2) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2007
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Arvoisa puhemies! Hallitus antaa esityksensä ensi vuoden
talousarvioksi suotuisassa taloudellisessa tilanteessa. Talouskasvu
on tänä vuonna ollut erittäin nopeaa,
ja valtiovarainministeriön ennusteen mukaan se ensi vuonnakin
nousee 3 prosenttiin. Hyvän talouskehityksen takana on
useita tekijöitä. Hallituksen talouspolitiikan
peruslinja on toiminut koko vaalikauden hyvin, ja hallituksen talouslinja
tuki voimakkaasti kotimarkkinoiden kehitystä vaalikauden
alussa. Nyt saamme vetoapua myös viennistä.
Työllisyys on kasvanut nopealla vauhdilla jo kaksi
vuotta. Tilastokeskuksen lukujen mukaan työllisten lukumäärä on
jo 60 000 korkeammalla tasolla kuin hallituksen aloittaessa.
Viimeisten runsaan kahden vuoden aikana uusien työpaikkojen
synty on ollut peräti 80 000:n luokkaa. Kaikki
tämä kertoo, että olemme oikealla tiellä ja
talouden kehityksen kautta myös työllisyyteen
on vaikutettavissa.
Tärkeällä sijalla tässä työllisyyskehityksessä ja
suotuisassa talouskehityksessä on ollut myös hallituksen
ja työmarkkinajärjestöjen välinen
onnistunut yhteistoiminta. Pitkän tuloratkaisun synty on
ollut erittäin tärkeä tekijä yritysten
toiminnan ennustettavuuden kannalta, mutta myös kotitalouksien
uskon kannalta. Usko parempaan huomiseen on ollut se tärkeä tekijä,
joka on vaikuttanut siihen, että kotimarkkinat ovat meillä toimineet
ja työllistäneet silloinkin, kun vienti on vetänyt
huonommin. On siis kaikki syyt arvostaa tätä yhteistyölinjaa,
nähdä, että se on meidän suomalainen
vahvuutemme. Se on talous- ja työllisyyskehityksen tärkeä tekijä.
Meillä ei ole ehdoin tahdoin syytä tätä menestysreseptiä antaa pois
tai pilata. (Ed. Kanerva: Oikein!)
Talouskasvun jatkuessa suotuisana työllisyys tulee
kasvamaan myös tämän syksyn ja ensi talven
aikana. Budjetin taustalla oleva ennuste talouskehityksestä arvioi
ensi vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi
7,5 prosenttia. Se on vähemmän kuin tänä vuonna,
mutta silti yhä liian korkea. Siksi työllisyyskehityksen
tukeminen pysyy hallituksen talouspolitiikan keskeisenä tavoitteena.
(Ed. Pulliainen: Katkeraan loppuun saakka!)
Talousarvioesitys jatkaa kotimaista
kysyntää tukevaa verolinjaa, jossa aikaisemmin
tulosopimuksen yhteydessä päätetyllä tavalla
jatketaan tuloverotuksen keventämistä. (Ed. Outi
Ojala: Köyhät kyykkyyn!) Ensi vuonna tehtävät
kevennykset alentavat valtion tuloveron tuottoa noin 590 miljoonaa
euroa. Lisäksi tuloveroasteikkoihin tehdään
inflaatiotarkistukset.
Määrärahat kasvavat talousarvioesityksessä noin
2 prosentilla suhteessa tämän vuoden varsinaiseen
talousarvioon. Lisäysehdotusten painopiste on kasvun ja työllistymisen kannalta
keskeisissä hankkeissa sekä kuntapalveluissa unohtamatta sosiaaliturvaan esitettäviä
kohennuksia.
Kasvun esteeksi uhkaavat nousta työvoiman kapeikko-ongelmat.
Avointen työpaikkojen määrä kasvaa,
vaikka samaan aikaan meillä on edelleenkin paljon työttömiä.
Toisella vuosineljänneksellä avoimia työpaikkoja
oli 52 000, missä lisäystä vuotta
aikaisempaan oli lähes 10 000 henkeä.
Toisaalta meillä on edelleenkin yli 200 000 ihmistä vailla
työtä. Siksi budjettiehdotus tarttuu tähän
pulmaan. Jokainen täyttymättä jäävä työpaikka
on tappio. Se on tappio yritystoiminnalle, se on tappio näille
paikkakunnille, ja se on tappio työttömälle,
joka ei löydä oikeata työllistymismahdollisuutta.
Hallituksen keskeinen tavoite on saattaa työ tekijöiden
luokse ja tekijät työn ääreen.
Uusien työpaikkojen syntymistä koko maassa tuetaan määrätietoisella
elinkeinopolitiikalla ja muun muassa aluekeskusohjelmilla. Valtionhallinnon osalta
jatketaan myös tehtävien alueellistamista, jolla
silläkin tuetaan tasapainoista aluekehitystä. Työvoiman
ammatillista ja alueellista liikkuvuutta tuetaan monin tavoin. Niin
sanotun Tupo 2 -työryhmän esitysten pohjalta
talousarvioesitykseen on otettu mukaan 15 miljoonan euron määrärahalisäykset
työllistymistä helpottaviin toimiin.
Kaiken kaikkiaan budjetti pitää sisällään
ylimääräisen 100 miljoonan euron työllisyyspaketin,
johon kuuluu muun muassa työvaltaisten palvelualojen arvonlisäveron
alennus sekä täsmätoimia työllisyyden
tukemiseksi. Liikkuvuuden lisäämiseksi verotuksen
työmatkakuluvähennykseen esitetään
erittäin tuntuvaa nostoa: 4 017 eurosta 7 000
euroon.
Työnhakijoita kannustetaan myös ammatilliseen
sekä alueelliseen liikkuvuuteen. Uutena toimenpiteenä esitetään
tuettavaksi 700 euron muuttoavustuksella niitä, jotka joutuvat
hakemaan työtä pidemmän matkan takaa.
Samoin liikkuvuusavustuksen kilometrikorvausta korotetaan ja harkinnanvaraisen
matka-avustuksen enimmäiskestoa pidennetään
kahdesta kuukaudesta neljään. Oppisopimuskoulutuksena
järjestettävään ammatilliseen
lisäkoulutukseen ehdotetaan 3 000 opiskelijan
lisäystä, niin että ensi vuonna voisi
syntyä 25 000 uutta oppisopimussuhdetta.
Äkillisistä talouden rakennemuutoksista ja suurista
työpaikkamenetyksistä kärsivien paikkakuntien
avustamiseen varataan yhteensä 30 miljoonaa euroa. Se on
erittäin tuntuva summa, jolla on todellista merkitystä,
kun se kohdennetaan juuri niille paikkakunnille, jotka ovat joutuneet
tai joutuvat kärsimään äkillisistä työpaikkojen
menetyksistä. Tämä näkyy sekä sisäasiainministeriön,
kauppa- ja teollisuusministeriön että työministeriön
hallinnonalan määrärahoissa.
Arvonlisäveropuolella lähdimme mukaan kokeiluun
arvonlisäveron alentamiseksi osana muita Euroopan yhteisön
maita. Parturi- ja kampaamopalveluiden sekä eräiden
pienten korjauspalveluiden arvonlisäverokantaa ehdotetaan
alennettavaksi 22 prosentista 8 prosenttiin vuosiksi 2007—2010.
Tällä uudistuksella pyritään
lisäämään näiden työvaltaisten
palvelualojen työpaikkatarjontaa ja osaltaan myös
vähentämään harmaata taloutta.
Työnantajan sosiaaliturvamaksun alennuskokeilua laajennetaan
koskemaan Pielisen Karjalan sekä Ilomantsin ja Rautavaaran
kuntien yksityisiä, mutta myös kunta- ja seurakuntatyönantajia.
Vaikeassa taloudellisessa asemassa elävien asemaa hallitus
helpottaa yleisen työllisyyttä tukevan politiikan
rinnalla sosiaalipolitiikan täsmätoimin. Yhdessä kuntien
kanssa tehtävä panostus nousee yli 80 miljoonan
euron. Eläkkeensaajien asumistuen ylärajoja korotetaan,
elatustukea nostetaan, vammaisten asemaa parannetaan ja omaishoitajien
jaksamista tuetaan. Muun muassa vammaisten tulkkipalveluihin tulee
erittäin huomattava korotus.
Yrittäjien perheenjäsenten osalta työttömyysturvaoikeutta
parannetaan, ja uskomme, että sillä on sekä sosiaalipoliittisesti
perusteltu vaikutus että myös yrittäjyyttä rohkaiseva
vaikutus.
Sotainvalidien hoitoonpääsyä helpotetaan
ja heidän puolisoidensa sekä rintamaveteraanien kuntoutustoimintaa
parannetaan. Raha-automaattiyhdistys on mukana näiden toimien
toteuttamisessa.
Lapsiperheiden kannalta sosiaalipolitiikan täsmätoimien
rinnalla tehtävä yhteensä 15 miljoonan
euron panostus kouluhyvinvoinnin toimenpidekokonaisuuteen sekä lasten
aamu- ja iltapäivätoiminnan laajentamiseen on
merkittävä parannus.
Hyvinvointipalveluiden kannalta ovat ratkaisevan tärkeitä talousarvioesitykseen
sisältyvät kuntien rahoitusasemaa parantavat toimet.
Indeksikorotukset mukaan luettuna kuntien rahoitusasema paranee
valtion toimenpitein yli 400 miljoonaa euroa. Kyseessä on
15 vuoteen paras vaikutus kuntatalouteen valtion toimilla, (Välihuutoja)
ja kun samaan aikaan työllisyys kehittyy ja vahvistuu,
myös kuntien verotulot voivat ensi vuonna hyvin selvästi
nousta. Näin syntyy edellytykset satsata yhtä hyvin
vanhustenhoitoon, terveydenhuoltoon, kouluun kuin päivähoitoonkin.
Nyt esitettävä budjetti merkitsee, että kuntien verotulot
ja valtionavut kasvavat yhteensä noin 5 prosentilla vuonna
2007. Samanaikaisesti on erittäin tärkeätä,
että kunnat lähtevät vahvasti mukaan
kuntauudistuksen toteuttamiseen. Sitä kautta löydämme
uusia parempia tapoja palveluiden järjestämiseen
kustannustehokkaalla tavalla myös palveluiden laatua nostaen
ja saattaen ne palvelut, jotka ovat laatutasoltaan vielä jäljessä, sille
tasolle, millä niiden pitäisi Suomessa olla. Ajattelen
nyt erityisesti vanhustenhoitoon liittyviä odotuksia.
Talousarvioesitystä voidaan perustellusti kutsua työllisyyttä ja
hyvinvointia vahvistavaksi budjetiksi, mutta siinä on mukana
myös vahvat tulevaisuuspanostukset. Tulevaisuuden kasvuedellytyksiä parannetaan
tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahojen
yli 40 miljoonan euron lisäyksellä ja myös
laajalla väylähankepaketilla.
Ensi vuonna käynnistetään kymmenen
uutta väylähanketta, joiden kokonaiskustannukset nousevat
800 miljoonaan euroon. (Ed. Sasi: Syö seuraavan hallituksen
kehyksiä!) Nyt esitettävän väyläpaketin
mittakaavasta saa ehkä paremman kuvan, kun toteaa sen vastaavan
noin 5:tä miljardia vanhaa markkaa. Tämän
kokoluokan ratkaisuja ei ole Suomen taloushistoriassa kovin usein tehty.
Talousarvioesitykseen sisältyvän väyläpaketin
lisäksi nyt sovittiin myös Valtatie 5:n Lusi—Mikkeli-hankkeen
aloittamisesta vuonna 2008. (Ed. Pulliainen: Seuraava hallitus!)
Näin eduskunnan viime vuonna hyväksymä lausuma tulee
kokonaisuudessaan toteutetuksi.
Talousarvioesityksen tulevaisuuspanostuksiin voidaan laskea
myös kehitysapumäärärahoihin
tehty korotus, 75 miljoonaa euroa. Haluamme olla rakentamassa uutta
parempaa tulevaisuutta myös avustamme riippuvaisissa kehitysmaissa.
Veronalennuksista ja lukuisista menojen lisäyksistä huolimatta
hallituksen talousarvioesitys päätyy 163 miljoonan
euron ylijäämään. Se ehdotetaan
käytettäväksi valtionvelan lyhentämiseen.
(Ed. Outi Ojala: Miksei köyhyyteen?) Talousarvioesityksen
taustalaskelmien mukaan kansantalouden tilinpidon mukainen valtiontalouden
ylijäämä olisi ensi vuonna 0,3 prosenttia
suhteessa kokonaistuotantoon. Hallitusohjelman yksi keskeinen tavoite — tasapainoinen
valtiontalous vaalikauden lopussa — voi näin toteutua.
Suhdannesyyt kehottavat käyttämään
hyviä vuosia hyväksi, lyhentämään
valtionvelkaa ja huolehtimaan eläkevastuista. Talouskasvun
ollessa merkittävästi pitkän aikavälin
kasvunäkymiä nopeampaa on perusteltua lyhentää velkaa
ja siten luoda tilaa myös elvyttävälle
politiikalle, sillä senkin tarve aikanaan tulee. Nykyinen
nopea talouskasvu ei tietenkään ole ikuista.
Talousarvioesityksessä on asetettu tavoitteeksi Valtion
eläkerahaston varojen kartuttaminen aikaisempaa nopeammin
ja rahastointitavoitteen saavuttaminen vastaavasti aikaisemmin.
Samalla on syytä yleisemmin varautua siihen, että lähivuosina
on tarve nostaa eläkemaksuja noin 0,2 prosenttia vuodessa,
jotta tämän päivän ja tulevaisuuden
eläkkeet voidaan taata. (Ed. Kallis: Viisas hallitus tekee
niin!) Esitys on valtionvelan lyhentämistä koskevan
suunnitelman tavoin suhdannepoliittisesti perusteltu; tulevaisuuden menoihin
on varauduttava silloin, kun siihen on parhaat mahdollisuudet. Tämä on
myös yleiseurooppalainen viesti. Myös viime viikonvaihteen Euroopan
unionin valtiovarainministerikokouksen yksi yhteinen sanoma oli,
että edessä tänä vuonna olevaa
hyvää vuotta ja myös ensi vuotta on käytettävä hyväksi
tulevaisuuden panostuksia rakentaen. Mitä pidemmälle
tulevaisuuteen katsotaan, sitä perustellumpia ovat talousarvioesityksessä tehdyt
julkisen talouden rahoitusasemaa vahvistavat linjaukset.
Nyt työelämässä olevat sukupolvet tulevat jättämään lapsilleen ja lastenlapsilleen
velkaisemman
valtiontalouden kuin itse saivat kantaakseen. Tämä on tosiasia tämänkin
ehdotuksen
jättämisen jälkeen. Talousarvioesitys
tarkoittaa noin 35 prosenttiin nousevaa julkisen velan kansantuoteosuutta.
Vaikka kehityksemme on viime vuosina ollut julkisen talouden vahvistumisen
suuntaan — kiitos määrätietoisten
toimien ja yhteisten linjausten — on syytä muistaa,
että vielä 1980-luvun lopussa valtionvelka oli
vain noin kymmenesosa suhteessa kokonaistuotantoon. Olemme siis
tuntuvasti tänäänkin tuon tason yläpuolella.
(Ed. Pulliainen: Sehän on totta!)
Noin 25 prosenttiyksikön velkaero vajaan 20 vuoden
takaiseen tilanteeseen nähden vastaa 40:tä miljardia
euroa. (Ed. Outi Ojala: EU-tasolla olemme vähävelkaisia!)
Tässä summassa on jokainen sentti pois lapsiemme
ja lastenlapsiemme hyvinvointipalveluista, ja korot tulevat vielä tämän
laskun päälle. (Ed. Pulliainen: Miksei harmaata
taloutta panna kuriin?) Toinen näkökulma asiaan
on, että lapsemme maksavat osan niistä veloista,
joihin viimeisen 20 vuoden aikainen hyvinvointi on perustunut. On
siis kaikki syyt laittaa voimakkaan talouskasvun vuosina myös
jotain sivuun eikä lähteä siitä,
että kaikki lähellä 5 prosentin kasvulukuja
olevat rahat ovat jaossa. (Ed. Outi Ojala: Miten ne käytetään?)
Näin toimimme sekä ensi vaalikauden että tulevien
vaalikausien ja tulevien sukupolvien kannalta vastuullisella tavalla.
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! On aihetta
muistuttaa mieliin, että talouspolitiikassa perinteisesti
suurimmat virheet on aina tehty silloin, kun kasvu on ollut kaikkein
nopeinta. Hallitus on omassa talousarvioesityksessään
lähtenyt siitä, että vältetään
tämä kiusaus ja toimitaan pitkän ajan
luottamuksen kannalta oikein. Hallituksen esitys toteuttaa tiukasti
ja johdonmukaisesti eduskunnan viime keväänä hyväksymää kehysbudjettia.
Menojen enimmäismääristä on pidetty
kiinni, ja tämänkin liikkumatilan muodossa on
pystytty tekemään erittäin tuntuvia panostuksia
peruspalveluihin: terveydenhuoltoon, kouluun, päivähoitoon,
vanhustenhoitoon, sekä käynnistämään
erittäin mittava liikenneinvestointiohjelma, lisäämään
tutkimus- ja tuotekehittelymenoja ja kaiken tämän
lisäksi tekemään parannusehdotuksia myös
sosiaaliturvaan. (Ed. Tennilä: Köyhät
unohditte kokonaan!) Eli vastuullisuuteen voidaan yhdistää myös
sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Toivon koko hallituksen puolesta, että maltti säilyy
myös käsiteltäessä budjettiehdotusta
eduskunnassa. On viisasta varautua siihen, että taloudellinen
tilanne ei säily ikuisesti yhtä suotuisana, kuin
mitä se tänä vuonna ja juuri nyt on.
On siis suuren vastuullisuuden aika. Näin toimien myös tulevat
polvet antavat tämän päivän
päätöksenteolle sille kuuluvan arvon.
Maailma ei ole tämän budjettiehdotuksen jälkeen
valmis, mutta Suomi menee parempaan suuntaan.
Timo Kalli /kesk (ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen
Matti Vanhasen hallituksen eduskunnalle antamaan budjettiehdotukseen.
(Ed. Pulliainen: Yllätys! — Ed. Zyskowicz: Eläkeläiset
eivät ole eivätkä opiskelijat!) Budjetti
korostaa palveluita, yrittäjyyttä ja tasapainoista
aluekehitystä.
Keskustan eduskuntaryhmä asetti hyvissä ajoin
jo viime keväänä keskeisiksi tavoitteiksi vuoden
2007 budjetissa kuntatalouden parantamisen ja EU:n laajentumisesta
koituvien leikkausten kompensoinnin maaseudulle. Riittävien
liikenneinvestointien liikkeellesaattaminen oli myös keskustan
eduskuntaryhmän tavoitelistalla. (Ed. Ollila: Itsestäänselvyyksiä!)
Kaikissa näissä kolmessa tavoitteessa onnistuttiin
varsin hyvin. (Ed. Ollila: Ne olisi saanut pyytämättäkin!)
Kuntatalouden vahvistuminen näkyy erityisesti vanhustenhuollossa
ja lapsiperheiden palveluissa. Nämä panokset yhdistettynä sosiaalipaketin
noin 80 miljoonan euron kohdennettuihin toimiin heikoimmassa asemassa
olevien tilanteen parantamiseksi ovat sosiaalisesti oikeudenmukaista
politiikkaa.
Matti Vanhasen hallituksen vuodet ovat olleet hyvän
talouskehityksen aikaa. Työllisten määrä vähentyi
hallituksen ensimmäisen vuoden aikana ja julkisen talouden
tasapaino heikentyi. Vaalikauden alussa hallitus teki määrätietoisesti
talouskasvua vahvistaneet veronkevennykset ja tarkoin harkitut sekä välttämättömät
menonlisäykset muun muassa perhe-etuuksiin.
Hallituksen tekemä yritysverouudistus kannustaa yrityksiä kasvuun
ja investointeihin. Yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelua
on myös helpotettu. Työnantajamaksujen alentamisella
on edistetty ikääntyneiden työntekijöiden
palkkaamista myös matalan tuottavuuden työpaikkoihin.
Kotitaloustyön jalostumista työpaikoiksi ja yrityksiksi
on helpotettu korottamalla kotitaloustyön verovähennysoikeutta. Näin
on luotu kaivattua dynamiikkaa myös palvelualalle.
On erittäin myönteistä, että nyt
vihdoin saatiin korjattua yrittäjien työttömyysturvaan
liittyvä epäkohta, joka on kohtuuttomalla tavalla
estänyt työttömyyskorvauksen maksamisen
yrittäjän perheenjäsenelle. Päätös
sopii hyvin Matti Vanhasen hallituksen yrittäjyyttä ja
yhteisvastuuta korostavaan linjaan ja poistaa yrittäjyyteen
liittyviä esteitä.
Myös ansiotulojen veronkevennys jatkuu. Se lisää ostovoimaa
ja kysyntää sekä luo työllisyyttä ja
yrittäjyyttä. (Ed. Sasi: Eikä vaaranna
palveluita!) Kunnianhimoinen 100 000 uuden työpaikan
tavoite ei karkaa hallituksen käsistä.
Sitä lähestytään tasaisen varmasti. (Ed. Ollila:
Ja hitaasti!)
Hallitus on vahvistanut talouden ja työllisyyden pidemmän
ajan kehitysnäkymiä siis monin tavoin, ennen kaikkea
panostamalla tutkimukseen, kehitystoimintaan, koulutukseen ja infran parantamiseen.
Oppositio on suunnannut tällä vaalikaudella järeimmän
arvostelunsa Matti Vanhasen hallituksen kahteen avainasiaan: 100 000
uuden työpaikan luomiseen sekä kuntien ja valtion
välisen kustannustenjaon tarkistuksen maksamiseen. Kun
hallitus nyt esittää vaalikauden viimeistä budjettiehdotustaan,
on syytä myös arvioida tuloksia opposition mittareiden
mukaan. (Ed. Ollila: Oppositio on saanut aikaan!) Kaikilla mittareilla
tulokset ovat erinomaisia. Vielä enemmän tuloksia
voi arvostaa, kun palauttaa mieliin lähtökohdat
vuonna 2003 ja sen perinnön, jonka hallitus sai. (Ed. Zyskowicz:
Perintö oli hyvä!)
Opposition puheenvuorot sekä oikealta että vasemmalta
pelkistivät hyvin syksyn 2003 tilanteen. Näin
kokoomus ryhmäpuheessaan syksyllä 2003: "Tänään
julkistettujen työllisyystilastojen mukaan työllisten
määrä on laskenut 5 000:lla. Nyt
ollaan pahasti jäämässä hallituksen
itselleen asettamasta tavoitteesta lisätä työllisten
määrää 100 000:lla."
Näin siis silloin. (Ed. Outi Ojala: Tottahan se olikin!)
Ja vasemmistoliitto samana syksynä: "Heikon talouskasvun
pilvet lepäävät tällä hetkellä sakeina
sekä Suomen että maailmantalouden päällä,
ja sään selkenemisen merkit ovat ekonomistien
toistuvista plusmerkkisistä ennusteista huolimatta edelleen
epäselvät." (Ed. Outi Ojala: Silloin näytti
niin!) — Ei kuitenkaan ollut, kun hallitus teki täsmätoimia.
Suomalaisten onneksi hallitus piti kiinni linjastaan: yrittäjyydestä ja
yhteisvastuusta. Opposition opeilla ei olisi päästy
tavoitteisiin. Opposition opeilla ei olisi vahvistettu yrittäjyyttä,
ei olisi luotu vahvaa perustaa 100 000 uudelle työpaikalle.
Piti selvitä samanaikaisesti yli hankalan suhdannekuilun
ja rakentaa uuden talouden nousun perustaa. Tässä onnistuttiin.
Nyt kuluvalle vuodelle ennakoidaan jopa 5 prosentin bkt:n kasvua
ja työllisten määrän kasvua
36 000:lla. Ensi vuonna kasvu tasaantuu jo ehkä reiluun
3 prosenttiin. Nämä lukemat merkitsevät
sitä, että hallitus on hyvin lähellä tavoitettaan
100 000 työpaikan luomisesta. (Ed. Ollila: Toteutuuko
se?) Edellisellä vaalikaudella alimitoitetuista valtionosuuksista
aiheutunut laina kunnilta tulee pois hoidetuksi. (Ed. Dromberg: Liian
myöhään!) Mitä hallituksen suuresta
linjasta oppositiolle jää arvosteltavaksi? Hallitus
on kasvattanut suomalaisen yhteiskunnan vaurautta. On synnytetty
uutta, on kasvatettu kakkua, jotta olisi myös tulevaisuudessa
jaettavaa.
Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvion yksi tärkeimmistä painopisteistä on
peruspalvelujen vahvistaminen kuntien rahoitusasemaa parantamalla.
Budjetin positiivinen vaikutus kuntatalouteen on 414 miljoonaa euroa,
(Ed. Outi Ojala: Teidän laskelmanne! Kuntaliitto on laskenut toisin!)
mikä on enemmän kuin 15 vuoteen, minkä jo
kuulimme valtiovarainministeri Heinäluoman puheessa. Potti
tuntuu konkreettisimmin eniten kunnallisia palveluja käyttävien
ryhmien, etenkin eläkeläisten ja lapsiperheiden,
osalta. (Ed. Zyskowicz: Siinäpä se on, kun se
ei tunnu!) Valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksen viimeinenkin
erä, 185 miljoonaa euroa, maksetaan nyt takaisin kunnille.
(Ed. Ollila: Ne ovat kuntien omia rahoja!) Tämä päätös
vahvistaa siis kuntien verotulopohjaa ja normalisoi kunta—valtio-suhteen.
Hallitus uudistaa sekä rakenteita että vahvistaa
kuntataloutta. Myös Paras-hankkeen myötä kunnilta
velvoitettava palvelujen järjestämissuunnitelma
parantaa kuntataloutta pitkällä aikavälillä.
Palvelutarpeen ennakoitavuus paranee kuntalaisten, päättäjien
ja palveluntuottajienkin näkökulmasta. Palveluille
rakennetaan kestävää rahoituspohjaa.
Kuntien yhdistymisavustuksiin suunnataan tässä budjetissa
myös 55 miljoonaa euroa. (Ed. Outi Ojala: Entäs
kuntaliitokset?)
Keskustan tavoite vahvistaa maakuntia ja niiden keskuksia toteutuu myös talousarvioesityksessä.
Alueiden kilpailukykyä vahvistetaan ja tasapainoista aluekehitystä kehitetään
tukemalla osaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Samalla
luodaan edellytyksiä peruspalveluille. (Ed. Sasi: Perustienpito
heikkenee!) Maakunnan kehittämisrahaa korotetaan ensi vuoden
budjetissa 1,5 miljoonaa euroa, ja se nousee 31,5 miljoonaan euroon.
(Ed. Korhonen: Entäs harkinnanvaraiset?) Tulevan EU:n ohjelmakauden
julkinen rahoitus kasvaa noin 400 miljoonalla eurolla. Aluekehityksen
kansallinen rahoitusosuus pysyy entisellään uudellakin
rahoituskehyskaudella, ja myös Etelä- ja Länsi-Suomen
aluekehitysvarat pysyvät entisellään.
Se on tärkeä alueellinen ratkaisu.
Hallituksen budjettiesitys jatkaa myönteisellä tavalla
jo aiemmin hyväksyttyä linjaa lasten, perheiden
ja köyhien aseman parantamiseksi. (Ed. Outi Ojala: Höpö höpö!)
Niin eläkeläisten kuin lapsiperheidenkin saamat
etuudet tässä budjetissa osoittavat, että nykyisen
hallituksen linja on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja kestävä.
(Ed. Tulonen: Mitä eläkeläiset saavat?)
Myönteinen suunnanmuutos sosiaali- ja perhepolitiikassa
on siis tapahtunut.
Perhevapaauudistus on merkittävä parannus lapsiperheiden
asemaan. Se edesauttaa tasa-arvon toteutumista sekä työmarkkinoilla
että perheiden sisällä. Lastenhoidon
tasainen jako molempien vanhempien kesken tukee keskustan näkemystä vastuullisesta
vanhemmuudesta. (Ed. Laakso: Korvat heiluvat!) Tehdyt uudistukset osoittavat
myös, että kodeissa tehtävää työtä arvostetaan.
Palkaton kotitaloustyö on jokaiselle ensisijainen hyvinvoinnin
lähde. Kotitaloustyö on merkittävä voimavara
koko kansakunnalle.
Tulevaisuudessa joudumme myös miettimään,
miten eri sosiaaliturvan osiot sovitetaan yhteen ja luodaan kokonaisuus,
jossa jokaiselle voidaan taata perustoimeentulo. (Ed. Outi Ojala:
Kun ette nyt voi!) On mietittävä, mitä tehdään
sille osalle väestöä, joka tekee palkkatyötä mutta ajautuu
silti köyhyysrajan alapuolelle, (Ed. Kuoppa: Nostetaan palkkoja!) koska työn
tekemisen
tulee aina olla ensisijainen vaihtoehto. (Ed. Zyskowicz: Miksi vasta
tulevaisuudessa?)
On totta, että budjetissa ei huomioitu riittävällä tavalla
opiskelijoita. (Ed. Pulliainen: Hyvä huomio!) Kuitenkin on syytä muistaa,
että opintotukea on kehitetty tämän
hallituksen aiemmissa budjeteissa muun muassa opintolainan valtiontakausta
korottamalla, opintolainan verovähennysoikeudella sekä opintotuen
asumislisän ylärajaa nostamalla. Opiskelijoiden
hyvinvoinnin ja opintojen edistymisen kannalta edullinen ja laadukas
opiskelijaruokailu on perusedellytys. Ateriatuki kohdentuu tasapuolisesti
kaikille päätoimisesti opiskeleville opiskelijoille.
Ateriatuen tulee seurata yleistä kustannustason kehitystä, jotta
sillä voidaan edistää opiskelijoiden
terveellistä ja säännöllistä ateriointia.
(Ed. Dromberg: 20 sentillä sitä ei tehdä!)
Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää,
että eduskunta korjaa asian ja tekee päätöksen
opiskelijoiden ateriatuen korottamiseksi ministeri Saarelan esittämällä mallilla vuoden
2007 budjettiin. (Ed. Pulliainen: Pannaanko hallitus järjestykseen
nyt?)
Arvoisa puhemies! Sähkön pohjoismainen markkinahinta
on noussut huolestuttavan korkealle. Uutta kotimaista hiilidioksidivapaan
sähkön tarjontaa on lisättävä hinnan
hillitsemiseksi. (Ed. Ollila: Tehän olette vastustaneet;
aikooko Pekkarinen erota?) Ruotsissa korkea sähkön
hinta uhkaa jo pysyvästi sulkea metsäteollisuuden tuotantolaitoksia.
Energiapolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla
energiahuollon omavaraisuuden nostaminen. Siinä bioenergialla
ja muulla uusiutuvalla energialla tulee olla tärkeä rooli.
(Ed. Pulliainen: Hyvä, hyvä!) Bioenergiaa on perinteisesti
käytetty paikallisesti siellä, missä se
on tuotettukin. Bioenergian käytön edistäminen
on myös tehokasta maaseutu-, alue- ja työllisyyspolitiikkaa. (Ed.
Pulliainen: Terävä havainto taas!)
Myös luonnonkatastrofi viime syksynä Yhdysvalloissa
ja vähäsateinen kesä Pohjolassa osoittivat,
että energia-ala ja energian hinta ovat hyvin riippuvaisia
luonnonolosuhteista. Ennalta-arvaamattomiin kriiseihin on syytä varautua omavaraisuutta
nostamalla ja energiapalettia laajentamalla. Energiapolitiikkammekin
vaatii monipuolisia toimintatapoja: bioenergiaa, tuuli-, vesi- ja
myös ydinvoimaa. Hallituksen tulee varautua selvittämään
eduskunnalle kuluvan syksyn aikana tulevan talven mahdolliset sähkönsaantiongelmat,
jos syntyy tilanne, jossa vähäsateisuus edelleenkin
jatkuu.
Arvoisa puhemies! Taloudellisen menestyksen tulokset kuuluvat
kaikille suomalaisille hyvinvointina, terveytenä, työpaikkoina, parempina
palveluina, oikeudenmukaisena tulonjakona, turvallisena
ja puhtaana elinympäristönä sekä verotuksen keventämisenä.
Talouspolitiikan keinoin pitää tukea suomalaisen
työnteon, yrittämisen ja osaamisen kilpailukykyä markkinoilla. Keskeisiä arvoja
tulee olla kansalaisten välisen tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden
ja mahdollisuuden toimia omaehtoisesti. (Ed. Outi Ojala: Eihän
se teillä näytä olevan!) Talouspolitiikan
päätehtävänä on lisätä työllisten
määrää, alentaa työttömyyttä,
kasvattaa tuottavuutta ja laajentaa ihmisten mahdollisuuksia päättää itse
elämänsä keskeisistä asioista.
Verotusta on käytettävä yhteiskunnan
ohjaamiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. Politiikkaa pitää tehdä ajassa.
Kireä verotus ei takaa hyvinvointia, eikä verojen
keventäminen välttämättä tuota
parasta kokonaistulosta. Seuraavankin vaalikauden veropäätöksillä on
edistettävä työn tarjontaa ja kysyntää,
yrittäjyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Lisäksi verotuksen kautta on vahvistettava suomalaista
omistajuutta. Työn verotuksen keventäminen on
tuottanut tulosta. Yhä useammalla on työtä,
palkasta jää enemmän käteen
ja käyttöön, ja myös valtiontalous
on kunnossa. (Ed. Zyskowicz: Kertokaa se Jäätteenmäelle!)
Tätä tarkoin harkittua linjaa on jatkettava.
Arvoisat edustajat! Elintarvikkeiden arvonlisävero
on Suomessa korkea. (Ed. Zyskowicz: Päästiin vaalilupauksiin!
Mitä sille tapahtuu?) Sen alentaminen helpottaa eniten
lapsiperheiden ja pienituloisten tilannetta. Siksi elintarvikkeiden
arvonlisäveroa pitää seuraavan vaalikauden aikana
alentaa. (Välihuutoja)
Myös perintö- ja lahjaveroa on uudistettava. (Naurua)
Verovapaan perinnön osuutta pitää korotta
ja sosiaaliset ja yksilölliset seikat ottaa paremmin huomioon.
(Ed. Zyskowicz: Puhuitte ennen viime vaalejakin seuraavasta vaalikaudesta! — Hälinää
— Puhemies
koputtaa)
Ed. Zyskowicz, yrittämisen edistämiseksi ja työllisyyden
parantamiseksi yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelua on huojennettava. Keskustan
tavoitteena on, että perintö- ja lahjavero poistetaan
kokonaan yritysten sukupolvenvaihdoksista. Yritysverokantaa on alennettu
reippaasti nykyisen hallituksen aikana. Yhteisöverokanta
on pidettävä kilpailukykyisenä.
Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen hallituksen yrittäjyyden
ja yhteisvastuun tuloksia tuottavalla vakaalla linjalla on hyvä jatkaa.
Virpa Puisto /sd (ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen edus-kuntaryhmä pitää tätä käsittelyssä olevaa
talousarviota sekä painotuksiltaan että kokonaisuudeltaan
hyvänä ja tasapainoisena esityksenä.
Tämä on hyvä käsittelypohja
meille kansanedustajille toteuttaa parlamentaarista budjettivaltaa.
Tässä salissa tiedämme, että talouspolitiikka
on mitä suurimmassa määrin arvot ja asenteet
sisältävää keskustelua ja päätöksentekoa.
Sanotaan, että työ on parasta sosiaalipolitiikkaa,
eikä se ole pelkkä hokema. Työllisyyden
lisääminen on hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite.
Toimenpiteet työllisyysasteen nostamiseksi ovat purreet
ja tuottaneet tällä kaudella lähes 70 000
uutta työpaikkaa, ja tavoite, että saamme 100 000
tällä vaalikaudella, pyrkimyksenä tavoittaa
75 prosentin työllisyysaste, (Ed. Pulliainen: 30 minuutissa
30 000 lisää!) on kova tavoite, mutta
kuten tänään jo olemme kuulleet, ei mahdoton
saavuttaa.
Tulopoliittisen kokonaisratkaisun vero-ohjelman vaikutukset
työvoimakustannuksiin ovat ilmeisiä. Tulopoliittisen
sopimuksen mukaisesti sovitut työehtosopimukset ovat kustannuksiltaan
maltilliset. Toimenpiteet ovat osaltaan luoneet vakautta ja tehneet
mahdolliseksi suotuisan talous- ja työllisyyskasvun. Suomella
on kaikki edellytykset kohtuullisen kasvun ylläpitämiseen.
Tässä meitä auttavat eräiden
keskeisten vientimaiden suotuisat näkymät sekä kotimarkkinoillamme
vallitseva myönteinen luottamus ja usko tulevaisuuteen.
Tähän käsitteillä olevaan
budjettiesitykseen sisältyy 100 miljoonan euron työllisyyspaketti, jolla
uusien työpaikkojen syntyä tuetaan edelleen. Työmarkkinoilla
olemme törmänneet uuteen ongelmaan, kun kaikkia
avautuvia työpaikkoja ei saada täytettyä.
Korkean työttömyyden keskellä on syntynyt
kohtaanto-ongelma. Työ ja tekijä eivät
löydä toisiaan. (Ed. Outi Ojala: Kohtaanto-ongelma?) — Se
on kohtaanto-ongelmakin. — Ongelman ratkaisu edellyttää useita
samanaikaisia toimia, ja hallitus on ollut tässäkin asiassa
valppaana. Työvoiman liikkuvuutta edistetään
nostamalla harkinnanvaraista muuttoavustusta ja korottamalla verotuksen
matkavähennyksen enimmäismäärää. Äkillisistä suurista työpaikkamenetyksistä kärsiviä
paikkakuntia
tuetaan erityistoimin. Budjettiesityksessä aktiivista työvoimapolitiikkaa
tehostetaan 15 miljoonalla eurolla.
Arvoisa puhemies! Kesällä saavutettu hallituspuolueiden
yksimielisyys kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta avaa väylän
uudelle kuntauudistukselle, jolla pyritään takaamaan
kansalaisille välttämättömien
palveluiden saatavuus ja rahoitus tulevina vuosina.
Ensi vuoden talousarvioesityksessä valtion toimet vahvistavat
kuntataloutta, kuten tänään olemme jo
kuulleet, 400 miljoonalla eurolla. Kokoomuksen pakkolainaksi nimeämä maksatuksen
porrastus, josta aiemmin käytettiin nimitystä puolitus
ja jäädytys, (Ed. Ollila: Se oli sellainen!) aloitettiin
aikanaan kokoomuslaisen valtiovarainministerin johdolla. Ensi vuonna
valtio maksaa kunnille kustannusten noususta johtuvan maksuerän
kokonaan, ja tältä osin seuraava hallitus voi
lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä.
(Ed. Outi Ojala: Ette uskaltaneet olla maksamatta, vaalitappio olisi
odottanut!) Onnistuneen talouspolitiikan johdosta myös
kuntien verotulojen arvioidaan nousevan ensi vuonna. Kuntauudistuksen
yhteydessä on päätettävä myös
valtion ja kunnan välisestä taloudellisesta vastuunjaosta. Ensi
vuoden budjetti sisältää jo pienimuotoisia muutoksia
tähän suuntaan.
Monet kysymykset, kuten esimerkiksi omaishoidon tuen mahdollinen
siirto kuntien vastuulta Kelalle, jäävät
kuitenkin seuraaviin hallitusneuvotteluihin. (Ed. Outi Ojala: Onneksi!)
Hallituksen esitys yhden lisäpäivän myöntämisestä omaishoitajille
on oikean suuntainen askel. Kuitenkin pitää huolehtia
omaishoitajien mahdollisuudesta pitää nämä lakisääteiset
vapaapäivänsä. (Ed. Outi Ojala: Se on
totta, eivät he voi nytkään pitää!)
Omaishoitajista huolehtiminen on niin sanottu tuhannen taalan paikka:
Jos he eivät jaksa, uusien hoitolaitosten ja sairaaloiden
tarve kasvaa suuresti. On holtitonta ajatella, että rakkauden
ruuvia voi vääntää loputtomasti.
Se menee pois jengoiltaan.
Arvoisa puhemies! Suurten taloudellisten linjausten ohi — valtion
budjetin ja jopa kunnan budjetin — meitä jokaista
kiinnostaa arjen toimivuus, avun saanti hädän
hetkellä. Terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi
käynnistetyt Kansallinen terveyshanke sekä Sosiaalialan kehittämishanke
ovat alueellisista eroista huolimatta parantaneet kansalaisten hoitoonpääsyä kautta
maan. Ohjelmansa mukaisesti hallitus on päättänyt
vaalikauden mittaisesta merkittävästä lisäpanoksesta peruspalveluihin.
.
Budjettiesityksessä on ehdotukset äitiys-
ja vanhempainrahojen nostamisesta sekä perhekustannusten
tasaamisesta nais- ja miesvaltaisten alojen kesken, samoin ehdotukset
perhehoitajien korvauksesta sekä vammaisten tulkkipalvelujen nostamisesta.
Vaikka nämä kaikki eivät vielä tavoita
tarvittavaa tasoa, nämä ovat merkittävää edistystä.
Kaikkia yhteiskunnan kahtiajaon uhkia ei voi korjata yhdessä budjetissa,
vaan ihmisten toimeentulo ja palvelut on turvattava pitkäjännitteisesti.
(Ed. Outi Ojala: Teillä on ollut koko vaalikausi aikaa!)
Työtä täytyy tehdä hyvin menestyneen
ja näitä asioita edistäneen hallituksen
jälkeenkin tulevalla vaalikaudella.
Kunnille on taattava taloudelliset resurssit selvitä lakisääteisistä tehtävistään.
Toisaalta valtio ei voi olla äänetön
maksumies ja seurata lakien laiminlyöntiä. Yksittäisen
kuntalaisen perusoikeutena on turvallisuus, eikä hänen
pidä olla valtion ja kunnan välisen talousottelun
peliväline.
Taloudellinen kehitys Suomessa on ollut suotuisaa jo pidemmän
aikaa. Talouskasvun hedelmät eivät kuitenkaan
jakaudu tasaisesti, kuten täällä jo välihuudoista
oli kuultavissa. Vastikään valmistui Stakesin
julkaisema raportti suomalaisten hyvinvoinnista vuonna 2006. Sen
keskeisin johtopäätös on ilmaistavissa
lyhyesti. Hyvinvointimme on kohentunut, mutta hyvinvointierot
ovat kasvaneet. Valtaosa suomalaisista voi entistä paremmin,
tulee kohtuullisesti toimeen ja elää terveenä.
Hyvinvointieroja lisäävät muun muassa
työmarkkinatilanne, ikä ja perhetilanne. Aivan
liian moni suomalainen elää Euroopan unionin määrittämän
köyhyysriskirajan alla, ja 100 000 lasta elää köyhyydessä.
(Ed. Outi Ojala: Näin on, miksi ette tee mitään?)
Vaalikauden viimeisenä vuonna on tulossa täsmätoimia
taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevien ryhmien auttamiseksi.
Köyhyyttä ja syrjäytymistä esiintyy
kaikkein selvimmin lapsiperheiden ja pitkäaikaistyöttömien
sekä pienten eläkkeiden varassa elävien
keskuudessa. Lisääntyvän köyhyysriskin
piirissä ovat selvitysten mukaan yksinhuoltajat sekä ne
perheet, joissa on pieniä ja useita lapsia, (Ed. Kangas:
Paljonko panostetaan?) asioita, joita ei todellakaan voi ohittaa
olankohautuksella. (Ed. Outi Ojala: Olette rehellinen kuitenkin!)
Hallituksen esityksessä yksinhuoltajille maksettavaa
lasten elatusmaksua nostetaan ja kotihoidon tuen hoitorahaa korotetaan.
Asumistuessa luetaan lasten perhe-eläkkeet etuoikeutetuksi tuloksi,
mikä korottaa yleistä asumistukea enimmillään
90 euroa kuukaudessa. Pienituloisten eläkkeensaajien asumistuen
asumiskustannusten enimmäismäärää korotetaan
ja erityistukea parannetaan. Pitkäaikaistyöttömien
työkykyä ylläpitävistä terveystarkastuksista
käynnistyy kokeilu. Kehitysvammaisten päivähoitotoimintaa laajennetaan koskemaan
myös muita vaikeavammaisia.
Sosiaaliturvaa kehitettäessä on uskallettava puhua
myös puuttumisesta sen perusrakenteisiin. Perustoimeentulon
on löydyttävä yhdeltä luukulta,
ja kohdennettujen muutosten on varmistettava, ettei tulonsiirtojen
yhteensovitus nollaa tai heikennä köyhimpien ostovoimaa.
Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä vuodelle 2007
on merkittäviä tulevaisuuden investointeja osaamisen
ja alueiden kehittämisen osalta. Ensi vuonna käynnistetään
kymmenen uutta väylähanketta. Vuosien 2007 ja
2008 aikana käynnistyvät kaikki loput infraministerityöryhmän
esittämät jäljellä olevat ykköskorin hankkeet.
Tulevaisuuden kannalta merkittäviä ovat budjettiriihen
lisäpanostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimus-
ja kehittämismäärärahoja lisätään
talousarvioesityksessä yli 40 miljoonaa euroa. Rahaa jaettaessa
on huolehdittava myös ammattikorkeakoulujen tarvitseman
ja elinkeinoelämää palvelevan soveltavan
tutkimuksen määrärahan riittävyydestä.
Suomen kansainvälinen asema on vankka ja arvostettu.
Maailmantaloudessa Suomi on kokoaan merkittävästi
näkyvämpi. Erilaisissa tutkimuksissa ja kansainvälisissä vertailuissa
Suomi on arvioitu kärkisijoille. Hallitus jatkaa koulutuksen
kehittämistä ensi vuoden budjetissakin. Koululaisten
hyvinvoinnin tueksi käynnistetään laaja
valtakunnallinen toimenpidekokonaisuus, johon kohdennetaan yhteensä 8
miljoonaa euroa. Koulutukseen osoitetut lisävarat parantavat erityisesti
kouluhyvinvointia, sillä ne sisältävät toimenpiteitä koulukiusaamisen
vähentämiseen, maahanmuuttajien opetuksen kehittämiseen
sekä perusopetuksen opetus- ja työmuotojen kehittämiseen.
Lisäksi tehostetaan varhaista puuttumista oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksiin
parantamalla esimerkiksi erityislastentarhanopettajien palveluiden
saatavuutta. Lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa
laajennetaan yhdellä päivittäisellä lisätunnilla.
Tämä on myönteistä sekä lasten
arjen turvaamiseksi että työ- ja perhe-elämän
yhteensovittamisen kannalta.
Opiskelijoiden elämänlaatuun ja toimeentuloon on tulevaisuudessa panostettava
siten, että viimeistään seuraavan
hallituksen tulee nostaa opiskelijoiden opintorahaa, koska sitä ei
ole nostettu 15 vuoteen. (Ed. Zyskowicz: Taas tulevaisuus!) Elämiseen
riittävällä opintotuella takaamme tasavertaiset
lähtökohdat opiskeluun kaikille. Opintojenaikaisen
työnteon tulorajojen korottamisen sijaan opiskelijoita
tulisi kannustaa tehokkaaseen täysipäiväiseen
opiskeluun.
Opiskelijoiden ateriatuen nostaminen olisi pitänyt
hoitaa jo budjettiriihessä, (Ed. Zyskowicz: Miksi ette
kannusta?) mutta on hyvä, että hallituspuolueet
ovat jo tässä vaiheessa sitoutuneet tuen nostamiseen eduskunnassa.
Opintotuen lainaosuuden kasvattamista ei voida pitää riittävänä ratkaisuna
opiskelijoiden toimeentulo-ongelmiin.
Myös ammatillisen koulutuksen arvostus on saatava nousuun.
Se, miten tuemme ja kannustamme ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia,
on suorassa yhteydessä siihen, kuinka saamme alan oppilaitoksiin
opiskelijoita ja kädentaitoja edellyttäviin ammatteihin
työvoimaa. On tärkeää, että myös
kipeästi kaivattuja oppisopimuskoulutuksen aloituspaikkoja
lisätään.
Arvoisa puhemies! Verotuksella on tuettu kotitalouksien ostovoiman
myönteistä kehitystä. Tulopolitiikassa
on pyrittävä jatkamaan nykyisellä linjalla.
Maltillisiin palkankorotuksiin on sovitettu oikeudenmukainen veropolitiikka,
ja se takaa suotuisan reaaliansiokehityksen ja pitää kustannuskehityksen
hallinnassa. Veroratkaisujen yhteydessä on oikeudenmukaisesti
huomioitava kaikki kansalaiset, myös tulonsiirroilla elävät.
Lisäksi eläkkeensaajien kokemat veroepäkohdat
on selvitettävä.
Vaalien lähestyminen näkyy monina populistisina
esityksinä. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä)
Erityisesti pääoppositiopuolue kokoomus on niittänyt
viime aikoina kyseenalaista mainetta lupaamalla milloin minkin veron poistamista.
Puolueen maineesta vastuullisen talouspolitiikan kannattajana
on vain muisto jäljellä.
Viime aikoina on keskusteltu paljon perintöverosta.
Koko veroa ei ole mahdollista poistaa. Veroa on kuitenkin kohtuullistettava,
ja selvät epäkohdat tulee korjata, kuten esimerkiksi
lesken ja lasten omassa käytössä olevan
asunnon käyttömahdollisuuden turvaaminen.
Sosialidemokraattinen ryhmä painotti jo kesäkokouksessaan, että budjetissa on
huomioitava
heikossa asemassa olevat kansalaiset. Vaikka yksittäisellä budjetilla
ei köyhyysongelmaa ratkaista, näkyy ensi vuoden
budjetissa selkeästi sosialidemokraattinen kädenjälki.
(Välihuutoja) Sosialidemokraatit haluavat myös
jatkossa sitoutua syrjäytymisen ehkäisemiseen
ja kaikkien kansalaisten yhteiskunnassa mukana pysymisen tukemiseen.
Työ tasa-arvoisemman ja reilumman Suomen puolesta jatkuu!
Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies
Ilkka Kanerva.
Jyri Häkämies /kok(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi
on hyvän talouden oloissa tehty yllätyksetön
hukattujen mahdollisuuksien budjetti. Ympäriinsä ripoteltujen
rahojen sijaan hallitus olisi voinut oikeasti rakentaa tulevaisuutta.
Tämän ainutlaatuisen mahdollisuuden hallitus nyt
jättää käyttämättä.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman läheisin
neuvonantaja valtiosihteeri Raimo Sailas arvioi viime perjantain
Taloussanomissa, että budjetti hymyilee vähän
joka suuntaan. Sailas korostaa, että hallituksen olisi
pitänyt voimakkaammin varautua ikääntymisen
aiheuttamiin kustannuksiin. Saman ministeriön ylijohtaja Jukka
Pekkarinen puolestaan esitti viime lauantaina 2 miljardin euron
suuruista talouden tasapainottamisohjelmaa ensi vaalikaudelle. Pekkarisen
vaatimus tarkoittaa käytännössä 2
miljardin euron leikkauslistaa. Kumpaa kansalaisten siis pitää uskoa:
(Ed. Pulliainen: Molempia tietysti!) budjettia suitsuttavaa valtiovarainministeriä
vai
varoituksia latelevia asiantuntijoita? (Ed. Gustafsson: Sehän
on heidän tehtävänsä aina ollut!)
Arvoisa puhemies! Mistä oikein on kysymys? Hallitus
asetti ohjelmassaan tavoitteeksi 100 000 uuden työpaikan
luomisen Suomeen. Vaalikauden alussa, kun talouden suhdanteet eivät
maatamme suosineet, kasvua ylläpiti kotimainen kysyntä veronalennusten
ryydittämänä. Varmaan kaikki muistamme,
ketkä noita veronalennuksia esittivät vaaleissa
ja ketkä niitä vastustivat. Tuolloin tavoite 100 000 uudesta työpaikasta tuntui
karanneen ulottumattomiin. Nyt suhdanteet ovat vetäneet
Suomen huimaan lähes 5 prosentin kasvuun, mutta siitä huolimatta
arvioidaan, että uusia työpaikkoja syntyy tämän
vaalikauden aikana vain 80 000. (Välihuutoja sosialidemokraattien
ryhmästä) On surullista, että samalla kun
hallitus itse ennustaa kasvun kääntyvän
ensi vuonna laskuun, budjetista puuttuvat ne toimet, joilla tähän
tilanteeseen vastataan.
Tulevien sukupolvien näkövinkkelistä hallitus
on epäonnistunut tehtävässään.
(Ed. Gustafsson: Suomi on kolmen parhaan maan joukossa työllisyyden
kehityksessä!) — Tämän seurauksena,
ed. Gustafsson, työvoimapula pahenee, sähkön
hinta nousee ja opetuksen taso heikkenee. — Nousun harjalla
kassaan tulvivat verotulot sirotellaan ympäriinsä ja
valtion omaisuuden myynnillä kuitataan lähinnä menoja
investointien sijaan.
Pääministeri Vanhanen, joka nyt ei ole paikalla,
kehuskeli keväällä täällä eduskunnassa,
että tämän hallituksen talouspolitiikasta
kirjoitetaan vielä oppikirjoja. Syntyyköhän
näistä aineksista painotuotetta? Epäilen,
että tuosta kirjasta taitaa tulla omakustanteinen. (Ed.
Zyskowicz: Niin kuin Vanhasen aikaisemmistakin kirjoista!) — Aivan
oikein, ed. Zyskowicz.
Arvoisa puhemies! Jo pitkään jatkuneesta erittäin
vahvasta talouskasvusta huolimatta noin 15 prosenttia työikäisistä suomalaisista
on joko työttöminä tai työvoimapoliittisten
toimenpiteiden piirissä. Hallituksen toimet eivät
ole tehonneet tähän työttömyyden
kovaan ytimeen. Työtä kyllä olisi tarjolla,
ihan niin kuin täällä on todettu. Samanaikaisesti
työvoimatoimistoissa on avoinna noin 50 000 työpaikkaa.
Tarjonta ja kysyntä eivät siis kohtaa.
Ensi vuoden budjetti sisältää kyllä Eero
Heinäluoman markkinoiman työllisyyspaketin. Valitettavaa
on, että tuo paketti jatkaa hallituksen tehottoman työllisyyslinjan
tiellä. Hallitus luottaa perinteiseen tempputyöllistämiseen.
Kesällä julkaistun työministeriön
teettämän tutkimuksen mukaan nykyisen työllisyyskoulutuksen
vaikutukset ovat olleet mitättömät. Saman
tutkimuksen mukaan oppisopimuskoulutus ja tuettu työllistyminen
yksityiselle sektorille parantavat työttömän
mahdollisuuksia työllistyä.
Eikö hallituksen kannattaisi kuunnella omia asiantuntijoitaan
eikä lisätä vuodesta toiseen rahoja tehottomiin
toimenpiteisiin? Näitä demareiden hellimiä temppurahoja
jäi työministeriöltä käyttämättä pelkästään viime
vuonna 35 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle, kuluvalle vuodelle, samoja
rahoja lisättiin, ja ennakkotiedot kertovat taas, että rahoja
jää käyttämättä.
Mitä tekee hallitus ensi vuodelle? Esittää edelleen
lisäyksiä. (Ed. Jaakonsaari: Työllisyys
paranee niillä rahoilla!)
Suurella äänellä hallitus markkinoi
myös uutta työttömille tarkoitettua 700
euron muuttokorvausta. Punamullan propagandan keskellä on hyvä muistaa,
ettei tuolla summalla saa maksettua edes muuttoautoa, saati kompensoitua
vaikkapa Kajaanin ja Helsingin asuntojen välistä hintaeroa
edes yhden neliön osalta. (Ed. Jaakonsaari: Pitäisikö kompensoida?)
Kokoomus tarjoaa vaihtoehdon tälle temppupolitiikalle. — Ed.
Jaakonsaari, tässä se tulee.
Esitämme kotitalousvähennyksen laajentamista — muistatte
varmaan, kenen aloitteesta se pantiin liikkeelle aikanaan (Ed. Jaakonsaari:
Joo, se oli ed. Alho ja minä!) — valmistumiseen
kannustavaa opintotukimallia, joka tarkoittaa opintorahapainotteista
opintotukea, oppisopimuskoulutuksen lisäämistä ja
sen laadun parantamista, työpajatoiminnan lisäämistä sekä työvoiman liikkuvuuden
edistämistä myöntämällä työn vuoksi
kahdella paikkakunnalla asuville erityinen verovähennys.
Ed. Ahde, tämän esityksen, tämän
mallin, me rahoitamme työministeriön pääluokan
sisältä. Meillä on paitsi keinot myöskin
rahat tämän toteuttamiseen. (Ed. Jaakonsaari:
Varsinaista temppuilua!)
Arvoisa puhemies! Miten voimme tulevaisuudessa säilyttää arvostamamme
peruspalvelut? Miten kymmenen vuoden kuluttua takaamme seniorikansalaisille
terveys- ja hoivapalvelut tai koululaisille parhaan mahdollisen
oppimisympäristön? Nämä ovat
lähitulevaisuutemme keskeisiä poliittisia kysymyksiä,
joihin hallitukselta ei ole saatu vastauksia.
Kokoomuksen mielestä huipulle päästään
ja siellä pysytään vain huolehtimalla
suomalaisesta osaamisesta, jonka kivijalka on mainetta niittänyt
peruskoulumme. Tämän edellisten hallitusten perinnön
punamultahallitus on nyt tärväämässä leikkaamalla
joka vuosi ikäluokkien pienentymisen seurauksena säästyvät
rahat muihin tarkoituksiin. Myös opiskelijat, niin kuin
tunnettua on, ovat tunnetuin seurauksin jääneet
hallituksen armottoman valta- ja imagopelin jalkoihin. Kun hallitus
leikkaa lapsilta ja nuorilta, se leikkaa tulevaisuudelta.
Kokoomus haluaa parantaa peruskoulun laatua. Tämä tarkoittaa
nykyistä pienempiä ryhmäkokoja sekä aidosti
toimivaa erityisopetusta. Myös koulutuksen ja työelämän
kohtaamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän
huomiota, niin kuin aiemmin olemme todenneet. Yliopistojen paisuneet
sisäänottomäärät heijastuvat
jo opetuksen laatuun. Maailman 200 parhaan yliopiston listalta löytyy
vain yksi suomalainen yliopisto. Samalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen
tarkoitettujen määrärahojen taso laahaa
kaukana hallituksen itse itselleen asettamasta tavoitteesta. Punamullan
puheet ja teot eivät täsmää.
Arvoisa puhemies! (Ed. Kalli: Enemmän tekoja kuin puheita!)
Suomalaiset ovat entistä huolestuneempia isänmaamme
energiahuollosta. Alalla käydään kovaa
globaalia taistelua, ja sähkön kallistuminen näyttää vääjäämättömältä.
Suomen teollisuudenkin kannattama merikaapelihanke, sähkön
tuominen Venäjältä Suomeen, on suora
epäluottamuslause hallituksen energiapolitiikalle. Lisäksi
kotimaista teollisuutta rokottava päästökauppa,
toimimattomat pohjoismaiset sähkömarkkinat ja öljyriippuvainen
maailmantalous merkitsevät suomalaisille kallistuvaa sähkölaskua.
Pientä kansaneläkettä saavan eläkeläisen 5
euron kansaneläkekorotus hupenee kasvaviin lämmityskuluihin.
"- - jokainen meistä tarvitsee lämpöä,
myös ne eläkeläiset, jotka eivät
saaneet tuloveron alentamisesta juuri penninkään
hyötyä. - - Tällainenkin eläkeläinen
saattaa tänä syksynä täyttää 3 000
litran polttoöljypannun ja maksaa 4 000 markkaa
enemmän siitä." Tämä tuntuisi
varmasti pääministeri Matti Vanhasesta tutulta.
Näin hän puhui tässä salissa
nelisen vuotta sitten keskustan välikysymyksen yhteydessä.
Mitähän pääministeri nyt vastaa
tälle öljypannuaan täyttävälle
eläkeläiselle? Ehkäpä senkin
saamme lukea siitä hänen tulevasta oppikirjastaan.
Kokoomuksella on vaihtoehto hallituksen haparoivalle energiapolitiikalle.
Me olemme valmiita tukemaan kuudennen ydinreaktorin rakentamista.
Samalla on kuitenkin panostettava voimakkaasti energia-alan tutkimukseen
ja tuotekehitykseen, erityisesti bioenergiaan. (Ed. Pulliainen:
Ai, se onkin siitä kiinni!)
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri luonnehti ensi vuoden
talousarviota sen julkistamisen yhteydessä kuntien budjetiksi.
Ministeri Heinäluoma lukee kuitenkin kuntien lisärahaksi myös
vanhojen velkojen kuittaukset ja vajaat indeksitarkistukset. Oikeaa
lisärahaa kunnille on luvassa vain 25 miljoonaa, eikä 424:ää miljoonaa
euroa, kuten hallitus väittää. Samaan
aikaan kuntien toimintamenot kasvavat kaikkiaan 1,1 miljardilla
eurolla. Tällä yhtälöllä ei
kuntia nosteta jaloilleen. Kuntien terveyskeskuksille ja peruskouluille
hallitus tarjoaa kylmää kättä.
Kokoomus on vaatinut johdonmukaisesti, että hallituksen
on aikaistettava kunnilta ottamansa pakkolainan takaisinmaksua.
Teimme asiasta keväällä myös
välikysymyksen. Ministeri Heinäluoma totesi tuolloin:
"Olemme nähneet ja kuulleet täysin tarpeettoman
välikysymyksen tässä tilanteessa - -."
Hallitus kuitenkin kuuli kokoomuksen vaatimuksen ja aikaistaa nyt
tuon velan takaisinmaksua. Me kiitämme siitä.
(Välihuutoja) Me kiitämme ja palveluita käyttävät
kuntalaiset kiittävät siitä. (Ed. Pulliainen:
Todellinen vaikuttajataho ilmeisesti!)
Koska velka kuitataan vähennysjärjestelmän kautta
eikä valtionosuuksina, niin kuin hyvin tunnettua on, on
syytä kiinnittää huomiota hallituksen
valitseman takaisinmaksumallin vaikutuksiin. Hallituksen malli johtaa
kasvavaan eriarvoisuuteen kuntien välillä. Kokoomus
vaatii, että tähän kohdentumiseen liittyvään
ongelmaan löydetään tämän
syksyn budjettikäsittelyn aikana oikeudenmukainen ratkaisu.
Suuri kuntien palvelurakenneuudistus, josta haettiin vastausta
menojen ja tulojen alati kasvavaan epäsuhtaan, siirtyy
kuitenkin ensi vaalikaudelle. Samaan aikaan muuttoliike maassamme käy
kiivaampana kuin koskaan, niin kuin kesällä saimme
lehdistä lukea, ja joka kolmas kunta kuluttaa enemmän
kuin tienaa. Keskustan viime vaalikaudella esittämät
lukuisat, vaikkapa ryhmänjohtaja Pekkarisen suusta kuullut
vaatimukset suunnanmuutoksesta kunta- ja aluepolitiikassa ovat näiden
tietojen ja lukujen varassa yhtä uskottavia kuin saman
puolueen Liisa Hyssälän lupaama 300 euron korotus
kansaneläkkeisiin.
Arvoisa puhemies! Kokoomus julkistaa omat yksityiskohtaiset
budjettivaatimuksensa kuluvan viikon aikana. Joulukuussa teemme
budjettimietintöön vastalauseen, joka on taloudellisesti tasapainossa,
niin kuin edellinenkin oli. (Ed. Pulliainen: Onko se valmiina jo?)
Toivomme kuitenkin, että syksyn aikana kokoomuksen perustellut
muutosehdotukset saavat kannatusta myös hallituspuolueiden
edustajilta.
Martti Korhonen /vas(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen kausi on lähestymässä loppuaan.
Siksi on tässä yhteydessä syytä puhua
yhden vuoden asemasta koko kaudesta ja arvioida tulevaa vähän
pidemmällekin.
Talouden kehitys on ripeää. Velan osuus bruttokansantuotteesta
on alhaisempi kuin mitä kauden alussa tavoiteltiin. Budjettiesitys
on ylijäämäinen niin, että velkaa
lyhennetään jo sillä perusteella, ei
vain vuoden aikana kertyvillä myyntituloilla tai ennakoitua
suuremmilla verotuloilla. Moni muukin asia on mallillaan, ja tästä tietenkin
kuuluu antaa myös kiitosta.
Erittelemättä sitä, mikä on
hallituksen aikaansaannosta ja mikä ulkoisten olosuhteiden
vaikutusta, minusta on sen sijaan paikallaan arvioida myös
sitä puolta, mikä ei ole tällä hetkellä kunnossa.
Tässä keskustelussa on syytä muistuttaa myös
siitä, että jotakin on mennyt pieleen, ja siitä,
mikä on mennyt pieleen.
Hallituksen politiikan keskeinen, ja korostan sanaa keskeinen,
virhe on eriarvoisuuden lisääntyminen ja tavallisten
ihmisten unohtaminen. Hallitus on täysin kuuro ja kivisydäminen
kansalaisten näkökulmasta katsottuna. Suomalainen yhteiskunta
on tällä hetkellä vauraampi kuin se on
ollut koskaan, mutta kaikki ihmiset eivät pääse
yhtä lailla siitä vauraudesta osalliseksi. Monen
elämään liittyy sellaista epävarmuutta,
jonka perustalle ei voi esimerkiksi perhettä ajatella tai perustaa.
Työelämä on entistä epävarmempaa. Vaikka
talouden kasvu on avannut uusia mahdollisuuksia ja aloittain ja
paikkakunnittain esiintyy jopa työvoimapulaa, niin toisaalla
tehtaiden sulkeminen Suomessa ja tuotannon siirtäminen
ulkomaille tuo monelle erinomaisen paljon suuria vaikeuksia.
Toinen mittava ongelma on työsuhteiden määräaikaisuus
ja nimenomaan vastentahtoinen määräaikaisuus.
Elinkeinoelämän puolelta ja täällä salissa
on myös oikealta puolelta ja keskustan suunnalta sanottu,
että työehtosopimusten jäykkyys tuottaa
pätkätyöt. Tämäkään
ei pidä paikkaansa, sillä tosiasiassa Suomi on
huippuluokkaa yritysten työvoiman vaihtuvuudessa ja irtisanomiskustannusten
suhteenkin Suomi on keskitasoa. Eurostatin tietojen mukaan
vastentahtoinen määräaikaisuus on jyrkässä kasvussa. Vuoden
2004 ensimmäisellä neljänneksellä määräaikaista
työtä teki 275 000 henkeä, mutta
vastaavana ajankohtana vuonna 2006 jo noin 300 000 henkeä.
Ongelma on siis yllättävän iso, ja se
on vakava. Tällä hetkellä yli puolet
uusista työsuhteista näyttää olevan määräaikaisia. Määräaikaistyö on
nimenomaan nuorten naisten ongelma.
Työministeriö asetti selvittäjän,
ja hänen työnsä on valmistunut. Nyt odottaisi
hallitukselta toimia, sillä selvitykset on tehty. Ehkä keskeisin
oivallus — niin hirveän yllättävää kuin
se onkin — selvittäjän raportissa on
se, että pitäisi noudattaa lakia, joka rajaa määräaikaiset
työsuhteet poikkeustapauksiksi. Hallituksen vastuulla on,
että lakia noudatetaan, ja jos siihen tarvitaan valvonnan
tehostamista, niin sekin on hallituksen vastuulla. Kysymys kuuluu,
miksi tällä puolella ei valvota, että lakia
noudatetaan. Vasemmistoliitto kehottaa hallitusta mitä pikimmin
panemaan täytäntöön selvittäjän
ehdotukset. Tietoa on, ehdotukset ovat selvät. Nyt tarvitaan
toimia. Yhtä tärkeää on varmistaa,
että työvoiman vuokraus ei syrjäytä vakinaista
väkeä ja että vuokratyövoiman
työehdot ovat asianmukaiset.
Samalla muistutamme, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa
pitää turvata myös kuntayhtymien palveluksessa
olevien työllisyys niin kuin se on turvattu suoraan kunnan
palveluksessa olevien kohdalla viideksi vuodeksi.
Hyvät edustajatoverit, on muitakin, jotka eivät
pääse osallisiksi suomalaisen yhteiskunnan vaurastumisesta.
Näitä ovat esimerkiksi pelkkää kansaneläkettä tai
tavallista työeläkettä saavat. Tästä kysymyksestä keskustelemme
varmasti lisää ensi viikon välikysymyskeskustelussa.
Työttömyysturva ja työttömyysajan
perusturva on myös kehno, eikä pitkäaikaisesti
toimeentulotukea saavan elämä ole helppoa. Vasemmistoliiton
mielestä on pöyristyttävää,
että lapsilisän korotus, silloin kun sellainen
joskus tehdään, leikkaa suoraan toimeentulotukea.
Siis kaikkein köyhimmät lapsiperheet jäävät
tätäkin vähää paitsi
käytännön elämässä.
Lapsiperheiden köyhyys onkin tällä hetkellä suuri
häpeätahra tämän kaiken vaurauden
keskellä. Lapsiperheiden köyhyysaste on Suomessa
kaksinkertaistunut muutaman viime vuoden aikana. Siihen hallituksen mainostamat
täsmätoimet eivät auta.
Veropolitiikka tasaa yhä vähemmän
tuloeroja. Pienituloinen ei juurikaan ole hyötynyt valtion
tuloveroasteikon alennuksista eikä työtuloja vailla
oleva kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen laajentamisesta.
Perusturvan indeksisuoja on vaihteleva, mutta silti aina heikko.
Opintotuessa sitä ei ole lainkaan. Silloinkin kun indeksisuoja
on olemassa, se ei automaattisesti turvaa etuuden saajalle osuutta
yhteiskunnan vaurastumisesta. Etuuden kehitys riippuu siis hallituksen
ja hallitusta tukevan eduskunnan enemmistön tahdosta. Siinä suhteessa
hallituspuolueet ovat olleet todella nuivia kaikkein vaikeimmassa
asemassa olevien suhteen, mutta sitäkin hanakampia auttamaan
niitä, joilla menee jo ennestään hyvin.
Rahoituksellisesti ei olisi ollut mahdoton urakka neljän
vuoden aikana parantaa johdonmukaisesti pienimpiä etuuksia
ja päästää nekin ihmiset osallisiksi
yhteiskunnan vauraudesta. Sitä hallitus ja hallituspuolueet
eivät ole halunneet. Se arvopohja ei ole ollut päällimmäisenä,
ja sieltä tämä kivisydämisyys
kantautuu.
Noin tunti sitten opiskelijajärjestöt luovuttivat
meille kansanedustajille adressin, jossa vaadittiin opintorahan
korottamista. Adressin on allekirjoittanut noin 130 000
ihmistä. Opiskelijoiden vaatimukset ovat erittäin
perusteltuja. Asumislisän vuokrakattoa on tämän
hallituksen aikana korotettu; tässä on menty eteenpäin.
Taka-askeleita on kuitenkin vastaavasti otettu siinä, että opiskelijakaupungeissa
kohonneet vuokrien hinnat ovat pitkälti jo itse asiassa
syöneet tämänkin korotuksen.
Ainoa kouriintuntuva ja kaikkia tasapuolisesti auttava korjaus
opiskelijoiden asemaan olisi opintorahan tuntuva tasokorotus. Opiskelijoiden
tilanne ei kohennu halvoilla julkisuustempuilla, niin kuin tänäänkin
olemme täällä kuulleet. Nimittäin
kukapa ei muistaisi budjettiriihtä seurannutta tökeröä kilpalaulantaa
ateriatuen korotuksesta. Tämä korotus tulee toki
tehdä, mutta se ei kohenna opiskelijoiden taloudellista tilannetta,
ainoastaan estää opiskelija-aterian hinnannousun.
Siksi vasemmistoliitto esittää opintorahan tasokorotusta.
Lisäksi esitämme, että itsenäisesti
asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintotuen tarveharkinta poistetaan.
Hallitus suosii opintotuessa lainapainotteisuutta. Lama-aikana
kasvaneiden opiskelijoiden lapsuutta ovat usein varjostaneet kuitenkin konkurssit
ja läheisten työttömyys. Niinpä lainaluukulle
ei sännätä juoksujalkaa, kuten valtiovalta
suosittelee löysättyään rajoja.
Enää inflaatio ei nimittäin syö lainoja
takavuosien malliin eikä työllisyys ole valmistumisen
jälkeen varmaa. Muissa Pohjoismaissa opintotuki on Suomea
korkeampi, vaikka osittain tämä johtuu myös
suuremmasta lainamahdollisuudesta.
Vasemmistoliitto on lisäksi alun alkaen ajanut toimeentulotuen,
työmarkkinatuen ja kansaneläkkeen tasokorotuksia,
ja jottei nyt joku syyttäisi meitä myöhäisherännäisiksi,
palautettakoon mieliin, että ollessamme edellisessä hallituksessa
ajoimme työmarkkinatuen korottamista jopa sellaisella innolla,
että hallituskumppanit välillä lakkasivat
sanomasta päivää.
Tässä budjettiesityksessä on muutamia
pieniä korjausesityksiä. Jos niitä sanotaan
täsmätoimiksi, niin täsmätoimi
on sekin, että läpivuotavan katon paikkaa yhdestä kohtaa
laastarilla. Vasemmistoliitolle semmoiset täsmätoimet
eivät riitä. Silloin kun verotusta kevennetään,
vasemmistoliiton mielestä etusijalla pitää olla
pienituloisten, niin työssä kuin työelämän
ulkopuolella olevien. Verotuksessa olemmekin ajaneet toisenlaista
linjaa: ei ylisuuria veronkevennyksiä hyvätuloisille,
ei miljonäärien varallisuusveron poistamista.
Miksi hallitus haluaa valtion tuloverotuksessa jälleen
laskea ylimmän tuloluokan marginaaliveroa puoli prosenttiyksikköä?
Eikö tämä hyväosaisten ryhmä ole
hyötynyt jo muutoinkin aivan riittävästi,
on minusta aivan perusteltu kysymys. Ja mitä vaalienjälkeiseen
elämään tulee, niin kyllä miljoonaperintöjä sietää edelleen
verottaa, sillä yhteiskunnassa tarvitaan verotuloja. Siellä on täsmennys-
ja korjaustarpeita, niitä tulee tehdä, mutta kokonaisuudessaan
perintöverosta ei tule luopua. Sitä verorahaa
tarvitaan palveluihin ja koko hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.
Arvoisa puhemies! Kuntatalous on ollut monta vuotta ahdingossa.
Vaikka palveluja heikennetään, niin silti kunnat
vain edelleen velkaantuvat. Tilannetta helpottaa toki niin sanotun
pakkolainan takaisinmaksu, mutta se ei kerta kaikkiaan riitä.
Hallitus ei esimeriksi hyvitä aikaisemmilta vuosilta kertynyttä valtionosuuksien
indeksitarkistusten vajetta vaan päinvastoin kasvattaa
sitä. Kunnille tarvitaan lisää rahaa,
jotta voidaan taata kunnollinen päivähoito, koulutus,
terveydenhuolto ja vanhuspalvelut. Näistähän
siellä itse asiassa on kyse.
Työn ja työvoiman kohtaanto-ongelmaan hallituksen
eväät tässä budjetissa ovat
köykäiset: pieni muuttoavustus. Ei sen sijaan
ole tukea sille, että asuu kotipaikallaan, vaikka joutuukin käymään
työssä kaukana kotipaikkakunnalta, niin että kotiin
ehtii vain kerran viikossa. Toisaalta muuttavan kannalta tähdellisempää kuin muuttoavustus
on se, että uudelta paikkakunnalta löytyy uusi
ja edullinen asunto.
Aluepolitiikasta puuttuvat avaukset, ainakin ne uudet avaukset,
ei itse asiassa mitään. Niitä olisi keskustalta
odottanut ainakin niiden puheiden perusteella, mitä ennen
viime vaaleja kuuli. Tekoja ei kuitenkaan ole näkynyt,
ei ainakaan myönteisiä tekoja. Uusia tiehankkeita
toki käynnistetään, mutta samaan aikaan
tien- ja radanpitoon ei liikene rahaa. Siitä kärsivät
nimenomaisesti syrjäseudut.
Meidän ei tule unohtaa kansainvälistä yhteisvastuuta.
Siksi toivon, että valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota
Suomen kehitysyhteistyöpanokseen. Vasemmistoliitto pitää korotusta välttämättömänä.
Budjetin laadinnassa kehysmenettely eli se, että menot
lyödään vuosiksi etukäteen kiinni,
on ollut hyödyllinen selviydyttäessä talousahdingosta.
Kehysmenettelyn avulla tämä hallitus on kuitenkin
pyrkinyt varmistamaan verotuksen johdonmukaisen keventämisen.
Tällöin menettelystä on väistämättä seurannut
yhteiskunnan eriarvoisuuden kasvu ja julkisten palvelujen heikkeneminen.
Kehysmenettelyä voidaan kuitenkin käyttää myös
oikeudenmukaisuuden lisäämiseen. Se vain on sovittava
hallitusohjelmassa. Hyvä olisi pysähtyä hallituskauden
puolivälissä arvioimaan menokehystä nimenomaan
tästä näkökulmasta. Sitä nykyinen
hallitus ei ole tehnyt.
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Aikaisempina
vuosikymmeninä budjetin lähetekeskustelussa oli
tapana käsitellä myös ulkopolitiikkaa.
Viime vuosina ja viime aikoina näin on tehty todella satunnaisesti.
Saattaisi kuitenkin olla hyväksi myös se, että eduskunta
vuosittain kävisi keskustelua ulkopolitiikasta.
Libanon-selonteon yhteydessä yritimme kysyä hallitukselta,
aikooko hallitus tuoda Afganistanin operaation koko eduskunnan käsittelyyn. Näyttää
näet
siltä, että viisi vuotta sitten eduskunnan hyväksymä operaatio
on vuosien mittaan muuttanut luonnettaan. Isaf-operaation ja Yhdysvaltain
käymän talebanien vastaisen sodan välinen
ero on todella nyt hämärtynyt.
Yhdysvalloissa on terrorisminvastaista kamppailua alettu nimittää pitkäksi
sodaksi. On pakko kysyä tässä vaiheessa,
onko Suomi nyt viisi vuotta Afganistan-selonteon jälkeen
mukana niin sanotussa pitkässä sodassa. En kysy
tätä siksi, että puhuisin operaation
vaaroista, siitä, ovatko suomalaiset turvallisilla alueilla
vai vaarallisilla alueilla. Perään vastausta operaation
luonnetta koskevaan kysymykseen.
Isafin ja amerikkalaisten yhteinen vahvuus lienee tällä hetkellä noin
40 000 sotilasta. Tätä kannattaa verrata
130 000 sotilaaseen, jotka Neuvostoliitolla oli siellä aikoinaan,
ja kuten tunnettua, Neuvostoliitto hävisi Afganistanin
sodan. Nyt Nato pyytää jäsenmailtaan
2 500 sotilasta lisää. Siksikö,
että amerikkalaiset neljä vuotta sitten vähensivät
joukkoja lähtiessään valloittamaan Irakia?
On pakko kysyä, mitä tästä Isafista oikein
tulee. Tähän keskusteluun tarvitaan uusi selonteko
eduskunnalle, ei riitä pelkkä selvitys ulkoasiainvaliokunnalle.
Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä on puututtava
eriarvoisuutta lisäävään kehitykseen.
Vasemmistoliitto vaatii yhteiskunnallisesti ja alueellisesti tasa-arvoa
lisäävää budjettia. Nyt tarvitaan
solidaarisuutta niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti.
Anni Sinnemäki /vihr (ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Opiskelijoita ei ole kohdeltu tässä talousarvioehdotuksessa
oikein. Mikään hallituspuolueista ei ollut valmis
parantamaan opiskelijoiden asemaa. Opiskelijoiden todellisuus on
ilmeisesti liian kaukainen asia, jotta sitä tarvitsisi
ottaa vakavasti. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus
voisi olla tärkeä arvo politiikassa. Tälle
hallitukselle se ei sitä näytä olevan. Pienituloisuuden
rajan alittaa kolme neljästä opiskelijasta. Pienituloisuus
vaikuttaa hyvinvointiin: Joka neljännellä opiskelijalla
on mielenterveysongelmia, joista yleisin on jatkuvan ylirasituksen
kokeminen. Tämä ei ole oikein.
Vihreä eduskuntaryhmä ehdottaa 15 prosentin
korotusta opintorahaan. Kun joulukuussa äänestämme
budjetista, eduskunnasta löytyy lähes enemmistö eli
97 yli viisikymmenvuotiasta mieskansanedustajaa. Tämä ryhmä,
jossa monet ovat opiskelijoiden isiä, voisi yllättää myönteisesti
ja asettua opiskelijoiden vaatimusten taakse. Enemmistöstä puuttuvat äänet
löytyvät kyllä vihreästä eduskuntaryhmästä.
Sorsia ruokitaan niin, että katsotaan onko keittiössä vanhaa
leipää. Niistä jämistä sitten
murustetaan linnuille. Ihmisiin saman logiikan ei pitäisi
päteä. Mutta tämä hallitus hoitaa
köyhyyttä juuri näin. Yli 120 000
lasta elää köyhyysrajan alapuolella.
Lasten köyhyys on jo yleisempää kuin
väestön keskimäärin. Etenkin
yhden vanhemman perheiden tilanne on heikentynyt voimakkaasti. Vaikeuksia
on myös pikkulapsiperheillä ja monilapsisilla
perheillä. Samaan aikaan suurimmalla osalla lapsiperheistä menee
hyvin, ja heidän tulokehityksensä on ollut myönteistä. Jättämällä osan
lapsista myönteisen kehityksen ulkopuolelle luomme lasten
luokkayhteiskunnan. (Ed. Sasi: Luokkataistelu!) Lapsiköyhyyteen
ei riitä vastaukseksi 6 euron korotus elatustukeen.
Perustuslaki lupaa jokaiselle oikeuden toimeentuloon ja hoivaan,
mutta tämä ei ole käytännön
todellisuutta. Esimerkiksi vaikeavammaisten oikeus avustajaan on
perusoikeus, mutta sitä ei ole taattu käytännössä.
Minimietuudet ovat liian alhaisella tasolla. Eläkeläisten
niukasta toimeentulosta keskustelemme ensi viikolla.
Kirkon diakoniatyön johtaja Heikki Hiilamo kutsuu sosiaaliturvajärjestelmäämme
byrokratialoukuksi. Järjestelmä on monimutkainen
ja joustamaton, ja se kahlitsee ihmisiä työttömyyteen. Työn
vastaanottaminen tulee monille, esimerkiksi juuri yksinhuoltajille,
liian kalliiksi ja hankalaksi. Sosiaaliturvan ja arjen vastaamattomuus on
kuin ulkonäköpaineet: aina olet joko liian pitkä tai
lyhyt, liian paksu tai anorektinen.
Fattigdom och små inkomster muntrar inte upp, de slår
ner. För att vi skall slippa byråkratifällan
behövs en basinkomst som sporrar till arbete. Då skulle
var och en få användning för sitt kunnande, även
de som på grund av funktionshinder eller handikapp inte
kan gå ut på arbetsmarknaden på dess
villkor. En fungerande social trygghet hjälper arbetslösa
att sysselsätta sig, ger studerande en möjlighet
att koncentrera sig på sina studier och tillåter
föräldrar att kombinera arbete och familj på ett
vettigt sätt.
Vihreiden mielestä köyhyyspolitiikka on toimintaa
siinä missä muukin poliittinen toiminta. Leipää sorsille
-menetelmällä varmistamme köyhyyden ja
eriarvoistumisen pysyvyyden. Köyhyyden poistaminen tarvitsee
pitkäjännitteistä toimintaa ja määrällisiä tavoitteita,
joita seurataan ja joiden mukaan toimitaan.
Tällaisten mittareiden täytyy olla osa seuraavan
hallituksen ohjelmaa.
Paitsi suomalaisen myös globaalin köyhyyden
poistaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä.
Sitä hallituksella ei ole riittänyt. Kehitysyhteistyömäärärahoissa
Suomi on jäämässä jälkeen EU:ssa
antamastaan sitoumuksesta, ja olemme kaukana Ruotsin, Norjan ja
Tanskan tasosta. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä on
välttämätöntä, että Suomi
siirtyy maailmanlaajuisen vastuun kantamisessa muiden Pohjoismaiden joukkoon.
Seuraavalla hallituskaudella kehitysyhteistyömäärärahat
on irrotettava kehyksistä, jotta voimme nostaa niitä lupaustemme
mukaan. Määrärahojen kasvu on silloin
ripeää, mutta kehitysyhteistyömme rakenteet
ovat sillä tavalla kunnossa, että pystymme tämän
tekemään.
Arvoisa puhemies! Nuoria naisia syrjitään työmarkkinoilla,
koska he käyttävät vanhempainvapaita
puolisoitaan enemmän. Vauva on kallis aarre perheelle ja
yhteiskunnalle, mutta työnantajalle vain kallis. Vihreät
ovat vaatineet tämän ongelman korjaamista yli
kymmenen vuoden ajan. On myönteistä, että hallitus
on osana budjettia päättänyt puuttua
tähän ongelmaan ja esittää uudistuksia
vanhempainpäivärahoihin.
Jos hallitus olisi pitänyt nuorten naisten syrjintää työmarkkinoilla
todellisena ongelmana, esitys ei olisi jäänyt
puolitiehen. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että vanhemmuudesta
työnantajalle aiheutuvat kustannukset on tasattava kokonaan.
Nyt sairaan lapsen hoitopäivät ja mahdolliset
raskauden aiheuttamat poissaolot jäävät
kokonaan esityksen ulkopuolelle, samoin kuin seuraajan perehdyttämisestä aiheutuvat
kustannukset. Puolelle työssäkäyvistä äideistä työnantajat
maksavat myös äitiysloma-ajalta palkkaa, ja tämän
palkan nykyisistä kustannuksista jää edelleen
kolmannes korvaamatta.
Tasa-arvoisen työelämän ja tasa-arvoisen
vanhemmuuden edellytyksenä on, että isät
käyttävät nykyistä enemmän
perhevapaita. Eduskunnan tulee tarkastella huolellisesti esitys
isien korotetusta vanhempainrahasta ja sen oikeutus. Vihreiden mielestä samassa
yhteydessä tulee katsoa, olisiko isille korvamerkityn vanhempainrahakauden pidentäminen
parempi kannustin.
Viidennes äideistä, miltei 20 000 äitiä,
saa vuosittain kaikkein pienintä äitiyspäivärahaa. Hallituksen
esityksessä heidän taloudellinen tilanteensa ei
parane lainkaan. On välttämätöntä, että eduskunta
puuttuu tähän. Vihreä eduskuntaryhmä esittää,
että minimiäitiys-, -isyys- ja -vanhempainpäiväraha
nostetaan työmarkkinatuen tasolle.
Suomesta puhuttaessa kiinnitetään usein huomiota
siihen, että kohtuullisen tasoinen, kollektiivisesti rahoitettu
sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut yhdistyneinä joustaviin
työmarkkinoihin ovat johtaneet hyvään
kilpailukykyyn. Tämä yhdistelmä on näyttänyt
toimivuutensa: huolenpidosta ja luovuudesta on muodostunut positiivinen
kehä.
Otamme suuren riskin, jos laiminlyömme asioita, jotka
ovat osoittautuneet voimavaroik-semme. Menestyvä talous
ja osaava työvoima tarvitsevat syntyäkseen
hyvää peruskoulutusta, laadukasta ammatillista
koulutusta ja korkeakoulutusta sekä monipuolista tutkimusta.
Hal- litusohjelmassa on luvattu käyttää ikäluok-kien
pienenemisestä koituvat säästöt
koulutuksen laadun parantamiseen, mutta näin ei tapahdu.
Yliopistokoulutuksessa on keskitytty laadun sijasta määrän
kasvattamiseen. Opiskelijamäärät ovat
nousseet huomattavasti opettajien määrän pysyessä ennallaan.
Tämä näkyy yliopistoilla massaluentoina,
kirjatentteinä sekä henkilökohtaisen
palautteen ja ohjauksen puutteena. Opetuksen vähäisyys
myös viivästyttää valmistumista
turhaan. Budjetissa hallitus on korottamassa tutkimus- ja kehitysrahoitusta.
Tämä on kannatettavaa, mutta vihreät
ihmettelevät, miksei osaa rahasta suunnata yliopistojen
perusrahoitukseen.
Toimivassa taloudessa monet vaikeat haasteet ovat myös
mahdollisuuksia. Harmaaseen ja mustaan talouteen puuttuminen kasvattaa
valtion verotuloja ja lisää velvoitteistaan huolehtivien
yritysten kykyä menestyä. Harmaan talouden vahinkojen
on arvioitu nousevan 5 miljardiin euroon vuosittain.
Myös maahanmuutto on mahdollisuus, joka on jäämässä käyttämättä.
Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on lähtökohdiltaan kannatettava,
mutta ehdotuksiltaan varovainen. Täällä on
tänään keskusteltu työvoimakapeikoista,
ja kun puhumme niistä tulevaisuudessa, niin meille ei riitä pelkästään
Suomessa tällä hetkellä asuva väestö,
vaan meidän on välttämätöntä puhua
myös maahanmuutosta. On outoa, että edelleen käyttäydymme
kuin maahanmuuttajista olisi meille vain kustannuksia. Tuoreiden tutkimusten
mukaan maahanmuuttajat ovat useissa Euroopan maissa syynä bruttokansantuotteen
kasvuun: ilman heitä kasvu olisi notkahtanut.
Arvoisa puhemies! Neljässä vuodessa lapsi oppii
paitsi puhumaan myös kävelemään
ja leikkimään, syömään
itse, kokoamaan robotin legoista ja kertomaan tarinoita. Neljä vuotta
on pitkä aika. Ympäristöpolitiikassa
Vanhasen hallitus on hukannut neljä vuotta. Aivan viime
aikoina on tosin näyttänyt siltä, että hallitus
olisi oppinut sanomaan jotain, esimerkiksi sanan bioenergia.
Toiminta vielä puuttuu. Vanhasen hallituksen ohjelmassa
luvataan: "Verotuksen rakennetta uudistetaan edistämään
kestävää kehitystä. Ekologisella
verouudistuksella vähennetään uusiutumattomien
luonnonvarojen käyttöä, ympäristöhaittoja
ja edistetään kierrätystä sekä tuotteiden,
niiden kulutuksen ja energiankäytön ekotehokkuutta."
Budjettiesityksen myötä näemme, että tämä hallitusohjelman
kohta jää kokonaan toteutumatta. Ympäristöverojen
osuus valtion verotuloista on jäänyt EU:n keskitasolle.
Naapurimaissa, kuten Ruotsissa ja Virossa, on edetty pitkäjänteisesti
ekologisten verouudistusten suuntaan. Suomalaisten luonnonvarojen
kulutus on edelleen sillä tasolla, että jos kaikki
eläisivät näin, tarvittaisiin neljä maapalloa.
Hallituksen politiikkaa on ollut raideliikenteen jatkuvasti
liian matala rahoitus, jolla radat rapautuvat, ja maaseudun bussivuorojen
leikkaukset. Suunnan pitäisi olla toinen. Yöjunaliikennettä tarvitaan.
Tukholman ruuhkamaksukokeilu yhdistettynä parantuvaan joukkoliikenteeseen on
ollut menestys. Suomessakin tulisi toimia näin. Myös
valtion resursseja tarvitaan, jotta näkisimme uutta raideliikennettä yhtä hyvin
Tampereella ja Turussa kuin Espoossa ja Sipoossa.
Ympäristöministeriön määrärahat
vähenevät tänäkin vuonna: Luonnonsuojelualueiden
hankkimiseen tarkoitetut määrärahat vähenevät,
ympäristötöiden määrärahat
vähenevät, luonnonsuojelusta aiheutuvien korvausten
määrärahat vähenevät.
Tämä tarkoittaa luonnonsuojelulle ja Itämerelle
vaikeita aikoja. Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelu
etenee entistä hitaammin, ja niin lehdoissa kuin kangasmetsissäkin
elävät uhanalaiset lajit muuttuvat entistä uhanalaisemmiksi.
Huonojen uutistenkin oloissa vihreät pitävät myönteisenä,
että hallituspuolueilta on kuulunut viime aikoina ympäristömyönteisiä puheenvuoroja.
Voisiko olla niin, että jonkinlainen käänne on
tapahtunut heidän ajattelussaan? Ilmastonmuutokseen vakavasti
suhtautuvan ja luonnonsuojelun puolesta toimivan hallituksen ohjelmaa vihreät
haluavat olla vaalien jälkeen toteuttamassa.
Ed. Olli Nepponen merkitään
läsnä olevaksi.
Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):
Värderade talman! Ett tack till finansministern och
regeringen för presentationen av regeringsperiodens sista
budgetförslag. Då vi debatterade den första
budgeten hösten 2003 var det ingen i oppositionsleden som
trodde att regeringens strama, men ansvarsfulla budgetramar skulle
hålla. Idag får vi alla konstatera att regeringen
lyckades genomföra vad den lovat. Statsekonomin är
i balans, finländarnas hushållskassa har ökat
tack vare systematiska skattesänkningar och de flesta grupper
har fått sina stöd förhöjda.
Trots att rambudgeten har fungerat är det skäl att
inför nästa regeringsprogram se över
rambudgetmekanismerna. Det måste finnas möjlighet
att justera ramarna enligt dynamiken i samhällsekonomin,
trots att det kan vara enklare sagt än gjort. Svenska riksdagsgruppen
föreslår att biståndsanslagen lyfts ut
ur rambudgetbehandlingen så som flera andra löpande
moment. På det här sättet kunde Finland
på ett enklare sätt uppfylla sina biståndslöften
om att nå 0,7 procent av bruttonationalinkomsten.
Talman! Regeringens socialpaket uppgår till 80 miljoner,
men har trots det fått stark kritik. 80 miljoner euro är
nästan en halv miljard mark. Det är mycket pengar.
Det betyder inte att problemen för vissa grupper skulle
vara åtgärdade. Mycket arbete återstår
också för nästa regering.
Svenska riksdagsgruppen anser att riksdagen ännu noggrant
bör sätta sig in i ensamförsörjarfamiljernas
situation. Svenska riksdagsgruppen har sedan länge talat
för att barnbidragets ensamförsörjartillägg
skall höjas samt att kopplingen mellan utkomststöd
och barnbidrag borde kapas. För den grupp som har det svårast,
dvs. de ensamförsörjarfamiljer som lyfter utkomststöd,
hjälper det inte om barnbidraget höjs eftersom
kopplingen till utkomststödet betyder att utkomststödet
samtidigt minskar. Vi kommer att lämna in en budgetmotion
som skulle innebära en ännu större förbättring
av ensamförsörjarnas situation.
I budgetförslaget ingår nu den efterlängtade familjeledighetsreformen
som debatterats ända sedan föregående
period. Reformen innebär inte bara en förbättring
för barnfamiljerna utan den är också ett
stort framsteg för jämställdheten på arbetsmarknaden.
Då kvinnodominerade branscher inte längre ensamma
måste stå för föräldraledighetskostnaderna
kommer det att leda till att unga kvinnors möjligheter
att få en fast anställning förbättras.
Vi tycker också att det är bra att nivån
på moderskaps- och föräldrapenningen
höjs, men vi vill ännu återkomma till
föräldrapenningen ur ett jämställdhetsperspektiv.
För oss har det inte klarnat varför föräldrapenningen
för pappornas del är högre än
för mammorna. En brist som vi beklagar och som regeringen
borde ha rättat till är att nivån på den
lägsta moderskapspenningen är lägre än
arbetsmarknadsstödet.
On myönteistä, että adoptiovanhempien
vanhempainrahakautta pidennetään. Tavoitteena
tulee olla, että adoptiovanhemmat voisivat olla kotona
lapsiensa kanssa yhtä pitkään kuin biologiset
vanhemmat. Merkittäviä panostuksia ovat myös
tuen lisääminen kuurojen tulkkiapuun ja vaikeavammaisten
päivätoimintaan.
Hallitus on myös muistanut yhteiskuntamme senioreita.
Kahden viime vuoden aikana pienimpiä kansaneläkkeitä on
korotettu kahteen kertaan, ja ensi vuonna kaikkein vähävaraisimpien eläkeläisten
tukea lisätään.
Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä olemme erityisen
iloisia siitä, että hallitus on panostanut hoitoon.
Omaishoitajien tilannetta on parannettu tällä hallituskaudella,
ja ensi vuonna omaishoitajien vapaapäivien lukumäärä kasvaa yhdellä.
(Ed. Vielma: Mitä sillä yhdellä aikaansaadaan?)
Tärkeää olisi, että useammat
kotona omaista hoitavat pääsisivät
omaishoitotukien piiriin. Tässä onkin vielä paljon
tehtävää.
Hallitus on myös muistanut veteraaneja, joiden invaliditeettiastetta
lasketaan siten, että useampi veteraani pääsee
säännölliseen kuntoutukseen. (Ed. Nepponen:
Tuo ei pidä paikkaansa!)
Seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi myös sisällyttää tavoite
palkansaajien ja eläkeläisten välisten
epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi tietyissä tuloluokissa.
Kaikkia veronmaksajia tulisi kohdella yhdenvertaisesti.
Studerandenas ekonomiska situation har väckt livlig
debatt. Visserligen har regeringen genomfört flera studiesociala
förbättringar genom höjda inkomstgränser,
bättre lånevillkor samt måltidsstöd.
Men studentorganisationernas krav om höjt studiestöd
går ändå inte att förbise. Faktum är
att studiepenningen inte har höjts på 14 år. Man
måste ändå fråga sig ifall en
höjning av studiepenningen med 40 euro, vilket studentorganisationerna
har krävt, skulle förenkla livet för
studenterna i städer där de höga boendekostnaderna är
den största löpande utgiften. Därför
föreslår svenska riksdagsgruppen att man i första
hand nu ökar antalet bostadstilläggsmånader
från nio till tolv, dvs. man utökar bostadsstödet
också till sommarmånaderna.
För oss är det ett mysterium varför
regeringen lät bli att i samband med budgetmanglingen höja studerandenas
måltidsstöd. Utan en höjning kommer studerandenas
disponibla inkomster till och med att sjunka, eftersom det är
klart att lunchpriserna kommer att höjas. Nu har i alla
fall alla tre regeringsgrupperna gett besked om att måltidsstödet
skall höjas, och svenska riksdagsgruppen utgår
därför ifrån att denna tekniska miss
enhälligt nu kommer att korrigeras.
Herr talman! Den finländska sjöfartens framtida öde
ligger just nu i regeringens händer. Man måste
beklaga djupt att vi i Finland inte på länge har
haft förmåga att se sjöfarten som en
egen business utan endast som en nödvändig länk
i servicekedjan för exporten. Därför
har vi så kraftigt tappat marknadsandelar inom sjöfarten
redan under en längre tid. Östersjön är
den starkast växande regionen i Europa och sjöfarten
växer därefter. Danmarks sjöfart har
under de senaste åren vuxit med 30 procent, Hollands med
50 procent och Tysklands tonnage har vuxit med 70 procent. Men i
Finland har arbetsplatserna flaggats ut och marknadsandelarna sjunkit
på grund av våra grannländers gynnsammare
lagstiftning.
Det börjar nu bli brådskande att införa
ett gynnsamt reserveringssystem för att gynna nya fartygsinvesteringar.
Sverige inför en förmånlig tonnageskatt
för sina svenska fartyg från och med eller under
2006. Finland måste också ha beredskap att fatta
ett liknande beslut för att rädda den finländska
handelsflottan.
Arvoisa puhemies! Työllisyystilanne on parantunut,
ja työttömyysaste on alhaisempi kuin yli vuosikymmeneen.
Mutta talouden noususta huolimatta meillä on jäljellä tiettyjä rakenneongelmia,
jotka on ratkaistava. On aika nähdä, että osa
työllisyyspoliittisista panostuksista ei tuota odotettua
tulosta. Työministeriön budjetti kasvaa edelleen
joka vuosi siitä huolimatta, että työttömien
määrä vähenee. (Ed. Vielma:
Se onkin demarien hallitus!) Kuitenkin tiedämme, että työllisyyskurssit
eivät pure rakenteelliseen työttömyyteen.
Sen sijaan oppisopimuskoulutus ja kotitalousvähennys
ovat luoneet uusia työtilaisuuksia suhteellisen pienin
kustannuksin. On hyvä, että hallitus kallistaa
nyt korvansa työnantajien tarpeille ja sallii oppisopimusten
lisäämisen.
Siitä huolimatta, että meidän on
löydettävä keinoja uusien työpaikkojen
luomiseksi, meillä on jo akuutti työvoimapula
monilla toimialoilla. Osuvana esimerkkinä on Turun telakka,
suomalaisen viennin aiempi kivijalka, jolla on nyt vaikeuksia saada
ammattitaitoisia hitsaajia. Monissa kunnissa maahanmuuttajat ovat
pelastaneet yritysten toimintamahdollisuudet.
Yleisesti ottaen maahanmuuttopolitiikkamme on edelleen lapsenkengissä.
Ulkomaalaisvirasto on edelleen osoittanut merkkejä asenneongelmista,
kun kyse on ulkomaalaisten oleskelulupahakemuksista. Aivan liian
usein meihin kansanedustajiin ottavat yhteyttä henkilöt,
jotka haluaisivat ja joilla olisi kapasiteettia työskennellä Suomessa,
mutta jotka ovat eri syistä saaneet kielteisen vastauksen
Ulkomaalaisvirastolta.
Hallitus valmistelee parhaillaan maahanmuuttopoliittista ohjelmaansa.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että hallituksen
tulee aktiivisesti hyväksyä ohjelma, joka parantaa
mahdollisuuksia työvoiman maahanmuuttoon. Työvoimapula on
todellinen uhka maamme tulevalle kilpailukyvylle ja investointien
vetovoimalle.
Tässä yhteydessä haluamme myös
korostaa sen merkitystä, että Suomessa lisäämme
panostusta koulujen kieltenopetukseen. Kielitaito avaa ovet toisiin
kulttuureihin, työmahdollisuuksiin ja muuhun maailmaan.
Sen lisäksi että kieltenopetusta kotimaisissa
kielissä tulisi priorisoida paremmin, myös hallituksen
tasolla olisi pohdittava, mitä voitaisiin tehdä muiden
kielten taidon vahvistamiseksi jo peruskoulussa. Kieltenopettajat
ja kielikylpyopettajat muodostavat tärkeän asiantuntijaryhmän
tässä yhteydessä.
Herr talman! Den politiska hanteringen av den stora flyttningsrörelsen
från landet till städerna har tydligen ändrat. Ännu
tidigare var målet att återskapa arbetsplatser
på landsbygden så att familjer kan fortsätta
att leva ett gott liv i sin gamla omgivning. Nu verkar det som om
de flesta partier accepterat att finländarna skall bo i
några stora städer. Det syns inte minst i Helsingfors
skamliga försök att roffa åt sig mer
tomtmark i en närliggande kommun.
Svenska riksdagsgruppen håller fast vid att det fortfarande
skall gå att leva och verka på landsbygden. För
att hela landet skall hållas bebott måste vägar
och järnvägar fungera och hållas i gott
skick. Också det lägre vägnätet
måste få tillräckliga medel liksom lätta
trafikleder och trafiksäkerhetsprojekt. Skärgårdens
förbindelsetrafik måste få mera anslag
redan i höstens tilläggsbudget för att
klara av de högre bränslepriserna.
Vi inom svenska riksdagsgruppen är särskilt nöjda över
att förbättringen av stamväg 51 från Esbo
till Kyrkslätt nu kan inledas, och det är inte en
dag för tidigt.
Lantbrukets framtid står ständigt på spel.
De stora mellaneuropeiska ländernas agenda om att utmanövrera
mindre länder från EU:s jordbruksstöd
måste vi kunna bemästra. Det förutsätter
en samstämmighet i Finland om att vi vill bevara ett inhemskt
jordbruk.
För att det skall lyckas måste regeringen
dels stöda branschens konkurrenskraft och dels ge en positiv
signal till de unga lantbrukarna om att det finns en framtid för
dem. Riksdagen har varje år korrigerat regeringens förslag
om att skära ner på lantbruksrådgivningsverksamheten,
och korrigeringen bör göras även denna
gång. Det är inte klokt att skära i rådgivningen
i en tid då den behövs mera än någonsin
tidigare.
Satsningar på forskningen inom jordbruket och hela
livsmedelsproduktionen är i allra högsta grad
en industriell framtidsfråga. Förbättrade kostvanor
och hälsosam mat är högaktuella frågor överallt
i världen. Vi har både råvaror och kunskap
inom den här branschen. Förutom det har vi i Finland
alla förutsättningar för att gå i bräschen
för den tekniska utvecklingen inom bioenergi och miljövänlig
teknologi. Tillsvidare har vi en hel del problem att lösa
gällande lönsamheten.
En åtgärd lantbrukarna väntar på är
att accisen på lokalt, småskaligt producerad biodiesel,
som alltså lantbrukarna själva har producerat,
skall slopas. Detta innebär inte extra stöd, utan
enbart en skälig skattelättnad för biobränsle
som lantbrukarna skulle kunna använda inom sitt eget och andra
närliggande jordbruksföretag och på det sättet
ersätta annat fossilt bränsle.
Herr talman! Vi måste skapa välfärden
innan vi kan fördela den. I riksdagsperiodens sista budgetbehandling
kan vi redan se till vilka läger de olika partierna hör,
till dem som bara vill fördela välfärden
eller till dem som också vill ta ansvar för hur
välfärden skall skapas. Den här diskussionen är
intressant, inte minst med tanke på nästa års
regeringsförhandlingar.
Ed. Simo Rundgren
merkitään läsnä olevaksi.
Sari Essayah /kd(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Budjetin keskeinen sisältö on talouden
kasvussa ja työllisyydessä. Hallituksen tavoite
on luoda 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden
aikana ja nostaa työllisyysaste ensi vaalikauden loppuun
mennessä 75 prosenttiin. Edustajat Kalli ja Puisto pitivät
jo suurta meteliä siitä, että uusien
työpaikkojen tavoite saattaa jopa toteutua ja hallitus
olisi siten ikään kuin lunastanut mandaatin jatkokaudelle.
Uudet työpaikat eivät kuitenkaan vähennä työttömyyttä samassa
suhteessa. Meillä on edelleenkin piilotyöttömyys mukaan
lukien yli 300 000 työtöntä.
Työllisyysaste on noussut tällä vaalikaudella
siis vain prosentin. Siksi tyytyväisyyteen ei voi olla
aihetta.
Työllisyyspolitiikkaan tarvitaan selkeää tehostamista,
jos ensi vaalikaudella aiotaan edetä tässä tärkeässä tavoitteessa
huomattavasti nopeammin. Vain riittävän korkean
työllisyyden ja hyvän tuottavuuskehityksen oloissa
hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturva kyetään turvaamaan
ilman merkittäviä paineita verotusasteeseen väestön
ikärakenteen voimakkaasti muuttuessa.
Pienet mikroyritykset, joissa työskentelee yhdestä yhdeksään
henkilöä, työllistävät
noin neljänneksen työvoimasta. Erityisesti palvelualojen kasvavaan
kysyntään olisi nyt tartuttava, ja näiden
yritysten alkuun saattamisen tulisi olla painopisteenä.
Kristillisdemokraatit esittävät siksi lisäystä starttirahoihin,
jotka uudistuksen myötä ovat monin paikoin loppuneet
kesken. Samoin pk-yrittäjyyttä autettaisiin alkuun,
kun kompensoitaisiin aloittavien, itsensä työllistävien
työttömyysturvaa.
Hallituksen talousarvioesitystä on kiitelty "kunnonkohotusbudjettina".
Valtiontalouden tulopuoli näyttääkin
yleisen talouskasvun myötä varsin hyvältä;
erilaiset verot ja osinkotulot kerryttävät lähemmäs
pari miljardia lisää yhteiseen kassaan. Samanaikaisesti
kuitenkin kansalaisten alueellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus edelleen lisääntyy.
Hämmentävää onkin huomata, että tilastojen
valossa punamultahallitus on vaalikaudellaan epäonnistunut
eniten juuri näillä politiikkalohkoilla, joita
on pidetty keskustan ja sosiaalidemokraattien vahvuuksina.
Keskustajohtoinen hallitus ei ole onnistunut tasapainottamaan
alueellista muuttoliikettä ja väestörakennetta,
minkä johdosta myös palvelurakenteen turvaaminen
on tulevasta puitelaista huolimatta uhattuna. Maaseudun alasajoa
kiihdyttävät tässä talousarvioesityksessä yksityisteiden
valtionavustusten leikkaus, maaseudun kehittämisvarojen
supistuminen ja maatalousneuvonnan ja -tutkimuksen rahoituksen vähentäminen.
Muuttoraha on hallituksen aluepolitiikan konkurssijulistus. Se edistää siirtymistä
Pääkaupunkiseudulle
ja muille muuttovoittoalueille, kun päinvastoin pitäisi
tukea yritysten pysymistä maakunnissa. Työpaikan
kakkosasunnon verovähennysoikeuden laajennus auttaisi alueellisessa
rakennetyöttömyystilanteessa ottamaan vastaan
lyhytaikaista työtä, kunnes oman alan töitä löytyisi
lähempää kotipaikkakuntaa.
Esitämme myös tuntuvia panostuksia kansalliseen
maataloustukeen, Maatilatalouden kehittämisrahastoon, maataloustutkimukseen
ja -neuvontaan sekä uusiutuvien energiamuotojen tukeen,
muun muassa energiapuun korjuutukeen. Nämä toimenpiteet
parantaisivat työllisyyttä, maaseudun elinvoimaisuutta
ja huoltovarmuutta.
Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattisen valtiovarainministerin
alaisuudessa vaalikaudella tehdään kaikkiaan 3,5
miljardin euron veronkevennykset. Ne ovat hyödyttäneet
eniten hyväosaisia, kuten sosialidemokraatit täällä myönsivät.
Välillisessä verotuksessa kevennykset on suunnattu
viinakassiin ruokakorin sijasta. Tosin, kuten ed. Kallin puheesta
kuulimme, keskustassa on kaivettu jälleen esiin tämä viime
vaalien keskeinen lupaus: ruuan arvonlisäveron alentaminen.
Neljään vuoteen asialle ei hallituksessa ole tehty
yhtikäs mitään.
Meille kristillisdemokraateille ruuan arvonlisäveron
alentaminen ei ole vaalitäky. Haluaisimme tukea erityisesti
lapsiperheiden ja pienituloisten ostovoimaa ruuan arvonlisäveron
5 prosentin alennuksen kautta. Näin tuettaisiin myös maatalous-
ja elintarvikesektorin työllisyyttä ja alennettaisiin
ruuan hintaa. Vattin tutkimustuloksen mukaan 80 prosenttia veronalennuksesta siirtyisi
suoraan kuluttajahintoihin. Samalla päästäisiin
lähemmäs keskimääräistä eurooppalaista
ruuan arvonlisäverotasoa, joka on noin 8 prosenttia.
Kasvavista alkoholihaitoista varoittavat nykyään
jo yritysjohtajat. Hallitus ei kuitenkaan nöyrry myöntämään
tehtyä kohtalokasta virhettä. Esitämmekin
keskimäärin 20 prosentin korotusta alkoholiveroon
suunnaten se etenkin väkevien juomien hintaan. Myös
tupakkaveroon tulisi tehdä kulutusta hillitsevä korotus.
(Ed. Rossi: Uusi viinaralli alkaisi!)
Perintöveron kohtuullistamista leskille ja alaikäisille
lapsille ei tule jättää seuraavalle vaalikaudelle.
Suurimmat epäkohdat koskevat nimenomaan tapauksia, joissa
eloonjäänyt puoliso ja perinnönjättäjän
lapset joutuvat myymään kotinsa perintöveron
takia. Tätä koskeva ja yli sadan kansanedustajan
allekirjoittama ed. Kalliksen lakialoite perintöveron korjaamisesta
tulee toteuttaa pikaisesti. Alkavalla vaalikaudella tulee sitten
perintöveron kohtuullistamista jatkaa.
Autoverotuksessakaan ei pidä jäädä odottelemaan
päästöihin perustuvaa käyttömaksudirektiiviä,
vaan on varauduttava käyttövoimaveron alennuksella.
Dieselautot ovat vähäpäästöisiä ja voivat
käyttää myös biopolttoainetta
suurempia määriä. Myös ympäristöystävällisempien
hybridiautojen verokohtelua olisi helpotettava.
Arvoisa puhemies! Perusturvan ostovoima on hiipunut viimeisten
15 vuoden aikana samanaikaisesti, kun kansantalous on kasvanut vauhdilla.
Heikoimmassa asemassa olevat pitkäaikaistyöttömät,
yksinhuoltajat ja pienimpien eläkkeitten saajat sekä opiskelijat
ovat jääneet pysyvästi köyhyys-
ja selviytymisloukkuun. Suurin syy siihen on ensisijaisten etuuksien
heikko taso. Hälyttävää on ollut
etenkin lapsiköyhyyden lisääntyminen.
Kuten olemme täällä jo kuulleet, 120 000 lasta
elää kotitalouksissa, joiden tulot jäävät
alle EU:n köyhyysrajan, 750 euron kuukaudessa.
Hallituksen budjettiesitykseensä suurieleisesti kyhäämän
niin sanotun sosiaalipaketin sisältämät
vaalikarkit eivät ole todellinen apu syrjäytymiseen
ja eriarvoistumiseen. Ne tuovat kenties budjettiin paremman maun,
mutta eivät vie nälkää. Monen
eri ryhmän tarpeisiin ripotellut 80 miljoonan euron panostukset,
joista lähes puolet maksavat kunnat, eivät tarjoa
todellista helpotusta pienituloisimpien elämään.
Esimerkiksi 10 euron lisäyksen kotihoidon tuen sisarkorotukseen saa
vajaa 4 prosenttia lapsista ja eläkkeensaajien asumistuen
keskimäärin 6—7 euron korotus lämmittää mieltä noin
13 prosentilla eläkeläisistä.
Kristillisdemokraatit haluavat rakenteellisia parannuksia, joiden
avulla puretaan toimeentulon loukkuja. Lapsilisien vaikutus toimeentulotukeen
on yksi näistä. Näiden lisäksi työttömyysturvan lapsikorotukset
ja lapsen huoltajan verotuksen ansiotulovähennys nostavat
vaihtoehtobudjettimme panostukset lapsiperheisiin vajaaseen 300
miljoonaan euroon. Näin helpotettaisiin tuhansien suomalaisten
lapsiperheiden arkea ja torjuttaisiin lasten huono-osaisuuden lisääntyminen.
Hallitus ei sen sijaan ole priorisoinut eriarvoisuuden ja lapsiköyhyyden vähentämistä
muutoin
kuin puheitten tasolla. Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri, entinen
keskustaministeri Eeva Kuuskoski totesi Kotimaa-lehdessä:
"Lapsiköyhyyden kasvua ei näköjään
pidetä EU-Suomessa ongelmana. Hallituskin ohitti tämän
budjettiriihessään."
Indonesian presidentin vierailu
Toinen varapuhemies:
Arvoisa puhuja! Keskeytän teidät hetkeksi
todetakseni eduskunnalle, että ilmoituksen mukaisesti Indonesian
tasavallan presidentti Susilo Bambang Yudhoyono seurueineen on saapunut
seuraamaan täysistuntoamme. Eduskunnan puolesta lausun
arvoisat vieraat tervetulleiksi eduskuntaan. (Suosionosoituksia)
Puhuja on ystävällinen!
Kiitos, puhemies! — Esimerkiksi suomalaisen sosiaaliturvan
räikeä epäkohta, pienimmän äitiys-
ja vanhempainpäivärahan työttömyyspäivärahaa
alhaisempi taso, jää edelleenkin korjaamatta.
Ministeri Haatainen on valittanut asioiden sotkemisesta keskenään,
kun olemme tästä toistuvasti huomauttaneet. Moite
on outo, sillä eduskunnan käsittelyyn juuri tullut
vanhempainvapaaesitys koskee samaa sairausvakuutuslakia, jossa säädetään
myös minimipäivärahoista. On hyvä,
että töissä olevien vanhempien etuuksia
parannetaan. Mutta samalla ei saa unohtaa sitä viidesosaa
vanhemmista, joka ei saa ansiosidonnaista etua. Heitä ovat
lähinnä opiskelijat, pätkätyöläiset
ja työttömät, joiden soisi myös saavan
taloudellisen mahdollisuuden perheen perustamiseen.
Esittäessään isille äitejä korkeampaa
vanhempainpäivärahan korvausprosenttia hallitus halunnee
toteuttaa niin sanottua positiivista diskriminaatiota, jotta isät
jäisivät yhä suuremmassa määrin hoitovapaalle. Todellisuudessa perhevapaaesitys
syrjii pienituloisten lisäksi naisia ja yksinhuoltajia.
Miksi tasa-arvon edistämiseksi pitää naisia
keskimäärin parempipalkkaisille miehille maksaa
korkeampaa päivärahaa? Yksinhuoltajaäitien
talouksissa tästä korotuksesta ei ole mitään
hyötyä eikä myöskään niissä perheissä,
joissa äiti haluaa joka tapauksessa käyttää koko
vanhempainloman. Myös adoptiovanhempien asema jää parannuksesta huolimatta
edelleen biologisia vanhempia heikommaksi.
Sen sijaan hallitus esittää täyttä vanhempainrahaoikeutta
myös rekisteröidyssä parisuhteessa elävän
vanhemman kumppanille, jolla ei ole sen paremmin juridista kuin
biologistakaan suhdetta lapseen. Moni varmaan miettii, kumpi lesbopariskunnasta
on se, joka saa isille tarkoitettua — heteronaisen ulottumattomissa
olevaa — korkeampaa päivärahaa. Harvoin
näkee näin tökeröä lakiesitystä,
jossa ikään kuin takaoven kautta yritetään
ujuttaa eduskuntaan voimassa olevan perhelainsäädännön
ja perustuslaillisen yhdenvertaisuuden kanssa ristiriidassa oleva
esitys. Aikoinaan parisuhdelain esityksessä nimenomaan
todettiin, että rekisteröidystä parisuhteesta
ei seuraa mitään vanhemmuuteen liittyviä oikeuksia
tai velvollisuuksia. Voi vain ihmetellä Vanhasen hallituksen
intoa murentaa perinteistä perhekäsitystämme.
Arvoisa puhemies! Tämän kuun alusta lukien eläkeläiset
ovat päässeet törsäämään
hallituksen 5 euron kuukausikorotuksella. Sijoitusongelmia ei varmaan
kenellekään ole tullut. Pienituloiset eläkeläiset
odottavat edelleen kansaneläkkeen todellista tasokorotusta.
Ministeri Hyssälän ennen viime vaaleja eläkeläisille
markkinoiman 300 euron korotuksen moni on todennut yhdeksi katteettomimmista
vaalilupauksista.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää kansaneläkkeisiin
täysin realistista 20 euron kuukausikorotusta. Ajamamme
reseptikohtaisen omavastuun poistaminen helpottaisi suurten lääkekulujen
kanssa kamppailevien eläkeläisten lisäksi
myös pitkäaikaissairaiden tilannetta. Pitkäaikaistyöttömien
eläketuen piiriin olisi saatava yhä useampi yli
kymmenen vuotta työttömänä ollut
yli 58-vuotias. Tämä olisi inhimillistä kohtelua
henkilöille, joilla ei ole tosiasiallista työllistymismahdollisuutta.
Kuten olemme kuulleet, hallitus todella tyrmäsi toiveet
opintotuen korottamisesta ja tulorajojen kohtuullistamisesta, vaikka
opintotuen reaaliarvo on pudonnut viidennekseen. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön
8
miljoonan euron määrärahaleikkaukset
sen sijaan maksatetaan opiskelijoiden käyttömaksujen
korotuksilla. Terveydenhuollosta tinkimisen tulisi olla viimeinen keino,
koska jo nyt noin 30 prosenttia yliopisto-opiskelijoista kokee runsasta
stressiä ja jaksamisongelmia tasapainoillessaan riittämättömän opintotuen
ja työssäkäynnin välillä.
Hallituksella ei ole selvästikään
näkemystä siitä, mihin suuntaan se on
opintotukea viemässä. Nykyinen yhtälö,
jossa opintoraha on riittämätön, mutta
töitäkään ei saisi tehdä ja
valmistua pitää määräajassa,
on täysin kestämätön. Eipä ihme,
että teekkarihuumorissa hallituksen opintososiaalista politiikkaa
kuvataankin jo lauseella "pari pierua opiskelijan suuntaan". Esitämme opintorahan
15 prosentin korotuksen ohella myös opintotuen lapsikorotusta.
Koulutusta ja opiskelua ei tule mielestämme vaikeuttaa,
vaan sitä tulee kannustaa.
Arvoisa puhemies! Kansallisen terveyshankkeen kustannukset ovat
ylittäneet hallituksen arviot, aivan kuten ryhmämme
etukäteen varoitti, eikä jonojen purku ole edennyt
suunnitellusti. Pisimpiä odotusaikoja on hammashoidossa.
Helsingin hammashoitojono on kesän aikana venynyt lähes
12 000 kaupunkilaiseen, ja heistä noin puolet
on jonottanut hoitoa yli hoitotakuulain sallimat kuusi kuukautta.
Turussa tilanne on vielä pahempi. Siellä hammashoitoa
jonottaa joka kahdeskymmenes turkulainen, ja niin oikeusasiamies
kuin lääninhallituskin odottavat kanteluiden perusteella
selvitystä kaupungin palvelutoimesta vastaavilta. "Hoitotakuu
on tullut kunnille tavattoman kalliiksi, eikä hallitus
ole laskelmissaan huomioinut sitä", puolustautui eräs
kaupungin johtavia viranhaltijoita. Punamultahallitus on pakkolainoin
ja vajain indeksikorotuksin ajanut kunnat lähes rikkomaan
perustuslain velvoitetta terveyspalvelujen turvaamisesta. Voidakseen
huolehtia lakien mukaisista peruspalveluista eduskuntaryhmämme
esittää täysiä indeksikorotuksia
kuntien valtionosuuksiin ja lisäystä harkinnanvaraisiin
rahoitusavustuksiin.
Viime keväänä tässä salissa
käytiin kristillisdemokraattien aloitteesta rakentava välikysymyskeskustelu
vanhustenhoidon tilasta. Hallituspuolueidenkin taholta laajasti
myönnettiin alueelliset epäkohdat ja korjaustarpeet.
Sen jälkeen ministeriön asettama selvitysmies
professori Kivelä sai kesäkuussa valmiiksi häneltä tilatun raportin, mutta
hallitukselta ei ole tullut sen paremmin toimenpide- ja lainsäädäntöpakettia
kuin rahoitusehdotusta vanhuspalvelujen kohentamiseksi. Eikö yksin
kotonaan ja laitoksissa makaavien vanhusten tilanne liikuta hallituksen
päättäjiä, vaikka he nämä tarpeet
tietävätkin? Kristillisdemokraattien minimivaatimus
on 4 000 hoitajan lisäys vanhuspalveluihin. Suurempien
valtionosuuksien lisäksi tarvitaan lainsäädäntöä,
joka velvoittaisi kunnat takaamaan riittävän vanhustenhuollon
laadun. Samalla tulisi vahvistaa lääninhallitusten
mahdollisuuksia valvoa hoidon laatua ja oma-aloitteisesti tarttua
puutteisiin.
Omaishoito kaipaa edelleenkin parannusta. Merkittävä osa
omaishoitajista on jätetty varojen puutteen vuoksi omaishoidon
tuen ulkopuolelle, ja kriteeristöä leimaa kuntakohtainen
sattumanvaraisuus. Vaikka budjetin mukana tulee omaishoitajille
ylimääräinen vapaapäivä,
jää se monilta pitämättä,
kun hoidettaville ei edelleenkään ole tarpeeksi
tarjottavana sijaishoitopaikkoja eikä kotiin saada hoitajia.
Hallitus ei myöskään toteuta vaikeavammaisten
henkilökohtaista avustajajärjestelmää.
Apua tarvitsevat myös kaukana olevat lähimmäisemme.
Kehitysaputavoitetta ei saa unohtaa, vaikka hallitus on livennyt
0,7 prosentin uralta. Suomalaisten kehitysapujärjestöjen
tuen lisäksi kehitysapulahjoitusten verovähennysoikeudella kannustettaisiin
mielestämme niin kansalaisia kuin kansalaisjärjestöjä kohti
kehitysyhteistyötavoitetta.
Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti
haastaa hallituksen linjan. Haluamme näyttää,
että reilun 1,3 miljardin euron vaihtoehtoisella käytöllä rakentaisimme
sosiaalisesti oikeudenmukaisemman, perheitä, peruspalveluita
ja työllisyyttä tukevan ja alueellisesti tasapainoisemman
Suomen. Vanhasen punamultahallitus on karusti näyttänyt
toteen sen, että suotuisista suhdanteista ja talouden kasvusta
ei automaattisesti seuraa heikoimmista huolehtiminen, vaan siihen
tarvitaan oikeita arvovalintoja.
Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen eduskunnalle antamassa vaalikauden
viimeisessä talousarvioesityksessä lähdetään
siitä, että vienti vetää, työpaikkoja
syntyy kotimaahan enemmän kuin niitä ehditään
ulkomaille viedä, inflaatio pysyy suurin piirtein kurissa,
mutta talouskasvu hieman hidastuu ja asettuu 3 prosentin paikkeille.
Suomen kansantalouden pyörät pyörivät
siis ensikin vuonna vinhasti. Hallituksen harjoittamalla talouspolitiikalla
on ollut kuitenkin vain vähän tekemistä sen
kanssa, että olemme saaneet elää onnellisten
tähtien alla kansainvälistä nousukautta.
Olemme nyt tämän noususuhdanteen huipulla. Ensi
vuonna Yhdysvaltain kansantalouden odotetaan notkahtavan, jolloin
Euroopan talouskasvu hidastuu ja sitä myötä Suomen
viennin kasvu tullee hiipumaan. Aasian talouskasvu sen sijaan jatkunee
vahvana.
Joka tapauksessa Suomen talouden kokonaiskuva on myönteinen,
kuten asiantuntijat ovat todenneet. Valtion tulot ovat nousseet
vuosi vuodelta enemmän kuin on osattu ennakoida, ja valtionvelkaa
esitetään lyhennettäväksi. Jakovaraa on
siis syntynyt, ja perussuomalaisten mielestä sitä pitää voida
nyt myös jakaa, mutta järkevästi ja oikeudenmukaisesti.
Arvoisa puhemies! Suomi on vauraampi kuin koskaan, mutta onko
se myös tylympi kuin koskaan? Ainakin hallituspuolueiden
asenteista vähäosaisia ja vaikeuksissa olevia
kansalaisia kohtaan kertoo omaa korutonta kieltään
se tosiasia, että köyhät saavat tästäkin
budjetista vain murusia. Taitavasti markkinoitu, mutta vain noin
80 miljoonan euron köyhyyspaketti on budjetin kokonaisuuden
kannalta katsottuna todella vaatimaton. Mittaluokaltaan
köyhyyspaketti on samaa tasoa kuin raharikkaille äskettäin
lahjoitettu varallisuusveron poisto. (Ed. Kuoppa: Huomattavasti
vähemmän!) Meillä olisi ollut varmasti varaa rakenteellisesti suurempiin satsauksiin
köyhyyden
ja eriarvoisuuden poistamiseksi.
Palkansaajien veronkevennykset jatkuvat, mutta maltillisemmin
kuin kuluvana vuonna. Valitettavasti kevennykset eivät
edelleenkään suuntaudu siten kuin perussuomalaiset
toivoisivat niiden suuntautuvan. Mielestämme kevennysten painopisteen
tulisi olla ennen muuta kaikkein pienituloisimpien kansalaisten
verorasituksen keventämisessä. Eläkkeensaajien
verotuksen epäkohtiakaan ei pidä unohtaa: eläketulon
verotus ei saa millään tulotasolla olla korkeampaa kuin
vastaavan suuruisen palkkatulon verotus. Pidämme tärkeänä myös
perintöverotuksen epäkohtien korjaamista muun
muassa poistamalla se lähiomaisilta. (Ed. Wallin: Oikein!)
Arvoisa puhemies! Parhaiten ja nopeimmin pienituloisten ja vähävaraisten asemaa
helpotettaisiin alentamalla ruuan arvonlisäveroa. (Ed.
Wallin: Ei pidä paikkaansa!) Siitä olisi hyötyä suomalaiselle
maataloudelle ja koko kansantaloudelle, sillä tosiasia
on, että kaikkein pienituloisimmille annettu lisäeuro
palautuu heti kulutukseen lähes täysimääräisesti,
kun taas hyvätuloisella palautumisprosentti on olematon.
Hyvätuloisilla lisäeurot siirtyvät herkästi
säästöihin ja sijoituksiin eivätkä hyödyntämään
kotimarkkinoita, toisin kuin pienituloisilla eläkeläisillä,
sotiemme veteraaneilla ja kotirintamanaisilla, opiskelijoilla, työttömillä,
lapsiperheillä sekä yksinhuoltajilla. Nämä väestöryhmäthän
joutuvat pakosta käyttämään
käytännössä lähes kaikki
käytettävissään olevat varat
jokapäiväisiin elinkustannuksiinsa,
kuten ruokaan, asumiseen, vaatteisiin ja liikkumiseen.
Etenkin opiskelijat hallitus unohti budjettiesityksessään.
(Ed. Wallin: Ei täysin!) Näiden vaatimukset asemansa
parantamiseksi ovat perussuomalaisten mielestä hyvin perusteltuja.
Esimerkiksi opintorahaa ei ole korotettu 14 vuoteen.
Arvoisa puhemies! Taitaa olla vaalit tulossa, kun köyhälläkin
riittää taas ystäviä, vaan miten mahtaa
olla tekojen laita? (Ed. Korhonen: Puheita, puheita!) Keskustapuoluekin
puhuu jo seuraavasta hallitusohjelmasta, jossa köyhän asiaa
sitten tosissaan ajettaisiin. Miksi köyhän asiaa
ei voida ajaa nyt, kun siihen on taloudelliset mahdollisuudet ja
keskusta on hallituksessa? (Ed. Zyskowicz: Hyvä kysymys!)
Viime vaalien alla keskustaehdokkaiden antamat lupaukset ruuan arvonlisäveron
alentamisesta ja eläkkeiden tuntuvista tasokorotuksista
olisi voitu lunastaa jo tällä hallituskaudella
ja viimeistään tässä talousarvioesityksessä.
(Ed. Zyskowicz: He puhuivat vain seuraavasta vaalikaudesta!) Etteivät lupaukset
vaan
olisi jälleen esimerkkejä keskustan harjoittamasta ääntenkalastelusta.
Arvoisa herra puhemies! Budjetin työllisyyspaketilla
hallitus haluaa parantaa työvoiman kysynnän ja
tarjonnan kohtaamista. Työmatkakulujen verovähennysoikeuden
korottaminen on tässä suhteessa oikea keino, siitä tunnustus
hallitukselle. Sen sijaan olemme täysin toista mieltä työpaikan
perässä muuttaville luvassa olevan 700 euron muuttoavustuksen
kansallisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Muuttoavustus on aluepoliittisesti
tyly "viimeinen sammuttaa valot" -tyyppinen viesti. (Ed. Pulliainen:
700 euroa plakkarissa!) — Se on vasemmistoideologialle
ominainen (Ed. Tennilä: Ei ole!) vahva kannanotto keskittämispolitiikan puolesta,
ed. Tennilä. (Ed. Tennilä: Ei ole meidän
ainakaan!) — Siksi perussuomalaiset vastustavat ehdottomasti
muuttoavustusta. Haluamme pitää koko Suomen asuttuna
ja elinkelpoisena. Kaikkia ei pidä pakottaa Ruuhka-Suomeen,
vaan päinvastoin valtion pitäisi edistää työpaikkojen
syntymistä ja säilymistä kaikkialla maassa.
(Ed. Gustafsson: Näinhän hallitus juuri toimii!)
Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja siksi hallituksen
olisi kannattanut muuttoavustuksen sijaan paremminkin harkita esimerkiksi
polttonesteiden veronalennusta.
Arvoisa puhemies! Tämäkään
talousarvioesitys ei sisällä mitään
merkittäviä parannuksia sotiemme veteraanien ja
kotirintamanaisten etuuksiin. Vaikka veteraanien poistuma onkin
suuri, tarvitsevat he yhä enemmän rahaa kuntoutukseen
ja asuntojen peruskorjaukseen, jotta mahdollisimman moni heistä voisi
asua omassa kodissaan. Oikeastaan ainoa talousarvioesityksestä löytämämme
myönteinen asia veteraanien kannalta on, että 20
prosentin haitta-asteen omaavat sotainvalidit saavat oikeuden jaksoittaiseen
laitoshoitoon. Perussuomalaisten mielestä tällaisesta
prosenteilla näpertelystä pitäisi jo
kerta kaikkiaan luopua. On muistettava, että tämän
itsenäisyyttämme puolustaneen ja hyvinvointiamme
rakentaneen väestön keski-ikä on jo noin
85 vuotta. Pian veteraanien etuuksien parantaminen on myöhäistä.
Epäilemättä perussuomalaisille tullaan
taas kerran sanomaan, että kyllä muuten, mutta
kun ei ole rahaa. (Ed. Kalli: Eikä ole ääntenkalastelua?)
Kun sitten puhutaan kehitysavun nostamisesta tai pakolaisten
ja turvapaikanhakijoiden aiheuttamista menoista, puhumattakaan EU:n
jatkuvasti paisuvista pakkojäsenmaksuista ja muista menoista,
kuten meneillään olevasta EU-puheenjohtajuuskaudesta,
tuntuu rahaa yhtäkkiä näihin kankkulankaivoihin
riittävän. (Ed. Soini: Moolokin kitaan!) Kuten
budjettiesityksestä käy ilmi, Suomi jopa osallistuu
ensi vuonna Isolle-Britannialle myönnettävän
EU-maksuhelpotuksen rahoittamiseen 128 miljoonalla eurolla! Tämä on täysin
käsittämätöntä. Rahaa
Suomella siis on, mutta kyse onkin siitä, mihin haluamme
sen kohdistaa. Toivomme todella, että eduskunnassa löytyy
riittävä yksimielisyys yli puoluerajojen korjata
veteraaniasioihin liittyvät epäkohdat. Nyt ovat
viimeiset hetket käsillä. (Ed. Vielma: Täältä löytyy
tukea!)
Arvoisa puhemies! Jos veteraanien etuuksista ei perussuomalaisten mielestä voidakaan
tinkiä, kehitysavun korotuksissa voidaan vallan mainiosti
niin tehdä. Puheet Suomen kehitysavun häpeällisestä tasosta
ovat nimittäin tietoista harhaanjohtamista. Euromääräinen
kehitysapu on noussut viime vuosina hurjaa vauhtia. Muutenkin kehitysavussa
olisi täysremontin paikka. Korruptoituneiden ja omaa kansaansa
sortavien hallitusten avustaminen tulisi lopettaa kokonaan.
Arvoisa herra puhemies! Esityksen tiemäärärahat
eivät yksinkertaisesti riitä tiestön
kunnossapitoon, saati välttämättömiin
perusparannuksiin, mikä koskee myös ratoja ja
siltoja. Tiepääomaa, joka on kansallisomaisuuttamme,
tuhoutuu tällä hetkellä yli 100 miljoonan
euron vuosivauhtia. Mitä järkeä on tässä tiestön
rapauttamisessa? Täytyy ihmetellä, ettei valtiovarainministeriö ole puuttunut
tällaiseen holtittomuuteen, sillä sehän on
samaa kuin velanotto.
Perustienpidon ennestään riittämättömät määrärahat,
joita nyt vielä esitetään leikattavaksi
samoin kuin yksityisteiden valtionapua, ovat mielestäni
jopa perustuslain tasavertaisuushengen vastaisia, sillä tällainen
tienpito vaikeuttaa syrjäisemmillä seuduilla asuvien
kansalaisten elämää. Samalla se johtaa
siihen, etteivät yritykset voi eivätkä halua
hakeutua sellaisille alueille, joilla ei ole ympäri vuoden
liikennekelpoisessa kunnossa olevaa tiestöä. Osa
yksityistiestöstä on jopa kulkukelvotonta, koska
niiden peruskunnostusta ei ole vuosiin kyetty rahanpuutteen takia
suorittamaan. Maaseudulla asuu yksin yksityisteiden varrella puoli
miljoonaa kansalaista. Näin johtava hallituspuolue keskusta
muistaa budjetissa maaseudun uskollisia äänestäjiään.
Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjettia ei voi kutsua
maaseutuystävälliseksi muutenkaan. Vaikka eduskunta
vasta hyväksyi maatalouspoliittisen selonteon, ei sen ehdotuksia
toimenpiteiksi maatalousväestön jaksamisen edistämiseksi
yhä suuremmiksi kasvavilla maatiloilla ole otettu huomioon
edes lomituksen osalta. Esitykseen ei ole mahtunut myöskään turkistarhaajille
hyvin tarpeellista lomitusmahdollisuutta. Tästä ja
muistakin puutteista keskustalaiset tietenkin syyttävät
jälleen hallituskumppaniaan sosialidemokraatteja. (Ed.
Zyskowicz: Ja kokoomusta!) Perussuomalaiset haukutaan populisteiksi
ja asiaintilaan luvataan samalla suunavauksella korjausta seuraavissa
hallitusneuvotteluissa. Uskokoon, ken haluaa. Varsin taipuisa maamme
johtavaksi hallituspuolueeksi Suomen keskusta joka tapauksessa on,
jos sen ylitse mennen tullen pystytään kävelemään
näin monessa sen äänestäjäkunnalle
tärkeässä asiassa. Tosiasiaksi jää,
että EU:n pauloissa olevat keskustalaiset ovat aivan yhtä syyllisiä maaseudun
kurittamiseen kuin sosialidemokraatit; teot puhuvat puolestaan.
Perussuomalaisissa herättää myös
hämmästystä Kemera-tukien tuntuva alentaminen,
kun toisaalta painotetaan puuntuotannon turvaamista, ed. Kalli,
ja toisaalta energiapuun korjuun merkitystä.
Arvoisa herra puhemies! Sisäinen turvallisuus ja oikeusturva
ovat viime päivinä puhuttaneet kansalaisia. Valitettavasti
esitetyillä poliisin määrärahoilla
poliisin näkyvyys tulee edelleen heikkenemään
ainakin maakunnissa ja niin sanottujen tavallisten rikosten tutkinta-aika
tulee pidentymään entisestään.
Yleisen oikeusturvallisuuden kannalta on huolestuttavaa, että käsittelyajat
niin rikos- kuin siviilijutuissa ovat tällä hetkellä aivan
liian pitkiä. Rikosjutuissa resurssipula on huutava syyttäjästä aina
korkeimpaan oikeuteen saakka. On myös muistettava, että ripeä talousrikostutkinta,
nopea tuomioistuinkäsittely sekä tehokas perintä tuottavat
valtion kassaan enemmän euroja kuin siitä aiheutuneet
kustannukset ovat. Samalla siis valtion tulot kasvaisivat ja ed.
Pulliaisen paljon esillä pitämä harmaa talouskin
saataisiin kuriin. Budjettiesitys tuottavuusohjelmineen ei lupaa
tältäkään osin hyvää valtionhallinnolle.
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset esittävät
lopuksi toivomuksenaan, että erityisesti hallituspuolueiden
eduskuntaryhmät pyrkisivät valiokuntakäsittelyssä saamaan
kansalaisten perustuslainkin takaamia perusoikeuksia ja palveluja
parantavia muutoksia yhteisen isänmaamme parhaaksi.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies
Paavo Lipponen.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Arvoisa puhemies! Käydystä ryhmäpuheenvuorokierroksesta
on käynyt ilmi, että talouden perusasioista voimme
kuitenkin olla suurin piirtein yhtä mieltä: Kasvu
on vahvassa nousussa, työllisyys kohenee — viime
vuonna 50 000, tänä vuonna 20 000—30 000 — valtion
budjetti tasapainottuu ensi vuonna. Ilmeisesti olemme samaa mieltä myös
siitä, että tämä budjettiehdotus
on kuntien kannalta paras 15 vuoteen ja lisäksi voimme
tehdä parannuksia myös kansalaisten sosiaaliturvaan
ja sitä kautta pitää huolta, että oikeudenmukaisuus
säilyy koko eduskunnan johtoajatuksena. Ymmärrän,
että näissä oloissa tulee vaikeaksi kirjoittaa
oppositiopuolueen ryhmäpuheenvuoroa (Välihuutoja)
ja tulee mieleen, voisiko joillakin tempuilla saada aikaan kauniin puheenvuoron,
joka kuulostaisi hyvältä.
Kun täällä siteerattiin ansiokkaasti
kahta valtiovarainministeriön arvostettua virkamiestä, valtiosihteeri
Sailasta ja ylijohtaja Jukka Pekkarista, otin katsoakseni, mitä he
oikein loppujen lopuksi sanovat. Kun ed. Häkämies
rakensi vastakkainasettelun ministerin ja johtavien ministeriön
asiantuntijoiden välille, niin mitäs Pekkarinen
sanookaan, kun katsoo itse haastattelun:
"Seuraavat 15 vuotta ovat kiihtyvien hyvinvointimenojen kasvun
aikaa. Ensin se näkyy eläkemenoissa ja myöhemmässä vaiheessa
vanhusväestön kasvavissa hoivamenoissa. Väestön
vanheneminen tulee meillä seuraavan 20 vuoden aikana ensimmäisenä ja
voimakkaampana kuin missään muualla Euroopassa."
Sitten haastattelussa todetaan, että Pekkarisen mukaan
tarvitaan uudistuksia: "Kysymys on koko julkisen talouden tasapainon
parantamisesta useamman vuoden mittaan 1,5 prosentin bruttokansantuoteosuuden
verran, siis runsaalla parilla miljardilla eurolla." Parhaana keinona
hän ei tarjoa leikkauksia, niin kuin ed. Häkämies
täällä antoi ymmärtää,
vaan paras keino on työllisyysasteen nosto, työllisyysasteen
nosto, ed. Häkämies, ja sitä tämä hallitus
on juuri tekemässä, nostamassa työllisyysastetta:
enemmän ihmisiä töihin, niin tulee enemmän
verotuloja, pystytään huolehtimaan eläkkeistä.
Tämä on se hallituksen iso linja, ja sitä ei
pidä peittää tämmöisen
harhaanjohtavan sanomalehtikatsauksen alle.
Toinen lehtikatsaus, jota ed. Häkämies täällä käytti
hyväkseen, koski valtiosihteeri Sailasta. Mutta mitäs
valtiosihteeri Sailas sanoi budjetista: "Se hymyilee vähän
joka suuntaan: Rakennetaan teitä ja rautateitä,
parannetaan sosiaalietuuksia, jaetaan rahaa kunnille, tuloverotusta
kevennetään jne. Esityksessä ei
ole mitään oikeasti ikävää."
(Ed. Häkämies: Jatkakaa vaan!) — Miksi,
ed. Häkämies, te ette lukenut koko tekstiä? — Sen
jälkeen Sailas sanoo: "Julkisen talouden ylijäämästä intoilevien
on syytä kiittää, että 40 vuoden
takaiset päättäjät tekivät aikoinaan rahastoivan työeläkejärjestelmän, jonka elinkaa-ri
on nyt kukkeimmillaan."
Ed. Häkämies, se, mitä molemmat sanoivat, oli,
että meidän pitää varautua tähän
tulevaan eläköitymiseen. Siksi pitää pitää huolta,
että ihmiset ovat töissä, siksi pitää puuttua
näihin kohtaanto-ongelmiin todellisilla toimilla, jotka
ovat meidän käytössämme. (Ed.
Pulliainen: Siksi pitää panna harmaa talous kuriin,
jotta on rahaa!) Sen lisäksi meidän pitää itse
näyttää sitä esimerkkiä,
että valtio huolehtii omista eläkevastuistaan, ja
sitähän tällä budjetilla tehdään.
Me laitamme nyt lähes miljardi euroa lisää Valtion
eläkerahastoon, jotta eläkkeet ovat turvattuja.
Se on aitoa vastuuta tulevaisuudesta. Esitänkin, että jatkossa vaihtaisitte
näitä lehtileikekatsauksen tekijöitä, koska
näköjään ne ovat pysyneet samoina,
vaikka ryhmäpuheenjohtaja on vaihtunut.
Mutta tietysti teillä oli varsinainen asiaosuus, joka
oli tärkeä. Te kerroitte sen vaihtoehtonne, mistä otatte
pois. Te otatte pois niiltä, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa
asemassa, eli työttömiltä. Se on teillä se
leikkauskohde, jota te tarjoatte: työttömiltä pois.
Niille, jotka ilman omaa syytään jäävät
Kuusankoskella, Joensuussa, Tampereen seudulla työttömiksi,
te sanotte, että pärjätkää itse — sieltä voi
leikata pois. Mutta haluan huomauttaa, että nämä työllisyysmäärärahat
koskevat tänä päivänä yhtä hyvin
kansakoulupohjalla olevia kuin korkeakoulupohjalla olevia. Oletteko
te valmiit siihenkin, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden,
jotka ovat jääneet ilman työtä,
työllisyysmäärärahat poistetaan?
Sitäkö te haluatte? Ja näinkö te
luulette, että Suomi menestyy, että me jätämme
osan ihmisistä syrjään?
Jos me olisimme näin menetelleet aikoinaan, niin meillä ei
olisi nyt 80 000:ta pitkäaikaistyötöntä,
meillä olisi 400 000 pitkäaikaistyötöntä. Kaikki
tulokset kertovat, että se, mitä me teemme tukityöllistämisessä ja
myös koulutuksessa, tuottaa tulosta. Yli puolet näistä ihmisistä löytää itselleen
työn vajaan vuoden sisään aktiivitoimien
päättymisen jälkeen. Eli jos se unohdetaan, jos
me emme tee näille ihmisille mitään ja
me jätämme heidät oman onnensa nojaan,
me teemme suuren vääryyden näitä ihmisiä kohtaan
ja sen lisäksi vielä kansantaloudelle, koska me
jätämme näiden ihmisten kyvyt käyttämättä.
(Ed. Vielma: Olette jo jättäneet!)
Ed. Korhonen puuttui ansiokkaasti opintotukeen ja teki ihan
oikean vertailun. On totta, että muissa Pohjoismaissa opintotuki
on paljon enemmän lainapainotteinen kuin meillä,
ja tämä on tilanne senkin jälkeen, kun
teimme tällä vaalikaudella merkittävän
lisäpanostuksen, jossa lainasta tehtiin verotuksessa vähennyskelpoinen. Vähennyskelpoisuus
verotuksessa , on tietenkin parempi vaihtoehto kuin se, että annetaan
vaan lainaa, joka jää kokonaan henkilön
itsensä maksettavaksi. Tämähän
merkitsee isoa parannusta niille, jotka tähän
nyt tarttuvat, eli antaa mahdollisuuden vähentää erittäin
huomattavan summan verotuksessa valmistumisen jälkeen.
Ed. Sinnemäki puhui siitä, että tähän
elintasoon tarvitaan, jos oikein kuulin, neljän maapallon
suuruiset voimavarat, ja tässä se meidän
pulmamme onkin. Kysymys on siitä, kuinka paljon me yhtä aikaa
pystymme säästämään,
pitämään huolta luonnosta, toimimaan
vastuullisella tavalla ja kuinka paljon me yhtä aikaa rakennamme
taloudellisen kasvun ja sen mukanaan tuomien etuuksien ja palvelujen
nostamisen varaan. Se on aito kysymys, jota sopii silloin tällöin
pohtia.
Ed. Vistbacka, tuon lohdun sanomaa; uskon, että tämä pelastaa
päivänne: Ensi vuoden budjetin osalta EU-jäsenmaksut
jäävät selvästi vähäisemmiksi
kuin olemme pelänneet, noin 200 miljoonaa euroa. Sama tulee
tapahtumaan myös tämän vuoden osalta,
eli tiedossa on, että myös tämän
vuoden EU-jäsenmaksu jää selvästi
alemmaksi, kokoluokkaan noin 50 miljoonaa euroa. Toivon, että tämä tuo
vähän lohtua tuon muun synkän tilanteen
keskelle.
Tässä se sitten on koko opposition yhteinen haaste,
ja kristilliset ansaitsevat kyllä jälleen tunnustuksen:
Heillä on katteet olemassa, näytetään,
mihin pannaan lisää ja mistä otetaan
pois. Tämä on rehellistä oppositiopolitiikkaa.
Jokainen äänestäjä voi katsoa,
mitkä ne arvovalinnat ovat. Jos näin tekee jokainen
puolue, uskon, että ihmisillä on edellytys tehdä vertailuja.
Kokoomus ei ole saanut tätä vielä kertaakaan
aikaiseksi, mutta ymmärrän, että siellä on
liian vähän kansliassa henkilökuntaa
ja heidänkin aikansa käytetään
näiden lehtileikekatsausten tekemiseen. (Naurua)
Ed. Minna Lintonen merkitään
läsnä olevaksi.
Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edelleen kysyn kokoomukselta: Ed. Häkämies
totesi, että kokoomuksella on vaihtoehto hallituksen haparoivalle
energiapolitiikalle. Vastikään ennen juhannusta
eduskunta yksimielisesti hyväksyi hallituksen esittämällä tavalla
energia- ja ilmastopoliittisen selonteon. (Ed. Zyskowicz: Ei, vaan
valiokunnan esityksen!) Nyt on mukava kuulla, mikä on se
kokoomuksen poikkeava kanta. Te totesitte, että teollisuus
kannattaa merikaapelia. Olisi hyvä kuulla, mikä teollisuus
kannattaa ja millä tavalla. Edelleen kokoomus on valmis
tukemaan kuudetta ydinreaktoria. Lain mukaan tarvitaan hakija, ennen
kuin voidaan ottaa kantaa. Onko kokoomus hakijana? Hauska kuulla.
(Ed. Tiusanen: Kokoomus on bioenergiaa vastaan!)
Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Heinäluoma on nyt sitten
lukenut nuo alaistensa haastattelut, niin Sailaksen kuin Pekkarisen,
mutta kannattaa lukea vielä uudelleen.
Te sanotte, että talous on vahvassa kasvussa. Mutta
kun luette nuo mainitut haastattelut, seuraatte, luette tämän
oman kirjanne, niin talouden käänne on selkeästi
tapahtumassa. Ensi vuodesta on tulossa talouden kasvultaan huomattavan
paljon matalamman kasvun aikaa, ja se aiheuttaa erityisiä haasteita
työllisyyspolitiikalle, koska se on kaiken a ja o. Sitten
te sanotte, että te vannotte tuon tehottoman toimen nimiin,
jonka työministeriön omatkin tutkimukset osoittavat.
Tämä tempputyöllistäminen ei
tuota tuloksia. Me siirtäisimme nuo rahat tutkimustenkin
osoittamiin tehokkaampiin työllisyyskeinoihin. Me emme halua
helliä työllisyyskursseja, me haluamme näille
ihmisille työpaikkoja.
Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Minä en ole lukenut lehtiä niinkään,
olen katsellut tilastoja, ja tilastojen valossa kaksi asiaa on aivan
selvää. Ministeri Heinäluoma, niin kuin
koko hallitus, on oikeassa siinä, että työpaikkakäyrähän
on hyvä. Ei siinä ole mitään,
ja siitä tunnustus. Se on annettava ihan rehellisesti.
Mutta eiväthän pelkät työpaikat
ole se, millä ihmiset elävät, vaan tehtyjen
työtuntien määrä. Jos me katsomme
tehtyjen työtuntien määrää esimerkiksi
vuoteen 2000 verrattuna, niin tehdyt työtunnit eivät
lisäänny. Se on se ongelma, mihin halusin kiinnittää erityistä huomiota:
pätkätyöt, määräaikaiset
työsuhteet, työsuhteet, joilla ei elä.
Se on se iso ongelma.
Toinen iso ongelma on se, joka liittyy siihen, minkä te
mainitsitte, oikeudenmukaisuuteen. Ette kai te kiistä,
että Suomi on tällä hetkellä rikkaampi
kuin Suomi on ollut koskaan, mutta osa kansasta ei saa nauttia siitä rikkaudesta.
Meillä on 600 000 köyhää,
joista 120 000 lasta. Se on se kipupiste, johon on puututtava.
Nämä täsmätoimet, joilla laastarilla
nyt yritetään korjata, eivät korjaa riittävästi
sitä tilannetta. Ne ovat oikeaan suuntaan, mutta riittämättömiä,
vanhaa sanontaa lainatakseni.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa hallituspuolueiden,
keskustan ja sosialidemokraattien, valtaisa tyytyväisyys
hieman hämmentää. Mielestäni
niin suuria syitä tyytyväisyyteen ei ole, jos
meillä on 120 000 köyhää lasta.
Kyllä silloin pitäisi olla hieman huolissaan jo
jostain.
Sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta,
jonka myös ministeri Heinäluoma otti täällä esille:
Nyt opiskelevat sukupolvet maksavat veroissaan tämän
päivän hyvinvoinnista. Hallituksen valinta on
selkeästi ollut se, että eniten liikkumavaraa
on käytetty nyt työssä käyvien
verojen alentamiseen, ja mitä paremmin ansaitsee, sen enemmän
on alennettu. Samaan aikaan näiden miljardiluokan panostusten
rinnalle ei ole voitu ottaa panostusta esimerkiksi opintotukeen, jonka
suuruudeltaan 15 prosentin korotus olisi 67 miljoonaa euroa. Varsinaista
sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta en tässä näe.
Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):
Värderade talman, arvoisa puhemies! Ed. Sinnemäki
moitti tässä hallituksen ympäristöpolitiikkaa
ja sanoi muun muassa sen, että hallitus ei ole toteuttanut
tätä ekologista verouudistusta. (Ed. Sinnemäki:
On mennyt taaksepäin!) Totta on se, että tässä on
vielä paljon tehtävissä, mutta minua kiinnostaisi
kuitenkin tietää, mikä olisi tässä vihreiden
ehdotus.
Jag vill också tillägga, att man inte kan
säga att den här regeringen inte skulle ha skött
miljöpolitiken. Regeringen har målmedvetet fört
vidare det Östersjöprogram som redan förra
regeringen kom överens om, och under årtionden
har man inte gjort lika stora enskilda satsningar som den här
regeringen har gjort, uttryckligen när det gäller Östersjön.
Sari Essayah /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin sanat todella lämmittivät,
kiitoksia. Olemme pyrkineet aina harjoittamaan vastuullista oppositiopolitiikkaa
ja jättäneet pölhöpopulismin
syrjään.
Valtiovarainministerin kanssa olen samaa mieltä siitä,
että työllisyysaste on todellakin se keskeinen
talouspolitiikan mittari. 100 000 uutta työpaikkaa
eivät todellakaan merkitse sitä, että meillä oli
100 000 työtöntä vähemmän.
Meillä työttömien määrä on
edelleenkin se noin 300 000. Tässä budjetissa
ei ole sellaisia rakenteellisia suuria uudistuksia, joilla tähän 300 000:n
työttömyyteen voitaisiin puuttua, elikkä tämä meidän
rakenteellinen työttömyytemme on jämähtänyt.
Arvoisa valtiovarainministeri, minkälaisia keinoja
meillä on lähteä pienentämään
tätä työttömyyttä,
joka monta kertaa on pitkittynyttä, kun näitten
ihmisten on todellakin vaikea erilaisten kurssien kautta löytää sitä paikkaa
tässä yhteiskunnassa?
Toinen seikka, mikä täällä on
tullut esille, on tämä lapsiköyhyys.
Millä tavalla budjetissa aiotaan paneutua lapsiköyhyyden
torjuntaan?
Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri ihan oikein
totesi, että verotulot ovat se, mikä pitää suomalaista
yhteiskuntaa pystyssä ja millä pystytään
myöskin tämän sukupolven eläkkeitä maksamaan.
Mutta silloin pitää muistaa myös, että on
olemassa muutakin kuin Pääkaupunkiseutu. Muuttoavustus
ikään kuin ohjaa niitä työntekijöitä tänne
ja kannustaa yrityksiä yhä enemmän Pääkaupunkiseudulle.
Meidän mielestämme pitäisi sillä tavoin
olla, että myöskin maaseudulla olisi yrityksiä,
ja koska useimmiten siellä on työvaltaisia yrityksiä,
niin myöskin kunnat saavat verotuloja. Eiväthän
kunnat pysty antamaan palvelujaan, jos ei ei ole verotuloja.
Tähän liittyy myös yksi asia, se,
minkä takia sinne ei tahdo saada yrityksiä. Perustienpitomäärärahoja
lasketaan nytkin, ja tiet ovat tällä hetkellä jo
siinä tilassa määrärahojen osalta,
että rahat menevät hoitoon eikä perusparannukseen.
Eli ongelma on nimenomaan siinä, että on ristikkäisiä vaateita.
Rahamäärät ovat varmasti hyvin kehityshankkeitten
osalta, mutta myöskin tavalliset ihmiset, jotka siellä maakunnissa
asuvat, haluaisivat, että tiet olisivat edes jonkinlaisessa kunnossa.
Suvi Lindén /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallitusta hävettää,
ja syytäkin on hävetä. Sen näkee
siitä, että valtiovarainministeri Heinäluoman
puheenvuorossa ei sanallakaan mainittu opiskelijoiden toimeentuloa. Suurieleisesti
hallitus on kuitenkin ohjelmassaan luvannut, että opiskelijoiden
opintososiaalista asemaa kohennetaan, jotta huom! täysipäiväinen ja
suunnitelmallinen opiskelu olisi mahdollista ja opintoajat lyhenisivät.
Opintolainaa on kehitetty. Opintotuki on tullut opintolainapainotteisemmaksi,
ja eduskuntahan hoiti tämän asumislisän.
Arvoisa hallitus, teiltä alkaa aika olla lopussa, jotta
voisitte pitää sen lupauksen, jonka hallitusohjelmassa
olette antaneet. Huomaa sen, että hallituspuolueiden kansanedustajia
hävettää, koska suurimpien hallituspuolueiden
ryhmäpuheenjohtajat lupasivat heti hallituksen budjettiriihen
jälkeen korjata ateriatuen. Mutta tämä ei
todellakaan riitä. Nyt on aika tehdä jotakin opiskelijoitten
toimeentulon parantamiseksi.
Outi Ojala /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suosittelen niin valtiovarainministerille,
pääministeri Vanhaselle kuin keskustan ryhmällekin
tutustumista Kelan tutkimusosaston Vääryyskirjaan.
Sosialidemokraatit olivat sentään ryhmäpuheessaan
sen verran rehellisiä, että he myönsivät
ne eriarvoistumisen ja köyhyyden ongelmat, joita Suomessa
on. Kun keskustan ryhmäpuheenvuoroa kuunteli, niin luuli,
että tämä on todella onnela, tämä Suomi, tällä hetkellä,
niin kuin täällä ei olisi mitään
ongelmia olemassa. Lukekaa tämä kirja. Nyt on huolestuttava
kehitys meneillään. Tutkijat varoittavat siitä,
että Suomi on siirtymässä hiipien kohti
köyhyyspolitiikkaa, ja siltä se näyttää. Köyhät
on unohdettu täysin tässä budjetissa.
Kehotan myöskin tutustumaan sosialidemokraattien tai ainakin Demarin teettämään
tutkimukseen,
jossa kansalaisten huolia on kyselty. Työttömyys
ja köyhyys ovat kansalaisten suurimmat huolet. Mutta mitä vastaa
hallitus? Köyhät on unohdettu täysin.
Minä vain kysyn, kuinka te kehtaatte tilanteessa, jossa
Suomi on vauraampi kuin koskaan, jossa taloudessa menee hyvin, niin
kuin täällä ministeri Heinäluoma
vakuutti, antaa silti köyhille tyhjää kättä.
Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri hehkutti näillä luvuilla
sitä, kuinka paljon Suomeen on tullut lisää työpaikkoja.
Luulen, että tässä on annos itsepetosta,
sillä jos katsomme, minkälaisia työpaikkoja
ja kenelle, niin kyse on lähinnä pelkästään
osa-aikaisista työpaikoista ja lähinnä kyse
on siitä, että opiskelijat käyvät
enemmän töissä. Juuri mikään
muu hallituksen työllisyyspolitiikassa ei näytä toimivan,
mutta opintotuen heikentäminen puree hyvin.
Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Kalli
vaati elintarvikkeiden arvonlisäveron alennusta, mutta
vasta ensi vaalikaudelle. Miksi ihmeessä, miksei jo nyt?
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan
elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus siirtyisi
hyvin hintoihin ja toisi tuhansia työpaikkoja.
Tuossa kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa vaaditaan 5
prosentin kevennystä elintarvikkeiden arvonlisäveroon,
mikä olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen verouudistus.
Samoin ministeri Hyssälä viime vuoden kesällä vaati
kiireisesti alkoholiveron korotusta, ja useat asiantuntijat ovat
sitä edelleenkin vaatineet. Ehdottamamme 20 prosentin korotus
toisi 200 miljoonaa euroa lisää tuloja valtion
budjettiin, ja tuota rahaa tarvittaisiin kyllä kipeästi
kohentamaan pienituloisten perheiden ja eläkeläisten
asemaa.
Lopuksi totean, että valtiovarainministeri on kyllä oikeassa
kokoomukseen kohdistuvassa arvostelussaan. Eivät yksittäiset
muutosehdotukset budjettiin anna rehellistä kuvaa kokonaisuudesta.
Odotan edelleen kaikilta oppositiopuolueilta tasapainotettua vaihtoehtobudjettia.
Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Budjetin sivulla 239 on tätä EU-autuutta. Se jäsenmaksu
on noin 10 vanhaa miljardia, niin että kyllä sitä tässäkin
aivan tarpeeksi on, ministeri Heinäluoma, sitä moolokinkitaa.
Sekin kun käytettäisiin kansan hyväksi.
Ajatte muuttoavustusta. Se on tässä yhteydessä täysin väärää politiikkaa.
Suomessa muutetaan enemmän kuin koskaan, ja tähän
asti ihmiset ovat osanneet muuttaa ihan ilman mitään avustuksiakin,
ja uskon, että tästä eteenpäinkin.
Sitten meillä on köyhyysarvio 500 000,
joista suorastaan kurjia on 150 000. Jos vaikeuksissa olevan
ja köyhän kansan etujen puolustaminen on populismia,
me olemme mielellämme populisteja, koska aiomme näitten
ihmisten asiaa jatkossakin ajaa.
Sitten, kun puhutaan kehitysavusta, sen euromääräinen
nousu on 64 miljoonaa euroa, 350 vanhaa miljoonaa lisää;
mikään muu momentti ei kasva tällaista
vauhtia. Gepardihatut saavat pitää edelleen kulutusjuhliaan,
diktaattorit, jotka sortavat omaa kansaansa.
Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ryhmäpuheenvuorossaan ed. Essayah
viittasi alueellisen eriarvoisuuden kasvamiseen. Muistutan kuitenkin
ed. Essayahia, että esimerkiksi Pohjois-Suomeen tulevat investoinnit
ovat olleet tällä vaalikaudella suuremmat kuin
edellisellä ja ovat myötävaikuttaneet
siihen, että uusia työpaikkoja on syntynyt suuressa
määrin. Lisäksi hajautettu energiantuotanto
varmasti suuntaviivoineen lisää työpaikkoja
tulevaisuudessa. Tämän jälkeen haluan
kysyä ed. Essayahilta, vieläkö hän
on samaa mieltä tästä asiasta.
Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomen taloudenpito saa tänään
ulkopuoliselta taholta hyvää palautetta. Nimittäin
puolueeton luottoluokituslaitos Moody’s toteaa tänään,
että Suomen pitkäaikaisen valtionvelan paras mahdollinen
AAA-luokitus heijastaa julkisen talouden hyvää tilaa,
talouden vahvaa ulkoista tasapainoa, yhteiskunnallista vakautta sekä suhteellisen
korkeaa elintasoa. Moody’s kiittelee lisäksi viime
vuoden eläkeuudistusta sekä meneillään
olevaa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa ja toteaa, että nämä uudistukset ovat
välttämättömiä väestön
ikääntyessä nopeasti ja työvoiman
kääntyessä laskuun.
Miinuksena Moody’s toteaa sen, että meillä pysyy
sitkeästi korkea rakennetyöttömyys. Tähänhän
juuri ensi vuoden budjetti vastaa. Siellä on muhkea työllisyyspaketti,
jolla pyritään työttömiä ja
erityisesti pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria
työllistämään (Puhemies: Aika,
saammeko kysymyksen!) ja tätä rakenneuudistusta
jatketaan. — Tämä ei ole kyselytunti,
vaan debatti. (Naurua) — Rakennetyöttömyyttä pyritään
edelleen korjaamaan jatkossakin. (Puhemies: Aika!) Siinä mielessä niiden,
jotka täällä ovat sanoneet, että me
emme ole tehneet köyhien eteen mitään, (Puhemies
koputtaa) kannattaisi lukea (Puhemies: Edustaja, aika!) budjetti
uudelleen.
Puhemies:
Kysyä ei tarvitse, mutta ajassa pitää pysyä.
Jyrki Katainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Oli ihan virkistävää nähdä valtiovarainministerin retorisesti
terhakka
esiintyminen. Se kuuluu hyvään parlamenttikeskusteluun.
Te olette varmasti ihan aiheesta onnellinen, koska olette saanut
jaettua rahat soveliaalla tavalla, sillä tavalla, että jokaiselle
hieman jotakin. Olin tyytyväinen siihen, että te
sanoitte, että hyvinä aikoina täytyy
pystyä myös katsomaan tulevaisuuteen eikä kaikkea
jakovaraa pidä jakaa.
Mutta tästä budjettiesityksestä puuttuu
yksi aivan keskeinen kysymys, millä me elämme
tulevaisuudessa? Nimittäin Suomeen ei näistä moodyseista
huolimatta investoida, vaan suomalaiset yritykset investoivat muualle,
ja Suomeen ei myöskään investoida ulkomaisten
yritysten taholta. Minä ihmettelen, minkä takia
hallitus ei puutu Suomen keskeisimpään tulevaisuuden syömähampaaseen
eli niihin kysymyksiin, joilla tämä maa tehdään
jälleen haluttavaksi kohteeksi tehdä investointeja,
joista tulee työpaikkoja, joista tulee verotuloja. Miksi
te unohdatte esimerkiksi yliopistollisen perustutkimuksen muilta
osin kuin että muutamalla pienellä miljoonalla
korjaatte, jotka käytännössä menevät
kiinteistökustannuksiin, palkkausjärjestelmän
uudistumiseen? Samoin tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahat
eivät ole jälleenkään sillä tasolla,
mitä te itse olette itseltänne edellyttäneet.
Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Herra valtiovarainministeri, kun te vilkutatte
muuttolippua pohjoiseen päin, te tuotatte vahinkoa myös Helsingin
seudun pienituloisille, sillä täällä vuokrat
ja asumisen hinta yleensä ovat jo nyt kohtuuttoman korkeita
ja nimenomaan kovan muuttoliikkeen vuoksi. Nyt te haluatte tätä vaivaa
tänne lisää. Eikö nyt pitäisi
olla teillekin selvää, että aluepolitiikka
on hyödyllistä ei vain pohjoiselle ja idälle
vaan myös tälle seudulle, jotta pienituloiset voivat
täällä elää ja ottaa
vastaan ja tulla tänne tekemään myös
pienipalkkaista hommaa, mikä nyt on mahdottomuus?
Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Heinäluoma
antautui ihan mukavalla tavalla pohdiskelemaan tätä ympäristönsuojelun
ja talouden suhdetta, mutta suosittelisin teille Al Goren elokuvaa
Epämiellyttävä totuus, koska siinä kerrotaan
hyvin yksinkertaisella tavalla se, että ei ole asetettava
vastakkaisiin vaakakuppeihin ympäristönsuojelua
ja talouskasvua, vaan ne voidaan sovittaa yhteen niin, että talouden
rakenteita muutetaan juuri niin kuin ed. Sinnemäki
on täällä vihreiden ryhmäpuheenvuorossa
peräänkuuluttanut ja kuten myöskin lukee
hallituksen ohjelmassa.
Tällä tavalla voimme saada aikaan yrityksiä, jotka
parantavat koko ajan ympäristökilpailukykyään
ja samalla Suomen kansantaloutta. (Ed. Gestrinin välihuuto) — Ed.
Gestrin, se tapahtuu niin, että toteutetaan ekologinen
ajoneuvoverouudistus, huutokaupataan päästöoikeuksia,
niin kuin olemme ehdottaneet, sen sijaan, että annetaan
ne sähköyhtiöille ilmaiseksi, ulotetaan
jätevero kaikille kaatopaikoille. Tällä kaikella
voidaan myös alentaa työvoimakustannuksia ja esimerkiksi
pienipalkkaisten töiden sosiaaliturvamaksuja. Tällä tavalla
saadaan aikaan se, että talouden rakenteet muuttuvat. Ettekö te
voi lähettää valtiovarainministeriön
ylintä virkamiesjohtoa uudelleenkoulutusleirille, koska
tämä on monella muulla taholla jo aivan selvää?
Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Puolitoista tuntia sitten oli lähetystöjen
vastaanottotiloissa Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta. Tämä valtuuskunta edustaa
sitä arvostetuinta ryhmää yhteiskunnassa,
sotaveteraaneja ja sotainvalideja, noin 70 000—80 000:ta
henkilöä. Kaikkien ryhmien edustajia oli läsnä.
Jokainen lupasi tehdä tehtävänsä ja
kaikkea, mitä vain voi, jotta nämä veteraanit
saisivat sen, minkä valtioneuvosto on periaatepäätöksessä heille
luvannut.
Minun tehtäväni on nyt, kun sain tämmöisen hyvän
mahdollisuuden, tuoda nämä terveiset teille, herra
valtiovarainministeri. Muistakaa, että 70 000—80 000
sotainvalidia ja sotaveteraania odottavat, että valtioneuvoston
periaatepäätös todella toteutuisi. Te
voitte omassa puheenvuorossanne antaa lupauksen, että näin
tulee tapahtumaan. Silloin nämä ovat saaneet sen,
minkä takia he tulivat tänne. On häpeällistä,
että veteraanit joutuvat tulemaan pyytämään
rahaa johonkin, mihin valtioneuvosto on luvannut rahaa.
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ei voi muuta kuin hämmästellä valtiovarainministeri
Heinäluoman tyytyväisyyttä ja ylimielisyyttä tilanteessa,
jossa hallitus suhdannehuipulla tärvää tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Esimerkiksi koulutuksen tilanne meillä on se, että perusopetuksen
taso on romuttumassa, kunnissa opettajat ovat lomautusuhan alla,
ryhmäkoot kasvavat ja perusopetuksesta säästetään,
ja syynä on hallituksen epäonnistunut politiikka.
Kun täällä ryhdyttiin lehdistökatsausta
pitämään, niin suosittelen ministeri
Heinäluomalle ja opetusministerille tilastokatsausta. Tänään
on julkaistu Oecd:n tutkimus, joka osoittaa, että Suomi
on hännänhuippu siinä, kuinka paljon
me perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen panostamme. Katsokaa näitä pylväitä,
Suomi on viimeisenä.
Kysynkin: Mihin analyysiin perustuu se, että te ette
panosta perusopetukseen, ja miksi te petätte sen lupauksen,
että ikäluokkien pienenemisestä vapautuvia
voimavaroja laitetaan opetuksen kehittämiseen niin kuin
te hallitusohjelmassa lupasitte? Ministeri Heinäluoma,
katsokaa, Suomi viimeisenä! Hävettää,
ainakin minua. (Ed. Saarikangas: Ja minua!)
Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ilahduin valtiovarainministerin äskeisestä tulta
ja tappuraa sisältäneestä vastauspuheenvuorosta.
Selvästikin hänen tarkoituksenaan oli esittää,
että valtiovarainministeri ja koko hallitus tällä esityksellään
ovat huolissaan köyhistä ja syrjäytyneistä.
Valitettavasti vaan tämä tuli ja tappura ei näy
budjettiesityksessä.
Järkytyin valtiovarainministerin varsinaisen puheenvuoron
lopusta. Hän oli juuri kehuskellut, kuinka hallitus esittää ylijäämäistä budjettia,
ja
samaan aikaan hän varoitti tekemästä suuria linjanmuutoksia
tai esittämästä suuria parannuksia ensi
vuoden budjettiin. Onko valtiovarainministeri todellakin sitä mieltä,
että pienituloisten toimeentulo-ongelmien ratkaiseminen
on suuri taloudellinen virhe tänä aikana, kun
Suomella olisi siihen varaa?
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Siihen, miten valtiovarainministeri kuvasi
talouden nykytilannetta ja tulevaisuuden odotuksia, ei minulla ole
mitään huomauttamista, ei siihen perusrakennelmaan. Asiat
ovat juuri niin. Mutta, arvoisa valtiovarainministeri, jotta se
voisi toteutua, tulopuolella pitää kiinnittää huomiota
siihen, että ne tulot, joista eduskunta on päättänyt,
kerätään. Nyt ei vuoropuhelu eduskunnan
kanssa toimi.
Viime talvena valtiovarainvaliokunta ja eduskunta yksimielisesti
kiinnittivät huomiota siihen, mitenkä valtavan
suuri, miljardiluokissa, on harmaan talouden aukko tulopuolella.
Mitä te vastaatte? Minä luin tänä aamuna
tämän teidän kirjanne. Sivuilla 162 ja
224 on yhteensä kolme lausetta, joissa ei kuitenkaan vastata
lainkaan tähän harmaan talouden asiaan. Tässä puheenvuorossa
te sanoitte vain sen, että eräs asia vaikuttaa myönteisesti
harmaan talouden kuriin saattamiseen, ja siinä kaikki.
Miksi te ette uskalla kerta kaikkiaan jyrähtää tässä asiassa,
niin kuin pitää?
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tämä muuttoavustus on keskustajohtoisen
hallituksen aluepolitiikan konkurssijulistus. Lehtikatsauksena totean,
että ministeri Pekkarinen noin runsas viikko sitten Sisä-Suomen
Lehdessä aika pitkälti mietti tämän muuttoavustuksen
huonoja puolia. Sitten hän toteaa, että Suomen
valtio käyttää vanhoista EU:n jäsenmaista
kolmanneksi vähiten rahaa heikompien alueiden kehittämiseen. Suomi
sallii muuta Eurooppaa nopeamman keskittymisvauhdin.
Nyt budjetti kyllä tältä osin maaseudun
ja maakuntien kannalta on surullista luettavaa. Tämä keskittämiskehitys
on menossa kovaa vauhtia kihlakuntien osalta, tiestön osalta,
maaseudun kehittämisrahojen osalta, ja sitten kaiken huippuna
tulee tämä muuttoavustus, jolla revitään
ihmiset juuriltaan, mitä ministeri Pekkarinen tässä pelkää ihan
aiheellisesti. (Ed. Sinnemäen välihuuto) Hän
pohtiikin, miten voidaan tehdä tämä muuttoavustus
sellaiseksi, että se ei olisi uuden keskittämispolitiikan
väline. (Puhemies: Aika!) Kysyn: miten se tehdään?
Ed. Anne Huotari merkitään
läsnä olevaksi.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Arvoisa puhemies! Muutama kommentti käytettyihin puheenvuoroihin.
Kun toistuvasti ed. Sinnemäki ja joku toinenkin puhui
veronkevennyksistä, on syytä huomauttaa, että veronkevennysten
mittaluokka suhteessa työn verotukseen ja eräihin
muihin ratkaisuihin on samaa suuruusluokkaa tällä hallituksella
kuin edelliselläkin ja ne on toteutettu viisaalla tavalla.
Yhteydessä työmarkkinaratkaisuihin on turvattu
se, että niillä on maksimaalisen hyvä vaikutus
talouden kehitykseen. Rahaa ei ole kylvetty eikä otettu
riskejä, vaan saatu aikaiseksi vakautta ja ennustettavuutta.
Se on ollut tärkeätä kotitalouksille,
mutta myös yrityksille. Se on aivan keskeinen tekijä siinä,
että meillä on talous nyt vahvassa kasvussa. Ei
se tule itsestään. Kyllä tässä hallituksen
ja työmarkkinajärjestöjen toimilla on
merkitystä.
Täytyy siis sanoa, että tätä työmarkkinayhteistyötä meidän
kannattaa vaalia. Ei tupotalon ikkunoista kannata käydä heittämässä kiviä sisään,
vaikka
olisi ulkopuolella, ed. Katainen. Jos tätä yhteistyötä ei
olisi, voi kysyä, mikä olisi tilanne. Olisimme
lähellä sitä, mitä on Keski-Euroopassa.
Kyllä Saksassakin yritettiin käyttää veronkevennyksiä,
mutta niillä yksin ei ollut kotimarkkinauskoa synnyttävää vaikutusta.
Jäi epäilys siitä, että ollaan
heikommalla tiellä, ja sen takia ei tullut uskoa, jolla
ihmiset uskaltavat kuluttaa ja sitä kautta ylläpitää kotimarkkinoita
ja työllisyyttä.
Kun puhutaan siitä, mihin veronkevennykset suuntautuvat,
niin me olemme asteittain toteuttaneet erittäin huomattavan
verouudistuksen sillä, että pienituloiset on kokonaan
vapautettu valtionverosta, (Ed. Kuopan välihuuto) ja me
olemme tehneet sen niin, että se on ollut merkittävä sosiaalinen ratkaisu.
Toistakymmentätuhatta euroa kuukaudessa tienaavat
ovat tämän piirissä. On tietenkin selvää,
että jos verotusta kevennetään mutta
ei veroja maksa, ei voi sitä kevennystäkään
saada. Se on selvä asia.
Mutta mitä profiiliin tulee muutoin, on syytä, ed.
Sinnemäki, sanoa, että tämä profiili
on ihan sama pieni- ja keskituloisia painottava profiili, jonka
teimme silloin, kun te olitte hallituksessa ja esittelitte tänne
saliin sitä kohtuullisen hyvänä lopputuloksena.
Ei se mitenkään eroa tästä edellisen
hallituksen linjasta tältä osin. (Ed. Sinnemäki:
Olisi syytä valita parempi linja!)
Ed. Soininvaara puhui työpaikoista. No, on tietenkin
niin, että jos tulipalo on jo sammutettu vpk:n toimesta,
niin sitten sanotaan, että väärin sammutettu,
vääriä työpaikkoja. Mutta tosiasia on,
että on luotu kokoaikaisia työpaikkoja, vakituisia
työsuhteita ihan samalla tavalla kuin osa-aikaisia ja määräaikaisia,
molempia, eli kyllä työllisyyskasvu on jakaantunut
kaikkiin näihin luokkiin. Ei voi syyttää,
että se olisi vain määräaikaisissa
tai osa-aikaisissa.
Sitten muuttorahasta. Ei sillä kyllä ratkaista kohtaanto-ongelmaa
eikä sillä, toisinpäin, myöskään
aiheuteta minkään valtakunnan aluepolitiikan siirtymää.
(Ed. Tennilä: Mutta sehän on viesti pohjoisen
ihmisille!) Se on tärkeä niille ihmisille, jotka
ovat pienituloisia ja jotka päätyvät
siihen, että eivät löydä omalta
alueeltaan omaa ammattitaitoa vastaavaa työpaikkaa. Sitä pitää,
ed. Tennilä, miettiä myös näiden
ihmisten eli niiden pienituloisten ihmisten kannalta, joille tämä 700 euroa
tulee. Minä ymmärrän, että kokoomus
nauraa sille. Eihän kokoomuslaisille 700 euroa mahdu ajatuksiin,
se on niin pieni luku, mutta se, että vasemmalla suhtaudutaan
700 euroon sillä tavalla, että sillä ei
ole mitään merkitystä, on minusta hivenen
yllättävää. (Tennilä:
On sillä merkitystä, ja se on huono merkitys!)
Eli se ei ratkaise tätä asiaa. Me tarvitsemme
monta muuta asiaa.
Sitten haluan huomauttaa, että nouskaa ylös sieltä 70-luvun
ja 60-luvun lopun juoksuhaudoista. Katsokaa, mitä aluekehityksessä tapahtuu! Meillä
on
ympäri maata aluekeskuksia, jotka kasvavat ja kehittyvät,
pitävät koko maakuntaa iskussa. Katsokaa, mikä on
tilanne Helsingissä! Älkää pelotelko
sillä Helsinkiin muutolla! Katsokaa viime vuoden tilastoa,
kun Helsingissä väestömäärä väheni.
(Ed. Tennilän välihuuto) Miksi te pelottelette,
että tänne tulee kauheasti väkeä, kun
ei tänne ole tulossa vaan täältä menee
väkeä pois? Ei pidä antaa väärää tietoa,
ed. Tennilä. (Ed. Tennilä: Pienituloiset joutuvat
pois!)
Erinomainen syöttö, ed. Sarkomaa, aivan loistava.
On hyvä, että koulutus tuli esille. Se ansaitsee
tulla käsiteltyä, koska se on tämän
hallituksen aivan keskeisiä painopistealueita. Koulutukseen
satsaaminen on aivan ydinasioita, ja sen takia, että se
on meille ja tälle hallitukselle tärkeä, me
olemme laittaneet sinne kaksi kertaa enemmän rahaa kuin
teidän vaaliohjelmassanne oli. (Ed. Sarkomaan välihuuto) — Kaksi
kertaa, ed. Sarkomaa, enemmän rahaa, ja tämä linja
tuottaa tuloksia. Kun puhuitte tämän päivän
uutisista, niin tämä Oecd:n tutkimus, joka ansaitsee
tulla noteeratuksi, kertoo, että suomalaisen koulutuksen
tehokkuus on maailman kärkeä. (Kokoomuksesta:
Ei ole kauan!) Tiistaina julkaistu Taloudellisen yhteistyön
ja kehityksen järjestön koulutusjärjestelmien
vertailuraportti antaa Suomen koululaitoksesta erittäin
tehokkaan kuvan. Suomen tulokset ovat tuloksellisuudella mitattuna
pääosin maailman huippua, pääosin
maailman huippua, ja tämä koskee sekä peruskoulutusta
että korkeakoulutusta.
Mitä tulee määrärahoihin,
niin on syytä kertoa myös, mitä tämä tutkimus
kertoo. Opiskelijakohtaisesti tarkasteltuna koulutusinvestoinnit
ovat Suomessa kaikilla sektoreilla kasvaneet vuoden 95 tilanteeseen
nähden ja kasvu on ollut hieman suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa.
Siinä on oikeata tilastoa siitä, mitä me
teemme. Me satsaamme tänne koulutukseen, niin kuin pitääkin, ja
se tuottaa tulosta. Se näkyy hyvissä tuloksissa, muun
muassa Pisa-tutkimuksessa.
Harmaa talous kyllä on budjettikirjassa mukana. Totean,
että me olemme jo aikaisemmin laittaneet poliisille lisää resursseja,
perustaneet erityisen yksikön ottamaan harmaata taloutta
kiinni. Se on tuonut jo omat rahansa takaisin. Me satsaamme myös
työsuojeluvalvontaan ja siihen liittyen juuri harmaan talouden
paljastamiseen. Meillä on ensi vuoden budjetissa huomattava
lisäys. Työsuojelutarkastajien tehtävä nimenomaan
on hakea näitä huijareita kiinni tuolta työmailta,
joten budjetti on jo jyrähtänyt.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Heinäluoma, sanoitte
kesällä, että veropopulisteja on kuin
Lapissa mäkäräisiä, mutta te taidatte itse olla sellainen
päämäkäräinen. Vaalien
alla te pelottelitte kansalaisia veronalennuksilla ja moititte niistä kokoomusta.
Äsken
te, aivan oikein, kiittelitte hallituksen
talouspoliittisia toimia ja veronalennuksia, joilla on voitu aikaansaada
myönteisiä talousvaikutuksia. Teidän
vaalipuheenne olivat ja ilmeisesti ovat seuraavienkin vaalien alla
nimenomaan veropopulismia.
Ette kuitenkaan populismissa pärjää keskustalle.
Kyllä on ihmeteltävä, että ed.
Kalli kehtaa puolustaa tätä budjettia. Tämän
hallituksen anti esimerkiksi eläkkeensaajille on nyt nähty.
Missä on kansaneläkkeen pohjaosan palautus? Missä on
taitetun indeksin poistaminen, ja missä on se kuuluisa
300 euron korotus kansaneläkkeeseen? Mistä ne
löytyvät? Minä tiedän, mistä ne
löytyvät. Ne löytyvät keskustan
vaaliohjelmasta.
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Valtiovarainministeri juuri äsken puhui
kaikkien saamista veronhuojennuksista. Herra valtiovarainministeri,
tämä ei kyllä pidä paikkaansa.
Työmarkkinatuella olevat eivät saa sentinkään
veronhuojennusta, jos ovat vuoden työttöminä,
eivät sentinkään veronhuojennusta, ja
siitä huolimatta heiltä pidätetään
22 prosenttia veroa 23 euron päivärahasta.
Herra valtiovarainministeri, onko tämä oikein?
Poistettiin kyllä varallisuusvero rikkailta mutta kaikista
pienituloisimmilta sitä, mikä aiheuttaa eniten
köyhyyttä maassa, ei poistettu. Muun muassa Kelan
tutkimuksessa lähdettiin siitä, että poistamalla
verotus näiltä työmarkkinatuen saajilta
voitaisiin parhaiten vaikuttaa köyhyyteen tässä ryhmässä.
Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Talousarvion keskeinen tavoite on vahvistaa
yrittäjyyden ja työnteon yhteiskuntaa. Mielestäni
tässä asiassa on edetty määrätietoisella
toiminnalla ja oikein ajoitetuilla veroratkaisuilla, koulutukseen
panostamisella ja nyt myös hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen
vahvistamisella kuntatalouden vahvistamisen kautta oikeaan suuntaan.
Toki aina on korjattavaa, ja kun eletään monien
muutosten yhteiskunnassa, pitää panostaa aina
oikeaan aikaan tulevaisuuteen. Nyt tätä rakentamista
on tehty ja luotu edellytyksiä myös edessä oleville
muutoksille, niiden kestämiselle ja sille luottamukselle
ja vakaudelle, jonka pohjalta hyvinvointia rakennetaan.
Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensin täytyy antaa tunnustus ed.
O. Ojalalle siitä, että hän kuunteli
paremmin kuin ed. Sinnemäki SDP:n ryhmäpuheenvuoron, jossa
huomioitiin myös yhteiskunnan epäkohtia, joihin
täytyy puuttua. Vasemmistoliiton osalta ei yllätä se,
että heitä ei kiinnosta edelleenkään
valtiontalouden vakaus ja velkaongelman hoitaminen, mutta kokoomuksen
osalta tämä kyllä ihmetyttää ja
huolestuttaa.
Kokoomuksen ruhtinaalliset menonlisäykset osoittavat,
että puolue siirtyy ainakin pari piirua populismin suuntaan.
(Ed. Sarkomaa: Väärä tulkinta!) — Tämä ei
ollut oma tulkintani, vaan kun kokoomus harrastaa lehtileikkeiden
siteerausta, niin tämä on Aamulehden pääkirjoitus
1. päivältä syyskuuta. (Ed. Gustafsson:
Kokoomuslainen lehti vielä!) Aamulehti: "- - kokoomuksen
ruhtinaalliset menonlisäyslistat osoittavat, että puolue
siirtyy ainakin pari piirua populismin suuntaan." Aamulehti kirjoittaa
myös pääkirjoituksessaan: "Kokoomuksella
näyttää olevan selviä vaikeuksia
löytää kunnon lyömäaseita,
joilla se moukaroisi punamultahallitusta ensi kevään eduskuntavaaleissa."
Pääkirjoitus päättyy: "- - hyväkään
suoritus ei riitä, jos muut ovat parempia." Näin
on niin politiikassa kuin maratonillakin. (Naurua)
Jyrki Katainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Noita laskuharjoituksia kun tekee, niin ei
kannata itseään hirttää niihin,
koska voi joutua noloon tilanteeseen. Kunhan me jätämme
aloitteet, niin laskekaa. Minä sallin sen, että vedätte äskeisen
näkemyksenne pois, koska näin veljellisessä hengessä meidän
ei kannata toisiamme nolata ihan turhin eväin.
Mutta, valtiovarainministeri Heinäluoma, puhuitte jotakin
kivittelystä, tupopöydän kivittelystä.
En ota kyllä koppia siitä, pyytäkääpä avustajaanne
hakemaan niitä lehtileikkeitä, joita teillä hyvin
aktiivisesti tänä päivänä haetaan.
Katsokaa, mitä minä olen sanonut. Olen sanonut
sen, että tupo kannattaa jatkossakin, mikäli se
tekee järkevää politiikkaa. Mikäli
se tekee huonoa politiikkaa, en kannata sitä. Tässä me
olemme varmasti eri mieltä, sen olen ymmärtänyt.
Olen myös todennut, että hallitus ei voi alistaa muualle
demokratiassa sille kuuluvaa valtaa tehdä liikenneratkaisuja,
tehdä työllisyyspolitiikkaa, johon kuuluvat myös
työllisyyttä edistävät veronkevennykset,
aivan samalla tavalla kuin edellisen hallituksen aikana joissakin
budjeteissa tehtiin niin, että valtiovarainministeri antoi etukäteen
veronkevennysvaran, jota silmälläpitäen
työmarkkinaosapuolet tekivät palkkaratkaisut.
Tämä oli tärkeää sen
takia, että halusimme osoittaa, kuinka tärkeä tulovero
on Suomen työllisyyttä rakennettaessa, suomalaisten
ostovoimaa parannettaessa ja tätä kautta tehtäessä Suomea
entistä dynaamisemmaksi, kasvuun kannustavaksi yhteiskunnaksi.
Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihmettelen suuresti, että ministeri
mainitsi, että nimenomaan tämä hallitus satsaa
koulutukseen ja se on painopistealueita, koska ensi vuoden budjetissa
on yleissivistävästä koulutuksesta valtionosuuksia
leikattu yli 15 miljoonaa euroa ja oppilaitosten perustamiskustannuksia
leikataan 20 miljoonaa euroa. Ne ovat huimia rahoja pois kentältä ja
nimenomaan sieltä perustasolta, koska peruskoulutus on
se ehdottomasti tärkein kallio, jolta sekä yhteiskunta että nuoret
ja lapset nousevat tulevaisuuteen. Sitten annetaan 8 miljoonaa euroa
kouluviihtyvyyteen eli paikataan sitä ongelmaa, joka on
syntynyt siitä, että kouluilla ei ole ollut varaa
pieniin luokkakokoihin, tukiopetustunteihin ja muuhun.
Tämä on kyllä todellakin aika ihmeellistä puhetta,
että te ajaisitte jotenkin koulutuksen asiaa. Ed. Sarkomaan
puheenvuoro oli erittäin hyvä tältä osin.
Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Pitää sanoa ed. Backmanille
ensin, että kannattaa katsoa pikkuisen historiaa. Me olemme
tehneet joka kerta tähän asti vaihtoehtobudjetin — ja
tulemme tekemään sen nytkin — jossa me
olemme osoittaneet tulot ja menot. Ei siinä ole mitään
epäselvää. Kannattaa edes lähihistoria
muistaa siinä maratonia harjoitellessa.
Toinen asia, johon itse asiassa halusin kiinnittää ennen
kaikkea huomiota, on tähän aluepolitiikkaan liittyen
se, että tämä muuttokorvaushan on marginaalinen
raha, niin kuin tässä on nyt todettu, mutta sen
signaaliarvo on tietenkin jonkun arvoinen, se antaa tiettyä viestiä.
Ministeri Heinäluoma, minä kysyn: Minkä uuden
avauksen aluepolitiikassa tämä hallitus on tehnyt
neljän vuoden aikana? Kaikki ne, mitä te luettelitte,
ovat edellisen hallituksen aikaansaamia hankkeita, hyviä onneksi,
joita tämän hallituksen keskustajohtoinen aluepolitiikka
ei ole onnistunut vielä lopettamaan tai tappamaan. Niitä olivat
aluekeskukset, sotumaksukokeilut jne. edellisen hallituksen aikaan.
Mutta mitä uutta tämä hallitus on tehnyt?
Ihan tervetullut olisi tähän
keskusteluun yksi pienoinen esimerkki aluepolitiikan näkökulmasta
Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä erittäin
hyvä ensin vuoden budjettiesitys lähtee siitä,
että hallitus on tehnyt määrätietoista,
pitkäjänteistä, mahdollistavaa politiikkaa.
Yrittäjyys on vahvistunut merkittävällä tavalla.
Tänä päivänä on yli 8 prosenttia
Suomessa yrittäjiä enemmän kuin oli hallituskauden
alkaessa. Tässä mielessä tämän
hyvän hallituspolitiikan rinnalla on paikallaan kiittää suomalaisia
yrittäjiä, suomalaista elinkeinoelämää siitä aktiivisesta
panoksesta, minkä se on antanut tässä todella
vaativassa toimintaympäristössä.
Tästä huolimatta, arvoisa puhemies, on kuitenkin
erittäin tärkeää, että hallituksen
sisällä ja eduskunnan puitteissa kiinnitetään
jatkossa huomiota siihen, että yhteiskunnallinen kestävyys erittäin
haastavissa olosuhteissa pystytään myös tulevaisuudessa
varmistamaan.
Nils-Anders Granvik /r(vastauspuheenvuoro):
Värderade herr talman! Regeringen har från sitt
budgetförslag lämnat bort eller minskat viktiga
anslag som berör landsbygden. Ingen tilläggssemesterdag
för djurbönderna, ingen semester för
pälsdjursuppfödarna, minskade anslag för jordbrukets
forskning och rådgivning, minskade anslag för
såväl privata vägar som basvägnätet. (Ed.
Pulliainen: Ingenting!) Jag måste tyvärr fråga:
Varför en så negativ linje i landsbygdspolitiken?
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on
sanottu, tämän päivän ja tulevaisuuden
tärkein haaste on se, että voimme pitää hyvää huolta
lapsistamme ja ikäihmisistämme. Tähän
nähden ei ole ollenkaan vähäarvoista
se, että tässä budjetissa kuntapanostukset
ovat parhaita viiteentoista vuoteen. Palvelut tätä kautta
saavat paremmin rahaa.
Minä olen ihmetellyt kovasti opposition kritiikkiä tätä budjettiesitystä kohtaan.
Oikeastaan aluksi se lähti siitä, kun oppositiojohtaja
Katainen ei keksinyt suorastaan muuta kritisoitavaa kuin sen, että tässä on
uskallettu kysyä kolmikannankin mielipidettä työllistämisestä. Äsken
juuri kuulimme, että ed. Katainen on sitä mieltä,
että tupon tulee nauttia Kataisen luottamusta. Minä olen
kyllä vähän sitä mieltä,
että jos kritiikki on tämän suuntaista,
kannattaisi tulevan työväenpuolueenkin miettiä,
että työväestöäkin
tulisi ehkä oppia sietämään
tulevaisuudessa ja hyväksymään nämä järkevät
menettelyt, joiden seurauksena muun muassa oppisopimuskoulutukseen
ja muuhun tässä budjetissa lisää satsataan. (Ed.
Sjöblom: SAK:n on hyväksyttävä!)
Arvoisa puhemies! Mielestäni kokoomuksen oppositiopolitiikka
on pahemman laatuista temppuilua. Työväenlauluja
olemme kuunnelleet teiltä kolme vuotta, (Puhemies: Aika!)
ja niissä hoilataan ainoastaan sitä, että leikataan
työttömien rahoja. Arvoisa hallitus, minä pyydän
teiltä (Puhemies: Aika!) hyvin vakavasti: Jos teette jotain opintotuelle, älkää ainakaan
ottako ed. Lindénin mallia. Se leikkaa opintotukea 10 euroa.
Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hyvä tulevaisuussuuntautuneisuuden
mittari on se, kun seuraamme, miten määrärahat
opetusministeriön osalta kehittyvät. 1 prosentin
kasvu on niin vaatimaton, että sillä ei voi mitenkään
julistautua tulevaisuuden tekijäksi. Me olemme erittäin
tarkkaan seuranneet nimenomaan, mitä tapahtuu budjetissa
koulun ydintehtävässä eli opetuksessa
oppilaan ja opettajan välisen suhteen osalta. Näyttää siltä,
että valtiovarainministerillä ovat nyt menneet
plusmerkit ja miinusmerkit budjetissa vähän sekaisin.
(Ed. Sarkomaa: Laiskanläksy!) — Laiskanläksyä. — Sitä 8
miljoonan euron kouluhyvinvointia hämmästelen
kovasti, sillä parasta kouluhyvinvointia ja viihtyisyyden
kasvattamista on se, että satsataan siihen itse ydintehtävään,
siihen opetukseen, eikä niihin oheistehtäviin,
mitä siinä ympärillä pyörii.
Näyttää siltä, että perusopetuksesta
halutaan nyt tehdä tämmöinen sosiaalihuoltopaikka
vallan ja unohdetaan se koulun ydintehtävä. Ryhmäkokojen
tulisi olla sopivat ja pienenevät. Nythän ne ovat
kasvaneet. Kun ikäluokat ovat pienentyneet, niin tästä on
johtunut se, että opetusryhmäkoot ovatkin kasvaneet.
Tulisi olla sopivat opetusryhmäkoot ja oppikirjat kaikille.
(Puhemies: Aika!) Kun nämä puutteet korjataan,
niin kouluviihtyvyyskin ja hyvinvointi kasvavat.