueet ovat unohtaneet työntekijöiden puolustamisen.

Kannatan edustaja Niinistön tekemää hylkäysesitystä.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tällä asialla ei ole suurta yleistä merkitystä. Sen sijaan tämä esitys on mielestäni huono ja sitä on voitava arvostella myös hallituspuolueiden edustajien toimesta. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten ja millä periaatteella julkisten palvelujen yksityistäminen toimii ja etenee tässä yhteiskunnassa. Tässä on aika suuri signaali- ja symboliarvo kysymyksessä. Totta kai tämä on myös onnetonta niitten työntekijöitten kohdalta, jotka tässä toimenpiteitten kohteeksi joutuvat ja joitten leivästä on kysymys.

Osakeyhtiön toimintaperiaatehan on osakeyhtiölain mukaankin jo voiton tavoittelu. Laatu tai muut sellaiset tekijät jäävät tämän voiton tavoittelun rinnalla taka-alalle. Tämä ohjaa tietysti osakeyhtiömuotoisen toiminnan jokapäiväistä elämää, olkoonkin, että tässä on yksi omistaja eli valtio. Olen huolestunut tästä tilanteesta senkin vuoksi, että ei aikaakaan, kun olin kuulemassa, miten yrittäjäjärjestöt kokouksessaan vaativat kaikkien julkisten palvelujen — lainaan verbiä — alistamista kilpailulle. Tässä ollaan ottamassa jälleen yksi askel mielestäni väärään suuntaan. Minä luotan suomalaisiin julkisiin hyvinvointipalveluihin. Ne peruspalvelut toimivat äärettömän huonosti kilpailun kohteena ja yksityisen bisneksen teon välikappaleena, niin kuin me nyt olemme viime päivinä nähneet vaikka terveydenhuoltoalalla, miljardiluokan asioita. Tässä on rahallisesti pienemmästä kysymys, mutta tämä signaali- ja symboliarvo on tässä huolestuttava. En pidä esitystä hyvänä. Olisin toivonut vähän inhimillisempää ratkaisua.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän lain polku eduskuntaan on ollut omanlaisensa lähtien siitä, että sen valmistelua on aloitettu jo viime kaudella ja sitten se kiersi ministerivaliokunnan kautta siten, että ministerivaliokunnassa vasemmistoliiton ja SDP:n ministerit hävisivät äänestyksen, kunnes se sitten hallituksen esityksenä tuli eduskuntaan näennäisesti yksimielisenä. Tämä on tehnyt mutkikkaaksi tämän lain käsittelyn myös täällä eduskunnassa eli erityisesti SDP:n näkökulmasta katsottuna. Toivoisi, että jatkossa hallitus seisoisi sillä tavalla kahdella jalalla ja tekisi päätökset, jos ne ovat yksimielisiä, reilusti yksimielisinä, ja jos ne ovat erimielisiä, niin reilusti erimielisinä, koska silloin, jos hallituksesta tulee erimielinen päätös, me voimme täällä eduskunnassa asiasta paremmin keskustella ja tehdä myös sitten omia valintojamme myös hallituspuolueitten kansanedustajien toimesta. Siinä mielessä tämä hallituksen näennäinen yksimielinen esitys tämän lain osalta on sitonut kyllä eduskunnan hallituspuolueitten kansanedustajien käsiä ja joudumme nyt hyväksymään sellaista lainsäädäntöä, jonka olisi toivonut olevan parempi nimenomaan työntekijöitten näkökulmasta mutta myös sitten paremmin ja tarkemmin valmisteltuna, ettei puolustusvaliokunnan olisi tarvinnut puuttua niihinkin muotoseikkoihin ja puutteisiin, mitä tässä hallituksen esityksen valmistelussa on ollut.

Mika Kari /sd:

Arvoisa puhemies! Yhdyn tässä edustaja Väätäisen esittämään kritiikkiin myös tämän hallituksen esityksen laatimisesta. Täysin tyytyväinen en itsekään tähän esitykseen voi olla, mutta en myöskään näe asiaa niin kuin opposition puolella useammassa puheenvuorossa on esitetty, että otettaisiin asiaan aikalisä. Aikalisän ottaminen ei tähän asiaan todellinen ratkaisu kuitenkaan ole.

Valtio omistaa yhtiön, ja luen kyllä hallituksen esityksen niin, että hallituksella ei ole piilossa olevaa motiivia toimia niin, että valtio luopuisi yhtiön omistuksesta suoja-ajan jälkeen. Luen hallituksen esityksen kyllä toisin kuin esimerkiksi edustaja Yrttiaho, joka omassa puheenvuorossaan asiaa dubioi. Puolustusvoimat käy parhaillaan lähihistoriansa suurinta uudistusta, ja uskon, että hallituksen esitys tältä osin tukee muutosprosessia ainakin niin, että Leijona Cateringilla on paremmat mahdollisuudet varautua niihin muutoksiin, mitä mahdollisesti myös Puolustusvoimien varuskuntaverkostomuutoksesta syntyy.

Mikko Savola  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä hieman huvittuneena nyt kuuntelee tätä vasemmistopuolueitten selittelemistä tässä salissa. Edustaja Virtasen mielestä vasemmistoliitto ei voi kannattaa tämmöistä esitystä, se on huono. (Erkki Virtanen: Höpö höpö!) Edustaja Saarisen mielestä esitys on huono, pelkkää voiton tavoittelua. Edustaja Väätäisen mielestä tämä oli näennäisesti yksimielinen. Hyvin mielenkiintoista hallituspuolueitten selittelyä.

Eikö tässä nyt olisi se keskustan esittämän kompromissin paikka? Me esitimme, että katsotaan tämä asia rauhassa, otetaan se aikalisä. Tehdään huolellinen valmistelu sillä lailla, että siihen voidaan laajemmaltikin sitouttaa mukaan, ja niin, että nämä työehdot sun muut asiat, mitä tähän nyt ongelmakohtia liittyy, kuntoon saadaan.

Kyllä te saatte täyden tuen siinä, jos nyt yhdytte tähän meidän esitykseemme. Hylätään tämä tässä vaiheessa ja valmistellaan uudestaan. Pianhan se nähdään sitten esityksestä, mikä se todellinen tahto on. Kyllä täällä selitellä voi, mutta se on ratkaisevaa, mitenkä sitten käyttäytyy, kun itse asiasta päätetään.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Täällä edustajat Virtanen, Väätäinen ja Saarinen toivat esille aivan oikeita arvioita ja argumentteja tämän lakiesityksen kelvottomuuden suhteen.

Edustaja Karille sanon vain tässä sen verran, että toivottavasti olet lukenut lakiesityksen, jossa ihan selkeästi sanotaan tästä omistuksen siirtymisestä. Suoja-aikana yhtiö olisi valtion yksin- tai enemmistöomistuksessa. Siirtymäaikana valtiolla on mahdollista luopua omistuksesta kokonaan tai osittain. (Mika Kari: Mahdollista!) Eihän tällaista kirjausta siihen olisi tehty, jos olisi kysymys valtionyhtiöstä. Sehän on aivan selvä asia. Ja lakiesityksessä on vielä sisällä se ajatus, että nämä muonituskeskukset eri paikkakunnilla muodostavat ikään kuin tällaisen yksityisen, yksityistetyn ruokahuoltotuotannon ytimen, joka sitten alkaa myös pyörittää valtion muiden laitosten ruokahuoltoa ja kuntien ruokahuoltoa. Tämä on laaja, massiivinen, valtakunnallinen julkisen sektorin ruokahuoltotuotannon yksityistämisprojekti. Me näemme kyllä suoja- ja siirtymäajan jälkeen, mikä tulee tilanne olemaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Savola, lopettakaa nyt tuo hurskastelu jo heti lyhyeen. Tutustukaa nyt vaikka viimeisen kahdeksan vuoden ajalta oman eduskuntaryhmänne toimintaan, mitä tapahtui. Päätin kahdeksan vuotta oppositiossa istuttuani noita samoja puheita pidettyäni täällä, että nyt saa riittää tällä kaudella. Sanon vain sen, minkä todeksi tiedän, sanon sen myöskin hallituspuolueen edustajana. Siinä katsannossa sanon tästä lakiesityksestä, että se on huono. Mutta siitä huolimatta, kun hallituspuolueen edustaja olen, olen hyväksynyt hallitusohjelman, niin tuen sitä täällä ja tulen äänestämään sen puolesta, niin pahalta kuin se tuntuukin. Mutta on aivan turha tietenkin jatkaa sitä keskustelua, että tulkaa nyt äänestämään. Emme me äänestä tämän puolesta, vaikka tämä on huono esitys.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Savolalle täytyy sanoa, että kyse on sellaisesta laista, joka ei todellakaan ole helppo, ei mennessään eikä tullessaan. Siinä mielessä meidän ei kannata puolin eikä toisin väheksyä toistemme puheita. Edustaja Yrttiaho pitempään parlamentissa olleena totesi, että Virtanen ja Väätäinen toivat oikeat perusteet esille. Näin se vaan on, että elämä joskus on aika monimutkaista. Tämänkin lain esittelyyn ja tänne tulemiseen liittyy monenlaisia mutkia. Nyt se on sanottu tässä vain avoimesti auki, mikä tämä faktatilanne on ollut, ja siinä on selittelyt jo kaukana.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa puhemies! Jotenkin viime vuosikymmenten aikana on syntynyt semmoinen olettama, että osakeyhtiömuoto olisi jotenkin tehokkaampi, kilpailukykyisempi, ja sen johdosta on avattu markkinoita. Muun muassa on syytä vielä jälkeenpäin pohtia, mitä tuli tehdyksi, kun autokatsastus yhtiöitettiin ja luovutettiin, minkä seurauksena sitten syntyi paikallisia monopoliyhtiöitä, jotka kyllä osaavat hinnoitella tällä hetkellä auton katsastuksen ihan omilla perinteisillä monopolistiyhtiön tavoilla.

Markkinatalous toimii silloin hyvin, kun on riittävän monta myyjää ja riittävän monta ostajaa ja kaupanteko on tasaista siten, ettei synny tilannetta, jossa joku voidaan poistaa markkinoilta ja vähitellen saavuttaa monopoliasema.

Tässä ruokahuollossa varmaan on syytä pohtia ennen kuin yksityistäminen mahdollisesti tehdään, että syntyy aito markkinatilanne, jossa sitten kilpailua käydään. Kilpailu sinänsä on kyllä tuottavuuden kannalta keskeisin tekijä. Mutta jos syntyy liian kokonaisvaltaisia ostopooleja tai myyjäpooleja, markkinoita ei myöskään synny.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Olen ollut yrittäjänä ja yrittäjäjärjestön puheenjohtajana elikkä kannatan siis lämpimästi yrittäjyyttä ja nimenomaan vastuullista yrittäjyyttä. Tässä tapauksessa en vaan hyväksy yrittäjyyden käyttämistä välikappaleena palkkojen polkemiseen.

Mika Kari /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Savolalle vielä muistutan tästä keskustelusta, jota aikaisemminkin tässä salissa on käyty asian valmistelusta. Silloin, mikäli oikein muistan — ja uskon muistavani — keskustan edustajat syyttivät edellisen hallituksen aikana tehtyä valmistelua lähinnä kokoomuksen omaksi toiminnaksi ja puuhasteluksi. Tosin minulle on myös salikeskustelun jälkeen tultu kertomaan, että keskusta ei olisi millään tavalla tässä valmistelussa edellisen hallituksen aikana mukana ollut. Erikoisia perusteluita, koska taustalla on kumminkin teidän vahva väitteenne, että edellisessä hallituksessa tätä Puolustusvoimien ruokahuollon ulkoistamista on nimenomaan toteutettu silloisen keskustan hallituskumppanin toimesta, joten uskon, että keskustalla on ollut erinomaisen hyvät mahdollisuudet vaikuttaa tämän lakiesityksen valmisteluun viime hallituksessa ollessaan.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Haluan vähän kommentoida edustaja Lehden puheenvuoroa. Hän puhui täällä viisaita etenkin tuntemistaan asioista, näistä liiketaloudellisista kysymyksistä. Yhdyn hänen puheenvuoroonsa siltä osin kuin tilanne koskee todellista kilpailua, niin että on aidot markkinat. Peruspalvelujen kyseessä ollen niitä aitoja markkinoita ei tahdo olla. Ei olla myöskään varmaan vielä kypsiä toimimaan. Ei osata esittää, näin väitetään, ettei osata pyytää tarjouksia. Peruspalveluissa on kysymys laadusta, ja me tiedämme, että on ankaria laiminlyöntejä laatupuolella ja tuottajat sitten syyttävät tilaajaa, että on tilattu, että sitä saa, mitä tilaa. Mutta tulokset puhuvat puolestaan, että tämä ei toimi.

Peruspalvelut sopivat äärettömän huonosti, jos ollenkaan, markkinatalouden välikappaleiksi. Eiväthän voi olla terveys- tai sosiaalipalvelut tai koulupalvelut tuolla markkinoilla kaupanteon kohteena ja välineenä. Edustan semmoista maailmankatsomusta, että niiden pitää olla hyvinvointivaltion rahoittamia verovaroin ja tasapuolisia, tasa-arvoisia kaikille. Muunlainen kehitys vie sitten kovin eri suuntiin, ja sitä me sosialidemokraatit emme tavoittele. Onni ei voi olla sillä tavalla vain ja ainoastaan omissa käsissä. Kyllä siinä tarvitaan niitä auttavia käsiä, ja tässä mielessä esimerkiksi, jos tällä polulla jatketaan, meillä on hetken päästä sitten sellaisia esimerkiksi kaupallisia koulupalveluja, mennään silloin siihen suuntaan tai yhä enemmän kaupallisiin terveyspalveluihin. Se lisää eriarvoisuutta, ja en sellaista politiikkaa kannata. Työväenpuolueet ovat tässä olleet vähemmistössä. Se täytyy myöntää. Ihmiset ovat äänestäneet toisella tavalla ja antaneet tukensa oikeistolaiselle politiikalle. Toivotaan, että silmät aukeavat lähiaikoina.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edustamme edustaja Lehden kanssa täällä määritelmällisesti ikään kuin eri laitoja, ja on tässä vähän matkaa fyysisestikin, mutta siitä huolimatta on sanottava, että siitä, mitä sanoitte edellisessä puheenvuorossanne, lähes kaiken voin kuitata kutakuinkin samanlaisilla kommenteilla, mitä edustaja Saarinen tässä edellä esitti.

En ole valmis myöskään suoraan tuomitsemaan julkisesti omistettuja yhtiöitä. Kun semmoisen toimitusjohtajanakin kerkisin kymmenen vuotta toimia, niin en ihan heti tunnusta, että kun kunnallinen palvelu muutetaan osakeyhtiöksi, se toimisi huonommin. Minulla on henkilökohtaisia kokemuksia siitä, että se voi toimia jopa paremminkin, mutta kysymys on juuri siitä, miten ne päätökset ja minkälaisia päätöksiä siellä yhtiössä tehdään. Voi olla, että osakeyhtiölaki ehkä ei anna niin avointa näkyvyyttä, mutta toisaalta joissain päätöksentekotilanteissa se voi helpottaa myöskin päätöksentekoa niin, että se koituu yleiseksi hyväksi.

Markkinoitten toimimattomuus, mihin edustaja Lehti ja edustaja Saarinen tässä viittasivat, on se keskeinen ongelma, joka estää tämmöisen ikään kuin puhtaan yritystaloustieteellisen toiminnan harrastamisen, ja jotta järjestelmä toimisi hyvin, niin se pitää vaan ottaa huomioon. Ei voi olla niin, että esimerkiksi julkisen vallan taloudellisen tilanteen parantaminen maksatetaan vain työntekijöillä tai jollain muulla ryhmällä erikseen. Kyllä sitä yhteistä hyvää on pyrittävä toteuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa puhemies! Te sosialidemokraatit olette kyllä mestareita siinä, aivan kuin te olisitte ryhmäkokouksessa aina sopineet, että samaa levyä toistetaan, mitä edellinen hallitus on tehnyt tai ei ole tehnyt. Mutta eikö nyt olisi jo aika kantaa vastuuta niistä tämän hallituksen päätöksistä, niistä esityksistä, mitä tämä hallitus tekee? Nyt te toki kritisoitte tätä esitystä, mikä tältä hallitukselta on tulossa, mutta se kritisointi ei poista niitä epäkohtia, mitä tässä esityksessä on. Puolustusvoimien mainetta luotettavana työnantajana ollaan tämänkin päätöksen myötä murentamassa, valitettavasti. Se ei ole Puolustusvoimien vika, vaan se on hallituksen ja poliitikkojen esitysten tuottamaa tulosta. Työsuhde-ehtoja heikennetään tämän päätöksen myötä, palkkoja leikataan tämän päätöksen myötä, ja tämän huoltovarmuudenkin suhteen on vielä epämääräisyyksiä ja epävarmuustekijöitä.

Kaiken kaikkiaan tämä esitys ei ole tässä muodossaan nyt hyvä, ja sen vuoksi en edelleenkään voi sitä kannattaa. Olisin toivonut tässä kyllä hieman ryhdikkäämpää otetta myös vasemmistopuolueitten edustajilta.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa puhemies! Sinänsä reservin kapteenina vähän huolestuttaa, kun armeija marssii vatsallaan, tai mahallaan, miten se vanha sanonta menee, ja kriisin aikana joukkojen huoltaminen kyllä tuntuu vähän etäiseltä, jos se yksityiseltä yhtiöltä ostettaisiin. En oikein jaksa uskoa siihen, että se olisi paras mahdollinen ratkaisu, ehkä ei toteutuskelpoinenkaan.

Monopoli mikä monopoli. Jos se on julkisen vallan lailla suojaama monopoli, sen omistaja, toimitusjohtaja, henkilökunta voivat olla aika turvassa eikä heidän tarvitse ottaa samalla lailla asiakkaiden tarpeita huomioon. Yksityinen monopoli, joka on ehkä vain markkinavoimien avulla saavutettu, joutuu sentäs jonkin verran ottamaan huomioon. Mutta peruspalvelujen osalta olisin kuitenkin vähän varovaisempi kuin edustaja Saarinen. Kyllä palveluseteli, joka annetaan asiakkaalle, jonka perusteella hän voi valita sen hammaslääkärin, jolla hän haluaa käydä, tai sen päiväkodin, johon hän haluaa lapsensa laittaa, tuo markkinaehtoisuutta ja asiakkaan valintamahdollisuuksia ja saattaisi myös johtaa siihen, että kilpailun kautta kaikki asiakkaisiin liittyvät palvelut paranisivat vähitellen. Varteenotettava vaihtoehto.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kurviselle haluan vielä tähdentää sitä, että tässähän ei ole missään tapauksessa kysymys Puolustusvoimien säästötoimesta vaan kustannusten kasvattamisesta. 2009 valmistui tämä niin sanottu kenraalien ja kokkien työryhmän arvio siitä, mitä maksavat eri vaihtoehdot, ja yksityistämisvaihtoehto oli kaikkein kallein, 7 miljoonaa kalliimpi kuin ruokahuolto Puolustusvoimien omana tuotantona. Tämä on ainoa selkeä laskelma, joka tässä on julkisuudessa ollut ja joka on julkisuudessa esitetty, eikä sitä ole myöskään kukaan kiistänyt. Tässä lakialoitteessahan nimenomaan väistetään kokonaan tämä kustannusvertailu. Mutta sen sijaan tässä tietysti halutaan sotkea tämä Puolustusvoimien budjettisäästöihin ikään kuin poliittisessa hämäysmielessä. Puolustusvoimien säästötoimethan syntyvät kalliista puolustusmateriaalihankintaohjelmista, joihin on sitouduttu, ja toisaalta myös jatkuvasti kasvavista kansainvälisistä kriisinhallintaoperaatioista, jotka molemmat ovat välttämättömiä Suomen Nato-yhteistyön tiivistämiseksi. Siitä on kysymys Puolustusvoimien ikään kuin resurssien uudelleenkohdentamisessa. Siksi tarvitaan henkilöstön lopputilejä, siksi tarvitaan varuskuntien lakkauttamisia.

Vuosi sitten SDP:n ja vasemmistoliiton ryhmät lausuivat eriävässä mielipiteessään tämän vuoden budjetin osalta: "Puolustusmäärärahojen sitominen pitkäaikaisiin ja ylisuuriin varusteluohjelmiin saattaa johtaa jo ensi vaalikaudella leikkauksiin puolustusvoimain muissa menoissa ja on osaltaan näin johtamassa myös esityksiin varuskuntien lopettamisista." Näin lausuivat nämä puolueet reipas vuosi sitten ja näyttävät olleen siinä täysin oikeassa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Vastauspuheenvuoron tyyppisesti vastaan vielä edustaja Lehdelle, että monessa tilanteessa nämä palvelusetelit, joihin viittasitte, toimivatkin, mutta kyse on kahdesta asiasta, kun arvioidaan niitten toimivuutta. Mikä on niiden arvo, mitä niillä saa? Riittääkö se siihen palveluun alkuunkaan, mitä ihminen on vailla? Toinen on sitten palvelujen saavutettavuus. Taitaa olla Euroopan harvimmin asuttu maa, tämä meidän kaunis kotimaamme, ja meillähän palvelujen saatavuus on yksi ongelma, kun ne keskittyvät taajamiin. Siinä eivät setelit paljon auta. Jos tämän kaltaisia palveluja, mitä ihmiset tarvitsevat, ei ole lähimaillakaan, niin siinä eivät kyllä setelit lämmitä. Sen vuoksi siinä tarvitaan yhteisvastuuta ja yhteiskunnan tukea, kuntien toimenpiteitä, ja näinhän meillä tämä hyvinvointivaltio on tähän asti pitkälti toiminut, että kaikista pidetään huolta, asukoot sitten missä päin Suomea tahansa. Ei tässä sellaista ehdotonta totuutta varmaan ole. Nämä asiat ovat suhteellisia. On sekä—että, niin kuin lähestulkoon kaikessa muussakin päätöksenteossa, mutta erityisesti näissä palvelusetelikuvioissa.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta tämä keskustelu on mennyt vähän sivuraiteille. Täällä puhutaan aika paljon periaatteesta, että joku hallintomalli jossakin toiminnassa ratkaisisi kustannukset ja sen mukaan toimitaan. Varmaan jos on ajattelutapa sellainen, että omalle maalle omista puista itse tehty talo ei maksa mitään, niin silloin kaikkien toimintojen kannattaa olla yhteiskunnan tekemiä. Mutta oma kokemus kuntapuolelta kyllä osoittaa, että kaikki mallit voivat olla huonoja ja kaikki mallit voivat toimia, oli se liikelaitosyhtiö tai sitten kunnan omana, valtion omana tuottamana. Minusta ei kannattaisi hirttääntyä johonkin tietynlaiseen toimintamalliin, ei edes ideologian puolesta. Eivät meidän budjettimme kestä, ei valtion eikä kuntien, tuhlata rahaa. Kyllä meidän täytyy katsoa, mitä on kulloinkin saatavilla sillä rahalla, mikä meillä on käytettävissä.

Lopuksi haluan sanoa, että kyllä noista aika paljon riippuu myös tilaajasta, mitä tilataan, vaikka edustaja heitti vähän, että sitä saa, mitä tilaa, mutta näinhän se on. Kyllä meidän tilaajaosaamisemme tänä päivänä julkisella sektorilla — en nyt lähde arvostelemaan, millä arvosanoilla sanon, mutta ei ole kympin arvoista. Toiseksi niitä keskitetään erinäköisiin, mitä suurimpiin hankintayksiköihin, ja kyllä sillä viimeistään ne pienet työpaikat, pienten yritysten työpaikat, sieltä kunnista häviävät. Minä en ymmärrä sitä puolta kanssa ollenkaan.

Ihan lopuksi vielä haluan pikkasen puolustaa yksityissektorin työntekijöitä siinä mielessä, että ei se ammattitaito muutu sillä, minkälainen hallintomalli, minkälainen omistus meillä on. Kyllä siellä yksityisen puolen työntekijöitten osaaminen on minun mielestäni suuri, arvostettava, eikä sitä kannata aliarvioida eikä arvostella sillä hallintomallilla.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Palvelusetelikeskustelu saattaa nyt vähän livetä tästä varsinaisesta aiheesta, mutta haluan nyt todeta kuitenkin edustaja Lehdelle, että olen kahdesti käsitellyt tässä salissa palveluseteliä. Ensimmäisellä kerralla sitä kannatin, toisella kerralla vastustin. Vastustaminen johtui siitä, että palveluseteliin jäi niin iso omavastuu, että se käytännössä vei mahdollisuuden kaikkein pienituloisimmilta sen palvelusetelin käyttöön. Pitää nyt kuitenkin muistaa, että tämän julkisen järjestelmän yksi tehtävä on tietynlainen yhteiskunnallinen tasaus: kerätään rikkailta vähän enemmän veroja kuin köyhiltä ja annetaan kuitenkin kaikille ilmaiseksi tai vain kompensoiduin kustannuksin samat palvelut, niin sillä tavalla sitä tasausta saadaan aikaan. Jos siinä on tällaisia ikään kuin omavastuutettuja palveluseteleitä ja etenkin jos omavastuu on kovin suuri, niin silloin sen tavoitteen saavuttaminen ei kovin helposti tapahdu.

Se on aivan totta, että varmaan julkisesti omistettujen osakeyhtiöitten toiminta on ehkä hieman turvatumpaa, mutta sama osakeyhtiölaki niitä kuitenkin koskettaa, ja kun ne hyödykkeitä tuottavat, niin kyllä niittenkin on tuotettava niitä sellaisin kustannuksin, etteivät nyt ainakaan sitten ne saadut tuotot kovin paljon ylity. Muuten sillekin osakeyhtiölle käy niin kuin osakeyhtiölle osakeyhtiölain mukaan tuppaa käymään, jos alkaa syntyä runsaasti tappiota.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa puhemies! Sehän on määrittelykysymys, kuinka paljon se voucher tai palveluseteli kattaa. Se voi kattaa 100 prosenttia niin kuin minun mielestäni tuleekin kattaa, ja kunnan pitää olla yhtenä tuottajana siinä kilpailutilanteessa, jossa on myös mukana yksityisiä. Omassa kotikunnassani meillä on ollut varmaan 20 vuotta jo sellaisia päiväkoteja, johonka on voitu voucherilla viedä. Ne ovat yleensä erikoistuneet, ne ovat vuokranneet tilat. Varsinkin silloin, kun yhteiskunta lupaa uusia palveluita, kuten hammashoito, niin julkisen sektorin volyymin kasvattaminen siinä vauhdissa on hidasta, mutta sopimalla yksikköhinnoista, antamalla vouchereita, saataisiin myös paikallinen yksityinen sektori eli hammaslääkärit mukaan niin, etteivät odotusajat eikä asiakkaan tilanne heikkenisi et cetera. Terveydenhuoltopuolellahan tämä on hyvin vakiintunut periaate, että siellä on sekä yksityistä että julkista. Yksityiselle meno tarkoittaa useimmiten täyttä omavastuuta, mutta se voitaisiin osittain mielestäni hoitaa siten, että olisi koko hinnasta oleva voucher olemassa.