Täysistunnon pöytäkirja 82/2006 vp

PTK 82/2006 vp

82. TIISTAINA 12. SYYSKUUTA 2006 kello 14 (14.05)

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2007

 

Valtiovarainministeri   Eero  Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Hallitus antaa esityksensä ensi vuoden talousarvioksi suotuisassa taloudellisessa tilanteessa. Talouskasvu on tänä vuonna ollut erittäin nopeaa, ja valtiovarainministeriön ennusteen mukaan se ensi vuonnakin nousee 3 prosenttiin. Hyvän talouskehityksen takana on useita tekijöitä. Hallituksen talouspolitiikan peruslinja on toiminut koko vaalikauden hyvin, ja hallituksen talouslinja tuki voimakkaasti kotimarkkinoiden kehitystä vaalikauden alussa. Nyt saamme vetoapua myös viennistä.

Työllisyys on kasvanut nopealla vauhdilla jo kaksi vuotta. Tilastokeskuksen lukujen mukaan työllisten lukumäärä on jo 60 000 korkeammalla tasolla kuin hallituksen aloittaessa. Viimeisten runsaan kahden vuoden aikana uusien työpaikkojen synty on ollut peräti 80 000:n luokkaa. Kaikki tämä kertoo, että olemme oikealla tiellä ja talouden kehityksen kautta myös työllisyyteen on vaikutettavissa.

Tärkeällä sijalla tässä työllisyyskehityksessä ja suotuisassa talouskehityksessä on ollut myös hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välinen onnistunut yhteistoiminta. Pitkän tuloratkaisun synty on ollut erittäin tärkeä tekijä yritysten toiminnan ennustettavuuden kannalta, mutta myös kotitalouksien uskon kannalta. Usko parempaan huomiseen on ollut se tärkeä tekijä, joka on vaikuttanut siihen, että kotimarkkinat ovat meillä toimineet ja työllistäneet silloinkin, kun vienti on vetänyt huonommin. On siis kaikki syyt arvostaa tätä yhteistyölinjaa, nähdä, että se on meidän suomalainen vahvuutemme. Se on talous- ja työllisyyskehityksen tärkeä tekijä. Meillä ei ole ehdoin tahdoin syytä tätä menestysreseptiä antaa pois tai pilata. (Ed. Kanerva: Oikein!)

Talouskasvun jatkuessa suotuisana työllisyys tulee kasvamaan myös tämän syksyn ja ensi talven aikana. Budjetin taustalla oleva ennuste talouskehityksestä arvioi ensi vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 7,5 prosenttia. Se on vähemmän kuin tänä vuonna, mutta silti yhä liian korkea. Siksi työllisyyskehityksen tukeminen pysyy hallituksen talouspolitiikan keskeisenä tavoitteena. (Ed. Pulliainen: Katkeraan loppuun saakka!)

Talousarvioesitys jatkaa kotimaista kysyntää tukevaa verolinjaa, jossa aikaisemmin tulosopimuksen yhteydessä päätetyllä tavalla jatketaan tuloverotuksen keventämistä. (Ed. Outi Ojala: Köyhät kyykkyyn!) Ensi vuonna tehtävät kevennykset alentavat valtion tuloveron tuottoa noin 590 miljoonaa euroa. Lisäksi tuloveroasteikkoihin tehdään inflaatiotarkistukset.

Määrärahat kasvavat talousarvioesityksessä noin 2 prosentilla suhteessa tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon. Lisäysehdotusten painopiste on kasvun ja työllistymisen kannalta keskeisissä hankkeissa sekä kuntapalveluissa unohtamatta sosiaaliturvaan esitettäviä kohennuksia.

Kasvun esteeksi uhkaavat nousta työvoiman kapeikko-ongelmat. Avointen työpaikkojen määrä kasvaa, vaikka samaan aikaan meillä on edelleenkin paljon työttömiä. Toisella vuosineljänneksellä avoimia työpaikkoja oli 52 000, missä lisäystä vuotta aikaisempaan oli lähes 10 000 henkeä. Toisaalta meillä on edelleenkin yli 200 000 ihmistä vailla työtä. Siksi budjettiehdotus tarttuu tähän pulmaan. Jokainen täyttymättä jäävä työpaikka on tappio. Se on tappio yritystoiminnalle, se on tappio näille paikkakunnille, ja se on tappio työttömälle, joka ei löydä oikeata työllistymismahdollisuutta.

Hallituksen keskeinen tavoite on saattaa työ tekijöiden luokse ja tekijät työn ääreen. Uusien työpaikkojen syntymistä koko maassa tuetaan määrätietoisella elinkeinopolitiikalla ja muun muassa aluekeskusohjelmilla. Valtionhallinnon osalta jatketaan myös tehtävien alueellistamista, jolla silläkin tuetaan tasapainoista aluekehitystä. Työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta tuetaan monin tavoin. Niin sanotun Tupo 2 -työryhmän esitysten pohjalta talousarvioesitykseen on otettu mukaan 15 miljoonan euron määrärahalisäykset työllistymistä helpottaviin toimiin.

Kaiken kaikkiaan budjetti pitää sisällään ylimääräisen 100 miljoonan euron työllisyyspaketin, johon kuuluu muun muassa työvaltaisten palvelualojen arvonlisäveron alennus sekä täsmätoimia työllisyyden tukemiseksi. Liikkuvuuden lisäämiseksi verotuksen työmatkakuluvähennykseen esitetään erittäin tuntuvaa nostoa: 4 017 eurosta 7 000 euroon.

Työnhakijoita kannustetaan myös ammatilliseen sekä alueelliseen liikkuvuuteen. Uutena toimenpiteenä esitetään tuettavaksi 700 euron muuttoavustuksella niitä, jotka joutuvat hakemaan työtä pidemmän matkan takaa. Samoin liikkuvuusavustuksen kilometrikorvausta korotetaan ja harkinnanvaraisen matka-avustuksen enimmäiskestoa pidennetään kahdesta kuukaudesta neljään. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen lisäkoulutukseen ehdotetaan 3 000 opiskelijan lisäystä, niin että ensi vuonna voisi syntyä 25 000 uutta oppisopimussuhdetta.

Äkillisistä talouden rakennemuutoksista ja suurista työpaikkamenetyksistä kärsivien paikkakuntien avustamiseen varataan yhteensä 30 miljoonaa euroa. Se on erittäin tuntuva summa, jolla on todellista merkitystä, kun se kohdennetaan juuri niille paikkakunnille, jotka ovat joutuneet tai joutuvat kärsimään äkillisistä työpaikkojen menetyksistä. Tämä näkyy sekä sisäasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön että työministeriön hallinnonalan määrärahoissa.

Arvonlisäveropuolella lähdimme mukaan kokeiluun arvonlisäveron alentamiseksi osana muita Euroopan yhteisön maita. Parturi- ja kampaamopalveluiden sekä eräiden pienten korjauspalveluiden arvonlisäverokantaa ehdotetaan alennettavaksi 22 prosentista 8 prosenttiin vuosiksi 2007—2010. Tällä uudistuksella pyritään lisäämään näiden työvaltaisten palvelualojen työpaikkatarjontaa ja osaltaan myös vähentämään harmaata taloutta.

Työnantajan sosiaaliturvamaksun alennuskokeilua laajennetaan koskemaan Pielisen Karjalan sekä Ilomantsin ja Rautavaaran kuntien yksityisiä, mutta myös kunta- ja seurakuntatyönantajia.

Vaikeassa taloudellisessa asemassa elävien asemaa hallitus helpottaa yleisen työllisyyttä tukevan politiikan rinnalla sosiaalipolitiikan täsmätoimin. Yhdessä kuntien kanssa tehtävä panostus nousee yli 80 miljoonan euron. Eläkkeensaajien asumistuen ylärajoja korotetaan, elatustukea nostetaan, vammaisten asemaa parannetaan ja omaishoitajien jaksamista tuetaan. Muun muassa vammaisten tulkkipalveluihin tulee erittäin huomattava korotus.

Yrittäjien perheenjäsenten osalta työttömyysturvaoikeutta parannetaan, ja uskomme, että sillä on sekä sosiaalipoliittisesti perusteltu vaikutus että myös yrittäjyyttä rohkaiseva vaikutus.

Sotainvalidien hoitoonpääsyä helpotetaan ja heidän puolisoidensa sekä rintamaveteraanien kuntoutustoimintaa parannetaan. Raha-automaattiyhdistys on mukana näiden toimien toteuttamisessa.

Lapsiperheiden kannalta sosiaalipolitiikan täsmätoimien rinnalla tehtävä yhteensä 15 miljoonan euron panostus kouluhyvinvoinnin toimenpidekokonaisuuteen sekä lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan laajentamiseen on merkittävä parannus.

Hyvinvointipalveluiden kannalta ovat ratkaisevan tärkeitä talousarvioesitykseen sisältyvät kuntien rahoitusasemaa parantavat toimet. Indeksikorotukset mukaan luettuna kuntien rahoitusasema paranee valtion toimenpitein yli 400 miljoonaa euroa. Kyseessä on 15 vuoteen paras vaikutus kuntatalouteen valtion toimilla, (Välihuutoja) ja kun samaan aikaan työllisyys kehittyy ja vahvistuu, myös kuntien verotulot voivat ensi vuonna hyvin selvästi nousta. Näin syntyy edellytykset satsata yhtä hyvin vanhustenhoitoon, terveydenhuoltoon, kouluun kuin päivähoitoonkin.

Nyt esitettävä budjetti merkitsee, että kuntien verotulot ja valtionavut kasvavat yhteensä noin 5 prosentilla vuonna 2007. Samanaikaisesti on erittäin tärkeätä, että kunnat lähtevät vahvasti mukaan kuntauudistuksen toteuttamiseen. Sitä kautta löydämme uusia parempia tapoja palveluiden järjestämiseen kustannustehokkaalla tavalla myös palveluiden laatua nostaen ja saattaen ne palvelut, jotka ovat laatutasoltaan vielä jäljessä, sille tasolle, millä niiden pitäisi Suomessa olla. Ajattelen nyt erityisesti vanhustenhoitoon liittyviä odotuksia.

Talousarvioesitystä voidaan perustellusti kutsua työllisyyttä ja hyvinvointia vahvistavaksi budjetiksi, mutta siinä on mukana myös vahvat tulevaisuuspanostukset. Tulevaisuuden kasvuedellytyksiä parannetaan tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahojen yli 40 miljoonan euron lisäyksellä ja myös laajalla väylähankepaketilla.

Ensi vuonna käynnistetään kymmenen uutta väylähanketta, joiden kokonaiskustannukset nousevat 800 miljoonaan euroon. (Ed. Sasi: Syö seuraavan hallituksen kehyksiä!) Nyt esitettävän väyläpaketin mittakaavasta saa ehkä paremman kuvan, kun toteaa sen vastaavan noin 5:tä miljardia vanhaa markkaa. Tämän kokoluokan ratkaisuja ei ole Suomen taloushistoriassa kovin usein tehty. Talousarvioesitykseen sisältyvän väyläpaketin lisäksi nyt sovittiin myös Valtatie 5:n Lusi—Mikkeli-hankkeen aloittamisesta vuonna 2008. (Ed. Pulliainen: Seuraava hallitus!) Näin eduskunnan viime vuonna hyväksymä lausuma tulee kokonaisuudessaan toteutetuksi.

Talousarvioesityksen tulevaisuuspanostuksiin voidaan laskea myös kehitysapumäärärahoihin tehty korotus, 75 miljoonaa euroa. Haluamme olla rakentamassa uutta parempaa tulevaisuutta myös avustamme riippuvaisissa kehitysmaissa.

Veronalennuksista ja lukuisista menojen lisäyksistä huolimatta hallituksen talousarvioesitys päätyy 163 miljoonan euron ylijäämään. Se ehdotetaan käytettäväksi valtionvelan lyhentämiseen. (Ed. Outi Ojala: Miksei köyhyyteen?) Talousarvioesityksen taustalaskelmien mukaan kansantalouden tilinpidon mukainen valtiontalouden ylijäämä olisi ensi vuonna 0,3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Hallitusohjelman yksi keskeinen tavoite — tasapainoinen valtiontalous vaalikauden lopussa — voi näin toteutua.

Suhdannesyyt kehottavat käyttämään hyviä vuosia hyväksi, lyhentämään valtionvelkaa ja huolehtimaan eläkevastuista. Talouskasvun ollessa merkittävästi pitkän aikavälin kasvunäkymiä nopeampaa on perusteltua lyhentää velkaa ja siten luoda tilaa myös elvyttävälle politiikalle, sillä senkin tarve aikanaan tulee. Nykyinen nopea talouskasvu ei tietenkään ole ikuista.

Talousarvioesityksessä on asetettu tavoitteeksi Valtion eläkerahaston varojen kartuttaminen aikaisempaa nopeammin ja rahastointitavoitteen saavuttaminen vastaavasti aikaisemmin. Samalla on syytä yleisemmin varautua siihen, että lähivuosina on tarve nostaa eläkemaksuja noin 0,2 prosenttia vuodessa, jotta tämän päivän ja tulevaisuuden eläkkeet voidaan taata. (Ed. Kallis: Viisas hallitus tekee niin!) Esitys on valtionvelan lyhentämistä koskevan suunnitelman tavoin suhdannepoliittisesti perusteltu; tulevaisuuden menoihin on varauduttava silloin, kun siihen on parhaat mahdollisuudet. Tämä on myös yleiseurooppalainen viesti. Myös viime viikonvaihteen Euroopan unionin valtiovarainministerikokouksen yksi yhteinen sanoma oli, että edessä tänä vuonna olevaa hyvää vuotta ja myös ensi vuotta on käytettävä hyväksi tulevaisuuden panostuksia rakentaen. Mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan, sitä perustellumpia ovat talousarvioesityksessä tehdyt julkisen talouden rahoitusasemaa vahvistavat linjaukset.

Nyt työelämässä olevat sukupolvet tulevat jättämään lapsilleen ja lastenlapsilleen velkaisemman valtiontalouden kuin itse saivat kantaakseen. Tämä on tosiasia tämänkin ehdotuksen jättämisen jälkeen. Talousarvioesitys tarkoittaa noin 35 prosenttiin nousevaa julkisen velan kansantuoteosuutta. Vaikka kehityksemme on viime vuosina ollut julkisen talouden vahvistumisen suuntaan — kiitos määrätietoisten toimien ja yhteisten linjausten — on syytä muistaa, että vielä 1980-luvun lopussa valtionvelka oli vain noin kymmenesosa suhteessa kokonaistuotantoon. Olemme siis tuntuvasti tänäänkin tuon tason yläpuolella. (Ed. Pulliainen: Sehän on totta!)

Noin 25 prosenttiyksikön velkaero vajaan 20 vuoden takaiseen tilanteeseen nähden vastaa 40:tä miljardia euroa. (Ed. Outi Ojala: EU-tasolla olemme vähävelkaisia!) Tässä summassa on jokainen sentti pois lapsiemme ja lastenlapsiemme hyvinvointipalveluista, ja korot tulevat vielä tämän laskun päälle. (Ed. Pulliainen: Miksei harmaata taloutta panna kuriin?) Toinen näkökulma asiaan on, että lapsemme maksavat osan niistä veloista, joihin viimeisen 20 vuoden aikainen hyvinvointi on perustunut. On siis kaikki syyt laittaa voimakkaan talouskasvun vuosina myös jotain sivuun eikä lähteä siitä, että kaikki lähellä 5 prosentin kasvulukuja olevat rahat ovat jaossa. (Ed. Outi Ojala: Miten ne käytetään?) Näin toimimme sekä ensi vaalikauden että tulevien vaalikausien ja tulevien sukupolvien kannalta vastuullisella tavalla.

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! On aihetta muistuttaa mieliin, että talouspolitiikassa perinteisesti suurimmat virheet on aina tehty silloin, kun kasvu on ollut kaikkein nopeinta. Hallitus on omassa talousarvioesityksessään lähtenyt siitä, että vältetään tämä kiusaus ja toimitaan pitkän ajan luottamuksen kannalta oikein. Hallituksen esitys toteuttaa tiukasti ja johdonmukaisesti eduskunnan viime keväänä hyväksymää kehysbudjettia. Menojen enimmäismääristä on pidetty kiinni, ja tämänkin liikkumatilan muodossa on pystytty tekemään erittäin tuntuvia panostuksia peruspalveluihin: terveydenhuoltoon, kouluun, päivähoitoon, vanhustenhoitoon, sekä käynnistämään erittäin mittava liikenneinvestointiohjelma, lisäämään tutkimus- ja tuotekehittelymenoja ja kaiken tämän lisäksi tekemään parannusehdotuksia myös sosiaaliturvaan. (Ed. Tennilä: Köyhät unohditte kokonaan!) Eli vastuullisuuteen voidaan yhdistää myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Toivon koko hallituksen puolesta, että maltti säilyy myös käsiteltäessä budjettiehdotusta eduskunnassa. On viisasta varautua siihen, että taloudellinen tilanne ei säily ikuisesti yhtä suotuisana, kuin mitä se tänä vuonna ja juuri nyt on. On siis suuren vastuullisuuden aika. Näin toimien myös tulevat polvet antavat tämän päivän päätöksenteolle sille kuuluvan arvon. Maailma ei ole tämän budjettiehdotuksen jälkeen valmis, mutta Suomi menee parempaan suuntaan.

Timo Kalli /kesk (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen Matti Vanhasen hallituksen eduskunnalle antamaan budjettiehdotukseen. (Ed. Pulliainen: Yllätys! — Ed. Zyskowicz: Eläkeläiset eivät ole eivätkä opiskelijat!) Budjetti korostaa palveluita, yrittäjyyttä ja tasapainoista aluekehitystä.

Keskustan eduskuntaryhmä asetti hyvissä ajoin jo viime keväänä keskeisiksi tavoitteiksi vuoden 2007 budjetissa kuntatalouden parantamisen ja EU:n laajentumisesta koituvien leikkausten kompensoinnin maaseudulle. Riittävien liikenneinvestointien liikkeellesaattaminen oli myös keskustan eduskuntaryhmän tavoitelistalla. (Ed. Ollila: Itsestäänselvyyksiä!) Kaikissa näissä kolmessa tavoitteessa onnistuttiin varsin hyvin. (Ed. Ollila: Ne olisi saanut pyytämättäkin!) Kuntatalouden vahvistuminen näkyy erityisesti vanhustenhuollossa ja lapsiperheiden palveluissa. Nämä panokset yhdistettynä sosiaalipaketin noin 80 miljoonan euron kohdennettuihin toimiin heikoimmassa asemassa olevien tilanteen parantamiseksi ovat sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa.

Matti Vanhasen hallituksen vuodet ovat olleet hyvän talouskehityksen aikaa. Työllisten määrä vähentyi hallituksen ensimmäisen vuoden aikana ja julkisen talouden tasapaino heikentyi. Vaalikauden alussa hallitus teki määrätietoisesti talouskasvua vahvistaneet veronkevennykset ja tarkoin harkitut sekä välttämättömät menonlisäykset muun muassa perhe-etuuksiin.

Hallituksen tekemä yritysverouudistus kannustaa yrityksiä kasvuun ja investointeihin. Yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelua on myös helpotettu. Työnantajamaksujen alentamisella on edistetty ikääntyneiden työntekijöiden palkkaamista myös matalan tuottavuuden työpaikkoihin. Kotitaloustyön jalostumista työpaikoiksi ja yrityksiksi on helpotettu korottamalla kotitaloustyön verovähennysoikeutta. Näin on luotu kaivattua dynamiikkaa myös palvelualalle.

On erittäin myönteistä, että nyt vihdoin saatiin korjattua yrittäjien työttömyysturvaan liittyvä epäkohta, joka on kohtuuttomalla tavalla estänyt työttömyyskorvauksen maksamisen yrittäjän perheenjäsenelle. Päätös sopii hyvin Matti Vanhasen hallituksen yrittäjyyttä ja yhteisvastuuta korostavaan linjaan ja poistaa yrittäjyyteen liittyviä esteitä.

Myös ansiotulojen veronkevennys jatkuu. Se lisää ostovoimaa ja kysyntää sekä luo työllisyyttä ja yrittäjyyttä. (Ed. Sasi: Eikä vaaranna palveluita!) Kunnianhimoinen 100 000 uuden työpaikan tavoite ei karkaa hallituksen käsistä. Sitä lähestytään tasaisen varmasti. (Ed. Ollila: Ja hitaasti!)

Hallitus on vahvistanut talouden ja työllisyyden pidemmän ajan kehitysnäkymiä siis monin tavoin, ennen kaikkea panostamalla tutkimukseen, kehitystoimintaan, koulutukseen ja infran parantamiseen.

Oppositio on suunnannut tällä vaalikaudella järeimmän arvostelunsa Matti Vanhasen hallituksen kahteen avainasiaan: 100 000 uuden työpaikan luomiseen sekä kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksen maksamiseen. Kun hallitus nyt esittää vaalikauden viimeistä budjettiehdotustaan, on syytä myös arvioida tuloksia opposition mittareiden mukaan. (Ed. Ollila: Oppositio on saanut aikaan!) Kaikilla mittareilla tulokset ovat erinomaisia. Vielä enemmän tuloksia voi arvostaa, kun palauttaa mieliin lähtökohdat vuonna 2003 ja sen perinnön, jonka hallitus sai. (Ed. Zyskowicz: Perintö oli hyvä!)

Opposition puheenvuorot sekä oikealta että vasemmalta pelkistivät hyvin syksyn 2003 tilanteen. Näin kokoomus ryhmäpuheessaan syksyllä 2003: "Tänään julkistettujen työllisyystilastojen mukaan työllisten määrä on laskenut 5 000:lla. Nyt ollaan pahasti jäämässä hallituksen itselleen asettamasta tavoitteesta lisätä työllisten määrää 100 000:lla." Näin siis silloin. (Ed. Outi Ojala: Tottahan se olikin!) Ja vasemmistoliitto samana syksynä: "Heikon talouskasvun pilvet lepäävät tällä hetkellä sakeina sekä Suomen että maailmantalouden päällä, ja sään selkenemisen merkit ovat ekonomistien toistuvista plusmerkkisistä ennusteista huolimatta edelleen epäselvät." (Ed. Outi Ojala: Silloin näytti niin!) — Ei kuitenkaan ollut, kun hallitus teki täsmätoimia.

Suomalaisten onneksi hallitus piti kiinni linjastaan: yrittäjyydestä ja yhteisvastuusta. Opposition opeilla ei olisi päästy tavoitteisiin. Opposition opeilla ei olisi vahvistettu yrittäjyyttä, ei olisi luotu vahvaa perustaa 100 000 uudelle työpaikalle. Piti selvitä samanaikaisesti yli hankalan suhdannekuilun ja rakentaa uuden talouden nousun perustaa. Tässä onnistuttiin.

Nyt kuluvalle vuodelle ennakoidaan jopa 5 prosentin bkt:n kasvua ja työllisten määrän kasvua 36 000:lla. Ensi vuonna kasvu tasaantuu jo ehkä reiluun 3 prosenttiin. Nämä lukemat merkitsevät sitä, että hallitus on hyvin lähellä tavoitettaan 100 000 työpaikan luomisesta. (Ed. Ollila: Toteutuuko se?) Edellisellä vaalikaudella alimitoitetuista valtionosuuksista aiheutunut laina kunnilta tulee pois hoidetuksi. (Ed. Dromberg: Liian myöhään!) Mitä hallituksen suuresta linjasta oppositiolle jää arvosteltavaksi? Hallitus on kasvattanut suomalaisen yhteiskunnan vaurautta. On synnytetty uutta, on kasvatettu kakkua, jotta olisi myös tulevaisuudessa jaettavaa.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvion yksi tärkeimmistä painopisteistä on peruspalvelujen vahvistaminen kuntien rahoitusasemaa parantamalla. Budjetin positiivinen vaikutus kuntatalouteen on 414 miljoonaa euroa, (Ed. Outi Ojala: Teidän laskelmanne! Kuntaliitto on laskenut toisin!) mikä on enemmän kuin 15 vuoteen, minkä jo kuulimme valtiovarainministeri Heinäluoman puheessa. Potti tuntuu konkreettisimmin eniten kunnallisia palveluja käyttävien ryhmien, etenkin eläkeläisten ja lapsiperheiden, osalta. (Ed. Zyskowicz: Siinäpä se on, kun se ei tunnu!) Valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksen viimeinenkin erä, 185 miljoonaa euroa, maksetaan nyt takaisin kunnille. (Ed. Ollila: Ne ovat kuntien omia rahoja!) Tämä päätös vahvistaa siis kuntien verotulopohjaa ja normalisoi kunta—valtio-suhteen.

Hallitus uudistaa sekä rakenteita että vahvistaa kuntataloutta. Myös Paras-hankkeen myötä kunnilta velvoitettava palvelujen järjestämissuunnitelma parantaa kuntataloutta pitkällä aikavälillä. Palvelutarpeen ennakoitavuus paranee kuntalaisten, päättäjien ja palveluntuottajienkin näkökulmasta. Palveluille rakennetaan kestävää rahoituspohjaa. Kuntien yhdistymisavustuksiin suunnataan tässä budjetissa myös 55 miljoonaa euroa. (Ed. Outi Ojala: Entäs kuntaliitokset?)

Keskustan tavoite vahvistaa maakuntia ja niiden keskuksia toteutuu myös talousarvioesityksessä. Alueiden kilpailukykyä vahvistetaan ja tasapainoista aluekehitystä kehitetään tukemalla osaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Samalla luodaan edellytyksiä peruspalveluille. (Ed. Sasi: Perustienpito heikkenee!) Maakunnan kehittämisrahaa korotetaan ensi vuoden budjetissa 1,5 miljoonaa euroa, ja se nousee 31,5 miljoonaan euroon. (Ed. Korhonen: Entäs harkinnanvaraiset?) Tulevan EU:n ohjelmakauden julkinen rahoitus kasvaa noin 400 miljoonalla eurolla. Aluekehityksen kansallinen rahoitusosuus pysyy entisellään uudellakin rahoituskehyskaudella, ja myös Etelä- ja Länsi-Suomen aluekehitysvarat pysyvät entisellään. Se on tärkeä alueellinen ratkaisu.

Hallituksen budjettiesitys jatkaa myönteisellä tavalla jo aiemmin hyväksyttyä linjaa lasten, perheiden ja köyhien aseman parantamiseksi. (Ed. Outi Ojala: Höpö höpö!) Niin eläkeläisten kuin lapsiperheidenkin saamat etuudet tässä budjetissa osoittavat, että nykyisen hallituksen linja on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja kestävä. (Ed. Tulonen: Mitä eläkeläiset saavat?) Myönteinen suunnanmuutos sosiaali- ja perhepolitiikassa on siis tapahtunut.

Perhevapaauudistus on merkittävä parannus lapsiperheiden asemaan. Se edesauttaa tasa-arvon toteutumista sekä työmarkkinoilla että perheiden sisällä. Lastenhoidon tasainen jako molempien vanhempien kesken tukee keskustan näkemystä vastuullisesta vanhemmuudesta. (Ed. Laakso: Korvat heiluvat!) Tehdyt uudistukset osoittavat myös, että kodeissa tehtävää työtä arvostetaan. Palkaton kotitaloustyö on jokaiselle ensisijainen hyvinvoinnin lähde. Kotitaloustyö on merkittävä voimavara koko kansakunnalle.

Tulevaisuudessa joudumme myös miettimään, miten eri sosiaaliturvan osiot sovitetaan yhteen ja luodaan kokonaisuus, jossa jokaiselle voidaan taata perustoimeentulo. (Ed. Outi Ojala: Kun ette nyt voi!) On mietittävä, mitä tehdään sille osalle väestöä, joka tekee palkkatyötä mutta ajautuu silti köyhyysrajan alapuolelle, (Ed. Kuoppa: Nostetaan palkkoja!) koska työn tekemisen tulee aina olla ensisijainen vaihtoehto. (Ed. Zyskowicz: Miksi vasta tulevaisuudessa?)

On totta, että budjetissa ei huomioitu riittävällä tavalla opiskelijoita. (Ed. Pulliainen: Hyvä huomio!) Kuitenkin on syytä muistaa, että opintotukea on kehitetty tämän hallituksen aiemmissa budjeteissa muun muassa opintolainan valtiontakausta korottamalla, opintolainan verovähennysoikeudella sekä opintotuen asumislisän ylärajaa nostamalla. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen edistymisen kannalta edullinen ja laadukas opiskelijaruokailu on perusedellytys. Ateriatuki kohdentuu tasapuolisesti kaikille päätoimisesti opiskeleville opiskelijoille. Ateriatuen tulee seurata yleistä kustannustason kehitystä, jotta sillä voidaan edistää opiskelijoiden terveellistä ja säännöllistä ateriointia. (Ed. Dromberg: 20 sentillä sitä ei tehdä!) Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että eduskunta korjaa asian ja tekee päätöksen opiskelijoiden ateriatuen korottamiseksi ministeri Saarelan esittämällä mallilla vuoden 2007 budjettiin. (Ed. Pulliainen: Pannaanko hallitus järjestykseen nyt?)

Arvoisa puhemies! Sähkön pohjoismainen markkinahinta on noussut huolestuttavan korkealle. Uutta kotimaista hiilidioksidivapaan sähkön tarjontaa on lisättävä hinnan hillitsemiseksi. (Ed. Ollila: Tehän olette vastustaneet; aikooko Pekkarinen erota?) Ruotsissa korkea sähkön hinta uhkaa jo pysyvästi sulkea metsäteollisuuden tuotantolaitoksia.

Energiapolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla energiahuollon omavaraisuuden nostaminen. Siinä bioenergialla ja muulla uusiutuvalla energialla tulee olla tärkeä rooli. (Ed. Pulliainen: Hyvä, hyvä!) Bioenergiaa on perinteisesti käytetty paikallisesti siellä, missä se on tuotettukin. Bioenergian käytön edistäminen on myös tehokasta maaseutu-, alue- ja työllisyyspolitiikkaa. (Ed. Pulliainen: Terävä havainto taas!)

Myös luonnonkatastrofi viime syksynä Yhdysvalloissa ja vähäsateinen kesä Pohjolassa osoittivat, että energia-ala ja energian hinta ovat hyvin riippuvaisia luonnonolosuhteista. Ennalta-arvaamattomiin kriiseihin on syytä varautua omavaraisuutta nostamalla ja energiapalettia laajentamalla. Energiapolitiikkammekin vaatii monipuolisia toimintatapoja: bioenergiaa, tuuli-, vesi- ja myös ydinvoimaa. Hallituksen tulee varautua selvittämään eduskunnalle kuluvan syksyn aikana tulevan talven mahdolliset sähkönsaantiongelmat, jos syntyy tilanne, jossa vähäsateisuus edelleenkin jatkuu.

Arvoisa puhemies! Taloudellisen menestyksen tulokset kuuluvat kaikille suomalaisille hyvinvointina, terveytenä, työpaikkoina, parempina palveluina, oikeudenmukaisena tulonjakona, turvallisena ja puhtaana elinympäristönä sekä verotuksen keventämisenä. Talouspolitiikan keinoin pitää tukea suomalaisen työnteon, yrittämisen ja osaamisen kilpailukykyä markkinoilla. Keskeisiä arvoja tulee olla kansalaisten välisen tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja mahdollisuuden toimia omaehtoisesti. (Ed. Outi Ojala: Eihän se teillä näytä olevan!) Talouspolitiikan päätehtävänä on lisätä työllisten määrää, alentaa työttömyyttä, kasvattaa tuottavuutta ja laajentaa ihmisten mahdollisuuksia päättää itse elämänsä keskeisistä asioista.

Verotusta on käytettävä yhteiskunnan ohjaamiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. Politiikkaa pitää tehdä ajassa. Kireä verotus ei takaa hyvinvointia, eikä verojen keventäminen välttämättä tuota parasta kokonaistulosta. Seuraavankin vaalikauden veropäätöksillä on edistettävä työn tarjontaa ja kysyntää, yrittäjyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Lisäksi verotuksen kautta on vahvistettava suomalaista omistajuutta. Työn verotuksen keventäminen on tuottanut tulosta. Yhä useammalla on työtä, palkasta jää enemmän käteen ja käyttöön, ja myös valtiontalous on kunnossa. (Ed. Zyskowicz: Kertokaa se Jäätteenmäelle!) Tätä tarkoin harkittua linjaa on jatkettava.

Arvoisat edustajat! Elintarvikkeiden arvonlisävero on Suomessa korkea. (Ed. Zyskowicz: Päästiin vaalilupauksiin! Mitä sille tapahtuu?) Sen alentaminen helpottaa eniten lapsiperheiden ja pienituloisten tilannetta. Siksi elintarvikkeiden arvonlisäveroa pitää seuraavan vaalikauden aikana alentaa. (Välihuutoja)

Myös perintö- ja lahjaveroa on uudistettava. (Naurua) Verovapaan perinnön osuutta pitää korotta ja sosiaaliset ja yksilölliset seikat ottaa paremmin huomioon. (Ed. Zyskowicz: Puhuitte ennen viime vaalejakin seuraavasta vaalikaudesta! — Hälinää — Puhemies koputtaa)

Ed. Zyskowicz, yrittämisen edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelua on huojennettava. Keskustan tavoitteena on, että perintö- ja lahjavero poistetaan kokonaan yritysten sukupolvenvaihdoksista. Yritysverokantaa on alennettu reippaasti nykyisen hallituksen aikana. Yhteisöverokanta on pidettävä kilpailukykyisenä.

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen hallituksen yrittäjyyden ja yhteisvastuun tuloksia tuottavalla vakaalla linjalla on hyvä jatkaa.

Virpa  Puisto  /sd (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen edus-kuntaryhmä pitää tätä käsittelyssä olevaa talousarviota sekä painotuksiltaan että kokonaisuudeltaan hyvänä ja tasapainoisena esityksenä. Tämä on hyvä käsittelypohja meille kansanedustajille toteuttaa parlamentaarista budjettivaltaa. Tässä salissa tiedämme, että talouspolitiikka on mitä suurimmassa määrin arvot ja asenteet sisältävää keskustelua ja päätöksentekoa.

Sanotaan, että työ on parasta sosiaalipolitiikkaa, eikä se ole pelkkä hokema. Työllisyyden lisääminen on hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite. Toimenpiteet työllisyysasteen nostamiseksi ovat purreet ja tuottaneet tällä kaudella lähes 70 000 uutta työpaikkaa, ja tavoite, että saamme 100 000 tällä vaalikaudella, pyrkimyksenä tavoittaa 75 prosentin työllisyysaste, (Ed. Pulliainen: 30 minuutissa 30 000 lisää!) on kova tavoite, mutta kuten tänään jo olemme kuulleet, ei mahdoton saavuttaa.

Tulopoliittisen kokonaisratkaisun vero-ohjelman vaikutukset työvoimakustannuksiin ovat ilmeisiä. Tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti sovitut työehtosopimukset ovat kustannuksiltaan maltilliset. Toimenpiteet ovat osaltaan luoneet vakautta ja tehneet mahdolliseksi suotuisan talous- ja työllisyyskasvun. Suomella on kaikki edellytykset kohtuullisen kasvun ylläpitämiseen. Tässä meitä auttavat eräiden keskeisten vientimaiden suotuisat näkymät sekä kotimarkkinoillamme vallitseva myönteinen luottamus ja usko tulevaisuuteen.

Tähän käsitteillä olevaan budjettiesitykseen sisältyy 100 miljoonan euron työllisyyspaketti, jolla uusien työpaikkojen syntyä tuetaan edelleen. Työmarkkinoilla olemme törmänneet uuteen ongelmaan, kun kaikkia avautuvia työpaikkoja ei saada täytettyä. Korkean työttömyyden keskellä on syntynyt kohtaanto-ongelma. Työ ja tekijä eivät löydä toisiaan. (Ed. Outi Ojala: Kohtaanto-ongelma?) — Se on kohtaanto-ongelmakin. — Ongelman ratkaisu edellyttää useita samanaikaisia toimia, ja hallitus on ollut tässäkin asiassa valppaana. Työvoiman liikkuvuutta edistetään nostamalla harkinnanvaraista muuttoavustusta ja korottamalla verotuksen matkavähennyksen enimmäismäärää. Äkillisistä suurista työpaikkamenetyksistä kärsiviä paikkakuntia tuetaan erityistoimin. Budjettiesityksessä aktiivista työvoimapolitiikkaa tehostetaan 15 miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies! Kesällä saavutettu hallituspuolueiden yksimielisyys kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta avaa väylän uudelle kuntauudistukselle, jolla pyritään takaamaan kansalaisille välttämättömien palveluiden saatavuus ja rahoitus tulevina vuosina.

Ensi vuoden talousarvioesityksessä valtion toimet vahvistavat kuntataloutta, kuten tänään olemme jo kuulleet, 400 miljoonalla eurolla. Kokoomuksen pakkolainaksi nimeämä maksatuksen porrastus, josta aiemmin käytettiin nimitystä puolitus ja jäädytys, (Ed. Ollila: Se oli sellainen!) aloitettiin aikanaan kokoomuslaisen valtiovarainministerin johdolla. Ensi vuonna valtio maksaa kunnille kustannusten noususta johtuvan maksuerän kokonaan, ja tältä osin seuraava hallitus voi lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä. (Ed. Outi Ojala: Ette uskaltaneet olla maksamatta, vaalitappio olisi odottanut!) Onnistuneen talouspolitiikan johdosta myös kuntien verotulojen arvioidaan nousevan ensi vuonna. Kuntauudistuksen yhteydessä on päätettävä myös valtion ja kunnan välisestä taloudellisesta vastuunjaosta. Ensi vuoden budjetti sisältää jo pienimuotoisia muutoksia tähän suuntaan.

Monet kysymykset, kuten esimerkiksi omaishoidon tuen mahdollinen siirto kuntien vastuulta Kelalle, jäävät kuitenkin seuraaviin hallitusneuvotteluihin. (Ed. Outi Ojala: Onneksi!) Hallituksen esitys yhden lisäpäivän myöntämisestä omaishoitajille on oikean suuntainen askel. Kuitenkin pitää huolehtia omaishoitajien mahdollisuudesta pitää nämä lakisääteiset vapaapäivänsä. (Ed. Outi Ojala: Se on totta, eivät he voi nytkään pitää!) Omaishoitajista huolehtiminen on niin sanottu tuhannen taalan paikka: Jos he eivät jaksa, uusien hoitolaitosten ja sairaaloiden tarve kasvaa suuresti. On holtitonta ajatella, että rakkauden ruuvia voi vääntää loputtomasti. Se menee pois jengoiltaan.

Arvoisa puhemies! Suurten taloudellisten linjausten ohi — valtion budjetin ja jopa kunnan budjetin — meitä jokaista kiinnostaa arjen toimivuus, avun saanti hädän hetkellä. Terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi käynnistetyt Kansallinen terveyshanke sekä Sosiaalialan kehittämishanke ovat alueellisista eroista huolimatta parantaneet kansalaisten hoitoonpääsyä kautta maan. Ohjelmansa mukaisesti hallitus on päättänyt vaalikauden mittaisesta merkittävästä lisäpanoksesta peruspalveluihin. .

Budjettiesityksessä on ehdotukset äitiys- ja vanhempainrahojen nostamisesta sekä perhekustannusten tasaamisesta nais- ja miesvaltaisten alojen kesken, samoin ehdotukset perhehoitajien korvauksesta sekä vammaisten tulkkipalvelujen nostamisesta. Vaikka nämä kaikki eivät vielä tavoita tarvittavaa tasoa, nämä ovat merkittävää edistystä. Kaikkia yhteiskunnan kahtiajaon uhkia ei voi korjata yhdessä budjetissa, vaan ihmisten toimeentulo ja palvelut on turvattava pitkäjännitteisesti. (Ed. Outi Ojala: Teillä on ollut koko vaalikausi aikaa!) Työtä täytyy tehdä hyvin menestyneen ja näitä asioita edistäneen hallituksen jälkeenkin tulevalla vaalikaudella.

Kunnille on taattava taloudelliset resurssit selvitä lakisääteisistä tehtävistään. Toisaalta valtio ei voi olla äänetön maksumies ja seurata lakien laiminlyöntiä. Yksittäisen kuntalaisen perusoikeutena on turvallisuus, eikä hänen pidä olla valtion ja kunnan välisen talousottelun peliväline.

Taloudellinen kehitys Suomessa on ollut suotuisaa jo pidemmän aikaa. Talouskasvun hedelmät eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, kuten täällä jo välihuudoista oli kuultavissa. Vastikään valmistui Stakesin julkaisema raportti suomalaisten hyvinvoinnista vuonna 2006. Sen keskeisin johtopäätös on ilmaistavissa lyhyesti. Hyvinvointimme on kohentunut, mutta hyvinvointierot ovat kasvaneet. Valtaosa suomalaisista voi entistä paremmin, tulee kohtuullisesti toimeen ja elää terveenä. Hyvinvointieroja lisäävät muun muassa työmarkkinatilanne, ikä ja perhetilanne. Aivan liian moni suomalainen elää Euroopan unionin määrittämän köyhyysriskirajan alla, ja 100 000 lasta elää köyhyydessä. (Ed. Outi Ojala: Näin on, miksi ette tee mitään?)

Vaalikauden viimeisenä vuonna on tulossa täsmätoimia taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevien ryhmien auttamiseksi. Köyhyyttä ja syrjäytymistä esiintyy kaikkein selvimmin lapsiperheiden ja pitkäaikaistyöttömien sekä pienten eläkkeiden varassa elävien keskuudessa. Lisääntyvän köyhyysriskin piirissä ovat selvitysten mukaan yksinhuoltajat sekä ne perheet, joissa on pieniä ja useita lapsia, (Ed. Kangas: Paljonko panostetaan?) asioita, joita ei todellakaan voi ohittaa olankohautuksella. (Ed. Outi Ojala: Olette rehellinen kuitenkin!)

Hallituksen esityksessä yksinhuoltajille maksettavaa lasten elatusmaksua nostetaan ja kotihoidon tuen hoitorahaa korotetaan. Asumistuessa luetaan lasten perhe-eläkkeet etuoikeutetuksi tuloksi, mikä korottaa yleistä asumistukea enimmillään 90 euroa kuukaudessa. Pienituloisten eläkkeensaajien asumistuen asumiskustannusten enimmäismäärää korotetaan ja erityistukea parannetaan. Pitkäaikaistyöttömien työkykyä ylläpitävistä terveystarkastuksista käynnistyy kokeilu. Kehitysvammaisten päivähoitotoimintaa laajennetaan koskemaan myös muita vaikeavammaisia.

Sosiaaliturvaa kehitettäessä on uskallettava puhua myös puuttumisesta sen perusrakenteisiin. Perustoimeentulon on löydyttävä yhdeltä luukulta, ja kohdennettujen muutosten on varmistettava, ettei tulonsiirtojen yhteensovitus nollaa tai heikennä köyhimpien ostovoimaa.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä vuodelle 2007 on merkittäviä tulevaisuuden investointeja osaamisen ja alueiden kehittämisen osalta. Ensi vuonna käynnistetään kymmenen uutta väylähanketta. Vuosien 2007 ja 2008 aikana käynnistyvät kaikki loput infraministerityöryhmän esittämät jäljellä olevat ykköskorin hankkeet.

Tulevaisuuden kannalta merkittäviä ovat budjettiriihen lisäpanostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimus- ja kehittämismäärärahoja lisätään talousarvioesityksessä yli 40 miljoonaa euroa. Rahaa jaettaessa on huolehdittava myös ammattikorkeakoulujen tarvitseman ja elinkeinoelämää palvelevan soveltavan tutkimuksen määrärahan riittävyydestä.

Suomen kansainvälinen asema on vankka ja arvostettu. Maailmantaloudessa Suomi on kokoaan merkittävästi näkyvämpi. Erilaisissa tutkimuksissa ja kansainvälisissä vertailuissa Suomi on arvioitu kärkisijoille. Hallitus jatkaa koulutuksen kehittämistä ensi vuoden budjetissakin. Koululaisten hyvinvoinnin tueksi käynnistetään laaja valtakunnallinen toimenpidekokonaisuus, johon kohdennetaan yhteensä 8 miljoonaa euroa. Koulutukseen osoitetut lisävarat parantavat erityisesti kouluhyvinvointia, sillä ne sisältävät toimenpiteitä koulukiusaamisen vähentämiseen, maahanmuuttajien opetuksen kehittämiseen sekä perusopetuksen opetus- ja työmuotojen kehittämiseen. Lisäksi tehostetaan varhaista puuttumista oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksiin parantamalla esimerkiksi erityislastentarhanopettajien palveluiden saatavuutta. Lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa laajennetaan yhdellä päivittäisellä lisätunnilla. Tämä on myönteistä sekä lasten arjen turvaamiseksi että työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen kannalta.

Opiskelijoiden elämänlaatuun ja toimeentuloon on tulevaisuudessa panostettava siten, että viimeistään seuraavan hallituksen tulee nostaa opiskelijoiden opintorahaa, koska sitä ei ole nostettu 15 vuoteen. (Ed. Zyskowicz: Taas tulevaisuus!) Elämiseen riittävällä opintotuella takaamme tasavertaiset lähtökohdat opiskeluun kaikille. Opintojenaikaisen työnteon tulorajojen korottamisen sijaan opiskelijoita tulisi kannustaa tehokkaaseen täysipäiväiseen opiskeluun.

Opiskelijoiden ateriatuen nostaminen olisi pitänyt hoitaa jo budjettiriihessä, (Ed. Zyskowicz: Miksi ette kannusta?) mutta on hyvä, että hallituspuolueet ovat jo tässä vaiheessa sitoutuneet tuen nostamiseen eduskunnassa. Opintotuen lainaosuuden kasvattamista ei voida pitää riittävänä ratkaisuna opiskelijoiden toimeentulo-ongelmiin.

Myös ammatillisen koulutuksen arvostus on saatava nousuun. Se, miten tuemme ja kannustamme ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia, on suorassa yhteydessä siihen, kuinka saamme alan oppilaitoksiin opiskelijoita ja kädentaitoja edellyttäviin ammatteihin työvoimaa. On tärkeää, että myös kipeästi kaivattuja oppisopimuskoulutuksen aloituspaikkoja lisätään.

Arvoisa puhemies! Verotuksella on tuettu kotitalouksien ostovoiman myönteistä kehitystä. Tulopolitiikassa on pyrittävä jatkamaan nykyisellä linjalla. Maltillisiin palkankorotuksiin on sovitettu oikeudenmukainen veropolitiikka, ja se takaa suotuisan reaaliansiokehityksen ja pitää kustannuskehityksen hallinnassa. Veroratkaisujen yhteydessä on oikeudenmukaisesti huomioitava kaikki kansalaiset, myös tulonsiirroilla elävät. Lisäksi eläkkeensaajien kokemat veroepäkohdat on selvitettävä.

Vaalien lähestyminen näkyy monina populistisina esityksinä. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) Erityisesti pääoppositiopuolue kokoomus on niittänyt viime aikoina kyseenalaista mainetta lupaamalla milloin minkin veron poistamista. Puolueen maineesta vastuullisen talouspolitiikan kannattajana on vain muisto jäljellä.

Viime aikoina on keskusteltu paljon perintöverosta. Koko veroa ei ole mahdollista poistaa. Veroa on kuitenkin kohtuullistettava, ja selvät epäkohdat tulee korjata, kuten esimerkiksi lesken ja lasten omassa käytössä olevan asunnon käyttömahdollisuuden turvaaminen.

Sosialidemokraattinen ryhmä painotti jo kesäkokouksessaan, että budjetissa on huomioitava heikossa asemassa olevat kansalaiset. Vaikka yksittäisellä budjetilla ei köyhyysongelmaa ratkaista, näkyy ensi vuoden budjetissa selkeästi sosialidemokraattinen kädenjälki. (Välihuutoja) Sosialidemokraatit haluavat myös jatkossa sitoutua syrjäytymisen ehkäisemiseen ja kaikkien kansalaisten yhteiskunnassa mukana pysymisen tukemiseen. Työ tasa-arvoisemman ja reilumman Suomen puolesta jatkuu!

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Ilkka Kanerva.

Jyri  Häkämies  /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi on hyvän talouden oloissa tehty yllätyksetön hukattujen mahdollisuuksien budjetti. Ympäriinsä ripoteltujen rahojen sijaan hallitus olisi voinut oikeasti rakentaa tulevaisuutta. Tämän ainutlaatuisen mahdollisuuden hallitus nyt jättää käyttämättä.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman läheisin neuvonantaja valtiosihteeri Raimo Sailas arvioi viime perjantain Taloussanomissa, että budjetti hymyilee vähän joka suuntaan. Sailas korostaa, että hallituksen olisi pitänyt voimakkaammin varautua ikääntymisen aiheuttamiin kustannuksiin. Saman ministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen puolestaan esitti viime lauantaina 2 miljardin euron suuruista talouden tasapainottamisohjelmaa ensi vaalikaudelle. Pekkarisen vaatimus tarkoittaa käytännössä 2 miljardin euron leikkauslistaa. Kumpaa kansalaisten siis pitää uskoa: (Ed. Pulliainen: Molempia tietysti!) budjettia suitsuttavaa valtiovarainministeriä vai varoituksia latelevia asiantuntijoita? (Ed. Gustafsson: Sehän on heidän tehtävänsä aina ollut!)

Arvoisa puhemies! Mistä oikein on kysymys? Hallitus asetti ohjelmassaan tavoitteeksi 100 000 uuden työpaikan luomisen Suomeen. Vaalikauden alussa, kun talouden suhdanteet eivät maatamme suosineet, kasvua ylläpiti kotimainen kysyntä veronalennusten ryydittämänä. Varmaan kaikki muistamme, ketkä noita veronalennuksia esittivät vaaleissa ja ketkä niitä vastustivat. Tuolloin tavoite 100 000 uudesta työpaikasta tuntui karanneen ulottumattomiin. Nyt suhdanteet ovat vetäneet Suomen huimaan lähes 5 prosentin kasvuun, mutta siitä huolimatta arvioidaan, että uusia työpaikkoja syntyy tämän vaalikauden aikana vain 80 000. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) On surullista, että samalla kun hallitus itse ennustaa kasvun kääntyvän ensi vuonna laskuun, budjetista puuttuvat ne toimet, joilla tähän tilanteeseen vastataan.

Tulevien sukupolvien näkövinkkelistä hallitus on epäonnistunut tehtävässään. (Ed. Gustafsson: Suomi on kolmen parhaan maan joukossa työllisyyden kehityksessä!) — Tämän seurauksena, ed. Gustafsson, työvoimapula pahenee, sähkön hinta nousee ja opetuksen taso heikkenee. — Nousun harjalla kassaan tulvivat verotulot sirotellaan ympäriinsä ja valtion omaisuuden myynnillä kuitataan lähinnä menoja investointien sijaan.

Pääministeri Vanhanen, joka nyt ei ole paikalla, kehuskeli keväällä täällä eduskunnassa, että tämän hallituksen talouspolitiikasta kirjoitetaan vielä oppikirjoja. Syntyyköhän näistä aineksista painotuotetta? Epäilen, että tuosta kirjasta taitaa tulla omakustanteinen. (Ed. Zyskowicz: Niin kuin Vanhasen aikaisemmistakin kirjoista!) — Aivan oikein, ed. Zyskowicz.

Arvoisa puhemies! Jo pitkään jatkuneesta erittäin vahvasta talouskasvusta huolimatta noin 15 prosenttia työikäisistä suomalaisista on joko työttöminä tai työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä. Hallituksen toimet eivät ole tehonneet tähän työttömyyden kovaan ytimeen. Työtä kyllä olisi tarjolla, ihan niin kuin täällä on todettu. Samanaikaisesti työvoimatoimistoissa on avoinna noin 50 000 työpaikkaa. Tarjonta ja kysyntä eivät siis kohtaa.

Ensi vuoden budjetti sisältää kyllä Eero Heinäluoman markkinoiman työllisyyspaketin. Valitettavaa on, että tuo paketti jatkaa hallituksen tehottoman työllisyyslinjan tiellä. Hallitus luottaa perinteiseen tempputyöllistämiseen. Kesällä julkaistun työministeriön teettämän tutkimuksen mukaan nykyisen työllisyyskoulutuksen vaikutukset ovat olleet mitättömät. Saman tutkimuksen mukaan oppisopimuskoulutus ja tuettu työllistyminen yksityiselle sektorille parantavat työttömän mahdollisuuksia työllistyä.

Eikö hallituksen kannattaisi kuunnella omia asiantuntijoitaan eikä lisätä vuodesta toiseen rahoja tehottomiin toimenpiteisiin? Näitä demareiden hellimiä temppurahoja jäi työministeriöltä käyttämättä pelkästään viime vuonna 35 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle, kuluvalle vuodelle, samoja rahoja lisättiin, ja ennakkotiedot kertovat taas, että rahoja jää käyttämättä. Mitä tekee hallitus ensi vuodelle? Esittää edelleen lisäyksiä. (Ed. Jaakonsaari: Työllisyys paranee niillä rahoilla!)

Suurella äänellä hallitus markkinoi myös uutta työttömille tarkoitettua 700 euron muuttokorvausta. Punamullan propagandan keskellä on hyvä muistaa, ettei tuolla summalla saa maksettua edes muuttoautoa, saati kompensoitua vaikkapa Kajaanin ja Helsingin asuntojen välistä hintaeroa edes yhden neliön osalta. (Ed. Jaakonsaari: Pitäisikö kompensoida?) Kokoomus tarjoaa vaihtoehdon tälle temppupolitiikalle. — Ed. Jaakonsaari, tässä se tulee.

Esitämme kotitalousvähennyksen laajentamista — muistatte varmaan, kenen aloitteesta se pantiin liikkeelle aikanaan (Ed. Jaakonsaari: Joo, se oli ed. Alho ja minä!) — valmistumiseen kannustavaa opintotukimallia, joka tarkoittaa opintorahapainotteista opintotukea, oppisopimuskoulutuksen lisäämistä ja sen laadun parantamista, työpajatoiminnan lisäämistä sekä työvoiman liikkuvuuden edistämistä myöntämällä työn vuoksi kahdella paikkakunnalla asuville erityinen verovähennys. Ed. Ahde, tämän esityksen, tämän mallin, me rahoitamme työministeriön pääluokan sisältä. Meillä on paitsi keinot myöskin rahat tämän toteuttamiseen. (Ed. Jaakonsaari: Varsinaista temppuilua!)

Arvoisa puhemies! Miten voimme tulevaisuudessa säilyttää arvostamamme peruspalvelut? Miten kymmenen vuoden kuluttua takaamme seniorikansalaisille terveys- ja hoivapalvelut tai koululaisille parhaan mahdollisen oppimisympäristön? Nämä ovat lähitulevaisuutemme keskeisiä poliittisia kysymyksiä, joihin hallitukselta ei ole saatu vastauksia.

Kokoomuksen mielestä huipulle päästään ja siellä pysytään vain huolehtimalla suomalaisesta osaamisesta, jonka kivijalka on mainetta niittänyt peruskoulumme. Tämän edellisten hallitusten perinnön punamultahallitus on nyt tärväämässä leikkaamalla joka vuosi ikäluokkien pienentymisen seurauksena säästyvät rahat muihin tarkoituksiin. Myös opiskelijat, niin kuin tunnettua on, ovat tunnetuin seurauksin jääneet hallituksen armottoman valta- ja imagopelin jalkoihin. Kun hallitus leikkaa lapsilta ja nuorilta, se leikkaa tulevaisuudelta.

Kokoomus haluaa parantaa peruskoulun laatua. Tämä tarkoittaa nykyistä pienempiä ryhmäkokoja sekä aidosti toimivaa erityisopetusta. Myös koulutuksen ja työelämän kohtaamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, niin kuin aiemmin olemme todenneet. Yliopistojen paisuneet sisäänottomäärät heijastuvat jo opetuksen laatuun. Maailman 200 parhaan yliopiston listalta löytyy vain yksi suomalainen yliopisto. Samalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen tarkoitettujen määrärahojen taso laahaa kaukana hallituksen itse itselleen asettamasta tavoitteesta. Punamullan puheet ja teot eivät täsmää.

Arvoisa puhemies! (Ed. Kalli: Enemmän tekoja kuin puheita!) Suomalaiset ovat entistä huolestuneempia isänmaamme energiahuollosta. Alalla käydään kovaa globaalia taistelua, ja sähkön kallistuminen näyttää vääjäämättömältä. Suomen teollisuudenkin kannattama merikaapelihanke, sähkön tuominen Venäjältä Suomeen, on suora epäluottamuslause hallituksen energiapolitiikalle. Lisäksi kotimaista teollisuutta rokottava päästökauppa, toimimattomat pohjoismaiset sähkömarkkinat ja öljyriippuvainen maailmantalous merkitsevät suomalaisille kallistuvaa sähkölaskua. Pientä kansaneläkettä saavan eläkeläisen 5 euron kansaneläkekorotus hupenee kasvaviin lämmityskuluihin.

"- - jokainen meistä tarvitsee lämpöä, myös ne eläkeläiset, jotka eivät saaneet tuloveron alentamisesta juuri penninkään hyötyä. - - Tällainenkin eläkeläinen saattaa tänä syksynä täyttää 3 000 litran polttoöljypannun ja maksaa 4 000 markkaa enemmän siitä." Tämä tuntuisi varmasti pääministeri Matti Vanhasesta tutulta. Näin hän puhui tässä salissa nelisen vuotta sitten keskustan välikysymyksen yhteydessä. Mitähän pääministeri nyt vastaa tälle öljypannuaan täyttävälle eläkeläiselle? Ehkäpä senkin saamme lukea siitä hänen tulevasta oppikirjastaan.

Kokoomuksella on vaihtoehto hallituksen haparoivalle energiapolitiikalle. Me olemme valmiita tukemaan kuudennen ydinreaktorin rakentamista. Samalla on kuitenkin panostettava voimakkaasti energia-alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, erityisesti bioenergiaan. (Ed. Pulliainen: Ai, se onkin siitä kiinni!)

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri luonnehti ensi vuoden talousarviota sen julkistamisen yhteydessä kuntien budjetiksi. Ministeri Heinäluoma lukee kuitenkin kuntien lisärahaksi myös vanhojen velkojen kuittaukset ja vajaat indeksitarkistukset. Oikeaa lisärahaa kunnille on luvassa vain 25 miljoonaa, eikä 424:ää miljoonaa euroa, kuten hallitus väittää. Samaan aikaan kuntien toimintamenot kasvavat kaikkiaan 1,1 miljardilla eurolla. Tällä yhtälöllä ei kuntia nosteta jaloilleen. Kuntien terveyskeskuksille ja peruskouluille hallitus tarjoaa kylmää kättä.

Kokoomus on vaatinut johdonmukaisesti, että hallituksen on aikaistettava kunnilta ottamansa pakkolainan takaisinmaksua. Teimme asiasta keväällä myös välikysymyksen. Ministeri Heinäluoma totesi tuolloin: "Olemme nähneet ja kuulleet täysin tarpeettoman välikysymyksen tässä tilanteessa - -." Hallitus kuitenkin kuuli kokoomuksen vaatimuksen ja aikaistaa nyt tuon velan takaisinmaksua. Me kiitämme siitä. (Välihuutoja) Me kiitämme ja palveluita käyttävät kuntalaiset kiittävät siitä. (Ed. Pulliainen: Todellinen vaikuttajataho ilmeisesti!)

Koska velka kuitataan vähennysjärjestelmän kautta eikä valtionosuuksina, niin kuin hyvin tunnettua on, on syytä kiinnittää huomiota hallituksen valitseman takaisinmaksumallin vaikutuksiin. Hallituksen malli johtaa kasvavaan eriarvoisuuteen kuntien välillä. Kokoomus vaatii, että tähän kohdentumiseen liittyvään ongelmaan löydetään tämän syksyn budjettikäsittelyn aikana oikeudenmukainen ratkaisu.

Suuri kuntien palvelurakenneuudistus, josta haettiin vastausta menojen ja tulojen alati kasvavaan epäsuhtaan, siirtyy kuitenkin ensi vaalikaudelle. Samaan aikaan muuttoliike maassamme käy kiivaampana kuin koskaan, niin kuin kesällä saimme lehdistä lukea, ja joka kolmas kunta kuluttaa enemmän kuin tienaa. Keskustan viime vaalikaudella esittämät lukuisat, vaikkapa ryhmänjohtaja Pekkarisen suusta kuullut vaatimukset suunnanmuutoksesta kunta- ja aluepolitiikassa ovat näiden tietojen ja lukujen varassa yhtä uskottavia kuin saman puolueen Liisa Hyssälän lupaama 300 euron korotus kansaneläkkeisiin.

Arvoisa puhemies! Kokoomus julkistaa omat yksityiskohtaiset budjettivaatimuksensa kuluvan viikon aikana. Joulukuussa teemme budjettimietintöön vastalauseen, joka on taloudellisesti tasapainossa, niin kuin edellinenkin oli. (Ed. Pulliainen: Onko se valmiina jo?) Toivomme kuitenkin, että syksyn aikana kokoomuksen perustellut muutosehdotukset saavat kannatusta myös hallituspuolueiden edustajilta.

Martti Korhonen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen kausi on lähestymässä loppuaan. Siksi on tässä yhteydessä syytä puhua yhden vuoden asemasta koko kaudesta ja arvioida tulevaa vähän pidemmällekin.

Talouden kehitys on ripeää. Velan osuus bruttokansantuotteesta on alhaisempi kuin mitä kauden alussa tavoiteltiin. Budjettiesitys on ylijäämäinen niin, että velkaa lyhennetään jo sillä perusteella, ei vain vuoden aikana kertyvillä myyntituloilla tai ennakoitua suuremmilla verotuloilla. Moni muukin asia on mallillaan, ja tästä tietenkin kuuluu antaa myös kiitosta.

Erittelemättä sitä, mikä on hallituksen aikaansaannosta ja mikä ulkoisten olosuhteiden vaikutusta, minusta on sen sijaan paikallaan arvioida myös sitä puolta, mikä ei ole tällä hetkellä kunnossa. Tässä keskustelussa on syytä muistuttaa myös siitä, että jotakin on mennyt pieleen, ja siitä, mikä on mennyt pieleen.

Hallituksen politiikan keskeinen, ja korostan sanaa keskeinen, virhe on eriarvoisuuden lisääntyminen ja tavallisten ihmisten unohtaminen. Hallitus on täysin kuuro ja kivisydäminen kansalaisten näkökulmasta katsottuna. Suomalainen yhteiskunta on tällä hetkellä vauraampi kuin se on ollut koskaan, mutta kaikki ihmiset eivät pääse yhtä lailla siitä vauraudesta osalliseksi. Monen elämään liittyy sellaista epävarmuutta, jonka perustalle ei voi esimerkiksi perhettä ajatella tai perustaa. Työelämä on entistä epävarmempaa. Vaikka talouden kasvu on avannut uusia mahdollisuuksia ja aloittain ja paikkakunnittain esiintyy jopa työvoimapulaa, niin toisaalla tehtaiden sulkeminen Suomessa ja tuotannon siirtäminen ulkomaille tuo monelle erinomaisen paljon suuria vaikeuksia.

Toinen mittava ongelma on työsuhteiden määräaikaisuus ja nimenomaan vastentahtoinen määräaikaisuus. Elinkeinoelämän puolelta ja täällä salissa on myös oikealta puolelta ja keskustan suunnalta sanottu, että työehtosopimusten jäykkyys tuottaa pätkätyöt. Tämäkään ei pidä paikkaansa, sillä tosiasiassa Suomi on huippuluokkaa yritysten työvoiman vaihtuvuudessa ja irtisanomiskustannusten suhteenkin Suomi on keskitasoa. Eurostatin tietojen mukaan vastentahtoinen määräaikaisuus on jyrkässä kasvussa. Vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä määräaikaista työtä teki 275 000 henkeä, mutta vastaavana ajankohtana vuonna 2006 jo noin 300 000 henkeä. Ongelma on siis yllättävän iso, ja se on vakava. Tällä hetkellä yli puolet uusista työsuhteista näyttää olevan määräaikaisia. Määräaikaistyö on nimenomaan nuorten naisten ongelma.

Työministeriö asetti selvittäjän, ja hänen työnsä on valmistunut. Nyt odottaisi hallitukselta toimia, sillä selvitykset on tehty. Ehkä keskeisin oivallus — niin hirveän yllättävää kuin se onkin — selvittäjän raportissa on se, että pitäisi noudattaa lakia, joka rajaa määräaikaiset työsuhteet poikkeustapauksiksi. Hallituksen vastuulla on, että lakia noudatetaan, ja jos siihen tarvitaan valvonnan tehostamista, niin sekin on hallituksen vastuulla. Kysymys kuuluu, miksi tällä puolella ei valvota, että lakia noudatetaan. Vasemmistoliitto kehottaa hallitusta mitä pikimmin panemaan täytäntöön selvittäjän ehdotukset. Tietoa on, ehdotukset ovat selvät. Nyt tarvitaan toimia. Yhtä tärkeää on varmistaa, että työvoiman vuokraus ei syrjäytä vakinaista väkeä ja että vuokratyövoiman työehdot ovat asianmukaiset.

Samalla muistutamme, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa pitää turvata myös kuntayhtymien palveluksessa olevien työllisyys niin kuin se on turvattu suoraan kunnan palveluksessa olevien kohdalla viideksi vuodeksi.

Hyvät edustajatoverit, on muitakin, jotka eivät pääse osallisiksi suomalaisen yhteiskunnan vaurastumisesta. Näitä ovat esimerkiksi pelkkää kansaneläkettä tai tavallista työeläkettä saavat. Tästä kysymyksestä keskustelemme varmasti lisää ensi viikon välikysymyskeskustelussa.

Työttömyysturva ja työttömyysajan perusturva on myös kehno, eikä pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavan elämä ole helppoa. Vasemmistoliiton mielestä on pöyristyttävää, että lapsilisän korotus, silloin kun sellainen joskus tehdään, leikkaa suoraan toimeentulotukea. Siis kaikkein köyhimmät lapsiperheet jäävät tätäkin vähää paitsi käytännön elämässä. Lapsiperheiden köyhyys onkin tällä hetkellä suuri häpeätahra tämän kaiken vaurauden keskellä. Lapsiperheiden köyhyysaste on Suomessa kaksinkertaistunut muutaman viime vuoden aikana. Siihen hallituksen mainostamat täsmätoimet eivät auta.

Veropolitiikka tasaa yhä vähemmän tuloeroja. Pienituloinen ei juurikaan ole hyötynyt valtion tuloveroasteikon alennuksista eikä työtuloja vailla oleva kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen laajentamisesta.

Perusturvan indeksisuoja on vaihteleva, mutta silti aina heikko. Opintotuessa sitä ei ole lainkaan. Silloinkin kun indeksisuoja on olemassa, se ei automaattisesti turvaa etuuden saajalle osuutta yhteiskunnan vaurastumisesta. Etuuden kehitys riippuu siis hallituksen ja hallitusta tukevan eduskunnan enemmistön tahdosta. Siinä suhteessa hallituspuolueet ovat olleet todella nuivia kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien suhteen, mutta sitäkin hanakampia auttamaan niitä, joilla menee jo ennestään hyvin. Rahoituksellisesti ei olisi ollut mahdoton urakka neljän vuoden aikana parantaa johdonmukaisesti pienimpiä etuuksia ja päästää nekin ihmiset osallisiksi yhteiskunnan vauraudesta. Sitä hallitus ja hallituspuolueet eivät ole halunneet. Se arvopohja ei ole ollut päällimmäisenä, ja sieltä tämä kivisydämisyys kantautuu.

Noin tunti sitten opiskelijajärjestöt luovuttivat meille kansanedustajille adressin, jossa vaadittiin opintorahan korottamista. Adressin on allekirjoittanut noin 130 000 ihmistä. Opiskelijoiden vaatimukset ovat erittäin perusteltuja. Asumislisän vuokrakattoa on tämän hallituksen aikana korotettu; tässä on menty eteenpäin. Taka-askeleita on kuitenkin vastaavasti otettu siinä, että opiskelijakaupungeissa kohonneet vuokrien hinnat ovat pitkälti jo itse asiassa syöneet tämänkin korotuksen.

Ainoa kouriintuntuva ja kaikkia tasapuolisesti auttava korjaus opiskelijoiden asemaan olisi opintorahan tuntuva tasokorotus. Opiskelijoiden tilanne ei kohennu halvoilla julkisuustempuilla, niin kuin tänäänkin olemme täällä kuulleet. Nimittäin kukapa ei muistaisi budjettiriihtä seurannutta tökeröä kilpalaulantaa ateriatuen korotuksesta. Tämä korotus tulee toki tehdä, mutta se ei kohenna opiskelijoiden taloudellista tilannetta, ainoastaan estää opiskelija-aterian hinnannousun. Siksi vasemmistoliitto esittää opintorahan tasokorotusta. Lisäksi esitämme, että itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintotuen tarveharkinta poistetaan.

Hallitus suosii opintotuessa lainapainotteisuutta. Lama-aikana kasvaneiden opiskelijoiden lapsuutta ovat usein varjostaneet kuitenkin konkurssit ja läheisten työttömyys. Niinpä lainaluukulle ei sännätä juoksujalkaa, kuten valtiovalta suosittelee löysättyään rajoja. Enää inflaatio ei nimittäin syö lainoja takavuosien malliin eikä työllisyys ole valmistumisen jälkeen varmaa. Muissa Pohjoismaissa opintotuki on Suomea korkeampi, vaikka osittain tämä johtuu myös suuremmasta lainamahdollisuudesta.

Vasemmistoliitto on lisäksi alun alkaen ajanut toimeentulotuen, työmarkkinatuen ja kansaneläkkeen tasokorotuksia, ja jottei nyt joku syyttäisi meitä myöhäisherännäisiksi, palautettakoon mieliin, että ollessamme edellisessä hallituksessa ajoimme työmarkkinatuen korottamista jopa sellaisella innolla, että hallituskumppanit välillä lakkasivat sanomasta päivää.

Tässä budjettiesityksessä on muutamia pieniä korjausesityksiä. Jos niitä sanotaan täsmätoimiksi, niin täsmätoimi on sekin, että läpivuotavan katon paikkaa yhdestä kohtaa laastarilla. Vasemmistoliitolle semmoiset täsmätoimet eivät riitä. Silloin kun verotusta kevennetään, vasemmistoliiton mielestä etusijalla pitää olla pienituloisten, niin työssä kuin työelämän ulkopuolella olevien. Verotuksessa olemmekin ajaneet toisenlaista linjaa: ei ylisuuria veronkevennyksiä hyvätuloisille, ei miljonäärien varallisuusveron poistamista.

Miksi hallitus haluaa valtion tuloverotuksessa jälleen laskea ylimmän tuloluokan marginaaliveroa puoli prosenttiyksikköä? Eikö tämä hyväosaisten ryhmä ole hyötynyt jo muutoinkin aivan riittävästi, on minusta aivan perusteltu kysymys. Ja mitä vaalienjälkeiseen elämään tulee, niin kyllä miljoonaperintöjä sietää edelleen verottaa, sillä yhteiskunnassa tarvitaan verotuloja. Siellä on täsmennys- ja korjaustarpeita, niitä tulee tehdä, mutta kokonaisuudessaan perintöverosta ei tule luopua. Sitä verorahaa tarvitaan palveluihin ja koko hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on ollut monta vuotta ahdingossa. Vaikka palveluja heikennetään, niin silti kunnat vain edelleen velkaantuvat. Tilannetta helpottaa toki niin sanotun pakkolainan takaisinmaksu, mutta se ei kerta kaikkiaan riitä. Hallitus ei esimeriksi hyvitä aikaisemmilta vuosilta kertynyttä valtionosuuksien indeksitarkistusten vajetta vaan päinvastoin kasvattaa sitä. Kunnille tarvitaan lisää rahaa, jotta voidaan taata kunnollinen päivähoito, koulutus, terveydenhuolto ja vanhuspalvelut. Näistähän siellä itse asiassa on kyse.

Työn ja työvoiman kohtaanto-ongelmaan hallituksen eväät tässä budjetissa ovat köykäiset: pieni muuttoavustus. Ei sen sijaan ole tukea sille, että asuu kotipaikallaan, vaikka joutuukin käymään työssä kaukana kotipaikkakunnalta, niin että kotiin ehtii vain kerran viikossa. Toisaalta muuttavan kannalta tähdellisempää kuin muuttoavustus on se, että uudelta paikkakunnalta löytyy uusi ja edullinen asunto.

Aluepolitiikasta puuttuvat avaukset, ainakin ne uudet avaukset, ei itse asiassa mitään. Niitä olisi keskustalta odottanut ainakin niiden puheiden perusteella, mitä ennen viime vaaleja kuuli. Tekoja ei kuitenkaan ole näkynyt, ei ainakaan myönteisiä tekoja. Uusia tiehankkeita toki käynnistetään, mutta samaan aikaan tien- ja radanpitoon ei liikene rahaa. Siitä kärsivät nimenomaisesti syrjäseudut.

Meidän ei tule unohtaa kansainvälistä yhteisvastuuta. Siksi toivon, että valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota Suomen kehitysyhteistyöpanokseen. Vasemmistoliitto pitää korotusta välttämättömänä.

Budjetin laadinnassa kehysmenettely eli se, että menot lyödään vuosiksi etukäteen kiinni, on ollut hyödyllinen selviydyttäessä talousahdingosta. Kehysmenettelyn avulla tämä hallitus on kuitenkin pyrkinyt varmistamaan verotuksen johdonmukaisen keventämisen. Tällöin menettelystä on väistämättä seurannut yhteiskunnan eriarvoisuuden kasvu ja julkisten palvelujen heikkeneminen. Kehysmenettelyä voidaan kuitenkin käyttää myös oikeudenmukaisuuden lisäämiseen. Se vain on sovittava hallitusohjelmassa. Hyvä olisi pysähtyä hallituskauden puolivälissä arvioimaan menokehystä nimenomaan tästä näkökulmasta. Sitä nykyinen hallitus ei ole tehnyt.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Aikaisempina vuosikymmeninä budjetin lähetekeskustelussa oli tapana käsitellä myös ulkopolitiikkaa. Viime vuosina ja viime aikoina näin on tehty todella satunnaisesti. Saattaisi kuitenkin olla hyväksi myös se, että eduskunta vuosittain kävisi keskustelua ulkopolitiikasta.

Libanon-selonteon yhteydessä yritimme kysyä hallitukselta, aikooko hallitus tuoda Afganistanin operaation koko eduskunnan käsittelyyn. Näyttää näet siltä, että viisi vuotta sitten eduskunnan hyväksymä operaatio on vuosien mittaan muuttanut luonnettaan. Isaf-operaation ja Yhdysvaltain käymän talebanien vastaisen sodan välinen ero on todella nyt hämärtynyt.

Yhdysvalloissa on terrorisminvastaista kamppailua alettu nimittää pitkäksi sodaksi. On pakko kysyä tässä vaiheessa, onko Suomi nyt viisi vuotta Afganistan-selonteon jälkeen mukana niin sanotussa pitkässä sodassa. En kysy tätä siksi, että puhuisin operaation vaaroista, siitä, ovatko suomalaiset turvallisilla alueilla vai vaarallisilla alueilla. Perään vastausta operaation luonnetta koskevaan kysymykseen.

Isafin ja amerikkalaisten yhteinen vahvuus lienee tällä hetkellä noin 40 000 sotilasta. Tätä kannattaa verrata 130 000 sotilaaseen, jotka Neuvostoliitolla oli siellä aikoinaan, ja kuten tunnettua, Neuvostoliitto hävisi Afganistanin sodan. Nyt Nato pyytää jäsenmailtaan 2 500 sotilasta lisää. Siksikö, että amerikkalaiset neljä vuotta sitten vähensivät joukkoja lähtiessään valloittamaan Irakia? On pakko kysyä, mitä tästä Isafista oikein tulee. Tähän keskusteluun tarvitaan uusi selonteko eduskunnalle, ei riitä pelkkä selvitys ulkoasiainvaliokunnalle.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä on puututtava eriarvoisuutta lisäävään kehitykseen. Vasemmistoliitto vaatii yhteiskunnallisesti ja alueellisesti tasa-arvoa lisäävää budjettia. Nyt tarvitaan solidaarisuutta niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti.

Anni Sinnemäki /vihr (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opiskelijoita ei ole kohdeltu tässä talousarvioehdotuksessa oikein. Mikään hallituspuolueista ei ollut valmis parantamaan opiskelijoiden asemaa. Opiskelijoiden todellisuus on ilmeisesti liian kaukainen asia, jotta sitä tarvitsisi ottaa vakavasti. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus voisi olla tärkeä arvo politiikassa. Tälle hallitukselle se ei sitä näytä olevan. Pienituloisuuden rajan alittaa kolme neljästä opiskelijasta. Pienituloisuus vaikuttaa hyvinvointiin: Joka neljännellä opiskelijalla on mielenterveysongelmia, joista yleisin on jatkuvan ylirasituksen kokeminen. Tämä ei ole oikein.

Vihreä eduskuntaryhmä ehdottaa 15 prosentin korotusta opintorahaan. Kun joulukuussa äänestämme budjetista, eduskunnasta löytyy lähes enemmistö eli 97 yli viisikymmenvuotiasta mieskansanedustajaa. Tämä ryhmä, jossa monet ovat opiskelijoiden isiä, voisi yllättää myönteisesti ja asettua opiskelijoiden vaatimusten taakse. Enemmistöstä puuttuvat äänet löytyvät kyllä vihreästä eduskuntaryhmästä.

Sorsia ruokitaan niin, että katsotaan onko keittiössä vanhaa leipää. Niistä jämistä sitten murustetaan linnuille. Ihmisiin saman logiikan ei pitäisi päteä. Mutta tämä hallitus hoitaa köyhyyttä juuri näin. Yli 120 000 lasta elää köyhyysrajan alapuolella. Lasten köyhyys on jo yleisempää kuin väestön keskimäärin. Etenkin yhden vanhemman perheiden tilanne on heikentynyt voimakkaasti. Vaikeuksia on myös pikkulapsiperheillä ja monilapsisilla perheillä. Samaan aikaan suurimmalla osalla lapsiperheistä menee hyvin, ja heidän tulokehityksensä on ollut myönteistä. Jättämällä osan lapsista myönteisen kehityksen ulkopuolelle luomme lasten luokkayhteiskunnan. (Ed. Sasi: Luokkataistelu!) Lapsiköyhyyteen ei riitä vastaukseksi 6 euron korotus elatustukeen.

Perustuslaki lupaa jokaiselle oikeuden toimeentuloon ja hoivaan, mutta tämä ei ole käytännön todellisuutta. Esimerkiksi vaikeavammaisten oikeus avustajaan on perusoikeus, mutta sitä ei ole taattu käytännössä. Minimietuudet ovat liian alhaisella tasolla. Eläkeläisten niukasta toimeentulosta keskustelemme ensi viikolla.

Kirkon diakoniatyön johtaja Heikki Hiilamo kutsuu sosiaaliturvajärjestelmäämme byrokratialoukuksi. Järjestelmä on monimutkainen ja joustamaton, ja se kahlitsee ihmisiä työttömyyteen. Työn vastaanottaminen tulee monille, esimerkiksi juuri yksinhuoltajille, liian kalliiksi ja hankalaksi. Sosiaaliturvan ja arjen vastaamattomuus on kuin ulkonäköpaineet: aina olet joko liian pitkä tai lyhyt, liian paksu tai anorektinen.

Fattigdom och små inkomster muntrar inte upp, de slår ner. För att vi skall slippa byråkratifällan behövs en basinkomst som sporrar till arbete. Då skulle var och en få användning för sitt kunnande, även de som på grund av funktionshinder eller handikapp inte kan gå ut på arbetsmarknaden på dess villkor. En fungerande social trygghet hjälper arbetslösa att sysselsätta sig, ger studerande en möjlighet att koncentrera sig på sina studier och tillåter föräldrar att kombinera arbete och familj på ett vettigt sätt.

Vihreiden mielestä köyhyyspolitiikka on toimintaa siinä missä muukin poliittinen toiminta. Leipää sorsille -menetelmällä varmistamme köyhyyden ja eriarvoistumisen pysyvyyden. Köyhyyden poistaminen tarvitsee pitkäjännitteistä toimintaa ja määrällisiä tavoitteita, joita seurataan ja joiden mukaan toimitaan. Tällaisten mittareiden täytyy olla osa seuraavan hallituksen ohjelmaa.

Paitsi suomalaisen myös globaalin köyhyyden poistaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä. Sitä hallituksella ei ole riittänyt. Kehitysyhteistyömäärärahoissa Suomi on jäämässä jälkeen EU:ssa antamastaan sitoumuksesta, ja olemme kaukana Ruotsin, Norjan ja Tanskan tasosta. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä on välttämätöntä, että Suomi siirtyy maailmanlaajuisen vastuun kantamisessa muiden Pohjoismaiden joukkoon. Seuraavalla hallituskaudella kehitysyhteistyömäärärahat on irrotettava kehyksistä, jotta voimme nostaa niitä lupaustemme mukaan. Määrärahojen kasvu on silloin ripeää, mutta kehitysyhteistyömme rakenteet ovat sillä tavalla kunnossa, että pystymme tämän tekemään.

Arvoisa puhemies! Nuoria naisia syrjitään työmarkkinoilla, koska he käyttävät vanhempainvapaita puolisoitaan enemmän. Vauva on kallis aarre perheelle ja yhteiskunnalle, mutta työnantajalle vain kallis. Vihreät ovat vaatineet tämän ongelman korjaamista yli kymmenen vuoden ajan. On myönteistä, että hallitus on osana budjettia päättänyt puuttua tähän ongelmaan ja esittää uudistuksia vanhempainpäivärahoihin.

Jos hallitus olisi pitänyt nuorten naisten syrjintää työmarkkinoilla todellisena ongelmana, esitys ei olisi jäänyt puolitiehen. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset on tasattava kokonaan. Nyt sairaan lapsen hoitopäivät ja mahdolliset raskauden aiheuttamat poissaolot jäävät kokonaan esityksen ulkopuolelle, samoin kuin seuraajan perehdyttämisestä aiheutuvat kustannukset. Puolelle työssäkäyvistä äideistä työnantajat maksavat myös äitiysloma-ajalta palkkaa, ja tämän palkan nykyisistä kustannuksista jää edelleen kolmannes korvaamatta.

Tasa-arvoisen työelämän ja tasa-arvoisen vanhemmuuden edellytyksenä on, että isät käyttävät nykyistä enemmän perhevapaita. Eduskunnan tulee tarkastella huolellisesti esitys isien korotetusta vanhempainrahasta ja sen oikeutus. Vihreiden mielestä samassa yhteydessä tulee katsoa, olisiko isille korvamerkityn vanhempainrahakauden pidentäminen parempi kannustin.

Viidennes äideistä, miltei 20 000 äitiä, saa vuosittain kaikkein pienintä äitiyspäivärahaa. Hallituksen esityksessä heidän taloudellinen tilanteensa ei parane lainkaan. On välttämätöntä, että eduskunta puuttuu tähän. Vihreä eduskuntaryhmä esittää, että minimiäitiys-, -isyys- ja -vanhempainpäiväraha nostetaan työmarkkinatuen tasolle.

Suomesta puhuttaessa kiinnitetään usein huomiota siihen, että kohtuullisen tasoinen, kollektiivisesti rahoitettu sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut yhdistyneinä joustaviin työmarkkinoihin ovat johtaneet hyvään kilpailukykyyn. Tämä yhdistelmä on näyttänyt toimivuutensa: huolenpidosta ja luovuudesta on muodostunut positiivinen kehä.

Otamme suuren riskin, jos laiminlyömme asioita, jotka ovat osoittautuneet voimavaroik-semme. Menestyvä talous ja osaava työvoima tarvitsevat syntyäkseen hyvää peruskoulutusta, laadukasta ammatillista koulutusta ja korkeakoulutusta sekä monipuolista tutkimusta. Hal- litusohjelmassa on luvattu käyttää ikäluok-kien pienenemisestä koituvat säästöt koulutuksen laadun parantamiseen, mutta näin ei tapahdu.

Yliopistokoulutuksessa on keskitytty laadun sijasta määrän kasvattamiseen. Opiskelijamäärät ovat nousseet huomattavasti opettajien määrän pysyessä ennallaan. Tämä näkyy yliopistoilla massaluentoina, kirjatentteinä sekä henkilökohtaisen palautteen ja ohjauksen puutteena. Opetuksen vähäisyys myös viivästyttää valmistumista turhaan. Budjetissa hallitus on korottamassa tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Tämä on kannatettavaa, mutta vihreät ihmettelevät, miksei osaa rahasta suunnata yliopistojen perusrahoitukseen.

Toimivassa taloudessa monet vaikeat haasteet ovat myös mahdollisuuksia. Harmaaseen ja mustaan talouteen puuttuminen kasvattaa valtion verotuloja ja lisää velvoitteistaan huolehtivien yritysten kykyä menestyä. Harmaan talouden vahinkojen on arvioitu nousevan 5 miljardiin euroon vuosittain.

Myös maahanmuutto on mahdollisuus, joka on jäämässä käyttämättä. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on lähtökohdiltaan kannatettava, mutta ehdotuksiltaan varovainen. Täällä on tänään keskusteltu työvoimakapeikoista, ja kun puhumme niistä tulevaisuudessa, niin meille ei riitä pelkästään Suomessa tällä hetkellä asuva väestö, vaan meidän on välttämätöntä puhua myös maahanmuutosta. On outoa, että edelleen käyttäydymme kuin maahanmuuttajista olisi meille vain kustannuksia. Tuoreiden tutkimusten mukaan maahanmuuttajat ovat useissa Euroopan maissa syynä bruttokansantuotteen kasvuun: ilman heitä kasvu olisi notkahtanut.

Arvoisa puhemies! Neljässä vuodessa lapsi oppii paitsi puhumaan myös kävelemään ja leikkimään, syömään itse, kokoamaan robotin legoista ja kertomaan tarinoita. Neljä vuotta on pitkä aika. Ympäristöpolitiikassa Vanhasen hallitus on hukannut neljä vuotta. Aivan viime aikoina on tosin näyttänyt siltä, että hallitus olisi oppinut sanomaan jotain, esimerkiksi sanan bioenergia. Toiminta vielä puuttuu. Vanhasen hallituksen ohjelmassa luvataan: "Verotuksen rakennetta uudistetaan edistämään kestävää kehitystä. Ekologisella verouudistuksella vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, ympäristöhaittoja ja edistetään kierrätystä sekä tuotteiden, niiden kulutuksen ja energiankäytön ekotehokkuutta."

Budjettiesityksen myötä näemme, että tämä hallitusohjelman kohta jää kokonaan toteutumatta. Ympäristöverojen osuus valtion verotuloista on jäänyt EU:n keskitasolle. Naapurimaissa, kuten Ruotsissa ja Virossa, on edetty pitkäjänteisesti ekologisten verouudistusten suuntaan. Suomalaisten luonnonvarojen kulutus on edelleen sillä tasolla, että jos kaikki eläisivät näin, tarvittaisiin neljä maapalloa.

Hallituksen politiikkaa on ollut raideliikenteen jatkuvasti liian matala rahoitus, jolla radat rapautuvat, ja maaseudun bussivuorojen leikkaukset. Suunnan pitäisi olla toinen. Yöjunaliikennettä tarvitaan. Tukholman ruuhkamaksukokeilu yhdistettynä parantuvaan joukkoliikenteeseen on ollut menestys. Suomessakin tulisi toimia näin. Myös valtion resursseja tarvitaan, jotta näkisimme uutta raideliikennettä yhtä hyvin Tampereella ja Turussa kuin Espoossa ja Sipoossa.

Ympäristöministeriön määrärahat vähenevät tänäkin vuonna: Luonnonsuojelualueiden hankkimiseen tarkoitetut määrärahat vähenevät, ympäristötöiden määrärahat vähenevät, luonnonsuojelusta aiheutuvien korvausten määrärahat vähenevät. Tämä tarkoittaa luonnonsuojelulle ja Itämerelle vaikeita aikoja. Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelu etenee entistä hitaammin, ja niin lehdoissa kuin kangasmetsissäkin elävät uhanalaiset lajit muuttuvat entistä uhanalaisemmiksi.

Huonojen uutistenkin oloissa vihreät pitävät myönteisenä, että hallituspuolueilta on kuulunut viime aikoina ympäristömyönteisiä puheenvuoroja. Voisiko olla niin, että jonkinlainen käänne on tapahtunut heidän ajattelussaan? Ilmastonmuutokseen vakavasti suhtautuvan ja luonnonsuojelun puolesta toimivan hallituksen ohjelmaa vihreät haluavat olla vaalien jälkeen toteuttamassa.

Ed. Olli Nepponen merkitään läsnä olevaksi.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Ett tack till finansministern och regeringen för presentationen av regeringsperiodens sista budgetförslag. Då vi debatterade den första budgeten hösten 2003 var det ingen i oppositionsleden som trodde att regeringens strama, men ansvarsfulla budgetramar skulle hålla. Idag får vi alla konstatera att regeringen lyckades genomföra vad den lovat. Statsekonomin är i balans, finländarnas hushållskassa har ökat tack vare systematiska skattesänkningar och de flesta grupper har fått sina stöd förhöjda.

Trots att rambudgeten har fungerat är det skäl att inför nästa regeringsprogram se över rambudgetmekanismerna. Det måste finnas möjlighet att justera ramarna enligt dynamiken i samhällsekonomin, trots att det kan vara enklare sagt än gjort. Svenska riksdagsgruppen föreslår att biståndsanslagen lyfts ut ur rambudgetbehandlingen så som flera andra löpande moment. På det här sättet kunde Finland på ett enklare sätt uppfylla sina biståndslöften om att nå 0,7 procent av bruttonationalinkomsten.

Talman! Regeringens socialpaket uppgår till 80 miljoner, men har trots det fått stark kritik. 80 miljoner euro är nästan en halv miljard mark. Det är mycket pengar. Det betyder inte att problemen för vissa grupper skulle vara åtgärdade. Mycket arbete återstår också för nästa regering.

Svenska riksdagsgruppen anser att riksdagen ännu noggrant bör sätta sig in i ensamförsörjarfamiljernas situation. Svenska riksdagsgruppen har sedan länge talat för att barnbidragets ensamförsörjartillägg skall höjas samt att kopplingen mellan utkomststöd och barnbidrag borde kapas. För den grupp som har det svårast, dvs. de ensamförsörjarfamiljer som lyfter utkomststöd, hjälper det inte om barnbidraget höjs eftersom kopplingen till utkomststödet betyder att utkomststödet samtidigt minskar. Vi kommer att lämna in en budgetmotion som skulle innebära en ännu större förbättring av ensamförsörjarnas situation.

I budgetförslaget ingår nu den efterlängtade familjeledighetsreformen som debatterats ända sedan föregående period. Reformen innebär inte bara en förbättring för barnfamiljerna utan den är också ett stort framsteg för jämställdheten på arbetsmarknaden. Då kvinnodominerade branscher inte längre ensamma måste stå för föräldraledighetskostnaderna kommer det att leda till att unga kvinnors möjligheter att få en fast anställning förbättras.

Vi tycker också att det är bra att nivån på moderskaps- och föräldrapenningen höjs, men vi vill ännu återkomma till föräldrapenningen ur ett jämställdhetsperspektiv. För oss har det inte klarnat varför föräldrapenningen för pappornas del är högre än för mammorna. En brist som vi beklagar och som regeringen borde ha rättat till är att nivån på den lägsta moderskapspenningen är lägre än arbetsmarknadsstödet.

On myönteistä, että adoptiovanhempien vanhempainrahakautta pidennetään. Tavoitteena tulee olla, että adoptiovanhemmat voisivat olla kotona lapsiensa kanssa yhtä pitkään kuin biologiset vanhemmat. Merkittäviä panostuksia ovat myös tuen lisääminen kuurojen tulkkiapuun ja vaikeavammaisten päivätoimintaan.

Hallitus on myös muistanut yhteiskuntamme senioreita. Kahden viime vuoden aikana pienimpiä kansaneläkkeitä on korotettu kahteen kertaan, ja ensi vuonna kaikkein vähävaraisimpien eläkeläisten tukea lisätään.

Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä olemme erityisen iloisia siitä, että hallitus on panostanut hoitoon. Omaishoitajien tilannetta on parannettu tällä hallituskaudella, ja ensi vuonna omaishoitajien vapaapäivien lukumäärä kasvaa yhdellä. (Ed. Vielma: Mitä sillä yhdellä aikaansaadaan?) Tärkeää olisi, että useammat kotona omaista hoitavat pääsisivät omaishoitotukien piiriin. Tässä onkin vielä paljon tehtävää.

Hallitus on myös muistanut veteraaneja, joiden invaliditeettiastetta lasketaan siten, että useampi veteraani pääsee säännölliseen kuntoutukseen. (Ed. Nepponen: Tuo ei pidä paikkaansa!)

Seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi myös sisällyttää tavoite palkansaajien ja eläkeläisten välisten epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi tietyissä tuloluokissa. Kaikkia veronmaksajia tulisi kohdella yhdenvertaisesti.

Studerandenas ekonomiska situation har väckt livlig debatt. Visserligen har regeringen genomfört flera studiesociala förbättringar genom höjda inkomstgränser, bättre lånevillkor samt måltidsstöd. Men studentorganisationernas krav om höjt studiestöd går ändå inte att förbise. Faktum är att studiepenningen inte har höjts på 14 år. Man måste ändå fråga sig ifall en höjning av studiepenningen med 40 euro, vilket studentorganisationerna har krävt, skulle förenkla livet för studenterna i städer där de höga boendekostnaderna är den största löpande utgiften. Därför föreslår svenska riksdagsgruppen att man i första hand nu ökar antalet bostadstilläggsmånader från nio till tolv, dvs. man utökar bostadsstödet också till sommarmånaderna.

För oss är det ett mysterium varför regeringen lät bli att i samband med budgetmanglingen höja studerandenas måltidsstöd. Utan en höjning kommer studerandenas disponibla inkomster till och med att sjunka, eftersom det är klart att lunchpriserna kommer att höjas. Nu har i alla fall alla tre regeringsgrupperna gett besked om att måltidsstödet skall höjas, och svenska riksdagsgruppen utgår därför ifrån att denna tekniska miss enhälligt nu kommer att korrigeras.

Herr talman! Den finländska sjöfartens framtida öde ligger just nu i regeringens händer. Man måste beklaga djupt att vi i Finland inte på länge har haft förmåga att se sjöfarten som en egen business utan endast som en nödvändig länk i servicekedjan för exporten. Därför har vi så kraftigt tappat marknadsandelar inom sjöfarten redan under en längre tid. Östersjön är den starkast växande regionen i Europa och sjöfarten växer därefter. Danmarks sjöfart har under de senaste åren vuxit med 30 procent, Hollands med 50 procent och Tysklands tonnage har vuxit med 70 procent. Men i Finland har arbetsplatserna flaggats ut och marknadsandelarna sjunkit på grund av våra grannländers gynnsammare lagstiftning.

Det börjar nu bli brådskande att införa ett gynnsamt reserveringssystem för att gynna nya fartygsinvesteringar. Sverige inför en förmånlig tonnageskatt för sina svenska fartyg från och med eller under 2006. Finland måste också ha beredskap att fatta ett liknande beslut för att rädda den finländska handelsflottan.

Arvoisa puhemies! Työllisyystilanne on parantunut, ja työttömyysaste on alhaisempi kuin yli vuosikymmeneen. Mutta talouden noususta huolimatta meillä on jäljellä tiettyjä rakenneongelmia, jotka on ratkaistava. On aika nähdä, että osa työllisyyspoliittisista panostuksista ei tuota odotettua tulosta. Työministeriön budjetti kasvaa edelleen joka vuosi siitä huolimatta, että työttömien määrä vähenee. (Ed. Vielma: Se onkin demarien hallitus!) Kuitenkin tiedämme, että työllisyyskurssit eivät pure rakenteelliseen työttömyyteen.

Sen sijaan oppisopimuskoulutus ja kotitalousvähennys ovat luoneet uusia työtilaisuuksia suhteellisen pienin kustannuksin. On hyvä, että hallitus kallistaa nyt korvansa työnantajien tarpeille ja sallii oppisopimusten lisäämisen.

Siitä huolimatta, että meidän on löydettävä keinoja uusien työpaikkojen luomiseksi, meillä on jo akuutti työvoimapula monilla toimialoilla. Osuvana esimerkkinä on Turun telakka, suomalaisen viennin aiempi kivijalka, jolla on nyt vaikeuksia saada ammattitaitoisia hitsaajia. Monissa kunnissa maahanmuuttajat ovat pelastaneet yritysten toimintamahdollisuudet.

Yleisesti ottaen maahanmuuttopolitiikkamme on edelleen lapsenkengissä. Ulkomaalaisvirasto on edelleen osoittanut merkkejä asenneongelmista, kun kyse on ulkomaalaisten oleskelulupahakemuksista. Aivan liian usein meihin kansanedustajiin ottavat yhteyttä henkilöt, jotka haluaisivat ja joilla olisi kapasiteettia työskennellä Suomessa, mutta jotka ovat eri syistä saaneet kielteisen vastauksen Ulkomaalaisvirastolta.

Hallitus valmistelee parhaillaan maahanmuuttopoliittista ohjelmaansa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että hallituksen tulee aktiivisesti hyväksyä ohjelma, joka parantaa mahdollisuuksia työvoiman maahanmuuttoon. Työvoimapula on todellinen uhka maamme tulevalle kilpailukyvylle ja investointien vetovoimalle.

Tässä yhteydessä haluamme myös korostaa sen merkitystä, että Suomessa lisäämme panostusta koulujen kieltenopetukseen. Kielitaito avaa ovet toisiin kulttuureihin, työmahdollisuuksiin ja muuhun maailmaan. Sen lisäksi että kieltenopetusta kotimaisissa kielissä tulisi priorisoida paremmin, myös hallituksen tasolla olisi pohdittava, mitä voitaisiin tehdä muiden kielten taidon vahvistamiseksi jo peruskoulussa. Kieltenopettajat ja kielikylpyopettajat muodostavat tärkeän asiantuntijaryhmän tässä yhteydessä.

Herr talman! Den politiska hanteringen av den stora flyttningsrörelsen från landet till städerna har tydligen ändrat. Ännu tidigare var målet att återskapa arbetsplatser på landsbygden så att familjer kan fortsätta att leva ett gott liv i sin gamla omgivning. Nu verkar det som om de flesta partier accepterat att finländarna skall bo i några stora städer. Det syns inte minst i Helsingfors skamliga försök att roffa åt sig mer tomtmark i en närliggande kommun.

Svenska riksdagsgruppen håller fast vid att det fortfarande skall gå att leva och verka på landsbygden. För att hela landet skall hållas bebott måste vägar och järnvägar fungera och hållas i gott skick. Också det lägre vägnätet måste få tillräckliga medel liksom lätta trafikleder och trafiksäkerhetsprojekt. Skärgårdens förbindelsetrafik måste få mera anslag redan i höstens tilläggsbudget för att klara av de högre bränslepriserna.

Vi inom svenska riksdagsgruppen är särskilt nöjda över att förbättringen av stamväg 51 från Esbo till Kyrkslätt nu kan inledas, och det är inte en dag för tidigt.

Lantbrukets framtid står ständigt på spel. De stora mellaneuropeiska ländernas agenda om att utmanövrera mindre länder från EU:s jordbruksstöd måste vi kunna bemästra. Det förutsätter en samstämmighet i Finland om att vi vill bevara ett inhemskt jordbruk.

För att det skall lyckas måste regeringen dels stöda branschens konkurrenskraft och dels ge en positiv signal till de unga lantbrukarna om att det finns en framtid för dem. Riksdagen har varje år korrigerat regeringens förslag om att skära ner på lantbruksrådgivningsverksamheten, och korrigeringen bör göras även denna gång. Det är inte klokt att skära i rådgivningen i en tid då den behövs mera än någonsin tidigare.

Satsningar på forskningen inom jordbruket och hela livsmedelsproduktionen är i allra högsta grad en industriell framtidsfråga. Förbättrade kostvanor och hälsosam mat är högaktuella frågor överallt i världen. Vi har både råvaror och kunskap inom den här branschen. Förutom det har vi i Finland alla förutsättningar för att gå i bräschen för den tekniska utvecklingen inom bioenergi och miljövänlig teknologi. Tillsvidare har vi en hel del problem att lösa gällande lönsamheten.

En åtgärd lantbrukarna väntar på är att accisen på lokalt, småskaligt producerad biodiesel, som alltså lantbrukarna själva har producerat, skall slopas. Detta innebär inte extra stöd, utan enbart en skälig skattelättnad för biobränsle som lantbrukarna skulle kunna använda inom sitt eget och andra närliggande jordbruksföretag och på det sättet ersätta annat fossilt bränsle.

Herr talman! Vi måste skapa välfärden innan vi kan fördela den. I riksdagsperiodens sista budgetbehandling kan vi redan se till vilka läger de olika partierna hör, till dem som bara vill fördela välfärden eller till dem som också vill ta ansvar för hur välfärden skall skapas. Den här diskussionen är intressant, inte minst med tanke på nästa års regeringsförhandlingar.

Ed. Simo Rundgren merkitään läsnä olevaksi.

Sari  Essayah  /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjetin keskeinen sisältö on talouden kasvussa ja työllisyydessä. Hallituksen tavoite on luoda 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana ja nostaa työllisyysaste ensi vaalikauden loppuun mennessä 75 prosenttiin. Edustajat Kalli ja Puisto pitivät jo suurta meteliä siitä, että uusien työpaikkojen tavoite saattaa jopa toteutua ja hallitus olisi siten ikään kuin lunastanut mandaatin jatkokaudelle. Uudet työpaikat eivät kuitenkaan vähennä työttömyyttä samassa suhteessa. Meillä on edelleenkin piilotyöttömyys mukaan lukien yli 300 000 työtöntä. Työllisyysaste on noussut tällä vaalikaudella siis vain prosentin. Siksi tyytyväisyyteen ei voi olla aihetta.

Työllisyyspolitiikkaan tarvitaan selkeää tehostamista, jos ensi vaalikaudella aiotaan edetä tässä tärkeässä tavoitteessa huomattavasti nopeammin. Vain riittävän korkean työllisyyden ja hyvän tuottavuuskehityksen oloissa hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturva kyetään turvaamaan ilman merkittäviä paineita verotusasteeseen väestön ikärakenteen voimakkaasti muuttuessa.

Pienet mikroyritykset, joissa työskentelee yhdestä yhdeksään henkilöä, työllistävät noin neljänneksen työvoimasta. Erityisesti palvelualojen kasvavaan kysyntään olisi nyt tartuttava, ja näiden yritysten alkuun saattamisen tulisi olla painopisteenä. Kristillisdemokraatit esittävät siksi lisäystä starttirahoihin, jotka uudistuksen myötä ovat monin paikoin loppuneet kesken. Samoin pk-yrittäjyyttä autettaisiin alkuun, kun kompensoitaisiin aloittavien, itsensä työllistävien työttömyysturvaa.

Hallituksen talousarvioesitystä on kiitelty "kunnonkohotusbudjettina". Valtiontalouden tulopuoli näyttääkin yleisen talouskasvun myötä varsin hyvältä; erilaiset verot ja osinkotulot kerryttävät lähemmäs pari miljardia lisää yhteiseen kassaan. Samanaikaisesti kuitenkin kansalaisten alueellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus edelleen lisääntyy. Hämmentävää onkin huomata, että tilastojen valossa punamultahallitus on vaalikaudellaan epäonnistunut eniten juuri näillä politiikkalohkoilla, joita on pidetty keskustan ja sosiaalidemokraattien vahvuuksina.

Keskustajohtoinen hallitus ei ole onnistunut tasapainottamaan alueellista muuttoliikettä ja väestörakennetta, minkä johdosta myös palvelurakenteen turvaaminen on tulevasta puitelaista huolimatta uhattuna. Maaseudun alasajoa kiihdyttävät tässä talousarvioesityksessä yksityisteiden valtionavustusten leikkaus, maaseudun kehittämisvarojen supistuminen ja maatalousneuvonnan ja -tutkimuksen rahoituksen vähentäminen. Muuttoraha on hallituksen aluepolitiikan konkurssijulistus. Se edistää siirtymistä Pääkaupunkiseudulle ja muille muuttovoittoalueille, kun päinvastoin pitäisi tukea yritysten pysymistä maakunnissa. Työpaikan kakkosasunnon verovähennysoikeuden laajennus auttaisi alueellisessa rakennetyöttömyystilanteessa ottamaan vastaan lyhytaikaista työtä, kunnes oman alan töitä löytyisi lähempää kotipaikkakuntaa.

Esitämme myös tuntuvia panostuksia kansalliseen maataloustukeen, Maatilatalouden kehittämisrahastoon, maataloustutkimukseen ja -neuvontaan sekä uusiutuvien energiamuotojen tukeen, muun muassa energiapuun korjuutukeen. Nämä toimenpiteet parantaisivat työllisyyttä, maaseudun elinvoimaisuutta ja huoltovarmuutta.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattisen valtiovarainministerin alaisuudessa vaalikaudella tehdään kaikkiaan 3,5 miljardin euron veronkevennykset. Ne ovat hyödyttäneet eniten hyväosaisia, kuten sosialidemokraatit täällä myönsivät. Välillisessä verotuksessa kevennykset on suunnattu viinakassiin ruokakorin sijasta. Tosin, kuten ed. Kallin puheesta kuulimme, keskustassa on kaivettu jälleen esiin tämä viime vaalien keskeinen lupaus: ruuan arvonlisäveron alentaminen. Neljään vuoteen asialle ei hallituksessa ole tehty yhtikäs mitään.

Meille kristillisdemokraateille ruuan arvonlisäveron alentaminen ei ole vaalitäky. Haluaisimme tukea erityisesti lapsiperheiden ja pienituloisten ostovoimaa ruuan arvonlisäveron 5 prosentin alennuksen kautta. Näin tuettaisiin myös maatalous- ja elintarvikesektorin työllisyyttä ja alennettaisiin ruuan hintaa. Vattin tutkimustuloksen mukaan 80 prosenttia veronalennuksesta siirtyisi suoraan kuluttajahintoihin. Samalla päästäisiin lähemmäs keskimääräistä eurooppalaista ruuan arvonlisäverotasoa, joka on noin 8 prosenttia.

Kasvavista alkoholihaitoista varoittavat nykyään jo yritysjohtajat. Hallitus ei kuitenkaan nöyrry myöntämään tehtyä kohtalokasta virhettä. Esitämmekin keskimäärin 20 prosentin korotusta alkoholiveroon suunnaten se etenkin väkevien juomien hintaan. Myös tupakkaveroon tulisi tehdä kulutusta hillitsevä korotus. (Ed. Rossi: Uusi viinaralli alkaisi!)

Perintöveron kohtuullistamista leskille ja alaikäisille lapsille ei tule jättää seuraavalle vaalikaudelle. Suurimmat epäkohdat koskevat nimenomaan tapauksia, joissa eloonjäänyt puoliso ja perinnönjättäjän lapset joutuvat myymään kotinsa perintöveron takia. Tätä koskeva ja yli sadan kansanedustajan allekirjoittama ed. Kalliksen lakialoite perintöveron korjaamisesta tulee toteuttaa pikaisesti. Alkavalla vaalikaudella tulee sitten perintöveron kohtuullistamista jatkaa.

Autoverotuksessakaan ei pidä jäädä odottelemaan päästöihin perustuvaa käyttömaksudirektiiviä, vaan on varauduttava käyttövoimaveron alennuksella. Dieselautot ovat vähäpäästöisiä ja voivat käyttää myös biopolttoainetta suurempia määriä. Myös ympäristöystävällisempien hybridiautojen verokohtelua olisi helpotettava.

Arvoisa puhemies! Perusturvan ostovoima on hiipunut viimeisten 15 vuoden aikana samanaikaisesti, kun kansantalous on kasvanut vauhdilla. Heikoimmassa asemassa olevat pitkäaikaistyöttömät, yksinhuoltajat ja pienimpien eläkkeitten saajat sekä opiskelijat ovat jääneet pysyvästi köyhyys- ja selviytymisloukkuun. Suurin syy siihen on ensisijaisten etuuksien heikko taso. Hälyttävää on ollut etenkin lapsiköyhyyden lisääntyminen. Kuten olemme täällä jo kuulleet, 120 000 lasta elää kotitalouksissa, joiden tulot jäävät alle EU:n köyhyysrajan, 750 euron kuukaudessa.

Hallituksen budjettiesitykseensä suurieleisesti kyhäämän niin sanotun sosiaalipaketin sisältämät vaalikarkit eivät ole todellinen apu syrjäytymiseen ja eriarvoistumiseen. Ne tuovat kenties budjettiin paremman maun, mutta eivät vie nälkää. Monen eri ryhmän tarpeisiin ripotellut 80 miljoonan euron panostukset, joista lähes puolet maksavat kunnat, eivät tarjoa todellista helpotusta pienituloisimpien elämään. Esimerkiksi 10 euron lisäyksen kotihoidon tuen sisarkorotukseen saa vajaa 4 prosenttia lapsista ja eläkkeensaajien asumistuen keskimäärin 6—7 euron korotus lämmittää mieltä noin 13 prosentilla eläkeläisistä.

Kristillisdemokraatit haluavat rakenteellisia parannuksia, joiden avulla puretaan toimeentulon loukkuja. Lapsilisien vaikutus toimeentulotukeen on yksi näistä. Näiden lisäksi työttömyysturvan lapsikorotukset ja lapsen huoltajan verotuksen ansiotulovähennys nostavat vaihtoehtobudjettimme panostukset lapsiperheisiin vajaaseen 300 miljoonaan euroon. Näin helpotettaisiin tuhansien suomalaisten lapsiperheiden arkea ja torjuttaisiin lasten huono-osaisuuden lisääntyminen. Hallitus ei sen sijaan ole priorisoinut eriarvoisuuden ja lapsiköyhyyden vähentämistä muutoin kuin puheitten tasolla. Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri, entinen keskustaministeri Eeva Kuuskoski totesi Kotimaa-lehdessä: "Lapsiköyhyyden kasvua ei näköjään pidetä EU-Suomessa ongelmana. Hallituskin ohitti tämän budjettiriihessään."

Indonesian presidentin vierailu

Toinen varapuhemies:

Arvoisa puhuja! Keskeytän teidät hetkeksi todetakseni eduskunnalle, että ilmoituksen mukaisesti Indonesian tasavallan presidentti Susilo Bambang Yudhoyono seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoamme. Eduskunnan puolesta lausun arvoisat vieraat tervetulleiksi eduskuntaan. (Suosionosoituksia)

Puhuja on ystävällinen!

Puhuja:

Kiitos, puhemies! — Esimerkiksi suomalaisen sosiaaliturvan räikeä epäkohta, pienimmän äitiys- ja vanhempainpäivärahan työttömyyspäivärahaa alhaisempi taso, jää edelleenkin korjaamatta. Ministeri Haatainen on valittanut asioiden sotkemisesta keskenään, kun olemme tästä toistuvasti huomauttaneet. Moite on outo, sillä eduskunnan käsittelyyn juuri tullut vanhempainvapaaesitys koskee samaa sairausvakuutuslakia, jossa säädetään myös minimipäivärahoista. On hyvä, että töissä olevien vanhempien etuuksia parannetaan. Mutta samalla ei saa unohtaa sitä viidesosaa vanhemmista, joka ei saa ansiosidonnaista etua. Heitä ovat lähinnä opiskelijat, pätkätyöläiset ja työttömät, joiden soisi myös saavan taloudellisen mahdollisuuden perheen perustamiseen.

Esittäessään isille äitejä korkeampaa vanhempainpäivärahan korvausprosenttia hallitus halunnee toteuttaa niin sanottua positiivista diskriminaatiota, jotta isät jäisivät yhä suuremmassa määrin hoitovapaalle. Todellisuudessa perhevapaaesitys syrjii pienituloisten lisäksi naisia ja yksinhuoltajia. Miksi tasa-arvon edistämiseksi pitää naisia keskimäärin parempipalkkaisille miehille maksaa korkeampaa päivärahaa? Yksinhuoltajaäitien talouksissa tästä korotuksesta ei ole mitään hyötyä eikä myöskään niissä perheissä, joissa äiti haluaa joka tapauksessa käyttää koko vanhempainloman. Myös adoptiovanhempien asema jää parannuksesta huolimatta edelleen biologisia vanhempia heikommaksi.

Sen sijaan hallitus esittää täyttä vanhempainrahaoikeutta myös rekisteröidyssä parisuhteessa elävän vanhemman kumppanille, jolla ei ole sen paremmin juridista kuin biologistakaan suhdetta lapseen. Moni varmaan miettii, kumpi lesbopariskunnasta on se, joka saa isille tarkoitettua — heteronaisen ulottumattomissa olevaa — korkeampaa päivärahaa. Harvoin näkee näin tökeröä lakiesitystä, jossa ikään kuin takaoven kautta yritetään ujuttaa eduskuntaan voimassa olevan perhelainsäädännön ja perustuslaillisen yhdenvertaisuuden kanssa ristiriidassa oleva esitys. Aikoinaan parisuhdelain esityksessä nimenomaan todettiin, että rekisteröidystä parisuhteesta ei seuraa mitään vanhemmuuteen liittyviä oikeuksia tai velvollisuuksia. Voi vain ihmetellä Vanhasen hallituksen intoa murentaa perinteistä perhekäsitystämme.

Arvoisa puhemies! Tämän kuun alusta lukien eläkeläiset ovat päässeet törsäämään hallituksen 5 euron kuukausikorotuksella. Sijoitusongelmia ei varmaan kenellekään ole tullut. Pienituloiset eläkeläiset odottavat edelleen kansaneläkkeen todellista tasokorotusta. Ministeri Hyssälän ennen viime vaaleja eläkeläisille markkinoiman 300 euron korotuksen moni on todennut yhdeksi katteettomimmista vaalilupauksista.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää kansaneläkkeisiin täysin realistista 20 euron kuukausikorotusta. Ajamamme reseptikohtaisen omavastuun poistaminen helpottaisi suurten lääkekulujen kanssa kamppailevien eläkeläisten lisäksi myös pitkäaikaissairaiden tilannetta. Pitkäaikaistyöttömien eläketuen piiriin olisi saatava yhä useampi yli kymmenen vuotta työttömänä ollut yli 58-vuotias. Tämä olisi inhimillistä kohtelua henkilöille, joilla ei ole tosiasiallista työllistymismahdollisuutta.

Kuten olemme kuulleet, hallitus todella tyrmäsi toiveet opintotuen korottamisesta ja tulorajojen kohtuullistamisesta, vaikka opintotuen reaaliarvo on pudonnut viidennekseen. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön 8 miljoonan euron määrärahaleikkaukset sen sijaan maksatetaan opiskelijoiden käyttömaksujen korotuksilla. Terveydenhuollosta tinkimisen tulisi olla viimeinen keino, koska jo nyt noin 30 prosenttia yliopisto-opiskelijoista kokee runsasta stressiä ja jaksamisongelmia tasapainoillessaan riittämättömän opintotuen ja työssäkäynnin välillä.

Hallituksella ei ole selvästikään näkemystä siitä, mihin suuntaan se on opintotukea viemässä. Nykyinen yhtälö, jossa opintoraha on riittämätön, mutta töitäkään ei saisi tehdä ja valmistua pitää määräajassa, on täysin kestämätön. Eipä ihme, että teekkarihuumorissa hallituksen opintososiaalista politiikkaa kuvataankin jo lauseella "pari pierua opiskelijan suuntaan". Esitämme opintorahan 15 prosentin korotuksen ohella myös opintotuen lapsikorotusta. Koulutusta ja opiskelua ei tule mielestämme vaikeuttaa, vaan sitä tulee kannustaa.

Arvoisa puhemies! Kansallisen terveyshankkeen kustannukset ovat ylittäneet hallituksen arviot, aivan kuten ryhmämme etukäteen varoitti, eikä jonojen purku ole edennyt suunnitellusti. Pisimpiä odotusaikoja on hammashoidossa. Helsingin hammashoitojono on kesän aikana venynyt lähes 12 000 kaupunkilaiseen, ja heistä noin puolet on jonottanut hoitoa yli hoitotakuulain sallimat kuusi kuukautta. Turussa tilanne on vielä pahempi. Siellä hammashoitoa jonottaa joka kahdeskymmenes turkulainen, ja niin oikeusasiamies kuin lääninhallituskin odottavat kanteluiden perusteella selvitystä kaupungin palvelutoimesta vastaavilta. "Hoitotakuu on tullut kunnille tavattoman kalliiksi, eikä hallitus ole laskelmissaan huomioinut sitä", puolustautui eräs kaupungin johtavia viranhaltijoita. Punamultahallitus on pakkolainoin ja vajain indeksikorotuksin ajanut kunnat lähes rikkomaan perustuslain velvoitetta terveyspalvelujen turvaamisesta. Voidakseen huolehtia lakien mukaisista peruspalveluista eduskuntaryhmämme esittää täysiä indeksikorotuksia kuntien valtionosuuksiin ja lisäystä harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin.

Viime keväänä tässä salissa käytiin kristillisdemokraattien aloitteesta rakentava välikysymyskeskustelu vanhustenhoidon tilasta. Hallituspuolueidenkin taholta laajasti myönnettiin alueelliset epäkohdat ja korjaustarpeet. Sen jälkeen ministeriön asettama selvitysmies professori Kivelä sai kesäkuussa valmiiksi häneltä tilatun raportin, mutta hallitukselta ei ole tullut sen paremmin toimenpide- ja lainsäädäntöpakettia kuin rahoitusehdotusta vanhuspalvelujen kohentamiseksi. Eikö yksin kotonaan ja laitoksissa makaavien vanhusten tilanne liikuta hallituksen päättäjiä, vaikka he nämä tarpeet tietävätkin? Kristillisdemokraattien minimivaatimus on 4 000 hoitajan lisäys vanhuspalveluihin. Suurempien valtionosuuksien lisäksi tarvitaan lainsäädäntöä, joka velvoittaisi kunnat takaamaan riittävän vanhustenhuollon laadun. Samalla tulisi vahvistaa lääninhallitusten mahdollisuuksia valvoa hoidon laatua ja oma-aloitteisesti tarttua puutteisiin.

Omaishoito kaipaa edelleenkin parannusta. Merkittävä osa omaishoitajista on jätetty varojen puutteen vuoksi omaishoidon tuen ulkopuolelle, ja kriteeristöä leimaa kuntakohtainen sattumanvaraisuus. Vaikka budjetin mukana tulee omaishoitajille ylimääräinen vapaapäivä, jää se monilta pitämättä, kun hoidettaville ei edelleenkään ole tarpeeksi tarjottavana sijaishoitopaikkoja eikä kotiin saada hoitajia. Hallitus ei myöskään toteuta vaikeavammaisten henkilökohtaista avustajajärjestelmää.

Apua tarvitsevat myös kaukana olevat lähimmäisemme. Kehitysaputavoitetta ei saa unohtaa, vaikka hallitus on livennyt 0,7 prosentin uralta. Suomalaisten kehitysapujärjestöjen tuen lisäksi kehitysapulahjoitusten verovähennysoikeudella kannustettaisiin mielestämme niin kansalaisia kuin kansalaisjärjestöjä kohti kehitysyhteistyötavoitetta.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti haastaa hallituksen linjan. Haluamme näyttää, että reilun 1,3 miljardin euron vaihtoehtoisella käytöllä rakentaisimme sosiaalisesti oikeudenmukaisemman, perheitä, peruspalveluita ja työllisyyttä tukevan ja alueellisesti tasapainoisemman Suomen. Vanhasen punamultahallitus on karusti näyttänyt toteen sen, että suotuisista suhdanteista ja talouden kasvusta ei automaattisesti seuraa heikoimmista huolehtiminen, vaan siihen tarvitaan oikeita arvovalintoja.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen eduskunnalle antamassa vaalikauden viimeisessä talousarvioesityksessä lähdetään siitä, että vienti vetää, työpaikkoja syntyy kotimaahan enemmän kuin niitä ehditään ulkomaille viedä, inflaatio pysyy suurin piirtein kurissa, mutta talouskasvu hieman hidastuu ja asettuu 3 prosentin paikkeille. Suomen kansantalouden pyörät pyörivät siis ensikin vuonna vinhasti. Hallituksen harjoittamalla talouspolitiikalla on ollut kuitenkin vain vähän tekemistä sen kanssa, että olemme saaneet elää onnellisten tähtien alla kansainvälistä nousukautta. Olemme nyt tämän noususuhdanteen huipulla. Ensi vuonna Yhdysvaltain kansantalouden odotetaan notkahtavan, jolloin Euroopan talouskasvu hidastuu ja sitä myötä Suomen viennin kasvu tullee hiipumaan. Aasian talouskasvu sen sijaan jatkunee vahvana.

Joka tapauksessa Suomen talouden kokonaiskuva on myönteinen, kuten asiantuntijat ovat todenneet. Valtion tulot ovat nousseet vuosi vuodelta enemmän kuin on osattu ennakoida, ja valtionvelkaa esitetään lyhennettäväksi. Jakovaraa on siis syntynyt, ja perussuomalaisten mielestä sitä pitää voida nyt myös jakaa, mutta järkevästi ja oikeudenmukaisesti.

Arvoisa puhemies! Suomi on vauraampi kuin koskaan, mutta onko se myös tylympi kuin koskaan? Ainakin hallituspuolueiden asenteista vähäosaisia ja vaikeuksissa olevia kansalaisia kohtaan kertoo omaa korutonta kieltään se tosiasia, että köyhät saavat tästäkin budjetista vain murusia. Taitavasti markkinoitu, mutta vain noin 80 miljoonan euron köyhyyspaketti on budjetin kokonaisuuden kannalta katsottuna todella vaatimaton. Mittaluokaltaan köyhyyspaketti on samaa tasoa kuin raharikkaille äskettäin lahjoitettu varallisuusveron poisto. (Ed. Kuoppa: Huomattavasti vähemmän!) Meillä olisi ollut varmasti varaa rakenteellisesti suurempiin satsauksiin köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi.

Palkansaajien veronkevennykset jatkuvat, mutta maltillisemmin kuin kuluvana vuonna. Valitettavasti kevennykset eivät edelleenkään suuntaudu siten kuin perussuomalaiset toivoisivat niiden suuntautuvan. Mielestämme kevennysten painopisteen tulisi olla ennen muuta kaikkein pienituloisimpien kansalaisten verorasituksen keventämisessä. Eläkkeensaajien verotuksen epäkohtiakaan ei pidä unohtaa: eläketulon verotus ei saa millään tulotasolla olla korkeampaa kuin vastaavan suuruisen palkkatulon verotus. Pidämme tärkeänä myös perintöverotuksen epäkohtien korjaamista muun muassa poistamalla se lähiomaisilta. (Ed. Wallin: Oikein!)

Arvoisa puhemies! Parhaiten ja nopeimmin pienituloisten ja vähävaraisten asemaa helpotettaisiin alentamalla ruuan arvonlisäveroa. (Ed. Wallin: Ei pidä paikkaansa!) Siitä olisi hyötyä suomalaiselle maataloudelle ja koko kansantaloudelle, sillä tosiasia on, että kaikkein pienituloisimmille annettu lisäeuro palautuu heti kulutukseen lähes täysimääräisesti, kun taas hyvätuloisella palautumisprosentti on olematon. Hyvätuloisilla lisäeurot siirtyvät herkästi säästöihin ja sijoituksiin eivätkä hyödyntämään kotimarkkinoita, toisin kuin pienituloisilla eläkeläisillä, sotiemme veteraaneilla ja kotirintamanaisilla, opiskelijoilla, työttömillä, lapsiperheillä sekä yksinhuoltajilla. Nämä väestöryhmäthän joutuvat pakosta käyttämään käytännössä lähes kaikki käytettävissään olevat varat jokapäiväisiin elinkustannuksiinsa, kuten ruokaan, asumiseen, vaatteisiin ja liikkumiseen.

Etenkin opiskelijat hallitus unohti budjettiesityksessään. (Ed. Wallin: Ei täysin!) Näiden vaatimukset asemansa parantamiseksi ovat perussuomalaisten mielestä hyvin perusteltuja. Esimerkiksi opintorahaa ei ole korotettu 14 vuoteen.

Arvoisa puhemies! Taitaa olla vaalit tulossa, kun köyhälläkin riittää taas ystäviä, vaan miten mahtaa olla tekojen laita? (Ed. Korhonen: Puheita, puheita!) Keskustapuoluekin puhuu jo seuraavasta hallitusohjelmasta, jossa köyhän asiaa sitten tosissaan ajettaisiin. Miksi köyhän asiaa ei voida ajaa nyt, kun siihen on taloudelliset mahdollisuudet ja keskusta on hallituksessa? (Ed. Zyskowicz: Hyvä kysymys!) Viime vaalien alla keskustaehdokkaiden antamat lupaukset ruuan arvonlisäveron alentamisesta ja eläkkeiden tuntuvista tasokorotuksista olisi voitu lunastaa jo tällä hallituskaudella ja viimeistään tässä talousarvioesityksessä. (Ed. Zyskowicz: He puhuivat vain seuraavasta vaalikaudesta!) Etteivät lupaukset vaan olisi jälleen esimerkkejä keskustan harjoittamasta ääntenkalastelusta.

Arvoisa herra puhemies! Budjetin työllisyyspaketilla hallitus haluaa parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Työmatkakulujen verovähennysoikeuden korottaminen on tässä suhteessa oikea keino, siitä tunnustus hallitukselle. Sen sijaan olemme täysin toista mieltä työpaikan perässä muuttaville luvassa olevan 700 euron muuttoavustuksen kansallisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Muuttoavustus on aluepoliittisesti tyly "viimeinen sammuttaa valot" -tyyppinen viesti. (Ed. Pulliainen: 700 euroa plakkarissa!) — Se on vasemmistoideologialle ominainen (Ed. Tennilä: Ei ole!) vahva kannanotto keskittämispolitiikan puolesta, ed. Tennilä. (Ed. Tennilä: Ei ole meidän ainakaan!) — Siksi perussuomalaiset vastustavat ehdottomasti muuttoavustusta. Haluamme pitää koko Suomen asuttuna ja elinkelpoisena. Kaikkia ei pidä pakottaa Ruuhka-Suomeen, vaan päinvastoin valtion pitäisi edistää työpaikkojen syntymistä ja säilymistä kaikkialla maassa. (Ed. Gustafsson: Näinhän hallitus juuri toimii!) Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja siksi hallituksen olisi kannattanut muuttoavustuksen sijaan paremminkin harkita esimerkiksi polttonesteiden veronalennusta.

Arvoisa puhemies! Tämäkään talousarvioesitys ei sisällä mitään merkittäviä parannuksia sotiemme veteraanien ja kotirintamanaisten etuuksiin. Vaikka veteraanien poistuma onkin suuri, tarvitsevat he yhä enemmän rahaa kuntoutukseen ja asuntojen peruskorjaukseen, jotta mahdollisimman moni heistä voisi asua omassa kodissaan. Oikeastaan ainoa talousarvioesityksestä löytämämme myönteinen asia veteraanien kannalta on, että 20 prosentin haitta-asteen omaavat sotainvalidit saavat oikeuden jaksoittaiseen laitoshoitoon. Perussuomalaisten mielestä tällaisesta prosenteilla näpertelystä pitäisi jo kerta kaikkiaan luopua. On muistettava, että tämän itsenäisyyttämme puolustaneen ja hyvinvointiamme rakentaneen väestön keski-ikä on jo noin 85 vuotta. Pian veteraanien etuuksien parantaminen on myöhäistä. Epäilemättä perussuomalaisille tullaan taas kerran sanomaan, että kyllä muuten, mutta kun ei ole rahaa. (Ed. Kalli: Eikä ole ääntenkalastelua?)

Kun sitten puhutaan kehitysavun nostamisesta tai pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden aiheuttamista menoista, puhumattakaan EU:n jatkuvasti paisuvista pakkojäsenmaksuista ja muista menoista, kuten meneillään olevasta EU-puheenjohtajuuskaudesta, tuntuu rahaa yhtäkkiä näihin kankkulankaivoihin riittävän. (Ed. Soini: Moolokin kitaan!) Kuten budjettiesityksestä käy ilmi, Suomi jopa osallistuu ensi vuonna Isolle-Britannialle myönnettävän EU-maksuhelpotuksen rahoittamiseen 128 miljoonalla eurolla! Tämä on täysin käsittämätöntä. Rahaa Suomella siis on, mutta kyse onkin siitä, mihin haluamme sen kohdistaa. Toivomme todella, että eduskunnassa löytyy riittävä yksimielisyys yli puoluerajojen korjata veteraaniasioihin liittyvät epäkohdat. Nyt ovat viimeiset hetket käsillä. (Ed. Vielma: Täältä löytyy tukea!)

Arvoisa puhemies! Jos veteraanien etuuksista ei perussuomalaisten mielestä voidakaan tinkiä, kehitysavun korotuksissa voidaan vallan mainiosti niin tehdä. Puheet Suomen kehitysavun häpeällisestä tasosta ovat nimittäin tietoista harhaanjohtamista. Euromääräinen kehitysapu on noussut viime vuosina hurjaa vauhtia. Muutenkin kehitysavussa olisi täysremontin paikka. Korruptoituneiden ja omaa kansaansa sortavien hallitusten avustaminen tulisi lopettaa kokonaan.

Arvoisa herra puhemies! Esityksen tiemäärärahat eivät yksinkertaisesti riitä tiestön kunnossapitoon, saati välttämättömiin perusparannuksiin, mikä koskee myös ratoja ja siltoja. Tiepääomaa, joka on kansallisomaisuuttamme, tuhoutuu tällä hetkellä yli 100 miljoonan euron vuosivauhtia. Mitä järkeä on tässä tiestön rapauttamisessa? Täytyy ihmetellä, ettei valtiovarainministeriö ole puuttunut tällaiseen holtittomuuteen, sillä sehän on samaa kuin velanotto.

Perustienpidon ennestään riittämättömät määrärahat, joita nyt vielä esitetään leikattavaksi samoin kuin yksityisteiden valtionapua, ovat mielestäni jopa perustuslain tasavertaisuushengen vastaisia, sillä tällainen tienpito vaikeuttaa syrjäisemmillä seuduilla asuvien kansalaisten elämää. Samalla se johtaa siihen, etteivät yritykset voi eivätkä halua hakeutua sellaisille alueille, joilla ei ole ympäri vuoden liikennekelpoisessa kunnossa olevaa tiestöä. Osa yksityistiestöstä on jopa kulkukelvotonta, koska niiden peruskunnostusta ei ole vuosiin kyetty rahanpuutteen takia suorittamaan. Maaseudulla asuu yksin yksityisteiden varrella puoli miljoonaa kansalaista. Näin johtava hallituspuolue keskusta muistaa budjetissa maaseudun uskollisia äänestäjiään.

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjettia ei voi kutsua maaseutuystävälliseksi muutenkaan. Vaikka eduskunta vasta hyväksyi maatalouspoliittisen selonteon, ei sen ehdotuksia toimenpiteiksi maatalousväestön jaksamisen edistämiseksi yhä suuremmiksi kasvavilla maatiloilla ole otettu huomioon edes lomituksen osalta. Esitykseen ei ole mahtunut myöskään turkistarhaajille hyvin tarpeellista lomitusmahdollisuutta. Tästä ja muistakin puutteista keskustalaiset tietenkin syyttävät jälleen hallituskumppaniaan sosialidemokraatteja. (Ed. Zyskowicz: Ja kokoomusta!) Perussuomalaiset haukutaan populisteiksi ja asiaintilaan luvataan samalla suunavauksella korjausta seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Uskokoon, ken haluaa. Varsin taipuisa maamme johtavaksi hallituspuolueeksi Suomen keskusta joka tapauksessa on, jos sen ylitse mennen tullen pystytään kävelemään näin monessa sen äänestäjäkunnalle tärkeässä asiassa. Tosiasiaksi jää, että EU:n pauloissa olevat keskustalaiset ovat aivan yhtä syyllisiä maaseudun kurittamiseen kuin sosialidemokraatit; teot puhuvat puolestaan. Perussuomalaisissa herättää myös hämmästystä Kemera-tukien tuntuva alentaminen, kun toisaalta painotetaan puuntuotannon turvaamista, ed. Kalli, ja toisaalta energiapuun korjuun merkitystä.

Arvoisa herra puhemies! Sisäinen turvallisuus ja oikeusturva ovat viime päivinä puhuttaneet kansalaisia. Valitettavasti esitetyillä poliisin määrärahoilla poliisin näkyvyys tulee edelleen heikkenemään ainakin maakunnissa ja niin sanottujen tavallisten rikosten tutkinta-aika tulee pidentymään entisestään. Yleisen oikeusturvallisuuden kannalta on huolestuttavaa, että käsittelyajat niin rikos- kuin siviilijutuissa ovat tällä hetkellä aivan liian pitkiä. Rikosjutuissa resurssipula on huutava syyttäjästä aina korkeimpaan oikeuteen saakka. On myös muistettava, että ripeä talousrikostutkinta, nopea tuomioistuinkäsittely sekä tehokas perintä tuottavat valtion kassaan enemmän euroja kuin siitä aiheutuneet kustannukset ovat. Samalla siis valtion tulot kasvaisivat ja ed. Pulliaisen paljon esillä pitämä harmaa talouskin saataisiin kuriin. Budjettiesitys tuottavuusohjelmineen ei lupaa tältäkään osin hyvää valtionhallinnolle.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset esittävät lopuksi toivomuksenaan, että erityisesti hallituspuolueiden eduskuntaryhmät pyrkisivät valiokuntakäsittelyssä saamaan kansalaisten perustuslainkin takaamia perusoikeuksia ja palveluja parantavia muutoksia yhteisen isänmaamme parhaaksi.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies Paavo Lipponen.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Käydystä ryhmäpuheenvuorokierroksesta on käynyt ilmi, että talouden perusasioista voimme kuitenkin olla suurin piirtein yhtä mieltä: Kasvu on vahvassa nousussa, työllisyys kohenee — viime vuonna 50 000, tänä vuonna 20 000—30 000 — valtion budjetti tasapainottuu ensi vuonna. Ilmeisesti olemme samaa mieltä myös siitä, että tämä budjettiehdotus on kuntien kannalta paras 15 vuoteen ja lisäksi voimme tehdä parannuksia myös kansalaisten sosiaaliturvaan ja sitä kautta pitää huolta, että oikeudenmukaisuus säilyy koko eduskunnan johtoajatuksena. Ymmärrän, että näissä oloissa tulee vaikeaksi kirjoittaa oppositiopuolueen ryhmäpuheenvuoroa (Välihuutoja) ja tulee mieleen, voisiko joillakin tempuilla saada aikaan kauniin puheenvuoron, joka kuulostaisi hyvältä.

Kun täällä siteerattiin ansiokkaasti kahta valtiovarainministeriön arvostettua virkamiestä, valtiosihteeri Sailasta ja ylijohtaja Jukka Pekkarista, otin katsoakseni, mitä he oikein loppujen lopuksi sanovat. Kun ed. Häkämies rakensi vastakkainasettelun ministerin ja johtavien ministeriön asiantuntijoiden välille, niin mitäs Pekkarinen sanookaan, kun katsoo itse haastattelun:

"Seuraavat 15 vuotta ovat kiihtyvien hyvinvointimenojen kasvun aikaa. Ensin se näkyy eläkemenoissa ja myöhemmässä vaiheessa vanhusväestön kasvavissa hoivamenoissa. Väestön vanheneminen tulee meillä seuraavan 20 vuoden aikana ensimmäisenä ja voimakkaampana kuin missään muualla Euroopassa." Sitten haastattelussa todetaan, että Pekkarisen mukaan tarvitaan uudistuksia: "Kysymys on koko julkisen talouden tasapainon parantamisesta useamman vuoden mittaan 1,5 prosentin bruttokansantuoteosuuden verran, siis runsaalla parilla miljardilla eurolla." Parhaana keinona hän ei tarjoa leikkauksia, niin kuin ed. Häkämies täällä antoi ymmärtää, vaan paras keino on työllisyysasteen nosto, työllisyysasteen nosto, ed. Häkämies, ja sitä tämä hallitus on juuri tekemässä, nostamassa työllisyysastetta: enemmän ihmisiä töihin, niin tulee enemmän verotuloja, pystytään huolehtimaan eläkkeistä. Tämä on se hallituksen iso linja, ja sitä ei pidä peittää tämmöisen harhaanjohtavan sanomalehtikatsauksen alle.

Toinen lehtikatsaus, jota ed. Häkämies täällä käytti hyväkseen, koski valtiosihteeri Sailasta. Mutta mitäs valtiosihteeri Sailas sanoi budjetista: "Se hymyilee vähän joka suuntaan: Rakennetaan teitä ja rautateitä, parannetaan sosiaalietuuksia, jaetaan rahaa kunnille, tuloverotusta kevennetään jne. Esityksessä ei ole mitään oikeasti ikävää." (Ed. Häkämies: Jatkakaa vaan!) — Miksi, ed. Häkämies, te ette lukenut koko tekstiä? — Sen jälkeen Sailas sanoo: "Julkisen talouden ylijäämästä intoilevien on syytä kiittää, että 40 vuoden takaiset päättäjät tekivät aikoinaan rahastoivan työeläkejärjestelmän, jonka elinkaa-ri on nyt kukkeimmillaan."

Ed. Häkämies, se, mitä molemmat sanoivat, oli, että meidän pitää varautua tähän tulevaan eläköitymiseen. Siksi pitää pitää huolta, että ihmiset ovat töissä, siksi pitää puuttua näihin kohtaanto-ongelmiin todellisilla toimilla, jotka ovat meidän käytössämme. (Ed. Pulliainen: Siksi pitää panna harmaa talous kuriin, jotta on rahaa!) Sen lisäksi meidän pitää itse näyttää sitä esimerkkiä, että valtio huolehtii omista eläkevastuistaan, ja sitähän tällä budjetilla tehdään. Me laitamme nyt lähes miljardi euroa lisää Valtion eläkerahastoon, jotta eläkkeet ovat turvattuja. Se on aitoa vastuuta tulevaisuudesta. Esitänkin, että jatkossa vaihtaisitte näitä lehtileikekatsauksen tekijöitä, koska näköjään ne ovat pysyneet samoina, vaikka ryhmäpuheenjohtaja on vaihtunut.

Mutta tietysti teillä oli varsinainen asiaosuus, joka oli tärkeä. Te kerroitte sen vaihtoehtonne, mistä otatte pois. Te otatte pois niiltä, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa, eli työttömiltä. Se on teillä se leikkauskohde, jota te tarjoatte: työttömiltä pois. Niille, jotka ilman omaa syytään jäävät Kuusankoskella, Joensuussa, Tampereen seudulla työttömiksi, te sanotte, että pärjätkää itse — sieltä voi leikata pois. Mutta haluan huomauttaa, että nämä työllisyysmäärärahat koskevat tänä päivänä yhtä hyvin kansakoulupohjalla olevia kuin korkeakoulupohjalla olevia. Oletteko te valmiit siihenkin, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden, jotka ovat jääneet ilman työtä, työllisyysmäärärahat poistetaan? Sitäkö te haluatte? Ja näinkö te luulette, että Suomi menestyy, että me jätämme osan ihmisistä syrjään?

Jos me olisimme näin menetelleet aikoinaan, niin meillä ei olisi nyt 80 000:ta pitkäaikaistyötöntä, meillä olisi 400 000 pitkäaikaistyötöntä. Kaikki tulokset kertovat, että se, mitä me teemme tukityöllistämisessä ja myös koulutuksessa, tuottaa tulosta. Yli puolet näistä ihmisistä löytää itselleen työn vajaan vuoden sisään aktiivitoimien päättymisen jälkeen. Eli jos se unohdetaan, jos me emme tee näille ihmisille mitään ja me jätämme heidät oman onnensa nojaan, me teemme suuren vääryyden näitä ihmisiä kohtaan ja sen lisäksi vielä kansantaloudelle, koska me jätämme näiden ihmisten kyvyt käyttämättä. (Ed. Vielma: Olette jo jättäneet!)

Ed. Korhonen puuttui ansiokkaasti opintotukeen ja teki ihan oikean vertailun. On totta, että muissa Pohjoismaissa opintotuki on paljon enemmän lainapainotteinen kuin meillä, ja tämä on tilanne senkin jälkeen, kun teimme tällä vaalikaudella merkittävän lisäpanostuksen, jossa lainasta tehtiin verotuksessa vähennyskelpoinen. Vähennyskelpoisuus verotuksessa , on tietenkin parempi vaihtoehto kuin se, että annetaan vaan lainaa, joka jää kokonaan henkilön itsensä maksettavaksi. Tämähän merkitsee isoa parannusta niille, jotka tähän nyt tarttuvat, eli antaa mahdollisuuden vähentää erittäin huomattavan summan verotuksessa valmistumisen jälkeen.

Ed. Sinnemäki puhui siitä, että tähän elintasoon tarvitaan, jos oikein kuulin, neljän maapallon suuruiset voimavarat, ja tässä se meidän pulmamme onkin. Kysymys on siitä, kuinka paljon me yhtä aikaa pystymme säästämään, pitämään huolta luonnosta, toimimaan vastuullisella tavalla ja kuinka paljon me yhtä aikaa rakennamme taloudellisen kasvun ja sen mukanaan tuomien etuuksien ja palvelujen nostamisen varaan. Se on aito kysymys, jota sopii silloin tällöin pohtia.

Ed. Vistbacka, tuon lohdun sanomaa; uskon, että tämä pelastaa päivänne: Ensi vuoden budjetin osalta EU-jäsenmaksut jäävät selvästi vähäisemmiksi kuin olemme pelänneet, noin 200 miljoonaa euroa. Sama tulee tapahtumaan myös tämän vuoden osalta, eli tiedossa on, että myös tämän vuoden EU-jäsenmaksu jää selvästi alemmaksi, kokoluokkaan noin 50 miljoonaa euroa. Toivon, että tämä tuo vähän lohtua tuon muun synkän tilanteen keskelle.

Tässä se sitten on koko opposition yhteinen haaste, ja kristilliset ansaitsevat kyllä jälleen tunnustuksen: Heillä on katteet olemassa, näytetään, mihin pannaan lisää ja mistä otetaan pois. Tämä on rehellistä oppositiopolitiikkaa. Jokainen äänestäjä voi katsoa, mitkä ne arvovalinnat ovat. Jos näin tekee jokainen puolue, uskon, että ihmisillä on edellytys tehdä vertailuja. Kokoomus ei ole saanut tätä vielä kertaakaan aikaiseksi, mutta ymmärrän, että siellä on liian vähän kansliassa henkilökuntaa ja heidänkin aikansa käytetään näiden lehtileikekatsausten tekemiseen. (Naurua)

Ed. Minna Lintonen merkitään läsnä olevaksi.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edelleen kysyn kokoomukselta: Ed. Häkämies totesi, että kokoomuksella on vaihtoehto hallituksen haparoivalle energiapolitiikalle. Vastikään ennen juhannusta eduskunta yksimielisesti hyväksyi hallituksen esittämällä tavalla energia- ja ilmastopoliittisen selonteon. (Ed. Zyskowicz: Ei, vaan valiokunnan esityksen!) Nyt on mukava kuulla, mikä on se kokoomuksen poikkeava kanta. Te totesitte, että teollisuus kannattaa merikaapelia. Olisi hyvä kuulla, mikä teollisuus kannattaa ja millä tavalla. Edelleen kokoomus on valmis tukemaan kuudetta ydinreaktoria. Lain mukaan tarvitaan hakija, ennen kuin voidaan ottaa kantaa. Onko kokoomus hakijana? Hauska kuulla. (Ed. Tiusanen: Kokoomus on bioenergiaa vastaan!)

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Heinäluoma on nyt sitten lukenut nuo alaistensa haastattelut, niin Sailaksen kuin Pekkarisen, mutta kannattaa lukea vielä uudelleen.

Te sanotte, että talous on vahvassa kasvussa. Mutta kun luette nuo mainitut haastattelut, seuraatte, luette tämän oman kirjanne, niin talouden käänne on selkeästi tapahtumassa. Ensi vuodesta on tulossa talouden kasvultaan huomattavan paljon matalamman kasvun aikaa, ja se aiheuttaa erityisiä haasteita työllisyyspolitiikalle, koska se on kaiken a ja o. Sitten te sanotte, että te vannotte tuon tehottoman toimen nimiin, jonka työministeriön omatkin tutkimukset osoittavat. Tämä tempputyöllistäminen ei tuota tuloksia. Me siirtäisimme nuo rahat tutkimustenkin osoittamiin tehokkaampiin työllisyyskeinoihin. Me emme halua helliä työllisyyskursseja, me haluamme näille ihmisille työpaikkoja.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä en ole lukenut lehtiä niinkään, olen katsellut tilastoja, ja tilastojen valossa kaksi asiaa on aivan selvää. Ministeri Heinäluoma, niin kuin koko hallitus, on oikeassa siinä, että työpaikkakäyrähän on hyvä. Ei siinä ole mitään, ja siitä tunnustus. Se on annettava ihan rehellisesti.

Mutta eiväthän pelkät työpaikat ole se, millä ihmiset elävät, vaan tehtyjen työtuntien määrä. Jos me katsomme tehtyjen työtuntien määrää esimerkiksi vuoteen 2000 verrattuna, niin tehdyt työtunnit eivät lisäänny. Se on se ongelma, mihin halusin kiinnittää erityistä huomiota: pätkätyöt, määräaikaiset työsuhteet, työsuhteet, joilla ei elä. Se on se iso ongelma.

Toinen iso ongelma on se, joka liittyy siihen, minkä te mainitsitte, oikeudenmukaisuuteen. Ette kai te kiistä, että Suomi on tällä hetkellä rikkaampi kuin Suomi on ollut koskaan, mutta osa kansasta ei saa nauttia siitä rikkaudesta. Meillä on 600 000 köyhää, joista 120 000 lasta. Se on se kipupiste, johon on puututtava. Nämä täsmätoimet, joilla laastarilla nyt yritetään korjata, eivät korjaa riittävästi sitä tilannetta. Ne ovat oikeaan suuntaan, mutta riittämättömiä, vanhaa sanontaa lainatakseni.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa hallituspuolueiden, keskustan ja sosialidemokraattien, valtaisa tyytyväisyys hieman hämmentää. Mielestäni niin suuria syitä tyytyväisyyteen ei ole, jos meillä on 120 000 köyhää lasta. Kyllä silloin pitäisi olla hieman huolissaan jo jostain.

Sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, jonka myös ministeri Heinäluoma otti täällä esille: Nyt opiskelevat sukupolvet maksavat veroissaan tämän päivän hyvinvoinnista. Hallituksen valinta on selkeästi ollut se, että eniten liikkumavaraa on käytetty nyt työssä käyvien verojen alentamiseen, ja mitä paremmin ansaitsee, sen enemmän on alennettu. Samaan aikaan näiden miljardiluokan panostusten rinnalle ei ole voitu ottaa panostusta esimerkiksi opintotukeen, jonka suuruudeltaan 15 prosentin korotus olisi 67 miljoonaa euroa. Varsinaista sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta en tässä näe.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Ed. Sinnemäki moitti tässä hallituksen ympäristöpolitiikkaa ja sanoi muun muassa sen, että hallitus ei ole toteuttanut tätä ekologista verouudistusta. (Ed. Sinnemäki: On mennyt taaksepäin!) Totta on se, että tässä on vielä paljon tehtävissä, mutta minua kiinnostaisi kuitenkin tietää, mikä olisi tässä vihreiden ehdotus.

Jag vill också tillägga, att man inte kan säga att den här regeringen inte skulle ha skött miljöpolitiken. Regeringen har målmedvetet fört vidare det Östersjöprogram som redan förra regeringen kom överens om, och under årtionden har man inte gjort lika stora enskilda satsningar som den här regeringen har gjort, uttryckligen när det gäller Östersjön.

Sari   Essayah  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin sanat todella lämmittivät, kiitoksia. Olemme pyrkineet aina harjoittamaan vastuullista oppositiopolitiikkaa ja jättäneet pölhöpopulismin syrjään.

Valtiovarainministerin kanssa olen samaa mieltä siitä, että työllisyysaste on todellakin se keskeinen talouspolitiikan mittari. 100 000 uutta työpaikkaa eivät todellakaan merkitse sitä, että meillä oli 100 000 työtöntä vähemmän. Meillä työttömien määrä on edelleenkin se noin 300 000. Tässä budjetissa ei ole sellaisia rakenteellisia suuria uudistuksia, joilla tähän 300 000:n työttömyyteen voitaisiin puuttua, elikkä tämä meidän rakenteellinen työttömyytemme on jämähtänyt.

Arvoisa valtiovarainministeri, minkälaisia keinoja meillä on lähteä pienentämään tätä työttömyyttä, joka monta kertaa on pitkittynyttä, kun näitten ihmisten on todellakin vaikea erilaisten kurssien kautta löytää sitä paikkaa tässä yhteiskunnassa?

Toinen seikka, mikä täällä on tullut esille, on tämä lapsiköyhyys. Millä tavalla budjetissa aiotaan paneutua lapsiköyhyyden torjuntaan?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri ihan oikein totesi, että verotulot ovat se, mikä pitää suomalaista yhteiskuntaa pystyssä ja millä pystytään myöskin tämän sukupolven eläkkeitä maksamaan. Mutta silloin pitää muistaa myös, että on olemassa muutakin kuin Pääkaupunkiseutu. Muuttoavustus ikään kuin ohjaa niitä työntekijöitä tänne ja kannustaa yrityksiä yhä enemmän Pääkaupunkiseudulle. Meidän mielestämme pitäisi sillä tavoin olla, että myöskin maaseudulla olisi yrityksiä, ja koska useimmiten siellä on työvaltaisia yrityksiä, niin myöskin kunnat saavat verotuloja. Eiväthän kunnat pysty antamaan palvelujaan, jos ei ei ole verotuloja.

Tähän liittyy myös yksi asia, se, minkä takia sinne ei tahdo saada yrityksiä. Perustienpitomäärärahoja lasketaan nytkin, ja tiet ovat tällä hetkellä jo siinä tilassa määrärahojen osalta, että rahat menevät hoitoon eikä perusparannukseen. Eli ongelma on nimenomaan siinä, että on ristikkäisiä vaateita. Rahamäärät ovat varmasti hyvin kehityshankkeitten osalta, mutta myöskin tavalliset ihmiset, jotka siellä maakunnissa asuvat, haluaisivat, että tiet olisivat edes jonkinlaisessa kunnossa.

Suvi Lindén /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusta hävettää, ja syytäkin on hävetä. Sen näkee siitä, että valtiovarainministeri Heinäluoman puheenvuorossa ei sanallakaan mainittu opiskelijoiden toimeentuloa. Suurieleisesti hallitus on kuitenkin ohjelmassaan luvannut, että opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohennetaan, jotta huom! täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu olisi mahdollista ja opintoajat lyhenisivät. Opintolainaa on kehitetty. Opintotuki on tullut opintolainapainotteisemmaksi, ja eduskuntahan hoiti tämän asumislisän.

Arvoisa hallitus, teiltä alkaa aika olla lopussa, jotta voisitte pitää sen lupauksen, jonka hallitusohjelmassa olette antaneet. Huomaa sen, että hallituspuolueiden kansanedustajia hävettää, koska suurimpien hallituspuolueiden ryhmäpuheenjohtajat lupasivat heti hallituksen budjettiriihen jälkeen korjata ateriatuen. Mutta tämä ei todellakaan riitä. Nyt on aika tehdä jotakin opiskelijoitten toimeentulon parantamiseksi.

Outi Ojala /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suosittelen niin valtiovarainministerille, pääministeri Vanhaselle kuin keskustan ryhmällekin tutustumista Kelan tutkimusosaston Vääryyskirjaan. Sosialidemokraatit olivat sentään ryhmäpuheessaan sen verran rehellisiä, että he myönsivät ne eriarvoistumisen ja köyhyyden ongelmat, joita Suomessa on. Kun keskustan ryhmäpuheenvuoroa kuunteli, niin luuli, että tämä on todella onnela, tämä Suomi, tällä hetkellä, niin kuin täällä ei olisi mitään ongelmia olemassa. Lukekaa tämä kirja. Nyt on huolestuttava kehitys meneillään. Tutkijat varoittavat siitä, että Suomi on siirtymässä hiipien kohti köyhyyspolitiikkaa, ja siltä se näyttää. Köyhät on unohdettu täysin tässä budjetissa.

Kehotan myöskin tutustumaan sosialidemokraattien tai ainakin Demarin teettämään tutkimukseen, jossa kansalaisten huolia on kyselty. Työttömyys ja köyhyys ovat kansalaisten suurimmat huolet. Mutta mitä vastaa hallitus? Köyhät on unohdettu täysin. Minä vain kysyn, kuinka te kehtaatte tilanteessa, jossa Suomi on vauraampi kuin koskaan, jossa taloudessa menee hyvin, niin kuin täällä ministeri Heinäluoma vakuutti, antaa silti köyhille tyhjää kättä.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri hehkutti näillä luvuilla sitä, kuinka paljon Suomeen on tullut lisää työpaikkoja. Luulen, että tässä on annos itsepetosta, sillä jos katsomme, minkälaisia työpaikkoja ja kenelle, niin kyse on lähinnä pelkästään osa-aikaisista työpaikoista ja lähinnä kyse on siitä, että opiskelijat käyvät enemmän töissä. Juuri mikään muu hallituksen työllisyyspolitiikassa ei näytä toimivan, mutta opintotuen heikentäminen puree hyvin.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Kalli vaati elintarvikkeiden arvonlisäveron alennusta, mutta vasta ensi vaalikaudelle. Miksi ihmeessä, miksei jo nyt? Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus siirtyisi hyvin hintoihin ja toisi tuhansia työpaikkoja. Tuossa kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa vaaditaan 5 prosentin kevennystä elintarvikkeiden arvonlisäveroon, mikä olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen verouudistus.

Samoin ministeri Hyssälä viime vuoden kesällä vaati kiireisesti alkoholiveron korotusta, ja useat asiantuntijat ovat sitä edelleenkin vaatineet. Ehdottamamme 20 prosentin korotus toisi 200 miljoonaa euroa lisää tuloja valtion budjettiin, ja tuota rahaa tarvittaisiin kyllä kipeästi kohentamaan pienituloisten perheiden ja eläkeläisten asemaa.

Lopuksi totean, että valtiovarainministeri on kyllä oikeassa kokoomukseen kohdistuvassa arvostelussaan. Eivät yksittäiset muutosehdotukset budjettiin anna rehellistä kuvaa kokonaisuudesta. Odotan edelleen kaikilta oppositiopuolueilta tasapainotettua vaihtoehtobudjettia.

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Budjetin sivulla 239 on tätä EU-autuutta. Se jäsenmaksu on noin 10 vanhaa miljardia, niin että kyllä sitä tässäkin aivan tarpeeksi on, ministeri Heinäluoma, sitä moolokinkitaa. Sekin kun käytettäisiin kansan hyväksi.

Ajatte muuttoavustusta. Se on tässä yhteydessä täysin väärää politiikkaa. Suomessa muutetaan enemmän kuin koskaan, ja tähän asti ihmiset ovat osanneet muuttaa ihan ilman mitään avustuksiakin, ja uskon, että tästä eteenpäinkin.

Sitten meillä on köyhyysarvio 500 000, joista suorastaan kurjia on 150 000. Jos vaikeuksissa olevan ja köyhän kansan etujen puolustaminen on populismia, me olemme mielellämme populisteja, koska aiomme näitten ihmisten asiaa jatkossakin ajaa.

Sitten, kun puhutaan kehitysavusta, sen euromääräinen nousu on 64 miljoonaa euroa, 350 vanhaa miljoonaa lisää; mikään muu momentti ei kasva tällaista vauhtia. Gepardihatut saavat pitää edelleen kulutusjuhliaan, diktaattorit, jotka sortavat omaa kansaansa.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ryhmäpuheenvuorossaan ed. Essayah viittasi alueellisen eriarvoisuuden kasvamiseen. Muistutan kuitenkin ed. Essayahia, että esimerkiksi Pohjois-Suomeen tulevat investoinnit ovat olleet tällä vaalikaudella suuremmat kuin edellisellä ja ovat myötävaikuttaneet siihen, että uusia työpaikkoja on syntynyt suuressa määrin. Lisäksi hajautettu energiantuotanto varmasti suuntaviivoineen lisää työpaikkoja tulevaisuudessa. Tämän jälkeen haluan kysyä ed. Essayahilta, vieläkö hän on samaa mieltä tästä asiasta.

Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen taloudenpito saa tänään ulkopuoliselta taholta hyvää palautetta. Nimittäin puolueeton luottoluokituslaitos Moody’s toteaa tänään, että Suomen pitkäaikaisen valtionvelan paras mahdollinen AAA-luokitus heijastaa julkisen talouden hyvää tilaa, talouden vahvaa ulkoista tasapainoa, yhteiskunnallista vakautta sekä suhteellisen korkeaa elintasoa. Moody’s kiittelee lisäksi viime vuoden eläkeuudistusta sekä meneillään olevaa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa ja toteaa, että nämä uudistukset ovat välttämättömiä väestön ikääntyessä nopeasti ja työvoiman kääntyessä laskuun.

Miinuksena Moody’s toteaa sen, että meillä pysyy sitkeästi korkea rakennetyöttömyys. Tähänhän juuri ensi vuoden budjetti vastaa. Siellä on muhkea työllisyyspaketti, jolla pyritään työttömiä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria työllistämään (Puhemies: Aika, saammeko kysymyksen!) ja tätä rakenneuudistusta jatketaan. — Tämä ei ole kyselytunti, vaan debatti. (Naurua) — Rakennetyöttömyyttä pyritään edelleen korjaamaan jatkossakin. (Puhemies: Aika!) Siinä mielessä niiden, jotka täällä ovat sanoneet, että me emme ole tehneet köyhien eteen mitään, (Puhemies koputtaa) kannattaisi lukea (Puhemies: Edustaja, aika!) budjetti uudelleen.

Puhemies:

Kysyä ei tarvitse, mutta ajassa pitää pysyä.

Jyrki Katainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Oli ihan virkistävää nähdä valtiovarainministerin retorisesti terhakka esiintyminen. Se kuuluu hyvään parlamenttikeskusteluun.

Te olette varmasti ihan aiheesta onnellinen, koska olette saanut jaettua rahat soveliaalla tavalla, sillä tavalla, että jokaiselle hieman jotakin. Olin tyytyväinen siihen, että te sanoitte, että hyvinä aikoina täytyy pystyä myös katsomaan tulevaisuuteen eikä kaikkea jakovaraa pidä jakaa.

Mutta tästä budjettiesityksestä puuttuu yksi aivan keskeinen kysymys, millä me elämme tulevaisuudessa? Nimittäin Suomeen ei näistä moodyseista huolimatta investoida, vaan suomalaiset yritykset investoivat muualle, ja Suomeen ei myöskään investoida ulkomaisten yritysten taholta. Minä ihmettelen, minkä takia hallitus ei puutu Suomen keskeisimpään tulevaisuuden syömähampaaseen eli niihin kysymyksiin, joilla tämä maa tehdään jälleen haluttavaksi kohteeksi tehdä investointeja, joista tulee työpaikkoja, joista tulee verotuloja. Miksi te unohdatte esimerkiksi yliopistollisen perustutkimuksen muilta osin kuin että muutamalla pienellä miljoonalla korjaatte, jotka käytännössä menevät kiinteistökustannuksiin, palkkausjärjestelmän uudistumiseen? Samoin tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahat eivät ole jälleenkään sillä tasolla, mitä te itse olette itseltänne edellyttäneet.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Herra valtiovarainministeri, kun te vilkutatte muuttolippua pohjoiseen päin, te tuotatte vahinkoa myös Helsingin seudun pienituloisille, sillä täällä vuokrat ja asumisen hinta yleensä ovat jo nyt kohtuuttoman korkeita ja nimenomaan kovan muuttoliikkeen vuoksi. Nyt te haluatte tätä vaivaa tänne lisää. Eikö nyt pitäisi olla teillekin selvää, että aluepolitiikka on hyödyllistä ei vain pohjoiselle ja idälle vaan myös tälle seudulle, jotta pienituloiset voivat täällä elää ja ottaa vastaan ja tulla tänne tekemään myös pienipalkkaista hommaa, mikä nyt on mahdottomuus?

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Heinäluoma antautui ihan mukavalla tavalla pohdiskelemaan tätä ympäristönsuojelun ja talouden suhdetta, mutta suosittelisin teille Al Goren elokuvaa Epämiellyttävä totuus, koska siinä kerrotaan hyvin yksinkertaisella tavalla se, että ei ole asetettava vastakkaisiin vaakakuppeihin ympäristönsuojelua ja talouskasvua, vaan ne voidaan sovittaa yhteen niin, että talouden rakenteita muutetaan juuri niin kuin ed. Sinnemäki on täällä vihreiden ryhmäpuheenvuorossa peräänkuuluttanut ja kuten myöskin lukee hallituksen ohjelmassa.

Tällä tavalla voimme saada aikaan yrityksiä, jotka parantavat koko ajan ympäristökilpailukykyään ja samalla Suomen kansantaloutta. (Ed. Gestrinin välihuuto) — Ed. Gestrin, se tapahtuu niin, että toteutetaan ekologinen ajoneuvoverouudistus, huutokaupataan päästöoikeuksia, niin kuin olemme ehdottaneet, sen sijaan, että annetaan ne sähköyhtiöille ilmaiseksi, ulotetaan jätevero kaikille kaatopaikoille. Tällä kaikella voidaan myös alentaa työvoimakustannuksia ja esimerkiksi pienipalkkaisten töiden sosiaaliturvamaksuja. Tällä tavalla saadaan aikaan se, että talouden rakenteet muuttuvat. Ettekö te voi lähettää valtiovarainministeriön ylintä virkamiesjohtoa uudelleenkoulutusleirille, koska tämä on monella muulla taholla jo aivan selvää?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puolitoista tuntia sitten oli lähetystöjen vastaanottotiloissa Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta. Tämä valtuuskunta edustaa sitä arvostetuinta ryhmää yhteiskunnassa, sotaveteraaneja ja sotainvalideja, noin 70 000—80 000:ta henkilöä. Kaikkien ryhmien edustajia oli läsnä. Jokainen lupasi tehdä tehtävänsä ja kaikkea, mitä vain voi, jotta nämä veteraanit saisivat sen, minkä valtioneuvosto on periaatepäätöksessä heille luvannut.

Minun tehtäväni on nyt, kun sain tämmöisen hyvän mahdollisuuden, tuoda nämä terveiset teille, herra valtiovarainministeri. Muistakaa, että 70 000—80 000 sotainvalidia ja sotaveteraania odottavat, että valtioneuvoston periaatepäätös todella toteutuisi. Te voitte omassa puheenvuorossanne antaa lupauksen, että näin tulee tapahtumaan. Silloin nämä ovat saaneet sen, minkä takia he tulivat tänne. On häpeällistä, että veteraanit joutuvat tulemaan pyytämään rahaa johonkin, mihin valtioneuvosto on luvannut rahaa.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei voi muuta kuin hämmästellä valtiovarainministeri Heinäluoman tyytyväisyyttä ja ylimielisyyttä tilanteessa, jossa hallitus suhdannehuipulla tärvää tulevaisuuden mahdollisuuksia. Esimerkiksi koulutuksen tilanne meillä on se, että perusopetuksen taso on romuttumassa, kunnissa opettajat ovat lomautusuhan alla, ryhmäkoot kasvavat ja perusopetuksesta säästetään, ja syynä on hallituksen epäonnistunut politiikka.

Kun täällä ryhdyttiin lehdistökatsausta pitämään, niin suosittelen ministeri Heinäluomalle ja opetusministerille tilastokatsausta. Tänään on julkaistu Oecd:n tutkimus, joka osoittaa, että Suomi on hännänhuippu siinä, kuinka paljon me perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen panostamme. Katsokaa näitä pylväitä, Suomi on viimeisenä.

Kysynkin: Mihin analyysiin perustuu se, että te ette panosta perusopetukseen, ja miksi te petätte sen lupauksen, että ikäluokkien pienenemisestä vapautuvia voimavaroja laitetaan opetuksen kehittämiseen niin kuin te hallitusohjelmassa lupasitte? Ministeri Heinäluoma, katsokaa, Suomi viimeisenä! Hävettää, ainakin minua. (Ed. Saarikangas: Ja minua!)

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilahduin valtiovarainministerin äskeisestä tulta ja tappuraa sisältäneestä vastauspuheenvuorosta. Selvästikin hänen tarkoituksenaan oli esittää, että valtiovarainministeri ja koko hallitus tällä esityksellään ovat huolissaan köyhistä ja syrjäytyneistä. Valitettavasti vaan tämä tuli ja tappura ei näy budjettiesityksessä.

Järkytyin valtiovarainministerin varsinaisen puheenvuoron lopusta. Hän oli juuri kehuskellut, kuinka hallitus esittää ylijäämäistä budjettia, ja samaan aikaan hän varoitti tekemästä suuria linjanmuutoksia tai esittämästä suuria parannuksia ensi vuoden budjettiin. Onko valtiovarainministeri todellakin sitä mieltä, että pienituloisten toimeentulo-ongelmien ratkaiseminen on suuri taloudellinen virhe tänä aikana, kun Suomella olisi siihen varaa?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siihen, miten valtiovarainministeri kuvasi talouden nykytilannetta ja tulevaisuuden odotuksia, ei minulla ole mitään huomauttamista, ei siihen perusrakennelmaan. Asiat ovat juuri niin. Mutta, arvoisa valtiovarainministeri, jotta se voisi toteutua, tulopuolella pitää kiinnittää huomiota siihen, että ne tulot, joista eduskunta on päättänyt, kerätään. Nyt ei vuoropuhelu eduskunnan kanssa toimi.

Viime talvena valtiovarainvaliokunta ja eduskunta yksimielisesti kiinnittivät huomiota siihen, mitenkä valtavan suuri, miljardiluokissa, on harmaan talouden aukko tulopuolella. Mitä te vastaatte? Minä luin tänä aamuna tämän teidän kirjanne. Sivuilla 162 ja 224 on yhteensä kolme lausetta, joissa ei kuitenkaan vastata lainkaan tähän harmaan talouden asiaan. Tässä puheenvuorossa te sanoitte vain sen, että eräs asia vaikuttaa myönteisesti harmaan talouden kuriin saattamiseen, ja siinä kaikki. Miksi te ette uskalla kerta kaikkiaan jyrähtää tässä asiassa, niin kuin pitää?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä muuttoavustus on keskustajohtoisen hallituksen aluepolitiikan konkurssijulistus. Lehtikatsauksena totean, että ministeri Pekkarinen noin runsas viikko sitten Sisä-Suomen Lehdessä aika pitkälti mietti tämän muuttoavustuksen huonoja puolia. Sitten hän toteaa, että Suomen valtio käyttää vanhoista EU:n jäsenmaista kolmanneksi vähiten rahaa heikompien alueiden kehittämiseen. Suomi sallii muuta Eurooppaa nopeamman keskittymisvauhdin.

Nyt budjetti kyllä tältä osin maaseudun ja maakuntien kannalta on surullista luettavaa. Tämä keskittämiskehitys on menossa kovaa vauhtia kihlakuntien osalta, tiestön osalta, maaseudun kehittämisrahojen osalta, ja sitten kaiken huippuna tulee tämä muuttoavustus, jolla revitään ihmiset juuriltaan, mitä ministeri Pekkarinen tässä pelkää ihan aiheellisesti. (Ed. Sinnemäen välihuuto) Hän pohtiikin, miten voidaan tehdä tämä muuttoavustus sellaiseksi, että se ei olisi uuden keskittämispolitiikan väline. (Puhemies: Aika!) Kysyn: miten se tehdään?

Ed. Anne Huotari merkitään läsnä olevaksi.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Muutama kommentti käytettyihin puheenvuoroihin.

Kun toistuvasti ed. Sinnemäki ja joku toinenkin puhui veronkevennyksistä, on syytä huomauttaa, että veronkevennysten mittaluokka suhteessa työn verotukseen ja eräihin muihin ratkaisuihin on samaa suuruusluokkaa tällä hallituksella kuin edelliselläkin ja ne on toteutettu viisaalla tavalla. Yhteydessä työmarkkinaratkaisuihin on turvattu se, että niillä on maksimaalisen hyvä vaikutus talouden kehitykseen. Rahaa ei ole kylvetty eikä otettu riskejä, vaan saatu aikaiseksi vakautta ja ennustettavuutta. Se on ollut tärkeätä kotitalouksille, mutta myös yrityksille. Se on aivan keskeinen tekijä siinä, että meillä on talous nyt vahvassa kasvussa. Ei se tule itsestään. Kyllä tässä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen toimilla on merkitystä.

Täytyy siis sanoa, että tätä työmarkkinayhteistyötä meidän kannattaa vaalia. Ei tupotalon ikkunoista kannata käydä heittämässä kiviä sisään, vaikka olisi ulkopuolella, ed. Katainen. Jos tätä yhteistyötä ei olisi, voi kysyä, mikä olisi tilanne. Olisimme lähellä sitä, mitä on Keski-Euroopassa. Kyllä Saksassakin yritettiin käyttää veronkevennyksiä, mutta niillä yksin ei ollut kotimarkkinauskoa synnyttävää vaikutusta. Jäi epäilys siitä, että ollaan heikommalla tiellä, ja sen takia ei tullut uskoa, jolla ihmiset uskaltavat kuluttaa ja sitä kautta ylläpitää kotimarkkinoita ja työllisyyttä.

Kun puhutaan siitä, mihin veronkevennykset suuntautuvat, niin me olemme asteittain toteuttaneet erittäin huomattavan verouudistuksen sillä, että pienituloiset on kokonaan vapautettu valtionverosta, (Ed. Kuopan välihuuto) ja me olemme tehneet sen niin, että se on ollut merkittävä sosiaalinen ratkaisu. Toistakymmentätuhatta euroa kuukaudessa tienaavat ovat tämän piirissä. On tietenkin selvää, että jos verotusta kevennetään mutta ei veroja maksa, ei voi sitä kevennystäkään saada. Se on selvä asia.

Mutta mitä profiiliin tulee muutoin, on syytä, ed. Sinnemäki, sanoa, että tämä profiili on ihan sama pieni- ja keskituloisia painottava profiili, jonka teimme silloin, kun te olitte hallituksessa ja esittelitte tänne saliin sitä kohtuullisen hyvänä lopputuloksena. Ei se mitenkään eroa tästä edellisen hallituksen linjasta tältä osin. (Ed. Sinnemäki: Olisi syytä valita parempi linja!)

Ed. Soininvaara puhui työpaikoista. No, on tietenkin niin, että jos tulipalo on jo sammutettu vpk:n toimesta, niin sitten sanotaan, että väärin sammutettu, vääriä työpaikkoja. Mutta tosiasia on, että on luotu kokoaikaisia työpaikkoja, vakituisia työsuhteita ihan samalla tavalla kuin osa-aikaisia ja määräaikaisia, molempia, eli kyllä työllisyyskasvu on jakaantunut kaikkiin näihin luokkiin. Ei voi syyttää, että se olisi vain määräaikaisissa tai osa-aikaisissa.

Sitten muuttorahasta. Ei sillä kyllä ratkaista kohtaanto-ongelmaa eikä sillä, toisinpäin, myöskään aiheuteta minkään valtakunnan aluepolitiikan siirtymää. (Ed. Tennilä: Mutta sehän on viesti pohjoisen ihmisille!) Se on tärkeä niille ihmisille, jotka ovat pienituloisia ja jotka päätyvät siihen, että eivät löydä omalta alueeltaan omaa ammattitaitoa vastaavaa työpaikkaa. Sitä pitää, ed. Tennilä, miettiä myös näiden ihmisten eli niiden pienituloisten ihmisten kannalta, joille tämä 700 euroa tulee. Minä ymmärrän, että kokoomus nauraa sille. Eihän kokoomuslaisille 700 euroa mahdu ajatuksiin, se on niin pieni luku, mutta se, että vasemmalla suhtaudutaan 700 euroon sillä tavalla, että sillä ei ole mitään merkitystä, on minusta hivenen yllättävää. (Tennilä: On sillä merkitystä, ja se on huono merkitys!) Eli se ei ratkaise tätä asiaa. Me tarvitsemme monta muuta asiaa.

Sitten haluan huomauttaa, että nouskaa ylös sieltä 70-luvun ja 60-luvun lopun juoksuhaudoista. Katsokaa, mitä aluekehityksessä tapahtuu! Meillä on ympäri maata aluekeskuksia, jotka kasvavat ja kehittyvät, pitävät koko maakuntaa iskussa. Katsokaa, mikä on tilanne Helsingissä! Älkää pelotelko sillä Helsinkiin muutolla! Katsokaa viime vuoden tilastoa, kun Helsingissä väestömäärä väheni. (Ed. Tennilän välihuuto) Miksi te pelottelette, että tänne tulee kauheasti väkeä, kun ei tänne ole tulossa vaan täältä menee väkeä pois? Ei pidä antaa väärää tietoa, ed. Tennilä. (Ed. Tennilä: Pienituloiset joutuvat pois!)

Erinomainen syöttö, ed. Sarkomaa, aivan loistava. On hyvä, että koulutus tuli esille. Se ansaitsee tulla käsiteltyä, koska se on tämän hallituksen aivan keskeisiä painopistealueita. Koulutukseen satsaaminen on aivan ydinasioita, ja sen takia, että se on meille ja tälle hallitukselle tärkeä, me olemme laittaneet sinne kaksi kertaa enemmän rahaa kuin teidän vaaliohjelmassanne oli. (Ed. Sarkomaan välihuuto) — Kaksi kertaa, ed. Sarkomaa, enemmän rahaa, ja tämä linja tuottaa tuloksia. Kun puhuitte tämän päivän uutisista, niin tämä Oecd:n tutkimus, joka ansaitsee tulla noteeratuksi, kertoo, että suomalaisen koulutuksen tehokkuus on maailman kärkeä. (Kokoomuksesta: Ei ole kauan!) Tiistaina julkaistu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön koulutusjärjestelmien vertailuraportti antaa Suomen koululaitoksesta erittäin tehokkaan kuvan. Suomen tulokset ovat tuloksellisuudella mitattuna pääosin maailman huippua, pääosin maailman huippua, ja tämä koskee sekä peruskoulutusta että korkeakoulutusta.

Mitä tulee määrärahoihin, niin on syytä kertoa myös, mitä tämä tutkimus kertoo. Opiskelijakohtaisesti tarkasteltuna koulutusinvestoinnit ovat Suomessa kaikilla sektoreilla kasvaneet vuoden 95 tilanteeseen nähden ja kasvu on ollut hieman suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa. Siinä on oikeata tilastoa siitä, mitä me teemme. Me satsaamme tänne koulutukseen, niin kuin pitääkin, ja se tuottaa tulosta. Se näkyy hyvissä tuloksissa, muun muassa Pisa-tutkimuksessa.

Harmaa talous kyllä on budjettikirjassa mukana. Totean, että me olemme jo aikaisemmin laittaneet poliisille lisää resursseja, perustaneet erityisen yksikön ottamaan harmaata taloutta kiinni. Se on tuonut jo omat rahansa takaisin. Me satsaamme myös työsuojeluvalvontaan ja siihen liittyen juuri harmaan talouden paljastamiseen. Meillä on ensi vuoden budjetissa huomattava lisäys. Työsuojelutarkastajien tehtävä nimenomaan on hakea näitä huijareita kiinni tuolta työmailta, joten budjetti on jo jyrähtänyt.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Heinäluoma, sanoitte kesällä, että veropopulisteja on kuin Lapissa mäkäräisiä, mutta te taidatte itse olla sellainen päämäkäräinen. Vaalien alla te pelottelitte kansalaisia veronalennuksilla ja moititte niistä kokoomusta. Äsken te, aivan oikein, kiittelitte hallituksen talouspoliittisia toimia ja veronalennuksia, joilla on voitu aikaansaada myönteisiä talousvaikutuksia. Teidän vaalipuheenne olivat ja ilmeisesti ovat seuraavienkin vaalien alla nimenomaan veropopulismia.

Ette kuitenkaan populismissa pärjää keskustalle. Kyllä on ihmeteltävä, että ed. Kalli kehtaa puolustaa tätä budjettia. Tämän hallituksen anti esimerkiksi eläkkeensaajille on nyt nähty. Missä on kansaneläkkeen pohjaosan palautus? Missä on taitetun indeksin poistaminen, ja missä on se kuuluisa 300 euron korotus kansaneläkkeeseen? Mistä ne löytyvät? Minä tiedän, mistä ne löytyvät. Ne löytyvät keskustan vaaliohjelmasta.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainministeri juuri äsken puhui kaikkien saamista veronhuojennuksista. Herra valtiovarainministeri, tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Työmarkkinatuella olevat eivät saa sentinkään veronhuojennusta, jos ovat vuoden työttöminä, eivät sentinkään veronhuojennusta, ja siitä huolimatta heiltä pidätetään 22 prosenttia veroa 23 euron päivärahasta.

Herra valtiovarainministeri, onko tämä oikein? Poistettiin kyllä varallisuusvero rikkailta mutta kaikista pienituloisimmilta sitä, mikä aiheuttaa eniten köyhyyttä maassa, ei poistettu. Muun muassa Kelan tutkimuksessa lähdettiin siitä, että poistamalla verotus näiltä työmarkkinatuen saajilta voitaisiin parhaiten vaikuttaa köyhyyteen tässä ryhmässä.

Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Talousarvion keskeinen tavoite on vahvistaa yrittäjyyden ja työnteon yhteiskuntaa. Mielestäni tässä asiassa on edetty määrätietoisella toiminnalla ja oikein ajoitetuilla veroratkaisuilla, koulutukseen panostamisella ja nyt myös hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen vahvistamisella kuntatalouden vahvistamisen kautta oikeaan suuntaan.

Toki aina on korjattavaa, ja kun eletään monien muutosten yhteiskunnassa, pitää panostaa aina oikeaan aikaan tulevaisuuteen. Nyt tätä rakentamista on tehty ja luotu edellytyksiä myös edessä oleville muutoksille, niiden kestämiselle ja sille luottamukselle ja vakaudelle, jonka pohjalta hyvinvointia rakennetaan.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy antaa tunnustus ed. O. Ojalalle siitä, että hän kuunteli paremmin kuin ed. Sinnemäki SDP:n ryhmäpuheenvuoron, jossa huomioitiin myös yhteiskunnan epäkohtia, joihin täytyy puuttua. Vasemmistoliiton osalta ei yllätä se, että heitä ei kiinnosta edelleenkään valtiontalouden vakaus ja velkaongelman hoitaminen, mutta kokoomuksen osalta tämä kyllä ihmetyttää ja huolestuttaa.

Kokoomuksen ruhtinaalliset menonlisäykset osoittavat, että puolue siirtyy ainakin pari piirua populismin suuntaan. (Ed. Sarkomaa: Väärä tulkinta!) — Tämä ei ollut oma tulkintani, vaan kun kokoomus harrastaa lehtileikkeiden siteerausta, niin tämä on Aamulehden pääkirjoitus 1. päivältä syyskuuta. (Ed. Gustafsson: Kokoomuslainen lehti vielä!) Aamulehti: "- - kokoomuksen ruhtinaalliset menonlisäyslistat osoittavat, että puolue siirtyy ainakin pari piirua populismin suuntaan." Aamulehti kirjoittaa myös pääkirjoituksessaan: "Kokoomuksella näyttää olevan selviä vaikeuksia löytää kunnon lyömäaseita, joilla se moukaroisi punamultahallitusta ensi kevään eduskuntavaaleissa." Pääkirjoitus päättyy: "- - hyväkään suoritus ei riitä, jos muut ovat parempia." Näin on niin politiikassa kuin maratonillakin. (Naurua)

Jyrki Katainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Noita laskuharjoituksia kun tekee, niin ei kannata itseään hirttää niihin, koska voi joutua noloon tilanteeseen. Kunhan me jätämme aloitteet, niin laskekaa. Minä sallin sen, että vedätte äskeisen näkemyksenne pois, koska näin veljellisessä hengessä meidän ei kannata toisiamme nolata ihan turhin eväin.

Mutta, valtiovarainministeri Heinäluoma, puhuitte jotakin kivittelystä, tupopöydän kivittelystä. En ota kyllä koppia siitä, pyytäkääpä avustajaanne hakemaan niitä lehtileikkeitä, joita teillä hyvin aktiivisesti tänä päivänä haetaan. Katsokaa, mitä minä olen sanonut. Olen sanonut sen, että tupo kannattaa jatkossakin, mikäli se tekee järkevää politiikkaa. Mikäli se tekee huonoa politiikkaa, en kannata sitä. Tässä me olemme varmasti eri mieltä, sen olen ymmärtänyt.

Olen myös todennut, että hallitus ei voi alistaa muualle demokratiassa sille kuuluvaa valtaa tehdä liikenneratkaisuja, tehdä työllisyyspolitiikkaa, johon kuuluvat myös työllisyyttä edistävät veronkevennykset, aivan samalla tavalla kuin edellisen hallituksen aikana joissakin budjeteissa tehtiin niin, että valtiovarainministeri antoi etukäteen veronkevennysvaran, jota silmälläpitäen työmarkkinaosapuolet tekivät palkkaratkaisut. Tämä oli tärkeää sen takia, että halusimme osoittaa, kuinka tärkeä tulovero on Suomen työllisyyttä rakennettaessa, suomalaisten ostovoimaa parannettaessa ja tätä kautta tehtäessä Suomea entistä dynaamisemmaksi, kasvuun kannustavaksi yhteiskunnaksi.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen suuresti, että ministeri mainitsi, että nimenomaan tämä hallitus satsaa koulutukseen ja se on painopistealueita, koska ensi vuoden budjetissa on yleissivistävästä koulutuksesta valtionosuuksia leikattu yli 15 miljoonaa euroa ja oppilaitosten perustamiskustannuksia leikataan 20 miljoonaa euroa. Ne ovat huimia rahoja pois kentältä ja nimenomaan sieltä perustasolta, koska peruskoulutus on se ehdottomasti tärkein kallio, jolta sekä yhteiskunta että nuoret ja lapset nousevat tulevaisuuteen. Sitten annetaan 8 miljoonaa euroa kouluviihtyvyyteen eli paikataan sitä ongelmaa, joka on syntynyt siitä, että kouluilla ei ole ollut varaa pieniin luokkakokoihin, tukiopetustunteihin ja muuhun.

Tämä on kyllä todellakin aika ihmeellistä puhetta, että te ajaisitte jotenkin koulutuksen asiaa. Ed. Sarkomaan puheenvuoro oli erittäin hyvä tältä osin.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitää sanoa ed. Backmanille ensin, että kannattaa katsoa pikkuisen historiaa. Me olemme tehneet joka kerta tähän asti vaihtoehtobudjetin — ja tulemme tekemään sen nytkin — jossa me olemme osoittaneet tulot ja menot. Ei siinä ole mitään epäselvää. Kannattaa edes lähihistoria muistaa siinä maratonia harjoitellessa.

Toinen asia, johon itse asiassa halusin kiinnittää ennen kaikkea huomiota, on tähän aluepolitiikkaan liittyen se, että tämä muuttokorvaushan on marginaalinen raha, niin kuin tässä on nyt todettu, mutta sen signaaliarvo on tietenkin jonkun arvoinen, se antaa tiettyä viestiä.

Ministeri Heinäluoma, minä kysyn: Minkä uuden avauksen aluepolitiikassa tämä hallitus on tehnyt neljän vuoden aikana? Kaikki ne, mitä te luettelitte, ovat edellisen hallituksen aikaansaamia hankkeita, hyviä onneksi, joita tämän hallituksen keskustajohtoinen aluepolitiikka ei ole onnistunut vielä lopettamaan tai tappamaan. Niitä olivat aluekeskukset, sotumaksukokeilut jne. edellisen hallituksen aikaan. Mutta mitä uutta tämä hallitus on tehnyt? Ihan tervetullut olisi tähän keskusteluun yksi pienoinen esimerkki aluepolitiikan näkökulmasta

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä erittäin hyvä ensin vuoden budjettiesitys lähtee siitä, että hallitus on tehnyt määrätietoista, pitkäjänteistä, mahdollistavaa politiikkaa. Yrittäjyys on vahvistunut merkittävällä tavalla. Tänä päivänä on yli 8 prosenttia Suomessa yrittäjiä enemmän kuin oli hallituskauden alkaessa. Tässä mielessä tämän hyvän hallituspolitiikan rinnalla on paikallaan kiittää suomalaisia yrittäjiä, suomalaista elinkeinoelämää siitä aktiivisesta panoksesta, minkä se on antanut tässä todella vaativassa toimintaympäristössä.

Tästä huolimatta, arvoisa puhemies, on kuitenkin erittäin tärkeää, että hallituksen sisällä ja eduskunnan puitteissa kiinnitetään jatkossa huomiota siihen, että yhteiskunnallinen kestävyys erittäin haastavissa olosuhteissa pystytään myös tulevaisuudessa varmistamaan.

Nils-Anders Granvik /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman! Regeringen har från sitt budgetförslag lämnat bort eller minskat viktiga anslag som berör landsbygden. Ingen tilläggssemesterdag för djurbönderna, ingen semester för pälsdjursuppfödarna, minskade anslag för jordbrukets forskning och rådgivning, minskade anslag för såväl privata vägar som basvägnätet. (Ed. Pulliainen: Ingenting!) Jag måste tyvärr fråga: Varför en så negativ linje i landsbygdspolitiken?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on sanottu, tämän päivän ja tulevaisuuden tärkein haaste on se, että voimme pitää hyvää huolta lapsistamme ja ikäihmisistämme. Tähän nähden ei ole ollenkaan vähäarvoista se, että tässä budjetissa kuntapanostukset ovat parhaita viiteentoista vuoteen. Palvelut tätä kautta saavat paremmin rahaa.

Minä olen ihmetellyt kovasti opposition kritiikkiä tätä budjettiesitystä kohtaan. Oikeastaan aluksi se lähti siitä, kun oppositiojohtaja Katainen ei keksinyt suorastaan muuta kritisoitavaa kuin sen, että tässä on uskallettu kysyä kolmikannankin mielipidettä työllistämisestä. Äsken juuri kuulimme, että ed. Katainen on sitä mieltä, että tupon tulee nauttia Kataisen luottamusta. Minä olen kyllä vähän sitä mieltä, että jos kritiikki on tämän suuntaista, kannattaisi tulevan työväenpuolueenkin miettiä, että työväestöäkin tulisi ehkä oppia sietämään tulevaisuudessa ja hyväksymään nämä järkevät menettelyt, joiden seurauksena muun muassa oppisopimuskoulutukseen ja muuhun tässä budjetissa lisää satsataan. (Ed. Sjöblom: SAK:n on hyväksyttävä!)

Arvoisa puhemies! Mielestäni kokoomuksen oppositiopolitiikka on pahemman laatuista temppuilua. Työväenlauluja olemme kuunnelleet teiltä kolme vuotta, (Puhemies: Aika!) ja niissä hoilataan ainoastaan sitä, että leikataan työttömien rahoja. Arvoisa hallitus, minä pyydän teiltä (Puhemies: Aika!) hyvin vakavasti: Jos teette jotain opintotuelle, älkää ainakaan ottako ed. Lindénin mallia. Se leikkaa opintotukea 10 euroa.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä tulevaisuussuuntautuneisuuden mittari on se, kun seuraamme, miten määrärahat opetusministeriön osalta kehittyvät. 1 prosentin kasvu on niin vaatimaton, että sillä ei voi mitenkään julistautua tulevaisuuden tekijäksi. Me olemme erittäin tarkkaan seuranneet nimenomaan, mitä tapahtuu budjetissa koulun ydintehtävässä eli opetuksessa oppilaan ja opettajan välisen suhteen osalta. Näyttää siltä, että valtiovarainministerillä ovat nyt menneet plusmerkit ja miinusmerkit budjetissa vähän sekaisin. (Ed. Sarkomaa: Laiskanläksy!) — Laiskanläksyä. — Sitä 8 miljoonan euron kouluhyvinvointia hämmästelen kovasti, sillä parasta kouluhyvinvointia ja viihtyisyyden kasvattamista on se, että satsataan siihen itse ydintehtävään, siihen opetukseen, eikä niihin oheistehtäviin, mitä siinä ympärillä pyörii. Näyttää siltä, että perusopetuksesta halutaan nyt tehdä tämmöinen sosiaalihuoltopaikka vallan ja unohdetaan se koulun ydintehtävä. Ryhmäkokojen tulisi olla sopivat ja pienenevät. Nythän ne ovat kasvaneet. Kun ikäluokat ovat pienentyneet, niin tästä on johtunut se, että opetusryhmäkoot ovatkin kasvaneet. Tulisi olla sopivat opetusryhmäkoot ja oppikirjat kaikille. (Puhemies: Aika!) Kun nämä puutteet korjataan, niin kouluviihtyvyyskin ja hyvinvointi kasvavat.

Leena&