Täysistunnon pöytäkirja 83/2008 vp

PTK 83/2008 vp

83. TIISTAINA 30. SYYSKUUTA 2008 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

6) Laki arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta

 

Merja Kyllönen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevan lakialoitteen sisältö on ihan vastaavanlainen kuin tulossa oleva ruuan arvonlisäveron alennus vuoden päästä syksyllä sillä poikkeamalla, että tässä aloitteessa kiinnitettäisiin huomiota myös siihen seikkaan, että elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentaminen heikentää ravintoloiden ja ruokaloiden asemaa, ja erityisesti se saattaa heikentää myös työmaaruokailun kilpailukykyä, mikä on myös tärkeä kansanterveydellinen kysymys. Monipuolinen, terveellinen työmaaruokailu on hyvin tärkeä asia ja yksi terveellisen elämän peruskivijalkoja, ja siitä syystä toivoisimmekin vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä, että asia otettaisiin valiokunnassa ja hallituksessa vakavasti ja mietittäisiin, että myös ravintoloiden ja ruokaloiden ruokien arvonlisäverokantaa alennettaisiin 12 prosenttiin. Tietenkin myös ravintolayrittäjien elinolosuhteiden ja toiminnan turvaaminen ja mahdollistaminen ovat tärkeitä asioita. On tullut jo etukäteen paljon palautetta siitä, että ollaan huolissaan, käyvätkö ihmiset entistä vähemmän ravintolassa syömässä. Itse asiassa en käytä tämän enempää tämän asian esittelyyn, että keskustelua.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä asia on hallituksessa hallituksen osalta käsitelty, ja on yleisesti tiedossa, että tämän suuntaisesti toimitaan. Minusta vaan olisi reilua aina näissä asioissa ottaa huomioon tämä kaupan portaan rooli ja suvereniteetti näissä asioissa, sillä ei ole olemassa mitään sitoumusjärjestelmää, joka sen kaupan vähittäisportaan sitoo näihin ratkaisuihin. Se ratkaisu voi olla hyvin hyvin yllättävä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Itse tämä perusajatus tässä lakialoitteessa on hyvä, ja samaa ajattelin vähän niin kuin ed. Pulliainen edellä, jotta nämä välikädet tässä ovat semmoisia, jotta sitä ei vaan kukaan voi vahtia, millä tavalla alennus tulee sen kuluttajan hyödyksi, onpa se sitten tuolla kaupan hyllyssä tai ravintolapöydässä, jotta se ihminen saa todella hyödykseen sen alennuksen, vaikka veroja lasketaan. Mutta tämän perusjujun tässä pitää olla se, että lähtökohtaisesti ruuan hintaa ei pidä veroilla korottaa. Nyt tässä on tiedossa kuitenkin jo tämänhetkisten uutisten mukaan se, jotta ruuan hinta tulee nousemaan. Siinä on eri näköisiä syitä: Energiaverot ovat nousseet, tai hallitus on nostanut energiaveroja härskisti, sanotaan niinpäin. Sitten lannoitteiden hinnat ovat nousseet eri syistä, ja sitten kaikki muutkin kustannukset, palkkakustannukset, ovat nousseet jo, mikä tarkoittaa sitä, että nyt on jo ilmoitettu hyvissä ajoin, jotta elintarvikkeiden hinnat tulevat ensi vuonna nousemaan siitä huolimatta, vaikka verojakin alennettaisiin. Minusta tämä on tervetullut siinä mielessä, että tämä toivon mukaan estää sen, jotta työpaikkaruokailu vähenee, koska se on hyvin tärkeä elementti ja jokaisen ihmisen pitäisi ainakin yksi lämmin ateria päivässä syödä. Ja monessa tapauksessa, kun itsekin tuolla teollisuudessa olen ollut, niin tiedän, jotta joillekin ihmisille se työpaikkaruoka on ainut lämmin ateria, jonka he syövät.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun tästä nyt vielä ohi satuin menemään ja tuli näin tärkeä asia, varsinkin, kun ed. Pulliainen mainitsi tämän, että hallitus on kykenemätön, ei epäkelpo, mutta voimaton välikäsien edessä. Niitähän ovat siis nämä Fortum ja Vattenfall ja mitä niitä kaikkia onkaan. Eli jopa Aamulehti — kannatan siis tätä juttua — mainitsi, että tämä ahneuden salliminen kilpailuttamisen nimissä on saavuttanut Suomessa, alkaa saavuttaa muissakin eurooppalaisissa valtioissa, jo kestämättömän huippunsa. Eli lähinnä on itse aiheutettua hallitusten linjojen myötä koko inflatorinen kierre ja romahtaminen, mikä perustuu siihen, että hallitus ei pysty valvomaan näitä, sitten tulevaa ruuan arvonlisäveron alennusta, puhumattakaan jos tämä toteutettaisiin.

Eli meidän on pakko tämmöisten lakialoitteiden ja muiden avulla, lähitulevaisuudessa kun näitä esitetään ja viedään eteenpäin, kehittää hallituksesta ja eduskunnasta toimivampi ja demokraattisempi laitos kuin se nykyään on. Antaessaan vallan esimerkiksi Vattenfallin, tai no, sanotaan Fortumin tapauksessakin, ulkopuoliselle hallintoneuvostolle tai hallitukselle hallitus tai eduskunta tai ne puolueet, jotka siis ovat hallituksen takana tekevät lähinnä itsestään naurettavan. Eihän tällä lailla voida hoitaa niitä asioita, että näennäisesti luvataan yhteisölle, ihmisille, kansalaisille, tiedonvälityksissä selkeitä alennuksia ja sitten kuiteskin ollaan mukamas voimattomia väliportaan suhteen. Sen takia, vaikka kannatankin tätä aloitetta, suhtaudun kyynisesti sen toteutumiseen. Mutta kannatan silti edelleen ja toivon hallitukselle, varsinkin kun on tämmöinen erittäin oikeistolainen hallitus, kykenevyyttä ja potenssia ja ryhtiä näitten asioitten suhteen.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pitää tulla ihan tänne korokkeelle. Tämä asia on minulle henkilökohtaisesti iso asia 30 vuotta ravintoloitsijana olleena ja ravintola-alalla töissä olleena vielä muutama vuosi päälle.

Arvonlisävero ravintola-alalla muuttuu todella epäkohdaksi ravintoloitsijoitten kannalta ja ravintolaelinkeinon kannalta suhteessa vähittäiskauppaan, kun lähes samalta tiskiltä voidaan saada 10 prosenttia halvemmalla samainen salaattiannos: Tiedämme, kuka tästä kärsii. Tämähän ei ole tietysti ollut helppo asia. Ed. Pertti Virtanen sanoi, että tässä on luvattu. Ei ravintolaelinkeinolle ole luvattu tämän hallituksen tiimoilta arvonlisäveron pudotusta, vaikka me hallituspuolueiden jäsenetkin, joita tämä asia läheltä liippaa, olemme vaatineet.

Olen pitänyt tästä porua jo edeltävällä eduskuntakaudella, ja aina on vedottu tähän EU-säädöstöön. Ehkä se lähtöasetelma silloin aikoinaan, kun EU:hun liityttiin, on antanut ne emmeet, että me emme tuota arvonlisäveroa saada ruuan osalta hoidettua. Ravintolaelinkeino työllistäjänä on mittava Suomessa yhä enemmän. Yksi ateria päivässä syödään ravintoloissa, työmaaruokaloissa jne. Tältä osin, kun raaka-aineiden hinnat nousevat koko ajan, ja myös henkilöstökulut, mikä on ymmärrettävää, niin ruuan myyminen katteellisesti ja sen elinkeinon pyörittäminen on todella ongelmallista monta kertaa.

Tässä ollaan kyllä puun ja kuoren välissä. Tämä aloite, jonka ed. Kyllönen on tehnyt, on todella tärkeä. Toivon mukaan me Suomessa saamme samalle viivalle tuon veroprosentin myös ravintoloissa. Suomen hotelli- ja ravintolaliitto voimakkaasti ajaa tätä asiaa. Toivon mukaan EU:n kanssa päästään sellaiseen sopimukseen, että tästä hyöty tulisi myös ravintolaelinkeinolle.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Oleellinen kysymyshän tässä arvonlisäveroratkaisussa on se, kuinka suuri osa tästä hyödystä siirtyy sitten asiakkaalle vai siirtyykö ensinkään. Minä olen jututtanut aika monia kauppiaita, jotka ovat vakuuttaneet, että kilpailu on niin kovaa, että se pakottaa siirtämään sen edun asiakkaalle, mutta samaan aikaan valmistuu tutkimustuloksia, joissa yhteenveto on se, että Suomessa vähittäiskauppa on niin keskittynyttä, että se rajoittaa jo tietyllä tapaa kilpailua. Se, mikä on huolestuttavaa tässä ajassa, elintarvikkeista on tullut sijoitusinstrumentti, esimerkiksi viljasta, ja kaikki elintarvikkeitten tuottamiseen liittyvät kustannustekijät kallistuvat koko ajan. Lopputuloksen ennustaminen tämänkin ratkaisun kokonaisvaikutusten osalta on äärimmäisen vaikeaa.

Se, mikä kannattaa muistaa, on kuitenkin tämän hallituksen iso verolinja, elikkä verotuksen painopistehän on siirretty kaiken kaikkiaan valtionverotuksesta kuntatasolle ja välillisiin veroihin, ja noin miljoona pienituloista suomalaista ei hyödy millään lailla tästä veroalesta, vaan aika ison osan kokonaisverorasitus kasvaa, ja juuri välilliset verot ja asiakasmaksut rappaavat kaikista pahimmin sitä, joka elää kädestä suuhun. Vaikkakin tämä arvonlisäveron alennus siirtyisi vain osin asiakkaan hyödyksi, sekin osa on äärimmäisen tärkeä ja kaikista tärkein sille, joka keplottelee pienimmillä tuloilla.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Asia ei tosiaan ole uusi. Ed. Kyllönen on tämän lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, ja tosiaan tämä päätöshän hallitukselta on, että noin vuoden päästä ruuan arvonlisävero alenee. Jos ajatellaan sitten kaiken kaikkiaan ravintola-alaa, niin ed. Paajanen jo viittasi niihin haasteisiin, joita on ollut pitemmän aikaa, mutta kun ajatellaan tätä talouskehitystä ja kaiken kaikkiaan sitä, mitä edessä on, niin kun aikanaan tämä ruuan arvonlisäveron alennus tulee, niin toki silloin entistä haasteellisempi on tämä ravintola- ja ruokalapuoli, ja toki toivoisi, että sitten siellä päästäisiin samalle tasolle.

Mutta niin kuin täällä viitattiin edellisessä puheenvuorossa, tästä keskustelua käydään sitten, millä tavalla tämä menee tosiaan hintoihin. Erilaisia tutkimuksia on, ja muun muassa hyvin monissa tutkimuksissa on todettu, että noin kaksi kolmasosaa sitten tosiaan näkyy näissä hinnoissa. Mutta tätäkin keskustelua on käyty tästä kaupan vahvasta asemasta, ja toivottavasti nyt sitten, kun aikanaan ruuan arvonlisäveron alennus astuu voimaan, tosiaan suuri osa tästä menee hintoihin, tietysti toivottaisiin, että kaikki, nimittäin tässä liikkuu satoja miljoonia. Tässäkin talossa edustajat ovat eri mieltä siitä, että toki tavallaan toisenlaisiakin kohdentamisia voisi olla, mutta allekirjoittanut on ollut sen kannalla ja on edelleen, että ruuan arvonlisäveroa alennettaisiin, ja myös olen tämän lakialoitteen kannalla.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ruuan arvonlisäveron alentamisesta hyödymme me kaikki. Ensi syksynä, vuoden päästä, kun tämä toteutuu, se on hyvä veroale koko Suomen kansalle. Tulevaisuudessa pitää myös huolehtia siitä, että tämä ed. Kyllösen tekemä hyvä lakialoite päätyy aikanaan myös sellaiseen ratkaisuun, että myös ravintolaruuan arvonlisäveroa pystytään laskemaan kilpailukykyiselle tasolle ja tämmöistä epäsuhdetta kaupan ja ravintoloiden välillä ei edes pääse syntymään, mitä tässä ed. Paajanen omassa puheenvuorossaan kuvaili. Tämä on hyvä lakialoite ja hyvin kannatettava. Toivotan sille hyvää menestystä.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! On selvää, että ruuan hinta on noussut liian voimakkaasti, ja siinä on tietysti energian hinnannousu taustalla, mutta myös valitettavasti kotimaisia ratkaisuja, niin kuin lannoiteteollisuuden myynti norjalaiselle Yaralle on kaksin—kolminkertaistanut lannoitteiden hinnan, joka tulee olemaan maataloustuottajille erittäin vaikea kysymys ja lisää paineita hinnannousuun myös ruuan puolella.

Verotuksen ja veronkevennysten kohdentaminen on se, jossa hallitus on minusta väärällä tiellä. Tältä osin tämäkin pelivara olisi pitänyt kohdentaa tehokkaammin tuloverotukseen, sen alentamiseen, ja sosiaalietuuksien korottamiseen nimenomaan pienituloisten ja lapsiperheiden ja pienituloisten eläkkeensaajien kannalta.

Nämä veronkevennykset yleensä hallitus kyllä kohdentaa nyt suhdanteiden kannalta oikeaan aikaan, mutta niitten sosiaalinen oikeudenmukaisuus on se, joka niistä puuttuu. Pienituloisille kohdennettuna nämä veronkevennykset tulisivat myös välittömästi kulutukseen, koska pienituloisilla ei ole varaa kasvattaa korkeakorkoisia tilejä tai sijoitustilejä, vaan he käyttävät rahaa elämiseen, ja tältä osin köyhyyden ongelma on Suomessa pahenemassa. Tässä suhteessa voidaan kyseenalaistaa nyt verotuksen sisältö: varakkaille annetaan, pienituloisiin ei kohdenneta niitä panostuksia, ja erityisesti kuntapalveluissa sosiaali- ja terveydenhuollon puolella rahoituskriisi kärjistyy.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vielä noista verojen kohdistumisista: Uskon taatusti, että ruuan arvonlisäveron pudottaminen ilman muuta vaikuttaa hintoihin. Se, halpenevatko kaikki hinnat, jää nähtäväksi, ja eivät varmasti halpenekaan, mutta ruuan arvonlisäveron pudottaminen pitää hintatason kuitenkin paikallaan, ja vuodesta toiseen tietysti aina pikku korotuksia eri raaka-aineisiin tulee.

Mitä kohdentamiseen tulee, olisiko tätä ruuan arvonlisäveroa vai jotakin sosiaalipuolen verotusta pitänyt muuttaa, niin tästä voidaan aina olla monta mieltä. Minä uskon, että tämä ruuan arvonlisävero on ihan yhtä sosiaalinen veronkevennys kuin olisi joku muukin verotuskevennys.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää kollegoita hyvästä ja rakentavasta keskustelusta, ja mehän nyt porukalla pistämme asioita järjestykseen. Tosiasiahan on se, että kansa odottaa tällä hetkellä kovasti ruuan arvonlisäveron alentamista, ja koen, että se olisi aikamoinen maton jalkojen alta pois vetäminen, jos tässä vaiheessa peruttaisiin suunnitelmat siitä. Sen lisäksi toivonkin tietysti, että jatketaan keskustelua ravintoloiden ja ruokaloitten tilanteesta ja siitä, millä tavalla voitaisiin muuttaa tätä arvonlisäverotusta myös näitten kohdalta.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Rajamäen kanssa aivan samaa mieltä siinä, että pitää pohtia myöskin sitä, kuinka korotetaan pienituloisten etuuksia tai vaihtoehtoisesti sitten voidaanko luoda semmoinen verovähennysjärjestelmä, joka on oikeudenmukainen. Mutta meillä kuitenkin vasemmistoliitossa, kun pohdittiin tätä ryhmäaloitetta, lähdettiin niinkin pragmaattisesti liikkeelle, että oletettiin, että tämän porvarihallituksen aikana ei tule mitään oleellista parannusta näihin pienimpiin etuuksiin — esimerkiksi työttömyysturvaahan ei koroteta kahdeksaan vuoteen sentin senttiä — ja ajateltiin, että vaikka tästä ruuan, elintarvikkeitten, arvonlisäveron alentamisesta edes pieni marginaali siirtyy asiakkaalle, niin sekin on iso apu sille pienituloiselle. Ikävä kyllä, nykyinen verolinjahan tarkoittaa sitä, että raskaimmin veroja maksaa työtön, sitten eläkeläinen, seuraavaksi ansiotuloa saava ja kaikista keveimmin verotetaan sitä, joka voi nostaa pääomatuloja.

Keskustelu päättyi.