Täysistunnon pöytäkirja 83/2001 vp

PTK 83/2001 vp

83. TIISTAINA 19. KESÄKUUTA 2001 kello 10

Tarkistettu versio 2.0

15) Hallituksen esitys laeiksi kirjanpitolain ja tilintarkastuslain muuttamisesta

 

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Tunnettu, arvostettu ekonomisti Johnny Åkerholm kysyi noin viikko sitten seminaarissa aika epätoivoisena, mistä syystä Suomeen ei perusteta pk-yrityksiä, mistä syystä ei perusteta niitä yrityksiä, jotka kaikkein eniten luovat uusia työpaikkoja maahan, jossa edelleen suurtyöttömyys on ehkä suurin ongelma. Mistä syystä meille ei synny uusia pienyrityksiä? Puhemies, tässä nyt on ihan tyypillinen sellainen tapaus, osoitus taas siitä, miksi ei tunnu mielekkäältä perustaa mitään pienyrityksiä Suomeen.

Itselläni on kirjanpitolain uudistukseen liittyvä lakialoite, jota ei talon tapaan tietenkään hyväksytä. Kuitenkin siitä on otettu esityksiä hallituksen esitykseen, joten minun pitäisi olla iloinen. Iloon ei siltikään ole aihetta. Asiantuntija Lassi Mäkisen sanoja käyttäen totean, että:

Talousvaliokunnan mietinnön alussa väitetään, että hallituksen esityksessä lakeihin ehdotetaan lisättäväksi direktiivien sallimat helpotukset pienille ja keskisuurille yrityksille. Näin siinä ei tosiasiassa ehdoteta. Siinä ehdotetaan vain pieniä parannuksia, mutta ei suinkaan kaikkia direktiivin suosittamia helpotuksia. On vedettävä johtopäätös, että talousvaliokunnan jäsenet ja virkamiehet eivät ole kunnolla lukeneet hallituksen esitystä läpi.

Kirjanpitolaki koskee kaikkia kirjanpitovelvollisia, joista kuitenkin vain osa on yrityksiä. Tilinpäätösdirektiivit koskevat vain osakeyhtiöitä ja eräissä harvoissa poikkeustapauksissa avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä. Muita yrityksiä ne eivät koske. Lisäksi neljännen tilinpäätösdirektiivin johdannosta voidaan havaita, että sitä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi osakeyhtiöihin, joilla ei ole suurta taloudellista tai yhteiskunnallista merkitystä. Se on tarkoitettu vain suuryhtiöille. Tämä on loogistakin, sillä tuskin EU:n tarkoituksena on kaikkia pikkufirmoja kyylätä Neuvostoliiton tyyliin. Voimme siis vetää toisenkin johtopäätöksen: eduskunnan talousvaliokunta ei ole lukenut kirjanpitolakia ja -asetusta eikä tilinpäätösdirektiivejä kunnolla.

Hallitus esitti, että pienyrityksille sallittaisiin mahdollisuus julkistaa lyhennetty tuloslaskelma, kuten nykyisessä lainsäädännössä on lyhennetty tase. Talousvaliokunnan mietinnössä perustellaan seuraavasti: "Tällöin tuloslaskelman muuttuvien kulujen koostumus jää piiloon yrityksen kilpailijoilta." Tietämättömyyden ilmaus tämäkin jälleen: muuttuvien kulujen esittämisestä luovuttiin vuoden 1997 kirjanpitolakiuudistuksessa.

Kuitenkin ilmeisesti kilpailusyyt ovat yksi perustelu, koska tämä mainitaan eri muodoissaan sekä hallituksen esityksessä että talousvaliokunnan mietinnössä esimerkiksi seuraavasti: "Valiokunnan mielestä lyhennetyn tuloslaskelman esittäminen tulisi sallia laajemmin, jotta suomalaisia yrityksiä ei asetettaisi kilpailumielessä muita EU-maiden yrityksiä huonompaan asemaan." Taas tietämättömyyttä. Harvoinpa pienyritykset käyvät ulkomaankauppaa, jossa tällä seikalla olisi merkitystä.

Tärkeämpi perustelu on kotimainen kilpailu, jota laatimassani lakialoitteessa tarkoitetaan. Kuitenkaan siinä ei ehdoteta lyhennettyä tuloslaskelmaa, vaan kokonaan pienten yritysten tilinpäätösten julkistamisesta luopumista, ellei yritys itse sitä tahdo. Nimittäin lyhennetty tuloslaskelma ja tase merkitsevät pienyrityksille kustannusten lisäämistä. Kun verohallinto ja muut viranomaistahot vaativat joka tapauksessa laajat tuloslaskelmat ja taseet, lyhennettyjen laatiminen on ylimääräinen vaiva, eli alkuperäinen tarkoitus kääntyi täysin päinvastaiseksi. Jälleen kerran raskautettiin ja vaikeutettiin entisestään pienyritysten toimintaa.

Asian voisi kääntää toisin päin: vaaditaan jokaista suuryritystä laatimaan tilinpäätökset jokaisesta yksittäisestä liiketoiminnastaan. Esimerkiksi kauppaketjut laatisivat erillistilinpäätökset myymälöittäin ja julkistaisivat ne. Tällöin pienkauppias olisi samassa asemassa ketjun kanssa. Että tämä tulisi täysin selväksi, niin taivutan vielä rautalangasta sillä tavalla kuin taivutin ed. Hellbergille, ja olen sen täältä korokkeeltakin kerran aikaisemmin sanonut.

Jos ed. Hellbergillä on urheiluliike Porvoossa kadunkulmassa ja toisella puolella samassa kadunkulmassa on Kesportin liike, Kesport lukee ed. Hellbergin liikeyrityksen taseita ja tilinpäätöstä kuin avointa kirjaa. Näkee vuokrat, näkee palkat, näkee tavarantoimittajat, näkee kaikki elämisen ehdot ja pystyy milloin tahansa rahan voimalla panemaan Hellbergin nurin. Sitä vastoin Hellberg ei lue millään tavalla vastapäätä olevan Kesportin menestystä tai yleensä elämisen ehtoja, koska sen yksittäisen liikkeen tilinpidot sekaantuvat koko ketjun tilinpäätökseen. Sieltä ei lue sitä yksittäistä tulosta, ei millään. Näin ollaan täysin epätasa-arvoisessa ja epätasaväkisessä asemassa toiminnallisesti. Sen takia pitäisi olla mahdollisuus pienen yrityksen tavallaan estää tilinpäätöksen julkistaminen, mikäli ei itse sitä haluta.

Nyt puolueiden kansanedustajien ja hallituksen halusta edistää yrittämistä Suomessa ei valitettavasti näy jälkeäkään talousvaliokunnan kirjanpitolakia koskevassa mietinnössä eikä hallituksen esityksessä. Vain nippu eri puolueiden kansanedustajia on esittänyt tätä koskevan tahtonsa viime vuoden huhtikuussa jättämässäni lakialoitteessa. Sitä ei hyväksytä, ja on pakko todeta, että Suomi edelleen jää yrittämisen kehitysmaaksi. Tämä lieneekin ay-liikkeen ja sen vangin, SDP-ryhmän, tarkoitus. Se, ettei hallitus ymmärrä, mitä se tosiasiassa esittää, ei ole ihme, vaan valitettavaa tietämättömyyttä. Valitettavampaa on erikoisvaliokunnan tietämättömyys tässä asiassa.

Puhemies, ilmeisesti tämä seitsemän minuutin sääntö ei nyt päde enää tässä asiassa. Voin jatkaa pikkuisen.

Puhemies, me pienyrittäjät iloitsemme, kun pääministeri Lipponen ja pääministeri Blair lehdistössä EU-Tukholmassa julistivat, että yhteisenä tavoitteena on maailman kilpailukykyisin talous ja että harkitsematon ja raskas sääntely koettelee pahimmin juuri pienyrityksiä. Tavoitehan saavutetaan vain lisäämällä pienyrityksiä. Suomessa Yrittäjyys-hanke on jopa tehostanut yritysten lopettamistoimia, täysin päinvastoin, mitä Yrittäjyys-hankkeen varsinainen tarkoitus piti olla. Osakeyhtiölain uudistuksella edistetään kaupparekisterin valtaa lopettaa yritykset, jotka eivät kilpailusyistä voi lähettää tilinpäätöksiään julkistettaviksi. Tämä ei sinänsä ole mikään ihme. Hallituksen Yrittäjyys-hankkeen neuvottelukunnassa ei ole ainuttakaan yrittäjää tai edes joskus yrittäjänä toiminutta henkilöä, ainoastaan KTM:n ja erilaisten järjestöjen virkamiehiä.

Pääministeri Lipposen hallitusten kuuden vuoden yritystoimintauudistukset ovat todellisuudessa järjestelmällisesti vain painaneet uusia työpaikkoja luovia pienyrityksiä ja pienyrittäjiä syvemmälle upoksiin. Yrittäjyys-hankkeessa pitäisi keskittyä uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiseen. Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverolakeja pitäisi huojentaa. Perintökaaren suosiolahjasäännöksiä pitäisi helpottaa. Finnveran perustamislaina muuttaa yritysluovutuksia sukupolvenvaihdoksiin sopiviksi ja osakeyhtiöiden purkamista helpottaviksi. Voittovarat pitäisi jättää tehokkaisiin yrityksiin eikä kerätä veroina järjestelmiin virkamiesten palautettaviksi jne. Mikään helpotuksista pienyritysten ja työpaikkojen syntymiselle ei voi toteutua, koska Suomessa umpisolmu on pääministerin johtaman puolueen SDP:n eduskuntaryhmässä ja sen myötäjuoksijoissa eri ministeriöissä. Yrittäjä-Suomi sen jo tietää ihan selvästi.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremer puhui erinomaisen pitkälti pääosin asiaa. Se, mitä hän tässä lopussa heitti, ei välttämättä ollut niin asiaa. Tietääkseni hyvä ja syvä hallitusyhteistyö vallitsee eri puolueiden välillä, ja tältä osin näen, että ed. Bremer hallituspuolueen edustajana voisi merkittävästi vaikuttaa sisältöön.

Ed. Bremerin rautalankamalli oli mielestäni erinomaisen havainnollistava tässä aiheessa, ja siinä mielessä kyllä ymmärrän, kun edustajissa on tälläkin kertaa paljon yrittäjäsiiven edustajia paikalla, vaikkakin eduskunnan näkyvimmät yrittäjäsiiven puhujat tällä kertaa sattumalta puuttuvat, että asia oli erittäin hyvä. Olisin vain odottanut, että ed. Bremer olisi tehnyt hylkäysesityksen, mitä olisin voinut kannattaa, mutta tähän ei tiettävästi salissa olevien, läsnäolevien kantti ja moraali tällä kertaa riitä. Nämä toiveet ja näköalat, jotka puheenvuorossa julki tulivat, olivat mielestäni korvaamattomia ja erityisesti yrittäjätoiminnan sisältöön perustuvaa kehittämistyötä kehittäviä.

Toivottavasti tämä asia joskus korjautuu ja ne epäkohdat tulevat myöskin joko jonkin tehdyn aloitteen taikka hallituksen esityksen pohjalta sitten tulevaisuudessa huomioon otetuksi, että yrittämisen esteet tältä osin poistuisivat.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Yritystoiminnan kehittäminen ja uusien työpaikkojen luominen eritoten pienyritystoimintaan on meillä välttämätön työllisyyden parantamiseksi kuten ed. Bremer aivan oikein totesi.

Olemme vain ihmetelleet sitä, millä tavoin hallituksen oma paljon puhuttu Yrittäjyys-hanke kaikkinensa tuo tulosta ja milloin se tuo tulosta. Toistaiseksi näyttää siltä, että enemmän on puhuttu kuin tehty. Erityisesti kiinnitin huomiota ed. Bremerin esille ottamiin sukupolvenvaihdosten toteuttamisiin. Tämä asia ja kysymys kokonaisuudessaan on yritystoiminnan kannalta yksi keskeisiä tämän hetken ja tulevien vuosien ratkaistavia asioita. Me tarvitsemme eritoten pien- ja perheyrityksissä sukupolvenvaihdosten toteuttamista, olipa kyse maatiloista, maaseutuyrittäjistä tai muilla aloilla toimivista yrittäjistä. Tämän puolen huomioon ottaminen ja ratkaisujen hakeminen, mikä liittyy myös käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen, on mitä kiireisin.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys kirjanpitolain muuttamiseksi on osa hallituksen yrittäjyyspakettia. Hallituksen yrittäjyyspaketti on varsin pirstaleinen, eivätkä aina näytä narut sopivan oikein paikalleen sen paketin solmimiseksi.

Tämän esityksen kohdalla oli oleellinen asia juuri se, että lyhennetty tuloslaskelma tulisi mahdolliseksi julkistaa kilpailusyistä. Jos on yhteen tuotteeseen erikoistunut yritys, niin sen tuloslaskelmasta, lyhyestäkin, kykenee kilpailija lukemaan aika tarkasti, mitä talossa tehdään, ja siksi haluttiin luoda tällainen suoja.

Harmaan talouden torjunta on yksi hallituksen lähtökohdista myös kirjanpitolaissa. Kuitenkin aika epäloogista. Hallitus esittää verojäämien julkaisemista tilinpäätöstietojen yhteydessä. Eihän harmaassa taloudessa mitään verojäämiä jää, koska eivät ne mitään kirjanpitoakaan pidä.

Varsin epäjohdonmukainen oli myös se asia tässä laissa, että mahdollistetaan nyt neljän kuukauden kirjanpidon pitämättä oleminen. Mielestäni olisi ollut ihan perusteltua, että kirjanpito pidetään ajantasalla, mutta viimeistään kuitenkin kahden kuukauden aikana kirjaukset olisi tehtävä. Eli aivan kuten ed. Bremer totesi, valmistelijat eivät ole tunteneet koko kirjanpitolakia ja varsinkaan yritysten käytännön elämää ja juoksutusta.

Veijo  Puhjo  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Bremer mainitsi, että kirjanpitolain muutos ei auta yrittäjiä juuri ollenkaan varsinkin, kun he eivät käy ulkomaankauppaa. Itse kyllä olen ymmärtänyt niin, että tässä nimenomaan halutaan suojata yrittäjiä konserneilta; Hellberg vastaan Kesport on tästä juuri hyvä esimerkki. Nyt tämän muutoksen myötä 95 prosenttia yrityksistä voi tehdä lyhennetyn tuloslaskelman, joten ei tämä nyt ihan mitätön esitys ole.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin totesin, tämä ratkaisu, lyhennetty tuloslaskelma, vain lisää entisestään yrittäjän velvollisuuksia ja työtaakkaa ulkopuolella sen varsinaisen toiminnan, jonka ympärille koko toiminta on perustettu.

Kaiken kaikkiaan tämä hallituksen esitys on loukkaus yrittäjiä kohtaan, jotka ovat vuosikaudet toivoneet ja odottaneet ja myös hallituksen ja myös hallitusohjelmien lupauksiin uskoen odottaneet, että nopeammassa tahdissa tulee sellaisia uudistuksia, jotka veisivät yrittäjät lähemmäksi yrittäjien asemaa muissa EU-maissa. Ei tällaisia hallituksen esityksiä tarvita.

Kun täällä ed. S. Lahtela yllyttää tekemään hylkäysesityksen, niin teenpä hylkäysehdotuksen. Vaikkei se menisi läpi, niin markkeeraa kuitenkin selkeää kannanottoa siihen suuntaan, ettei tällaisia tarvita.

Jouni  Lehtimäki / kok:

Arvoisa puhemies! Puutun ed. Mauri Salon toteamukseen siitä, että verojäämillä taisteltaisiin harmaata taloutta vastaan. Se käsitys on väärä. Eli verojäämien julkistamisella pyritään siihen, että on kolmannen luottamus tai että kolmannella on helpompaa ottaa selvää siitä, tehdäkö sopimuksia jonkun alihankkijan kanssa. Eli jos pienyrittäjä tietää, että toisella yrittäjällä on verojäämiä, niin se tarkoittaa monta kertaa sitä, että yrityksellä on ongelmia ja silloin tällaisen pienen yrittäjän ei kannata lähteä yhteistyöhön verojäämiä omaavan toisen yrittäjän kanssa.

Mitä tulee väitteeseen, että hallituksen Y-hanke olisi jäänyt täysin toteutumatta, niin täällä on tullut esiin jo muutamia hyviä saavutuksia. Haluan myös nostaa esiin vielä sen, että tämän vuoden budjetissahan me yhdenmukaistimme yrittäjinä työntekijän kulukorvausmenettelyn. Meidän pitää muistaa se, että perintökaaren muutos on tällä hetkellä eduskunnassa. Eli kyllä, hyvät ystävät, Y-hanke etenee kovaa vauhtia. Tässä on vaalikautta vielä jäljellä, että ei olla liian kiireisiä.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämä hallituksen yrittäjyysohjelma tuntuu siltä, että siinä ei oikein valmista näy. Se, mitä kuuluu ja näkyy siitä, on kovin vaikeata ja nihkeätä. Sen osalta ei kyllä yrittäjän elämä hyvältä näytä.

Mutta kun lupasin, että lämpimästi kannatan ed. Bremerin tekemää hylkäysesitystä, niin nyt tässä yhteydessä yhdyn siihen ja kannatan sitä, että hylättäköön koko tämä laki ja valmisteltakoon paremmaksi ja oikeamuotoisemmaksi, niin silloin tässä päästään vasta oikein eteenpäin.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä yrittäjät, jos haluavat ottaa selvää toistensa luotettavuudesta, voivat hakea, ja onkin syytä hakea, ajantasaisen verojäämätodistuksen. Silloin tiedetään, missä aidosti kuljetaan.

Sitten sukupolvenvaihdoskysymykseen. Se ei suinkaan ratkea perintökaarta muuttamalla, vaan se vaatii aivan erillisen lainsäädännön. Siinä tarvitaan verolainsäädännön muutoksia, niin että varallisuutta voidaan siirtää järkevästi paikasta toiseen. Perintökaarta muuttamallahan muutettaisiin vain lakiosuuksia. Ja lakiosuuden muuttamisen myötä verottaja olisi edelleen kimpussa perintöveroineen ja lahjaveroineen.

Esko  Kurvinen  /kok:

Arvoisa puhemies! Minä vähän ihmettelen edustajien Väistö ja Seppo Lahtela huomiokykyä Yrittäjyys-hankkeen osalta. Meillä on ollut tässäkin salissa lukuisia, etten sanoisi kymmeniä eri hankkeita, tosin pieniä mutta kuitenkin oikean suuntaisia, ettei ole tarkoitus kerätä kaikkea yhteen pakettiin ja tuoda sitten tänne saliin päätettäväksi vaan että mennään vuosien mittaan, kahden vuoden aikana kymmeniä eri hankkeita, jotka ovat oikean suuntaisia. Minusta on hyvä se, että siinä on usean hallinnonalan hankkeita, ei vain KTM:n vaan kaikkien hallinnonalojen hankkeiden eteenpäinvientiä.

Veijo Puhjo /vas:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Seppo Lahtela sanoi kannattavansa tämän lakiesityksen hylkäämistä ja odottavansa uutta, hyvin valmisteltua lakiesitystä, tähän pitää vain todeta, että ei tämäkään kirjanpitolain käsittely mitenkään joutuisaa ollut vaan aika hankalaa ja aikaa viepää. Mikäli uusi lakiesitys vaaditaan, menee sitten vuosia, että saadaan uusi esitys tänne.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Ei näillä askeleilla nyt tämä hallituksen esitys vie yrittäjyyttä kohti helpompaa toimintaa. Tämä on, kuten jo sanoin kerran, loukkaavaa. Tämä on niin pientä, että tällä ei ole mitään merkitystä. Parempi olisikin valmistella uusi lakiesitys aiheesta, jossa otettaisiin huomattavasti merkittävämpiä askelia eteenpäin. On muuten mielenkiintoista todeta, kuinka herran pelko yhtäkkiä pani vauhtia eräisiin puhujiin tässä salissa. On hyvä vaalikampanjoissa kehua, että tässä ollaan yrittäjien asialla, mutta sitten kun tullaan tänne, täällä isompikin suu menee suppuun, kun iso isäntä puolueen johdossa katselee ankarasti päälle, päästäänkö sitä enää edes kunnallisvaaleissa vaalilistoille.

Mitä vielä tulee perintökaaren suosiolahjasäännöksiin, ed. M. Salokin tietää, että suosiolahjasäännösten asia, aivan kuten Yrittäjyys-hanke, seisoo ja seisoo ja seisoo, sitä odotetaan. Tuntuu siltä, että ministeri Mönkäre nyt ei vie asioita jostain syystä ollenkaan eteenpäin.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Suosiolahjalaki eli perintökaaren muuttaminen on lakivaliokunnassa käsittelyssä. Sitä tullaan syksyn aikana vauhdikkaasti käsittelemään, kun saatiin Ilmari ja Jalmari -laki ensin alta pois. Se meni itse asiassa ed. Bremerin edustaman puolueen tahdon mukaisesti perintökaaren edelle. Mutta niin kuin sanoin, perintökaari sinänsä ei ratkaise eikä suosiolahja ratkaise sukupolvenvaihdosongelmaa vaan siinä tarvitaan myös kokonaisvaltaisesti valtiovarainministeriön vero-osasto mukaan. Silloin saadaan hyvä yhteensovitettu lainsäädäntö, jolloin todella voidaan helpottaa sukupolvenvaihdoksia myös yrittäjätilanteissa.

Keskustelu päättyy.