Täysistunnon pöytäkirja 83/2005 vp

PTK 83/2005 vp

83. KESKIVIIKKONA 7. SYYSKUUTA 2005 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi

 

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää hallitusta siitä, että se on tuonut eduskunnan käsittelyyn osakeyhtiölain kokonaisuudistuksen. Uudistus on monista syistä tarpeen. Hallituksen esitys osakeyhtiölaiksi yksinkertaistaa ja selkeyttää nykyistä monimutkaista ja vaikeaselkoista lakia. Yhtiön perustaminen ja käynnistäminen on tehty nykyistä helpommaksi ja osakepääoman vähimmäismäärä ehdotetaan säilytettäväksi nykyisenä. Lakiesitys mahdollistaisi myös joustavan siirtymisen osakeyhtiöstä avoimeksi yhtiöksi tai kommandiittiyhtiöksi. Juuri tällaista joustavuutta yrityselämässä tarvitaan.

Hallitus on huomioinut hyvin pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet lukuun ottamatta vaatimusta, jonka mukaan yhtiöiden pääoma pitää korottaa takautuvasti nykyisen lain määräämälle tasolle. Ennen vuotta 1997 oli mahdollista perustaa osakeyhtiö 15 000 markan eli runsaan 2 500 euron pääomalla. Uusi osakepääomavaatimus 8 000 euroa tuli voimaan 1997. Aikaa osakepääoman korottamiseen annettiin seitsemän vuotta.

Arvoisa puhemies! Miksei osakepääoman korottaminen ole tarpeen? Kahdeksan vuotta sitten toimineista yrityksistä vain alle neljännes on korottanut pääomansa. Syy siihen on selvä. Markkinoille hyvin sijoittuneet yritykset eivät näe tarvetta korottaa osakepääomaa, koska sillä ei liiketoiminnan ja rahoituksen kannalta ole mitään merkitystä. Osakepääoman takautuva korottaminen koskisi noin 50 000:ta—60 000:ta yritystä eli noin puolta Suomen osakeyhtiöistä. Oikeusministeriö vaatii edelleen, että vanhojen yhtiöiden on korotettava pääomansa 8 000 euroon, vaikka ei pysty esittämään siihen toiminnallisia, liiketaloudellisia tai rahoituspoliittisia perusteita.

Tietysti herää kysymys, onko osakeyhtiö oikea yritysmuoto kaikille. Erityisesti pienille yrityksille pääoman korottaminen aiheuttaa suuriakin ongelmia. Jos pienen yrityksen liikevaihto on vuodessa kolmisenkymmentätuhatta euroa, merkitsee viiden- ja puolentuhannen euron korotus melkein viidennestä liikevaihdosta. Yrityksissä ei ymmärretä oikeusministeriön vaatimuksia. Osakepääomien korottaminen aiheuttaa haittaa toimiville pienille yrityksille ja viranomaisille. Valtiolla ei ole juurikaan mahdollisuutta valvoa osakepääomien korottamista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen yhtenä ohjelmakokonaisuutena on yrittäjäpolitiikka, jonka tavoitteena on luoda toimintapuitteet, jotka edesauttavat yritysten perustamista ja kasvua ja kansainvälistymistä. Pyrkimys vanhojen pk-yritysten osakepääoman korottamiseen ei ainakaan edistä yrittäjäpolitiikan toteutumista.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Osakeyhtiölakiuudistus on tarpeen, maailma muuttuu siihen tahtiin, mutta tämä esitys pakottaisi todella ennen vuotta 97 perustetut osakeyhtiöt korottamaan osakepääomansa tuonne 8 000 euroon. Kun niitä toimivista osakeyhtiöistä on todella puolet, niin se ei voi olla kovin perusteltua.

Talousvaliokunnassa käsiteltiin tätä asiaa jo aikaisemmin osauudistuksen yhteydessä, ja silloin oli jo yli puoluerajojen kannatusta sille, että korotus ei tulisi voimaan, päätettiin odottaa kuitenkin tätä kokonaisuudistusta. Tälle korotusvaatimukselle ei löydy mitään taloudellisia perusteita näiden 50 000 yrityksen kohdalla. Uskon, että tämä asia käsitellään perusteellisesti valiokunnassa, ja toivottavasti se saa sen muodon, että tähän pakkoon ei mentäisi.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin kahdessa edeltävässä puheenvuorossa ihmeteltiin ja nähtiin kyseenalaiseksi tämä taannehtiva osakepääoman korottamistarve, korottamisvelvollisuus, niin en näe mitään perusteltua syytä, minkä takia se pitäisi korottaa ja hoitaa. Niin kuin ed. Sjöblom totesi, talousvaliokunnan keskusteluissa asiaa on käsitelty jo ja jääty odottamaan tätä kokonaisuudistusta, tähän tulevaa uudistustarvetta ja siinä yhteydessä asiaan palaamista, mutta ei kukaan olettanut, että tapahtuisi tämäntyyppinen palaaminen kuin nyt, että edelleenkin edellytetään sitä korottamista sellaisissakin yhtiöissä, joiden toiminnan laadun ja laajuuden kannalta se ei millään järjellä ole perusteltavissa. Peruste, mitä käytetään, on, että tällä kitkettäisiin harmaata taloutta. Vaikka mielestäni paras harmaan talouden vastustaja ed. Pulliainen ei olekaan läsnä, niin uskallan todistaa, että on se osakepääoma minkä tyyppinen, minkä kokoinen tahansa, sillä ei ole mitään vaikutusta harmaaseen talouteen.

Herra puhemies! Pidän erikoisena ihmeenä, että tilintarkastuksen osalta täällä todetaan, että kaikissa yhtiöissä pienistä alkaen tilintarkastaja on valittava, on hoidettava tehtävä. Toivoisinkin, että valiokuntakäsittelyn aikana löytyisi semmoinen ratkaisu, missä pohdittaisiin, että yhden omistajan, yhden miehen, yhden perheen, yhtiöissä tilintarkastuksesta voitaisiin todeta niin, että sen tilintarkastuksen suorittaa se, joka omistaa yrityksen, joka vastaa sekä hoitaa. Tässä on vaan, ymmärtäisin, kyse sellaisesta asiasta, että tilintarkastusyhteisöt mielellään valvovat tai vaativat, että he suorittavat tilintarkastuksen ja ovat sitä tekemässä, mielellään myöskin laskuttamassa. Tätä asiaa voitaisiin pohtia myöskin vähän toisella sydämellä ja toiselta kannalta kuin mitä se nyt kirjoitettu on. Toivon, että asiaan palataan.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minunkin mielestäni nyt käsittelyssä oleva uusi osakeyhtiölain uudistus on pitkä askel eteenpäin nykyisestä lainsäädännöstä. Siinä on paljon kohtia, joilla helpotetaan uusien yritysten perustamista ja yhtiöitten toimintaa. Mutta kuitenkin kovin paksu kirjanen siitä on saatu. Kovin paljon on pykäliä edelleen yrittäjien selvitettävinä, jos meinaa varsinaista yritystoimintaa harjoittaa.

Olisin itse kaivannut toisenlaista lakiesitystä nimenomaan pienyrittäjille, ehkä pienyrityslakia tai erillistä lakia tai jotain sentapaista. Kyllä tämäkin lakipino, joka nyt on käsittelyssä, on niin vaikea yksin- ja kaksinyrittäjän saada selvitettyä, että kyllä siinä olisi helpotusta tarvinnut.

Sitten yhtyisin vielä edellisten puhujien mielipiteeseen tästä taannehtivasta osakepääoman korottamisesta. Aivan ilmeistä on, että se alkuperäinen tarkoitus, millä haettiin yhtiöpääomien korkeampaa tasoa, ei ole tässä enää se päämäärä, mihin tähdätään, vaan tässä nyt jääräpäisesti halutaan pitää kiinni siitä, mitä on tullut kirjoitetuksi.

Keskustelu päättyy.