Täysistunnon pöytäkirja 83/2007 vp

PTK 83/2007 vp

83. TIISTAINA 20. MARRASKUUTA 2007 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien muuttamisesta sekä laiksi yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta

 

Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että hallituksen esitys laeiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettujen lakien muuttamisesta sekä laiksi yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta hyväksytään muuttamattomana muutoin paitsi ensimmäinen lakiehdotus, joka koskee nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia, kahdella pienellä täsmennyksellä. Toinen on täysin tekninen nimimuutos, ja toinen tarkoittaa sitä, että kun biomassasta valmistettu biopolttoöljy on valmisteverosta vapaa, niin sitä on täsmennetty niin, että myöskin kalamassasta valmistettu vastaava biopolttoöljy on valmisteverosta vapaa. Nämä hallituksen lakiehdotuksethan tarkoittavat sitä, että valmisteveroa korotetaan keskimäärin 9,8 prosenttia ja nämä korotukset suuntautuvat painopisteiltään päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden käyttämiin polttoaineisiin.

Lisäksi ehdotetaan annettavaksi laki yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta. Tärkeää on huomata, että lämmityksessä ja työkoneiden polttoaineina käytettäväksi tarkoitetulle biopolttoöljylle tulee valmisteverottomuus ja myöskin biopolttoöljyn pientuottajille ehdotetaan yksinkertaistettua valmisteveromenettelyä. Harrasteilmailun ja huviveneilyn polttoaineet sekä jäteöljy ehdotetaan verollisiksi polttoaineiksi. Ehkä on tärkeää huomioida se, mistä on kannettu suurta huolta: huviveneissä ei ole tarpeen tankkien pesu tai vastaava lainmuutoksen jälkeen, vaan Tulli on omassa valvonnassaan ja arvioinnissaan luvannut ottaa huomioon sen, että kestää jonkin aikaa, ennen kuin normaalikäytössä tämä verottoman polttoöljyn väriaine häviää, ja näin ollen voi normaalisti siirtyä käyttämään tätä verollista polttoainetta ilman erillistä tankin pesua.

Tämä esitys liittyy ensi vuoden talousarvioon, ja kaiken kaikkiaan tämän veroja korottava vaikutus on reilut 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Tähän mietintöön liittyy kolme erillistä vastalausetta, jotka kohdistuvat kaikkiin näihin lakeihin, kun kokonaisuutena tarkastellaan.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kannatan sekä diesel- että bensaveron korotuksen hylkäämistä. Suomi on pitkien välimatkojen maa, ja ihmiset joutuvat kulkemaan autolla, halusivat taikka eivät. Julkiset kulkuneuvot eivät mene joka paikkaan, ja ihmiset tarvitsevat autoa esimerkiksi työmatkoihin.

Joukkoliikenne on vähentynyt Suomessa. Siitä saadaan kiittää edellisiä hallituksia, ja tämä hallitus on sitä ansiokkaasti jatkanut. Sen sijaan, että hallitus tukisi joukkoliikennettä, se nostaa dieselveroa, mikä tulee nostamaan joukkoliikenteen lippuhintoja. Tämä saa ihmiset valitsemaan oman auton, eli vaikutus tulee olemaan päinvastainen. Dieselin hintaa korottamalla hallitus ajaa joukkoliikennettä alas entisestään. Dieselveron korottaminen ei ole muutenkaan järkevää, sillä dieselautot ovat kestäviä, saastuttavat vähemmän kuin bensiiniautot. Joukkoliikennettä pitää saada houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi suurissa kaupungeissa. Tämä ei onnistu polttoaineitten veroja kiristämällä. Veroja nostamalla hallitus vaikeuttaa niitten ihmisten elämää, joille auto on pakollinen kulkuväline.

Tietulleja en kannata muualla kuin ehkä Helsingissä. Jos helsinkiläiset haluavat tietullit, niin se on ihan kannatettava asia. Niitä voidaan kokeilla täällä, missä liikenneruuhkat ovat todellinen ongelma.

Joukkoliikenteen tukemisen lisäksi pitää panostaa teitten kunnossapitoon. Myös radat pitää saada kuntoon, niin että esimerkiksi Jyväskylästä Helsinkiin pääsisi ajamaan Pendolinolla täyttä vauhtia. Tämä houkuttelisi ihmisiä matkustamaan junalla ja jättämään auton kotiin. Jos radat saataisiin kuntoon, niin myös raskasta liikennettä voitaisiin siirtää maanteiltä kiskoille. Muutakin käyttöä radoille on. Niillä voitaisiin ajaa kiskobusseilla paikallisliikennettä. Kiskobusseja on jo ostettu Suomeen, ja kokeilut ovat onnistuneita.

Arvoisa puhemies! Vtt:n tutkimuksissa on käynyt ilmi, että viljasta tuotettu bioetanoli lisää päästöjä enemmän kuin vähentää niitä. Kun otetaan koko tuotantoketju huomioon, niin bioetanolin ympäristötase jää miinukselle. Suomen kokoisella maalla on rajalliset resurssit torjua ympäristömuutosta. Siksi on tärkeää, että keskitytään todellisiin vaihtoehtoihin eikä siihen, kuinka eri tahot polttoaineitten tuotannosta hyötyvät. Niin kuin ympäristövaliokunta lausunnossaan sanoo, ympäristön kannalta hyviä liikennepolttoainevaihtoehtoja ovat toisen sukupolven biopolttoaineet. Suomen pitää panostaa näihin biopolttoaineisiin, joissa raaka-aine saadaan metsä- ja myös metalli- ja muun teollisuuden sivutuotteena. Kannatan tällaista energiantuotantoa. Näin voidaan monipuolistaa nykyisten tehtaitten tuotantoa ja kehittää niitten toimintaa eteenpäin tulevaisuudessa.

Nykyisten biopolttoaineitten ympäristöystävällisyys on hyvin pitkälle silmänlumetta. Biodiesel tehdään tänä päivänä palmuöljystä, jota tuodaan Indonesiasta ja Malesiasta. Sokeriruokopohjainen etanoli tulee Brasiliasta. Näitä tuotteita varten hakataan suuret määrät metsää, ja hakkuut aiheuttavat valtavia ympäristöongelmia tropiikissa. Nykyiset biopolttoaineet eivät ole ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Joka muuta kuvittelee, se pistää päänsä piiloon pensaaseen.

Yksi todellinen vaihtoehto on turve. Siitä voidaan valmistaa biodieseliä, mikä on kiinnostava ja kannatettava ajatus. Nyt kun Vtt on todennut, että oljesta ei saa taloudellisesti kannattavaa polttoaine-etanolia eikä myöskään ruokohelvestä, niin vaihtoehdoksi jää turve. Turve on tutkitusti kivihiilen lisäksi ainoa uusiutuva luonnonvara, jonka käytöllä on todellista merkitystä. Turve on kotimainen raaka-aine, jota pitää hyödyntää tulevaisuudessa enemmän, ja se työllistää Suomessa noin 10 000 ihmistä.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kankaalle, kun hän puhui tästä biodieselistä, voin sen verran sanoa, että viime syksynä kirjattiin budjetin yhteydessä lausuma, että hallitus käynnistää ympäristöystävällisten polttoaineiden käytön edistämiseksi selvityksen porrastaa polttoaine- ja energiaverot hiilidioksidi- ja muihin päästöihin perustuviksi, ja tämä selvitys pitää sisällään myös liikenteen biopolttoaineet. Tähän hallituksen esitykseen tämä aikataulu oli ehdottomasti liian tiukka, ja sitä ei tämän vuoksi ole vielä tässä mukana.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kangas asetti perusteettomasti vastakkain joukkoliikenteen edistämisen ja nyt esillä olevat polttoaineverojen korotukset. Ensinnäkin on syytä muistuttaa, että hallitus on päättänyt aikaistaa suurten kaupunkien joukkoliikennetukea vuodella, mikä auttaa näillä kaupunkiseuduilla merkittävästi joukkoliikenteen kehittämistä.

Mutta kannattaa myös muistaa, että joukkoliikenne on jatkuvassa kilpailutilanteessa yksityisautoilun kanssa ja näillä valmisteverojen korotuksilla vaikutetaan yksityisautoilun hintaan ja sitä kautta osaltaan tuetaan myös joukkoliikenteen kilpailukykyä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kangas äskeisessä puheenvuorossaan teki vähän semmoisia hillittömiä yleistyksiä. Yksi sellainen oli bioetanolia koskeva. Siinähän ratkaisevaa on se, onko se sivutuote vai pyritäänkö siinä päätuotteena tähän. Jos kysymys on sivutuotteesta, niin se tasehan lasketaan silloin sillä tavalla, että otetaan valkuaisrehun tuotanto huomioon ja sitä kompensoiva soija, ja sitten soijan kustannukset ratkaisevat taseessa sen, että siinä se bioetanolisivutuote on taseeltaan positiivinen. Muutoinkin nämä yleistykset olivat aika hervottomia, mutta palataan niihin sitten varsinaisessa puheenvuorossa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en ota kantaa äskeiseen puheenvuoroon vaan kommentteihin, joita tuli, että tälläkö ei olisi tekemistä joukkoliikenteen kanssa. Pidän kyllä huolestuttavana, että hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija sanoo näin.

Tässä laissa oli suurimpana ongelmana se, että hallituksen esityksessä ei ollut edes arvioitu sen vaikutuksia joukkoliikenteeseen. Ja kun tiedämme, että joukkoliikenne käyttää dieselpolttoainetta ja tämä esitys nostaa dieselin verotusta vielä enemmän kuin bensiinin, se on väärä signaali. Ja kun tiedämme myös, että uusi autoverolaki tulee kannustamaan yksityiseen autoiluun, vaikka se oli oikealla lailla teknisesti rakennettu, niin me tarvitsemme nyt hätähuudon joukkoliikenteen puolesta, että joitakin toimia aletaan tehdä. Niitä ei ole esitetty.

Se ei, ed. Tynkkynen ja hallituspuolueiden ihmiset, riitä, että suurten kaupunkien joukkoliikennetukea ensiksi hallitusneuvotteluissa siirretään vuoteen 2010 ja sitten sitä aikaistetaan vuoteen 2009. Se kattaa vain kolme tai neljä kaupunkiseutua, ja se alkaa vuoden myöhemmin (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) kuin tämän esityksen sisältö.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natrille: Tänään nimenomaan tuolla liikennejaostossa ministeri Vehviläinen sanoi, että nämä kaupunkiseudut, joille tulee tämä joukkoliikennetuki, tuottavat kuitenkin suurimman osan näistä liikenteen hiilidioksidipäästöistä ja sikäli on erittäin suuri merkitys tällä suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuella, ja sitä euromääräähän ei ole vielä päätetty.

Mutta haluaisin sanoa niille kaikille, jotka vastustavat näitä veronkorotuksia, että Euroopan unionista on joka tapauksessa tulevina vuosina tulossa merkittäviä, paljon kovempia dieselöljyn ja bensiinin veronkorotuksia kuin tämä, ja olisi hyvä, jos ihmiset nyt valveutuisivat siihen ja selkeästi vähentäisivät henkilöautoilun määrää.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En oikein ymmärtänyt ed. Kumpula-Natrin puheenvuoroa siitä, että suurten kaupunkien joukkoliikennetukea hallitusneuvotteluissa siirrettiin eteenpäin. Siitä ensi kertaa päätettiin siellä. Muistan erittäin hyvin, kun valtiovarainministeri viime hallituksen aikana puhui siitä, että tällainen tuotaisiin tänne, mutta koskaan ei tuotu. Nyt se ensi kertaa tulee, ja nyt se tulee vielä vuoden aikaisemmin, elikkä tämä on verrattuna edelliseen hallitukseen parannus. (Ed. Kumpula-Natri: Miten se tulee aikaisemmin, jos siitä ei ole vielä päätettykään?) En ymmärrä, miten voi sanoa, että siirrettiin eteenpäin, kun se tuli ensimmäistä kertaa nyt.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viime hallituksen loppuvaiheessa oli itsestäänselvää, että suurten kaupunkien joukkoliikennetuki alkaa tulevana vuonna. Te itse sanoitte äsken, että aiennettiin, eli se tarkoittaa sitä, että te olette itse sen lykänneet valitettavalla tavalla.

Ja nyt olennaista tässä koko asiassa on, aivan kuten ed. Kumpula-Natri sanoi, että samaan aikaan, kun yksityisautoilua tuetaan muun muassa tämän verouudistuksen kautta, ei ole sitä yhtäkään toimea joukkoliikenteen hyväksi ensi vuodelle. Tämän suurten kaupunkien joukkoliikennetuen on välttämätöntä tulla voimaan jo ensi vuoden alusta.

Esimerkiksi Tampereella meillä oli kova paine nostaa liikennelaitoksen lippujen hintoja. Elleivät sosialidemokraatit olisi tehneet hartiavoimin töitä — muutaman äänestyksen hävisimmekin siellä, vihreät tukivat, että nostetaan vaan lippujen hintoja — siis jos ei tätä työtä olisi ollut, niin olisi menty aivan päinvastaiseen suuntaan.

Minä ihmettelen, kuinka vihreät voivat olla ja haluatteko te olla tässä hallituksessa, kun samaan aikaan täällä joukkoliikenne jätetään aivan yksin ja yksityisautoilua (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tuetaan. Haluatteko te olla tässä hallituksessa?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä joukkoliikenteen tukeminen hallituksen puheenvuoroissa tai erityisesti vihreitten puheenvuoroissa, jotka tähän keskusteluun ottavat osaa, on kyllä sikäli kummallista, että autoveron alennus vaikuttaa nimenomaan niin, että autoilua suositaan. Jos todellista halua olisi, niin totta kai joukkoliikennettä voitaisiin tukea paitsi tämän tulevan joukkoliikenteen tuen myötä myös esimerkiksi arvonlisäveron poistamisella joukkoliikenteestä tai, samalla tavalla kuin muualla Euroopassa on tehty, polttoaineveron poistamisella joukkoliikennebusseilta nimenomaan. Tällaisia muita keinoja olisi paljon, mutta niitä en ole nähnyt. Dieselverotuksen korottaminen lisää nimenomaan joukkoliikenteen kuluja. Eli tässä on nyt kovin paljon näitä ristiriitaisia tekoja, jotka varmasti johtavat siihen, että yksityisautoilu kasvaa ja lisääntyy, mutta valitettavasti joukkoliikenteelle ei ole tulossa riittävästi tukea.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, että polttoaineverot nousevat, on erittäin hyvä asia, enkä itse usko, että tämä korotus tulee suinkaan olemaan viimeinen. Tässäkin salissa on jonkin verran keskusteltu ensi vuoden alusta voimaan tulevista autoveron muutoksista, jotka tarjoavat ihmisille voimakkaan kannustimen ajaa nimenomaan hyvin vähäpäästöisillä autoilla. Mutta jos näiden kannustimien jälkeen autoilun päästöt eivät vähene, olemme tilanteessa, jossa polttoaineveroa tulee edelleen nostaa.

Arvoisa puhemies! Edellisen hallituksen aikana useaan kertaan piti olla itsestäänselvää, että suurten kaupunkien joukkoliikennetuki tuodaan tänne. Sitä ei kuitenkaan tullut. On hyvä, että suurten kaupunkien joukkoliikennetuki tulee voimaan vuoden 2009 alusta, ja uskon, että sillä voidaan tehdä merkittäviä (Puhemies: Minuutti on kulunut!) muutoksia sen suhteen, että joukkoliikenne on houkuttelevampaa.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä jotkut ovat kehuneet sitä ja todenneet, että on hyvä, kun nostetaan polttoaineveroja. Tässähän käy sillä tavalla kuitenkin, että me ajamme itsemme ulos kilpailussa. Nimittäin jokainen korotus, mikä tehdään energiaveroihin, onpa se sähkön tai polttoaineiden hinnan osalta, hinautuu tuonne hintoihin, ja sitten kun yritetään myydä tuotteita tuonne ulos, niin hinta on kalliimpi ja siinä me tulemme häviämään.

Just äsken, aamusta, kun tulin tänne lentokoneella, yksi yrittäjä tuli viereen ja sanoi, että nostakaa vain näitä hintoja, mutta siinä käy sillä tavalla, että kun he nyt tekevät tarjouksia Ruotsiin ja ovat yrittäneet kauppaa tehdä, niin he tulevat sen jatkossa häviämään.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutos etenee kiihtyvällä vauhdilla, ja keskeinen osa Suomen hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä. Hallitus tekee epäloogisesti, kun se esittää dieselverolle kovempaa polttoaineveron korotusta kuin bensiinille. Nimenomaan tämä on potku myöskin julkisen liikenteen, joukkoliikenteen, polveen aivan selvästi.

Mitä tulee ed. Kankaan puheenvuoroon, niin hän on yhdessä asiassa oikeassa omassa puheenvuorossaan ja se on tuo biopolttoaineiden kestämättömyys silloin, kun ne tehdään niin, että palmuöljy on nimenomaan raaka-aine, jota niihin käytetään. Silloin tuhotaan paljolti Kaakkois-Aasian saariston, Malesian, Indonesian, sademetsiä. Mutta turve ei ole todellakaan uusiutuva energianlähde. (Eduskunnasta: On!)

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vihreät on jätetty yksin tämän valtiovetoisen inflaation puolustajiksi. Missä on nyt keskusta, joka huusi täällä aina polttoaineverojen korotuksia vastaan, teki välikysymyksen käkikellon tarkkuudella? Nyt ei kuulu pukahdustakaan, kun taas pistetään syrjäseutujen ihminen, jolla ei ole joukkoliikennemahdollisuuksia, maksumieheksi. Keskusta, missä on nyt kieli, onko se suussa vai onko se Brysselin herroilla? Aivan kuten ed. Ojansuu tässä sanoi, EU:sta tulee vielä — niinhän sieltä tulee: lisää rasituksia. Ei sieltä ole köyhälle kansalle tullut kuin rakeita.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri väitti minun sanoneen, että veroilla ei ole tekemistä joukkoliikenteen kanssa. Suosittelen tutustumista puheeseeni pöytäkirjoista. En näin väittänyt, vaan totesin, että valmisteverot vaikuttavat autoilun hintaan ja sitä kautta joukkoliikenteen ja autoilun väliseen kilpailukykyasetelmaan. Joukkoliikenteen edistäminen on tärkeää, mutta se ei vielä yksin riitä, vaan meidän pitää pystyä vaikuttamaan myös autoilun hintaan, ja siihen tällä hallituksen esityksellä pyritään. Mutta tarvitaan myös uusia toimenpiteitä joukkoliikenteen edistämiseksi. Siinä monet edustajat vasemmalla ovat aivan oikeassa. Ed. Lapintien esiin nostama joukkoliikenteen arvonlisäveron alennus on yksi harkitsemisen arvoinen idea. Toinen voisi olla se, että kuljetusyrityksille myönnettäisiin investointitukea vähäpäästöisen kuljetuskaluston hankintaan.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun me olemme valiokunnassa kuunnelleet asiantuntijoita, niin he ovat aika selkeästi esittäneet, että tällä ei tule olemaan vaikutusta kuluttajien tottumuksiin eli autoilu ei vähene näitten takia. Mitä tämä merkitsee? No, se merkitsee juuri sitä, mitä ed. Soini sanoi: harvaanasutulla alueella kustannukset nousevat. Suurissa kaupungeissa on mahdollisuus siirtyä joukkokuljetusvälineisiin, mutta pienellä paikkakunnalla se ei ole mahdollista. Olen kysynyt linja-autoliikenteen edustajalta, millä toimenpiteillä saataisiin ihmiset matkustamaan haja-asutusalueella bussilla. Hän ei pystynyt antamaan yhtään sellaista keinoa, millä saataisiin. Eli joukkoliikennettä kehitetään ja on kehitettävä suurissa kaupungeissa. Pienemmissä kaupungeissa pitää ottaa huomioon, että auto on kerta kaikkiaan välttämätön (Puhemies: Minuutti on kulunut!) eikä autoilijan kustannuksia saa kohtuuttomasti lisätä.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että ed. Viitanen kokee itsensä pettyneeksi, koska me molemmat olimme aivan varmoja, että edellinen hallitus olisi tuonut sen meille, meille melkein luvattiin se liikennejaostossa, mutta ei tullut. Minä olen odottanut sitä monta, monta vuotta, mutta on parempi, että meillä on selvää mustaa valkoisella paperilla, että taatusti se tulee. On paljon lupauksia, joista ei ole mitään iloa kenellekään.

Sitten viesti kuluttajalle. Mielestäni on aika selvää, että kun tulee autoveron muutos ja kaikki muut, tämä on viesti nyt kuluttajille: pidemmän päälle, mitä vähemmän bensaa tai dieseliä käytät, sen parempi, suunnittele elämää tässä nyt sillä tavalla. Taatusti tulee säästämään rahaa, jos minimoi sen kulutuksen — tämä viesti on selvä — elikkä jos on pihi ja nyt pohtii, mikä on pienisyöppöinen auto, voinko liikkua polkupyörällä, kimppakyydillä, meneekö bussi, juna. Nyt on luovuuden hetki pohtia omaa talouttaan ja samalla ilmastonmuutosta.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tässä salissa mielellään aina rahaa jaetaan, niin pitää muistaa, että jostain pitää saadakin. Tämän fiskaalinen vaikutus on noin 295 miljoonaa.

Sen verran haluan oikaista ed. Lapintietä, kun hän sanoi, että tämä koskee erityisesti joukkoliikennettä, että valitettavasti tässä osuudet ovat sillä tavalla, että tämä koskee nimenomaan kuorma-autoliikennettä. Sinne tulee nyt tästä lisäyksestä noin 50 miljoonaa, linja-autoliikenteen puolelle 10 miljoonaa. Ja vielä, kun joukkoliikennettä tuetaan, on tietysti sekin, että linja-autoiltahan, toisin kuin kuorma-autoilta, ei sitten kanneta käyttövoimaveroa.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joukkoliikenne ei valitettavasti koske koko Suomea, kuten me kaikki hyvin tiedämme. Tässä keskustelussa on käytetty puheenvuoroja ohjausvaikutuksista. Olen sitä mieltä, että jos ja toivottavasti kun tulevaisuudessa halutaan saada nykyistä voimakkaampia ohjausvaikutuksia, tietullien ja ruuhkamaksujen käyttöönotto Pääkaupunkiseudulla on yksi realistinen, harkittava, pohdittava vaihtoehto. Kannustan myös hallitusta miettimään sitä, voidaanko tulevaisuudessa mahdollisia bensa- ja dieselveron korotuksia käyttää lyhentämättöminä määräaikaiseen tierahastoon, jonka tarkoituksena olisi pitää perustienpidosta ja yksityisteiden kunnosta, alempiasteisesta tieverkosta, hyvää huolta.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Puumalan vastauspuheenvuorossaan esittämä ensimmäinen näkökohta oli erittäin kannatettava. Olisi hyvä, että tästä salista kokonaisuudessaan tulisi kannatusta sille ajatukselle, että meille luotaisiin lainsäädännöllinen pohja ruuhkamaksuille. Ruuhkamaksuista suurissa kaupungeissa on useita kokemuksia, muun muassa Tukholmasta ja Lontoosta. Nämä kokemukset ovat hyviä.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa usein esitetään sellainen väärinkäsitys, että olisi epäloogista korottaa dieselveroa. Dieselpolttoaineen edullisuus syntyy siitä, että se on hyvin tehokasta, mutta ei ole niin, että sen pitäisi olla halvempaa kuin bensa, joten tässä esityksessä on menty oikeaan suuntaan. 17 000 kilometriä vuodessa autoilevan diesellasku nousee 52 euroa, bensiiniä käyttävän lasku 57 euroa. Tästäkin näkee sen, että dieselpolttoaineen hinta ei itse asiassa nouse enemmän, ja se johtuu sen tehokkuudesta.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenteen päästöjen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin 20 prosenttia, joten meidän pitää käyttää laajaa valikoimaa siihen, että me voimme näitä vähentää. On hyvä, jos tästä salista nyt lähtee laajasti, aivan kuten ed. Sinnemäki sanoi, eteenpäin ruuhkamaksu- tai tietulliesitykset lainsäädäntöön, mikä mahdollistaa nämä maksut suurissa kaupungeissa, siellä, missä todella on mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä.

Täällä on paljon puhuttu nyt linja-autoista. Nyt tarvittaisiin myös hallitukselta esityksiä, millä raideliikenteen suosiota pysytään parantamaan. Tämä on ihan olennaista. Se, että yksityisautolla on melkein yksinkin halvempi ajaa Turkuun tai Tampereelle kuin mennä junalla, on ilmaston kannalta kestämätöntä. Nyt pitää panostaa erityisesti myös raideliikenteeseen. Sitä ei saa unohtaa, vaikka nyt polttoaineista keskustellaan. Eli tekoja raideliikenteen suosion puolesta.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus tekee aivan oikein, kun se kulutuksen verotusta nostamalla pyrkii ohjaamaan kulutusta ympäristöystävällisesti kestävämpään suuntaan, ja se tukee jo itse asiassa raideliikennettä, että polttoaineen verotus nousee.

Haluaisin myös muistuttaa siitä, että oppositio nyt ajaa tässä vähän kaksilla raiteilla, että välillä kuuluu sitä, että hallitus tekee liikaa ympäristön hyväksi, ja välillä tuntuu siltä, että hallitus tekee liian vähän. Toivoisin tässä johdonmukaisuutta, ainakin, jos tulevat saman puolueen edustajilta nämä puheenvuorot. Eli kaikki nämä hyvät ehdotukset, arvonlisäveron poistaminen joukkoliikenteeltä ym., ovat sellaisia, että mielellämme otamme niitä vastaan ja niitä haluamme myös panna käytäntöön. Mutta toivoisin myös suoraselkäisyyttä, niin että ei ajeta kaksilla raiteilla.

Ed. Kallikselle haluaisin muistuttaa, että taloudellista ajoa harjoittelemalla voi säästää bensankulutuksessa 10—20 prosenttia millään muulla tavoilla vähentämättä autoiluaan.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Noin 4 sentin korotus dieselin ja bensiinin veroon on tietysti herkullinen asia, mutta kannattaisi katsoa tätä autoilun verotuksen kokonaisuutta, mikä on nyt liikkeellä myöskin. Eli se, mitä hallitus tällä hetkellä esittää kokonaisuudesta, on historiallinen teko, ja se vie suomalaisen autoilun verotuksen kerralla Euroopan häntäpäästä kärkipäähän. Me suosimme jatkossa vähäpäästöisiä, ympäristöystävällisiä autoja ja niiden hankintaa, (Ed. Tiusanen: Kaikkien autojen!) ja tämä vaikuttaa suuresti tästä eteenpäin meillä liikenteen ympäristökuormitukseen.

Mitä tulee joukkoliikenteeseen ja sen lipun hintoihin, niin asiantuntijoiden mukaan tämä vaikutus voi olla noin kolmannes siitä paineesta, joka aiheutuu joukkoliikenteen hintojen tarkastuksiin. Eli kannattaa huomioida tämäkin, kun oppositiopolitiikkaa tekee. Kaikkia keinoja on käytettävä, jotta joukkoliikennettä suositaan. Yhtenä esimerkkinä, jota kannattaisi miettiä, nostaisin esille tällaisen joustavan ...

Puhemies:

Se jää seuraavaan kertaan, sillä minuutti on täyttynyt!

Puhuja:

Kiitos siitä!

Esko-Juhani  Tennilä  /vas:

Arvoisa puhemies! Jokaiselle on selvää, että ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia seuraamuksia ja siksi tuota muutosta on torjuttava tosissaan. Päästöjä on vähennettävä myös liikenteen osalta, onhan se yksi suuri saastuttaja. Tässä ei ole mitään epäselvää. Kyse on kuitenkin myös siitä, että ilmastonmuutoksen nimissä suoritettavilla toimilla todella tähdätään siihen, mistä puhutaan, eli ilmastonmuutoksen hillintään, ja että nuo toimet myös johtavat siihen, mitä sanotaan tavoiteltavan. Jonkin ihan toisen asian ajamista ilmastonmuutoksen torjumisen nimikkeellä ei voi kerta kaikkiaan hyväksyä.

Minä näen, että polttoaineverojen korotuksessa on kyse tästä viimeksi mainitusta asiasta. Puhutaan kauniisti ilmastonmuutoksen torjumisesta, mutta tosiasiassa polttoaineverojen korotuksella haetaan rahaa valtion kassaan. Tilanne on sama myöskin kotitalouksien osalta nostettavan sähköveron osalta. Kaikkiaan tavoitellaan 300:aa miljoonaa euroa lisää valtion kassaan. En nimittäin usko tippaakaan siihen, että autolla ajaminen on ensi vuonna rajusti vähäisempää kuin tänä vuonna, vaikka täällä niin kauniisti puhutaan. Päinvastoin uskon, että liikenteen kasvu ja yksityisautoilun kasvu myös jatkuvat. Kyllä myöskin, riippuen tietysti talvesta, sähkölämmittäminen jatkuu, sillä ei se holotna hääppöinen naapuri ole.

Polttoaineverojen korotuksen osalta, siinä miksi se on niin hankala asia, kyse on siitä, että se johtaa alueellisen eriarvoisuuden kasvuun ja lisää myös menoja eri tavoin suhteellisesti eri tulonsaajaryhmissä. Vaikkapa meillä Lapissa, jossa matkat ovat pitkiä, todella pitkiä, moninkertaisia vaikkapa Helsinkiin verrattuna, nyt on vaan pakko ajaa sillä autolla. Jos vaikkapa Rovaniemen kaupungissa, joka on Suomen laajimpia, taitaa olla Euroopankin laajimpia, sieltä syrjäkylältä haetaan palveluja, niin ne saattavat olla 90—100 kilometrin päässä siitä keskuksesta, jossa ne palvelut ovat. Pakkohan sinne on autolla ajaa, eihän siinä mitään vaihtoehtoa ole. Tai sitten pitää muuttaa sinne keskustaan, ja se saattaa tietysti olla monien näitten toimien todellinen tavoitekin, mutta sitä ei vaan sanota sitten julki. Minä taas en pidä sitä pakkokeskittämistä oikeana ajatteluna, en maaseutualueitten osalta enkä maankaan sisällä. Eli tässä on tämä iso alueellinen kysymys, joka astuu kuvaan silloin, kun puhutaan polttoaineverojen korotuksesta. On alueita, joilla ei ole aivan pakko ainakaan aina ajaa omalla autolla, mutta on alueita, joilla se on vaan yksinkertaisesti pakko.

Miten sattuvat sitten polttoaineverot eri tulonsaajaryhmiin? Ne sattuvat samalla lailla kuin muutkin välilliset verot. Pienituloisille ne ovat suhteellisesti korkeampia, ja se on fakta myöskin, jos näitä asioita selvittelee tuossa verotuksen kohtaantumisen osalta. Tämä, mikä koskee polttoaineveroa, koskee myös sähköveron korotusta kotitalouksille. Pakko se on se mökki lämmittää siellä maalla sillä sähköllä, kun ei muita vaihtoehtoja ole. Ja jos teoriassa joku vaihtoehto olisikin, niin pienituloisille ne vaihtoehdot ovat niin kalliita, ettei niihin ole mitään mahdollisuuksia siirtyä.

Mitä sitten tulee tähän autoveromuutokseen, niin kyllähän tässä nyt kauniita siitäkin puhutaan ilmastonmuutoksen nimikkeellä. Mutta jos pienestä 5 litran bensa-autosta siirrytään 9 litran isoon dieselautoon, niin miten ne päästöt ilmakehään silloin vähenevät? Tässä kai nyt sitten ihan se lopullinen tulos taitaa sitten olla tulollaan. Mikä siinä sitten on se todellinen tavoite? (Ed. Pulliainen: Citymaasturit!) — Niin, citymaasturi, se saattaa olla monen vaihtoehto silloin, kun on tämmöinen pakkopaikka tai paine tähän suuntaan kasvaa.

Minä en ylipäätään oikein usko näihin markkinamekanismeihin ja tämmöisiin toimiin, joita täällä aina niin suurina mainostellaan. Näen, että pitää ryhtyä todellisiin toimiin, jos meinataan näitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia hillitä, ja se koskee myös liikennettä. Ja mitä ne todelliset toimet ovat? Minusta ei ole muuta todellista linjausta olemassa, jos tosissaan pyritään tuloksiin, kuin luoda se vaihtoehto, vaihtoehto kulkemiseen ja kuljettamiseen, joka on vähemmän saastuttavaa kuin yksityisautot tai rekkaliikenne tuolla tien päällä. Silloin me menemme näihin perimmäisiin kysymyksiin: Mikä on joukkoliikennetuki? Mikä on VR:n mahdollisuus kuljettaa rautateillä? Missä kunnossa ovat radat? Mitkä ovat hinnat? Kyllä näistä hinnoistakin pitää ruveta pikkuhiljaa puhumaan silloin, kun katsotaan, mitä kulkuneuvoa käytetään.

Jos täällä Helsingin seudulla vaikkapa — tämäkin on aika iso alue — joku perhe tuolta sivummalta lähtee keskustaan ja metrossa se matka vaikkapa viisilapsiselle perheelle — semmoisiakin saattaa olla — maksaa vaikka kuinka paljon, niin kyllähän siinä omaan autoon hypätään silloin. Näinhän se menee. Eli pitää ruveta todellisesti luomaan tätä yhteiskunnallista vaihtoehtoa, niin että se on sekä saatavilla että hinnaltaan houkutteleva.

Tässähän sitä ollaan tämän ison kysymyksen kanssa, onko tämmöistä edes tekeillä. Minusta näyttää siltä, ettei minkäänlaista tämmöistä teon alla olevaakaan ole tältä osin olemassa. Päinvastoin puhuskellaan kaikesta tästä vaihtoehtoisen luomisesta, mutta sitä ei ole edes paperilla olemassa eikä sitä edes tavoitella. Vihreätkin puhuivat ruuhkamaksusta Pääkaupunkiseudulle aika lämpimästi. Toisessa käsittelyssä — minä uskon, että teistä monet ovat tosissaan — äänestetään tästä asiasta, lähdetäänkö sille tielle, että täällä sitten on varmasti jo semmoisia mahdollisuuksia joissakin tilanteissa, että rajoitetaan sitä turhaa ajamista ja joutuu silloin harkitsemaan. Toisessa käsittelyssä vasemmistoliitto tekee esityksen siitä, että ruuhkamaksujärjestelmää lähdetään tähän maahan luomaan.

Mitä ne todelliset toimet olisivat? Niitäkin löytyy maailmalta. Minä en mene nyt tarkemmin puhumaan Moskovasta, jossa aikoinaan oli 5 kopeekan metroliikenne ja autoja ei kaduilla juuri ollut — se oli tietenkin naurettava esimerkki monien porvarien mielestä, mutta silloin se vaan oli niin siellä, se aika on mennyttä. Mutta tuolla Ruotsissa, jos pitää ulkomailta näitä esimerkkejä hakea, siellä Övertorneåssa, Ylitornion naapurissa siellä pohjoisessa, on siirrytty sellaiseen systeemiin, tai se on kokeilun nimellä edelleen menossa, että bussiliikenne on ilmaista kunnan sisällä sekä kunnassa asuville että vieraille, täysin ilmaista. Kunta ja valtio maksavat kulut. Ja mikä oli seuraus? Bussiliikenteen käyttö kolminkertaistui tuossa kunnassa ja yksityisautoilu väheni. Tässä on jo niitä todellisia toimia. Tämmöisiä minä sosialistina kannatan, että lähdetään todella tekemään jotakin tämän puhumisen ja hienojen visioitten esittelyn rinnalla. Mutta niitä on varmasti hyvin vaikea voimasuhteiltaan tämän näköisessä eduskunnassa saada aikaan. Puhuskellaan, ja sitten käy kuitenkin niin, että liikenteen päästöt kasvavat. Se, mitä siis vastustan, on se, että sosiaalisesti ja alueellisesti laitetaan nuo rasitteet väärin eli sortamaan harvaanasuttujen alueitten ihmisiä ja pienituloisia ihmisiä, mitä tässä on minusta selvästi nyt tekeillä.

Kyllä minä odottaisin keskustaltakin, että vähän edes jarruttelisitte tämän tyyppisiä toimia. Te saatte laajan kannatuksen Lapissa, mutta Lappi on laaja ja bensavero osuu meihin kipeämmin kuin se osuu esimerkiksi tässä kaupungissa asuviin. Joskus teillä oli toisenlainen kanta, ed. Manninen. Muistatte varmaan: vuonna 2001 teitte kaksi välikysymystä polttoaineveron alentamista vaatien, kun se oli teidän mielestänne silloin hirvittävän korkea. Nyt te olette tyypillisten äkkikäännynnäisten tavoin — tai sitten tämä on vaan tätä valtionveron keräämistä tässä ilmastonmuutoskeskustelussa — nostamassa tätä samaista veroa, jota te silloin vaaditte alennettavaksi, kun bensan ja dieselin hinta oli alempana kuin se on nyt.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on kääritty kauniisiin, vihreisiin ympäristöarvon pakettikääreisiin ja perusteltu sitä sillä, että tällä ympäristön tilaa parannetaan ja edistetään. Valtiovarainvaliokunnan verojaostossa kuullut asiantuntijat sen sijaan totesivat, että tässä on inflaatiotarkistus polttoaineveroihin ja tässä on vain fiskaalinen veronkorotus. Näillä veroratkaisuilla ei vähennetä autoliikennettä eikä näillä veroratkaisuilla vähennetä sähkönkulutusta.

Kun katsotaan sitä, mihinkä nämä veroratkaisut kohdistuvat, niin on selvä tietenkin, että verojen korotukset, sekä sähköveron korotus että polttoaineverojen korotukset, kohdistuvat kaikista kipeimmin pienituloisiin kansalaisiin. Kansanedustajan tulotasolla on aivan sama käytännössä, mitä bensa tai diesel maksaa tai mitä maksaa sähkö. Kansanedustajat ja vastaavat muut hyvätuloiset kyllä pystyvät näitä ostamaan ja maksamaan näistä laskut, mutta Suomessa on paljon ihmisiä, jotka todella joutuvat venyttämään jokaisen euronsa viimeiseen asti. Silloin nämä veronkorotukset ovat mielestäni täysin kohtuuttomia.

Mielestäni nämä on pakattu aivan virheellisesti, vääriin kääreisiin, elikkä näitä perustellaan ympäristösyillä. Minä kannatan ympäristönsuojelua ja olen sitä mieltä, että siellä tarvitaan kunnollisia tekoja, mutta sitten pitää todella puuttua niihin, mitkä eniten saastuttavat, ja tehdä sellaisia toimenpiteitä, joilla voidaan tätä saastuttamista vähentää. Nyt esimerkiksi polttoaineveron korotus kohdistuu tavaraliikenteeseen, linja-autoliikenteeseen. On selvää, että kun se kohdistuu näihin kuljetuspalveluihin, ne tulevat nostamaan hintojaan. Ei pelkästään nouse tämä polttoaineen hinta, vaan erilaisten tavaroitten ja palveluiden hinnat tulevat nousemaan.

Toinen asia: Sähköveron ensimmäisen veroluokan korotus merkitsee sitä, että kaiken yksityiskuluttajien käyttämän sähkön hinta nousee, kauppojen, palvelujen sähkön hinta nousee, ja tähän korotettuun sähkön hintaan kuuluvat myöskin kuntien maksamat sähkölaskut. Täällä on valtiovallan ja eduskunnan taholta, ja aivan aiheellisesti, oltu huolissaan siitä, että kunnilla on suuret vaikeudet selviytyä tulevista terveydenhoitoalan ja kunta-alan palkankorotuksista. Mutta esimerkiksi noin 38 000 asukkaan kaupunki eräiden laskelmien mukaan joutuu maksamaan pelkästä sähköveron korotuksesta lähes 300 000 euroa. Sillä maksaisi aika monen terveyden- tai sairaanhoitajan palkankorotuksen jo, mutta nyt valtio ottaa sen sähköveron korotuksena itselleen. Nämä ovat semmoisia palveluja, että eivät esimerkiksi kunnat voi pistää sairaaloita kylmilleen, katkaista sieltä sähköjä tai kouluista pistää valoja pois. Ne on maksettava. Elikkä palvelut joutuvat maksamaan. Eräs rinnematkailuyrittäjä kertoi eilen, että hänen yrityksessään tämä sähköveron korotus tekee 28 000 euroa lisäkulua. Nämä ovat melkoisia lisälaskuja. On selvää, että kun tämmöisiä lisälaskuja tulee, niin hinnat tulevat nousemaan, ja tätä kautta pienituloiset ihmiset joutuvat yhä suuremman verorasituksen kohteeksi, koska verothan tässä nyt ratkaisevat. Sen sijaan yritysten sähköveroa hallitus esittää nostettavaksi huomattavasti vähemmän kuin kotitalouksien.

Herra puhemies! Toisessa käsittelyssä me tulemme esittämään polttoaineverolain hylkäämistä. Kolmas lakiesitys voidaan hyväksyä hallituksen esityksen mukaisena. Sähköverolakiin elikkä toiseen lakiesitykseen tulemme esittämään ensimmäisessä käsittelyssä muutosta, että ensimmäisen veroluokan korotus hylätään. Lisäksi esitämme toisessa käsittelyssä kahta lausumaa, jotka liittyvät ruuhkamaksuihin ja joukkoliikenteen tukemiseen. Siinä on sitten hyvä nähdä, mikä on se vihreitten lopullinen kanta tähän asiaan, onko se pelkkää sanahelinää vai ovatko vihreät todella sitä mieltä, että he lähtevät sille linjalle, että joukkoliikennettä tuettaisiin tässä maassa nykyistä enemmän. Joukkoliikennetukihan voidaan aloittaa jo ensi vuoden alusta. Miksi sitä pitää siirtää vuodella, jolloin liikennöitsijät joutuvat kärsimään tästä dieselveron korotuksesta ilman, että saisivat esimerkiksi lisätukea valtiolta?

Henna Virkkunen /kok:

Arvoisa puhemies! On hallitukselta aivan oikeaa toimintaa, että verotusta pyritään tällä tavalla viemään ympäristöohjaavampaan suuntaan. Erityisen suuri merkitys sillä on nimenomaan näillä sektoreilla, jotka ovat päästökaupan ulkopuolella. Noin 20 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä tulee nimenomaan liikenteestä, ja siellä verotuksella on merkittävä vaikutus kuluttajakäyttäytymisen ohjaamisessa.

Tämän lakiehdotuksen käsittelyssä suuri mielenkiinto ja kritiikkikin on kohdistunut siihen, että myös dieselveroa korotetaan samalla tavalla kuin bensiiniveroa, mutta sinänsähän ympäristöperustein ei voi todeta, että dieseliä pitäisi jotenkin helläkätisemmin verottaa, siitä syystä, että kuten tiedämme, sen monet erilaiset päästöt ovat jopa suurempia kuin bensiinillä. Dieselin ikään kuin ympäristöhyvyys perustuu nimenomaan siihen, että sitä kuluu vähemmän käytössä, se on tehokkaampaa moottorissa. Siinä mielessä dieseliä on pidetty ympäristöystävällisempänä, ja erityisesti nyt, kun uusiin autoihin saadaan erilaisia hiukkassuodattimia, voidaan myös näitä dieselöljyn ympäristöhaittoja jatkossa vähentää ja saadaan siitä näin kilpailukykyisempi myös ympäristön näkökulmasta.

Mielenkiinnon kohteena on ollut myös tähän liittyen joukkoliikenteen osuus. Erityisesti Pääkaupunkiseudulla luonnollisesti on merkittäviä mahdollisuuksia lisätä joukkoliikennettä, ja täytyy etsiä niitä toimenpiteitä, joilla tähän voidaan mennä, sillä on tullut esiin, että nimenomaan suurimmat ja eniten polttoainetta käyttävät autot ovat täällä Pääkaupunkiseudulla, ja toisaalta täällä tehdään myös Suomen pisimmät työmatkat, joten täällä joukkoliikenteen kehittäminen on aivan avainasemassa sekä talouden että ympäristön näkökulmasta.

Myös muualla Suomessa joukkoliikenteen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Nyt erityisesti tässä kunta- ja palvelurakennehankkeen yhteydessä tuli esiin, kun kaupunkiseudut jättivät omia suunnitelmiaan, että useimmat kaupunkiseudut olivat havainneet, että erityisesti joukkoliikenteen osalta ei kuntien välistä yhteistyötä kaupunkiseuduilla ole. Se on sellainen asia, mihin kannattaa kyllä kiinnittää jokaisessa kaupunkikeskuksessa, joita parikymmentä on Suomessa, huomiota, että pystytään yhteisesti suunnittelemaan alueen joukkoliikenne ja suunnittelemaan myös asuminen ja työpaikka-alueet niin, että ihmiset voivat käyttää joukkoliikennettä logistisesti järkevästi. (Ed. Zyskowicz: Hyvä, tämä on tärkeää!)

Nyt samaan aikaan, kun meillä on ollut käsittelyssä täällä tämä veronkorotus, polttoaineisiin liittyvä, jolla pyritään erityisesti vähentämään ajosuoritteita, hallitus on antanut eduskuntaan myös ehkä Euroopan moderneimman esityksen autoveron ja ajoneuvoveron uudistuksesta, joka tullaan toteuttamaan niin, että mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia autoja verotetaan selkeästi kevyemmin, ja tällä pyritään kuluttajia ohjaamaan ympäristöystävällisempien valintojen tekemiseen. Tämä on erittäin hyvä uudistus ja tukee tätä verotuksen kiristämistä polttoaineiden osalta, koska kaikki nämä toimenpiteet yhdessä saavat kyllä aikaan sen, että myös kuluttajat entistä enemmän miettivät omaa ajoneuvovalintaansa ennen kaikkea ja myös sitä, kuinka tätä käyttävät.

Mutta ei voi kiistää, että kuljetusalalle tämä lisää entisestään kustannuspaineita, ja siksi ammattimainen kuljetusliikenne täytyisi arvioida jatkossa erikseen, mitä toimenpiteitä niin joukkoliikenteen kuin kuljetuselinkeinon osalta voidaan tehdä, että kannustetaan näitä aloja siirtymään ympäristöystävällisempään tekniikkaan eikä turhaan lisätä siellä kuitenkaan näitä kustannuksia, koska Suomessa jatkossakin tarvitaan niin sanottuja kumipyörä- eli kuorma-autokuljetuksia. Kaikkea ei voida siirtää raide- tai vesiliikenteeseen, vaikka myös näitä kannattaa edistää.

Mutta mielestäni hyviä kohtia eduskunnan kannalta miettiä näitä erilaisia joukkoliikenteen ja ammattimaisen kuljetusliikenteen rooleja ja mahdollisia toimenpiteitä on nimenomaan tuo liikennepoliittinen selonteko, joka on valmisteilla eduskunnalle, ja toisaalta ilmasto- ja energiastrategia, joka niin ikään tulee eduskunnalle. Näissä yhteyksissä mielestäni on järkevää myös sitten kokonaisuutena arvioida tätä ammattimaisen kuljetusliikenteen osuutta.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Meillä on, sosialidemokraateilla, vastalauseessa kaksi kohtaa, joissa emme voi yhtyä hallituksen esitykseen, vaikka tässä on myös hyviä piirteitä. On hyvä siirtyä käytön verottamiseen, mutta se pitäisi tehdä nimenomaan kokonaisuutena, ei niin, että vastaus useaan kohtaan on, että se ei ehtinyt tähän mukaan tai joo, sitä tehdään, mutta jossain toisaalla. Tästä on antanut lausuntonsa niin ympäristövaliokunta kuin talousvaliokuntakin, että meille tulee asioita tipoittain ja kokonaisuutta on hyvin vaikea päästä silloin arvioimaan.

Jos meidän vastalauseemme menisi läpi, niin me katsoisimme sen olevan ympäristönsuojelun kannalta parempi ja oikeudenmukaisempi päätös, koska täytyy katsoa myös se, kelle lasku lankeaa. Tulemme esittämään, että polttoaineveroihin tehdään molempiin korotus, mutta dieselille ei tehdä korkeampaa prosentuaalista eikä senttimääräistä korotusta kuin bensiinille.

Täällä äskeisessä keskustelussa esitettiin hieman myös epätarkkaa tietoa siitä, että Euroopan unioni nostaisi näitä tasoja. Meillä on käsittelyssä verojaostossa hallituksen meille tiedoksi antama E-kirjelmä, ja tämä esitys, mitä komissiossa suunnitellaan, ei vaikuttaisi Suomeen vielä mitenkään vuonna 2012, koska meillä on jo korkeammat verokannat, ja sitten 2014 se nostaisi dieselin osuuden korkeammaksi kuin mitä meillä on. Varmasti tämä tulee se suunta olemaan, kun hallituskin on tätä kannattanut, mutta myös täytyy tarkasti katsella, miten erilainen Suomi on, miten erilaiset Suomen liikenneolosuhteet ovat ja miten erilainen autokanta meillä on.

Olisi järkevää, että Suomessa olisi enemmän dieselautoja henkilöliikenteessä kuin tällä hetkellä on. Uusien autojen osalta on lähdetty parempaan suuntaan, mutta autokauppiaat itse kertoivat, että tämmöinen signaali voi haitata ja kehittää kauppaa väärään suuntaan eli se, että dieselin korotus olisi korkeampi kuin bensiinin. Tämä jakautuma henkilöautojen osalta meillä siis on erilainen kuin Euroopassa, jossa dieseleitä alkaa olla jo niin paljon, että se kääntäisi ilmastopolitiikan huonoksi, jos niiden osuus kasvaisi enemmän. Tämä jalostusprosessin aikana tulevista päästöistä johtuva tasapaino olisi kuulemma parhaimmillaan, kun autoja olisi fifty-fifty, noin yhtä paljon diesel- kuin bensiinikäyttöisiä. Suomella on tähän matkaa.

Mutta henkilöautoliikenne on vain pienempi osa tätä, noin viidesosa dieselistä kuluu henkilöautoissa. Loput menevät kuljetuskustannuksiin, kuorma-, paketti- ja linja-autoihin, joista hallitus oli esityksen yhteydessä muistanut arvioida, että kuljetuskustannuksiin tulee noin 80 miljoonan euron lisä, mutta jätti kokonaan arvioimatta, miten tämä hallituksen esitys, energiaveropaketti, tulee vaikuttamaan joukkoliikenteeseen. Tästä kyllä tulee laiskanläksyjä hallitukselle tulevissa toimissansa, tuleville hallituksillekin: olisi tärkeää, kun puhumme liikenteestä, muistaa edes joukkoliikenne.

Kustannukset bussiliikenteelle olisivat suoraan verovaikutusten kautta noin 10 miljoonaa euroa. Mutta kuten talousvaliokunnan lausunnossa ainakin muistan sen näkyvän, asiantuntijat ovat myös kertoneet, että tämä biopolttoaineen sekoitus, joka tulee ensi vuoden alusta vähitellen meille pakolliseksi, ensin 2 prosenttia, sitten 4 prosenttia, sitten 5,75 prosenttia, tullee kohdistumaan pääasiallisesti dieseliin, mikä omalta osaltaan myös nostaa juuri dieselin hintaa. Tämän takia emme olisi lähtemässä myös verotuksellisin keinoin hankaloittamaan sitä, että biopolttoaineenkin käytössä ehkä päästään eteenpäin. En mene biopolttoainekeskusteluun syvemmälle, vaikka mieli tekisi, koska se on globaalistikin hankala kysymys, saati sitten meidän peltojemme ja metsiemme käytön suhteen.

Kun puhutaan dieselpolttoaineen verotuksesta, niin ihmettelen hieman muutamien edustajien hallitususkollisuutta, kun vielä keväällä puhuivat dieselin raippaverosta. Eli käyttövoimavero on saanut monen ympäristöasioita ajattelevan kannalta raippaveron maineen, kun se kohdentuu dieselkäyttöisiin autoihin. Sen takia minusta olisi voinut ottaa pienen tuumaustauon ja miettiä jotain luovaa, esimerkiksi niin, että vuotuista käyttövoimamaksua voisi olla kahden suuruista. Siinä voitaisiin huomioida myös se, onko mukana suodatin, joka dieselin muita haitallisia päästöjä pystyy vähentämään — nykyteknologian mukaan aika edullisella suodattimella päästään melko hyvään tulokseen — ja sillä lailla päästäisiin vähitellen pois käyttövoimaverosta ja saataisiin dieselin osuutta korotettua bensiinin rinnalle. Mutta kun tulee aina yksi pala kerrallaan, niin nämä kokonaisuudet eivät mene oikein järkevästi.

Tästä pääsen hyvin seuraavaan vaiheeseen, joukkoliikenteeseen, eli sekään, että henkilöautoilla ratkaistaan ongelma, ei ratkaise joukkoliikenteen ongelmaa. Kun sitä asiaa ei edes perusteluissa tai sivulauseissa ole tässä mainittu, niin emme ole pykälämuutoksia lähteneet esittämään, mutta meiltä tulee toiseen käsittelyyn myös sitten oma lausumaehdotus, jossa kehotamme hallitusta ryhtymään välittömiin toimiin joukkoliikenteen suhteellisen edun heikkenemisen estämiseksi. Liikenneratkaisujen olisi tuettava Suomen ilmastopolitiikkaa, ja toivottavasti se olisi päästöjä vähentämään päin.

Tämä jo alkukeskusteluissa esiin noussut suurten kaupunkien joukkoliikennetuki, joka meidän oppositiossa olevien lukeman mukaan oli budjettiraameissa tulevalle neljälle kaudelle laitettu vuoteen 2010 ja jolle oli jopa summa, toisin kuin ed. Janina Andersson huuteli, että sitä ei ole päätetty, ei ole päätetty summaa eikä vuotta; kehysraameissa neljälle vuodelle se oli esitetty 10 miljoonan kokoisena vuodelle 2010 ja saamiemme tietojen mukaan kolmelle neljälle kaupunkiseudulle. Näin me olemme lukeneet hallituksen papereita, ja ilahduimme siitä, että se tulisi aiemmin, vuodelle 2009. Mutta itsekin vähän pienemmästä kaupungista kotoisin olevana ja koko Suomen joukkoliikenteestä huolta kantavana olen sitä mieltä, että tämä on vain osa. Se voi olla juuri se ilmastopoliittinen osa, mutta joukkoliikennettä se ei ratkaise. Joukkoliikenteeseen olisi meidän ajattelussamme tässä salissa sisällytettävä mahdollisuudet tulla Vaasasta Helsinkiin, Vaasasta Tampereelle, Kuopiosta Ouluun, tällaisia välimatkoja, muutakin kuin tätä lähiliikennettä. Ne ovat joukkoliikennettä, ja joukkoliikennepolitiikkaa on se, tuleeko edullisemmaksi 400 kilometrin automatka vai junamatka silloin, kun raiteet kulkevat tienviertä pitkin, ja tällä hetkellä tämä hinnoittelujärjestelmä on väärin päin.

Tässä lausumassa tulemme siis esittämään myös, että joukkoliikenteen tarkastelun yhteydessä on tarkasteltava matkalippujen arvonlisäveroa, polttoaineen verokohtelua bussiliikenteessä ja rataliikenteen matkustajapalveluja. Nykyinen liikenneministeri on minusta liian usein maininnut rataliikenteen yhteydessä vain tavarakuljetukset ja kaksoisraiteet ja muut, jotka eivät ole myös tähän matkustajaliikenteeseen keskittymistä.

Tätä pidän hieman veropoliittisena hapuiluna, että otetaan palasia sieltä täältä, ne hienosti markkinoidaan, mutta sisältö tuokin tuskaa, kun sitä käy tarkemmin läpi käymään.

Polttoaineiden hintaa nostavat myös reippaasti energiapoliittiset päätökset tulevina vuosina eli tämä päästökauppajärjestelmä, joka alkaa vuoden alussa meillä tositoimiin. Talousvaliokunta on parhaillaan tekemässä tätä tuskaisaa työtä siitä, miten jaetaan noin 700 miljoonan euron lasku energiapuolelle, kuinka paljon teollisuuteen, joka kilpailee muiden maiden kanssa, ja kuinka paljon, loput, sitten kuluttajalle. Kun tämä päästökauppajärjestelmä on tuomassa laskun korotuksia, niin emme pidä järkevänä ajoituksena nyt samaan aikaan laittaa vuoden alusta sähköveron korotusta. Uskon, että se tulee monella kotitaloudella vastaan juuri ensi vuonna, kun ensin tulee se sähköyhtiön korotus, ja sitten huomaa, että veroakin on korotettu. Se on se kohta, johon me voimme nyt vaikuttaa.

Kun päästökauppajärjestelmää luotiin, niin oltiin poliittisesti aika yksimielisiä siitä, että ei luoda saman tien rinnakkaisia ohjausjärjestelmiä, koska se yksin on jo aika rankka toimenpide, jos se hoidetaan oikein. Sen takia tämä on semmoinen kiusa — kiusa se on pienikin kiusa — korottaa sähköveroa myös kotitalouksien osalta tässä vaiheessa. Meidän vastalauseessamme on luettavissa se taulukkomuutos, jossa emme esitä tätä veron kohdentamista kotitalouksiin ja palvelualan yrityksiin. Näihin rinnastuvat muun muassa sairaalat. Asiantuntijat kertoivat, että se lisäkulu on keskisuuressakin sairaalassa 70 000 euroa vuodessa, suuremmassa sairaalassa enemmän, pienemmässä varmaan vähän vähemmän. Tämä fiskaalinen korotus ei ole hyvin ajoitettu ja sen takia ei tässä vaiheessa mitenkään kannatettava.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kristillisdemokraatit ovat lähteneet siitä, että kyllä maksuja ja veroja pitää joskus nostaa, mutta aina kohtuullisesti, ei koskaan kohtuuttomasti. Kun tässä viitataan siihen, ettei tätä veroa ole nostettu vuoden 2003 jälkeen, niin on tietenkin paikallaan tehdä joitain korjauksia vuonna 2007 niin, että ne astuvat voimaan vuonna 2008. Mutta haluan kiinnittää huomiota niihin prosentteihin, kuinka paljon korotetaan. Senttimäärältään se on aika vähän mutta prosentuaalisesti erittäin paljon. Kotitaloussähköä nostetaan yli 14 prosentilla, ja se on enemmän kuin meillä on ollut inflaatiota tässä ajassa. Rikitöntä dieselöljyä korotetaan 18 prosentilla, ja se on tietenkin myöskin enemmän kuin inflaatio edellyttäisi. Kun tämän tietää ja katsoo näitä lukuja, ei voi tulla muuhun lopputulokseen kuin siihen, mitä on tässäkin salissa todettu, että näihin veronkorotuksiin on ryhdytty fiskaalisista syistä: halutaan kerätä lisää rahaa valtion kassaan. Mutta herää kysymys, onko oikein tässä ajassa nostaa näin paljon ja nostaa juuri niitä veroja, mitä hallitus esittää.

Kristillisdemokraateilla on tähän hallituksen esitykseen vain kaksi muutosesitystä. Toinen koskee kotitaloussähköä. Aivan niin kuin monta kertaa on todettu tänä päivänä tässä salissa, kotitaloussähköön tullee ensi vuonna huomattavia korotuksia. Fortum on jo ilmoittanut 10 prosentin korotuksesta, ja kun tietää, että inflaatiopaineet ovat aika suuret tänä päivänä, ei ole lainkaan viisasta korottaa kotitaloussähkön veroa, ottaen huomioon, että ne hyvät ratkaisut, mitä eilen tehtiin, tulevat myöskin vaikuttamaan kunnallisveroprosentteihin, muihin kunnallisiin maksuihin, ja jos sitten kotitaloussähkö vielä nousee, se voi tulla joillekin kohtuuttoman raskaaksi.

Paljon on puhuttu myöskin dieselöljystä, ja ed. Kumpula-Natri mainitsi tuon ihanteellisen tavoitteen, että meillä olisi Suomessa yhtä paljon dieselautoja kuin bensiiniautoja. Asiantuntijat väittävät, että se on ihanne. Nyt ollaan aika kaukana siitä, ja sen takia tulisi kyllä suosia dieselautoja, varsinkin sen takia, että niitten ilmastopäästöt ovat pienemmät kuin vastaavan suuruisen bensiiniauton päästöt. Kun niin paljon korostetaan ympäristötekijöitä ja ympäristön tilaa ja päästöjen vähentämistä, niin ihmettelen, minkä takia dieselmoottoreita ei silloin vielä enemmän suosittaisi, jotta pääsisimme tuohon tavoitteeseen 50—50. Tästä syystä emme esitä rikittömän dieselöljyn verolle mitään korotusta.

Ihan lopuksi: Kun valiokunnan puheenjohtaja ed. Manninen puhui noista veneistä ja käytti termejä "huvivene" ja "huviveneily", niin minusta tuo on aika kaukana totuudesta. Kyllä huvit ovat kaukana silloin, kun lapset pakataan veneeseen ja pakotetaan saareen. Kun kerran kevyen polttoöljyn päästöt eivät ole sen pahempia kuin dieselöljyn päästöt, niin kyllä Suomi vähän liian helposti antoi periksi, kun se hyväksyi tämän EU:n uuden direktiivin, joka kieltää veneilyssä dieselöljyn käytön. Kyllä olisi pitänyt jatkossakin voida käyttää. Tällä on merkitystä rannikkoalueen kuntalaisille, varsinkin Turun seudulla niin kuin myös Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla. Ne perustelut, mitä Suomi aikaisemmin esitti, jotta voisi jatkossakin käyttää kevyttä polttoöljyä veneissä, ne argumentit, eivät olleet mihinkään hävinneet, mutta jostakin ihmeellisestä syystä nostettiin kädet pystyyn ilman, että me olisimme saaneet jotakin muuta, suurempaa hyötyä itsellemme. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä teen sitten muutosesityksen.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tilastot kertovat aika karua kieltä. Jo pitkään autokanta, ajosuoritteet ja liikenteen päästöt ovat kaikki olleet kasvussa, ja ennusteet osoittavat, että tämä trendi tulee nykymenolla jatkumaan, jos suuntaa ei saada käännettyä. Tämä ei toki ole yksin Suomen ongelma: Euroopan unionin alueella pitäisi Kioton pöytäkirjan mukaan pystyä leikkaamaan päästöjä 8 prosenttia, mutta tähän asti lentoliikenteen päästöt ovat päinvastoin kasvaneet yli 80 prosenttia. Seuraus on se, että jos liikenteen päästöt kasvavat nykytahtia, niin ne tulevat mitätöimään sen päästöhyödyn, mikä on saavutettavissa autojen energiatehokkuuden paranemisen kautta, ja ne osaltaan voivat mitätöidä myös ne päästövähennykset, mitä ylipäätään muilla sektoreilla saadaan saavutettua. Ja kääntäen: jos liikenteen päästöjä ei saada kuriin ja ne jatkavat kasvuaan, niin silloin muilla sektoreilla on vastaavasti vähennettävä päästöjä vielä enemmän. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää teollisuudessa vähentää päästöjä enemmän, meidän pitää energiantuotannon puolella vähentää päästöjä enemmän, jos liikenne ei onnistu hoitamaan omaa osaansa tässä päästövähennystehtävässä, ja tuskin kukaan tässä salissa erityisesti haluaa nimenomaan vaikkapa meidän kansainvälisessä kilpailussa olevan teollisuutemme taakkaa erityisesti lisätä suhteessa muihin sektoreihin.

No, tässä keskustelussa on moneen otteeseen kritisoitu sitä, että energiaverojen korotukset kohdistuisivat kohtuuttomasti toisaalta vähätuloisiin ja toisaalta syrjäseutujen asukkaisiin. Ensinnäkin minusta on kyllä paikallaan kysyä, voidaanko samoilla veroilla yrittää ajaa yhtä aikaa ympäristötavoitteita, sosiaalisia tavoitteita, aluepoliittisia tavoitteita ja vielä fiskaalisia tavoitteita. Vähän epäilen, että sellaista veroa voi olla hieman vaikea rakentaa, joka kaikki nämä tavoitteet tasavertaisesti yhtä aikaa toteuttaisi. Itse uskon, että sosiaalipolitiikka on parasta sosiaalipolitiikkaa ja koko verojärjestelmää ei voida aina rakentaa niin, että samalla tekisi sosiaalipolitiikkaa. Toki se on yhtenä näkökulmana pidettävä mukana, kun verojärjestelmää suunnitellaan.

Toiseksi on hyvä muistaa, ja toivoisin, että tämä salikin sitä viestiä voimakkaammin painottaisi, että kaikki ihmiset voivat vaikuttaa omaan kulutukseensa merkittävästi omilla valinnoillaan — ja korostan: kaikki ihmiset — ja näin ihmiset voivat vähentää omaa verotaakkaansa. Esimerkkejä on lukuisia, joita keskustelussa on aiemminkin nostettu esiin. Tässä tuli jo esiin se, että opettelemalla taloudellisen ajotavan voi polttoaineen kulutusta vähentää 10—20 prosenttia, joissakin tapauksissa jopa enemmän. Jos vaihtaa kotona hehkulampuista energiansäästölamppuihin, voi valaistuksen sähkönkulutuksen pudottaa neljäsosaan. Keinoja on toki lukuisia muita: voi valita energiatehokkaita laitteita, voi eristää kotinsa paremmin, voi alentaa huonelämpötilaa, voi korvata automatkoja kevyellä liikenteellä, siis jalankululla, pyöräilyllä, voi kytkeä laitteiden valmiustilat pois jne., jne.

Nämä nyt esitetyt veronkorotukset ovat mitättömän pieniä suhteessa siihen potentiaaliin, joka energian tehostamisessa on mahdollista käytännössä kaikissa kotitalouksissa ja kaikilla muillakin sektoreilla. Siis tehostamalla energiankäyttöä, säästämällä energiaa, voi helpostikin mitätöidä sen pienen energian hinnannousun, jota nämä veronkorotukset nyt tuovat mukanaan. Energiaverojen korotukset luonnollisesti, niin kuin niiden kuuluukin, kannustavat käyttämään energiaa tehokkaammin ja säästämään energiaa, ja siihenhän näillä pyritään.

Energiaverojen kohdistuminen erityisesti syrjäseuduille on kyllä osittain myytti. Kannattaa muistaa, että pisimpiä työmatkoja tässä maassa ei tehdä Lapissa, niitä ei tehdä Pohjois-Karjalassa, niitä ei tehdä Kainuussa vaan ne tehdään Uudellamaalla, ellei sitten puhuja tarkoita sitä, että Uusimaa on just erityistä syrjäseutua, jota nämä energiaverojen korotukset pahoin kohtelevat. Toisaalta monilla maaseudun alueilla on paremmat edellytykset vaikka lisätä bioenergian käyttöä lämmityksessä ja siten välttää nämäkin veronkorotukset. Eli ei ole kyllä yksiselitteisesti niinkään, että nimenomaan syrjäseuduilla jouduttaisiin energiaverojen korotuksia erityisen paljon maksamaan. Se kuva on paljon monimutkaisempi.

Mutta kyllä tässä olisi tärkeää muistaa se yleinen periaate, että hiilidioksidikilo aiheuttaa ilmastonmuutosta tasan yhtä paljon riippumatta siitä, kuka sen päästää, ja muutettavat muuttaen muutamin reunahuomautuksin sama pätee typpikiloon ja sama pätee rikkidioksidikiloon ja sama pätee useimpiin muihinkin päästöihin. Ei ympäristö katso, kuka ja millaisella tulotasolla on sen päästön aiheuttanut ja ympäristöä kulloinkin pilannut, vaan kyllä se katsoo vaan sitä, kuinka paljon niitä päästöjä tuotetaan. Energiaverojen korotus toteuttaa kohtuullisen yleisesti hyväksyttyä saastuttaja maksaa -periaatetta. Se, joka saastuttaa, se, joka ympäristöä tuhoaa, joutuu siitä maksamaan, ja se on aivan oikein.

Jos jostain tätä hallituksen esitystä voi kritisoida, niin nähdäkseni pikemminkin siitä, että korotukset ovat loppujen lopuksi aika vaatimattomia suhteessa siihen tarpeeseen, joka meillä on edessä. Siksi täytyy pikemminkin varautua siihen, että polttoaineiden valmisteveroihinkin tulee palata vielä jossain kohtuullisen lähellä olevassa tulevaisuudessa.

Mutta kyllä kannattaisi harkita myös uusia, ehkä vähän innovatiivisiakin ohjauskeinoja, kun pyritään energiankulutusta suitsimaan ja päästöjä vähentämään. Ruuhkamaksuista on, niin kuin täällä edellä on todettu, saatu hyviä kokemuksia monissa kaupungeissa ja monissa maissa. Ne sopisivat myös Suomen olosuhteisiin erinomaisen hyvin. Viime aikoina on alettu vähän puhua siitä, onko autoetu todella järkevä nykymuodossaan. Sehän kannustaa auton tarpeettomaan käyttöön. Sama pätee myös työmatka-autoilun verovähennyksiin. Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti hiljattain raportin, jonka viesti oli se, että Suomessa pysäköintipolitiikka on jätetty täysin käyttämättä liikennepolitiikan ja ympäristöpolitiikan keinovalikoimasta. Meillä pysäköinninohjauksella ei ole vaikutettu eikä edes yritetty vaikuttaa liikenteeseen ja sen päästöihin — täysin hyödyntämättä oleva keino, jolla esimerkiksi Amsterdamissa on osittain saatu aikaan se merkittävä liikennepoliittinen muutos, mikä siellä on saatu aikaan.

Mutta on myös selvää, että tarvitaan uusia määrätietoisia toimenpiteitä joukkoliikenteen edistämiseksi, ja näitä ratkaisuja pitää tarkastella kokonaisuutena. Tämä valmisteveropaketti ei toki ratkaise likimainkaan kaikkia ongelmia, hyvä, jos edes osaa niistä. Tarvitaan myös paljon uusia toimenpiteitä. Niitä voivat olla radanpidon määrärahojen korotukset, niitä voivat olla joukkoliikenteen ostojen määrärahojen lisääminen jollain aikavälillä. Joukkoliikenteen arvonlisävero tuli tässä jo aiemmin esille. Siinä kannattaisi harkita, olisiko arvonlisäveron alentamiselle hyviä edellytyksiä. Investointituet vähäpäästöisen kaluston hankintaan joukkoliikenneyrityksille voisivat olla yksi tapa tulla vastaan, kun puhutaan siitä, että joukkoliikenneyritykset joutuvat maksamaan kasvavia kustannuksia. Älykkään joukkoliikenteen edistämisessä erillisillä joukkoliikennekaistoilla, erillisillä infrastruktuuriratkaisuilla tai joukkoliikenteen telematiikalla varmaankin valtio voisi tulla enemmän kuntia vastaan. Useissa tutkimuksissa on todettu, että joukkoliikenteen seudullisella organisoinnilla voitaisiin ilman euronkaan lisärahaa lisätä joukkoliikenteen suosiota merkittävästi, siis ei yhtään euroa lisää julkista rahaa, vaan organisoimalla joukkoliikenteen järjestäminen seudullisesti kaupunkiseuduilla voitaisiin lisätä joukkoliikenteen suosiota, eli aina ei ole kyse pelkästään rahasta vaan tarvitaan myös muita tapoja edistää joukkoliikennettä.

Odotankin aika paljon toivottavasti alkuvuodesta eduskunnan käsittelyyn tulevalta liikennepoliittiselta selonteolta.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä vihreiden puhuja lähti siitä, että verot ovat semmoisia kuin mitä määrätään, eikä niissä voi olla mitään eikä niissä voida ottaa huomioon mitään alueellista tai sosiaalista kohdentumista. Tämä on kovaa veropolitiikkaa, tämmöinen. Meillä on kuitenkin valtion veroissa jonkin verran jäljellä vielä progressiivisuus. Kyllä se fakta sitten on, että esimerkiksi Lapissa polttoainevero on maksajalle keskimäärin 1,8 kertaa korkeampi kuin se on Uudellamaalla. Se on kaikkien tilastojen osoittama. Meillä ovat matkat pitemmät. Työmatka-ajoa voi olla Uudellamaallakin paljon, koska täällä rakenne on mennyt rikki tämän kovan muuttoliikkeen pohjalta.

Jotenkin pitäisi tulla niitä ihmisiä vastaan, jos meinataan, että koko maa on asuttuna. Norjassa on pohjoisessa käytössä pohjoinen verovähennys. Se on juuri tämmöistä nurin käännettyä progressiivisuutta, siellä tullaan sitä kautta vastaan, tai tämmöistä regressiivisyyttä, että otetaan pois sitä veroa niiltä, jotka joutuvat sitä muuten enemmän maksamaan. Mitään tämmöisiä toimia teillä ei ole, ja tämä teidän linjanne, niin näen, johtaa maan rajuun keskittymiseen. Mitä vihreyttä se semmoinen sitten oikein on?

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joittenkin tutkimusten mukaan ja pienempien lehtien mukaan suomalaiset ovat kaikista eniten tehneet tämmöisiä asioita, että laitetaan vessaan muovipulloja, ettei mene niin paljon vettä, on vaihdettu lamput, on ruvettu käyttämään töpseleitä, joista katkaistaan kaikki virrat, kouluissa on ollut monia vuosia energiansäästöohjelmat. Koskaan ei suomalaisia vanhempia ihmisiä, jotka ovat tehneet tätä, eikä nuorisoa palkita, vaan tämä vihreä logiikka, politiikka, on aina sitä, että aina lisää veroja vaan, että suomalaiset oppisivat säästämään energiaa, vaikka kotitaloudet kuluttavat vaan vähän yli 20 prosenttia Suomen sähköstä esimerkiksi, kaikki muu menee suurteollisuudelle ja välitysmaksuihin. Eli tuo on ihan potaskaa, sopii vaan yhdelle linjalle. Kaikki me olemme huolissamme maapallosta, mutta vaarallisimpia ylivoimaisesti ovat ne rikkaat kehitysmaat, jotka tulevat meidän perässämme. Miten voi vakavalla naamalla tulla tänne kertomaan, että opetetaan ihmisiä kuluttamaan sähköä? Jos pääministeri jonkin kirjan mukaan vähän vetelee överiksi, niin se on sen ajan murhe.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuuntelin ed. Tynkkysen puheenvuoroa herkällä korvalla ja mietin, että tuolla politiikalla ainakin syrjäseudut kyllä tyhjenevät ja koko maata ei halutakaan pitää asuttuna, koska niillä seuduilla, missä itsekin asun, ei joukkoliikennettä ole mutta siellä on kuitenkin vielä jonkin verran työpaikkoja ja työmatkat ovat aika pitkiä. Sen takia odottaisi, että sillä puolen ainakin löytyisi, jos tämmöisiä korotuksia tehdään, jotain muuta kompensointia siitä, jotta kannattaa käydä töissä.

Mutta sitten isompi juttu on tämä tietysti, kun Pääkaupunkiseutua katsoo, että täällä ja muissakin keskuksissa, kun on hirveän vähän käytetty biokaasua, kompostoitaisiin jätteet, jotka voitaisiin ottaa biokaasuksi talteen ja käyttää busseissa. Tämän toivoisi lisääntyvän huomattavasti, koska muualla Euroopassa on kyllä tajuttu se ja otetaan energia tarkemmin talteen eikä pilata ilmaa sillä tavalla ja lasketaan näitä arvokkaita energioita talteen, mitä kompostoinnista tulee.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilälle kommentoisin, että juurikin sanoin, että sosiaaliset kriteerit kannattaa ottaa huomioon siinä verojärjestelmän suunnittelussa, mutta aina se ei ehkä välttämättä onnistu eikä kannatakaan yrittää leipoa kaikkea verotukseen sisään. Nämä aluepoliittiset perusteet, joita ed. Tennilä esitteli, eivät kyllä ole hyviä perusteita vastustaa veronkorotuksia. Ne voivat olla hyvä peruste muokata niitä veronkorotuksia niin, että ne kohdentuvat toisella tavalla, mutta veronkorotuksia yhtä lailla tarvitaan.

Ed. Pertti Virtaselle toteaisin, kun hän väitti, että suurin ongelma ovat kasvavat kehitysmaat. Kannattaa kuitenkin muistaa, että keskivertokiinalaisen päästötaso on noin kolmasosa keskivertosuomalaisen päästötasosta, keskivertointialainen tuottaa vain noin kahdestoistaosan siitä, mitä täällä keskivertosuomalainen, keskivertoruandalainen tuottaa alle kahdessadasosan niistä ilmastoa lämmittävistä päästöistä, mitä me täällä Suomessa tuotamme. Kyllä ensisijaisessa vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta olemme me täällä rikkaissa teollisuusmaissa.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Ensiksikin tuohon äskeiseen debattiin viitaten se on tosiasia eikä muuksi muutu, että reuna-alueitten asukkaat maksavat suhteellisesti suuremman osan polttoaineverojen korotuksesta.

Mutta sitten tähän hallituksen esitykseen. Ensinnäkin hallituksen ympäristö- ja ilmastotavoitteet ovat hyvät, mutta tämä lakiesitys ei edistä niiden tavoitteiden toteutumista. Sosialidemokraatit esittävät vastalauseessaan muutoksia, jotka tekisivät lakiehdotuksesta ympäristöystävällisemmän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemman. Ehdotetussa muodossa hallituksen esitys myös kiihdyttää inflaatiota. Sosialidemokraattien vastalauseessa ehdotetaan, että polttoaineveroihin tehdään prosentuaalisesti saman suuruiset korotukset.

Dieselveron korottaminen bensiiniä enemmän ei ole ympäristön kannalta hyvä ratkaisu. Vaikutukset kohdistuvat esimerkiksi joukkoliikenteeseen, jota ympäristön näkökulmasta tulisi juuri suosia eikä rangaista veronkorotuksilla. Joukkoliikennettä tulee rasittamaan myös alkuvuodesta voimaan tuleva autoveron uudistus. Valtaosa dieselöljyn veronkorotuksista kohdistuu elinkeinoelämän kuljetuskustannuksiin ja joukkoliikenteeseen eikä henkilöautoihin. Myös henkilöautoilussa vähemmän kuluttavia dieselautoja tulisi suosia.

Arvoisa puhemies! Vastalauseessa esitämme, ettei ensimmäisen sähköveroluokan korotusta tule tehdä. Tähän ensimmäiseen sähköveroluokkaanhan kuuluvat kotitaloudet ja palvelualojen yritykset. Korotus on sen verran pieni, ettei se tule vaikuttamaan tähän kotitalouksien kulutukseen, kulutustottumukseen, mutta prosentuaalisesti se kuitenkin on merkittävä. Korotuksen tarkoitus on puhtaasti fiskaalinen.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkynen pakeni paikalta, kun sai sanottua, että kiinalainen kuluttaa, mitä se oli, kolmasosan, tai intialainen, siitä mitä suomalainen, eli suomalaisia täytyisi olla 15 miljoonaa — tai mitenkä se nyt lasketaan — mutta niitä on miljardi niitä kiinalaisia ja kasvuprosentti on 10 prosenttia vuodessa siellä ja Intiassa, niin että he kuluttavat hirvittävästi enemmän kuin suomalaiset. Suomalainen suurteollisuus kuluttaa eräitten laskujen mukaan noin 60 prosenttia plus kaikki välilliset jutut, eli yksityistalouksille jää 30 prosenttia suunnilleen, 25 prosenttia. Mutta se nyt on lapsellista laskuoppia.

Tosiaan meidän kouluissamme on ollut kaikennäköisiä kansalaiskasvatustunteja, ja tiedän hyvin paljon eläkeläisiä ja muita, jotka ovat säästäneet koko ikänsä. Yksinkertaisin psykologinen sääntö on, että jos aina lyödään ja haukutaan ja sanotaan, että aina vaan kuluttaa, niin kuin pääministerin suulla sanottiin, että suomalaiset kuluttavat liian huolettomasti energiaa jatkuvasti, niin se on kyllä noloa. Se antaa EU:llekin niin väärän viestin siitä, että me tosiaan kulutamme, vaikka me olemme myös teknologian kärkimaa jos mikä, Suomi, ja me osaamme kuluttaa niitä juttuja.

Uskomatonta, mitä soopaa tällä alueella voidaan puhua sen takia, että meillä on ihan aidosti huoli tästä ilmastonmuutoskehityksestä, jota toki ei ole ollenkaan todistettu ympäri maailmaa, että se olisi nyt tämän ilmaston juttu ihan oikeasti. Varmaan ed. Pulliainenkin tietää, että on ollut aina välillä tämmöisiä välijääkausia tai välillä outoja lämpenemisiä, joita kukaan ei ole koskaan pystynyt selittämään, ja niitä on seurannut sitten kaikkia ruttoja ja nälänhätiä. Eli tämä ei ole ihan varma juttu vieläkään. Mutta olen siis sitä mieltä, että Kiina ja Intia on pantava kuriin ja Amerikka, ja suomalaiset ovat siinä hyvä esimerkki jo tämänhetkisellä toiminnallaan. Eli varsinkin nämä niin sanotut rikkaat kehitysmaat ovat meidän kaikista pahin ongelmamme.

Loppujen lopuksi ed. Kuopan kanssa olen hyvin paljon samoilla linjoilla siinä, että iskuja kohdistuu syrjäseudun asukkaisiin, vielä niille seuduille, joilla on varmaan vaikea tajuta, kun siellä mennään johonkin terveyskeskukseen tai kauppaan tai sukuloimaan jonnekin 100 kilsan tai 200 tai 300 kilsan päähän, ettei sinne jonnekin mahtuisi vähän pöräyttämään dieseliä.

Ja sitten tosiaan on tämä vetkuteltu ja vitkuteltu joukkoliikenteen tuki, joka piti hoitaa heti vihreitten taholta. Eihän se näköjään ... Siinä täytyy keksiä jotain ihmeellisiä juttuja.

Tuohon äskeiseen juttuun liittyen tuli vielä mieleen se, että kukaan ei ole koskaan puhunut, kuinka paljon digiboksit taas tulivat viemään sähköä, ja yksityisiä ihmisiä syyllistetään. Senkin voisi joku insinööri laskea äkkiä. On aika älytöntä syyllistää siitä digiboksin käytöstä, jos sen täytyy olla siinä välissä. Ja sitten vielä jotkut onnettomat myyvät plasmatelevisioita. Nyt alkaa olla jo jotain lcd:tä, joka ei sillä lailla vie sähköä. Mutta tämmöisiä ihan tuli vaan tästä näin valtion ja hallituksen päätöksellä — taisi olla kyllä edellinen hallitus.

Mutta tosiaan nyt aion sitten syyllistääkin jonkun. Minä haluaisin, että Suomessa olisi joukkokannemahdollisuus, ja minä lähtisin näitten isojen kaupunkien, varsinkin Tampereen ja Helsingin, osalta ajamaan semmoista joukkokannetta, että liikennesuunnittelupäälliköt saatettaisiin kuolemantuottamuksesta vastuuseen. Nimittäin on niin hyvin todistettu, että katalysaattorit, varsinkin katalysaattorit dieseleissä, eivät toimi ollenkaan tämmöisellä 20:n, 30:n, 40:n nopeuksilla eli ne saastuttavat vielä enemmän kuin normaaliautot, kun ne eivät saa happea.

Katalysaattori muuten tulee kreikasta: kata klysator. Kata englanniksi on down eli ’ala’, ’alla’, ja lysator on ’pesu’, klysein, eli ymmärrätte, että suomeksi on tärkeä tämmöinen alapesu suorittaa niin, että siinä kanssa vamppua käytetään, että se puhdistuu se juttu kanssa, eikä niin, että ajellaan huonon liikennesuunnittelun perusteella.

Tämmöinen vanha ajatus siitä: Tampereelle siirrettiin Jyväskylästä tämmöinen suunnittelupäällikkö, joka sitten päättää kaikesta ja jonka idea on se, että kun estetään liikennettä, niin se vähentää sitten yksityisautoilua, kun ei kaupungissa pääse mihinkään. Todellisuudessa muuten aina suojellaan äitejä ja lapsia vaunuissa, ja kun kepin kanssa vanhukset menevät matalalla, heitä suojellaan kaikessa muussa, mutta vihreässä ja näköjään uudenlaisessa keskustalaisessakin politiikassa suositaankin sitä, että pannaan vaan saasteet, niin kuin katalysaattorit alikäytettyinä, huonon liikennesuunnittelun tuloksena sairastuttamaan ihmisiä. Siitä on hurjasti näyttöä, kuinka paljon keuhkosyöpä on lisääntynyt kaikennäköisten hiukkaspäästöjen ja muiden vastaavien takia.

Tämän päivän Hesarissa oli selvä juttu, että diesel saastuttaa paljon enemmän. Kaikkia typpioksidipäästöjä tulee vaikka kuinka paljon enemmän, kun sitä käytetään alikäyttöisenä ja kun sitä kulutetaan kunnolla. Sitten kun tuommoinen suuri vehje päästetään liikenteeseen, niin ...

Sitten näistä palmuöljyistä taisi puhua ed. Tiusanen, minä olen samoilla linjoilla. Siihen aikaan, kun oppositiopuolueet, pienetkin oppositiopuolueet, pääsivät vielä matkustamaan — nykyään eivät pääse enää matkoille ollenkaan jostain kumman syystä — minäkin olin edellisellä kaudella Malesiassa, mitä ed. Tiusanen mainosti. Arvatkaapa, mitä sitten tapahtuu, kun ruvetaan näitä palmuöljyjuttuja tekemään. Silloin kun siitä tehtiin vielä saippuaa ja tuommoisia muita juttuja, ennen kuin tuli tämä puuteollisuus ja muuta sinne, niin kun meikäläiselle tuli hätä siinä matkalla, että pitäisi mennä tuonne palmun juureen, niin sanottiin, että täällä ei pysäytetä autoa, että katsopa tuota miestä, joka kepin kanssa kävelee tuolla metsässä. Sitten minä katsoin, että siellä meni toinenkin mies. Oli tapahtunut niin, että kun Malesiaan oli tuotu palm olive -puita eli siis palmuoliivipuita ja kumipuita ja muuta, hakattu kaikki pois sieltä, kaikki alkuperäinen kasvillisuus, niin jyrsijät olivat lisääntyneet. Ne tykkäsivät kanssa siitä mehukkaasta öljystä niin paljon, että oli tullut karmea jyrsijävitsaus Malesiaan. Silloin siirtomaaisännät keksivät loistavan idean: tuodaan Intiasta kobria. Sitten he toivat kobria ja kobrat lisääntyivät älyttömästi. Missään siellä Malesiassa ja muualla ei voi mennä luontoon, ei ole jokamiehenoikeuksia siellä, kun kobria on niin paljon, että ei kukaan uskalla liikkua näillä seuduilla. Eli aina seuraa joku muu juttu, kun kajotaan tähän herkkään luonnon tasapainoon, josta yleensä täällä ei sillä lailla puhuta paljon mitään.

Voin vielä lukea tähän loppuun, kun kannatan joukkoliikennettä, omasta runokirjastani runon "Laatukäytävä kunnon kyytiin". Meillä nimittäin Tampereen seudulla nimitetään laatukäytäväksi sitä, kun bussit pääsevät ajamaan täysillä, on vihreä aaltokin, joka palvelee justiin sitä hyvää alapesua sitten eli katalysointia, että se juttu vetää. Kirjoitin siitä sitten tämmöisen asiaan kuuluvan runonkin aikoinaan, ja siis kannatan kaikkea toimivaa ympäristönsuunnittelua. "Laatukäytävä kunnon kyytiin" kirjastani "Kapulakielinen pilkunrakastaja" — sopii lakimiehille hyvin, muuten, arvoisa puhemies:

"Jo olemassa olevien reittien käyttöä tulisi kansalaistenkin mielestä helpottaa, niiden vetävyyttä lisätä. Isommalla ja täydemmälläkin kyyditysvehkeellä tulisi olla esteetön pääsy suoraan laatukäytävään. Myös seudullinen sopivuus yhteistyön lisäämiseksi olisi asioinnin sujuvuuden kannalta mitä toivottavinta. Mikä ettei, imua liikenteeseen, täydet bussit nopeammin tyhjiksi, väylät vetämään ja saman tien eroon moraaliakin murentavista ja muutenkin epäilyttävistä kimppakyydeistä."

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys menee mielestäni päälinjoiltaan aivan oikean suuntaisesti, eli verotuksen painopisteen tulee olla käytön ja kulutuksen suuntaan. Se on päälinjana aivan oikea, mutta kuitenkin sillä saattaa olla joitakin aluepoliittisia ja sosiaalisia vaikutuksia, joita tulee tietenkin seurata, ja siihen tulee sitten tietenkin asianmukaisesti puuttua ja seurata, jos nämä päätökset rupeavat olemaan esimerkiksi sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia. Joillekin ihmisryhmille saattaa olla hyvinkin tärkeätä, että heillä on oma auto, ja saattaa olla heidän sosiaalisessa ja taloudellisessa tilanteessaan hyvinkin kova vaikutus tällä, mitä tässä meidän päätöksessämme ollaan tekemässä.

On erittäin tärkeää, että joukkoliikennettä kehitetään kuitenkin jatkuvasti samanaikaisesti, vaikka näitä uudistuksia autoverotuksenkin suhteen tehdään. Täällä siitä on jo puhuttu niin laajasti, etten käy sitä enää kertaamaan, mutta joukkoliikenteen kehittäminen esimerkiksi Lahden alueella on erittän tärkeää. Viimeksi eilen Hämeen alueen kansanedustajat kuulivat kaupunginjohtajan suusta toivomuksen, että toivotaan, että suurten kaupunkien joukkoliikenteelle löytyy jonkinlainen tuki ja apu, että sitä voidaan kehittää, koska nykykehitys näyttää johtavan siihen, että joukkoliikenne kuihtuu pois eikä ole varteenotettava vaihtoehto.

On kuitenkin hyvä, että hallitusohjelmassa on sovittu siitä, että valtio osallistuu suurten kaupunkien joukkoliikenteen rahoitukseen edellyttäen, että rahoitus lisää joukkoliikenteen käyttöä ja parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. Täällä on ihan selkeä maininta siitä, ja se on hyvä näin, tämä totuus.

Sitten haluaisin muutaman sanan puhua ylipäätään energian hinnasta. Ed. Kallis otti tämän kotitaloussähköproblematiikan esiin. Lahdessa eilen kunnallinen energiayhtiö Lahti Energia nosti 15 prosentilla sähkön hintaa. Olen kyllä pitkälti samaa mieltä ed. Kalliksen kanssa, että kotitaloussähkö voisi olla edullisempaa kuin yleisen korotuslinjan mukainen tällä hetkellä on. Perusperiaatteeni on, että kotiin ja työhön liittyvän verotuksen ei tule olla niin raskasta kuin esimerkiksi niin sanottuun kerskakulutukseen liittyvän. No, kun nämä veromuutokset tämän hallituksen esityksen mukaan tehdään, niin on selkeästi seurattava myös vaikutuksia elinkeinoelämään. Täällä ovat myös useat puheenvuorot viitanneet siihen, enkä käy niitäkään toistamaan — muistaakseni muun muassa ed. Pulliainen puhui siitä ja sitten ed. Kumpula-Natri.

Sitten kun puhutaan näistä päästöistä, joista ed. Tynkkynen puhui vastauspuheenvuorossaan, mitkä ovat jakaumat suomalaisten, intialaisten ja kiinalaisten osalta, niin täytyy sanoa, että on totta, että suomalaisten ekologinen jalanjälki on hyvin suuri. Mutta niin kuin täällä ed. Virtanen totesi, että vaikka päästöt per capita ovat pieniä, niin kuitenkin kiinalaisten ja intialaisten määrä on huomattavasti suurempi kuin suomalaisten, niin että ei pidä antaa näitten lukujen hämätä. Mutta mielestäni periaate on, että kuitenkin suomalaisten koulutuksen taso on niin korkea, että meidän tulee kuitenkin omalla esimerkillämme näyttää, että olemme vastuussa ympäristöstä ja haluamme olla mahdollisimman esimerkillisiä, kuten olemme olleet ja olemme saaneet huomata sen viime aikojen EU-päätöksissäkin.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkynen tuossa kertoi havainnollisesti, mistä tässä asiassa on kyse, ja täytyykin vähän ihmetellä, että valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Manninen ihan nyökyttelee tuossa, ja hänestä on tullut Lapin vihreä oikein selkeästi nyt takin kääntyessä. Muistelen kyllä edellisellä kaudella olleen puheita vähän toiseen suuntaan. On tultu niin vihreäksi, niin vihreäksi, on tainnut tuo painonpudotus vaikuttaa asiaan niin, että on siirrytty vihreitten puolelle.

Kyllä tässä on semmoinen vihreitten höpöhöpö-homma, mikä tässä on menossa. Ei tässä ole järjen hiventäkään näitten verojen korotuksessa, elikkä tarkoituksena on vaan se, että kerätään enemmän veroja ja saadaan sitten niitä lahjoittaa maatalouden tukiaisiin ja rikkaitten verojen alennuksiin, siitähän tässä selkeästi on kyse.

Valitettavasti vaan tuolla vähänkin Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat joutuvat tästä maksamaan, ja kaikki oikein reippaasti. Erityisesti tässä, kun dieselin hintaa nostetaan, kärsii tavaraliikenne: 80 prosenttia dieselin määrästä menee hyötyliikenteen käyttöön, elikkä me, jotka ajamme dieselautoilla, käytämme vain sen 20 prosenttia, sen jäljelle jäävän osuuden. Tämähän tietää sitä, että 80 miljoonaa euroa, mikä kohdistuu erityisesti tavaraliikenteeseen, tulee sitten valumaan kaikkiin hintoihin suoraan. Ja kun nyt tiedetään, että hintapaineita tulee olemaan palkankorotuksista ym., niin kyllä tavaraliikenteessä tulee ensi vuonna kallistumaan selkeästi kaikki kuljetettava tavara ja se sitten sitä myöten tulee hintoihin joka puolella.

Tässä kiihdytetään inflaatiota ihan kohtuuhyvin jo tällä polttoaineitten veron korotuksella. En minä tiedä, minkä takia sitä veroa pitää sitten yleensä korottaa. Jos nyt ajatellaan, että se hinta on dieselissä noussut parikymmentä senttiä jo tämän vuoden puolella oikein helposti, ja siihen kun valtio sitten saa arvonlisäveron, joka tulee siitä korkeammasta hinnasta, niin siinä kyllä valtion tulot ovat lisääntyneet jo kohtuudella viimeisen vuoden aikanakin.

Joukkoliikenteestä on puhuttu monessa puheenvuorossa, ja kun ed. Tynkkynen väitti, että meillä on vähän huonosti organisoitu joukkoliikenne, niin minä en kyllä siitä ihan samaa mieltä ole. Minun mielestäni meillä kohtuuhyvin ja kohtuuhalvalla vielä hoidetaan tätä yhteiskunnallista toimintaa niillä vuoroilla, jotka ovat lähestulkoon omakustanteisia vuoroja, joissa liikennöitsijät ajavat kaupunkien väliä ja sitten lähiliikennettä, Pääkaupunkiseutu ja Tampere ja muutama muu isompi kaupunki tästä pois luettuna, joihin nyt sitten tukia tuleekin ja joissa todelliset mahdollisuudet joukkoliikennettä käyttää on.

Sen verran vielä tuohon tavaraliikenteeseen liittyen totean, että täällä kyllä on joittenkin puheenvuoroissa puhuttu, että pitää saada tavaraa enemmän kiskoille, mutta se nyt vaan, jos sattuu tuntemaan jonkin verran tätä Suomen logistista järjestelmää, on mahdottomuus. Ei siinä kovin isoja eroja pystytä tekemään tämänpäiväiseen, eikä siellä kukaan turhaan ajele maantien päällä. Jos autolla viedään, niin sillä autolla pitää myöskin jotain saada tuoda takaisin, jotta se olisi edes jossain määrin edullista.

Sitten tuohon sähköveroon. Kyllä siinä menetellään taas jälleen ihan samalla tavalla kuin tuon polttoaineveronkin osalta, elikkä sähköveron nostaminen tulee tietämään lisääntyvää kasvua meille kaikille, jotka joudumme lämmittämään sähköllä. Minäkään en ole sähköjärjestelmää saanut valita, kun olen vuonna 2003 ostanut käytetyn talon, jossa oli suora sähkölämmitys. Olen sinne sen jälkeen pari tulisijaa laittanut, ja lämpöpumppukin siellä vielä hakkaa, mutta kyllä sitä sähköä vaan ihan kohtuulliset määrät menee, 16 000 kilowattia vuodessa, ja meillä ei kyllä polteta edes ulkovaloja turhan takia. Kyllä ei minkäänlaista ylimääräistä käyttöä ole, silti se näkyy ja näillä prosenteilla tuntuu. Toki minulla on se varaa maksaa, mutta minä tiedän, että monessa muussa paikassa se tulee olemaan tiukkaa, kun pakko on autolla liikkua ja monessa taloudessa on pakko olla vielä kaksi autoa, kun tuolla syrjemmässä asutaan, että sieltä päästään töihin, koska työajat, vuorotöissä erityisesti, eivät ole samat. Kyllä tässä lasku siitä tulee olemaan isompi kuin mitä palkankorotuksia tullaan saamaan.

Elikkä kokonaisuudessaan näyttää siltä, että tämä porvareitten riistohallitus tulee kyllä tavalliselta köyhältä ihmiseltä viemään kaiken suusta ja nyt tällä vihreitten oikein kunnon politiikalla vielä kallistetaan ja korotetaan inflaatiota oikein reippaasti. Kyllä tässä suunta on se, että kaikkien pitäisi ilmeisestikin ruveta vaan kärryjä ja hevosia käyttämään, palata takaisin siihen hevosvetoiseen aikaan, vallankin kun puhutaan näistä biopolttoaineista, jotka nyt näyttävät olevan tämmöisiä höpöhöpö-hommia, tämä ensimmäisen sukupolven kuvio, jossa säästöjä ei oikeastaan mitään tule, ja sitten niitten tekeminen rasittaa vielä enemmän kuin se, että käytettäisiin nykyisiä. Vasta näistä toisen sukupolven aineista sitten, joissa hyödynnetään olemassa olevia asioita, jotka tällä hetkellä menevät kaatopaikalle tai muuhun, voidaan saada jotain kunnon evästä ja silloin voidaan miettiä niitten käyttöönottoa.

Täytyy kehua ed. Virtasen puhetta siitä, että se oli hyvä puhe siinä mielessä, että siinä tuli voimistelukin hoidettua samalla kertaa ja hartiat eivät pääse liikaa lyttyyn täällä, mutta myöskin siitä, että tämän ilmastonmuutoksen kohdalta voidaan hyvin kyseenalaiseksi laittaa, onko tämä totta vai onko tämäkin ihan yhdenlaista humpuukia. Siitäkään ei ole varmaa totuutta olemassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Aluksi muutama kommentti. Ed. Rönni kävi juuri kertomassa, että tämä on jo "vihreiden höpö-höpö-hommaa". Tarkoitukseni on vain todeta, että jos ed. Rönni tarkoittaa tällä sitä, että tässä hallituksen esityksessä on jotakin ekologista, esimerkiksi valmisteverojen nostamisessa bensiinin ja dieselin kohdalla, niin vastaus on todellakin, että ei ole, ei varmasti ole. Siinä mielessä tämä ei ole niin sanotusti yleiskielellä vihreä esitys. Tosin hallitus on ikään kuin käärinyt tämän esityksen jonkunlaiseen ekologiseen päällyspaperiin ja tuo sen sellaisin perustein ja myötäpuhein. Tuo dieselin ja bensiinin valmisteveron nousu on niin pieni, että sillä ei ole ohjaavaa vaikutusta. Siitä kävi myös hallituksen pääministeri todistamassa täällä silloin, kun kävimme asiasta aikaisemmin keskustelua.

Edelleenkin, ed. Tynkkynen omassa puheenvuorossaan totesi: "Tämä valmisteveropaketti ei - - ratkaise - - kaikkia ongelmia - -." En usko tämän ratkaisevan kyllä yhtään ongelmaa, haluan itse todeta. Paras osa tässä on, jos positiivista halutaan todella etsiä, nimenomaan lentopetrolin verotuksen aloittaminen. Se on positiivinen asia. Niin kuin täällä muun muassa ed. Tynkkynen totesi, lentoliikenteen määrä ja hiilidioksidipäästöt kasvavat erittäin voimakkaasti. Kerosiini ei ole ollut verotuksen kohteena. Lentoliikenne on suuri ongelma. Se on globaali, Euroopan sisäinen ja myös paikallinen ongelma. Suomessa se pitäisi todellakin katsoa erityisen tarkkaan.

Mutta mikään ekologinen ympäristöverouudistus tämä siis ei sinänsä ole. Tässä ei ole todellisia ohjaavia instrumentteja kylliksi. Itse olisin valmis yhtymään huomattavasti vahvempiin ohjaaviin esityksiin, jotka todella esimerkiksi valmisteveroa selkeästi korottamalla painottaisivat henkilöautoliikenteen epätaloudellisuutta myös ympäristön ja nimenomaan ympäristön kannalta. Ja samansuuntaisesti, niin kuin vasemmistoliiton esittämä vastalause tämän sisältää, tulee ryhtyä muihin toimenpiteisiin, kuten ruuhkamaksuun, tietulleihin, tulee vahvistaa joukkoliikenteen asemaa.

Telematiikka, älykäs liikenne, antaa pitemmällä aikavälillä meille myös suuria mahdollisuuksia. Kilometrimaksu eli, niin kuin valtiovarainministeriö sanoo, kilometrivero on saatava käytäntöön. Silloin sen suuruus voidaan spesifisesti kohdistaa alueellisesti. Siinä voidaan ottaa myös sosiaaliset näkökulmat huomioon ja se, onko alueella jo järjestettyä joukkoliikennettä vai ei eli onko vaihtoehtoa vai ei. Tämä on ihan lähitulevaisuuden asia. Se on win-win-kysymys. Siinä hyötyy Nokia ja sitten kaikki Suomen valtiosta alkaen, myös yksityinen kansalainen. Ennen muuta se laskee hiilidioksidipäästöjä, kun nimenomaan vielä ajoneuvokohtaisesti ja ajoneuvojen ominaispäästöjen mukaan se kohdistetaan selkeästi ajoneuvon päästötyyppien mukaan, miten paljon ajoneuvo päästää ja tuottaa hiilidioksidia. Näin ollen tämä on ihan lähitulevaisuutta ja näihin vaihtoehtoihin pitää rohkeasti tarttua.

Edelleen näen valtiovarainvaliokunnan enemmistön kannan vääränlaiseksi sen suhteen, että se suosii edelleenkin dieselin veron nostamista bensiinin veroa enemmän. Tutkittu tieto osoittaa, että kun autolla on ajettu 150 000 kilometriä, niin bensiinihenkilöauto, jonka hiilidioksidipäästö on 180 grammaa kilometriä kohti, päästää tämän 150 000 kilometrin ajon aikana 33 000 kiloa hiilidioksidia. Vastaavalla matkalla dieselautolla, jonka ominaispäästö on 120 grammaa kilometrillä hiilidioksidia, tämä päästö on 24 000 kiloa. Siinä on siis 9 000 hiilidioksidikilon ero. Se on merkittävä. Näin ollen, arvoisat kansanedustajat, meidän ei tule mitata muuta kuin kilometrejä silloin, kun me mittaamme hiilidioksidinäkökulmasta bensiinin ja dieselin eroja.

Meillä on toki tiedossa, että pienhiukkaspäästöt ovat euronormein mitattuina tällä kertaa viisi kertaa suuremmat dieselillä ja typen oksidipäästöt kolme kertaa suuremmat diesel- kuin bensiinikäyttöisillä autoilla, mutta tässä ollaan Euro 5 -päästönormien ja Euro 6 -päästönormien kautta hyvin nopeasti siirtymässä samanlaiseen tilanteeseen eli siihen, että kummankin auton päästömäärä näiden suhteen on suhteessa sama. Tällä hetkellä todellakin myöskin hiukkassuodattimet pystyvät pienhiukkaspäästöt eliminoimaan, ja ne pitäisi saada autoveron piiristä pois.

Arvoisa puhemies! Kuten aikaisemmin jo kerran debatissa totesin, niitä keskeisiä asioita, joita tänään on täällä ääneen sanottu, ovat biopolttoaineiden ongelmat nimenomaan silloin, kun se biopolttoaineen valmistus pohjautuu palmuöljyn käyttöön. Siinä ovat koko planeetan tärkeimmän biodiversiteettialueen, päiväntasaajan, sademetsät uhattuina.

Syöttötariffi on tärkeä, kun puhumme sähköverosta. Tuulella sitä ei ole; turpeella se on, joka on varsin ongelmallista, ja sitä ei tule millään lailla mielestäni hyväksyä enempää kuin tähän saakka on tehty.

Täällä ed. V. Niinistö totesi omassa debattipuheenvuorossaan, että oppositiolla on kaksi mielipidettä, toisaalta on tehty liikaa, toisaalta liian vähän ympäristötekoja. Näin saattaa olla. Mutta oma mielipiteeni ... (Ed. Pulliainen: Ei saata, vaan on!) — Näin saattaa olla, ed. Pulliainen, uskon, että näin onkin. Mutta tämä suhde ehkä siinä, mikä mielipide on vallitseva, on selvä ainakin vasemmistoliiton sisällä. — Oma mielipiteeni on selkeä. Hallitus on tehnyt liian vähän ympäristötekoja. Hallituksen ohjelma näiden suhteen on ristiriitainen. Siellä on hyvää ja huonoa, ja ne eivät tasapainota toisiaan, vaan ne lyövät toisiaan korvalle, ja kumman kädessä on voimakkaampi nyrkki, se voittaa. Me tiedämme hallituksen voimasuhteet, (Välihuuto) ed. Pulliainen, siellä hyvä tässä suhteessa on heikommassa asemassa. Autoveroesitys, joka liittyi näihin polttoaineisiin, oli juuri tällainen, ei ympäristöteko, mutta tuotiin ympäristöpaketissa. Tästä näkökulmasta lähtien mielestäni eduskunnan pitää ryhdistäytyä.

Annan vielä kertaalleen tunnustuksen nimenomaan lentopetrolin verotuksen suhteen. Se on hyvä lähtö, se on oikea teko. Se on ensimmäistä kertaa mukana, mutta sitten tämä diesel- ja polttoainevero muuten ei ole samanlainen asia. Ja Neste Oil Oyj:lle lopuksi: ei mitään ympäristötekopalkintoa, minkäänlaista, tässä palmuöljyasiassa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty monia puheenvuoroja, ja joitakin voi kommentoidakin tässä. Täällä joku tuolla perärivissä totesi, jotta tämä autoverouudistus pitää katsoa kokonaisuutena. Kääntelipä tätä miten päin hyvänsä, niin kyllä tässä sillä tavalla kuitenkin käy, jotta tässä köyhät joutuvat maksamaan kalliimman hinnan. Köyhillä ei ole varaa ostaa uutta, edullista, vähäpäästöistä, siis päästöiltään edullista, autoa, koska ostohinta on kuitenkin liian iso, ja nämä köyhät joutuvat ajamaan vanhoilla autoilla, joissa päästöt ovat isommat. Siitä rokotetaan sitten aikanaan korkeammalla käyttömaksulla tai käyttövoimaverolla riippuen, mitä se käyttää polttoaineenaan. Lisäksi vielä tässä polttoaineen hinnassa oleva vero tulee nousemaan, jolloin se, joka on huonoissa rahavaroissa, ei tule tästä ainakaan hyvästi ilahtumaan tai hyötymään. Sitten kenellä on varaa ostaa vähäpäästöisiä autoja ja uusia autoja, sillä ei muutenkaan ole siinä huolta, koska rahaa riittää ostaa, vaikka polttoainekin olisi kalliimpaa, jolloin tämä kohdistuu sosiaalisesti enemmän köyhempiin ja kaventaa heidän elintasoaan.

Ed. Sinnemäki tässä totesi sillä tavalla, jotta dieselpolttoaine on tehokkaampaa. No, ed. Tiusanen kävi äsken toteamassa, mitä nämä hiilimäärät tulevat olemaan määrätyillä kilometreillä. Kun nämä molemmat puheet ynnää yhteen, niin siinä tapauksessa tämä tuntuu järjettömältä, miksi dieseliä verotetaan enemmän, jos se on tehokkaampaa. Tiedän itse, minulla on dieselauto, se kuluttaa litroja paljon vähemmän kuin aikaisempi auto, kun minulla oli bensa-auto. Se tarkoittaa, että me kulutamme vähemmän litroina polttoainetta. Sitten kun hiili on niin kuin pahempi, ymmärsin, näistä päästöjen suhteen, niin silloinhan meidän pitäisi suosia näitä tämän tyyppisiä autoja, että niitä lisättäisiin. Ymmärrän, että monessa muussa Euroopan maassa niitä on suosittu, mutta meillä verrataan, että jonkun määrätyn 17 000 tai 20 000 kilometrin vuosiajon perusteella se on saman hintainen kuin bensa-auto. Eihän siinäkään ole päätä eikä häntää, että tässä jotenkin verrataan näitä näinpäin, kumpi on halvempi ja millä kilometrimäärällä tulee saman hintaiseksi ajo, koska pitäisi suosia sitä, joka on edullisempi ympäristön kannalta. (Ed. Manninen: Kannattaisi perehtyä vähän asiaan!) — Kyllä on perehdytty tässä.

Olen ihmetellyt tässä, ja käytin vastauspuheenvuoronkin siitä, kun meillä on varaa yhä edelleen kompostoida, isoissa kaupungeissa tehdään vielä laitoksia, tehdään kompostilaitoksia, ei siis tehdä biokaasulaitoksia. Hyvää raaka-ainetta on olemassa paljon, ja sitä halutaan vaan komposteihin laskea, jolloin se energia nousee sieltä taivaan tuuliin ja tuhoaa ilmakehää ja otsonia, se lasketaan vaan ilmaan. Siitä saisi hyvää polttoainetta, kun otettaisiin talteen se metaanikaasu, joka on haitallista, kierrätettäisiin se auton tai jonkun muun koneen kautta, jolloin poltettaisiin se sitä kautta. Nyt monella paikalla, jos sitä on sen tyyppistä, se poltetaan soihtuna ilmaan, annetaan sen vaan palaa siellä, tuprutetaan, missä sitä sattuu olemaan. Tuleehan se poltettua silläkin tavalla, mutta harakoille se sieltä menee. Sen takia odottaisi, että Suomessa tällä biokaasupuolella herättäisiin enemmän ja saataisiin mahdollisimman tarkkaan selville, missä on järkevää ottaa talteen tämä biokaasu, ja tehtäisiin semmoisia laitoksia, että niistä tulee energiaa liikennepuolelle, mutta myös voi tehdä sähköä tai sitten lämmittää vaikka taloja, tai mihin nyt tarvitaankin lämpöä.

Sitten kun on tätä miettinyt, onko tässä mitään semmoista hyvää, tässä hommassa, kun minä en hyväksy tätä sähköverojen tai polttoaineverojen korotusta, koska se aiheuttaa inflaatiota, niin sitä kautta voisi ihan kaukaa hakea sen, jotta kyllähän tässä tietysti ympäristön tila tulee paranemaan: Inflaatiohan tunnetusti aiheuttaa — kun meillä ei ole muita konsteja olemassa — hintojen nousua. Se aiheuttaa sen, jotta yhä huonommin me pärjäämme tuolla maailmanmarkkinoilla, kun myydään tuotteita, ja sehän tarkoittaa sitä, että joudutaan sulkemaan tehtaita, kun ei pärjätä, ja yhä vähemmän tietysti tupruaa tehtaiden piipusta savua. Ja kun ihan johdatellaan tässä, niin eihän ihmisten tarvitse mennä töihinkään sitten. Hehän voivat murjottaa siellä mökissään ja nostaa työttömyyskorvausta, jos sattuu olemaan varaa vielä yhteiskunnalla sitä maksaa. Silloinhan tämä on ympäristöteko. Minä en tiedä, miten pitkään se kyllä toimii, mutta tässä kun miettii tätä, niin kyllähän tässä käy sillä tavalla, että kun liikenne vähenee ja ei tehdä tuotteita, niin mennään Linkolan suuntaan — hän elää hyvin ekologisesti.

Minä en tiedä, onko tämä meidän tavoitteemme, mutta ilmeisesti tässä hallitus pyrkii tämän tyyppiseen. Ihmetyttää lähinnä kepun suunta: kun maaseudulla asutte ja olette olevinaan maaseudun ystäviä, niin tämmöistä politiikkaa tulette harjoittamaan tänne ja tekemään tämmöisiä päätöksiä, joilla maaseudulla elämisen mahdollisuuksia kavennetaan. Ainakin luulisi omaantuntoon pistävän. En minä tiedä, onko poliitikoilla enää omaatuntoa ollenkaan tuolla kepun piirissä.

Kun täällä joku puhui ympäristöteosta, niin siltä osin kuin mennään hyvin kauas, johdatellaan, kyllä tämä inflaatiota tulee aiheuttamaan, niin että siitä työorjuudesta päästään, jonka ihmiset tietysti ovat jo aikanaan rangaistukseksi saaneet, mutta ei tästä Suomen olosuhteissa ihan täydellisesti päästä. Sen takia olen sitä mieltä, jotta en halua sen tyyppistä kehityssuuntaa, vaan minä haluan, että täällä vielä kuitenkin ihmiset työllään voisivat elää ja käydä myös töissä tuolla maaseudulla.

Yksi vaihtoehto, jota hallitus voisi pohtia tässä, kun täällä kuitenkin on semmoisia kantavia voimia keskustasta, on se, että jollakin tavalla kompensoitaisiin veropoliittisesti näitä asioita. Jos nostetaan energiaveroja, niin tehdään vaikka semmoinen syrjäisyysvähennys niille, jotka sattuvat asumaan jossakin peräkylillä, kun katsotaan, että sinne keskukseen on matkaa, kun käy lääkkeet hakemassa tai töissä tai ostoksilla. Niillä ihmisillä, jotka asuvat kauempana asutuskeskuksista, olisi tämmöinen syrjäisyysvähennys, joka tehdään verotuksessa. Mutta sekin on vähän ongelmallinen, jos sattuu olemaan pienituloinen eläkeläinen, kun hän ei maksa veroa ollenkaan, niin että siihen pitäisi keksiä joku muu konsti, jotta nostetaan eläkettä.

Aluksi tässä voisi ottaa käyttöön tämmöisen kinkkurahan. Nyt kun tässä on näitä työehtosopimuksia tehty tuossa ihan hiljattain ja aikaisemmin elikkä annetaan tämmöinen raha — milloin se on 50 euroa, milloin 150 euroa, vai mikä, 250 euroako se nyt Tehyllä oli — niin minä ehdotan kyllä semmoista, jotta nyt kaikille eläkeläisille lahjoitetaan joulukinkku, jonka arvo on viisikymppiä. Sillä kompensoitaisiin edes vähän näitä energiaverojen korotuksia, joita aiotte tehdä. Sitten ei näiden ihmisten tarvitse laittaa joulukinkkua uuniin, kun annetaan se ihan kypsänä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Yritän tähän väliin sököttää oman mielipiteenikin. Oppositioon kuuluvat ovat onneksi toisensa jo ampuneet suohon, niin että ei siitä nyt kovin paljon tarvitse huolissaan olla.

Arvoisa puhemies! Kauppalehtikin osallistui eduskunnan energiapoliittiseen keskusteluun, erikoisesti liikennepolitiikkakeskusteluun, kertomalla, että hallitus on tehnyt jo nyt tässä alkuvaiheessa historiallisen teon. Se on pelastanut yhden todella hädässä olevan valtakunnallisen instituution, nimittäin autokaupan. Se oli oikein näyttävä juttu, ja hallitus ei muuta kuin kerää pinnoja vaan koko ajan, ja oppositio kitisee ja vikisee, mitähän meille jää, kun aina pelastetaan ja aina hallitus on etulinjassa. Tällä tavalla tietysti hallitus on samalla myöskin luonut erittäin hyvän perustan oikein räväkälle ilmastopolitiikalle, jota se on luvannut tuoda eduskunnan arviointiin. Kun se pääsi tuosta autokaupan pelastamisesta nyt niin kuin kuiville, niin nyt sitten seuraa suuria isänmaallisia tekoja.

Arvoisa puhemies! Tämä biopolttoainekeskustelu on meillä saanut aivan uskomattomat mittasuhteet. Minä kuuntelin tässä eräässä seminaarissa erään tekniikan tohtorin esitystä bioetanolista, ja se sai minut varsin surulliseksi. Se sai surulliseksi sen takia, että jos jokin valtiollinen tutkimuslaitos, instituutio, kerta kaikkiaan epäonnistuu jossakin jutussa, niin siitä epäonnistuneesta hengentuotteesta tulee sellainen paralleeli aksiomi, jolle ei voi mitään. Kun se on kerran todennut ihan pieleen mennysti jotakin, niin se on niin kuin korkean arvoisan tahon sana, joka on näin eikä mitenkään muuten. Kysymys on siitä, että laskettiin bioetanolille tämä energiatase aivan väärin olettamuksin, kun oli vain tarkoitus tutkia sitä, että soijan tuonti maahan korvattaisiin maassa tuotettavalla valkuaisrehulla, jolla on määrällinen absoluuttinen maksimitavoite, se tuotetaan 280 000 hehtaarilla, ja siinä sivussa saadaan siitä bioetanolia — tämä oli ed. Kankaan puheenvuorossa muun muassa. Yhtäkkiä kaikki muuttuu päälaelleen, ja siitä bioetanolista, joka on se sivufraktio vaan, tulee pääasia, ja se välttämätön valkuaisrehu, joka on huoltovarmuuden keskeinen osa meillä kotieläintuotannossa, menee sivurooliin. Tämä aivan sama koskee biodieseliä, ihan täsmälleen sama asia.

Vielä kaiken lisäksi Vtt:lle sattui semmoinen haaksirikko tässä asiassa, että kun tässä pitää katsoa polttoaine-elinkaari ja sitten elintarvike-elinkaari, niin nämä asiat unohtuivat siinä tiimellyksessä, kun tehtiin KTM:lle raporttia, ja siitä on tullut nyt varsinainen rasite.

Arvoisa puhemies! Sitten toinen asia, joka liittyy aivan samaan, tähän onnettomaan keskustelutilanteeseen ja sen taustalla olevaan tutkimukseen. Siitä loistava havainnollinen esimerkki on tämä onneton olkitutkimus, joka nyt tehtiin, että tällä tavalla kyllä löytyy varpuja ja kaikkea muuta tuolla, että kannattaa aina varpu kerrallaan tutkia, tuliko siitä bioetanolia vai ei, ja katsoa, paljonko se maksoi. Eihän se näin ole, vaan tämä on ihan humpuukihommaa.

Siis meillä on tällä hetkellä käytettävissä, se tiedetään hyvin tarkkaan, energiasisältönä bioenergiatuotantoon 45 terawattituntia energiasisältöä. Tietysti järkevä tekee sen niin, että katsoo hyvin tarkkaan aihekohtaisesti, mistä syntyy parhaalla hyötysuhteella tämä energian hyödyntämisketju. Eikö niin? Tämä on niin yksinkertaista kuin olla voi. Se tarkoittaa sitä, että vaihtoehtoja on yhdistetty. Sähkön- ja lämmöntuotannossa sitä bioenergiaa, lainausmerkeissä, hyödynnetään biokaasuna, jossa on kaksi vaihtoehtoa: se voi tapahtua chp-tuotannossa, joka nyt siis tulee syöttötariffilakinakin tänne eduskuntaan kohta, ja sitten se voi olla toisaalta polttoainekaasuna, jota jo maakaasuna meillä käytetään. Edelleen on sitten tämä bioetanoli, biodiesel, mutta sen kohdalla me olemme jopa saaneet havaita, että sen potentiaali on hyvin rajallinen, koska se on vain se sivuainetuotanto. Se on niin kuin loppuun keskusteltu. Siitä ei kannattaisi meuhkata kovinkaan paljoa enää. Sitten se, mistä täällä ei puhuta vielä oikein paljon, mutta varmaan kohta puhutaan, on pyrolyysiöljy elikkä toisin sanoen raskaan polttoöljyn kaltainen öljy, joka on saatu nesteyttämällä esimerkiksi mäntyä ja siinä kaikki.

Tällä tavalla jos lähestyttäisiin tätä asiaa, niin silloin se olisi jollakin tavalla rationaalisissa puitteissa. Tiedettäisiin tarkkaan, mikä sen potentiaali on, ja tässäkin lainsäädäntöesityksessä, mikä nyt on käsittelyssä, voidaan suhteuttaa se oikeaan viiteympäristöön merkityksen osalta, potentiaalin osalta ja sitä kautta myöskin elinkaariajattelussa ja myöskin energiataseajattelussa, eikä silloin ole mitään huuhailua. Silloin tietäisi, mitä konsteja meillä on käytettävissä veropoliittisin ja muin vastaavin keinoin, aivan niin kuin ed. Tiusanen täällä aivan oikein kuvasi. Elikkä sen ohjauskeinon täytyy olla tehokas ja johtaa siihen haluttuun tulokseen, ja se maksaa.

Arvoisa puhemies! Sitten yksi hyvin tärkeä asia siitä maksamisesta. Onhan ihan selvä asia, että aivan turha meidän on riidellä siitä, että syrjäseuduilla autonkäyttö on ainut mahdollisuus, jos siellä asutaan, ja sen energian hinta on se, mikä se energian hinta on, johonka vaikuttavat raakaöljyn hinta ja verotukselliset näkökohdat, eikä tällaisia tarvitse kenenkään mennä kiistämään, etteikö asianlaita ole näin. Jokaista hallitusta, tätä hallitusta ja tulevia hallituksia, syrjäseudun asukkaat arvioivat sitten, jos arvottavat nämä asiat oikein, hyvinä tai huonoina tai indifferentteinä.

Sitten, arvoisa puhemies, vielä lyhyesti tiemaksuista ja ruuhkamaksuista. Aivan oikein, nehän jo kertaalleen täällä saatiin niin kuin sysättyä eduskunnan yksimielisellä ponnella valmisteluun. Vielä, arvoisa puhemies ja läsnä olevat edustajat ja kuulolla olevat edustajat, sanottiin, että se esitys pitää saada tänne pikaisesti. Näinhän se oli, vai muistanko väärin? Siis toisin sanoen nyt kysymys on siitä, että ministeri Vehviläisen pitää tuoda se esitys tänne. Se on eduskunnan yksimielinen tahto, ja siinä pitää olla jyrkkänä. Olisi erittäin hyvä, että jokainen edustaja vuoronperään pistäisi jonkun lakialoitteen tänne, niin että joka ikinen viikko kysyttäisiin Vehviläiseltä, joko se tulloo.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan hyvä, että tässä oli etuoikeutena kuulla muutama sosialidemokraattien linjaa edustava puheenvuoro, joissa ed. Rönni totesi, että ilmastonmuutos ilmeisesti on jonkinlaista huuhaata, joka ei edes pidä paikkaansa, ja ed. E. Lahtela maalaili kehityskulun, kuinka tästä noin 10 prosentin polttonesteiden veronkorotuksesta elinmahdollisuudet maaseudulla loppuvat, suomalainen teollisuustuotanto ja työ katoavat ja kaikki tästä eteenpäin elävät työttömyyskorvauksella niin kauan kuin meillä on varaa sellaisia maksaa. (Ed. Lahtela: Kansalaispalkalla!) Nämä puheenvuorothan suurin piirtein edustavat sitä linjaa, jota sosialidemokraatit hallitusvastuussa myös ajoivat, ja hyvä kuulla, että ilmeisesti kannat eivät siellä ole juurikaan muuttuneet.

Arvoisa puhemies! Debattipuheenvuorossani yritin jälleen kerran keskustella muutamien edustajien kanssa siitä, millä tavalla bensiiniä ja dieseliä pitäisi verottaa suhteessa toisiinsa. Olen ymmärtänyt, että tämä keskustelu ilmeisesti osittain on toivotonta, mutta referoin vielä kerran valiokunnan mietintöä, jossa mielestäni tämä asia on ihan hyvin selitetty. Jos me otamme litran dieselpolttoainetta ja litran bensiiniä, niin dieselpolttoaine tuottaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä, ja ympäristön kannalta oikea tapa verottaa bensiiniä ja dieselpolttoainetta olisi se, että dieselpolttoaine on jonkin verran kalliimpaa kuin bensiini, sen verran kuin se litra tuottaa päästöjä enemmän. Kun otetaan huomioon sitten se, kuinka pitkälle kukin yksilö sillä autollaan pääsee näillä polttoaineilla, niin sitten siitä dieselin tehokkuudesta tulee se hyöty, että tällä yhdellä litralla pystyy ajamaan paljon pidemmälle kuin sillä bensiinilitralla. Mutta ympäristöperusteinen oikea verotus olisi siis verottaa dieselpolttoainetta enemmän kuin bensiiniä, ja tähän varmaan jossain vaiheessa pääsemme, ja siinä vaiheessa tietenkään myöskään käyttövoimavero enää ei olisi perusteltu. Mutta ympäristön kannalta nimenomaan tämä olisi oikein. Silloin oikeassa suhteessa kohdeltaisiin bensiiniä ja dieseliä, joten ympäristön kannalta tämä muutos, jossa hieman dieselpolttoaineen vero lähenee bensiinin veroa, on perusteltu.

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä niiden puhujien kanssa, jotka ovat täällä todenneet, että päästöjen vähentämiseksi ilmastopolitiikan tai muun ympäristöpolitiikan näkökulmasta hallitus ei vielä ole tehnyt tarpeeksi. Näillä veronkorotuksilla pystytään kuitenkin ohjaamaan kuluttajien käyttäytymistä. Ne, jotka ovat kiinnostuneita siitä, kuinka paljon maksavat sähköstään tai kuinka paljon maksavat polttoaineestaan, pystyvät nämä korotukset välttämään muuttamalla kulutustaan, ja sitä kulutusta pystyy muuttamaan sekä maaseudulla että kaupungeissa. Sellaista sääntöä ei olekaan, että maaseudulla ei pystyisi omaan kulutukseensa vaikuttamaan. Jo ajotavalla pystyy itse asiassa vähentämään polttonesteiden käyttöä 10—20 prosenttia, ja se ajotapa nimenomaan pitkillä matkoilla on tietenkin mahdollinen. (Ed. Lahtela: On jo muutettu, hei!) Ja ehkä kaupunkien ja syrjäseutujen eroissa, eri asioiden kustannuksissa, on tietenkin hyvä ottaa huomioon myös se, että asuminen on hyvin erihintaista kaupungeissa ja syrjäseuduilla. On toisia hyödykkeitä, jotka ehkä tuntuvat enemmän syrjäseuduilla, ja sitten taas on niitä hyödykkeitä, jotka syrjäseuduilla ovat huomattavan edullisia, joista asuminen on toki yksi.

Tulonjaollisista näkökohdista on hyvä varmasti muistaa myös se, että nämä veronkorotukset tuntuvat erityisesti niillä ihmisillä, jotka käyttävät autoa paljon, niissä perheissä, joissa on useita autoja, ja niissä perheissä, joissa lämmitetään nimenomaan sähkölämmityksellä. Sillä tavalla nämä korotukset eivät suoranaisesti tunnu siellä, missä ihmiset ovat pienituloisempia, vaan kyllä se riippuu myös siitä, miten asuu ja millä tavalla autoa käyttää. Mutta peruslähtökohta on se, että eli ja liikkui sitten millä tavalla tahansa, niin kaikilla on mahdollisuus myös tehdä valintoja ja vaikuttaa sillä tavalla omaan kulutukseensa.

Uskon, että myös näiden esitysten jälkeen, jos me ajattelemme sitä kokonaisuutta, minkä autoilun verotus nyt muodostaa, polttoaineveron korotuksia tullaan tarvitsemaan myös tulevaisuudessa aivan varmasti, jos me haluamme pitää kiinni siitä, että autoilun päästöt eivät enää nykyisestä kasva. Tähän liittyvistä keskeisistä asioista ruuhkamaksulainsäädäntö, josta monet ovat täällä puhuneet hyvin, olisi saatava tänne kiireisesti — ed. Pulliainen käytti tästä asiasta myös hyvän puheenvuoron. Ruuhkamaksuilla siellä, missä ne ovat olleet käytössä, on saatu monia hyötyjä aikaan. Kaupunkien ilma on puhdistunut, ja niiden liikkuminen, joiden on täysin välttämätöntä myös kaupungissa ajaa autoa, itse asiassa on sujuvoitunut, ja sitten taas saadusta tulosta on pystytty ohjaamaan varoja siihen, että joukkoliikenne toimii entistä paremmin.

Tämä suurten kaupunkien joukkoliikennetuen siirtäminen alkavaksi vuoden 2009 alusta on tässä yhteydessä myös hyvä päätös. Omassa kotikaupungissani joukkoliikenteen osalta on tehty monia hyviä päätöksiä viime vuosina, ja myös koskien ensi vuotta vuoroja on lisätty erityisesti poikittaisliikenteessä, ja joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvussa. Meidän on varmasti Helsingin ja muiden Pääkaupunkiseudun kuntien kanssa järkevää pohtia seuraavan vuoden aikana, minkä tyyppiset hankkeet ovat sellaisia, jotka tällä alueella eniten edistäisivät joukkoliikenteen käyttöä, ja toivottavasti tähän sitten myös valtion tukea on saatavilla.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sinnemäki veti vähän turhan monta mutkaa suoraksi yleistäessään sosialidemokraattisen linjan sen mukaan, mitä kaksi yksittäistä edustajaa täällä puhuivat. Ed. Sinnemäki varmasti hyvin tietää, että sosialidemokraattien linja tässä asiassa on luettavissa kyllä valiokunnan mietinnön vastalauseesta numero 2.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sinnemäki kyllä teki sellaisen kehäpäätelmän tuossa, kun hän esitti siteeraten valtiovarainvaliokunnan mietintöä, että se osoittaisi mukamas dieselpolttoaineen ympäristövaikutukset ongelmallisemmiksi kuin bensiinin. Kun tiedämme, mihin tätä dieseliä käytetään, ja nyt kun aika on rajallinen, viittaan vaan valtiovarainvaliokunnan mietinnön sivulle 4, toiseen kappaleeseen, "Valiokunta arvioi - -" jne. Siinä katsotaan, mitä ympäristövaliokunta on sanonut tästä hallituksen esityksestä, ja yhdytään siihen noin periaatteessa. Meidän valiokuntamme toteaa, että tämä veronkorotus ei ohjaa liikennekäyttäytymistä.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kommentoida ed. Sinnemäelle: Helsingissä Helsingin sosialidemokraatit ovat olleet nyt todella suuria edelläkävijöitä julkisen liikenteen kehittämisessä ja toivat asiat myös budjettineuvotteluun, eli Helsingissä sosialidemokraatit ovat ajaneet maksutonta julkista liikennettä. Todella toivomme, että vihreät sieltä hallituksesta käsin nyt hoitavat sitten nämä valtion tuet, joita on hallitusohjelmassa luvattu julkisen liikenteen kehittämiseen, että me saamme näitä lippujen hintoja laskettua. Helsingissä sosialidemokraattien ansiosta lippujen hintoja ei ryhdytty nyt korottamaan ja koululaisille mahdollistetaan enemmän näitä lippuja, jotta he voivat retkeillä Helsingin kaupungin alueella.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Paasion pyynnöstä luen vielä kerran sosialidemokraattien vastalauseen, ja ehkä minulla todellakin oli vähän huono onni siinä, kun satuin salissa kuulemaan edustajien Rönni ja E. Lahtela puheenvuorot, ja kuunnellessani näitä puheenvuoroja liikaakin samaistin nämä puheenvuorot sosialidemokraattien linjaksi. On hyvä, että ed. Paasio oikaisi tämän asian.

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle: olen sitä mieltä, on tärkeää selvittää, että niitä asioita, joita ympäristövaliokunta on ottanut esiin: millä kaikilla muilla tavoilla myös kuin polttoaineveron korotuksilla meidän tulee vaikuttaa siihen, kuinka houkutteleva vaihtoehto autoilu on, ja vähentää autoilun houkutusta näiltä osin.

Ed. Lipposelle: Budjettineuvotteluissa sosialidemokraatit eivät ottaneet omakseen kaikkia niitä ehdotuksia, joita vihreillä oli joukkoliikenteen kehittämiseksi. Mutta ymmärrykseni on se, että meille sitten kuitenkin syntyi budjettisopu, jossa päästiin yksimielisyyteen muun muassa siitä, että vuonna 2009 Helsingin joukkoliikenteen lippujen hinnat eivät nouse lainkaan ja vuonna 2008:kin ne nousevat vain hieman alle yleisen hintatason korotuksen.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Näillä liikennepolttoaineiden veronkorotuksilla ei ilmastonmuutokseen kyllä yksin vaikuteta. Esillä olevat polttoaineiden veronkorotukset vahvistavat budjettia ja ovat siksi perusteltuja. Jostakinhan rahaa sinne budjettiinkin on saatava. Näitä kulutusveroja voimme onneksi nostaa myös tulevaisuudessa. Autokannan uudistumista tukeva tuleva autoveron, hankintaveron, muutos johtaa vähäpäästöiseen ja vähän kuluttavaan autoiluun, jolloin polttoaineiden veroja voidaan korottaa lisää, ja hyvä on näin, että tällaisia varoja meille tulee.

Hallitus toteuttaa erinomaista liikenteen veropolitiikkaa tältä osin. Toteutuva verotuskokonaisuus vie suomalaista autoilua ilmaston kannalta parempaan suuntaan ja vahvistaa myös budjettia. Meidän on syytä olla hyvin tyytyväisiä hallituksen toimintaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva asia on saanut täältä eri näkökulmiltaan hyviä puheenvuoroja osakseen. Haluaisin tässä yhteydessä painottaa kuitenkin joukkoliikenteen, bussin ja junan, käytön lisäämistä, edellytyksien luomista sille, että matkustavat ihmiset ottaisivat huomioon ne mahdollisuudet, mitä joukkoliikenne, juna ja bussi, tarjoaa. Maaseudulla meillä valitettavan paljon on yleinen liikenne kokenut menetyksiä samoin kuin junaliikennekin bussiliikenteen ja muun paikallisliikenteen ohella. Näkisin eräänä keinona, jossa valtion kannattaisi tulla vastaan joukkoliikenteen edistämiseksi, matkalippujen arvonlisäveron alentamisen ja samalla liikennepolttoaineen verotuksen alentamisen tai jopa poistamisenkin joukkoliikenteeltä. Tällöin sekä luotaisiin mahdollisesti lisätuloja liikenteen ylläpitämiseksi että myös vähennettäisiin menoja. Näkisin nämä eräinä keinoina, joilla voitaisiin edesauttaa kansalaisten joukkoliikenteen käyttöä.

Vielä pitäisi pohtia sitä, kuinka sinne, mistä joukkoliikenne on loppunut, voitaisiin sitä palauttaa. Samoin näkisin, että myös niille radoille, joilla on vain vähän henkilöliikennettä tai henkilöliikenne on tykkänään ennättänyt loppua, lisättäisiin kiskobussien kautta junaliikennettä ja niille radoille, joilla sitä ei ole, suunniteltaisiin kiskobussiliikennettä samassa yhteydessä, kun ratoja kunnostetaan muun muassa puutavarakuljetuksia varten.

Edelleen näkisin hyvin tärkeäksi sen, että autettaisiin ihmisten asumista maaseudulla, myöskin kylissä. Siellä on asuinkantaa, jota voitaisiin käyttää paljon enemmän. Nyt monet ovat pakotetut siirtymään kirkonkyliin tai muihin taajamiin, kun myymäläautot ovat joko loppuneet tai lähestulkoon vähentyneet, samoin kyläkaupat ovat vähentyneet todella rajusti, ja jos sitten ikääntymisen myötä ajokortti otetaan terveydellisistä syistä pois, niin todella vaikea on siellä sivummalla asua. Toivon, että edistettäisiin yleisen joukkoliikenteen tai palveluliikenteen palauttamista sinne, mistä se on päässyt heikentymään ja loppumaan. Itse omasta kokemuksestani tiedän tilanteen Keuruulta, olen siellä myös paikallisliikennetoimikunnan puheenjohtajana ollut muutaman vaalikauden, ja valitettavasti ohutkin kylien liikenneverkosto on entisestään ohentunut. Näkisin, että tätä tulisi edistää.

Energiakysymyksessä näkisin hyvin tärkeäksi, että meillä muistettaisiin se vahvuus entistä enemmän, mikä meillä on omissa metsissämme, puuraaka-aineessa. Tällä en tarkoita sitä, että teollisuuden puuraaka-ainetta ryhdyttäisiin polttamaan, mutta meillä kyllä on hyvin paljon muuta puuta, raivaustähdettä, jota voitaisiin käyttää entistä tehokkaammin.

Eilen olin keskustelemassa Haapamäellä pellettikattiloita ja bioenergiakattiloita valmistavan yrityksen tuotantojohtajan kanssa, ja hän sanoi, että nyt on niin ihmeellinen tilanne, että kun bioenergian käyttöä pitäisi edistää, niin pellettikattilat ja bioenergiakattilat seisovat varastossa eikä ostajia ole. Samoin Saarijärvellä näitä valmistava tunnettu tuotantolaitos on joutunut vaikeuksiin, joista olemme lehdistä saaneet lukea. No, tälle on oma selityksensä: niitä avustuksia, mitä bioenergiakattiloitten hankkimiseksi on, ei juuri tällä hetkellä ole ollut myönnettävissä. Minä toivon, että tämä olisi tilapäinen vaihe, josta päästäisiin normaaliin bioenergian käyttöön entistä enemmän.

Samalla toivon, että edistettäisiin muutoinkin bioenergiaa, uusiutuvaa energiaa, saasteetonta aurinkoenergiaa, maalämmön hyödyntämistä ja kaikkea muutakin vastaavaa — tänään täällä eduskunnassa on ollut lämpöpumppuinformaatiokin. Kaikkia näitä tulisi voida edistää, ja käyttäjille pitäisi luoda — olisiko se verohelpotus tai joku muu sitten — tehokeino, millä käyttö lähtisi liikkeelle. Samoin pidän järjettömänä, että vaikkapa halkojen ostamisesta omakotitalon lämmittämiseen joudutaan maksamaan arvonlisävero. Pitäisi löytyä ratkaisuja, joilla konkreettisesti autettaisiin ihmisiä siirtymään kotimaiseen ja uusiutuvaan energiaan.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on mainostanut tänä syksynä tehneensä merkittäviä ympäristöpoliittisia tekoja. Nyt käsillä oleva polttoaineiden valmisteverojen nostamista koskeva esitys lyö kuitenkin tätä tavoitetta korville. Dieselveron korotus ja autoveron alennus merkitsevät käytännössä, että yksityisautoilun houkuttavuus suhteessa joukkoliikenteeseen kasvaa.

Hallituksen esitys on ristiriidassa myös hallituksen omien puheiden kanssa siitä, että pieniinkin toimiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tulisi ryhtyä. Dieselmoottorien hyötysuhde on parempi ja hiilidioksidipäästöt noin viidenneksen pienemmät kuin bensiinikäyttöisen auton. Siksi ympäristöpoliittisista syistä tulisi suosia dieselautoja, onhan liikenne yksi suurimmista kasvihuonekaasulähteistä, ja näyttää siltä, että liikenteen osuus kasvaa jatkossa edelleen. On välttämätöntä, että löydetään tarkoituksenmukaisia ja toimivia tapoja liikenteen päästöjen rajoittamiseksi. Yksi keino on lisätä joukkoliikennepalvelujen käyttöä.

Rikittömän dieselöljyn valmisteveroon hallitus esittää 14 prosentin korotusta. Valtaosa dieselöljyn veronkorotuksesta kohdistuu elinkeinoelämän kuljetuskustannuksiin ja joukkoliikenteeseen, ei henkilöautoihin. Veronkorotus lisää bussiliikenteen kustannuksia vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa, yhtä paljon kuin ovat kaupunki- ja seutulippujen valtionavustuksiin osoitetut määrärahat valtion budjetissa. Tämä on oikeistohallitukselta nokkela tapa toimia, yhdellä kädellä annetaan ja toisella otetaan pois. (Ed. Pulliainen: Pakkohan se on tasapaino saada aikaiseksi!) — Juupa. — Maksumiehiksi joutuvat bussimatkustajat ja erityisesti syrjäseutujen joukkoliikenteen käyttäjät, kun matkalipun hinta nousee. Jos asiaa katsoo pelkistetysti, voi oikeutetusti tulkita niin, että kuluttajaa ja joukkoliikennepalvelujen käyttäjää rangaistaan puhtaamman kulkumuodon käytöstä. Se, mitä valtion tulisi nyt tehdä, olisi ohjata verotuksella ihmisiä siirtymään henkilöautoista joukkoliikenteen käyttöön eikä päinvastoin, niin kuin nyt on tapahtumassa.

Arvoisa puhemies! Hallitus hyökkää kansalaisten kimppuun myös nostamalla kotitaloussähkön hintaa peräti 18 prosentilla. Kotitaloussähkön korotus nostaa jyrkästi jo muutenkin kohtuuttoman suuriksi paisuneita asumiskustannuksia tilanteessa, jossa energian hinta on muutenkin nousemassa. Hinnankorotus kohdentuu eriarvoisesti. Viime vuoden elokuun alussa tuli voimaan laki, jonka mukaan ammattimaisella maatalouden harjoittajalla on oikeus saada maataloudessa käyttämästään polttoöljystä ja sähköstä valmisteveron palautusta.

Esityksen alueellisia vaikutuksia ei ole arvioitu. Ympäristövaliokunta totesi lausunnossaan, että myös vaikutukset eri tulonsaajaryhmiin olisi tarpeen selvittää. Kansainvälinen vertailu keinoista ympäristöohjaavuuden lisäämiseksi ja alueellisten erojen tasoittamiseksi Norjan tapaan olisi ollut paitsi mielenkiintoinen myös tarpeellinen meillä täällä Suomessa.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllähän nämä lait nestemäisten polttoaineiden veroista ja sähköverosta antavat mahdollisuuden ihmisten valita. Mitä tulee autojen hankinta- ja käyttöverotukseen, niin ei kai se nyt niin huono asia ole, jos autokauppakin siinä pärjää, mutta kaipa agenda on se, että me pääsisimme todella turvallisempiin ja ympäristöystävällisempiin autoihin tässä autoilun kehitysmaassa.

Tietenkin toinen asia on tämä joukkoliikenteen kohtalo, ja kyllähän monet bussiyhtiöt tulevat tarvitsemaan polttoaine- tai muita tukia, että vielä joku bussi kulkee siellä syrjäkylilläkin.

Hallituksen esitys on hallituksen esitys, ja minä nyt äänestän tämän puolesta mutta kyllä nurisen myös vähäpäästöisen dieselin syrjinnästä, koska kuljetuksissa me emme kuitenkaan pääse rataliikenteeseen niin paljon kuin mahdollista. Viime lauantaina olin rekkayrittäjien tilaisuudessa, ja ilmi kävi se, että koko ajan rekkaliikenne lisääntyy kuljetuksissa kuitenkin.

Mitä tulee henkilöautoihin, niin esimerkiksi itselläni on iso dieselauto ja se kuluttaa alle 5 litraa sadalla, jos malttaa ajaa kohtuullista vauhtia, ja säästöä tietysti tulee sieltä. Mutta kun EU harmonisoi joka tapauksessa polttoaineiden verotuksen alarajat vuonna 2012, niin silloinhan käyttövoimavero on poistettava. Kysynkin, miksei sitä voitaisi poistaa sitten ehkä aikaisemmin jo.

Mitä tulee lämmitykseen, niin pitäisi päästä tietysti maalämpöpumppuihin, pelletteihin, muihin vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin, ja siihenhän tämä lainsäädäntö kyllä ihmisiä nyt työntää.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Viittaan edelliseen puheenvuoroon. Työntövoima on kyllä varsin heikko. Todellakin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on seuraava kohta: "Valiokunta arvioi, että ehdotettujen veronkorotusten vaikutukset liikenteen polttoaineiden kysyntään jäävät vähäisiksi, koska polttoaineiden hinnan ja ajosuoritteiden määrän välinen jousto on pieni nykyisillä polttonesteiden hinnoilla. Liikenteen ympäristöohjaus yksinomaan polttoaineiden veronkorotuksilla on sen vuoksi tehotonta." Arvoisa puhemies! Tämä valiokunta, joka tässä arvioi, on ympäristövaliokunta, ja tämä mietinnönantajavaliokunta käyttää tähän sitaattiin todellakin ympäristövaliokunnan lausuntoa, johon se kyllä aikaisemmassa kappaleessa viittaakin. Näin ollen on aivan selvää, että ei ole kysymys nyt mistään ympäristölainsäädännöstä, ei ollenkaan. On kysymys fiskaalisesta lainsäädännöstä. Ympäristöohjaus on vajavainen. Pääministerin mukaan yhden bensiinitankillisen verran siitä on vuodeksi ohjausvoimaa, sitä työntövoimaa, mihin täällä viitattiin.

Ed. Pulliainen valmistautuu seuraavaan puheenvuoroonsa, mutta totean, että hänellä oli varsin hyvä huomio siitä, että autokauppa on pelastettu, ja me olemme nähneet maan suurimman päivälehden etusivuilla automainokset ja sisäsivuilla ja myös sen, että suurimoottoristen autojen, joilla on korkeat tehot ja suuret, suuret hiilidioksidipäästöt, hinnanalennukset ovat myös suuret, 6 000—7 000 euroa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Äskeisessä puheenvuorossani ikään kuin jäin odottamaan, että en tyhjennä koko pajatsoa, että kun lähes tulkoon jokainen puheenvuoron käyttänyt kansanedustaja on kiinnittänyt joukkoliikenteeseen huomiota ja kantanut sen tulevaisuudesta huolta, niin tässä maaseudun joukkoliikenneasiassa olisi tuotu sellainen asia esille, joka oli niissä liikennevaliokunnissa esillä kovasti, joissa minä olin mukana. Mutta kun ei tuotu, niin otan sen asian, arvoisa puhemies, esille, ettei vaan asia rupea unohtumaan. Nimittäin meidän pitää ottaa mallia sieltä, missä asia on hoidettu suhtkoht mukavasti, ja se on Ruotsi, jossa on käytössä kutsujoukkoliikennejärjestelmä, joka tarkoittaa sitä, että ... (Ed. Johannes Koskinen: Demarit ovat sen luoneet!) — Demarit ovat sen luoneet, varapuhemies Koskinen, aivan oikein, se on demarien luonnos, ja demarit ovat luoneet hyvän systeemin, ja tukena ovat olleet vihreät ja sikäläinen vasemmistopuolue, että se on käytännössä onnistunut. Näinhän, varapuhemies Koskinen, asianlaita on, niin kuin juuri äsken sanoitte.

Se kutsujoukkoliikenne on siitä hyvä, että ensinnäkin lääninhallitus kilpailuttaa kaikki yrittäjät, jotka toimivat tällä lohkolla, takseja myöten. Sillä tavalla ne, jotka kilpailussa pärjäävät, pääsevät siihen pooliin mukaan, ja sitten sen jälkeen on olemassa sellaiset runkoreitit, joita pitkin nämä autot kulkevat päivittäin. Nyt kun soittaa edellisenä päivänä sinne keskukseen ja sanoo, että joo, kun se runkolinja kulkee sieltä, niin me olemme nyt muutaman kilometrin päässä sinne oikealle taikka vasemmalle siitä runkolinjasta, poimikaapa meidät kyytiin. Kun laitat tämän lenkkivaatimuksen siihen tilaukseen mukaan, niin seuraavana päivänä sinut noudetaan sieltä ja viedään sinne takaisin. Tätä subventoidaan, ja se toimii äärimmäisen hyvin.

Minä luin yhtä ruotsalaisen lääninhallituksen raporttia, ja oli jännää, kuinka erityisen paljon pinnoja katsottiin kerätyn sillä, että tähän kutsujoukkoliikennekutsusoittoon oli 28 sekunnissa reagoitu, niin että ei aikaa kulu edes siihen, että soittaa ja välittää tämän tilauksen, vaan siellä kilpaillaan tämän laatuisilla asioilla.

Se tarkoittaa silloin sitä, että kun täällä moni edustaja kantoi Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tulevaisuudesta huolta ja siitä, että pitäisi päästä ilmaiseen liikenteeseen, mikä on muuten erittäin hyvä — tämä ed. Tennilän Ylitornion-esimerkki Ruotsin puolelta oli oikein hyvä, Övertorneåsta — niin aivan samaan pitäisi mennä ja tullaan menemään kaikkialla. Silloin täytyy muistaa myöskin tämä maaseudun mukanaolo tässä joukkoliikenteessä, ja se on vastaus myöskin ed. Lauri Oinoselle siihen, mistä hän kantoi äsken aivan oikein huolta.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun kuunteli työhuoneessaan tätä keskustelua, kiinnitti huomiota siihen säästämiseen. Jos on jo yrittänyt ajaa säästäen, niin en vaan ymmärrä sitä, mitä ed. Sinnemäki sillä tarkoitti, että aina vaan pitäisi omalla käyttäytymisellä lisää ja lisää säästää. Se vaan ei käytännössä ole mahdollista. Minä en ainakaan sitä ymmärrä, miten voisi säästää enemmän, kun on yrittänyt seurata sitä mittaria ja polttoaineen kulutusta koko ajan. (Ed. Kuoppa: Pysäyttää sen auton kokonaan!)

Mitä julkisesta liikenteestä sanottiin, niin tietysti se pitää osittain paikkansa, mitä ed. Pulliainen täällä sanoi, mutta se kilpailuttaminen tahtoo vaan olla sitä tällä hetkellä, että se ajoneuvojen kunto heikkenee sitä mukaa, mitä halvemmalla liikennöitsijät tarjoavat palvelujaan. Siinäkin pitäisi saada sitten määrätyt kriteerit myöskin siitä ajoneuvojen kunnosta.

Eräs ongelma kyllä on se, että monella tuolla syrjäseudulla asuvalla pitää olla perheessä pari autoa, jos eri työpaikoissa ollaan. Sieltä ei vaan muuten pääse työpaikalle.

Eräs ongelma minun mielestäni on todella se, että valtiovalta itse tavallaan keinotekoisesti nyt lähtee nostamaan inflaatiota, koska tiedetään, että kuorma-autojen osalta hyötyliikenteeseenkin tulee 80 miljoonaa euroa lisää kustannuksia.

Ja mikä on maatalousväestön tilanne loppujen lopuksi, kun polttoaineitten hinnat nousevat ja samalla tavoin myöskin sähköveroa nostetaan? Siellä se tuskaa ottaa ja tuottaa tällä hetkellä, koska muutenkin tiedetään se kilpailukyky, joka heillä on. Jääkö viivan alle mitään silloin, kun sitä lopullista tilinpitoa tehdään aina vuodenvaihteessa?

Sen verran, arvoisa puhemies, vielä sanoisin, että kyllä aika nopeasti kuluvat ne korotukset, joita kansaneläkeläisille luvattiin, näillä korotuksilla. Myöskin tähän liittyvä sähkövero on yksi oleellinen osa niitä ylimääräisiä kuluja, joita tulee.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vain ed. Vistbackalle se, että tähän kutsujoukkoliikenteeseen kuuluu olennaisena osana se, että on varmaa se, että kun on luvattu seuraavan päivän kuljetukset, ne myöskin toimivat. Elikkä jos se on heikko kohta, niin se on heikko kohta, mutta se kuuluu olennaisena osana siihen järjestelmään.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti pääosin voi toimia näin, mutta, arvoisa ed. Pulliainen, sattuu olemaan aika lähipiiristä kokemuksia siitä, miten sitten tällainen kutsuliikenne toimii esimerkiksi jonkun 87-vuotiaan vanhuksen kohdalla. Se sopimus, joka on tehty ainakin erään yhtiön kanssa, edellytti sitä, että tämä vanhus tavalla taikka toisella menee sen vajaa 100 metriä sinne yleisen tien varteen, eikä tämä kutsuauto noutanut sieltä ovelta. Se on se ongelma, ja siihen pitää saada, silloin kun lääninhallitus tekee näitä sopimuksia, selvät kriteerit.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en nyt, arvoisa ed. Vistbacka, ystäväni, puhu suomalaisesta järjestelmästä pätkänkään vertaa ja sellaisista kokeiluista, mitä meillä on ollut, vaan Ruotsin järjestelmästä, jossa on niin paljon kalustoa, että pystytään hoitamaan vanhuksetkin sieltä kotoa. Aivan erikoisen merkittävää ruotsalaisessa järjestelmässä on se, että myöskin sikäläisen kansaneläkelaitoksen kuljetukset ovat tässä mukana ja vammaisten kuljetukset, ja ne haetaan tietysti, vammaiset, sieltä, missä vammaiset ovat, kotoaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Meillähän tätä hakumenettelyä noudatetaan vissiin koko maassa. Omat kokemukset ovat vähän kuin tässä ed. Vistbacka totesi, mutta sitähän pitää kehittää. Sehän on hyvä avaus ollut, ja siinä mielessä aina, kun huomataan epäkohtia, pitää katsoa, että se toimii. On siellä Joensuun seudullakin tapahtunut sillä tavalla, että joku on sattunut odottelemaan aika pitkään ja koko päivänä ei ole tullut kyytiä. Mutta ainahan sattuu alussa näitä virheitä.

Mutta kun tässä ed. Alatalo ja ed. Tiusanen kysyivät, onko tällä lailla veto- vai työntövaikutusta, niin minusta tällä kyllä hirveän paljon vetovaikutusta ei ole, mutta työntövaikutusta on siinä mielessä, että se kyllä työntää haja-asutusalueelta tai edesauttaa muuttamaan tiheämmille alueille, koska kustannus nousee. Mutta tästäkin voi olla eri mieltä, kun se on vähän niin kuin silloin, kun hevosta miettii, jotta työntääkö vai vetääkö, kun sillä on kärrit perässä. En tiedä, mitä ed. Tiusanen on mieltä, vetääkö se vai työntää, mutta minun mielestäni se kyllä työntää, ja jotkut sanovat, että se vetää. Mutta oikea vastaus on, että työntää.

Pääministerillä oli tämä kommentti aikanaan kyselytunnilla, kun hän sanoi, jotta no, eihän tämä polttoaineveron korotus mitään vaikuta, pitää jättää yksi tankki tankkaamatta. Mutta kun se saattaa olla se ratkaiseva tankki, jotta se auto jää sinne välille, niin se vasta kalliiksi tuleekin. Minä väitän sillä tavalla, että eivät ainakaan ne vanhemmat ihmiset tuolla maaseudulla huvikseen ajele. Se on kaikki tarpeellista ajoa. He käyvät asioilla. He ovat varmaan eläessään liikkuneet sen verran paljon, että ainakaan vanhalla autorupulla, joka niillä on, se ei ole oikein huvia, se ajaminen, vaan se on työtä ja tuskaa, kun käydään apteekista lääkkeet hakemassa tai ne pakolliset ostokset, jotka päivittäiseen ruuanlaittoon tarvitaan. Siinä mielessä ei toivoisi, että niille enää tehdään lisäkustannuksia tässä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Piti kyllä tuolta paikalta vielä kommentoida.

Ed. Lahtela, tämä "työntää" on sellainen sana — jos Lahtela nyt kuuntelisi vähän — että siis jopa työ-sana suomessa tulee kuulemma tästä sanasta työntää. Mutta silloin on keskusteltu aina siitä, onko se idea ollut niin, onko se sitten kehittynyt niinpäin, kun se hevonen tai ihminen työntää, että sitten tämä draivi tai voima, mikä meitä ajaa tekemään, työntää meidät tekemään jotain eli työ tulee siitä työnnöstä, joka on tavallaan tämmöinen sisäinen työntö, eikä siitä, että se hevonen tai ihminen työntää.

Siinä mennään tänne energiatalouden puolelle, joka minun mielestäni on tämän ... Nyt kun minä tajusin oikeastaan, että se on 18 prosenttia, tämä sähköveron korotus, ja sitten ihmiset ovat joutuneet, vanhemmat ihmiset, eläkeläiset ja mökin mummo, hankkimaan sen digiboksinsa ja siihen päälle tulevat kaikki siirtomaksut ja Fortumin tunnetusti osakkeenomistajaystävällinen politiikka — omistajiin kuuluu siis pääministeri Vanhanenkin, tai hänen alaikäiset lapsensa omistavat näitä osakkeita, kuinka se ilmaistaan — niin tämä on karmeata.

Ministeri Hyssälä on asettanut Masto-työryhmän, siis masennuksen torjuntaan on perustettu työryhmä. Ajatelkaa tätä, siis ensinnäkin kepua, joka ei koskaan petä tietenkään, koska tämähän on muodostunut linjaksi: Sinä asut jossain kaamosalueella — siis on kaamoksesta tullut ihan hyvääkin porukkaa, ei sen puoleen — asut siellä kaamoksessa, pimeydessä, masennuksen pesäpaikassa. Sitten sinut petetään täydellisesti niin, että sinä kulutat aina vaan vähemmän, opit käyttämään vähemmän energiaa, niin kuin ed. Vistbackakin sanoi ja minäkin, että koululaistaidoissa on opetettu suomalaisia käyttämään vähemmän energiaa ja kaikki taidot opetettu. Millään et pysty enää tekemään mitään. Sinä olet täysin ansassa, koska sinä tarvitset sitä sähköä, sinä tarvitset sitä ollaksesi kommunikaatiossa joittenkin kanssa. Ainoa, mitä tämä hallitus osaa tehdä, on ministeri Hyssälän työryhmä masennukseen.

Nyt pitäisi keksiä sitten toiminnallisuus ja se, että tehdään joitain asioita sen eteen, kun on oikein mennyt huonosti ja mönkään ja pimeys ja kaamos yllättää. Tutkimusten mukaan ainoa hyvä puoli siinä on muuten, että marras—joulukuun kaamos aiheuttaa miehelle tämmöisiä eroottisia kummallisia latauksia, minkä mekanismia ei ole pystytty oikein tunnistamaan vielä, mutta noin muuten, se energia, se olo ja kaikki, menee niin alas kuin ikinä voi, ja sitten tehdään tämmöinen sähköenergiapäätös. Ja Fortum-nimikin viittaa voimaan, siihen, että tulee jotain uutta energiaa ja kaikkea.

Me Juicen kanssa aikoinaan annoimme Soundi-lehteen haastattelun, kun Juicesta yritettiin tehdä punkkaria ja minä olin jo punkprofeetta. Siinä me mainitsimme semmoisen kummallisen jutun siitä Lapista, että Lapissa ihmiset ovat täysin voimattomia, masentuneita ja muuta vastaavaa ja kaiken lisäksi asuvat vielä voimalaitosten vieressä. Tänä päivänä se oikeastaan korostuu yli kaiken, että heitä rokotetaan, voisi sanoa eläimellisesti, ei edes inhimillisesti, siitä, ja vielä kaiken sen palkaksi, vaikka pitäisi kaikkien vaatia EU:lta Suomelle erityisetuja, koska me olemme pimeässä, kylmässä maassa, suurimmassa haja-asutusmaassa, mitä ikinä voi olla, ja koska me olemme vielä tyhmempiä, jos ed. Pulliaista siteeraisi, kuin ruotsalaiset, kun ei ole hoidettu näitä tiettyjä asioita kuntoon, voisi verrata tähän suomalais-ugrilaiseen mielen yksinkertaisuuteen, joka johtuu kielestä. Mutta kun pitäisi tehdä mitä tahansa, että me saisimme helpotuksia, verohelpotuksia, kaikkia päästörajoja suuremmaksi, koska me elämme täällä, niin eikö meillä ole tämmöinen kummallinen jotenkin käsittämätön porukka, sakki, joka niin kuin vaan ... Se vanha ahneuden tai joku valtaan pääsyn laki tai joku alkaa tämmöisinä aikoina, kun sitä rahaa tulee joka paikasta, kohdistua aina vaan siihen porukkaan, joka on jo muutenkin tehnyt osansa ja hoitanut nämä jutut.

No niin, ei minulla tässä sen enempää taida olla tällä kertaa, mutta tulinpa nyt tänne puhujakorokkeelle taas. Ainakin se tuntui hyvältä, kun tätä mietti, mutta kiitos tästäkin vähästä!

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Olemme käyneet tärkeästä asiasta moniulotteista keskustelua. Eräs asia, minkä haluaisin tässä vielä ottaa esille, liittyy itse tuotettuun energiaan. Muistan lapsuus- ja nuoruusvuosilta synnyinpaikkakunnaltani Multialta, jossa on useita koskia — korkeuserot latvavesillä ovat suuret — että pienemmässäkin kyläyhteisössä oli oma vesivoimala, joka antoi energiaa yleensä raamisahoille, myllyille, mutta teki myöskin sähköä. Nämä ovat nyt muistoja vain. Valitettavasti niitä ei ole huomattu edes kulttuurihistoriallisesti tallettaa, mutta niillä oli energian tuotannossa suuri merkitys. Niin sanottu valtakunnan verkko, Imatran Voima, ei silloin vielä näille seuduille, likikään kaikille paikoille, ulottunut, vasta myöhemmin sitten. Energiaa osattiin tehdä itse.

Minusta meidän pitäisi energiapoliittisessa keskustelussa myöskin avata ne mahdollisuudet, joita kätkeytyy pienvesistöihin. En halua, että niitä hävitetään, eikä niitten lohi- ja rapukantaa ja kalakantaa muutenkaan pidä hävittää, vaan jotain energiaa niistäkin voitaisiin tuottaa, vieläpä edullisesti. Tätä kannattaisi tutkia, olisiko mitä mahdollisuuksia kotimaisen energiatuotannon osalta tässäkin.

Edelleen palaan vielä tähän liikenteeseen. Meillä on suuri pääoma niissä radoissa, joita käytämme vajaasti. Niin sanottu poikkirata on yksi tällainen, Keski-Suomen rata Jyväskylästä itse asiassa Äänekosken ja Saarijärven kautta Haapajärvelle. Tämä rata voisi palvella maan keskiosissa todellisena valtasuonena etelän ja pohjoisen välisiä yhteyksiä. Näin ollen, jos meillä joukkoliikenne pitemmillä matkoilla, keskipitkillä matkoilla ja palveluliikenteen tasolla aivan sinne ovelle asti, niin kuin puheenvuoroissa on tuotu esille, olisi palvelevaa, niin voitaisiin auttaa ihmisten elämää ja vapauttaa heitä niistä menoista, joita lisääntyvät polttoainekustannukset tuovat, jos joukkoliikenne edellisessä puheenvuorossa esittämälläni tavalla tehtäisiin kilpailukykyiseksi hintansa puolesta.

Samalla tarvittaisiin joukkoliikenteen tunnetuksi tekemistä. Meillä on asenne nykyaikana tarttua autoon niin luontainen ja itsestäänselvä, että emme huomaa niitä yhteyksiä, joita on olemassa. Niistä ei tiedoteta. Eri liikennemuodot eivät ilmeisesti markkinoi toisilleen, että siltä ja siltä junalta tai siltä ja siltä lentokoneelta on yhteys. Näitä tiedottamisen kysymyksiä jos parannettaisiin, niin niillä myös voitaisiin edistää joukkoliikenteen käyttöä.

Muun muassa tänään seurasin Jyväskylän lentoasemalla, kuinka siihen tuli pitkän matkan pikalinjavuoro. Tuskinpa kukaan tiesi, että sillä on yhteys lennolle ja lennolta, koska kukaan matkustaja ei juuri siltä pysäkiltä, mikä on Jyväskylän lentoaseman edessä, noussut, mutta ajattelin, että todella hyvä suoni sisämaahan pääkaupungista tulleelta lennolta. Aikaisemmin ihmiset käyttivät eri liikennemuotoja tehdessään matkoja, sekä junaa että bussia. Nyt tämä vaihtoehto ei niin helposti ole ihmisten mielissä. Meidän pitäisi tiedottaa näistä kysymyksistä, jotta joukkoliikenne olisi kilpailukykyinen yksityisautoilun kanssa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin palata vielä ed. Pulliaisen puheenvuoroon. Se malli, mitä hän täällä esitteli, on mielestäni aivan käypäinen ja ihan hyvä malli. Sitä toteutetaankin omalla tavallaan modifioituna tänne Suomeen. Siitä löytyy hyviä ja huonoja puolia. Varmasti siinä on kehittämisen varaa, niin kuin kaikissa asioissa tässä yhteiskunnassa. Mutta mielestäni se ajatus, että on tietty kuljetuspalvelulinja ja sieltä poiketaan hakemaan ihmisiä, on erittäin hyvä. Ei joukkoliikenne ole pelkästään näitä perinteisiä isoja busseja, jotka kulkevat tiettyjä linjoja pitkin, enää nykyaikana.

Kuljetuspalvelusta puhuttaessa täytyy myös muistaa, että kelakorvauksien, sanotaan nyt, määräytymisperiaatteet on syytä käydä läpi nyt, kun sosiaalilainsäädäntöä käydään läpi ja uudistetaan. Siellä on aivan liian paljon risaisuutta sillä lailla, että eri paikoissa voi käydä eri perustein. Mielestäni siitä tulisi löytää myös yksinkertaisempia toimintamalleja. Mutta siitä varmasti saamme kuulla samalla, kun kuulemme, mitenkä tämä sosiaalilainsäädännön uudistamistyö etenee.

Aivan kuten täällä myös aikaisemmin ed. Oinonen taisi mainita näistä lämpöpumpuista, niin meillähän oli tänään tilaisuus täällä, jossa esiteltiin lämpöpumppuja. En tiedä, paljonko ne sitten käytännössä loppujen lopuksi säästäisivät perinteistä energian kulutusta, tarkoitan sähköä ja öljyä, mutta kuitenkin se on hyvä, että niitä meille esitellään. Varmasti tutkimustuloksia on käytettävissä, ja mielestäni ne ovat erittäin hyvä lisä, kun haetaan vaihtoehtoja energiantuotantoon.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Ed. Lauri Oinonen puhui Multiasta, ja siellähän on Palsan kosket muun muassa, ja ainakin siellä on kalastusalue jne. Eli tässä koskien käytössä energian ja sähkön tuotantoon pitää todellakin seurata sitä hyvää linjausta, minkä ympäristövaliokunta tässä asiassa yksimielisesti on linjannut. Eli meillä on noin 300—350 megawattia mahdollisuus lisätä koskienergiaa sähköntuotannossa ilman, että me avaamme yhtään uutta koskea. Tämä on hyvä linja: Ei mitään Vuotoksen avaamista. Ei mitään tuollaista politiikkaa, joka spekuloi asialla, joka on päätetty useita kertoja, joka on ollut kymmeniä vuosia esillä ja joka on jo korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä hyvästelty, ei myöskään koskiensuojelulain avaamista.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Arvostan suuresti ed. Tiusasen hyvää tuntemusta, kun hän mainitsi nämä upeat Palsan kosket sieltä Multialta aivan Valtatien 18 ja Kantatien 58 varrelta. Silta menee yli Palsan koskienkin jopa. Ne ovat upeita, ja ne pitää säilyttää semmoisina, mutta ajattelen, että jossakin, missä on ollut koskivoimaa menneinä vuosikymmeninä, kannattaisi harkita, olisiko kulttuurihistoriallinen perinneteko palauttaa jopa koskivoima vaalien maisemaa, vaalien ympäristöä ja kalataloutta. Se on tärkeä kysymys. Muistan, kun kalasihtiin aina tahtoivat jäät mennä ja tukkia tuon laitoksen. Kalojen ja muittenkin luonnonelävien pitäisi voida elää vesissä.

Pertti  Virtanen  /ps:

Arvoisa puhemies! Edelliselle puhujalle: Meillä oli tulevaisuusvaliokunnassa tulevaisuuden energiankäytöstä ja näistä tuulivoimista ja muusta vastaavista asiantuntijat, ja he osoittivat, että Fortum on tehnyt nyt hallituksen kanssa tämmöisen kimppalain, että tämmöisiä pikkukoskia ja pikkutuulivoimaloita ja muita ei voi enää oikeastaan kukaan alkaa edes todella luomumielessä käyttää, koska siinä oli: Muistaako joku, paljonko se oli? Pari megawattikiloa, mitä hemputtia se nyt oli. Se luku oli semmoinen kuitenkin, että kun ennen on ollut jossain siellä Porin seudullakin tämmöisiä pieniä asuntoalueita, niin ne eivät voi ottaa enää sähköänsä sieltä, kun siirtomaksu nousee taivaisiin siitä, niin kuin justiin tämmöisissä mahdottomissa ideoissa. Oli hieno idea, mikä tässä ed. Lauri Oinoselta tuli, mutta tosiaan Fortumin toivomuksesta ilmeisesti tehdään se nyt justiin lailla mahdottomaksi niin, että Suomessa ei tämmöinen oma-aloitteisuuskaan toimia. Kai sitä kilpailua pelätään, tämmöistä pientä; ministeri Pekkarinen on toivonut isompaa kilpailua.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jotta ei tulisi väärää käsitystä, niin se, mitä ed. Tiusanen kertoi ympäristövaliokunnan kannanottoihin perustuen, on hallitusohjelmassa todettu, joten täysin yhteneväisillä linjoilla ollaan. Ei Vuotoksia, ei Kollajaa, mutta tehoja lisää rakennetuissa koskissa nykyisiin patoihin liittyen.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen kiinnitti hyvin huomiota hallitusohjelmaan, että siellä on myös Vuotoksen rakentaminen ikään kuin estetty sitten sen liitteessä jne., ja koskivoimaa tehostetaan, mutta ei uusia voimaloita avata. Tämä olisi hyvä ajatus, ja on hyvä, että siellä on tämä. Mutta se, mitä siellä ei ole ja mistä ei ole myöskään kirjausta neuvotteluissa, on koskiensuojelulaki, se että sitä ei avata, ja sen avaamisen estäminen on meidän tehtävämme.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen, asia on kyllä sillä tavalla, että jos koskiensuojelua ruvetaan avaamaan, niin hallituskin joutuu täydentämään vihreitten paikkaa muilla.

Yleiskeskustelu päättyi.