Marjatta Stenius-Kaukonen /vas:

Herra puhemies! Tässä yhteydessä voinee puhua kolmesta listalla olevasta asiasta elikkä työeläkelakeja, tapaturmavakuutuslainsäädäntöä ja kansaneläkelainsäädäntöä koskevista esityksistä, koska ne käsittelevät kaikki samoja asioita ja ne on niputettu valiokunnassakin yhteen käsittelyyn.

Ensimmäisessä käsittelyssä puhuin jo erityisesti pankkisalaisuuteen liittyvistä ongelmista. Tässä yhteydessä en siihen aihepiiriin enää palaa, mutta sen sijaan hakijan, etuudensaajan, asemasta haluan vielä tässä yhteydessä käyttää puheenvuoron, vaikka tätäkin edellisen kerran jo sivusin. Nämä lait ovat erittäin vaikealukuisia, vaikeasti ymmärrettäviä, ja erityisesti tämä hakijan, asiakkaan, potilaan, tässä tapauksessa ennen kaikkea hakijan, asema jää mielestäni riittämättömästi säädellyksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta onkin kaikissa näissä mietinnöissä kiinnittänyt tähän huomiota, ja haluan hallituksen esityksestä n:o 8 elikkä ensimmäisenä käsittelyssä olevasta asiasta todeta, mitä valiokunta mietinnössään on kirjannut: "Valiokunta painottaa tässä yhteydessä myös sitä, että vakuutetun näkökulmasta on ensiarvoista saada riittävästi tietoa omista eläkeoikeuksistaan ja oman asiansa ratkaisuun vaikuttavista seikoista. Eläkkeenhakijalle saattaa olla epäselvää esimerkiksi se, millaista selvitystä eläkehakemuksen tueksi kaivataan tai mihin seikkoihin hylkäävä päätös perustuu ja minkälaista lisäselvitystä asiassa tarvitaan. Tarpeeton valitusprosessi saatettaisiin välttää esimerkiksi kuulemalla hakijaa ennen hylkäävän päätöksen antamista tai saattamalla asia ennakkopäätöksellä eläkkeenhakijalle tiedoksi mahdollisen lisäselvityksen toimittamista varten. Valiokunta katsookin, että jatkossa tulisi selvittää mahdollisuuksia parantaa eläkkeenhakijan tiedonsaantia ja mahdollisuuksia tulla kuulluksi. Eläkehakemusten käsittelykäytäntöjä on hyvän hallinnon vaatimusten näkökohdista tarpeen kehittää edelleen niin, että eläkkeenhakijan oikeusturvan takeita lisätään."

Toivon, että erityisesti hallintovaliokunta, joka käsittelee nyt hallintolakiesitystä, ottaa nämä seikat huomioon. Me olemme tähän samaan asiakokonaisuuteen kiinnittäneet kaikissa näissä kolmessa mietinnössä, osittain eri sanoin, huomiota. Tässä tapaturmamietinnössä on myöskin kiinnitetty huomiota korvausasioiden käsittelyn oikeudenmukaisuuteen ja puolueettomuuteen: "Hakijan luottamus hänen asiaansa ratkaisevien tahojen puolueettomuuteen on koko järjestelmää kohtaan koetun luottamuksen kannalta keskeistä. Tästä syystä muun muassa potilaan terveydentilaa arvioivien tulisi olla paitsi asianmukaisen asiantuntijuuden omaavia myös mahdollisimman objektiivisia ja puolueettomia." Valiokunta pitää tärkeänä asianosaisen oikeutta tulla kuulluksi vastaavalla tavalla kuin työeläkelakeja koskevassa lainsäädännössä.

Päätöksenteon objektiivisuus ja puolueettomuus kirvoitti valiokunnassa keskustelua, mikä mielestäni oli sillä tavalla turhaa, koska oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteen toteutumiseen Suomessa näissä vakuutusasioissa on kiinnitetty huomiota EY-tuomioistuimessa ja annettu useampia päätöksiä, langettavia tuomioita, että meillä nämä periaatteet eivät toteudu. Tätä haluttiin korostaa, että pitää huolehtia siitä, että näin tapahtuu, että päätöksenteko myöskin näyttää oikealta, myöskin näyttäytyy oikeana, hakijalle. Silloin keskeistä siinä on, että päätökset ensinnäkin on perusteltu kunnolla. Tällöin myöskin hakija voi tietää sitten, millä perusteella hän lähtee hakemaan muutosta. Kysymyshän ei suinkaan ole yksittäisten henkilöiden puolueettomuuden epäilystä niinkään. Varmasti yksittäisillä hakijoilla tällaisiakin ajatuksia on, kun he kymmenen vuotta hakevat eläkkeitä ja saavat hylkypäätöksen toisensa jälkeen, mutta näin valiokunnan jäsenen kannalta katsottuna ennen kaikkea tarkoitus oli kiinnittää huomio oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteen toteuttamiseen, ja siinä meillä vielä on tekemistä.

Tällä hetkellä lääketiede on myöskin erikoistunut niin pitkälle, että kaikki lääkärit eivät tunne kaikkia sairauksia eikä niiden hoitomahdollisuuksia tänä päivänä. Tämä on täysin luonnollista, koska näitä sairauksia on niin valtava määrä ja yksityiskohtaista tietoa, hyvin syvälle menevää asiantuntemusta, ei kaikkien osalta voi olla. Mutta silloin kun ratkaistaan ihmisen koko tulevaa toimeentuloa koskevaa asiaa, pitäisi olla riittävä asiantuntemus päätöksiä tehtäessä. Tällöin esimerkiksi lausuntojen hankkimista erityisalojen lääkäreiltä pitäisi mielestäni nykyistä enemmän käyttää, koska näissä valitusasteissa ei voi olla näin laajaa asiantuntemusta omaavia henkilöitä millään muotoa eikä myöskään eläkelaitoksissa kaikkea tätä asiantuntemusta voi olla.

Haluan korostaa sitä, että kun esimerkiksi näitä eläkeasioita ratkaistaan, oikeutta kuntoutukseen ratkaistaan, silloin on kysymys ihmisen koko elämästä ja hänen pitäisi saada sellainen käsittely asialleen, että hänen toimeentulonsa ja hänen perheensä toimeentulo jatkossakin olisi turvattu ja, jos hänellä on kykyä työtä tehdä, hänelle annettaisiin kuntoutus ja myöskin tuettaisiin uuden työpaikan hankkimista. Tällä alueella meillä on vielä todella paljon tehtävää. Nyt hallituksessa on tulossa juuri käsittelyyn vakuutusoikeutta koskeva laki. Toivon, että myöskin vakuutusoikeuden kokoonpanossa ja sen toimintatavoissa otetaan nämä näkökohdat huomioon viimeistään täällä eduskunnassa, kun näitä lakiesityksiä tullaan käsittelemään.