Täysistunnon pöytäkirja 83/2012 vp

PTK 83/2012 vp

83. TORSTAINA 20. SYYSKUUTA 2012 kello 10.00

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013

  jatkui

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Niin kuin kaikki tiedämme, talouden tila on hyvin vakava ja hyvin haastava ennen kaikkea sen vuoksi, että Eurooppa, joka on tietysti tärkeä vientikohde Suomelle, vaikuttaa monin tavoin suomalaisen yrityselämän tulevaisuudennäkymiin. Luonnollisesti tämä epävakaa, hyvin epävarma tilanne on vuosi vuodelta, kuukausi kuukaudelta eräällä tavalla jäädyttänyt rahoitustilannetta. Ollaan epävarmoja, ei uskalleta tehdä päätöksiä, investoinnit siirtyvät. Näin ollen tämä on ehkä se yleinen kuva taloudesta, joka voidaan antaa.

Kasvuluvut ovat vaatimattomia lähivuosina. Näin ollen hallitus on päätöksillään pyrkinyt olemaan yhtäältä Eurooppa-tasolla mukana rakentavasti nimenomaisesti suomalaisten veronmaksajien, suomalaisten yritysten näkökulmasta vakauttamassa tätä tilannetta ja sitten toisaalta ruokkimassa kasvua täällä kotimaassa. Tätä on tehty muun muassa vahvistamalla Finnveran kykyä ottaa riskiä luottotappiovarausten kasvattamisella. Myöskin se, että olemme luoneet luottomuotoisen vienninrahoituksen, parantaa suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä kilpailla isoista, mittavista vientikaupoista ulkomailla. Tuota vienninrahoitusjärjestelmää on rakennettu koko tämä hallituksen alkutaival, nyt olemme loppusuoralla, ja voi sanoa näin, että se ei ole synnyttänyt otsikoita eikä puheenvuoroja, mutta sen puuttumattomuus viime vaalikaudella, kun sitä ei aikaansaatu, jatkuvasti synnytti... (Mauri Pekkarinen: Kuka vastusti sitä?) — En tiedä, kuka vastusti, mutta tällä vaalikaudella, edustaja Pekkarinen, se nyt on vain toteutettu, katsotaanpa niin päin. — Joka tapauksessa se synnytti paljon otsikoita viime vaalikaudella. Vientiyritykset kokivat, että niiden kilpailuolosuhteet vaikkapa ruotsalaisiin tai saksalaisiin yrityksiin nähden eivät olleet yhtäläiset.

Edelleen energiaverotusta, ennen kaikkea teollisuuden energiaverotusta, on alennettu. Eh-kä viimeisimpänä tukielementtinä olemme muodostaneet Team Finlandin, joka on lähtenyt yrityksistä käsin, eli miten Suomi ikään kuin joukkueena — koko julkinen hallinto, kaikki tukiorganisaatiot yhdessä yritysten kanssa — tukee yritysten ponnisteluja hakea uusia vientimarkkinoita. Tämä on hyvin tärkeätä, kun Euroopassa kasvu on vaatimatonta.

Edelleen tämä niin sanottu kasvupaketti, joka kehysriihessä päätettiin, joka ensi vuoden alusta otetaan käyttöön: samaan aikaan, kun hallitus joutuu leikkaamaan, jotta saamme tietyllä aikajänteellä budjetin tasapainoon, nostaa veroja, me toteutamme 300 miljoonan euron edestä kasvuporkkanoita, kasvupäätöksiä. Näistä ehkä merkittävin on tutkimus- ja kehitysvähennys, lähes 200 miljoonan panostus tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Se on mittava satsaus. Suomessa tutkimuksen ja kehityksen rahoitus ensi vuonna nousee, ja se on aika kova saavutus näin vaikeina aikoina. Edustaja Pekkarinen, näin todella on. Te pyörittelette päätänne siinä, mutta näin todellakin on. (Mauri Pekkarinen: Käytän kohta puheenvuoron!) En pidä sitä kauhean vähäisenä asiana. En pitäisi sitä kauhean vähäisenä asiana. Edelleen ruokitaan yksityisen pääomasijoittamisen edellytyksiä. Valtion mahdollisuus on luonnollisesti tässä taloudellisessa tilanteessa aina rajallinen. Nyt tällä pääomasijoitusverovähennyksellä pyritään kanavoimaan yksityistä rahoitusta kasvuyritysten hyväksi. Edelleen tuo poistojen tuplaaminen, joka ensi vuonna tulee voimaan: sillä pyritään puolestaan investointien kannustamiseen tässä ajassa, joka on niin epävarma. Tämä ehkä tästä kasvupaketista, siis 300 miljoonaa kasvun ruokkimiseen.

Energiakokonaisuus on luonnollisesti hyvin tärkeä monellakin tavalla, iso osa meidän kilpailukykyämme, ja voisi sanoa näin, että sitä ener-giastrategiaa, joka viime vaalikaudella valmisteltiin, jonka eduskunta hyväksyi, tämän syksyn aikana tarkastellaan. Uskoisin, että noin pääpiirteissään se on edelleen erittäin validi. Suomessa on monipuolinen energiapolitiikka, energiapaletti. Se perustuu yhtäältä ydinvoiman lisäämiseen ja toisaalta vahvoihin panostuksiin uusiutuvan energian osalta, mutta mielestäni kunnianhimon tasoa on syytä nostaa, ja sitä hallitus tulee tämän syksyn aikana käsittelemään, ja energiailmastostrategia uudistetaan, ajastetaan tämän syksyn aikana, ja eduskunta saa sen sitten käsiteltäväkseen vuodenvaihteen jälkeen.

Uusiutuvan energian tuet kasvavat ensi vuoden budjetissa, ja ehkä voisi sanoa näin, että uusiutuvan energian lisäämisen kantona kaskessa ovat olleet erilaiset hallinnolliset esteet. Tunnetuista syistä tuulivoimaan kohdistuu paljon odotuksia. Tuo syöttötariffi on olemassa ja kunnossa, mutta erilaiset hallinnolliset esteet ovat sitä hidastaneet ja estäneet. Budjettiin sisältyy myöskin muun muassa 600 000 nimenomaisesti tuulivoiman kaavoittamisen nopeuttamiseen ely-keskuksille olevaa rahoitusta.

Arvoisa puhemies! Tässä ovat ehkä keskeiset kohdat budjetista, ja varmaan sitten debatissa käydään läpi yksityiskohtaisemmin eri osa-alueita.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä talouden epävarmuus, joka koko Euroopassa ja maailmassa on, tietysti heijastelee maahan, joka on hyvin paljon viennistä riippuvainen. Kun vienti tökkii ja kasvu alkaa hidastua, niin jollain viiveellä se alkaa näkyä myöskin meidän työllisyyskehityksessämme. Kun tähän samaan aikaan sitten liittyy se, että meidän kasvun kivijalat ovat isossa murroksessa, tämmöisessä rakenteellisessa muutoksessa, joka ei ole pelkästään suhdanteisiin liittyvää, niin tämä meidän haasteemme on tätä kautta moninkertainen meidän pärjäämisemme kannalta, mihin tietysti täytyy tässä tarttua.

Tämän vuoden työllisyysaste on 69,3 prosenttia työikäisestä väestöstä, ja se on kohtuullisen hyvä siihen nähden, mitä tässä on voinut vähän pelätä. Työttömien määrä on ollut tänä vuonna vuositasolla keskimäärin 7,6 prosenttia, mutta kaikkien näiden myötä, sekä näitten isojen irtisanomisuutisten myötä että muutoinkin, tässä kesällä on syntynyt taite, jossa selvästi työttömyys on lähtenyt jonkin verran kasvuun vuodentakaisesta. Yleisesti ottaen budjetin perusteissahan arvioidaan, että ensi vuoden työttömyys on noin 8,1 prosenttia vuositasoitettuna. Se on ihmisinä 256 000 ihmistä työttömänä, ja se on paljon. Erityisen haasteellista tässä on se, että meillä pitkäaikaistyöttömiä eli vuoden työttömänä olleita on yli 60 000. Myös nuorten työttömyys lähti kesällä vähän kasvuun. Sanon tämän sen takia, että siihen saakka nuorten työttömyys oli kuitenkin jonkin verran meillä Suomessakin laskussa. Kyllä meillä haasteita tässä mielessä on.

Seutukuntien näkökulmasta eräät alueet ovat meidän tuoreimpien arvioittemme mukaan myös tulevan työn näkökulmasta hyvin erilaisessa asemassa. Näitä valopilkkuja on aika vähän, mitä tulee maakuntiin, mutta näitä vaikeita alueita ovat sanomattakin Salo, Raasepori, Turunmaan alue, löytyy niitä muualtakin, ja kaikki nämä isot rakennemuutoksen ongelma-alueet. Sitten täytyy samaan hengenvetoon sanoa, että nämä äkilliset muutoksethan näkyvät julkisuudessa paljon, ja hyvä että näkyvät, mutta tosiasia on se, että meillä on tämmöinen hiipivä rakennemuutos suurempaa. Joka päivä kuolee ja syntyy keskimäärin 400 työpaikkaa, ja ihmiset joutuvat vaihtamaan työtä ja ammattia. Tämä muutos on tietysti välttämätöntä, ja sen muutoksen tärkein väline on se, että ihmisillä on osaamista siirtyä työstä ja ammatista toiseen eikä työstä työttömyyteen, joka meidän riskimme on. Työttömyyden kesto on Suomessa nyt keskimäärin 14 viikkoa, ja meidän pitäisi sitä saada ehdottomasti lyhennettyä kaikkien ihmisten kohdalla.

Jos katsotaan ensi vuoden budjettia, niin työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa koskien työllisyys- ja yrittäjäpolitiikkaa määrärahoja on 770 miljoonaa. Kasvua on jonkin verran, ei sillä kehua kannata, mutta on kuitenkin niukkuuden olosuhteissa, ja työvoimapalveluihin laitetaan nyt 546 miljoonaa, johon siis lisättiin nyt budjettiriihessä jonkin verran määrärahoja, ja se johtui siitä, että me jouduimme korjaamaan työttömyysennustetta yli 8 prosenttiin. Tällä määrärahalla me oletamme pystyvämme noin 29,4 prosenttia, vajaat 30 prosenttia, työttömistä pitämään aktiivisten toimien piirissä, ja se on 107 000 ihmistä. Se ei ole mikään pikkuluku siihen nähden, millä yhteiskunta haluaa tukea, kun ihmiset jäävät työttömiksi, uuden työllisyys- ja koulutuspolun etsimistä.

Tämän lisäksihän ja näihin liittyen meillä on kaksi isoa painopistettä. Toinen liittyy pitkittyvän työttömyyden taittamiseen, ja se on tämä kuntakokeilu, johon pannaan 20 miljoonaa joka vuosi tästä eteenpäin vaalikauden loppuun saakka, ja siinä on nyt 61 kuntaa, ja nämä alueet kattavat puolet Suomen pitkäaikaistyöttömistä. Minä odotan tältä kokeilulta kuitenkin erittäin paljon, koska siinä yhteiskunta tulee vastaan rahallisesti, ja nämä tuet ovat 75 prosenttia valtiolta ja 25 prosenttia kunnilta, ja näissä kunnissa ja kaupungeissa on lähdetty erittäin innokkaasti tekemään hyvää yhteistyötä.

Toinen liittyy nuorten yhteiskuntatakuuseen. Sen sisällöstä on nyt paljon puhuttu, enkä mene siihen. Haluan vain korostaa sitä, sen ohella että me varmistamme peruskoulun jälkeen nuorille toisen asteen koulutuksen paikan, se nivelkohta saadaan paremmaksi: siellä on kymppiluokkaa, etsivää nuorisotyötä, työpajatoimintaa. Tämä ikään kuin saattaminen toiselle asteelle on tukevampaa. Kun nyt se 40 000 nuorta ei ole koulutuksessa, he eivät ole töissä, he eivät ole oikeastaan missään. He ovat pudonneet mustaan monttuun, jossa näitä ihmisiä ei voi pitää. Heidät pitää saada sieltä koulutuksen piiriin, ja osa näistä nuorista on sellaisia, joiden elämä ei ala enää siitä koulutuksesta, vaan tarvitaan paljon ennen sitä näitä elämänhallinnan taitoja, itseluottamuksen kasvattamiseen liittyviä valmiuksia, jotta he pääsevät sen koulutuspolun päähän. Siellä on osa tällaisia haasteita.

Mutta me oletamme, että tällä hankkeella me kykenemme kuitenkin tekemään merkittäviä ratkaisuja, ja nyt tulee se tärkeä asia: tämä ei toimi hyvin, ellei myöskin elinkeinoelämä ole valmis tarjoamaan nuorelle sitä ensimmäistä työpaikkaa. Ja mitä me olemme tässä tarjoamassa? 650 euron Sanssi-raha kuukaudessa yritykselle, joka palkkaa nuoren työntekijän. Minusta se on iso raha, jolla madalletaan kynnystä, jotta nuori voisi päästä ensimmäiseen työpaikkaan. Se on yksi tämän yhteiskuntatakuun elementti.

Täällä kävi jo ilmi, että tähän kylkeen rakennetaan nuorten aikuisten osaamisohjelma. Nuoria aikuisia on siis 110 000 vailla toisen asteen koulutusta ja tutkintoa, ja tavoite on se, että tästä 110 000:sta me saamme näiden vuosien aikana 36 000 toisen asteen koulutuksen ja tutkinnon piiriin; ei mikään pikkujuttu. Miksi? Siksi, että kaikki selvitykset osoittavat, että jos sinä vain peruskoulun varassa ponnistat työelämään, niin sinulla on pääsy sinne vaikeaa ja sinun henkilökohtainen työhistoriasi jää erittäin lyhyeksi. Jos sinä käyt toisen asteen koulutuksen, sinun henkilökohtainen työhistoriasi nousee kuudella vuodella. Sen takia toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tutkinnon suorittaminen on tärkeää erityisesti työelämässä pärjäämisessä.

Sitten rakenteellisen muutoksen isot asiat, joihin nyt on valitettavan usein törmätty, ja on tehty sitten, mitä on pystytty. Määrärahoja varuskuntien osalta lisätään nyt 10 miljoonaa euroa, ja sitten siihen liittyy 5 miljoonaa EU:n rakennerahaston rahoitusta. Meillä on myös 25—30 miljoonaa euroa muuhun rakennemuutoksen hoitamiseen liittyvää rahoitusta järjestetty, ja tätä rahoitusta ilman muuta tarvitaan milloin Kemiössä, milloin Raaseporissa, milloin Oulussa, ja näitä muutoksia tulee tässä lisää. Meillä on iso haaste nimenomaan tarttua välittömästi sekä siihen, että muutosturvatoimet käynnistyvät, että siihen, että korvaavaa työtä voitaisiin sitten näillä alueilla järjestää.

Sitten kiinnittäisin huomiota yhteen isoon asiaan, ja se on kysymys maahanmuuttaneitten tilanteesta. Suomessa on 180 000 ulkomaalaista. Vuonna 2020 Suomessa on 330 000 ulkomaalaista ihmistä tällä kasvuvauhdilla. Kaikki me tiedämme, että maahanmuuttaneiden työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden. Maahanmuuttajanuoret ovat suuri riskiryhmä myös ajatellen tätä yhteiskuntatakuuta. Meidän täytyy panostaa vielä enempi kuin ehkä nyt olemme tehneet nimenomaan näitten ihmisten kotouttamiseen, jonka ydin on kielitaito, koulutus ja työ. Ne ovat ne kotouttamisen välineet. Me olemme nyt lisänneet työvoimapoliittista koulutusta maahanmuuttajille. On tehty monenlaisia toimia, mutta tulevaisuuden haaste on niin suuri, jos me haluamme tämän juurevasti hoitaa, että näillä määrärahoilla me emme tule tulevaisuudessa pärjäämään. Me tarvitsemme ihan toisenlaisen otteen tähän asiaan tulevaisuutta silmällä pitäen.

Arvoisa puhemies! Ehkä nyt näitä asioita halusin tässä yhteydessä korostaa siltä osin, mitkä ovat nyt työ- ja elinkeinoministeriössä omalla vastuualueellani. Totta kai on paljon muitakin kilpailupolitiikkaan ja kuluttajapolitiikkaan liittyviä asioita, joissa paljon tapahtuu, mutta ehkä tämä riittää avauspuheenvuoroksi.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten puheenvuoron haluavat nousevat seisomaan ja painavat V-painiketta.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että hallitus on tehnyt nyt hyvin paljon nimenomaan tämän kasvun eteen, ja voin sanoa, että työvoima- ja yrityspalvelujen uudistamista tervehdin todella ilolla. Meillä on todettu aikaisemmin, että työttömyys kohdistuu yleensä vähemmän koulutusta omaaviin henkilöihin, mutta tänä päivänä saamme päivä päivältä kuulla sitä, kuinka meillä osaavia insinöörejä, varsinkin ict-sektorilla, irtisanotaan. Tähän kohdistettuna, nimenomaan täsmäkohdistettuna, että he pystyvät työllistymään mahdollisimman nopeasti uudelleen ja tuomaan sitä tuottavuutta Suomelle niin veronmaksun muodossa kuin sitten yrittäjyydenkin muodossa, näen, että tämä on erittäin hyvä askel hallitukselta näiden ihmisten kohtaloita parantamaan.

Siitä olisinkin kysynyt, miten konkreettisesti tässä hallitusohjelmassa ja tässä esityksessä sisällä olevat esitykset meinataan nyt sitten kohdistaa ensi vuoden budjetissa ja mitä ovat ne konkreettiset toimet, miten tämä raha käsitellään.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi kiitoksia hallitukselle siitä, että nyt elinkeinoministeriössä tähän vientipuoleen on todella panostettu. Mutta samaan aikaan sitten tämä... (Mauri Pekkarinen: Rahaa on vähemmän kuin aikaisemmin!) — Joo. — Mutta sitten samaan aikaan on tämä kokonaiskuvan aikaansaaminen, joka on minun kysymykseni sen suhteen, että miten tätä Suomea kokonaisuutena viedään.

Ulkoministeriö samaan aikaan supistaa siellä toimintoja juuri viennistä, joko nykyisen viennin kannalta tai tulevaisuuden viennin kannalta tärkeitä toimintoja. Ei siinä ole mitään järkeä. Samaan aikaan sitten juuri tämä Metso-kysymys liittyy myös tähän. Onneksi valtiolla on yli 10 prosentin omistus, jota se pystyy käyttämään hyväksi siten, että haluaa ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista. Tässähän on kysymys siitä, että myös nämä yritykset tulevat mukaan näihin talkoisiin. Se on heidän velvollisuutensa, niiden hallitusten jäsenten velvollisuus. Pätevyyttä pitäisi riittää.

Sitten olisin vielä kysynyt keskittymisestä tiettyihin alueisiin, muun muassa espanjankieliseen osaamiseen, koska Espanjassa on suomenkielisiä yrittäjiä paljon. Täällä on esille tullut esimerkiksi pankkiasia, ja mitä tulee siihen, onko suomalaisilla rahaa pankeissa, niin suomalaisilla yrittäjillä varmasti siellä on.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies, mistä kasvu viennille? Löytyisikö apu ministeriönne ulkopuolelta uusille vientimarkkinoille itse vientimaista? Esimerkiksi Kiina: eikö kannattaisi kysyä suoraan sieltä, mistä he ovat Suomessa kiinnostuneet, koskapa siellä on valmis viisivuotissuunnitelma? Satun tietämään, että se on nanoteknologia ja pohjoinen tutkimus. Pitäisi nopeasti olla liikkeellä, että siihen päästäisiin kiinni.

Ministeri Ihalainen, äkilliset työttömyysalueet ovat sinänsä ongelma. Joensuun Perlos oli äkillisessä tuettu, mutta siellä on edelleen 17 prosentin työttömyys. Mitenkäs tämä ratkaistaan?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin tunnustus: Innovaatiokannustin ja bisnesenkelituki, edustaja Häkämies, te muistatte, ne valmisteltiin vuosia sitten. Te onnistuitte nyt ministerinä siinä, missä minä en. Te onnistuitte saamaan näiden hankkeitten vastustajat puolellenne ja saitte ajettua tämän asian läpi. Minä en onnistunut viime vaalikaudella kääntämään teidän päätänne. Te onnistuitte vastustajien kanssa.

Mitä tulee taas siihen, että tässä on nyt 300 miljoonaa euroa: Eero Lehti, teidän edustajatoverinne, täällä käytti puheenvuoron innovaatiokannustimen vaikutuksista. Minullakin on muistikuva siitä, mitä se suurin piirtein on, ja en usko todellakaan, että se on sitä mittaa, mitä tässä sanottiin.

Kaiken lisäksi te leikkaatte suorista Tekesin rahoista kymmeniä miljoonia euroja. Sitten te sanotte, että uusiutuvan energian tukea lisätään. Ministeri, te olette aivan oikeassa. Minusta olisi kuitenkin korrektia sitten sanoa, että se lainsäädäntö, mikä viime vaalikaudella säädettiin, automaattisesti johtaa siihen, että sen mukaan nuo uusiutuvan tuet lisääntyvät, kuitenkin niin, että siitä lisäyksestä, miten ne automaattisesti lisääntyisivät, te leikkaatte muuttuvahintaisen sähkön tuotantotukea niin, että se tuki tosiasiassa leikkautuu siitä, missä se muutoin olisi. (Puhemies koputtaa)

Metsoon toivon mukaan saan palata keskisuomalaisena, jyväskyläläisenä kansanedustajana hivenen myöhemmin.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minäkin kiinnittäisin huomiota vähän samaan asiaan, mihin edustajat Skinnari ja Väätäinen. Ensinnäkin kun me nyt tiedämme, että EU sakkaa, eihän siinä mitään uutista sinänsä ole, mutta jotenkin häiritsee tämä sokea piste, että koko ajan, kun me puhumme esimerkiksi teollisuuden viennistä, me puhumme vain EU-maista. Se tulee niin kuin aina yksi toisensa jälkeen. Kun me kumminkin tiedämme, että Suomi on maailmanmarkkinoilla promilleluokkaa oleva toimija — ja minä en jaksa myöskään uskoa, että markkinat ovat niin tukossa — jolloin se kysymys kuuluu: pitäisikö silloin panostaa viennin edistämiseen, kun me näemme, että lähellä sakkaa ja Aasiassa, Venäjällä, Intiassa, Etelä-Amerikassa kumminkin on todella suuren luokan viriävää nousua olemassa tällä hetkellä?

Toinen on sitten nämä tutkimus- ja kehitysrahat yhdistettynä siihen, mitä meillä esimerkiksi teollisuudessa tällä hetkellä tapahtuu, mikä on kasvuala elikkä kaivosteollisuus. Se, miten me sinne puolelle pystymme jalostusarvon saamaan voimakkaammin nousemaan kuin tällä hetkellä, on lapsenkengissä.

Lars Erik Gästgivars /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Olen erittäin tyytyväinen, kun ministeri Häkämies on ottanut vakavasti ne epäkohdat, joita tuulivoima on kohdannut eri puolella Suomea. Tänään pitää muistaa, että ei ole monta teollisuusaluetta Suomessa, joihinka ulkomaalainen pääoma on tyrkyllä. Ottakaamme vastaan tämä pääoma, ja alamme tehdä puhdasta energiaa. Tämä on erittäin tärkeä asia.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, ministeri Häkämies, olette esittänyt julkisuudessa erinomaisia kannanottoja vähäpäästöisen teknologian edistämisestä, tuulivoiman lisäämisestä, sähköautojen käytön edistämisestä, hajautetun uusiutuvan energian pientuotannon vauhdittamisesta — kiitos niistä!

Yksi iso haaste Suomessa energiapolitiikassa tällä vuosikymmenellä on hiilivoiman käytön alasajo mahdollisimman ripeässä tahdissa. Nyt kun arvioitte tätä ensi vuoden talousarvioesitystä, niin miten hyvin katsotte, että sillä pystytään kulkemaan tätä polkua kohti, tilannetta, jossa emme enää tarvitse ulkomaista tuontikivihiiltä energiantuotantoon, ja missä määrin tarvitaan mahdollisesti lisätoimia? Monissa voimaloissa, joissa kivihiiltä nykyään käytetään, todennäköisesti tarvitaan teknisiä muutoksia, jotka eivät ehkä tapahdu markkinaehtoisesti, vaan siellä voidaan tarvita myös valtion osallistumista.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalainen telakkateollisuus edustaa osaamiseltaan maailman huipputasoa. Telakkateollisuus on valtakunnallisesti merkittävä työllistäjä. Tämän lisäksi suuret laivatilaukset ovat usein pelastaneet ulkomaankauppamme vaihtotaseen, joka on tämänkin vuoden aikana jäämässä miinuksen puolelle.

Hallitusohjelmassa todetaan, että telakkateollisuuden ja meriklusterin innovaatioinvestointitukien rinnalla tarvitaan laajaa keinovalikoimaa, johon kuuluu muun muassa kansallista rahoitusta ja takauksia, EU:n laivanrakennustukipäätösten jatkamista jne. On erinomainen asia, että budjetissa on liikenne- ja viestintäministeriön kohdalla esitykset alusinvestointien ympäristötuesta ja uuden jäänmurtajan hankinnasta.

Kysyn ministereiltä kuitenkin: onko hallitus myös muilta osin sitoutunut edellä mainittuun hallitusohjelman kirjaukseen? Ja koska Suomen kilpailijamaat edistävät aktiivisesti uusien laivatilausten saamista, kysyisin: mitä hallitus tekee turvatakseen suomalaisen telakkateollisuuden kilpailukyvyn uusien tilausten saamiseksi?

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tiistaina ministeri Urpilainen antoi täällä puheenvuorossaan kuvan, että työttömyys on edelleen laskussa. Oli tässä mielenkiintoista kyllä kuulla ministeri Ihalaisen aivan toisenlainen arvio.

Haluaisin puuttua vielä palkkaperusteiseen työllistämiseen, jota on aivan romahdusmaisesti leikattu viime vuosina. Ennen 2008—2009 kriisiä heinäkuussa 2008 näitä työllistettyjä oli 35 300, tämän vuoden heinäkuussa 29 600 eli 5 700 vähemmän. Nyt esitellyssä budjettiehdotuksessa työvoimapalvelun määrärahat elikkä käytännössä työllistämistukimomentin määrärahat laskevat viime vuoden tilinpäätöksestä. En ymmärrä kyllä tätä politiikkaa, että työllisyyspanostukset vähenevät, kun työllisyyskriisi näyttää kärjistyvän.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todellakin syytä kiittää ministeri Häkämiestä näistä kasvupanostuksista, joita kohdistetaan erityisesti pk-yrityksiin. Mehän tiedämme, että niihin, pk-yrityksiin, on mahdollista luoda uusia työpaikkoja.

Yksi suuri kysymys tulevaisuudessa kuitenkin on se, löytyykö meille riittävästi työvoimaa, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Siitä on syytä kiittää ministeri Ihalaista, että niin ponnekkaasti viette nuorten yhteiskuntatakuuta eteenpäin. Jos me saamme näistä 40 000 nuoresta, jotka eivät ole missään työssä tai koulutuksessa tällä hetkellä, edes osankin työelämään, niin me olemme jo aika lailla voittajia. Siinä on myös huomioitava se, että kun on paljon niitä nuoria, joille se pulpetin kuluttaminen ei sovi, niin nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen on siinä juuri oikea tapa. Varsinkin kun se on yrityksille ja näille pk-yrittäjille aikamoinen panostus, niin on hienoa, että siihen saadaan myös se koulutustuki kohdalleen, ja myös tämä teidän mainitsemanne Sanssi-kortti on aivan erinomainen asia.

Tarja  Filatov  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työttömyyden nujertamisessa koulutus on avainasemassa, olipa kyse pitkäaikaistyöttömistä tai nuorista. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla tiedämme, että yli 90 prosenttia pelkää koulutusta, kokee sen jollakin tavalla itselleen vieraaksi, epäilee, että ei selviydy koulutuksesta, ja silloin pitäisi miettiä niitä välineitä, joilla noita pelkoja puretaan, miten meidän koulutuksemme voisi muuttua, jotta se kohtaisi paremmin ne ihmiset, jotka kipeimmin ovat sitä vailla.

Sama koskee oikeastaan nuoria. Ministeri puhui hyvin siitä, miten tätä nivelvaihetta perusopetuksen jälkeen pitää vahvistaa, mutta oikeastaan haluaisin kääntää puhetta myös siihen seuraavaan nivelvaiheeseen: kun valmistutaan ammatillisista opinnoista. Me tiedämme, että esimerkiksi meidän erityisoppilaitokset osaavat aika hyvin saattaa koulutettujansa työmarkkinoille, ja kun siellä työllistymistulokset ovat parempia kuin niin sanotussa normiammatillisessa koulutuksessa, niin voisiko ajatella, että tähän väliin kehitettäisiin tavallaan uusia muutosturvajoukkoja, jotka tulisivatkin jo siinä vaiheessa, ennen kuin opinnot päättyvät, avuksi siihen, miten milläkin alalla (Puhemies koputtaa) haetaan sitä uutta työtä?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että kaikki hyväksyvät, niin oppositiokin, kokonaisuudessaan t&k-verotuen, enkelirahoituksen ja poistojen tuplaamisen, ja kun kaikki haluavat siitä myöskin kunnian ottaa, niin täytyy mainita, että nämä kaikki kolme elementtiä olivat perussuomalaisten varjobudjetissa 2012.

Edelleen annan kiitosta hallitukselle siitä, että Finnveran riskinottokykyä lisätään. Se on ihan hyvä asia, mutta kun ministeri puhui tässä tästä kilpailuasemasta, niin täytyy sanoa, että se on romutettu hyvin pitkälle vuodesta 2015 eteenpäin rikkidirektiivin ansiosta. Vientiteollisuus on laskenut sille sen 1 miljardin vuosittaisen kustannuksen, ja muutamalla pesurin tukihommalla sitä ei pysty kyllä parantamaan.

Kysyn ministeriltä: Virossa on nyt käytössä kuitenkin yritysverojärjestelmä niin, että yritys ei maksa yhteisöveroa, jos ei nosteta osinkoa tai voittovarat käytetään yritykseen. Tämän johdosta Suomesta on siirtynyt (Puhemies koputtaa) tuhansia yrityksiä Viroon. Kysyn: voidaanko Suomessa ottaa käyttöön Viron malli?

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin edellisessäkin puheenvuorossakin tuli esille, merenkulun rikkipäästöjen vähentäminen uhkaa nostaa teollisuuden kuljetuskustannuksia. On hyvä, että hallitus lähtee tukemaan näitä rikkipesureita, etenkin kun Suomessa on siihen liittyvää merkittävää tietotaitoa ja nämä maailmanlaajuiset päästövähennykset varmasti tarjoavat suomalaiselle cleantechille tässäkin suhteessa merkittäviä vientimahdollisuuksia.

Keskustelu on kuitenkin jähmettynyt vain siihen Pohjois-Euroopan merialueen käsittelyyn, ja kuitenkin sekä Pohjois-Amerikan länsirannikko että itärannikko tulevat samanlaisiin tiukennuksiin mukaan 2015. Oletteko te kysyneet sieltä Pohjois-Amerikasta, miten he aikovat tämän asian kanssa elää? Vientiriippuvuus siellä on varmaan toista luokkaa, mutta uskoisin, että Washingtonissakin ajatellaan, että joku laiva vielä jatkossakin Atlantin ja myös Tyynen valtameren yli kulkee.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ja nyt ministeri Häkämies.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen nosti hyvin tärkeän asian esille eli tämän energiakokonaisuuden. Jos katsotaan, että Suomen vaihtotase on heikentynyt ja painunut miinukselle viimeisen 10 vuoden aikana, niin se ei johdu pelkästään viennin sakkaamisesta vaan myöskin siitä, että tuontipolttoaineet ovat kallistuneet, eikä kukaan meistä ennusta, että öljyn hinta lähitulevaisuudessa laskisi. Näin ollen kaikki se tuontienergia, mitä pystytään kääntämään kotimaiseksi paitsi luo uusia työpaikkoja, myöskin vähentää päästöjä ja parantaa tasetta.

Siinä mielessä tämä energiakokonaisuus on hyvin tärkeä, ja yhdyn siihen tavoitteeseen, että meidän tulee pyrkiä eroon hiilestä. Itse kuvittelisin, että 2025 voi olla realistinen, toki kunnianhimoinen, tavoite. Tässä budjetissa otetaan yksi askel juuri siihen suuntaan. Esimerkiksi tämä Vaskiluodon kaasutinpreemio — tässä tapauksessa se koskee nimenomaan Vaskiluotoa — on juuri oikeansuuntainen lääke, jolla estetään se, että turvauduttaisiin kivihiileen. Siinä mielessä nyt otetaan askeleita juuri tähän suuntaan.

Pitkässä juoksussa uskon, että hiilen korvaamiseen tarvitaan toisaalta, että nämä tiedossa olevat ydinvoimahankkeet toteutuvat, ja toisaalta energiansäästöä, ja kolmanneksi, ehkä tärkein on bioenergian hyödyntäminen uusilla sovellutuksilla, ei välttämättä niin, että hakeautot tulevat Helsinkiin, vaan se voi tulla myöskin putkea pitkin.

Täällä on kiinnitetty viennin osalta huomiota aivan oikeaan asiaan, eli kun euroalueen näkymät ovat sellaiset kuin kaikki tiedämme, on haettava sitä vientiä ja sitä kasvua yhä uudemmilta toimialueilta ja maanosista — Venäjä tuossa vieressä on luonnollisesti ehkä se kaikkein helpoin suomalaisille, vaikka liiketoimintaympäristönä vaikea, mutta kuitenkin rajanylitys tuossa vieressä on tässä mielessä kaikkein potentiaalisin — kehittyviltä markkinoilta: Kiina, Intia, Brasilia jne.

Tähän tämä Team Finland juuri tähtää, siihen, että kun se ohjausryhmä koostuu yrityksien edustajista, me saisimme entistä suorempaa ja parempaa palautetta yrityksiltä siitä, mihin halutaan näitä vientiponnisteluja kohdistaa, minkätyyppisiä kauppapoliittisia esteitä eri puolilla maailmaa on olemassa, joihin pyrkisimme vaikuttamaan. Sitten ikään kuin yhtenä joukkueena tekisimme tuota vientityötä, ja siinä olennaisena apuna olisi tuo viennin rahoituksen parantuminen.

Tästä kasvupaketista, edustaja Pekkarinen: se määräävä asia siinä t&k-vähennyksessä on se summa, joka siihen on varattu. Se on se 190 miljoonaa, ja olen toki pettynyt, jos ei se tule käytetyksi. Silloinhan se tarkoittaa, että sille ei olisi ikään kuin kysyntää, ennen kaikkea sellaista kysyntää, joka olisi sitä, että palkataan uusia t&k-henkilöitä. Uskon, että esimerkiksi tässä Nokian jälkeisessä ajassa, jossa todella tuhansia ja tuhansia erittäin osaavia ihmisiä on vapautumassa Nokialta, näiden ihmisten panos lähtisi hyödyttämään uusia toimialueita ja pk-yrityksiä. Tässä osin myös vastausta edustaja Matikainen-Kallströmin kysymykseen tästä täsmäkoulutuksesta. Pekka Ala-Pietilän työryhmä on juuri tehnyt niitä esityksiä, jotka tulevat lisäbudjetissa: merkittävä satsaus tähän ict-toimialan tulevaisuuden hankkeisiin.

Rikkidirektiivistä: Todellakin, tuo kehysriihi, viime kyselytunnilla sitä käytiin lävitse. Nyt on tarkkaan katsottava, mihin ne menetykset kohdistuvat ja mitkä ovat parhaimmat täsmälääkkeet, ja on uskottava myöskin, että tuolle rikkipesuriteknologialle on kysyntää muualla.

Lopuksi toteaisin kysymykseen Viron mallista, että kun tuo osinkokeskustelu on kovin ajankohtaista juuri tänä päivänä, niin mielestäni voitaisiin pohtia sitä ajattelutapaa, että rajoitettuna — esimerkiksi niin kuin Kari Stadighin työryhmä esitti — kasvuyrityksiin, voitaisiin Suomessa ottaa Viron malli käyttöön, eli siis se malli, jonka mukaan silloin kun yritys käyttää sen rahan yrityksen kehittämiseen, investointeihin, veroa ei tulisi. Vero kohdistuisi normaalikäytännön mukaisesti vain silloin, kun rahaa otetaan yrityksestä ulos. Mielestäni sitä asiaa on entistä vakavammin pohdittava tässä taloudellisessa tilanteessa ja kannustettava yrityksiä kasvuun ja investointeihin.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Väätäisen kysymykseen, joka liittyy Joensuun seudun ahdinkoon ja tilanteeseen: on tietysti totta, että siellä on takana tämä Perloksen iso muutos ja sitten Kontiolahden varuskunnan lakkauttaminen. Sinnehän jonkin verran tulee tietysti nyt korvaavaa työtä tämän palvelukeskuksen myötä.

Se, mihin tässä on nyt ryhdytty, on kaksi asiaa. Ensinnäkin tämä aluehan on nyt äkillisen rakennemuutoksen alue, joka tietysti mahdollistaa myös tämän korvaavan työn ja uudenlaisten investointihankkeiden edistämistä, joka on semmoista pitkäjänteistä työtä tälläkin alueella. Toiseksi, Joensuun seutu on nyt myös tämän pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilun piirissä, osa sitä, ja kun tiedetään, että sillä alueella, nimenomaan Joensuun kaupungin alueella, on erittäin paljon pitkittyvässä työttömyydessä olevia ihmisiä, meidän ajatuksemme on se, että tällä toimenpiteellä on vaikutusta myös tähän pitkittyneen työttömyyden taittamiseen. Mutta ongelma on, niin kuin edustaja Väätäinen totesi, erittäin haastava.

Yrttiaholle vain toteaisin sen, että palkkatuen ajatuksena meillä on se, että entistä enemmän se menisi avoimelle sektorille, joka johtaisi oikeisiin työpaikkoihin. Totta kai tässä kolmannen sektorinkin työssä palkkatukea on tärkeä käyttää, mutta sen vaikuttavuus on avoimella sektorilla merkittävämpi. Työvoimapolitiikan voimavaroja on siis se 546 miljoonaa, se on 60 miljoonaa enempi kuin viime vuoden budjetissa — totta kai enempikin voisi olla — ja sillä me pystymme sen lähes 30 prosentin aktivointiasteen ylläpitämään. Totta kai, jos työllisyys kohti talvea ja kevättä menee tästä huonompaan suuntaan, meidän pitää reagoida myöskin näitten määrärahojen suhteen seuraavissa lisäbudjeteissa.

Edustaja Virolainen puhui erittäin hyvin tästä nuorten yhteiskuntatakuun merkityksestä. Kiinnittäisin huomiota vain tähän oppisopimuskoulutukseen, josta on paljon puhuttu. Näissä toimenpiteissä, joita nyt tehdään, lisätään kuitenkin oppisopimuskoulutuksen määrää mutta myös näitä korvauksia. Korvaukset nousevat 300—400 eurosta 800 euroon kuussa työnantajalle, joka järjestää oppisopimuskoulutusta. Se korvaus muutetaan niin, että se on alkupäässä suurempi kuin loppupäässä, jotta se kannustavuus olisi parempi. Tällä tavalla myös budjettiriihessä sovittiin, että erikseen nyt tehdään toimenpideohjelma tämän vuoden loppuun mennessä pk-sektorille siitä, miten siellä oppisopimuskoulutusta nuorten peruskoulutusmuotona voidaan parantaa. Kyllä tässä myös näitä positiivisia asioita on, ja ne ovat tärkeitä uudistuksia. Kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että oppisopimuskoulutus myös nuorten peruskoulutusmuotona voisi olla suuremmassa mittakaavassa Suomessa kuin se tänä päivänä on.

Edustaja Filatov kiinnitti huomiota tärkeään asiaan, nimittäin pitkäaikaistyöttömien elämäntilanteen hallintaan ja pelkoihin sitten lähteä mukaan. Ne poluthan ovat pitkiä, kun ruvetaan rakentamaan pitkäaikaistyöttömille sitä polkua kohti työtä, ne ovat haasteellisia ja vaativia tehtäviä: kuntoutuksesta, kuntouttavasta työstä koulutuksen kautta sinne avoimille työmarkkinoille. Tämä idea siitä, että tässä toisessakin nivelvaiheessa, koulutuksen jälkeen työelämään, olisi nuorille enempi sitä tukea ja opastamista ja auttamista, on kyllä tosi tärkeä asia, koska se tietämys työelämästä ja sen pelisäännöistä on erittäin heikkoa itse asiassa. Siinä tarvittaisiin tässäkin nivelkohdassa sitä yhteistä tukemista nuoria koskien.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä todella täytyy kiittää hallitusta ja ministereitä siitä, että nyt tästä kotimaisesta toimintaympäristöstä pidetään huolta. Ministeri Häkämiehen toimet yrittäjyyteen kannustamiseksi ja yrittäjien toimintaympäristön vahvistamiseksi ovat olleet merkittäviä. Samoin tämä nuorista huolenpito on ollut kyllä erittäin tärkeää ja poikkeuksellisen voimakasta tällä kaudella.

Yksi kysymys, jonka haluaisin esittää ministeri Ihalaiselle, liittyy tähän tuoreeseen terveen kilpailun edistämisohjelmaan, jolla on vaikutusta yrittäjyyteen ja toisaalta myös kaupan palveluihin Suomessa. Haluaisin kysyä, miten tässä edistämisohjelmassa huomioidaan se, että meillä ei vaarannu haja-asutusalueen kauppojen tarjonta, koska nyt nämä kaksi suurta keskittymää, joilla on suuri markkinaosuus, aivan liian suuri markkinaosuus Suomessa, kuitenkin pitävät kaupan toimintaa yllä semmoisilla alueilla, joilla se on kannattamatonta. Eiväthän tässä vaarannu haja-asutusalueiden kaupat? Toinen kysymys: pidetäänhän tässä kuitenkin yrittäjyydestä huolta niin, että sitä ei riskeerata tämän ohjelman toteutuessa?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näissä olosuhteissa täytyy kiittää hallitusta kohtuullisen tasapainoisesta esityksestä työ- ja elinkeinoministeriönkin osalta. Siellä on runsaasti toimia kasvun vauhdittamiseksi, mikä on äärimmäisen tärkeätä. Tätä taustaa vasten, koska yrityksille tulee tukea, on käsittämätöntä tämä Elinkeinoelämän keskusliiton temppuilu, jos sellaista termiä käyttää tässä kolmen päivän koulutustakuu-asiassa. Siellähän ei pitäisi olla sinällään mitään kummallista, koska ne päivät ja ajat, milloin sinne koulutukseen mennään, ovat ymmärrykseni mukaan selkeästi työnantajan määrättävissä. Elinkeinoelämän keskusliiton jos kenen pitäisi ymmärtää se, että ainoastaan koulutuksella, ja laadukkaalla koulutuksella, suomalaiset yritykset pärjäävät. Pystytään tekemään sellaista, mitä muut eivät osaa.

Ministeri Ihalaiselle kysymys tähän liittyen: vieläkö uskotte, että pystytte korvasta taluttamaan neuvottelupöytään Elinkeinoelämän keskusliiton ja saamaan voimaan, vihdoin viimein, tämän kolmen päivän koulutustakuun, joka on osa raamisopimusta?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Te, arvoisa ministeri Ihalainen, olette maininnut Kontrahti-lehden numero 3:n haastattelussa: "Työurien pidentämisen ydin ei ole eläke- tai muissa ikärajoissa, vaan siinä, miten ihmiset jaksavat ja selviävät nopeasti muuttuvassa työelämässä."

Eliniänodotteen kasvaessa ja huoltosuhteen heikentyessä etsitään keinoja työurien pidentämiseen. Työurakeskusteluun liittyy monia erilaisia vaihtoehtoja ja malleja. Eräs hallituksen ajama malli on varhennetun varhaiseläkkeen poistaminen sekä osa-aikaeläkkeelle pääsemiseen liittyvät tiukennukset. Nämä toimenpiteethän ovat yksi osa työurasopimusta ja ovat mielestäni enemmän pakottamista kuin kannustamista kohti pidempiä työuria.

Ministeri Ihalainen, hallitus kertoo kuitenkin panostavansa budjetissa myös työelämän sisältökysymyksiin. Millaisin keinoin se aikoo jal- kauttaa hyvän työilmapiirin, työssäjaksamisen, omaan työhön vaikuttamisen ja muut keinot työpaikoille?

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Molemmille ministereille ehkä semmoinen laajempi kysymys koskien tätä oletettavasti pahenevaa tilannetta suomalaisessa yrityselämässä ja työpaikoissa. Olette toimineet, aivan kuten edellinenkin hallitus, kauden aikana ansiokkaasti äkillisen rakennemuutoksen alueiden puolesta. Niistä tietysti surullisin ja tärkein esimerkki on omasta kotimaakunnastani Salo. Päivittäin saamme uutisia yt-neuvotteluista ja irtisanomisista. Koko Suomi ei voi olla äkillisen rakennemuutoksen alue, emmekä sitä totisesti toivo. Miten olette ensi vuoden budjetissa varautuneet pahenevaan taloustilanteeseen, jota ehkä osaamme nyt jollain tavalla ennakoida? Paljonko puskuria tähän on todellisuudessa olemassa, ja mitä tehdään, jos tilanne tapahtuu kaikkein pahimman kautta? Mikä on äkillisen rakennemuutoksen alueen status jatkossa?

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me kaikki haluamme, että meillä on menestyviä yrityksiä. Yksi menestyvän yrityksen kivijalka on laadukas perustamisneuvonta. Meillä on aivan erinomainen ja kustannustehokas yrittäjä auttaa yrittäjää -ajatuksella toimiva perustamisneuvontaorganisaatio, joka antaa myös niin sanottuja starttirahalausuntoja. Tämä taho toimii 200 kunnan alueella. Näitä Uusyrityskeskuksia on 32 tässä valtakunnassa, ja nyt olen ymmärtänyt, että starttirahoille on jotakin tapahtumassa siinä mielessä, että ei enää tuettaisi tämän verkoston toimintaa näin, jolloin ei pystytä antamaan niitä laadukkaita starttirahalausuntoja. Kysymys nyt kuuluu: mitä starttirahoille on tapahtumassa? Se ei tästä budjettikirjasta ainakaan minulle ole selvinnyt.

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen panokset nuorten yhteiskuntatakuuseen ovat tässä budjetissa merkittävät, kiitos siitä!

Ministeri Ihalainen puhui täällä viisaasti nuorten työllistymisestä. Nuoren polku työllistymiseen voi olla lyhyt ja vaatia vain työ- tai harjoittelupaikan, mutta toisinaan polku on pitkä, ja ennen kuin voidaan edes puhua työ- tai koulutuspaikasta, täytyy oppia arjenhallintaa tai saada vaikkapa katto pään päälle. Näissä pitkissä poluissa on usein monta eri toimijaa eri hallinnonaloilta. On muun muassa opetustointa, te-toimistoa, nuorisotointa ja sosiaalitointa, aivan kuten takuun määrärahavarauksetkin ovat nyt työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön alla. Kun toimijoita on useita, voi joskus käydä niin, että jokainen vetää nuorta eri suuntaan, yhteistä suuntaa ei ole, ja työn vaikuttavuus jää tällöin alhaiseksi. Kysynkin ministeriltä: miten TEM, OKM ja STM yhdessä ohjeistavat eri tahoja tekemään kiinteässä yhteistyössä parhaan polun nuorten työllistymiselle?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suuret odotukset kohdistuvat ensi vuoden alusta tähän nuorten yhteiskuntatakuuseen, eli onnea vaan!

Minulla on myös huoli näistä syrjäytyneistä ja vaikeavammaisista tai vähemmän vammaisista, jotka eivät pääse työelämään, mutta ennen kaikkea niistä nuorista, jotka mielenterveyssyistä joutuvat nuorena eläkkeelle. Eli mikä oikein lääkkeeksi tähän tapaukseen?

Sitten kysyisin: koska oikein ruvetaan tätä harmaata taloutta poistamaan? Yksistään verokortti ei riitä.

On puhuttu, että nyt pitäisi yrittäjien mielenkiinto herättää nuorten työllistämiseen. Yrityselämää hyvin läheisesti seuranneena minun täytyy realistisesti se sanoa, että tänä päivänä yrittäjä ei ota tällä 650 euronkaan palkkatuella nuorta, siinä ovat ne sivukustannukset niin valtavan suuria. Ja sitten tietysti nuorilla on toiveet siitä, mikä on se palkka, mutta kun näin menee, (Puhemies koputtaa) niin nuorille ei voi antaa sitä palkkaa, joka on esimerkiksi sillä, joka on työelämässä (Puhemies koputtaa) ollut jo kymmeniä vuosia. On hyviä ajatuksia, mutta käytännössä on vaikea ratkaista.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies, puhuitte hyvin lämpimästi kotimaisesta energiasta ja tuosta vaihtotaseen vajeesta, ja ymmärsin, että myös turve on tässä energiapaletissa mukana teillä. Mutta kaiken varmistamiseksi haluaisin kysyä teiltä: haluatteko tekin lopettaa turvetuotannon Suomesta, ja jos haluatte, niin millä aikajänteellä?

Luova tuho, kuten pääministeri aikaisemmin on tällä viikolla sanonut, kohtaa teollisuutta, puuteollisuutta, myös ict-teollisuutta. Mutta se, millä me saamme uusia työpaikkoja tuonne maakuntien reuna-alueille, maakuntiin, tarvitsee juuri sitä luovuutta, koulutusta, osaamista, meidän elinkeinotoiminnan osaamista. Mutta kuinka menettelee tällä hetkellä hallitus? Se on viemässä meiltä te-toimistojen palvelupisteitä ja sulkemassa verotoimistoja. Yhtä lailla kuntien elinkeinotoimijoitten kavereitten, ammattikorkeakoulujen, palvelupisteitä ollaan sulkemassa. Jäljelle jää enää toimintaryhmät, jotka tällä hetkellä neuvovat alle kymmenen henkilön, työntekijän, työpaikkoja. Mistä saadaan lisää potkua vielä tähän elinkeinoneuvontaan ja -toimintaan? Onko Yritys-Suomi pelkkä fraasi ja nettipalvelu, vai onko sillä myös tekeviä ihmisiä siellä maakunnissa?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tiedetään rikkidirektiivin tulo, niin haluaisin nyt kysyä ministeri Häkämieheltä: onko meriliikenteeseen tulossa muita ansoja, joita me emme vielä tällä hetkellä ole havainneet tai tunnistaneet? Tietojeni mukaan typpipäästöjen vähentäminen meriliikenteessä Itämeren alueella on aktiivisessa valmistelussa ja nämä maat hakevat Itämerta erityisalueeksi. Minä toivoisin, että tämä omaan jalkaan ampuminen tämän hallituksen aikana nyt ainakin loppuisi. Toisaalta tiedetään, että hiilidioksidipäästöjä meriliikenteessä, liittyen tähän EU-laajuiseen päästökauppaan, on olemassa, niin onko jotakin nyt valmisteilla sillä lailla, että työ- ja elinkeinoministeriössä on tunnistettu se, jos jossakin jo tehdään jotain muita hankkeita, mitkä edelleen vaikeuttavat suomalaisen vientiteollisuuden toimintaa? Ja kun tiedetään muitakin, esimerkiksi lastipesuvesien tai haitattomien... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade herr talman! I budgeten finns medel för vindkraften och att det är viktigt med vindkraften sade också minister Häkämies i går i Valkeakoski. Enligt regeringsprogrammet ska det byggas där de bästa vindförhållandena finns, och de finns på Åland. Där finns inga av de hinder minister Häkämies just talade om, inga problem. Planerna är klara, det är bara att börja bygga. Justitieministeriet, Ålandsdelegationen, grundlagsutskottet och justitiekanslern har sagt att inga juridiska hinder finns.

Grundlagsutskottet sade i november 2010, alltså för snart två år sedan, att självstyrelselagen inte ställer några hinder för att betala ut stöd enligt den föreslagna lagen till kraftverk på Åland, utan det är en fråga om ren energipolitisk lösning, alltså om politisk vilja. Statsminister Katainen hade gärna lämnat ett positivt besked när han var på Åland i måndags men vi fick inget klart besked, så jag frågar nu minister Häkämies: Kan vi nu får ett besked? Finns det en politisk vilja att investera i vindkraften på Åland?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, miten me vastaamme ict-alan vahvaan rakennemuutokseen, on Suomelle todella tärkeä tulevaisuuskysymys. Monia tuhansia päteviä it-osaajia on yt-neuvotteluissa, ja heidän perheensä nyt tällä hetkellä tuntevat epätietoisuutta tulevasta. Toisaalta he ovat myös niin päteviä ihmisiä, että näen senkin vaaran, että heidän osaamisensa napataan ulkomaille ja näin me menetämme tämän potentiaalin maamme tulevaisuudelle. On todella tärkeätä, että etsitään lisää täsmätoimenpiteitä. Toki hallituksen t&k-verovähennys ja start-up-yrittäjyyden tuki ovat tärkeitä, mutta minäkin kaipaan lisää myös sellaisia aivan suoraan henkilökohtaisesti näitä hädänalaisia ihmisiä auttavia tukia. Yksi hyvä esimerkki on Protomo, korkeasti koulutettujen oppisopimuskoulutus. Kysyisin ministeri Ihalaiselta: minkälaisia ajatuksia korkeasti koulutettujen nopeaan työllistämiseen liittyen on? Ja... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! TEMin alalla on tehty paljon nuorisotakuun eteen — tästä iso kiitos ministerille, johtamisesta omassa ministeriössään! Siitä huolimatta haluaisin nostaa esiin tekemällä oppivat nuoret. Vaikka itse olen koulutusta voimakkaasti rakastava, niin täytyy nähdä yhteiskunnassa ryhmä nuoria, joille erityisen tärkeää on se, että he pääsevät itse tekemään ja kokeilemaan ja näin saavat kiinni työn, osaamisen ja uran syrjästä. Miten me saisimme yrityspuolen mukaan niin, että se ei tapahtuisi pelkästään rahan kautta, vaan myös osaamisen kautta, niin että nuoret, nimenomaan nuoret, voisivat saada näitä oppisopimuspaikkoja tekemiskeskeisesti? Pohdinkin, että onko meillä mahdollisuus kehittää työhön ohjausta, työhön koulutusta henkilökohtaisella yksilövalmennustasolla. Toisaalta haluaisin kysyä: kehitetäänkö meillä uusia koulutusmenetelmiä, kuten kisälli—mestari-menetelmää?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Molemmat ministerit ovat varmasti tietoisia Suomen ainoan ruutitehtaan Eurencon ongelmista keskisessä Suomessa, Vihtavuoressa. Puolustusministeri Haglund sanoi eilen, että pitää Vihtavuoren ruutitehdasta tärkeänä Suomen huoltovarmuuden kannalta, mutta ei ottanut muuten kantaa yrityksen pelastamiseksi Puolustusvoimien taholta. Kysyisinkin nyt teiltä, arvoisat ministerit: mitä keinoja te näkisitte olevan omassa arsenaalissanne välillisesti 300 työpaikan pelastamiseksi Keski-Suomessa ja suomalaisen ruudinvalmistamisen säilyttämiseksi Suomessa?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousarviossa on paljon työn tekemistä ja työllisyyttä edistäviä asioita, kiitos niistä! Minulla on kaksi kysymystä, lähinnä ministeri Ihalaiselle:

Minulle on järjestöistä kerrottu, että heillä olisi mielekästä työtä tarjolla, mutta työllisyysmäärärahojen loppumisen takia he eivät voi työllistää. Olen myös miettinyt, onko työvoimaviranomaisilla selkeät ja yhtenäiset ohjeet määrärahojen suuntaamisesta, sillä järjestöjen työllistämismahdollisuuksissa tuntuu olevan suuria eroja eri puolella Suomea. Ymmärrän hyvin, että tavoitteena tulee olla työllistyminen tavallisille työmarkkinoille, mutta kyllä järjestöissä tehty työ voi olla tärkeä ponnahduslauta työllistyä muuallekin.

Toinen kysymykseni koskee kotouttamista. Viime keväänä valmistui erinomainen kotouttamisohjelma. Miten ministeri Ihalainen arvioi kotouttamisohjelman tavoitteiden toteutuvan tällä budjettirahoituksella?

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski äsken puhui omaan jalkaan ampumisesta, kun hän puhui päästöjen vähentämisestä. Tässä keskustelussa on syytä muistaa, että Suomi on vähintäänkin 90-luvulta lähtien määrätietoisesti ja johdonmukaisesti toiminut Itämeren suojelun yhtenä kärkimaista, ja Itämeren suojelu ei muuten ole omaan jalkaan ampumista.

Toisekseen, me odotamme Suomen teollisuudelle cleantechistä kasvavaa ja vahvaa uutta Nokiaa. Mistä ne cleantechin markkinat syntyvät? Ne syntyvät siitä, että kansainvälisesti näitä säädöksiä tiukennetaan. Ja pitää muistaa, että merenkulussa eivät astu päästörajoitukset voimaan ennen kuin IMOssa noin 160 jäsenmaata pääsee asioista yhteisymmärrykseen.

Minä kysyn vielä uudelleen, koska ministeri Häkämies ei äsken vastannut: oletteko te tutustunut Pohjois-Amerikan tilanteeseen? Kun Suomelle tästä rikkivähennyksestä on tulossa tämmöinen tuomiopäivä, niin miten Yhdysvallat ja Kanada, joiden rannikot kuuluvat tähän samaan tiukennukseen kuin Itämeri ja Pohjanmeri, aikovat elää tämän asian kanssa vuoden 2015 jälkeen?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean sen, että tämän rikkikysymyksen osalta enemmän on ollut halukkuutta syyllisten etsintään kuin ratkaisujen etsintään, ja pidän sitä erittäin ongelmallisena. Niillä on ollut kaikesta varmimmat mielipiteet, jotka tätä prosessia ovat kaikista huonoiten tunteneet.

No, nyt jos katsotaan suurempaa kuvaa tämän rikin osalta, niin huomasin ennen budjettiriihtä, että sekä liikenneministerillä että myös sitten elinkeinoministerillä oli vähän erilaisia käsityksiä siitä, miten tässä tulisi mennä eteenpäin. Nyt tähän budjettiin tuli sitten liikennepuolen osalta ratkaisuja rikkipesureitten muodossa. Omalta osaltani kyllä totean, että rikkipesurit tulevat olemaan väliaikaratkaisu, niin että pitää hakea laajempaa tulevaisuutta, ja todennäköisesti tämä nesteytetty maakaasu on se, joka tulee olemaan se asia. Toivon, että kun nyt sitten haetaan ensi kehysriiheen uusia ratkaisuja, niin löydetään tämän LNG:n osalta terminaaliratkaisuja, ja siinä myös EU voisi olla tukemassa niitä. Pidän onnettomana sitä, mitä europarlamentaarikko Sarvamaa meni heti tuoreeltaan viime viikolla sanomaan, että sieltä ei pysty tukea saamaan tai me emme pysty tukemaan kansallisesti.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen olisi tehtävä merenkulun lyhyen, keskipitkän ja pitkän tähtäimen strategia ja toimittava näiden edistämiseksi. Suomen tavarakaupasta kuitenkin valtaosa kulkee meritse. Suomalaisia varustamoja huolestuttaa se, että päästökauppavähennysteknologia on monin paikoin hyvin keskeneräistä.

Kuten äsken edustaja Vehviläinen sanoi, kunnollista LNG-infrastruktuuria ei vielä ole, siihen pitää panostaa. Muita mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja olisi: Huoltovarmuuskeskuksen mukaan bioöljyä voidaan Suomessa valmistaa koko vientilaivaston tarpeisiin ja ylikin. Samalla voitaisiin luoda jopa 4 000 uutta työpaikkaa. Suomen on myös kohdistettava logistinen katse Koillisväylään, harkittava lyhyen tähtäimen tukia varustamoille investointeihin ja myös teollisuudelle kompensaatiota ympäristötukena. Kysynkin ministeriltä: onko hallitus tutkinut Euroopan unionin ympäristötukien kaikki mahdollisuudet?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauksena siihen, kuka ampuu ja ketä ampuu, joku ampuu kovilla ja joku omaan jalkaansa: Koetin sillä havainnollistaa sitä, että etunenässä itse omia tarkoitusperiään vastaan tehdyt päätökset eivät edistä meidän vientiteollisuutemme asemaa. Suomen pitää ponnekkaasti ajaa ympäristön, ilmastonmuutoksen asiaa kansainvälisesti ja olla aktiivinen siinä, mutta jos emme taloudellisesti osaa laskea omien päätöksentekojen vaikutuksia, niin se on kyllä harmillista.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

No niin, tähän väliin sitten molemmille ministereille noin 3 minuutin puheenvuorot. Voi puhua sieltä paikaltaan. Olkaa hyvä! Ministeri Häkämies aloittaa.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarikko kiinnitti huomiota tähän äkillisten rakennemuutosten alueitten ongelmaan ja haasteeseen ja aivan oikein totesi, että koko Suomi ei tätä rm-aluetta voi olla. Se on totta, että näiden nimettyjen paikkakuntien määrä koko ajan kasvaa. Budjetissahan rahat sinänsä kasvavat, ja lisäksi tulivat nämä varuskunta-rm:t ikään kuin lisää. Mutta erittäin haastava tilanne on, että tulevatko nuo rahat sitten riittämään tai pitääkö sitten lisäbudjetilla reagoida.

Näitten varuskuntapaikkakuntien osalta paitsi raha, niin mielestäni hyvin tärkeässä roolissa on Senaatti-kiinteistöt, jonka ikään kuin vuokra- ja myyntipolitiikka tulee mielestäni jonkin verran vaikuttamaan siihen, kuinka paljon korvaavia työpaikkoja noille varuskuntapaikkakunnille saadaan.

Edustaja Pirttilahti, hallitusohjelma toteaa, että turvetuotantoa vähennetään turvetuotannon kielteisten vaikutusten vuoksi mutta kuitenkin niin, ettei turvetuotanto korvaudu hiilellä, eli mikään hallitsematon alasajo ei ole menossa. On hyvin tärkeää, että pidetään huolta siitä, että turvetuotannossa noudatetaan niitä lupaehtoja ja panostetaan tähän ympäristön hallintaan. Näinhän ei ole kaikilta osin tapahtunut.

Me hyväksyimme valtioneuvostossa uuden suostrategian ja siinä on keskeistä se, että luontoarvoltaan herkistä suoalueista menisi tieto potentiaalisille hakijoille, että ei ehkä kannata hakea, ja taas päinvastoin, että ne suot, jotka soveltuvat turvetuotantoon, niitten osalta luvitus olisi hieman nykyistä nopeampaa. Mutta ei siis mikään alasajo, mutta epäilen ja uskon, että turvetuotannon määrä sinänsä vähenee, mutta turvetta tarvitaan bioenergiatuotannossa tai energiatuotannossa nimenomaisesti puun kaveriksi.

Tämä telakka- ja rikkihaaste, jollain tavalla kietoutuu yhteen, ja sanoisin näin rikkidirektiivin vaikutuksista, että nyt vasta aloitettiin näillä rikkipesureilla ja tuo aloitus on varmasti oikean suuntainen mutta aika vaatimaton. Uskon, että se pitkän tähtäimen ratkaisu on juuri se, mitä edustaja Vehviläinen totesi. Näin myös varustamoteollisuus kertoo, että nimenomaan nesteytetty maakaasu on se polttoaine, johon he varautuvat, jolla vältetään myöskin mahdollinen typpidirektiivivaikutus. Eli se on se pitkäjänteinen. Meillä on nyt kysymys varmaan tuommoisesta 3—10 vuoden ikään kuin välivaiheesta.

Niin paljon kuin itse uskon cleantechin tulevaisuuden mahdollisuuksiin, se on yksi Suomen talouden vetureita, ja pitää huolehtia, että sinä aikana ei sitten tämä perinteinen teollisuus ikään kuin nuukahda ja kuole. Eli iso haaste, ja hallitus tuo nuo esityksensä siis kehysriihessä maaliskuussa.

Riksdagsledamot Nauclér frågade om vindkraft och sade att det är näringsministeriet som bestämmer, men det är inte ännu så. Det är finansministeriet som förbereder den här saken, om vi kan betala stöd till vindkraft och om det är lagligt, och efter att vi har svaret, då är det näringsministeriets sak. Vi väntar inom några månader att ha det här svaret från finansministeriet.

Tämän ict-alan tulevaisuus on äärimmäisen tärkeä. (Puhemies koputtaa) Uskon, että juuri se linja, että siirrytään, että se osaaminen siirtyy, muille toimialoille, on tärkeä. Siihen on erilaisia lääkkeitä, ja lisäbudjetissa tuodaan kymmenien miljoonien satsaus tähän.

Edustaja Wallinheimo, tähän ruutitehtaan tulevaisuuteen ehkä vanhasta muistista sanoisin näin, että yksinomaan Puolustusvoimien varaan liittyvä ratkaisu ei riitä, vaan tarvitaan yrittäjäpohjainen ratkaisu, joka hakee markkinoita myös Puolustusvoimien ulkopuolelta. Uskon ja toivon, että tällainen ratkaisu löydettäisiin.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Toivakka kysyi sitä, mitä merkitsee tämä hallituksen eilen iltakoulussa käsittelyssä ollut terveen kilpailun toimenpideohjelma ja ennen kaikkea päivittäistavarakaupan osalta. Tämä ohjelma on erittäin laaja. Se koskee monia asioita, joita kaikkia ei voi nyt tässä lähteä kuvaamaan.

Kysymys ei ole yksittäisen yrittäjän ahtaalle laittamisesta. Terve kilpailu, yrittäjyys ovat arvossaan tässä maassa, eikä tämä tarkoita sitä, et-teikö näihin K-kauppoihin tai S-marketteihin voi lähiruokaa tulla. Päinvastoin tämän hankkeen tarkoitus on edistää sitä. Haaste on vain se, että 80 prosenttia meidän päivittäistavarakaupasta on kahden ketjun hallinnassa. Siinä on kuitenkin 15 miljardin myynnistä tällä alalla kysymys. Kysymys on siitä, että terveen kilpailun näkökulmasta tässä on hyvin suuri ostajavoima, ja nyt haetaan lainsäädäntöteitse sitä, että nämä määriteltäisiin määräävään markkina-asemaan, jos päivittäistavarakauppaketju ylittää 30 prosenttia markkinoista.

Mitä se käytännössä merkitsee? Se merkitsee sitä, että nämä yritykset voivat edelleenkin sinänsä kasvaa, eihän se sitä estä. Mutta se tuo kilpailuviranomaisille parempia välineitä katsoa, ovatko pelisäännöt reilut ja terveen kilpailun kannalta oikeat, että ei tule kohtuuttomia kauppaehtoja, ei saa kauppakumppania syrjivää toimintaa tehdä ja että ei saa semmoisia ylimääräisiä ehtoja asettaa, esimerkiksi kieltoa muille toimijoille jnp., niin että haetaan työvälineitä tarkkailla tätä aluetta paremmin. Siitä on kysymys.

Sittenhän tähän liittyy semmoinen mielenkiintoinen yksityiskohta, että 90-prosenttisesti Alkon myymälät sattuvat sijoittumaan näiden kahden ketjun myymälöitten yhteyteen, eikä siinä ole moitittavaa, jos ne tilat ovat asialliset ja täyttävät kriteerit. Mutta onhan se tietysti mielenkiintoista sen takia, että se vaikuttaa myös siihen myyntiin noin 10—15 prosenttia. Se, että muutkin toimijat voisivat olla Alkon myymälöitten kohteena tulevaisuudessa, voisi olla terve piirre.

Edustaja Kärnä kyseli tästä raamisopimukseen liittyvän kolmen päivän ja siihen liittyvän työnantajalle tulevan verokannustimen asiantilasta. Todella siitä syntyi neuvottelutulos, joka työnantajajärjestön hallituksessa kaatui. Nyt on tietysti tässä ollut monenlaisia keskusteluja tälläkin viikolla, ja varmaan niitä jatketaan, mistä me ulospääsyreitti löydettäisiin, jotta tämä tärkeä sopimuksen osa saataisiin toteutettua, kun nämä liittyvät myös budjettilakeihin, jotka olisi tarkoitus vielä antaa ensi vuoden alussa. Töitä siis tehdään sen reitin etsimiseksi.

Edustaja Lindström puhui työurista ja eläkeasioista ja siitä, mitä toimenpiteitä tehtäisiin työelämän laadun parantamiseksi. Kaikkihan me tiedämme, että meillä ihmiset lähtevät siis 60 vuoden ja 4 kuukauden ikäisenä eläkkeelle tänä päivänä. Tavoite on nostaa se vuoteen 2025 mennessä 62,2 vuoteen. Tässä työssähän on selvät nuotit, miten me menemme nyt eteenpäin. Tämän työurapaketin soveltaminen on ensimmäinen asia, jossa on erittäin paljon toimenpiteitä, jotka vielä odottavat päätöksiä, muun muassa työttömyysturvaan liittyvät ratkaisut vuonna 2014, joilla on kannustavaa vaikutusta, ja näitä työterveydenhuoltoon (Puhemies koputtaa) ja moneen liittyviä muita asioita, niin että tätä työtä tehdään nyt kovasti. Hallitus on päättänyt tämmöisestä ja valmistellut laajalla pohjalla työelämän kehittämisen strategian, jonka kunnianhimoinen tavoite on se, että suomalainen työelämä on laadultaan Euroopan paras 2020. Näihin tavoitteisiin halutaan.

Sitten edustaja Harkimo puhui näiden Uusyrityskeskuksien toiminnasta. Se on totta, että ne ovat tämmöisten projektimäärärahojen varassa ja ne antavat lausuntoja näihin starttirahoihin. Minulla on niistä hyviä kokemuksia. Ne ovat aika tärkeitä toimijoita. En ole varma siitä, ovatko starttirahat loppuneet, ehkä eivät, mutta onko (Puhemies koputtaa) tämä heidän rahoituksensa kestävällä pohjalla, siitä voisi puhua jatkossa.

Sitten (Puhemies koputtaa) edustaja Mäkipään puheenvuoroon — sen vielä sanoisin tässä — ja se liittyi tähän syrjäytymiseen ja tähän nuorten ihmisten valumiseen työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä on kyllä hirveä juttu. Meillä on lähes 4 000 alle 30-vuotiasta nuorta ihmistä työkyvyttömyyseläkkeellä. Se liittyy ennen kaikkea mielenterveyteen, ei ainoastaan siihen, ja nämä kustannukset yhteiskunnalle ovat erittäin voimakkaita. Se on suunnilleen sama kuin 40 000 55-vuotiasta lähtisi työkyvyttömyyseläkkeelle. Se kustannuskuorma on yhteiskunnalle sama kuin tämä, että 4 000 alle 30-vuotiasta lähtee, jos oletetaan, että työmenetykset tulevat jnp. Tämä on erittäin vakava asia.

Ehkä nyt aikaa säästääkseni vastaisin näihin.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

No niin, nyt, arvoisat edustajat, aikataulusuunnitelma on sellainen, että tätä debattia jatketaan tuonne noin 18.30:een, minkä jälkeen sitten hetkeksi puhujalistaan, ja sitten siirrytään omistajaohjausdebattiin kello 19. Tässä on reilut parikymmentä minuuttia meillä aikaa.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pari viikkoa sitten saimme lukea raportin suomalaisyritysten kasvavasta määrästä Virossa. Suomen 24 prosentin yhteisöverokanta on selvästi yli EU:n keskiarvon. Tilannetta pahentaa Ruotsin päätös yhteisöverokannan alentamisesta 22 prosenttiin. Mehän olemme kuulleet moneen otteeseen tässä salissa ja myöskin juhlapuheissa, että pk-yrityksissä on suurin työllistämispotentiaali, mikäli olosuhteet kasvulle luodaan. Selkeä verojärjestelmä, jossa verorasitus on kilpailukykyisellä tasolla, edistää yritysten toimintaa ja saa kasvua aikaiseksi. Kysyn sen tähden ministeri Häkämieheltä: minkälaisia ajatuksia on hallituksella yritysten toimintaedellytyksistä tässä haasteellisessa toimintaympäristössä ja nimenomaan yhteisöveron tasosta?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kahdesta rahamäärältään hyvin pienestä momentista, joilla molemmilla on äärettömän suuri alueellinen vaikutus. Ensinnäkin tuo maakuntien kehittämisraha: En näe järkevänä, että maakuntien kehittämisrahaa nyt leikataan tuon budjettiesityksen mukaisella tavalla. Sillä on kuitenkin alueitten kehittämisen siemenraharoolin kautta erittäin suuri myönteinen vaikutus, euromääräänsä nähden moninkertainen vaikutus, ja näkisin, että päinvastoin tuohon maakuntien kehittämisrahaan tulisi panostaa lisää ja se tulisi myös pitää maakuntien harkintavallassa.

Toinen asia eli tämä kuljetustuki. Sehän on nyt päättymässä ensi vuoden loppuun mennessä. Haluaisin ministeri Häkämiehen näkemystä kysyä: millaiset ajatukset teillä nyt on tuon tuen jatkamisesta? Kuljetustuki ei kuitenkaan vääristä kilpailua täällä kotimaassa, ja näkisin, että sen jatkolle pitäisi löytää mahdollisuudet.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut ilo kuulla, että edustajat laajasti ovat yrittäjähenkisiä. Tällaista tarvitaan tässä maassa, yrittäjähenkisyyttä, koska yritykset luovat työpaikkoja, ja tietysti hallituskin, niin kuin Ihalainen täällä on maininnut nuorten sanssit ja muut.

Puhutaan aina uusista yrityksistä. Meillä on tällä hetkellä maassa kymmeniätuhansia yksin yrittäviä ja perheyrityksiä. Näihin ensimmäisen vieraan työntekijän palkkausasioihin kun kiinnitettäisiin huomioita ja annettaisiin joustoja, meille syntyisi nopealla tahdilla uusia työpaikkoja, ja tähän minä näkisin, että nyt hallituksenkin täytyisi satsata entistä enemmän. Myös oppisopimukseen, sille puolelle. Nythän leikataan siellä oppisopimuksista rahoja. Sinne on panostuksia laitettava. Nämä ovat täsmä- ja tehokkaita toimenpiteitä työttömyyden nujertamiseksi.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies nosti esille tämän yhteisöveron. Se on hyvin tärkeä asia, kun ajattelemme tätä meidän verokilpailuamme, mutta ehkä tärkeämpi asia olisi kuitenkin se, että yritys ei maksaisi veroa, jos pääomat ja voitot jäävät yritykseen. Perustelen tätä sillä, että tämä aiheuttaisi oman pääoman investointeja, todennäköisesti pitkällä aikajänteellä lisäisi työllisyyttä ja lisäisi valtion verotuloja. Hyvänä esimerkkinä tästä toimivat tällä hetkellä energiayritykset, jotka todennäköisesti joutuvat aika lailla investoimaan maakaapeloinnin takia. Tästä väistämättä seuraa siirtohintojen nousu, ja se taas heikentää yritysten kilpailukykyä. Kysynkin ministeri Häkämieheltä: aikooko hallitus noudattaa kohtuullisuutta näiden sähköyritysten maakaapelointivaatimusten suhteen?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus elättää itsensä työllä. Työllisyysmäärärahojen suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen käyttö nimenomaan pitkäaikaistyöttömien ja nuorten osalta on osoittautunut vaikeaksi. Ennen kaikkea esimerkiksi työvoimapalvelukeskuksissa on todettu, että heillä olisi edellytyksiä lähteä tekemään useamman vuodenkin pituisia suunnitelmia, mutta käytännössä rahoitus tulee pätkittäin, minkä takia tämä on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Nyt kysyisin ministeri Ihalaiselta, kun kuntakokeilu on käynnistynyt eri puolilla Suomea, olisiko mahdollista lähteä hakemaan nyt tämmöistä moniulotteistakin näkökulmaa ja uutta näkökulmaa, jossa ihmisten palveluiden tarpeitten näkökulmasta haettaisiinkin uudenlaista rahoituskokonaisuutta, jolla tämä palvelutarve ja pitkäjänteisyys pystyttäisiin turvaamaan yhdessä, jossa kunta ja valtio yhdessä lähtisivät myös rahoituksellisesti hakemaan uudenlaisia työskentelytapoja ja rahoitusmalleja, joilla turvattaisiin näitten ihmisten näkökulmasta tämä pitkäjänteinen rahoitus ja palveluiden saatavuus.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvioesityksessä todetaan, että ely-keskukset edis- tävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla. Lahdessa sijaitsee yksi näistä 15 ely-keskuksesta. Päijät-Hämeestä saadaan puolentoista miljoonan suomalaisen juomavesi. Sen vuoksi alue onkin poikkeuksellinen. Mutta pohjavesialueen haavoittuvaisuus edellyttää elinkeinoelämältä erityisiä ympäristönsuojelullisia toimia ja kalliita investointeja. Näissä asioissa on Hämeen ely-keskuksella ollut merkittävä osaaminen ja erityisesti paikallistuntemusta. Ely-keskuksille on kuitenkin tulevaisuuteen asetettu isot säästövaatimukset, joiden kasaan saamiseksi ely-keskukset joutuvat pohtimaan rakenteellisia muutoksia.

Ministeri Ihalainen on kirjalliseen kysymykseeni vastannut, että ely-keskusten säästötoimenpiteiden aiheuttamiin muutoksiin varautuminen vaatii määrätietoisia sopeuttamistoimia, joiden suunnittelu ja toimeenpano käynnistetään välittömästi. Kysyisinkin ministereiltä, millä tavoin näitä ely-keskusten toimintoja on päätetty tehostaa niin, että nämä tarvittavat erityisresurssit ja paikallisosaaminen eivät Päijät-Hämeestä karkaa, ja miten näette erityisesti tämän Hämeen ely-keskuksen tärkeän toiminnan jatkuvuuden turvaamisen.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joskus nopeus ja nopeat toimet ovat paikallaan, kun ollaan suonsilmässä, mutta jos yhtään on kantoa jalkojen alla, niin silloin kyllä kannattaa hetki pysähtyä miettimään. Tästä tervehdin ilolla ministeriä siitä, että rikkidirektiiviasiassa ja siihen kompensaatioon liittyvissä asioissa hetki mietitään ja katsotaan, mitkä ovat ne oikeasti vaikuttavat asiat, ja tehdään siellä sitä täsmätyötä. Ihan samalla tavalla: edelleenkin painotan varsinkin tämän ict-sektoriin liittyvän suuren työttömyysaallon kohtaamisessa sitä, että saadaan ne täsmätoimenpiteet, täsmäkoulutukset toimimaan; tähän liittyen ei pelkästään koulutuksena vaan myös neuvontapalveluina, erilaiset yrityspalvelut, yritysneuvontapalvelut, koska monella se ensimmäisen yrityksen perustaminen on se iso kynnyskysymys ja sitä osaamista ei välttämättä löydy, joten aivan kuten ministeri Ihalainen sanoi, niin neuvontapalveluissa tämä (Puhemies koputtaa) talouskysymys ei ole ihan vielä kestävällä pohjalla. Toivon, että siihen kiinnitetään huomiota.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomihan tarvitsee nyt ennen muuta teollisia menestystarinoita. Pohjois-Suomen matkailu on yksi tällainen. Ajatellaanpa vain semmoisia nimiä kuin Ruka, Pyhä, Suomu, Luosto, Salla, Saariselkä, Levi, Ylläs, Olos, Kilpisjärvi ja monia monia muita: tulovaikutus 600 miljoonaa euroa, työllisyysvaikutus viitisentuhatta työpaikkaa. Nyt on käynnistetty ulkomaan markkinointiprojekti liki 6 miljoonaa. Mek osallistuu siihen liki miljoonalla.

Nyt on noussut taivaalle synkkiä pilviä. Nimittäin Finnair on ilmoittanut, että näiden liittymälentojen Helsingistä näille matkailukentille Kuusamoon, Ivaloon, Kittilään aikataulut rukataan niin, että pahimmassa tapauksessa nämä ulkomailta tulevat matkailijat joutuvat odottamaan Helsingin kentällä tuntikaupalla, jopa yöpymään. Matkanjärjestäjät Euroopassa ilmoittavat, että tämä ei käy. Nyt on tullut jo merkittävästi peruutuksia. Tämä huoli on kyllä välitetty jo ministeri Hautalalle, mutta mielestäni se kuuluu ennen muuta myös teille, ministerit Häkämies ja Ihalainen, koska tässä on kysymys merkittävästä uhasta, joka on syntynyt. Tähän täytyy pystyä (Puhemies koputtaa) hallituksen saamaan korjaus aikaan.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Häkämieheltä kolmen maakunnan rajapinnassa elikkä Oulun läänin Pyhäjärvellä sijaitsevasta Laguna-hankkeen mahdollisesta sijoituspaikasta tulevaisuudessa, joka oli edellisessä hallituskaudella TEMin asia, TEMin projekti; elikkä mitä tälle hankkeelle tällä hetkellä kuuluu, ja oletteko tätä edistämässä?

Toinen kysymys ministeri Ihalaiselle työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta ja sektorien välisestä keskustelusta. Olen ilmaissut täällä salissa huoleni — ja moni muu — siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on mitä ilmeisimmin jonkinasteinen työvoimapula jo olemassa. Käyttekö tätä sektorien välistä keskustelua, ja onko teidän mahdollista ottaa kantaa siihen, kuinka joustavasti tämmöistä aikuiskoulutusta pystytään sosiaali- ja terveydenhuollon alalle lisäämään?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 190 miljoonaa innovaatiokannustimeen, hyvä. Niitä perusteita nyt sitten vain täytyy muuttaa, koska niillä, mitä nyt on pohjassa, ei vähennys varmastikaan ole 190 miljoonaa. Otan hyvin tyytyväisenä vastaan sen, että ministeri sitoutuu siihen, että näitä perusteita muutetaan nyt kaikesta päättäen sitten. Kuitenkin te vähennätte vaalikauden aikaan 85 miljoonaa euroa suoraa innovaatiorahoitusta. Monien tutkijoiden mielestä suora innovaatiorahoitus on ainakin kaksi kertaa, kenties kolme kertaa tehokkaampaa kuin verotuksen kautta aiheutettu. Kokonaisuutena ne vaikutukset jäävät sitten suurin piirtein plus miinus nollaan. Kaiken lisäksi tässä ajassa, mitä nyt eletään, tarvitaan paljon voimakkaampia toimenpiteitä yrittäjyyteen, innovatiivisuuteen, vientiin ja kansainvälistymiseen, kaikkeen tähän kokonaisuuteen. Hyviä ehdotuksia mutta tähän tilanteeseen ei välttämättä vielä ollenkaan riittäviä.

Toinen yksityiskohta liittyy tähän energiaan, mistä te, ministeri, puhutte. Teidän puheestanne sain sen käsityksen, että uusiutuvaa merkittävästi lisätään. Nyt te kiristätte reippaasti (Puhemies koputtaa) turpeen verotusta, laskette kotimaisen uusiutuvan energian, nimenomaan puun käytön tukea, ja kokonaisuus käytännössä on se, että (Puhemies koputtaa) nimenomaan kivihiilen kilpailuetu suhteessa puun ja turpeen yhteiskäyttöön merkittävästi paranee. Monella paikkakunnalla valmistaudutaan tällä hetkellä käyttämään kivihiiltä. Millä tavalla (Puhemies koputtaa) tämä on perusteltu? Kaiken lisäksi tämä johtaa siihen, että kaukolämmön kilpailukyky heikkenee suhteessa muihin energiavaihtoehtoihin.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen on varmasti pannut merkille myös toisen talousarvioon liittyvän seikan eli sen, että energiaverotuksessa verotuksen painopistettä siirretään kohti hiilidioksidipäästöjä. Se toki parantaa muiden polttoaineiden kuin kivihiilen kilpailukykyä, eli kivihiiltä yritetään kyllä suitsia toista kautta.

Olisin palannut tähän edustaja Myllykosken esittämään pohdintaan siitä, uhkaavatko meidän meriliikennettämme nyt sitten uudet ympäristövelvoitteet. Parhaillaan kai on valmisteilla erilaisia sopimuksia tai rajoituksia typenoksidipäästöille. Energiatehokkuutta pyritään parantamaan meriliikenteessä ja hiilidioksidipäästöihinkin jossain vaiheessa varmaan päästään puuttumaan. Tietysti on tärkeää valita mahdollisimman kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseksi, ja yksi tapa on se, että rajoitteet koskevat alkuun vain uusia laivoja, jolloin kustannukset voidaan minimoida. Mutta ei kyllä kannatta säikkyä kaikkea ympäristönsuojelua edes näitten rikkipäästörajoitusten vähän huonojen kokemusten perusteella. Suomen kaltaisen pienen maan etu on nimenomaan se, että ympäristönsuojelua edistetään kansainvälisin sopimuksin. Sittenhän vasta meidän kilpailukyvylle huonosti käy, jos me pienenä maana yritämme itse (Puhemies koputtaa) rajoittaa päästöjä ja muu kansainvälinen yhteisö ei ole mukana.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Nyt, arvoisat edustajat, jos pystyisimme tiivistämään kysymyksiä, niin me ehkä pääsisimme koko tämän pyydetyn listan läpi. Se riippuu nyt teistä.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä kuin tässä edellä, eli Suomen kannattaa nimenomaan olla siinä joukossa, joka pitää huolta kireistä ympäristönormeista, koska siitä myös teollisuutemme hyötyy. Siinä on se mahdollisuus meille.

Mutta haluaisin nyt tässä yhteydessä kiittää työministeri Ihalaista muun muassa siitä, että kuluttajajärjestöt pystyvät tulevaisuudessa toimimaan entistä paremmin. Pidän myöskin erittäin tärkeänä sitä, että olette voimakkaasti panostanut kaiken muun ohella maahanmuuttajien kotoutukseen.

Mutta kysymys: kun, kiitos hallituksen, näitä rakennemuutosrahoja ja muita tukia elinkeinoelämään ja kasvuun annetaan, millä tavalla otetaan huomioon eri paikkakuntien ominaispiirteet, siellä olevien yliopistojen, tutkimuslaitosten mahdollisuudet kehittää uutta osaamista? Ajatellaan nyt vaikka (Puhemies koputtaa) Itä-Suomen yliopistoa ja siellä puuosaamista ja vaikka sitä nanoteknologiaa, joka täällä tuli jo esille.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Me kaikki olemme yksimielisiä varmasti siitä, että työ on se, mitä pitää tähän maahan saada, ja se, mikä sitä työtä tuo, on yritykset, menestyvät yritykset. Meillä on kuitenkin tuhansia yrityksiä, joissa yrittäjät ovat ikääntyneitä, siellä tullaan sukupolvenvaihdosikään. Tähän liittyen kysyisin ministeri Häkämieheltä, kun hallitus esittää perintö- ja lahjaveroon uutta väliaikaista 19 prosentin veroluokkaa yli miljoonan euron perinnöille ja lahjoille ja jo aiemmin ylin veroprosentti nostettiin 16 prosenttiin yli 200 000 euron perinnöistä. Nämä toimet erityisesti vaikeuttavat perheyritysten, maatilojen, metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, ja se on mahdollisesti pois sitten siitä työllistävyydestä jatkoa ajatellen. Keskustan johtamalla hallituskaudella kokoomus oli mukana tekemässä kevennyksiä perintöverotukseen, mutta nyt kyllä kysyisin, miksi kokoomus nyt on kiristämässä perintöverotusta. Millä keinoilla sukupolvenvaihdoksia te aiotte, ministeri Häkämies, edistää?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn vuolaasti niihin kiitoksiin, joita ministeri Häkämies on saanut näistä ymmärtääkseni yhteensä 300 miljoonan euron kasvupanoksista. Jatkaisin tuota edustaja Östmanin kysymystä: onko niin, että meillä mahdollisesti on myös pahan päivän varalta takataskussa käytettävissä jonkunlainen Viron veromalli sovellettuna?

On myös upea asia, että hallitus panostaa monin tavoin tähän nuorten työllistymiseen ja työurien pidentämiseen erityisesti alkupäästä, mutta nyt toreja kiertäessäni tapaan kuitenkin aika usein myös viisikymppisiä työttömiä, jotka kokevat työllistymiskynnyksen olevan kovin korkea. Kysyisinkin ministeri Ihalaiselta, mitä toimia ikääntyneempien työtä vailla olevien suhteen on tarkoitus tällä budjettikaudella toteuttaa.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalainen otti esille tämän kaupan keskittymän, joka on tällä hetkellä kahden ketjun hallinnassa, ja tämä on tärkeä asia, mutta luulen, että se ei ihan tällä Alkon sijoittamisella ratkea. Tässä on hiukan syvällisempiä ongelmia, jotka menevät aina sinne kaavoitukseen asti. Samat henkilöt sekä istuvat kaupan hallinnossa että myöskin istuvat päättämässä kaavoituksesta, ja parhaimmillaan — tai oikeastaan voi sanoa: pahimmillaan — myöskin valmistelemassa kaavoitusta.

Mutta oppisopimuksesta ihan vielä nopeasti haluaisin kysyä sitä, kun oppisopimuksissa ovat käytännöt eri puolilla maata erilaiset, voidaanko tätä yhtenäistää te-keskuksissa, että ne olisivat samanlaiset joka puolilla Suomea.

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jatkan vielä oppisopimuksesta. Ministeri Ihalainen, totesitte, että oppisopimuskorvauksia kohennetaan, mutta budjettikirjan mukaan kiistaton fakta on, että oppisopimustoiminnasta leikataan 31 miljoonaa euroa.

Mutta vielä oppisopimusten luonteeseen ja niitä kohtaan kohdistuviin muutospaineisiin, lähinnä työnantajien taholta. Luin virkamieshaastattelun pari viikkoa sitten. Siinä todettiin, että pohdinnan alla on pyrkimys muuttaa oppisopimussuhteita ja viedä niiden työsuhteen status ja asema työehtojen osalta. Haastattelussa viitattiin eurooppalaisiin esimerkkeihin. Onko näissä pohdinnoissa perää? Onko tällaista pohdintaa ministeriöiden sisällä?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Jatketaan vielä jonkin aikaa. Myönnän vielä seuraavat tällä listalla olevat seitsemän vastauspuheenvuoroa ja sen jälkeen ministereille lyhyet loppupuheenvuorot, elikkä edustajat Pelkonen, Torniainen, Kivelä, Eloranta, Niikko, Kärnä ja Skinnari.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppisopimuskoulutukseen myös ja lyhyesti: eli kun ongelmaisin ryhmä oppisopimuskoulutuksen kannalta ovat alle 17-vuotiaat, joita palkkaaville yrityksille ei voida ymmärtääkseni maksaa palkkatukea, niin onko tähän tulossa minkäänlaista muutosta?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Syyskuussa on tullut tietoja yt-neuvotteluista ja irtisanomisista lähes joka päivä, ja ne ovat koskeneet varmaankin yli tuhatta henkilöä. Puhutaan äkillisen rakennemuutoksen alueista, otetaanpa esimerkiksi vaikka Kymenlaakson maakunta. Siellä on metsäteollisuuden rajuja irtisanomisia ollut aikaisemmin, puolustusvoimauudistuksen vaikutukset, ja nyt budjetissa on esimerkiksi Haminan vankilan lakkauttaminen, hovi- ja hallinto-oikeuden siirto muualle; ja nyt vielä tänä päivänä esimerkiksi Suomen suurimmassa satamassa, Haminassa, toimivan Steveco-yhtiön irtisanomiset, lähes sata henkilöä. Oikeastaan herääkin kysymys: eikö tällainen maakunta jo pitäisi nimetä pysyvän rakennemuutoksen alueeksi, ei äkillisen rakennemuutoksen alueeksi?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitkäaikaisessa ystäväpiirissäni on useampi tuore tapaus tilanteesta, että on pudottu peruspäivärahalle. Näillä jokaisella on työhistoriassa työttömyysjaksoja, mutta ei tällaisia tilanteita. Nämä yksittäiset esimerkit peilaavat sitä, millainen on varhaisikääntyvän työmarkkinatilanne, jos hän on vähän koulutettu. Viisikymppiset eivät ole vähän koulutettuina houkuttelevaa työvoimaa.

Mitä hallitus tekee tällaisten henkilöiden saamiseksi täsmäkoulutuksen piiriin erityisesti nyt, kun jatkuvasti kuulemme uutisia irtisanomisista? Olisiko viisasta suunnitella huolellisemmin räätälöityä koulutusta sen vuoksi, että työvoimahallinnon koulutuksen tarkoituksenmukaisuudesta valitettavan usein kuulee (Puhemies koputtaa) halveksivia ilmaisuja?

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että nämä 110 000 nuorta, jotka ovat syrjäytymisvaarassa, saavat nyt apua näiden nuorisotakuumäärärahojen muodossa, ja on kiva, että on monenlaisia hyviä asioita tekeillä — hyvä näin.

Kunnissa on parhaillaan ensi vuoden talousarvioiden laadinta hyvässä vauhdissa, mutta nuorisotakuun käytännön toteutuksista eivät kunnat ole saaneet vielä juurikaan ohjeistusta tai tietoa siitä, kenellä on vastuu mistäkin nuorisotakuun osa-alueesta eli mikä on kunnan vastuu, koulutuksen järjestäjien, ammattiopistojen, koulutuskuntayhtymien tai työvoimahallinnon vastuu. Eli milloin tuonne kentälle saadaan ohjeistusta ja selkeä vastuunjako siitä, miten tämä nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan käytännössä? Tämä on aivan olennaista tämän nuorisotakuun onnistumisen kannalta, että tämä tiedonvälitys ja vastuutus onnistuu hyvin ja varhaisessa vaiheessa.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa työministeri Ihalainen, yritysten osallistuminen ammatilliseen koulutukseen on nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kannalta elintärkeää. Sivistysvaliokunta tutustui muu-tama kuukausi sitten Sveitsissä heidän oppiso- pimuskoulutusmalliinsa. Peruskoulun jälkeen Sveitsissä 25 prosenttia aloittaa lukion ja 75 prosenttia oppisopimuskoulutuksen. Suomessa on totuttu sanomaan, että Keski-Euroopassa on pitkä perinne oppisopimuskoulutuksella mutta se ei suuressa määrässä Suomeen sovellu.

Yhden asian voisimme kuitenkin kokeilla: Sveitsissä yritykset julkistavat avoimet oppisopimustyöpaikat, joihin haetaan peruskoulun viimeisellä luokalla. Sitä ennen on toki työelämäharjoittelujaksot Sveitsissäkin. Tarjonta ja koulutus kohtaavat siellä aidosti, ja nuorisotyöttömyys on lähes tuntematon käsite. Miten hallitus voisi edistää oppisopimuskoulutuksen suosiota, sillä 90 prosenttia heistä työllistyy koulutuksen jälkeen?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmatieteen laitoksen tietokannat vapautetaan pikkuhiljaa kaikkien käyttöön. Onko ministeriössä jo ennätetty arvioida sitä, miten paljon tämän tietokantojen vapauttamisen kautta mahdollisesti syntyy uusia innovaatioita ja sitä kautta työpaikkoja, koska jokainen työpaikka on äärimmäisen tärkeä synnyttää Suomenmaahan?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Venäjä viime vuonna budjettimietintöä valmisteltaessa työ- ja elinkeinojaostossa nostettiin tärkeään asemaan. Korostettiin Venäjä-ministeriryhmän merkitystä ja vaadittiin, että annetaan selonteko eduskunnalle. Mitä Venäjä-ministeriryhmä on nyt käytännössä oikeastaan tehnyt?

Sitten työharjoittelu ulkomailla. Toivoisin, että tästä 550 miljoonasta — vai mikä se nyt käytännössä yhteensä onkaan — tapahtuisi myös työharjoittelua ulkomailla. Otetaan nyt vaikka juuri nämä espanjankieliset alueet: suomalaiset oppisivat paitsi uusia vientialueita myös asianomaisen maan kieltä ja tapoja ja muita. Se ei tule kuitenkaan, vaikkapa nyt sitten tämä tappiokierteessä oleva Finnair, Finnairin koneella.

Sitten olisin vielä kysynyt tästä kotouttamisesta. Minulle on kerrottu, että tässä kotouttamisen työllisyyden edistämisessä, jossa esimerkiksi suomen kielen opetuksesta kauniisti puhutaan, on määrärahoja vähennetty eikä suinkaan lisätty.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

No niin, arvoisat ministerit, sitten tiiviit loppuyhteenvedot. Ministeri Häkämies aloittaa.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Edustajat Östman ja Mäkelä kysyivät tästä Viron veromallista. Kun tätä asiaa pohdiskeltiin ja hallituksessa päätettiin, todettiin, että yhteisöveron veronkevennysvara ei ole sen kaltainen, että voitaisiin tehdä tässä vaiheessa tämmöinen ikään kuin jättiloikka, ja päädyttiin näihin täsmätoimiin, tähän 300 miljoonan kasvupakettiin. Varmasti se jää tulevaisuutta varten mietittäväksi. Viron mallin vahvuushan on juuri siinä, että silloin kun se raha jää siihen yritykseen, työllistämiseen, investointeihin ja kehittämiseen, niin se on verotonta. Olen pitänyt elossa sitä ajatusta, että rajoitettuna, esimerkiksi niin, että se tukisi kasvua ja työllistämistä, sitä saattaisi olla perusteltua Suomessakin harkita.

Edustaja Korhonen, maakuntien kehittämisrahaa valitettavasti joudutaan leikkaamaan, se on osa näitä valtiontalouden säästöjä. Ne ovat kaikille ministeriöille, ja myöskään TEM ei ole tässä suhteessa jäänyt poikkeukseksi.

Edustaja Eestilä nosti tärkeän asian esille, eli viime vuodenvaihteesta muistamme nämä myrskyt ja niistä aiheutuneet sähköjakelun häiriöt. Tähän liittyvä lakiesitys on tulossa ihan lähiviikkoina eduskuntaan, ja on totta, että siinä asetetaan haasteita kaapeloinnin lisäämiseksi. Me olemme jälkijunassa Ruotsiin nähden, ja näin ollen kunnianhimon tasoa pitää nostaa. Ehkä voisi sanoa hyvin tärkeänä pointtina sen, että kun liikenneministeri on ollut niinkin myötämielinen, että on valmis harkitsemaan tieliikennelain muutosta niin, että ne kaapelit silloin, kun liikutaan teiden läheisyydessä, voidaan siihen välittömään yhteyteen, siihen pientareelle laittaa, niin tuo on kolmanneksen halvempaa. Eli siinä mielessä se on tulevaisuutta, että kaapelointia lisätään, sitä vauhditetaan ja myöskin lainsäädännöllä sitä edellytetään.

Ely-keskusten osalta meillä on mittavat säästöt tehtävänä, yli 30 miljoonan säästöt, kuitenkin niin, että ensi vuoden osalta mitään henkilöstöön kohdistuvia paineita ei ole. Tämän osalta meillä on eri ministeriöiden kesken selvitystyö käynnissä, että miten nuo säästöt hanskataan.

Edustaja Matikainen nosti tärkeän asian esille: millä tavalla nämä yrityspalveluorganisaatiot toimivat. Viittaan vain tähän Team Finlandin perustamiseen ja hyvin vahvasti Finlandia-talolla nousseeseen ajatukseen tämmöisestä ensimmäisen kontaktin periaatteesta: että yrityksiä ei pompotella luukulta toiselle tai organisaatiosta toiselle, vaan että kaikki ikään kuin ottaisivat vastuuta ja tämmöinen ensimmäisen kontaktin periaate toteutuisi.

Edustaja Rundgren, olen tietoinen, ja varmasti myös työministeri, tästä Finnairiin liittyvästä haasteesta ja matkailunäkymistä. Olen menossa viikonloppuna muun muassa Kuusamoon ja tapaan matkailuväkeä ja kaivosväkeä ja uskon, että tämä asia nousee esille.

Pyhäjärven Laguna-hankkeesta pidimme juuri muutama päivä sitten palaverin ja ajastimme tilannetta. On tarkoitus, että kaikki asianosaiset, ennen kaikkea Tekes, Akatemia, Pohjois-Pohjanmaan liitto, lähiviikkoina kokoontuvat yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Siinä on ollut vähän haastetta, kuinka korkealle tuo hanke esimerkiksi Akatemian kriteeristössä nostetaan. Mutta kun kysyitte, missä mennään, niin vuodenvaihteeseen mennessä varmasti tietynlainen tahtotila tulee punnituksi.

Edustaja Pekkarinen, Tekesiin liittyvät säästöt kohdistuivat tälle vuodelle. Sen sijaan tämä kasvupaketti on sitten kolmivuotinen eli 300 miljoonaa joka vuosi. Eli kyllä ne t&k-innovaatiorahat kasvavat, harmitti se sitten tai ei.

Edustaja Tynkkynen, ihan totta, verolla, juuri tuolla hiilidioksidiverolla, ja edelleen tuolla kaasutinpreemiolla ja sitten tämän syksyn aikana tehtävillä linjauksilla uskon, että me pidämme huolta siitä, että bioenergia suhteessa kivihiileen pysyy kilpailukykyisenä vaihtoehtona.

Edustaja Torniainen, valitettavaa juuri on, että ei ole enää kysymys äkillisistä rakennemuutoksista. Kun UPM lakkautti Myllykosken tehtaan, seurannaisvaikutuksena Haminan satamassa vähennetään sata työntekijää — ihan puhdas syy- ja seurausvaikutus. Me elätämme toivetta, että Myllykoskelle syntyisi korvaavaa toimintaa, ei välttämättä sitä samaa, mutta jotakin muuta, ja siitä on sinänsä vielä ihan positiivinen odotusarvo.

Edustaja Skinnari, Venäjän osalta on varmasti monenlaisia hankkeita, mutta jos nyt yhden asian nostaa, niin kyllähän nämä rajan ylitykseen liittyvät infrapaketit ovat melkoinen satsaus kolmeen eri rajanylityspaikkaan. Niillä pyritään sujuvoittamaan rajan ylitystä, joka koskee paitsi elinkeinoelämää myös ennen kaikkea matkailua ja ostoturismia. Sehän on kasvussa ja tuo Suomeen lisää työtä ja työpaikkoja.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kiitoksia, ministeri Häkämies, ja sitten ministeri Ihalainen.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Korhonen kyseli tämän alueellisen kuljetustuen tilanteesta. Tottahan se on, että sen tässä nykyisessä muodossaan on tarkoitus päättyä 2013 mennessä, joskin sitten vielä niitä korvauksia vuodelle 2014 maksetaan. Tänä vuonnahan siihen on nyt maksettu semmoiset 5,9 miljoonaa euroa.

Se on sitten eri asia, kun me mietimme ylimalkaan näitten yritystukien tulevaa kehittämistä ja sitä, kun niitä vähennetään, kootaan, löytyykö sitten jotakin tapaa, jolla tähän asiaan voidaan puuttua. Mutta nykymuodossaan alueellinen kuljetustuki on siis päättymässä 2013, ja osittain sitä maksetaan vielä 2014. Se liittyy siihen, että yritystukia yli 100 miljoonalla on tässä leikattu, mikä on ollut semmoinen yleinen tahto yhteiskunnassa. Tämä on osa tätä. Mutta pohditaan nyt sitten näitten uudistusten jälkeen, minkälaisen muodon tämä asia saa.

Edustaja Kokko viittasi palkkajoustavuuden merkitykseen nuorten työllistämisessä, ja nykyisinkinhän se on niin, että oletpa oppisopimuskoulutuksessa tai tuletpa työelämään, niin siellä on alimman palkkaryhmän alapuolella 20—30 prosenttia pienemmät harjoittelu- ja oppisopimuspalkkaukset, mikä on juuri sen kynnyksen madaltamista, niin että tätä on tässä mielessä jo toteutettu, ja näinhän sen pitää ollakin.

Edustaja Kiljunen puhui näistä kuntakokeilun tavallaan uusista ideoista. Kuntakokeilussahan onkin juuri se idea, että pitäisi miettiä tämmöisiä uusia polkuja, uusia ideoita, joita voitaisiin sitten katsoa, ja sitä, tarvitaanko myös lainsäädännöllisiä muutoksia tämän matkan varrella. Sitä valmiuttahan meillä on.

Ministeri Häkämies puhui näistä ely-keskuksista, mutta minä haluan sanoa sen, että minä olin eilen nimenomaan Lahden ely-keskuksen vieraana. Lähtökohtahan on se, että tämän eduskuntakauden aikana maassamme on 15 ely-keskusta, siitä on lähdetty, ja Lahti on niistä yksi. Mutta näitä säästötavoitteita me joudumme miettimään, työjakoa joudumme miettimään. Tätähän työtähän nyt selvityshenkilö Saaren johdolla tehdään, ja niihin ehdotuksiin palataan.

Edustaja Mattila pohti sitä, voiko työvoimapoliittisella koulutuksella olla parempaa käyttöä myös sosiaalialan koulutuksissa. Minusta voisi olla, mutta meidän ministeriömme tehtävä nyt ei ole sitten ottaa vastuuta siitä, miten tämä organisoidaan. Mutta tarpeet ovat suuria, ja koulutuksen, myös työvoimapoliittisen koulutuksen, pitää reagoida näihin tarpeisiin. Ehkä tämän voisi tästä sanoa.

Edustaja Myller kiinnitti huomiota kuluttajajärjestöihin. Totta kai meille on laadittu uusi kuluttajapoliittinen ohjelma valtioneuvoston päätöksen tasolla, ja kuluttajajärjestöjen rahoituksellista pohjaa on hieman vahvistettu, koska tämä kansalaisyhteiskunta näissä asioissa on tärkeä toimija.

Maahanmuuttaja- ja kotouttamisasioitten osalta on niin, että meillä on 95 miljoonaa kuntakorvauksiin nyt käytettävissä. Se summa pieneni sen takia, että nämä tarpeet vähän vähenivät. Perheenyhdistämistarpeet tulivat vähäisemmiksi kuin aikaisemmin. Se johtui siitä. Mutta muuten me olemme lisänneet esimerkiksi työvoimapoliittiseen koulutukseen maahanmuuttajille suunnattua koulutusta 5 miljoonalla. Ja pääkaupunkiseudun aiesopimukseen, joka liittyy tähän kotouttamiseen, laitetaan 2 miljoonaa rahaa, niin että kyllä tässä nyt jonkin verran paukkuja myös tälle puolelle laitetaan. Tässä oli oikeastaan myös vastaus edustaja Skinnarin tätä koskevaan kysymykseen.

Nuorisotakuusta ja sen toimivuudesta. Edustaja Eloranta kysyi tästä työnjaosta kuntien ja muiden toimijoitten välillä. Se perustyönjakohan on selvä. Koulutustakuun periaatteesta pitäisi vastata kuntien ja sitten tästä muusta yhteistyössä tietysti valtion ja toisaalta sitten elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden. Tähän perustyönjakoon tässä pitäisi päästä, ja minä uskon, että siihen päästäänkin.

Se on totta, niin kuin edustaja Niikko sanoi, että meillä on pitkät perinteet Sveitsissä, Itävallassa, Saksassa oppisopimuskoulutuksessa myös nuorisoasteen koulutusmuotona. Suomessa se tehdään kiinteämuotoisessa peruskoulussa. Meillä on paljon opittavaa näistä uusista malleista. Ajattelen vain näinkin, että yksi idea voisi olla se, että voisi olla sama oppisopimusoppilas useamman työnantajan kanssa tekemässä oppisopimuskoulutusta, koska yrittäjät usein valittavat sitä, että se on aika pitkä sitoutuminen. Jos siinä olisi useampi työnantaja samalla oppisopimusoppilaalla, niin se olisi yksi idea. Ja pitäisikö yhdistää jotain työpajatoimintaa ja oppisopimuskoulutusta, hakea tämmöisiä joustavampia, työkeskeisiä muotoja juuri niille nuorille, usein pojille, (Puhemies koputtaa) jotka tavallaan tarvitsevat tämän tyyppistä koulutuspalvelua? (Puhemies koputtaa) Tämmöisiä ideoita on hyvä kehittää, ja kaikki ideat ovat nyt tervetulleita tähän keskusteluun, jota tässä käydään.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kiitoksia, ministeri Ihalainen! Nyt siirrymme hetkeksi puhujalistaan.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi on ajautunut kauppataseen ja vaihtotaseen kaksoisvajeeseen. Syömme tällä hetkellä sananmukaisesti enemmän kuin tienaamme. Talouden kasvu on juuttunut nollan tuntumaan, teollisuuden tuotanto supistuu ja vienti vähenee. Uusien yritysten perustaminen on hidastunut. Suomalaisen tuotannon kilpailukyky, nimenomaan hintakilpailukyky, ei niinkään reaalinen kilpailukyky, on heikentynyt muutamassa vuodessa merkittävästi. Tuloratkaisut eivät ole olleet ympärillä pyörivän maailman totuuden ja todellisuuden mukaisia. Irtisanomiset ja niiden uhka kasvavat kaikkialla koko ajan. Työttömyyden kasvu on silti vielä ollut maltillista. Osin tämä tietysti on seurausta siitä, että työvoiman tarjonta supistuu kuluvana vuonna jo erittäin merkittävästi lähes 20 000 henkilöllä. Toisaalta tämä tapahtuu myöskin siksi, että tuottavuuden kasvu on jämähtänyt paikoilleen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys sisältää mielestäni joukon aivan oikeansuuntaisia toimenpiteitä tilanteen hoitamiseksi. Jo äsken käydyssä keskustelussa vahvasti olivat esillä elinkeinotoiminnan erilaiset kannustimet. Kertaan vielä niihin liittyen sen, että sekä innovaatiokannustin että bisnesenkelijärjestelyt ovat oikeansuuntaisia siinä ajassa, jolloin ne tehtiin. Kolme neljä vuotta sitten ne olivat siihen tilanteeseen myöskin mitoituksen osalta aivan oikeita ja sattuvia. Tänään kuitenkin tilanne on paljon haastavampi kuin muutama vuosi sitten. Tässä tilanteessa ne ovat riittämättömiä vastaamaan siihen todellisuuteen, jossa suomalainen elinkeino kamppailee maailmalla tilasta viennissä ja täällä tilasta menestyäkseen tänne tulvivan tuotannon kanssa. Tarvitaan siis tässä mielessä paljon vahvempia ja voimakkaampia toimia erityisesti siksi, että samaan aikaan, kun näitä tiettyjä kannustimia tulee, tulee myöskin niitä leikkauksia, vaikkapa tyyppiä Tekesin rahoitus 85 miljoonaa tällä vaalikaudella.

En ollenkaan ymmärtänyt ministeri Häkämiehen äskeistä kommenttia, kun hän sanoi, että verokannustin on joka vuosi. Niin se leikkauskin muuten on joka vuosi. Se leikkaus tulee täsmälleen samalla tavalla joka vuosi niin kuin tulevat nämä verokannustimetkin.

Arvoisa puhemies! Silti parempi kuin ei mitään, ilman muuta, nämä elinkeinoelämän toimeliaisuuteen tähtäävät toimet, mitkä tähän budjettiesitykseenkin sisältyvät. Mutta nämä eivät siis riitä. Tarvitaan suuri ja nimenomaan tähän hetkeen sopiva iso ratkaisukokonaisuus, talouspolitiikan ison pyörän tarkistaminen siihen kohtaan ja siihen tilaan, missä sen tuleekin olla.

Nytkin tämä budjetti perustuu siihen olettamukseen, että euroalueen tilanne säilyy suurin piirtein ennallaan. Väitteeni ja paha pelkoni on, että tilanne siellä tulee olemaan euromaailman kehityskuvan seurauksena vielä huonompi kuin mitä tässä pohjaksi oletetaan. Tämä luo lisäpaineita sille, että Suomen täytyy valmistautua ottamaan vastaan ne haasteet ja yrittää jollakin tavalla lunastaa se oma menestyksensä.

Mitä nyt tarvitaan? Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, erilaisia rakenteellisia uudistuksia, erityisesti palvelurakenteitten uudistamisia, sekä valtion puolella että täällä kuntien puolella. Eri syistä en kajoa siihen nyt tällä kertaa enempää. Mutta tarvitaan myöskin sellaisia investointeja, jotka tähtäävät tässä tilanteessa, juuri nyt, siihen, että niillä investoinneilla rakennetaan jotain sellaista, mikä ennen pitkää kuitenkin pitää rakentaa. Ja tarvitaan sellaisia investointeja, joilla tähdätään sen uuden menestysperustan vahvistamiseen.

Miksi juuri nyt tämäntyyppisiä investointeja maassa tarvitaan? Aivan erityisesti työllisyysperustein, aivan erityisesti siitä syystä, että todellakin se tulevaisuus muutaman vuoden päästä vaatii meiltä ihan erityyppistä kilpailukykyä. Ja se toimintaympäristön muutos ympärillä tarjoaa tähän tietynlaisen mahdollisuuden. Tässä viittaan erityisesti siihen, että Suomi saa tällä hetkellä miinuskorolla rahaa maailmalta. Kun saamme miinuskorolla rahaa maailmalta ja jos se käytetään ei syömävelkaa tänne synnyttäen vaan äsken kuvatun tyyppisiin investointeihin, se kannattaa, mikäli se investointi tuottaa jollakin prosentilla. Jos sen tuotto on yli nolla prosenttia, se investointi kannattaa, ja tämäntyyppisiin investointeihin todellakin vaikka velkarahalla kannattaisi nyt satsata.

Tämäntyyppisten investointien käyttöönoton edellytyksenä on, että samaan aikaan syömävelkaa ei lisätä. Kysymys ei ole siitä, että nyt tarvittaisiin semmoisia suhdannepoliittisia toimenpiteitä, joiden vuoksi pitää investoida, ei. Siis keynesläisen ajattelun sauma ei ole tässä vaiheessa ja tässä paikassa. Ei nyt ole joku sellainen suhdannekriisi, johon pitäisi tyypillisillä keynesläisillä keinoilla vastata. Ei, vaan nyt on sellainen poikkeuksellinen rahamarkkinatilanne, jossa saadaan rahaa miinuskorolla, ja kun saadaan ja kun Suomella nuo haasteet ovat kuvatunlaiset tuossa edessä, niin niihin pitää siitä syystä vastata mielestäni sillä, että investoidaan rohkeasti tuon tyyppisiin asioihin.

Mitä ne vähän tarkemmin ovat? Ne ovat tutkimus- ja kehittämisrahoitus, josta täällä leikataan tavattoman paljon. Ne ovat tie- tai tietoliikenneyhteydet, joista täällä on puhuttu aikaisemminkin, ja joukko muita sellaisia nimenomaan elinkeinoelämän tulevaisuuden menestystä parantavia toimia. Niihin kannattaa nyt investoida.

Tämän lisäksi tarvitaan myös joukko muita toimenpiteitä. Äsken jo mainitsin, että me olemme yksikkötyöhinnassa menettäneet vuodesta 2008 lähtien erittäin paljon. Tämän epäsuhdan korjaaminen olisi välttämätöntä. Tulevat työmarkkinaratkaisut pitäisi nivoa yhteen tämän äsken sanotun investointitarpeen kanssa ja työmarkkinaratkaisuissa nyt yrittää ottaa vähän takaisin sitä, mikä menetettiin 2008, 2009 ja myöskin tässä raamisopimuksessa. Me olemme menettäneet yksikkötyökustannuksissa erittäin paljon meidän kilpailijoille. Suomalainen elinkeino-elämä ei maailmalla eikä maassa ole tästä syystä kilpailukykyinen. Siis tämä äsken sanottu työmarkkinakokonaisuus on toinen tärkeä osa, mitä tässä tarvittaisiin tämän ison pyörän kääntämiseksi oikeaan suuntaan.

Kolmas, minkä tässä mainitsen, on kyllä tämä yritysverouudistus. Minä yhdyn siihen ja olen iloinen siitä, että täällä monet puhuvat nyt tästä Viron mallista. Viron malli voisi olla mielestäni todellakin sitä, että se perusrakenne olisi se, että silloin kun raha jää, se tulos jää siihen yritykseen, sen investointiin, sen kehittämiseen, se olisi verotonta, siihen saakka (Puhemies koputtaa) kun se raha otetaan siitä ulos. Mutta kun se siitä ulos otetaan, siinä tilanteessa se vero voisi olla jopa korkeampi kuin se tällä hetkellä on, koska meillä erityisesti nyt on puute niistä investoinneista, niistä (Puhemies koputtaa) menestysperustaa vahvistavista investoinneista, ja sitä pitäisi katalysoida jollakin tavalla, ja tämä Viron malli tähän tapaan sovellettuna meidän oloihimme voisi olla malli, (Puhemies koputtaa) joka tässä tilanteessa toimisi.

Arvoisa puhemies! Tiedän, että aika on kortilla ja oikeastaan loppu. Palaan vielä ihan viimeisenä yksityiskohtana — kun kuitenkin ensimmäisen kerran käytän varsinaisen puheenvuoron — siihen, että liikenneinfra on todella tärkeä osa kaikkea sitä, mihin äskenkin viittasin. Otan yhden valtakunnallisen hankkeen, Nelostien. Hallitus ei osoita Nelostien peruskorjaamiseen Kirristä ylöspäin senttiäkään. Se oli alun perin vuodelle 2012: sitä oli tarkoitus jatkaa jo tänä vuonna. Sitä ei jatketa, ja hallitus tässä omassa kehyksessään lähtee siitä, että koko hanketta ei jatketa edes tämän vaalikauden vuosien aikana. Minusta se on suuri vääryys. Tässä on hyvä esimerkki niistä toimista, mihinkä sitä investointirahaa tässä tilanteessa pitäisi saada.

Arvoisa puhemies! Ajan olen ylittänyt. Kiitoksia, että puhemies vähän salli ylittää.

Sofia  Vikman  /kok:

Arvoisa puhemies! J. V. Snellmania mukaillen voidaan sanoa, että pärjätäkseen pienellä kansakunnalla on oltava jotakin erityistä ja laadukasta annettavaa. Suomen erityisvahvuus ja suomalaisen menestystarinan kulmakivi on laadukas ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmämme. Koulutus on aina panostus tulevaisuuteen, se on kannattava sijoitus, joka kasvaa korkoa moninkertaisesti sekä yksilön että yhteiskunnan hyväksi.

Lapsen oppimispolun kannalta on tärkeää, että varhaiskasvatus ja siirtyminen alakouluun muodostavat selkeän kokonaisuuden. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen osalta lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön ensi vuoden alusta. Pidän tärkeänä, että varhaiskasvatus on myös hallinnollisesti saman katon alla muiden koulutus- ja opetusasioiden kanssa. Samalla haluan ilmaista huoleni hallinnon siirron mahdollisesta vesittymisestä puuttuvien resurssien vuoksi. Siirron yhteydessä on ehdottomasti varmistettava, että siirtyvien tehtävien mukana siirtyvät myös tarvittavat resurssit.

Arvoisa puhemies! Nyt on oikea aika uudistaa peruskoulua. Vaikka oppimistulokset ovat meillä maailman huippua, perusopetusta on päivitettävä. Reppuunsa älypuhelimen tai iPadin pakkaava koululainen tarvitsee nykyisin tyystin erilaista opetusta kuin muutama vuosikymmen sitten.

Hallitus ei ole jäänyt seisomaan toimettomana, ja olenkin todella tyytyväinen päätökseen jatkaa perusopetuksen kehittämistä haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Esimerkiksi koulujen ilmapiiriä ja sisäilmaa parannetaan tuntuvasti. Homekoulujen korjauksiin ja oppilaitosten perustamiskustannuksiin varataan ensi vuodelle yhteensä 58 miljoonaa euroa. Kokoomuksen viime kaudella käynnistämään perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen satsataan niin ikään tuntuvasti, 60 miljoonaa euroa. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaan kohdennetaan 8 miljoonaa euroa.

Kouluviihtyvyyttä on parannettava myös siten, että opettajat saavat tarvittavat keinot työrauhan turvaamiseksi kouluissa. Opettajat tarvitsevat sekä lisävaltuuksia että uusia keinoja puuttua häiriöihin ja kiusaamiseen. Niin oppilaille kuin opettajille on taattava työrauha ja turvallinen ympäristö. Arkijärjen käytön on oltava sallittua, jopa suotavaa. Se, mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi myöskään olla laki. Kiusaaminen on edelleen vakava ongelma kouluissamme, ja pidän tärkeänä, että kaikkeen oppilaisiin kohdistuvaan kiusaamiseen puututaan. Laki oikeuttaa opettajan ilmoittamaan kuulemastaan kiusaamisesta lapsen vanhemmille, ja on tärkeää, että aikuiset, opettajat ja vanhemmat puuttuvat asiaan välittömästi.

Arvoisa puhemies! Koulutuksen osalta kannatan painokkaasti myös nuorten oppisopimuskoulutuksen vahvistamista, jotta nykyistä useammalle nuorelle avautuisi sitä kautta koulutus- ja työelämäväylä. Olenkin erityisen tyytyväinen hallituksen päätökseen vahvistaa nimenomaan nuorten oppisopimuskoulutusta. Hallitus käynnistää kokeilun, jonka tavoitteena on parantaa yritysten mahdollisuuksia tarjota nuorille oppisopimuskoulutuspaikkoja. Oppisopimuskoulutusta on toistaiseksi hyödynnetty liian vähän, vaikka samaan aikaan tuhannet nuoret ovat jääneet vaille opiskelupaikkaa. On hienoa, että esteitä koulutuksen laajentamisen tieltä karsitaan ja yritykset pääsevät tarjoamaan nuorille sujuvan väylän opintielle ja työelämään.

Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytymisen vakavaan ongelmaan puututaan nyt tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen panostetaan yhteensä 60 miljoonaa euroa. Nuorten yhteiskuntatakuu turvaa vuoden 2013 alusta jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuu on mitä parhain esimerkki ennalta ehkäisevästä toiminnasta, ja se vahvistaa työn ensisijaisuuden periaatetta nuorten elämässä.

Koulutuksen kehittämisen osalta seuraavaksi olisi lukioiden vuoro. Työurien pidentämisenkin näkökulmasta lukion on luontaista tehdä yhteistyötä korkeakoulujen suuntaan. Myös lukioiden opintojenohjausta on kehitettävä ministeri Henna Virkkusen viime kaudella käynnistämän pilottihankkeen pohjalta. Lukiokoulutus on päivitettävä vastaamaan tämän päivän oppimis- ja osaamistarpeita. Lukion on entistä paremmin valmennettava ja valmistettava opiskelijoitaan korkeakouluihin.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys tukee vahvasti lasten ja nuorten yksilöllisiä mahdollisuuksia ponnistaa opinnoissaan ja elämässään eteenpäin. Syystä tai toisesta opintopolulta eksyneet poimitaan nyt mukaan opintojen ja työn piiriin. Satsaukset sivistykseen sekä lapsiin ja nuoriin ovat satsauksia koko Suomen tulevaisuuteen ja hyvinvointiin.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen talousarvioesityksestä täällä keskustelussa on kuullut paljon sanottavan myös sitä, että oppositio ei näe siinä mitään hyvää ja me pelkästään moitimme sitä, mutta se ei pidä paikkaansa. Onhan täällä paljon hyviä esityksiä, eihän sitä ole kiistäminen. Itse sivistysvaliokunnan jäsenenä toki kiinnitän huomiota koulutukseen ja sivistykseen ja nuorten hyvinvointiin, ja nostetaan sieltä nyt hyvänä esimerkkinä vaikka se, että veikkausvoittovaroja lisätään liikunnan kansalaistoimintaan lähes 5 miljoonaa euroa, se nousee 11 prosenttia. Se on erittäin hyvä, että kansalaisjärjestöjen liikuntatoimintaan ruvetaan panostamaan, koska siellä jos jossain saadaan lapset ja nuoret liikkumaan, ja se on ensiarvoisen tärkeätä, varsinkin näinä aikoina.

Mutta samanaikaisesti sitten kuitenkin, kun luetaan muita rivejä, esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisesta leikataan lähes 4 miljoonaa euroa, 13 prosenttia tippuvat niitten investointimäärärahat ensi vuonna. Tämä tyyli on hallituksella kuitenkin vähän se, että otetaan toisesta taskusta ja laitetaan toiseen taskuun. Elikkä nyt esitetään hirveästi kaikennäköisiä toimenpiteitä, kuten nuorisotakuu, että valtavasti käytetään rahaa hyvinvoinnin turvaamiseen ja parantamiseen, mutta samanaikaisesti tehdään merkittäviä leikkauksia opetuksen ja koulutuksen ja tutkimuksen saralta. Miljoonien, kymmenien ja satojen miljoonien leikkauksia samanaikaisesti ei voi korvata sillä, että lisäämme joitain projekteja sen päälle.

Esimerkkinä haluan kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen tulisi ottaa tosissaan masentuneiden, erityisesti nuorten, tilanne ja lisätä resursseja ennalta ehkäisevään työhön heidän terapiaan saamisekseen. Nuorten syrjäytymistä ei onnistuta torjumaan yksistään perinteisin, tilapäisin keinoin, kuten työpajatoimintaa ja etsivää työtä lisäämällä. Se on vain fakta. Ne ovat yksittäisiä välineitä mutta pahimmillaan vain tapa siivota tilastoja kauniimmiksi.

Kunnat eivät pysty tarjoamaan riittävää tukea edes koululaisille ja varsinkaan toisen asteen opiskelijoille. Keskiasteen oppilaitosten mielenterveyspalveluiden tukemiseen on tärkeää panostaa monestakin syystä. Esimerkiksi koko maan laajuisesti lukiopojista — noin kaksi vuotta vanha tilasto — 14 prosenttia ja lukiotytöistä 7 prosenttia kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta. Nämä ovat huikeita lukuja. Eivät kunnat mitenkään pysty vastaamaan tähän tarpeeseen. Hallituksen tulisi antaa ojentava kätensä, koska esimerkiksi Uudenmaan alueella tilanne on vieläkin vaikeampi kuin näissä keskiarvotuloksissa.

Työelämän tai oikeastaan koko yhteiskunnan vaatimukset ovat johtaneet siihen, että yli 400 000 suomalaista syö masennuslääkkeitä. Heistä vain vajaa 4 prosenttia saa Kelan korvaamaa terapiaa. Tämä tarve ei kohtaa tässäkään asiassa. Ja masennuslääkkeitten syöntihän on kymmenkertaistunut 1990-luvun jälkeen, mutta myös ennenaikainen eläköityminen on kymmenkertaistunut samanaikaisesti. Nuoria menee aivan liian paljon eläkkeelle ennen kuin he ovat päässeet edes töihin.

Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin päättää puheen siihen, että uskon, että hallituksella on hyvä tahto. En usko, että te tahallanne haluatte aiheuttaa nuorten syrjäytymistä tai perheiden pahoinvointia. Nythän me puhumme vain joistain marginaaleista siellä budjetin sisällä. Minä nostin näitten esimerkkien kautta esille sen, että katsokaa sitä marginaalia siellä sisällä joltain osin vielä. Aikaisemmassa puheenvuorossa puhuin esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen puolesta. Minun on hyvin vaikea ymmärtää sitä, miksi hallitus haluaa leikata sieltä sen 26 miljoonaa euroa, kun samanaikaisesti tarve olisi paljon suurempi. Toki sitä rahaa tulee takaisin nuorisotakuun puolelta jonnekin nuorten osille, mutta se ei korvaa sitä muuta tarvetta, mitä siellä on.

Arvoisa puhemies! Uskon, että me saamme joitain esityksiä vielä muuttumaan tässä budjetissa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten etukäteen ilmoitetun käsittelyjärjestyksen mukaan meillä on vuorossa seuraava ministerin esittelypuheenvuoro. Ministeri Hautala, olkaa hyvä, tuosta puhujakorokkeelta, noin 5 minuuttia.

Kehitysministeri Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Esittelen täällä vuoden 2013 kehitysyhteistyöbudjettia. Lähtökohtana on se, että hallitusohjelmassa sanotaan, että tavoitteena on varmistaa kehitysyhteistyön määrärahakehitys, jonka puitteissa 0,7 prosentin osuus bruttokansantulosta ja Suomen kansainväliset sitoumukset voidaan saavuttaa. Nämä Suomen kansainväliset sitoumukset sisältävät EU:n piirissä tehdyn sitoumuksen, että saavutamme 0,7 prosentin tason vuoteen 2015 mennessä.

On myös totta se, että jotkut EU-maat ovat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa päätyneet leikkaamaan kehitysyhteistyömäärärahojaan, mutta ihan samalla tavalla on totta se, että muut Pohjoismaat lukuun ottamatta Islantia ovat pitäneet kehitysyhteistyömäärärahansa sekä absoluuttisesti että bktl:n osalta reilusti yli 0,7 prosentissa ja ovat jopa rahoitustaan kasvattaneet ja kasvattamassa. Tällä samalla tiellä on muuten Iso-Britannia, missä on ollut erittäin dramaattisia budjettileikkauksia. Haluankin nyt todeta, että mielestäni kysymys on siitä, mihin viiteryhmään Suomi haluaa tässä yhteydessä kuulua, ja lähden siitä, että Suomi haluaa kuulua pohjoismaiseen viiteryhmään maana, joka pitää kansainväliset sitoumuksensa, joka puolustaa eriarvoisuuden torjuntaa niin omassa sisäpolitiikassaan, kuten hallitus tekee, että myös maailmanlaajuisesti, eli myös maailman köyhät ovat meidän asiamme.

Kehyspäätöksessä on otettu huomioon hallitusohjelman menosäästöjen mukainen kehitysyhteistyömäärärahojen jäädytys siten, että vuosien 2013 ja 2014 varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat ovat euromääräisesti vuoden 2012 tasolla. Hallitusohjelmassa on kuitenkin mainittu, että hallituskauden puolivälissä päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja ohjataan ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Tavoitteena on, että kehitysyhteistyömäärärahojen bktl-osuuden nousu hallituskaudella tapahtuisi tavoitteiden mukaisesti, eli jotta pysyttäisiin tasaisen kasvun polulla kohti 0,7 prosentin tavoitetta vuoteen 2015 mennessä, kehyskaudella tarvittaisiin päästöhuutokaupasta saatavia tuloja vuositasolla kasvavasti arvion mukaan 135—466 miljoonaa euroa.

No, vaikka päästöhuutokauppojen aikatauluista ja niistä saatavien tulojen määrästä onkin epävarmuutta, haluan korostaa sitä, että näistä hallituksen moneen kertaan vahvistamista sitoumuksista on pidettävä kiinni. Ulkoministeriössä viedään parhaillaan läpi viime helmikuussa hyväksyttyä hallituksen kehityspoliittista toimenpideohjelmaa. Tarkoituksena on se, että pystytään aiempaa paremmin vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin ajanmukaisin keinoin. Korostamme kehitysmaiden oikeutta luonnonvaroista saataviin hyötyihin. Pitkäaikaisille yhteistyömaille ollaan laatimassa tavoitteellisia ja strategisia maaohjelmia. Niiden avulla saadaan myös eri toimijat pelaamaan paremmin yhteen eli saadaan enemmän ja parempia kehitystuloksia. Pysyvät kehitystulokset nimittäin edellyttävät pitkäjänteistä työtä, ja se puolestaan edellyttää rahoitusta, joka on ennakoitavissa.

Perinteistä kehitysapua täydentävien uusien, innovatiivisten rahoituslähteiden rooli tulee kansainvälisesti jatkossa korostumaan, ja onkin todettava, että tämä Suomen hallituksen päätös käyttää päästöhuutokauppatuloja kehitysyhteistyörahoitukseen on yksi innovatiivinen rahoituskeino. On näin pystyttävä vastaamaan pitkän aikavälin kehityshaasteisiin, joissa virallinen kehitysapurahoitus pienentää koko ajan osuuttaan ja tilalle tulee muita kehitykseen vaikuttavia rahavirtoja, myöskin kasvavassa määrin yksityiseltä sektorilta, kun esimerkiksi Afrikan maissa alkaa olla taloudellisesti kiinnostavia toimintamahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Haluankin sanoa, että yhteistyössä kauppaministeri Stubbin kanssa olemme päättäneet matkustaa Afrikkaan tutkimaan, miten suomalaiset yritykset voivat entistä paremmin osallistua kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen omista lähtökohdistaan. (Mauri Pekkarinen: Se on oikea ratkaisu!) — Hyvä, kiitos edustaja Pekkarinen.

Suomi on aloittanut tämän työn kehitysyhteistyörahoituspohjan kasvattamiseksi ryhtymällä syyskuun alusta puolivuotiseksi puheenjohtajaksi niin sanottuun kansainväliseen innovatiivisten rahoituslähteiden ryhmään, joka on Ranskan perustama. Hyvässä yhteisymmärryksessä ulkoministeri Tuomiojan ja valtiovarainministeri Urpilaisen kanssa olemme nyt lähteneet tätä työtä vetämään, ja toivon, että se tuottaa kansainväliseen kehitysrahoitukseen uusia toimintamalleja.

Puhemies! Tiedän, että olemme jo puheajan loppupuolella. Haluan kuitenkin mainita sen, että yksi aivan keskeinen kysymys Suomen uudessa kehityspoliittisessa lähestymistavassa on se, että meidän täytyy pystyä myöskin varmistamaan kehitysmaiden oma rahoituspohja sillä tavalla, että puutumme sääntelemättömään ja osin laittomaan pääomapakoon. Nimittäin alhaisemman veroasteen maihin ja veroparatiiseihin päätyy vuosittain noin 9 kertaa maailman yhteenlaskettuja kehitysyhteistyömäärärahoja vastaava summa. On todellakin pyrittävä vahvistamaan kehitysmaiden veronkantokykyä, ja samalla pitää pystyä edistämään monikansallisten yritysten läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisia verojärjestelmiä globaalitasolla. Hallitusohjelman mukaisesti olemmekin yhteistyössä ulkoministerin kanssa ryhtyneet toimiin, että myös tähän kansainväliseen puoleen verojen kiertämisessä ja veroparatiisien torjunnassa puututaan.

EU:n piirissä parhaillaan käsittelyssä oleva uusi tilinpäätösdirektiivi on yksi esimerkki, jonka avulla voidaan parantaa paitsi Suomen myös kehitysyhteistyökumppanimaidemme mahdollisuuksia saada tietoa maassa toimivien monikansallisten yritysten toiminnasta ja tällä tavalla myös niistä tuloista, jotka kuuluvat kyseisen isäntämaan hallitukselle, muun muassa verojen muodossa.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun katsoo tätä koko ulkoasiainministeriön hallinnonalaa ja budjettimomenttia, siinä on hyvin samantyyppisiä ongelmia kuin oli tämän vuoden budjettia päätettäessä. Edustustoverkkoa ollaan leikkaamassa, kehitysyhteistyömäärärahoissa ei pysytä niissä tavoitteissa, jotka on kansainvälisesti annettu, ja vaikka ministeri tuossa kovin lupaili ja uskoi ja toivoi, että tavoitteisiin päästään, niin kun tätä budjettiesitystä lukee, siinä tuntuu olevan kyllä erittäin paljon toiveajattelua ja silmänkääntötemppua. Jos ajatellaan, että päästöoikeuksien huutokaupasta saatavilla tuloilla sitten tämä syntyvä erotus katettaisiin, minun on kyllä hyvin vaikea siihen uskoa. Kun ottaa huomioon nämä ongelmakohdat — edustustoverkon karsimisen ja kehitysyhteistyömäärärahoissa jälkeenjäämisen ja myöskin sen, että siviilikriisinhallintaan ei olla panostamassa siinä määrin kuin aikaisemmin, ja tarpeet ovat kovat — ja kun ollaan kuitenkin YK:n turvaneuvoston jäseneksi pyrkimässä, tuntuu siltä, että tästä asetelmasta se on erittäin hankalaa. Myöskin sitten, jos tuo tavoite saavutetaan, sen työn tekeminen on entistä haastavampaa juuri tässä ympäristössä, kun edustustoverkkoakin karsitaan.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän kaikkien täytyy kantaa kortemme tähän kehitysyhteistyön kekoon, mutta mielestäni pitää entistä tarkemmin valita nämä kohdemaat, missä toimimme. Minä käsittelen hyvin suppeasti tätä asiaa, koska en ole perehtynyt, mutta luin, että esimerkiksi Etiopiassa koulua käyvien lasten määrä on noussut useilla miljoonilla ja Tansaniassa puolestaan kaikki pääsevät kouluun ja myös muutamat maat ovat saaneet nostettua tyttöjen koulunkäynnin samalle tasolle poikien kanssa, eli sivistyksen saaminen myös tytöille on ensiaskel tasa-arvon suuntaan. Joku hyvin merkittävä henkilö on sanonut, että köyhät ovat aina meidän keskuudessamme, ja köyhyyden vähentäminen on eräs tärkeä lähtökohta juuri kehitysyhteistyössä.

Hyviä tuloksia on saatu ennen kaikkea naisille myönnettävistä luotoista ja mikroluotoista. Niillä naiset ovat esimerkiksi voineet ostaa ompelukoneet ja ruveta yrittäjiksi ja näin sitten huolehtia perheestään ja jopa sukulaisistaan. Myös ajatellaan, että kansalaisjärjestöjen rooli on hyvä, ja usein kuulee puhuttavan, (Puhemies koputtaa) meneekö apu sinne, missä tarvitaan, ja tästä haluaisin tietysti ministerin kommentit.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Hautala käsitteli tätä budjettia kokonaisuutena, mutta olisin keskittynyt ehkä yhteen asiaan, ja se on kriisistä toipuvat ja hauraat valtiot ja Suomen mahdollisuudet toimia niissä tilanteissa, joissa ehkä pienelläkin panostuksella voidaan muuttaa jonkun maan vakautta, saadaan sinne ensimmäiset demokraattiset instituutiot aikaan. Meillä on tietysti se ongelma, että meillä ei ole omaa läsnäoloa, meillä ei ole edustustoa näillä alueilla, ei ole monella muullakaan maalla. Mutta mitä välineitä tässä budjetissa ministeri näkee olevan, joita voitaisiin käyttää sellaisissa maissa kuin Somalia ja muut kriisistä toipuvat maat, joissa välittömästi tarvittaisiin tällaista apua? On kunnioitettavaa, että meillä on pitkän tähtäimen sitoumuksia monissa maissa, mutta tilannehan muuttuu joka vuosi. Tulee maita, joita pitäisi nopeasti voida tukea.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Suomi kuuluu Pohjoismaiden viiteryhmään, ja olen ministeri Hautalan kanssa samaa mieltä siitä, että Suomen tulee pitää kiinni kansainvälisistä lupauksista ja kehitysyhteistyömäärärahoista.

Jag skulle gärna fråga minister Hautala om när ni nämnde att ni kommer att åka till Afrika för att få i gång samarbetsprojekt där och ta med er finländska företagare. Inom vilka branscher är det man förväntar sig att kunna utveckla ett samarbete?

Kysyisin myös ministeri Tuomiojalta, joka on täällä paikalla — hienoa, että pääsitte osallistumaan tähän budjettikeskusteluun:

Finland kommer om en månad ungefär att få besked om eventuellt medlemskap i FN:s säkerhetsråd. På vilket sätt har frågan om u-landsbiståndet varit aktuell under den här ansökningsperioden? Är det här någonting som också kan påverka vår situation när det gäller valet till säkerhetsrådet?

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiukassa taloudellisessa tilanteessa on edustustoista haettu säästöjä. On suunniteltu haettavan synergiaetuja muiden Pohjoismaiden kanssa yhteisestä verkostosta, ja edustustoverkostoa on myös leikattu. Valiokunnan kuulemisissa todettiin, että nämä lakkautukset saattavat vaikuttaa jopa Suomen ulkosuhteisiin, kun näitä edustustoja ajetaan alas. Olisin kysynyt, mielellään ministeri Tuomiojalta, että onko tämä huoli todellinen ja onko ongelmia jo ilmennyt, ja vielä sitten loppuun, että onko uusia edustustoja suunniteltu lakkautettavan.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niukkojen rahojen puitteissa on tärkeää, että resurssit kohdennetaan oikein ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tyytyväinen voi olla siihen, miten Suomi on voinut edistää lasten ja naisten asemaa kehitysmaissa. Seikka, joka muistaakseni vuosi takaperin nousi keskusteluun, oli tämä lähialueyhteistyöhön kohdentuva resurssi ja tuki, ja olisinkin kysynyt, onko näitä sopimuksia ja niiden ajantasaisuutta pystytty tarkistamaan siten, että rahat edelleen kohdentuvat tarkoituksenmukaisella tavalla.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ilahduttavaa, että kuitenkin määrärahat on tälläkin lailla pystytty säästämään. Jatkosta emme voi ihan tietää, päästökauppatuloista, emmekä myöskään tiedä määriä. Kiinnittäisin huomiota kahteen rahoitusasiaan, joista toinen tässä äsken olikin esillä. On hyvä, että yksityisen sektorin rooli hyväksytään ihan täysillä kehitysyhteistyössä, ja pyytäisinkin ministeriä mielellään vähän avaamaan, mitkä voisivat olla ne keinot, joilla yritykset voisivat oikeasti tuoda lisäarvoa kehitysyhteistyöhön, ei vain niin, että mennään tekemään liiketoimintaa, josta saa luonnollista liikevoittoa, vaan löytäisimmekö jonkun mekanismin, jolla yritykset ja suomalaiset osaajat voisivat antaa sen ikään kuin odakelpoisen elementin myöskin tähän kehitysyhteistyöpuolelle.

Toinen asia on tämä yksityisten ihmisten innostaminen työhön. Tämähän on erittäin tärkeää. Siinä me poliitikot voimme olla mukana. Mutta voitaisiinko tässä ryhtyä kuitenkin ajattelemaan myöskin tätä verovähennysajatusta? Kun minä annan 1 000 euroa, niin valtio tulee vastaavalla, tai jollakin verovähennyksellä, mukaan; onko valmiutta miettiä tätä, vaikka tiedän, että verotuksella ei nykyisin mielellään näihin puututa?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin me kaikki tiedämme, osinkoprosentti on osingon määrä prosentteina osakkeen senhetkisestä hinnasta. Kun Metso teki keväällä päätöksen siitä, mitä osinkoveroprosenttia se käyttää, se päätyi 5,6 prosenttiin. Se on hyvä, todella hyvä taso. No, yhtiön kurssi oli mennyt alaspäin, sitten jo noussut vähän ylöspäin. Oli miten oli, se oli kuitenkin jo aika hyvä prosentti. Sitten yhtiön johto päätti, että pannaan 1,6 prosenttia lisää: 7,2 prosenttiin olisi tullut kokonaisosinkoprosentti, joka olisi tiennyt 75 miljoonaa euroa lisää yhtiön omistajille, 50 prosenttia Suomen ulkopuolella oleville omistajille. Jos ministerin kommentit, niin kuin uskon ja ymmärrän, ovat vaikuttaneet vähän siihen, ainakin jollakin tavalla vaikuttaneet, että yhtiö on vetänyt pois tämän päätöksen osan, niin ministeri ansaitsee siitä kiitokset ja tunnustuksen. Jo se, että hän on julkisuuteen tullut, on kiitoksen arvoinen asia.

Mutta nyt jatkokysymys ministerille: kun kerran yrityksellä on mahdollisuus jakaa 75 miljoonaa euroa — oli alun perin — ylimääräisinä osinkoina, eikö nyt kannattaisi painostaa, että yritys käyttää tätä rahaa siihen, että näitä ihmisiä, esimerkiksi Jyväskylässä 276:ta henkilöä, 600:aa henkilöä kaiken kaikkinensa, ei sanottaisi irti, vaan se mainio osaaminen hyödynnettäisiin tuon yrityksen joko paperikoneen valmistuksessa tai muissa yksiköissä, joihin ymmärrän, että koulutuksen, trainingin, kurssituksen kautta suuri osa näistä ihmisistä voidaan sijoittaa? Lisäponnistuksia, (Puhemies koputtaa) kun ensimmäinen hyvä askel on jo otettu.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Edustaja Eestilä tähän teemaan jatkoksi.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, puhemies! Tässä salissa on kannettu paljon huolta siitä, kuinka suomalaiset yritykset pärjäävät ja miten teolliset työpaikat säilyvät Suomessa. Suomessa on erinomaisia hallitus-ammattilaisia, jotka istuvat monien yritysten, myös pörssiyritysten, hallituksissa. Kysynkin ministeri Hautalalta: onko mielestänne näiltä Suomen talouselämän pitkäaikaisilta vaikuttajilta jollakin tavalla unohtunut se, kuinka rakennetaan yhteistyötä työntekijöiden ja työantajien välillä? Tämä Metso-kysymys ja se, mihinkä edustaja Pekkarinen viittasi, on sillä tavalla tärkeää, että me jatkossa joudumme kuitenkin rakentamaan yhteisymmärrystä ja konsensusta siitä, miten suomalaiset työpaikat säilyvät ja miten me pärjäämme maailmanmarkkinoilla. Minä haluan kysyä ministeri Hautalalta, vaikka se ei budjettiin kuulu, että mitä tässä nyt olisi tehtävissä, jotta jollakin tavalla tämä moraali ja kohtuus palautuisi suomalaisten yritysjohtajien ja pörssiyh-tiöitten hallitusten jäsenten mieleen.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen oppinut tuntemaan teidät, ministeri Hautala, rohkeana ja oikeudenmukaisena ministerinä esimerkiksi valtionyhtiöiden johtamisessa. Irtisanomiset johtuvat usein yritysten välisestä tiukasta kilpailutilanteesta. Suomalaiset yritykset tarvitsevat vaikeina taloudellisina aikoina kaiken mahdollisen tuen työpaikkojen säilyttämiseksi.

Valtion ja kuntien olisi suotavaa suosia kotimaisuutta verotulojen lisäämiseksi. Esimerkik- si veroparatiiseihin kytkeytyvät ulkomaisessa omistuksessa olevat lääkäriasemat välttelevät verojen maksua Suomeen. Jos Suomessa yritykset välttävät veroja, tulisi koko yhteiskunnan näyttää esimerkkiä ja välttää niiden tuottamia palveluja. Näin Suomi saadaan nousuun. Kännykkäyhtiö Nokia näytti hyvää esimerkkiä vaihdettuaan terveyspalvelunsa pois veroja välttelevästä yrityksestä.

Arvoisa ministeri, mitä hallitus aikoo tehdä sille, että työpaikat säilyvät Suomessa, sekä sille, että verojen maksua ei kierretä esimerkiksi valtion omistamien yhtiöiden ostamissa palveluissa, kuten työterveyspalveluissa?

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Osoitan kysymykseni kehitysministerille. Niukkenevat luonnonvarat ovat yhteinen haaste paitsi ihmiskunnalle, myös luonnolle, luonnon kesto- ja kantokyvylle. Maailman väkiluvun kasvu lähes 10 miljardiin, ehkä ylikin, vuoteen 2050 mennessä, rajallinen viljelyspinta-ala ja rajalliset resurssit ovat melko haasteellinen yhtälö myöskin tulevalle kehitysyhteistyölle. Millä tavalla huomioitte työssänne suomalaisessa kehitysyhteistyössä tämän monimutkaisuuden?

Sitten toinen kysymys ministeri Tuomiojalle. Arabikevät on saanut mustia pilviä ylleen. Millä tavalla Suomi ulkopolitiikassaan voi tukea ara-bimaiden demokratiapyrkimyksiä? Esimerkiksi Libyassa jo 30 naista valittiin perustuslakia valmistelevaan parlamenttiin, mutta millä tavalla voimme varmistaa, että voimme suomalaisina tukea myöskin libyalaisia ja muita arabimaita heidän demokratiatyössään?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Täällä on tässä vaiheessa neljä pyydettyä vastauspuheenvuoroa. Käytetään ne, ja sen jälkeen ministerillä on vastauspuheenvuoro, ja katsotaan, onko sen jälkeen vielä keskustelulle tarvetta. Riksdagsledamot Nauclér.

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Många här i salen oroar sig för biståndet och sambandet med en plats i FN:s säkerhetsråd, och jag skulle vilja gå ett steg längre. Hur ska man nå 0,7 procent när vi fryser anslaget och sänker det från 0,56 till 0,55? Har vi en chans? Nordiska länderna, Danmark, Norge och Sverige har redan uppnått 0,7 procent och framför allt har Luxemburg, det land vi konkurrerar med om plats till FN:s säkerhetsråd, gjort det för länge sedan. Så vore det inte bättre att lägga ned hela kampanjen och skicka kampanjpengarna till de fattiga länderna?

En annan prioritering som oroar mig är den militära krishanteringen som får ökade anslag, men den civila får minskade. Och jag vill fråga: Har utrikesministeriet den rätta styrningen och inflytandet på denna prioritering? Det är ju inom den civila krishanteringen Finland är framstående.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Haapanen otti tärkeän asian esille liittyen maapallon väkiluvun kasvuun. Maapallon väkiluku on tällä hetkellä 7 miljardia, joka kasvaa joka ainoana päivänä noin 220 000 asukasta. Se tarkoittaa yhtä tampereellista joka päivä. Vuodessa saamme 16 kertaa Suomen väkiluvun verran enemmän ihmisiä. Tämä on aivan perustavaa laatua oleva ongelma, ja siihen ei puututa näissä kehitysasioissa minun mielestäni riittävällä tehokkuudella. Se on poliittisesti, uskonnon kannalta ja monesta muusta syystä erittäin arka asia, sitä ei otettu Rion kokouksessa esille. Kysyn ministeri Hautalalta: mitkä ovat ne perusteet, että emme huomioi kehitysyhteistyössä suoraan väkiluvun kasvua ja sen taittamiseen pyrkiviä tavoitteita? Minä ymmärrän, että koulutus, naisten asema ovat todella tärkeitä ja sitä kautta välillisesti pystytään vaikuttamaan, mutta minä kaipaan myös suoria keinoja tähän asiaan.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää edustaja Mäkipäätä hyvästä ja rakentavasta puheenvuorosta. Eräisiin muihin täällä salissa esitettyihin puheenvuoroihin viitaten haluan todeta, että on virhe ajatella, että kehitysapu voitaisiin tehdä suhdanteista riippuvaiseksi. On aivan kestämätöntä, jos laskusuhdanteen aikana kehitysapua rajusti leikataan ja noususuhdanteen aikana taas kasvatetaan. Kuten ministeri täällä äsken totesi, kehitysyhteistyöprojektit ovat pitkäjänteistä toimintaa, jota on tehtävä vastuullisesti ja avunsaajan näkökulmasta luotettavalla ja ennustettavalla tavalla. Sitä paitsi kehitysavun volyymin sitominen bkt:hen sisältää jo itsessään riittävän sisäänrakennetun jouston bkt:n kehittyessä ylös- tai alaspäin yleisen taloustilanteen vaihdellessa.

Oli mieluisaa kuulla myös ministeriltä uusien innovatiivisten rahoitusmuotojen kehittämisestä. Toivon menestystä näihin pyrkimyksiin, ja kysyn: onko tässä yhteydessä otettu harkintaan veroporkkanoiden kehittäminen yrityksille ja yksityishenkilöille kehitysyhteistyöhön kanavoituvien rahojen lisäämiseksi? Tällaisia porkkanoitahan sovelletaan eräissä muissa maissa erittäin menestyksellisesti.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan onnitella ministeri Hautalaa siitä, että on löytynyt innovatiivinen keino ohjata päästöhuutokauppatuloja kehitysyhteistyöhön, jonka määrärahat hallitusneuvotteluissa jäädytettiin. Kysyisin siihen liittyen, minkälaisella mekanismilla näitä päästökauppatuloja tullaan ohjaamaan. Tulevatko ne siirtymään automaattisesti tarpeen mukaan, vai onko välissä jokin poliittinen prosessi?

Kehityspoliittisesta toimenpideohjelmasta nostaisin vielä esiin sen, että erittäin keskeistä on tyttöjen koulutus köyhyyden vähentämiseksi. Haluaisin kuulla ministeriltä, minkälaisia toimenpiteitä tähän on linjattu kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten siirrymme vastausosastolle, ja ministeri Tuomioja aloittaa, olkaa hyvä!

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Me tiedämme kuukauden kuluttua, mitenkä turvallisuusneuvoston vaaleissa on käynyt, ja suhtaudumme kyllä mahdollisuuksiimme hyvin luottavaisesti. Joka tapauksessa se työ, mitä turvaneuvoston ehdokkuuden merkeissä on tehty, on ollut mielestäni onnistunutta ja Suomelle tärkeätä, jopa ihan lopputuloksesta riippumatta, koska me olemme saaneet hyvin paljon positiivista palautetta, meillä on hyviä vahvuuksia, joidenka pohjalta me olemme asettuneet ehdokkaaksi. Meillä ei ole myöskään mitään erityisiä rasitteita. Meillä ei ole myöskään mitään erityistä kampanjamäärärahaa, vaan tätä hoidetaan ihan normaalien ulkoministeriön toimintamäärärahojen puitteissa.

Meidän vahvuuksiamme ovat johdonmukainen sitoutuminen kansainvälisen oikeusjärjestelmän kehittämiseen, ihmisoikeuksiin, demokratiaan — ja naisten aseman vahvistamiseen; tätä ei voi mielestäni liiaksi korostaa. Se on myöskin meidän tärkeimpiä ohjelmia, ohjelmakysymyksiä. Jos me tulemme turvallisuusneuvostoon, siellä myöskin edesautetaan päätöslauselman 1325 toteuttamista: naisista sodissa ja konflikteissa, rauhanvälitysprosesseissa. Rauhanvälitys on sitten se meidän toinen painopisteemme ja vahvuutemme.

Juuri naisten aseman vahvistaminen, heidän koulunkäyntioikeuksiensa turvaaminen, kaikille, heidän täysimääräinen yhteiskunnallinen osallistumisensa, heidän taloudellinen osallistumisensa on kaikki sellaista, joka muodostaa oikeastaan avaimen kaikkeen, mitä me maailmassa tavoittelemme, oli sitten kysymys kehityksestä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, demokratiasta, konfliktien ehkäisemisestä ja konfliktien ratkaisemisesta, ja myöskin väestönkasvun osalta. Suoraan sanoen kavahdan vähän niin sanotusti erityisiä suoria toimia. Ne maat, jotka ovat tällaisia tehneet, ovat joutuneet ehkä perustelluistakin syistä kritiikin kohteeksi.

Mutta nimenomaan tyttöjen koulutus on ehdottomasti kaikista tehokkain keino vaikuttaa myöskin väestönkasvuun hillitsevästi. Me olemme onneksi pahimman kasvuvaiheen ohittaneet. Kasvukerroin on taittunut. Mutta se jatkuu kuitenkin niin, että nykyisestä 7 miljardista päädytään 9—10 miljardiin ennen kuin kasvu tasaantuu.

Meillä on sitten joitakin, jos en sano nyt heikkouksia, mutta pooleja, joissa me olemme puolustuskannalla. Kieltämättä ei ole hyvä asia, ettemme ole kyenneet nostamaan kehitysyhteistyötämme siinä tahdissa kuin aikaisemmat sitoumuksemme ja suunnitelmamme ovat edellyttäneet. Mutta emme ole myöskään sitä leikkaamassa, tämäkin on kyllä pantu merkille.

Tietynlainen heikkous on se, että me joudumme karsimaan myöskin ulkomaanedustuksen voimavaroja. Olemme sulkeneet viisi lähetystöpistettä ja joudumme näillä budjettiraameilla vielä ehkä kymmenkunta lisää sulkemaan. Tämä ei ole ongelma niinkään turvaneuvostokampanjan kannalta, mutta se on ongelma kyllä Suomen edunvalvonnan kannalta, suomalaisten palvelujen kannalta, niin kansalaisten kuin elinkeinoelämänkin tarvitsemien palvelujen kannalta, jotka suuntautuvat yhä laajemmalle maailmaan. Me koetamme tietysti näitä vahinkoja lievittää sillä, että pystymme tehostamaan yhteistyötä ennen kaikkea Pohjoismaiden kanssa, mutta se on vain osaratkaisu, ja toivottavasti emme kuitenkaan joudu pitkään jatkamaan tällä linjalla.

Kaiken kaikkiaan mahdollisuutemme toimia aktiivisesti ja suuntaa näyttävästi kansainvälisessä yhteistyössä myös turvaneuvoston jäsenenä ovat hyvät. Haluan kiittää myöskin edustajia ja eduskuntaa siitä, että meillä on ollut Suomessa erittäin laaja ja yhtenäinen tuki tälle meidän kampanjallemme. Edustajat, puhemies, valiokunnat ovat monin tavoin myöskin osallistuneet tähän, ja tämä ymmärretään, että tämä on meille myöskin tärkeä asia, ei siksi, että me haluamme nyt erityisesti Suomen lippua pitää esillä, vaan siksi, että me uskomme, että suomalaisilla on annettavaa.

On myöskin totta, että meillä on paljon annettavaa ja pitäisi olla enemmänkin annettavaa kriisinhallintatehtävissä. Suomalaisten osallistuminen on ollut välillä huomattavan alhaisella tasolla. Nyt kun olemme palanneet Libanoniin, se on taaskin nousussa, ja toivottavasti me voimme vielä vahvistaa panostamme Libanonissa, koska kun siellä viikko sitten kävin, sain jälleen kerran erittäin vahvan tuntuman siihen, miten korkealle sitä suomalaista osaamista tällaisissa tehtävissä arvostetaan niin poliittisten johtajien taholla kuin paikallisten asukkaidenkin taholla. Olisi minusta väärin, että me emme pystyisi antamaan tätä osaamistamme rauhan ja vakauden käyttöön siellä, missä sitä tarvitaan.

Kehitysministeri Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! Kiitän näistä lukuisista kysymyksistä. Koetan kuitenkin olla mahdollisimman tiivis.

Ensinnäkin tästä rahoituksesta. Olen jo eduskunnan jäsenenä oppinut luottamaan siihen, että eduskunta ja nimenomaan ulkoasiainvaliokunta pitää yllä tätä keskustelua näistä Suomen kansainvälisistä sitoumuksista, ja kun täälläkin on ulkoasiainvaliokunnan jäseniä runsaasti paikalla, niin vetoan teihin, että huolehditte omalta osaltanne siitä, että nämä hallituksen poliittiset sitoumukset, jotka on vahvistettu useissa kehys- ja budjettipäätöksissä ja hallitusohjelmassa, riippumatta siitä, olemmeko hallituksessa vai oppositiossa, toteutuvat. Siinä tosiaan avainkysymys on nyt se, että kun näitä EU:n päästöhuutokauppatuloja alkaa ensi vuoden aikana kertyä, niistä saadaan sitten täydennystä kehitysyhteistyöbudjettiin.

Nythän tämä itse päästökauppamekanismi on hiukan vaikeuksissa tällä hetkellä. Olen ymmärtänyt niin, että markkinat eivät ole niin sanotusti kovin likvidit, niin että siellä päästöoikeuksien hinnat ovat kovin alhaiset, eli valtiolle ei kerry niistä kovin paljon rahaa, mikä itse asiassa tarkoittaa myöskin sitä, että ei saada päästövähennyksiä. Ympäristöministeriön kokoonpano parhaillaan miettii sitä, millä tavalla näitä markkinoita tehostetaan, ja siinä yksi vaihtoehto on se, että niistä osa siirretään huutokaupattavaksi vasta tämän kauden loppupuolella. Mutta joka tapauksessa, sikäli kuin niitä alkaa tulla, se on Energiamarkkinavirasto, joka näitä tuloja ja tätä mekanismia hallinnoi Suomessa, ja sitten tarvitaan erillisiä poliittisia päätöksiä.

Edustaja Haapanen, mitään tämmöistä automatiikkaa tässä ei ole, mutta vielä kerran sanon, että hallituksella on vahva poliittinen sitoutuminen tähän asiaan. Totta kai niitä muitakin käyttötarkoituksia varmasti löytyy, se on ihan selvä. Korostan sitä, että direktiivin mukaan näitä tuloja pitää käyttää ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen huomattava osa, ja voin teille vakuuttaa, että ulkoministeriössä on vakava pyrkimys siihen, että kaikki meidän kehitysyhteistyömme omalta osaltaan auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ainakaan emme lähde tekemään sellaista kehityspolitiikkaa, kehitysyhteistyötä, joka pahentaa ilmastonmuutosta, eli tämä on yksi uuden ohjelman kolmesta läpi leikkaavasta tavoitteesta: ilmastokestävyys.

Sitten kiitän myös näistä kysymyksistä edustaja Mäkipäätä ja edustaja Mäkelää, joissa korostettiin niukkojen resurssien mahdollisimman tehokasta ja viisasta käyttöä, ja edustaja Mäkipää esitti tämän klassisen hyvän kysymyksen: meneekö se apu perille? Hyvin usein mielessäni toistan tätä yksinkertaista mutta tärkeää kysymystä, ja voin teille vakuuttaa, että kun olemme saaneet kansainvälisesti jonkin verran moitteita siitä, että Suomen kehityspolitiikassa ei ole asetettu riittävän selkeitä tavoitteita, jolloin niitä ei ole myöskään pystytty mittaamaan, niin nyt tähän on kyllä paneuduttu todella perusteellisesti. Me olemme ottaneet oppia näistä kansainvälisistä OECD-evaluaatioista, ja tarkoitus on se, että meillä on selkeät tavoitteet ja indikaattorit, millä niiden toteutumista voidaan seurata ja mitata. Siinä osana on esimerkiksi se, että me parhaillaan arvioimme sitä, millä tavalla Suomen kehityspoliittiset tavoitteet toteutuvat erilaisten kansainvälisten järjestöjen kautta, tarkoitan nyt YK-järjestöjä ja kehityspankkeja. Varmasti teemme sitten uusia ratkaisuja siitä, että niitä voidaan kohdentaa myös sen mukaan, miten olemme pystyneet vaikuttamaan ja miten vaikuttavina ja tuloksellisina näitä kansainvälisiä väyliä pidämme.

Edustaja Haavisto kysyi näistä hauraista maista, kriiseistä toipuvista maista. Tässä varmaan ulkoministerin kanssa joudumme hyvinkin tarkkaan lähiaikoina pohtimaan, tarvitaanko tällainen erillinen hauraiden valtioiden strategia, joka on myös hallitusohjelmassa mainittu. On selvä, että näitä niin sanottuja hauraita valtioita on kymmeniä. Muistelen, että tällä hetkellä se luku, jonka katsotaan edustavan hauraiden valtioiden määrää, on noin 50—60, eli niitä on todella paljon. Miten sitten olemme pystyneet toimimaan? Kun, edustaja Haavisto, sanoitte, että tilanne muuttuu ja pitää voida reagoida, niin sanoisin, että varmaan meidän apupanostuksemme Afganistaniin on tästä ehkä nyt sitten kaikkein paras esimerkki: olemme todella nyt päättäneet vuoteen 2017 asti sitoutua Afganistanissa pitkäaikaiseen apuun. Siellä nimenomaan ne painopisteet, joita eduskunta on näissä keskusteluissa Afganistan-selonteon yhteydessä korostanut, naisten ja tyttöjen oikeudet, luonnonvarojen läpinäkyvä vastuullinen hallinta, koulutus, korruptionvastainen toiminta, nämä kaikki ovat siellä aivan keskeisiä.

Tietysti Afrikan sarvessa, missä viisi Suomen tämänhetkisistä seitsemästä tai vähän määritelmästä riippuen kahdeksasta pitkäaikaisesta kumppanimaasta sijaitsee, Itä-Afrikassa, luonnollisesti meille on hyvin tärkeää se, että me pystymme vakauttamaan sitä tilannetta, ja odotan kiinnostuksella, miten Somalian uusi hallinto lähtee käyntiin. Kun maailmassa on niin paljon huonoja uutisia, ja varmasti Sahelin alueella, esimerkiksi Länsi-Afrikassa Malissa, Libyan tilanteen purkauduttua on todella huolestuttavia uutisia, niin kuitenkin näyttäisi siltä, että Somaliassa on nyt jonkinlainen aivan uudenlainen alku, ja sitä Suomen tietysti täytyy vakavasti tukea.

Sitten, edustaja Gestrin, olen erittäin iloinen, että te mainitsitte tämän, että pohjoismainen viitekehys on meidän kehyksemme. Kysyitte sitä, minkälaisia toimialoja voidaan ajatella, kun mietitään liiketoimintamahdollisuuksia kehitysnäkökulmasta. No, koko hallitus on hyvin vahvasti sitoutunut tällaisen cleantechin, puhtaan uuden energia- ja ympäristötekniikan asiaan, ja sieltä löytyy paljon mahdollisuuksia.

Sitten tietysti uusi viestintätekniikka. On aivan fantastista nähdä, miten kännykät ovat vallanneet Afrikan ja afrikkalaiset ovat vallanneet kännykät ja tällä tavalla pystyvät hankkimaan tietoa torihinnoista tietääkseen, milloin kannattaa lähteä myymään maissia, ja lääkäriinkin voi soittaa, ei tarvitse lähteä vaikeiden taipalten taakse. Eli Suomella on valtavia mahdollisuuksia olla edistämässä tätä vallankumousta, joka korostaa sitä, että myöskin köyhät ihmiset voivat saada käyttöönsä hyvää uutta tekniikkaa. Myös suomalaiset yritykset ovat siellä vahvasti mukana, Nokia ja monet muut.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ministeri Hautala, arvostan tiiviyttänne, mutta jos vielä hieman parantaisitte.

Puhuja:

Arvoisa puhemies! On todella vaikea valita, mihin kysymyksiin vastaa ja kuinka pitkästi. Ymmärrätte varmaan, että nyt on sitten valittava, mutta ehkä nyt lopuksi vain sitten korostan sitä, että odotan, että pääsemme syksyn aikana tämän budjetin yhteydessä eduskunnan, nimenomaan ulkoasiainvaliokunnan kanssa ja varmaan valtiovarainvaliokunnan kanssa, keskustelemaan siitä, miten varmistetaan se, että Suomen resurssit on käytetty viisaasti. Haluan teille kertoa uusista ajatuksista ja toivon todella tukea tässä määrärahakysymyksessä, joka aivan selvästi on myöskin meidän ulkopoliittisen uskottavuutemme yksi tärkeä mittari. En millään haluaisi nähdä, että me putoamme tästä pohjoismaisesta viiteryhmästä. Meillä on siellä vielä paikka samanmielisten keskuudessa, mutta jos me loittonemme tavoitteesta ja muut menevät prosenttiin rahoituksessa, niin silloin me kuulumme jo toiseen viiteryhmään.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kiitoksia, ministeri Hautala. Meillä on mahdollisuus jatkaa vielä keskustelua.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Tuomioja otti nämä suorat toimet esille. Ehkä ymmärrämme asian hieman eri tavalla. Tarkoitan suorilla toimilla sitä, että Suomi toimii sillä tavalla, että annamme tukea maille, jotka itse ymmärtävät oman tilansa ja pyrkivät rajoittamaan omaa väestönkasvuaan hyväksyttävillä tavoilla.

Otan yhden esimerkin: Egyptin väkiluku oli vuonna 1950 noin 20 miljoonaa, tällä hetkellä se on 80 miljoonaa ja vuonna 2050 noin 160 miljoonaa. Voimme kyllä Euroopassa varautua melkoiseen kaaokseen ja väestötunkuun, kun tämä porukka lähtee Pohjois-Afrikasta liikkeelle.

Kysymys on siitä, onko eettisesti hyväksyttävämpää kannustaa maita hillitsemään väestönkasvuaan kuin katsoa sivusta tolkutonta väestönkasvua ja sitten hämmästellä sitä, kun laivat kaatuilevat merillä ja sadat ihmiset ja perheet joutuvat merihätään ja ties mihin onnettomiin tilanteisiin ja saarille, joissa heitä kohdellaan ilman, että ihmisarvoa kunnioitetaan. Kysymys on siitä, kumpi on muna ja kumpi on kana.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen lueskellut hieman tätä Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomusta vuodelta 2012, ja osui silmääni sellainen kohta, jossa todetaan, että Suomen humanitaarinen apu on viime aikoina ollut 70—90 miljoonaa euroa vuodessa. Tarkastusvirasto on todennut tässä, että pääosin hallinnointi humanitaarisen avun osalta on asianmukaisesti järjestetty mutta kuitenkin parannettavaa on ministeriön sisäisissä prosesseissa, avun ohjeistuksessa, avustusten käyttöä säätelevissä sopimuksissa sekä avustusten käytön seurannassa. Olisin tiedustellut sitä, onko asianomainen ministeri ehtinyt paneutua näihin ongelmiin ja onko mahdollisesti ryhdytty korjaaviin toimenpiteisiin näiltä osin.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ministeri Tuomioja joutuu poistumaan. Näin ollen hänelle tarjoutuu mahdollisuus nyt välittömästi vastata edustaja Kiurun kysymykseen.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Kiitos, herra puhemies!

Kun sanoin kavahtavani näitä suoria toimenpiteitä, niin lähinnä olivat kyllä mielessäni tällaiset äärimmäiset pakkosterilisaatiot ja muut, joista meillä on esimerkkejä maailmalta ja joita tuskin tietenkään edustaja tarkoitti.

Samanaikaisesti korostan ja alleviivaan sitä, että vaikka me nyt kuinka saarnaisimme siitä, että väestönkasvu on pahasta ja siitä on kustannuksia, niin paljon paljon tehokkaampaa on pitää käytännössä huoli siitä, että kaikki tytöt pääsevät kouluun, että heillä on kaikilla tiedot käytettävissään, koska oli hallituksen politiikka mikä tahansa — sen me muuten olemme nähneet Suomessakin — joka tapauksessa se vaikuttaa siihen, että väestönkasvu tehokkaasti tasaantuu. Näin me olemme nähneet erittäin monissa maissa. Toki tämän lisäksi me tuemme YK:n väestöohjelmaa ja tuemme monia erityisiä projekteja. Mutta haluan vain korostaa sitä, että se kaikista tärkein keino, jolla me vaikutamme myös kaikkeen muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen toivomallamme tavalla, on juuri naisten oikeuksien ja aseman vahvistaminen.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Onko edustaja Kiurulla vielä tähän samaan teemaan kysymys? — No niin, antaapa tulla!

Pauli  Kiuru  /kok(vastauspuheenvuoro):

Suora kysymys Tuomiojalle: Kumpaa maata Suomen kannattaa tukea? On kaksi maata, molemmat suhtautuvat positiivisesti naisten aseman parantamiseen ja koulutukseen, mutta toisessa maassa väestönkasvusta ei välitetä ja toisessa välitetään. Nämä ovat semmoisia eettisiä kysymyksiä, joissa on joskus tehtävä valintoja. Itse kannatan sellaista tukea, joka kohdistuu maahan, jossa suhtaudutaan naisten aseman parantamiseen vakavasti, koulutukseen vakavasti ja kolmantena väestönkasvun rajoittamiseen vakavasti.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Haluaako ministeri vielä vastata?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Minusta molempia maita pitää tukea, koska he toteuttavat juuri sitä, mikä on kaikista tehokkain keino. Vaikka se toinen hallitus ei haluaisikaan, että väestönkasvu pysähtyisi, niin se kuitenkin antaa mahdollisuudet sille politiikalle, joka siihen johtaa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Oliko edustaja Tynkkysellä tähän syntyvyyden rajoittamisteemaan? — No, olkaapa hyvä!

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru puuttuu ehdottoman tärkeään asiaan. Väestönkasvu on yksi merkittävimpiä inhimillistä kehitystä rajoittavia kehityskulkuja erityisesti Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Pulmanahan tässä meillä on, niin kuin ministeritkin ovat todenneet, että suoraan väestönkasvuun puuttuvat ja sitä rajoittavat toimenpiteet usein kääntyvät itseään vastaan. Sen sijaan meillä on käytössä kehitysyhteistyön keinovalikoimassa monia tehokkaiksi todettuja tapoja, jotka parantavat inhimillistä kehitystä, parantavat ihmisoikeuksia ja johtavat lopulta väestönkasvun hidastumiseen. Tästä on saatu hyvin kokemuksia monista maista.

Kysynkin ministeri Hautalalta: kun Suomella on ollut kansainvälisestikin ottaen aika merkittävä rooli nimenomaan perhesuunnitteluhankkeiden edistämisessä, onko tämä sellainen osio kehitysyhteistyötä, jonka roolia voitaisiin tulevaisuudessa kasvattaa?

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministereiden puheenvuoroja kuunteli, niin molemmista tuli oikeastaan vähän toiveita myöskin eduskunnan suuntaan sekä tämän kehitysyhteistyömäärärahojen tason ja kasvun mahdollistamiseksi että sitten toisaalta myöskin tämän edustustoverkon suhteen. Ministeri Tuomioja tuossa juuri aivan oikein korosti sitä, kuinka tärkeässä roolissa edustustoverkko on suomalaisten edunvalvonnan näkökulmasta, myöskin Suomen vientiponnisteluiden näkökulmasta. Ulkoasiainvaliokunnassa ainakin tätä ymmärrystä on ollut tämän vuoden budjettia koskien. Viime vuonna teimme yksimielisen lausunnon siitä, että pitäisi edustustoverkkoon suunnata enemmän varoja, mutta se ei sitten muulta eduskunnalta saanut riittävästi tukea ja ymmärrystä. Oletan, että tänäkin vuonna teemme samaa ja pyrimme myöskin sitten saamaan kunnolla tuloksia sen osalta aikaan. Samoin kehitysyhteistyömäärärahojen tason korottaminen ja kasvuvauhdissa pysyminen on ollut toinen tärkeä painopiste koko ulkoasiainvaliokunnalla.

Mutta kysyisin ministeri Hautalalta siitä, että kun uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa demokratiatuki on selkeänä yhtenä uutena painopisteenä, niin miten tämän tuen osalta on jo konkretisoitu sitä, mitä se sitten ihan käytännössä tarkoittaa.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti ministeri Tuomioja lähti pois, mutta siteeraan ensinnä kehityspolitiikkaa vuodelta 2011: "Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena on tukea Lähi-idän rauhanprosessia kehittämällä palestiinalaishallinnon instituutioita ja luomalla edellytyksiä palestiinalaisvaltion syntymiselle ja toiminnalle. Yhteistyön painopisteet on valittu niin, että ne tukevat palestiinalaishallinnon kansallisen kehityssuunnitelman toteuttamista." Vuonna 2011 Maailmanpankin, IMF:n ja muitten raportit totesivat uudistusten edistymisistä, että tekninen valmius valtion perustamiseksi on pitkälti saavutettu.

Yksinkertainen kysymys: onko tämä hallituksen virallinen kanta?

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän viikon alussa 11 Euroopan unionin ulkoministeriä tekivät paperin, jossa maalattiin Euroopan unionin tulevaisuutta. Yksi asia, joka siinä nousi, oli Euroopan unionin yhtenäinen käyttäytyminen kansainvälisissä instituutioissa, YK:ssa, multijärjestöissä. Olisin kysynyt ministeri Hautalalta vähän kokemuksia tästä, että miltä kehitysyhteistyöpuolella näyttää, onko Euroopalla hynttyyt yhdessä vai onko koordinaation sijaan itse asiassa kilpailua siitä, kenen lippu liehuu tuolla maailmalla. Miltä se näyttää tämän avun koordinoinnin näkökulmasta?

Toinen kysymys, henkilökohtainen kysymys, teille: Kuljette ministerinä tuolla maailmalla, näette näitä suomalaisia projekteja. Tässä on puhuttu, meneekö apu perille, mutta tuleeko teitä vastaan valkoisia elefantteja? Tuleeko sellaisia hankkeita, joissa ajattelette, että tässä on mennyt veronmaksajien varat hukkaan, että joku teidän edeltäjistänne on pannut pystyyn hankkeita, joissa teidän mielestänne ei ole mitään järkeä? Onko vielä näitä valkoisia elefantteja, vai onko niiden aika jo ohitse?

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Det är naturligtvis helt riktigt som utrikesminister Tuomioja sade, att det inte är målet som är det viktiga med kampanjarbetet, inte platsen i säkerhetsrådet utan resan dit. Många har dragit sitt strå till stacken, precis som minister Tuomioja sade har Finland mycket att ge inom den civila krishanteringen, engagemanget för 1325 och andra uppskattade insatser.

Jag ställer därför återigen frågan: Anser ni att detta är den rätta prioriteringen mellan den militära och de civila insatserna? Utnyttjas de möjligheter och resurser som finns inom till exempel CMC i Kuopio och de stora resurser som Finland satsat på den europeiska nivån och det prioriteringsarbete som just ledamot Haavisto talade om, eller kunde vi göra mer för pengarna inom den civila sektorn än inom den militära?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Haavistolle voisin sanoa näin, että julkisen kehitysavun 1 124 miljoonan euron määrärahasta löytyy varmaan tusinoittain niitä valkoisia elefantteja, mutta toisaalta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön 108 miljoonan euron määrästä tuskin juurikaan.

Suomalainen kehitysapuyhteistyöhän on saanut erittäin hyvän todistuksen valtion taloustarkastuksissa, ja muutenkin se niittää mainetta Suomelle, joten kysyisin ministeriltä: minkä ihmeen takia me emme lisää merkittävästi suomalaisten kehitysapujärjestöjen määrärahojen määrää? Nythän vaarana on se, että sieltä tullaan myös leikkaamaan vuonna 2015, kun joudutaan pienentämään, unohtamatta sitä, että meidän vastuumme yhteissumma kasvaa tämän ilmastorahoituksen osuuden myötä 70—200 miljoonan euron välille muutaman vuoden aikana. Elikkä silloinhan sieltä jostain otetaan pois sitä rahaa. Toivoisin, että kansalaisjärjestöjen raha säilytetään — sekä pyydän, arvoisa ministeri, vastausta myös aikaisempaan kysymykseeni.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Hautala, olette tunnettu teräväsilmäisenä ihmisoikeuksien tarkkailijana ja vahvana puolestapuhujana. Kysyisin tässä yhteydessä: millainen on ihmisoikeustilanne Meksikossa tällä hetkellä?

Toinen asia, johon ehkä ministeri Tuomiojakin olisi voinut vastata, mutta teiltä pyytäisin myöskin arviotanne Syyrian tilanteesta. Joudumme edelleen katsomaan sivusta, kun Syyriassa ihmisiä tapetaan ja ihmisiä kuolee. Mitkä ovat EU:n mahdollisuudet ja Suomen mahdollisuudet yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa vaikuttaa, että Syyriaan tulisi rauha mahdollisimman pian?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Omassa poliittisessa taustaryhmässäni on taatusti kehitysyhteistyökysymyksiin liittyen monenlaisia äänenpainoja, ja oman henkilöhistoriani vuoksi en ehkä kaikkiin niihin jyrkimpiin voi yhtyä. Mutta näen hyvin hyvänä sen, mitä ministeri äsken sanoi, että kehitysyhteistyön vaikuttavuutta täytyy todella kriittisesti tarkastella. Meillä on historiassa hienoja, kauniita hedelmiä, ehkäpä kauneimpana maantieteellisesti kaukana olevien maiden, Suomen ja Ambomaan, yhteistyö, joten perustellusti voimme sanoa, että Namibia on musta heimokansamme.

Mutta tähän liittyen, kun ministeri sanoi, että kehitysyhteistyön vaikuttavuuden seurantaa, evaluointia, tehostetaan, niin yhtä lailla kysyn: millä tavalla haluatte olla rohkaisemassa kansalaiskeskustelua kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

No niin, ja sitten ministeri Hautalan loppuyhteenveto — tuosta puhujakorokkeelta 5 minuuttia.

Kehitysministeri Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! Minä todella arvostan näitä keskustelutilanteita eduskunnan kanssa. Niitä ei kovin monta vuoden mittaan näistä asioista ole, ja painan tarkkaan mieleeni sen, mitä täällä keskustellaan.

Nyt varmaan on parasta aloittaa edustaja Niikon kysymyksestä, koska siihen todella jäi vastaamatta. Siis tämä kysymys näistä veropakolaisista, verosuunnittelusta, siirtohinnoittelusta, jota kansainväliset Suomessa toimivat konsernit voivat harjoittaa laillisesti ja puolilaillisesti mutta eettisesti kyseenalaisella tavalla: tämähän on aivan ilahduttavalla tavalla noussut viime aikoina poliittiseen keskusteluun. Aina välillä tulee semmoinen tunne, että ei itsekään oikein usko, että tämmöiset näin isot ja tärkeät asiat, jotka kuitenkin ovat vähän tabuja, tulevat huomion kohteeksi.

Tiedätte ehkä, että valtiovarainministeri Urpilainen on jo valmistellut hallituksen esityksen siitä, että osinkotulojen verotukseen puututaan sillä tavalla, että tällainen kansainvälisten konsernien verosuunnittelu tapaus Mehiläisen viitoittamalla tiellä tulee vaikeammaksi. Ja ilman muuta tässä tarvitaan myös vahvaa kansainvälistä säätelyä, ja siitä voin kertoa, että ministeri Tuomiojan kanssa meillä on ollut hallitusohjelman nojalla yhteistyötä ja olemme muun muassa kesäkuussa isännöineet ja emännöineeet tämmöistä hyvin korkeatasoista asiantuntijakokousta, jonka teemana oli vero-oikeudenmukaisuus.

Tämä on erittäin iso kysymys, ja minä todella toivon, että tämä pysyy keskustelussa, koska niin paljon kuin me joudumme tekemään kipeitä säästöjä kaikilla sektoreilla, sitä enemmän meidän pitäisi keskustella siitä, minne ne verotulot oikein kaikkoavat, sillä kyllä ne jonnekin kaikkoavat. Ja yksi tärkeä syy on se, että maailmassa on aivan liian paljon mustia aukkoja, jonne ne katoavat. Eli minä toivoisin, että tämä olisi sekä kehityspolitiikassa että ihan meidän kotimaisen hyvinvoinnin puolustamisessa ykköskysymyksiä.

Sitten kysymys tästä EU:n hajanaisuudesta, edustaja Haavisto. Minun oma kokemukseni on se, että kehitysministerien kesken ei välttämättä ole kovin suuria erimielisyyksiä. Sellaisen linjaeron voi havaita, että Britannia puolustaa tämmöistä ehkä minun mielestäni hiukan mekaanista tapaa arvioida tuloksia, että he mittaavat tuloksia siten että — voi olla, että hieman nyt karrikoin, mutta sanotaan näin — kuinka monta koulukirjaa on jaettu, kuinka monta lasta on rokotettu. Ihan ok, mutta me olemme sanoneet, kun Britannia järjesti heinäkuussa perhesuunnittelukokouksen — nyt toivon, että edustaja Pauli Kiuru vielä kuuntelee tätä hetken — että kyllä, tämä on erittäin tärkeä tämä perhesuunnittelukysymys, on tärkeää, että maailmassa ihmisillä on ehkäisyvälineitä tarjolla, riippumatta siitä uskonnollisesta taustasta ja muusta, mutta me haluamme korostaa myöskin tätä oikeusperustaisuutta, mihin ministeri Tuomioja on pariin kertaan vastauspuheenvuoroissaan viitannut. Eli meidän mielestämme myöskin tämä väestönkasvu, perhesuunnitteluproblematiikka, on sellainen, joka vaatii ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa, joka on Suomen uuden kehityspolitiikan lähtökohta. Siinä nämä naisten ja tyttöjen oikeudet ovat ihan tärkeitä, niin että minä jaan ministeri Tuomiojan näkemyksen täysin siinä, että meillä ei ole oikein tällaisia oikoteitä tähän kysymykseen, valitettavasti.

Myöskin köyhyys on tietysti sellainen, joka tuottaa kiihkeää väestönkasvua, koska jos ei ole sosiaaliturvaa, niin silloin myös sitten lapsiluku tuppaa kasvamaan, ja sen takia mielestäni yksi nouseva kehityspolitiikan teema onkin se, kuinka me voimme auttaa köyhiä maita rakentamaan tällaista perussosiaalista suojelua, sosiaaliturvaa.

Me olemme hyvin kaukana niistä 70-luvun karikatyyreistä, joissa lähetettiin suomalaisia traktoreita Afrikan pelloille ja sitten ihmeteltiin — eikös se mielikuva kulkenut näin? — että varaosia ei ollut ja ne ruostuivat sinne pelloille. Tämmöistä ei oikeastaan enää tehdä ollenkaan. Nykyään painopiste on hyvin paljon mennyt kehityksen edellytysten turvaamiseen, jossa se, että valtioita tuetaan rakentamaan omaa valtiota, siihen liittyen veropohjaa ja sen pohjalta esimerkiksi sosiaalista suojelua, sosiaaliturvaa, sitä, mitä ihmiset tarvitsevat, koulutusta, se on nyt se, mikä on meidän painopisteemme, ja minä toivon eduskunnalta vahvaa tukea tälle lähestymistavalle. Se ei ole ihan yksinkertaista, koska nämä ovat pitkäjänteisiä prosesseja, ja itse olen päätynyt siihen, että monissa maissa tämä parhaiten tapahtuu antamalla suoraa budjettitukea, mikä edeltäjäni, ministeri Väyrysen, mielestä ei ollut oikea tapa suunnata kehitysyhteistyövaroja. Mutta minä olen nähnyt sen, että tällä tavalla me pääsemme vaikuttamaan sen valtion perusrakenteisiin, perustoimintoihin. Me pääsemme hyvin syvälle keskustelemaan siitä, miten korruptiota torjutaan ja näin. Minä pyydän ymmärrystä, ja ehkä voitte tutustua tähän ajattelutapaan. Jos olette eri mieltä tästä, voimme keskustella.

Mutta niistä valkoisista elefanteista: Ehkä tulee mieleen tämmöiset hyvin isot infrastruktuurihankkeet, pannaan 25 miljoonaa johonkin sähköistämishankkeeseen jossain Afrikan maassa. Saattaa olla ehkä niin, sanotaanko näin, että siinä ehkä helposti sitten ei käytetä sitä uutta älykästä energiatekniikkaa, kun on pitkäaikaisia projekteja, ne ovat liian suuria, ne eivät ole oikein ketteriä. Olen nähnyt ehkä Afrikassa hiukan tällaista, ja minä toivon, että ne ovat jäänteitä menneisyydestä.

Riksdagsledamot Nauclér frågade om den civila krishanteringens prioritering gentemot militär krishantering. Det här är faktiskt utrikesministerns område, men det är klart att i framtiden så måste vi starkt betona den civila krishanteringen inklusive fredsförmedlingen, ett område på vilket vi har kommit till ett ganska bra resultat i hur vi också kan utnyttja biståndspengar till fredsförmedling utan en lång och byrokratisk process. För ofta är ju de här situationerna sådana där man måste fatta väldigt snabba beslut.

Arvoisa puhemies! Olen nyt vähän pulassa, kun näitä kysymyksiä oli aika paljon ja tiedän, että te jo haluatte kiirehtiä eteenpäin.

Edustaja Ahvenjärvelle haluaisin kuitenkin sanoa, että minusta on hyvin tärkeä tämä ajatus, jonka te esititte, että tässä kehitysyhteistyön määrärahassahan on nimenomaan, niin kuin sanoitte, tämä jousto, jossa vaihtelu menee bruttokansantulon mukaan, ja sen lisäksi on todellakin epäviisasta, että laskusuhdanteessa sitten vielä lasketaan ja noususuhdanteessa nostetaan. Minä olen mieltynyt itse monta vuotta sitten siihen ajatukseen, että kehitysyhteistyörahoitus on vähän niin kuin tämmöinen globaali vero, jota me maksamme, että tämä maailma olisi kaikille ihmisille parempi paikka ja nämä uudet globaaliset uhkat pystytään torjumaan. Ne ovat yhteisiä. On ihan mahdotonta nykyään ajatella, että ilmastonmuutosta voidaan torjua minkään valtion sisällä, vaan kaikki nämä asiat, mitkä liittyvät globaalihaasteisiin, ovat yhteisiä, ja joskus voimme varmaan käydä pitkän keskustelun Rio+20-konferenssin mahdollisuuksista, jotka tietyn pettymyksen keskellä siellä sitten kuitenkin ovat. Näihin globaalihaasteisiin pystymme myös kehityspolitiikalla vaikuttamaan, ja toivon, että eduskunta pitää itsensä niistä hyvin ajan tasalla. Mielelläni tähän keskusteluun osallistun jatkossa.

Toivon, että tässä oli suurin osa kysymyksistä, arvoisa puhemies.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Kiitos ministerille, ja nyt siirrymme todella puhujalistaan. — Riksdagsledamot Gestrin.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Jag skulle gärna också ha hört minister Stubb här i dag, och hur han ser på den dramatiska minskningen av närområdesstödet. Det är faktiskt så att momentet har slopats helt och hållet ur budgetboken. Nedskärningen har skett under de senaste åren, och det skulle vara bra med en analys om vad det här har inneburit för kontakterna mellan våra länder och för alla de projekt som också har pågått. Jag hoppas också att minister Niinistö i morgon då han talar här tar upp frågan om Östersjöns miljö och om oljeskyddet, då han presenterar miljöministeriets budget.

Sekä ulkoasiainvaliokunnan, ympäristövaliokunnan että Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä minulla on melko hyvä yleiskuva Suomen ja naapurimaidemme sekä lähialueen välisestä yhteistyöstä. Monin tavoin kehitys on viime vuosina ollut myönteistä, ja kiinnostuksesta yhteistyön lisäämiseen Pohjolassa on keskusteltu paljon viime aikoina. Yhteistyön lisäämisellä naapurimaidemme kanssa on myös myönteinen taloudellinen vaikutus koko alueelle. Poistamalla rajaesteet Pohjoismaiden asukkaiden elämä helpottuu, ja samanaikaisesti voidaan sekä säästää rahaa että vahvistaa Pohjolan kilpailukykyä.

Jos Pohjoismaiden hallitukset päättäisivät julkisille hankinnoille asetettavista yhteisistä kestävistä kriteereistä, niin koko ympäristötekniikan sektori ottaisi suuren harppauksen eteenpäin, ja tämän tuloksena syntyisi uusia työpaikkoja ja innovaatioita. Sama koskee rakennusnormeja, jotka tulisi yhtenäistää Pohjoismaissa. Ulkoministeriön roolina on ennen kaikkea koordinoida ministeriöiden välistä yhteistyötä ja rakentaa toimivia yhteyksiä Pohjoismaiden välille rajaesteiden poistamiseksi ja työn järjestelmällisen etenemisen varmistamiseksi.

Närområdesanslaget har som sagt minskat dramatiskt under de senaste åren och existerar egentligen inte mera i den form det gjorde ännu för några år sedan, i synnerhet nu när momentet då har strukits helt och hållet. Men fortfarande finns det lite pengar kvar för miljösamarbete med Ryssland och för den nordliga dimensionens miljöpartnerskap, vilket är en mycket viktig sak. Det här är viktigt för att Finland ska kunna vara med om att starta nya miljöförbättrande investeringar i våra närområden. Nordiska Investeringsbanken och Nefcos betydelse är också väldigt viktig i våra närområden. Också här finns det en del politisk styrning.

I många små och stora städer längs med Finska vikens ryska kust pågår arbeten för att förnya och förbättra avloppsvattenreningen. Att befrämja avfallshanteringen och hanteringen av problemavfall är andra exempel på miljöutmaningar i Ryssland som Finland bör hålla framme.

Ympäristövaliokunta tutustui joitakin viikkoja sitten Sosnovyi Borin ydinvoimaloihin. Kaksi uutta reaktoria on rakenteilla, ja neljä vanhaa ydinreaktoria tullaan todennäköisesti pitämään toiminnassa vielä monia vuosia, tosin vanhin reaktori on tällä hetkellä otettu pois käytöstä vakavien ongelmien vuoksi. Joidenkin vuosien kuluttua automaattinen säteilymittausasematekniikka, joka antaa Säteilyturvakeskukselle reaaliaikaista tietoa Sosnovyi Borin ydinvoimaloiden radioaktiivisesta säteilystä, pitää uusia. On tärkeää, että Suomi korostaa reaaliaikaisesti suoraan Sosnovyi Borin ja Helsingin välillä toimivan mittaus- ja varoitusjärjestelmän tarpeellisuutta ja jatkamista.

Närområdessamarbetet har berört många olika sektorer. Det är viktigt att man trots de minskade anslagen kan upprätthålla kontakter med ryska myndigheter och medborgarorganisationer. Närområdesanslagen har också använts för projekt inom social- och hälsovården. Många smittosamma sjukdomar är ännu ganska vanliga i Ryssland och vi har ett eget intresse av att medverka till att sjukdomarna kan stoppas. Gräns- och tullsamarbetet är också viktigt för att få bukt med drogsmugglingen och kriminaliteten som hänger ihop med den. På sikt är det önskvärt att visumtvånget mellan våra länder kan luckras upp.

Våra närområden innebär stora möjligheter för handeln och förutsättningarna kommer att förbättras då Ryssland anslutit sig till WTO. Den finländska livsmedelsproduktionen är en av de branscher som skulle kunna ha tillväxtmöjligheter på grund av den stora marknaden i S:t Petersburg och i hela Leningradområdet. Där finns ett stort intresse för trygg och hälsosam mat, och Finland har ett gott namn om sig på den här fronten.

Med tanke på de hårda sparkraven som ställts på jordbrukssektorn här hemma är det viktigt att vi påminner oss om att det finländska jordbruket förutom sin roll som garant för den inhemska konsumtionen också kan få ökad betydelse regionalt. För att matproduktionen och jordbruket ska utvecklas i en miljövänlig riktning behövs rådgivning och därför är rådgivningsanslagen ett illa valt sparprojekt som riksdagen igen bör korrigera.

På tal om Östersjön och inhemsk mat så vill jag också försvara det inhemska yrkesfisket som utsatts för hård press från många håll under de senaste åren. Fisk är hälsosam mat och det småskaliga yrkesfisket som sker i vår skärgård och längs med vår kust är både ekologiskt och socialt hållbart och försvarbart. Regeringsprogrammet konstaterar att yrkesfiskets verksamhet bör garanteras. Det förutsätter att politiska beslut görs, sådana beslut som inte får dra mattan undan för de få yrkesverksamma fiskare som finns kvar och som ser till att finländarna får köpa inhemsk vild fisk i matbutiken.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Talousarvioesitys on tehty poikkeuksellisen haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa. Esitys vuodelle 2013 on 7 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelalla. Myös kuntatalous heikkenee, ja uhkana ovat kunnallisveroprosenttien tuntuvat korotukset. Olemme nauttineet ja nautimme edelleen ansaitsemattomasta elintasosta.

Tässä tilanteessa valtion talousarvioesitys ei ole kaikilta osin mukavaa luettavaa. Mukaan on kuitenkin saatu mahdutettua myös paljon myönteistä, esimerkiksi veteraanilisän korotus, perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, liikuntaan osoitettujen määrärahojen lisääminen sekä homekoulujen korjausrahat. Nämä kaikki ovat erittäin kannatettavia kirjauksia.

Arvoisa herra puhemies! Kiinnitän tässä puheessani huomioni kaavoitukseen ja erityisesti aluearkkitehtitoimintaan. Asia kuuluu ympäristöministeriön hallinnonalaan ja ministeri Krista Kiurun vastuulle. Hän ei ole täällä paikalla, tosin ei ole muitakaan ministereitä.

Reilu kymmenen vuotta sitten voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki toi kunnalliseen kaavoitukseen uusia vaatimuksia. Laki lisäsi avoimuutta, osallisten kuulemista, osallistumis- ja arviointisuunnittelua, viranomaisneuvotteluja ja nähtävillä oloa. Näistä kaavoituksen vaiheista jokin pyrkii aina unohtumaan, ellei asiaa hoida alansa ammattilainen eli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut kaavoittaja. Unohdukset ja virheet voivat osaltaan johtaa virheisiin ja valituksiin, jotka puolestaan hidastavat ja heikentävät kuntalaisten saamaa palvelua sekä yritysten ja kuntien kehitystä.

Pienillä kunnilla ei ole riittävästi resursseja oman kaavoittajan palkkakustannuksiin. Usein kaavoitukseen liittyvät tehtävät ovatkin jääneet teknisen johtajan tai kunnanjohtajan vastuulle. Aika ja asiantuntemuksen puute rajoittavat heillä kaavoituksen kunnollista toteuttamista. Kuntien maankäytön suunnittelussa aluearkkitehti toimii ympäristöministeriön ohjauksen sekä valtion alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ja on siten linkkinä valtion ja kuntien välillä.

Vuosittain pienet kunnat ovat voineet hakea ympäristöministeriön tukea oman kaavoittajan palkkaamiseksi. Asiasta annettiin vuonna 2000 asetus, jonka virallinen nimi on valtioneuvoston asetus aluearkkitehtitoimintaan myönnettävästä valtionavustuksesta. Järjestelmä on osoittautunut toimivaksi, ja sen piirissä on ollut 58 avustusta saavaa kuntaa. Esimerkiksi Urjalan ja Vesilahden kunnat ovat yhdessä palkanneet aluearkkitehdin, jonka palkkakustannuksista ympäristöministeriön tuki on ollut 40—50 prosenttia vuosittain. Tuki on tärkeä myös jatkossa, jotta ammattimaisuus voidaan turvata.

Vuoden 2012 talousarviossa avustukset kaavoituksen ja maankäytön ohjaukseen olivat yhteensä 2 miljoonaa euroa, josta 500 000 euroa oli aluearkkitehtitoiminnan edistämiseen. Kyse ei siis ole kovin suurista summista. Vuoden 2013 talousarvioesityksessä aluearkkitehtitoiminnan tukeminen on kuitenkin poistettu ja koko momentin määräraha on osoitettu tuulivoiman kaavoituksen tukemiseen. Tuulivoiman edistäminen on erinomainen asia, mutta sen ja aluearkkitehtitoiminnan asettaminen kilpailevaan asemaan on huono ratkaisu. Toivon, että aluearkkitehtitoiminnan jatkaminen voidaan turvata myös jatkossa eduskunnan budjettikäsittelyssä tehtävillä päätöksillä jakamattomasta varauksesta.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Olemme puhuneet tällä viikolla paljon työstä, työllisyydestä ja taloudesta, jotka ovatkin todella ajankohtaisia aiheita. Ilman kasvu- ja työllisyyspanostuksia yhdistettyinä rakenneuudistuksiin emme pysty ylläpitämään hyvinvointivaltiota. Toisaalta meidän on mietittävä, miten valtion menoja saadaan vähennettyä. Pitkällä tähtäyksellä keskeinen keino on terveyden edistämiseen panostaminen. Terveyden edistäminen on muutakin kuin sairauksien ennaltaehkäisyä. Siihen kuuluvat myös sairauksien ja ongelmien varhainen toteaminen, vaikuttavat hoitokeinot ja kuntoutus.

Kansanterveysongelmia ja sitä kautta yhteiskunnan kustannuksia voidaan vähentää muun muassa seuraavilla keinoilla: ensinnäkin ehkäisemällä terveysongelmien syntyä vaikuttamalla syihin, jotka liittyvät kansalaisten elinympäristöön ja elintapoihin, ja toisaalta varhaisvaiheen seulonnalla niiden sairauksien osalta, joiden etenemiseen voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi tupakoinnin aiheuttamat kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat noin 750 miljoonaa euroa vuosittain. Alkoholin aiheuttamat välittömät kustannukset yhteiskunnalle ovat yli miljardi ja välilliset kustannukset jopa 3—6 miljardia euroa vuodessa. 80 prosenttia sepelvaltimotaudeista ja 90 prosenttia kakkostyypin diabeteksestä olisi ehkäistävissä terveellisillä elämäntavoilla.

Myös ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen ennaltaehkäisy on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-vuotiaana. Pelkät työkyvyttömyyseläkkeet maksavat 2,4 miljardia euroa vuodessa. Yleisimmät syyt ovat mielenterveysongelmat ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Ennaltaehkäisynä kuntoutuksen keinoin voidaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrää vähentää huomattavasti.

Sairauksien hyvällä hoidolla ja kuntoutuksella saadaan myös säästöjä aikaan. Onneksi tule- va vanhuspalvelulaki velvoittaa tulevaisuudessa kuntia huolehtimaan ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisestä, sillä nykyisillä hoitokäytännöillä ikäihmisistä tehdään turhan aikaisin laitospotilaita. Kotihoidon resurssit ovat tällä hetkellä niin pienet, ettei kuntouttavaa kotihoitotyötä ole mahdollista tehdä. Toisaalta ammattihenkilöiden osaamisessakin on puutteita.

Kolmanneksi. Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on inhimillistä ja samalla taloudellisesti järkevää toimintaa, sillä sosioekonomiset tekijät selittävät sairastavuutta huomattavan paljon. Köyhien ja sosiaalisesti syrjäytyneen väestön määrä kertoo yhteiskunnan tilasta ja sen kyvystä tai kykenemättömyydestä taata yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Mielestäni se on myös poliittisen onnistumisen mittari. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi jokainen syrjäytynyt ihminen aiheuttaa myös kustannuksia yhteiskunnalle. Valitettavan usein syrjäytyminen alkaa jo lapsuudessa. Lapsuuden tai nuoruuden aikana syrjäytynyt henkilö on jo 45 vuoden ikään mennessä aiheuttanut 1,5 miljoonan euron kustannukset yhteiskunnalle.

On korkea aika havahtua siihen, että terveyden edistäminen on tulevaisuuteen investointia. Säästäminen näissä toimenpiteissä lisää tulevaisuuden yhteiskunnan kustannuksia. Olipa meillä miten tiukka taloustilanne tahansa, näissä asioissa emme voi säästää. Jos haluamme parantaa kansanterveyttämme ja sitä kautta vähentää kestävyysvajettamme, terveyden edistämisen on oltava johtotähtenä kaikessa politiikan teossa, kaikilla tasoilla, ja kaikkien hallintokuntien rajat on saatava rikottua. Tästä on lopultakin tehtävä yhteinen asia. Jos tämä talousarvio on työn ja työllisyyden talousarvio, voisiko seuraava olla ter-veyden edistämisen talousarvio, jossa terveyden edistäminen ohjaa kaikkien ministeriöiden talousarvion laadintaa?

Tapani  Tölli  /kesk:

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää edustaja Mäkisalo-Ropposta hyvästä puheenvuorosta. Olen kanssanne monista puheenvuoroissanne esittämistänne asioista samaa mieltä. Terveyden edistäminen on keskeinen tekijä hyvinvointiyhteiskunnassamme. Kaikki se, millä pystymme vahvistamaan ihmisten omaa elämänhallintaa ja itseauttamisen kykyä, vaikuttaa myös hyvinvointiyhteiskuntaan.

Mainitsitte myös sen, että esimerkiksi alkoholin aiheuttamat haitat välillisesti merkitsevät 3—6 miljardia euroa vuodessa. Millä toimenpiteillä me pystymme budjettitaloudessa sarakkeesta summia poistamalla säästämään yhtä paljon? Tämä on sellainen asia, johon meidän on yhdessä tartuttava, ja vakavasti. En tiedä, miksi keskustelu nimenomaan alkoholihaitoista on joskus niin vaikeaa. Siinä mielessä tervehdin tyydytyksellä sitä, että edustaja Mäkisalo-Ropponen on tehnyt keskustelualoitteen asiasta. Näistä asioista on puhuttava suoraan sellaisina asioina kuin ne ovat.

Arvoisa puhemies! Tämän budjetin lähetekeskustelun aikana on puhuttu leikkauksista, säästöistä, investoinneista ja velasta. Välillä se keskustelu on ollut erikoista. Tuskin kukaan tahallisesti haluaa kasvattaa velkaa. Mutta kun puhumme investoinneista, niin joskus, ja erityisesti tällaisessa taloudellisessa tilanteessa kuin olemme, on investointeja, jotka on toteutettava. Emme voi sanoa pelkästään niin, että nyt ei ole varaa investoida, vaan joudumme sanomaan, että ei ole varaa olla investoimatta, koska on asioita, jotka ovat taloudellisen kasvun esteenä. Jos sellaiset investoinnit jätetään tekemättä, se tulee erittäin kalliiksi. Ja kun tällaisessa tilanteessa tehdään talousarviota, on se vaara — ja se vaara on tällä hetkellä todellinen — että säästetään kustannusvaikutuksista piittaamatta.

Valtion budjettitalouden ja budjetin tekemisen yksi ongelma, ja vaikea ongelma, on toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin puutteellisuus. Silloin, jos tehdään leikkauksia, joiden kohdentumista laajasti ei ole arvioitu, säästäminen voi tulla huomattavasti kalliimmaksi kuin sarakkeessa saatu säästö näyttää olevan. Ja nyt olemme juuri sellaisessa tilanteessa.

Erityisesti on kiinnitettävä huomiota niihin hankkeisiin, jotka synnyttävät taloudellista kasvua. Mainitsin jo alkuviikosta siitä, että esimerkiksi Pohjois-Suomessa on asioita, jotka vauhdittuvat, jos infrainvestoinnit saadaan kohtuullisesti hoidettua. Siksi tähän asiaan pitäisi kiinnittää huomiota. Valtion budjetin yksi ongelma on se, että toimintamenoja ei eroteta investointimenoista. Ja silloin ei pystytä näkemään, mikä se investointien myönteinen seurausvaikutus on.

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu kuntien tilanteesta ja kuntataloudesta. Yksi suuri ongelma kuntien rahoituspohjan ohentamisessa on kuntien eriarvoistuminen. Tämän vuoden alusta poistettiin kiinteistövero verotulon tasauksesta. Se vaikuttaa kuntien välillä erittäin paljon eriarvoistavasti. Valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset kohtelevat juuri niitä kuntia pahiten, jotka ovat valtionosuusriippuvaisia. Painopistettä on siirretty verotukseen. Sinänsä on tärkeä, että kunnat saavat riittävät verotulot, mutta jos leikataan suhteessa enemmän valtionosuuksista, niin silloin jää vähemmälle huomiolle se, mikä on valtionosuusjärjestelmän yksi ydinasia: sen pitää ottaa huomioon kunnissa olosuhde- ja palvelutarvetekijät.

Valtionosuusjärjestelmä ei perimmältään eikä perusolemukseltaan ole mikään valtion apu kunnille, vaan se on palveluiden rahoitusjärjestelmä. Se on ihmisten tarvitsemien palveluiden rahoitusjärjestelmä, jolla turvataan se, että kaikilla olisi lähtökohtaisesti yhdenvertaiset palvelut saatavilla. Siksi on valtionosuusjärjestelmä.

Koskaan emme saa kuntarakennetta sellaiseksi, että tulot jakautuisivat tasaisesti tarpeen ja olosuhteiden mukaan. Se on selkeä realiteetti. Kuntien pitää olla palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa mahdollisimman optimikokoisia, mutta ei tämä ole pelkkää mekaniikkaa. Ilmeisesti tässä on tarkoituskin saada kuntien välille eroja ja käyttää välineenä kuntaliitoksiin kuntien rahoitusjärjestelmää. Tästä monet oikeusoppineet ovat varoittaneet.

Arvoisa puhemies! Sitten tästä kuntauudistuksesta muutama sana. On harmittavaa, miten suuri mittakaavaharha tässä on. Ei tällä ratkaisulla tai esityksellä saada niitä säästöjä, joita kuvitellaan. Mikään tutkimus, analyysi, selvitys tai kansainvälinen vertailu ei tue tätä. Kannattaisi perehtyä esimerkiksi Tanskassa tehtyyn suureen kuntareformiin, jolle sinänsä oli merkittävät perusteet. Siellä kuntien lukumäärä vähennettiin kolmannekseen. Kuitenkaan, nyt kun tarkastellaan tilannetta muutama vuosi toteuttamisen jälkeen, ei saatukaan toiminnallisia säästöjä, eikä saatu hallinnostakaan säästöä. Ja kun esimerkiksi pääministeri Katainen totesi tiistaina, miten valtavat säästöt saataisiin tästä, kun muodostetaan nämä suurkunnat, miten valtavat säästöt saataisiin hallinnosta: kuntien yleishallinnon merkitys on kuntien kokonaismenoista noin 2,5 prosenttia, ja erityisesti suurempi osuus hallintomenoissa on suurissa kunnissa asukasta kohti. Mistä ne säästöt niiltä osin tulevat? Se on ihan mielikuvissa. Säästöt tulevat siitä, että palvelut ovat tehokkaasti järjestetyt ja tuotetut. Koko kuntakentän menoista yksistään Helsinki on enemmän kuin 200 pienintä kuntaa yhteensä, ja Turku yksinään on suunnilleen sama kuin 100 pienintä kuntaa. Tämä havainnollistakoon sitä, mistä on kysymys. Ja aina annetaan se kuva, niin kuin tämä kuntien väkivaltainen liittäminen olisi ratkaisu. Me tarvitsemme kuntaliitoksia, mutta pakolla, painostamalla ei tule hyvää tulosta.

Nyt on mielenkiintoista se, miten uskotaan tähän rakennemuutokseen tässä mielessä. Erityisesti tätä ajaa kokoomus. Mielenkiintoista oli se, mitä kokoomus sanoi lausunnossaan keväällä tästä niin sanotusta karttaharjoituksesta ja siihen viitaten siitä selvityksestä, joka nyt kunnille velvoitetaan kuntarakennelain mukaan. Siinä kokoomus lausui näin: "Selvitys on tehtävä niin, että kuntalaiset jo varhaisessa vaiheessa ymmärtävät vahvan peruskunnan edut." Ei lähdetä selvittämään vaihtoehtoja ja tilannetta, vaan selvitysmiehen olisi vietävä viisaus sinne kuntiin, näkemys siitä, että on vain yksi vaihtoehto.

Kyllä Suomessa pitää olla vaihtoehtoja. Meillä on ollut yhteiskuntajärjestelmiä, joissa ei ole ollut. Ei tällä tavalla toteutettuna tästä kuntauudistuksesta tule mikään muu kuin katastrofi.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Näinä vaikeina aikoina on tärkeää huolehtia tulonsiirroista pienituloisille ja on tärkeää tasapainottaa taloutta ekologisesti kestävällä tavalla. Yhtä tärkeää on myös uutta kasvua ja työllisyyttä tukevat toimet. Yksi keskeinen Suomen tulevaisuuden kohtalon kysymys on se, kuinka hyvin onnistumme turvaamaan ict-alan rajua rakennemuutosta, kuinka hyvin onnistumme pitämään osaajat Suomessa, onnistumme pitämään sen osaamisen ja näiden ihmisten työpanoksen kotimaassamme. Monissa perheissä tunnetaan tällä hetkellä hätää tulevista yt-neuvotteluista, ja siksi on todella tärkeätä, että on muutosturvaa myös korkeasti koulutetuille ihmisille.

Hallituksella on hyviä toimia uuden kasvun luomiseksi, kuten innovaatioyrittäjyyden tukeminen t&k-verovähennyksellä ja tuki start-up-yrittäjyydelle. Silti perään vielä keinoja, jotka paremmin auttavat henkilökohtaisesti näitä hädänalaisia. Yksi hyvä konsti on Protomo eli korkeasti koulutettujen oppisopimuskoulutus. Toki starttiraha yrittäjyydelle ja kaikki tuki uudelle yrittäjyydelle on tärkeää huomioida. Ministeri Häkämies mainitsi tässä keskustelussa aiemmin näiden osaajien panoksen käyttämistä uusilla aloilla. Mielestäni se on erittäin hyvä ajatus. Voimme muun muassa edistää vihreää taloutta uudella, yllättävällä tavalla. Mieleeni tulee esimerkiksi älykkäät sähköjärjestelmät, erilaiset puhtaat teknologiat, joissa ict-alan osaajien ammattitaito voi olla hyödyksi.

Arvoisa puhemies! Valtion budjettiesitys on 54 miljardin euron kokonaisuus, joka tullaan hyvin huolellisesti käsittelemään syksyn mittaan valiokunnissa, erityisesti valtiovarainvaliokunnassa, ja samalla käsitellään huolellisesti myös budjettiesitykseen liittyvät verolakimuutokset. Eduskunta perinteisesti myös paikkaa sellaisia puutteita, mitä budjetista löydetään, kaikkein kipeimpiä tarpeita. Nostan tässä muutaman yksityiskohdan, joille toivon huomiota ja ymmärrystä valiokuntakäsittelyissä.

Lainauskorvausmäärärahat, joihin kirjailijat toivovat tuntuvaa korotusta, on yksi kysymys. Lainauskorvausmääräraha on korvaus tulon menetyksestä kirjailijalle latauksista ja lainauksista. Tällä hetkellä tuki on enimmäkseen symbolinen, koska se on niin kovin pieni, mutta se on yhtä kaikki todella arvostettu, ja toivotaan, että tuki olisi isompi osa elantoa. Myös valtiovarainvaliokunta on painottanut tätä käsittelyssään. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi syksyllä 2011 mietinnössään lainauskorvausmäärärahojen olleen koko olemassa olonsa ajan riittämättömällä tasolla. Valiokunta totesi pitävänsä välttämättömänä lainauskorvauksiin varatun määrärahan nostamista sellaiselle tasolle, että tekijät saavat kohtuullisen korvauksen teostensa lainaamisesta. Valiokunta myös kiirehti toimenpiteitä opetus- ja tutkimuskirjastojen ottamiseksi korvauksen piiriin. Huomion arvoista on myös se, että verrattuna muihin Pohjoismaihin meillä nämä lainauskorvausmäärärahat ovat todella alhaisella tasolla.

Arvoisa puhemies! Toinen keskeinen asia on YK:n vammaissopimuksen ratifiointi, joka on merkittävä ihmisoikeuskysymys. YK:n vammaissopimus käsittelee muun muassa esteettömyysasioita, vammaisten henkilöiden riittävää toimeentuloa, heidän oikeuttaan palveluihin, mahdollisuutta tehdä työtä ja oikeutta asua, missä haluaa. Vammaissopimuksen ratifioimiseen liittyen Invalidiliitto on lähestynyt eduskuntaa lausunnolla, jossa he toteavat, että perus- ja ihmisoikeuksien valvonnan tehostamisen osalta Invalidiliitto haluaa kiinnittää huomiota YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen ratifiointiprosessiin, joka on tarkoitus toteuttaa tällä hallituskaudella. YK:n vammaissopimus edellyttää kansallista seurantamekanismia ja valtiollisen yhteystahon nimeämistä. Suomessa ei ole sopimuksen edellyttämää seurantamekanismia. Invalidiliitto vaatii, että valtion talousarvioon varataan määräraha ko. elimen perustamista varten. Hyvin perusteltu esitys, jotta ratifiointiprosessi etenee.

Kolmas seikka, arvoisa puhemies, on sotainvalidit. Sotainvalidien veljesliitto on nostanut jälleen kerran esiin invaliditeetin asteen varsinkin siitä näkökulmasta, kuinka epäreilusti se kohtelee palveluiden osalta niitä, joiden sotavamma on määritelty 10—15 prosentin suurusluokkaan. Heidän ei ole mahdollista saada samanlaisia ruokapalveluita, pyykinpesua, siivouspalveluita kuin muilla sotainvaliditovereilla, joilla mahdollisesti on korkeampi tämä invaliditeettiaste, joten invalidit vetoavat siihen, että valtioneuvosto vuoden 2013 budjettia laatiessaan hyväksyisi lievävammaiset 10 ja 15 prosentin sotainvalidit kuntapalveluihin oikeutetuiksi. Mielestäni tämä on senkin takia perusteltua, että näitä lievästi vammaisia invalideja on elossa enää noin 3 000 henkilöä. Sitä paitsi tämä invaliditeetin prosenttiosuuden määrittely on kovin haastavaa. Olen kuullut täällä lääkärikollegojen selittävän, että se ei välttämättä ole niin yksiselitteistä, millä asteikolla tai perusteella invaliditeetti on määritelty.

Arvoisa puhemies! Vielä viimeinen yksityiskohta, jota pidän tärkeänä, on naisverkoston aloite siitä, että Kelan äitiyspakkausmäärärahaa korotettaisiin. Tätä määrärahaa ei ole korotettu sitten vuoden 1994, joten tämä esitys on siinä mielessä perusteltu. Äitiyspakkaus on tärkeä tulevan vauvan perheelle, mutta se tukee myös kotimaista työtä, sillä pakkauksen tuotteet ovat pitkälti kotimaisia. Äitiyspakkaus on hieno suomalainen asia, ja me voimme olla tästä ylpeitä. Kela on muuten lähettänyt prinsessa Victoriallekin tällaisen suomalaisen äitiyspakkauksen.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä palata keskusteluun Suomen kehitysyhteistyöstä, koska asia on hyvin tärkeä. Suomi kuuluu edelleen bkt:llä per capita mitattuna maailman rikkaimpien maiden joukkoon. Kun otetaan huomioon, että maamme luottoluokitus on korkein mahdollinen, voimme sanoa jopa länsimaiden joukossa olevamme ehdottomassa kärkikaartissa.

Nyt voidaan kysyä, kuuluuko maailman rikkaiden ylipäätään auttaa äärimmäisessä köyhyydessä eläviä, nälkää näkeviä, lukutaidottomia, työorjuudessa eläviä lapsia, sorrettuja naisia ja muita maailman hädänalaisia lähimmäisiä. Olen surukseni todennut, että eräät perussuomalaisten kansanedustajat ovat ilmeisesti sitä mieltä, että ei kuulu. Vai onko näiden edustajien linja kenties se, että kyllä muiden kuuluu, mutta ei meidän suomalaisten? Jos jollain perusteella, esimerkiksi velanottoon vedoten, Suomen pitäisi nyt lopettaa tai uudelleen mitoittaa nykyistä reilusti alemmalle tasolle kehitysyhteistyönsä, on suurimmalla osalla Euroopan maista ja lisäksi sellaisilla talousmahdeilla, kuten USA ja Japani, paljon vahvemmat perustelut toimia samoin.

Edellä mainittujen perussuomalaisten politiikka laajemmin sovellettuna tarkoittaakin siis sitä, että maailman kehitysyhteistyö lopetetaan ja kehittyneet maat jättävät köyhimmät maat ja niiden kansalaiset oman onnensa nojaan. No, uskon ja toivon, että tällainen itsekkyyspolitiikka on ajattelemattomuuksissa tehty virhe, jonka perussuomalaiset pian oikaisevat. Olen hieman ihmetellyt tätä linjaa, koska tiedän perussuomalaisten joukossa olevan monia hienoja vakaumuksen ihmisiä, jotka kyllä tämän asian oivaltavat. Mahdollisuus auttaa hädänalaisia lähimmäisiä on meille suomalaisille velvollisuus, kunnia-asia ja etuoikeus. Saamme olla kiitollisia ja iloisia siitä, että meillä on tällaiseen vastuun kantamiseen mahdollisuus. Tosin olemme edelleen perässä siitä YK:ssa sovitusta suosituksesta nostaa julkisen kehitysavun määrä 0,7 prosenttiin bkt:sta. Toivottavasti tämä tasokorjaus saadaan hoidetuksi mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies! Kokonaan toinen asia on se, miten kehitysyhteistyövarat tulisi käyttää. Siinä tarvitsemme jatkuvaa kehittämistä, jotta annetun tuen vaikuttavuus olisi mahdollisimman hyvä. Nostan jälleen esille kansalaisjärjestöjen arvokkaan työn, jota usein tehdään paikan päällä aivan ruohonjuuritasolla samalla varmistaen avun perillemeno. Olen itse käynyt paikan päällä esimerkiksi Etiopiassa toteamassa, miten suomalaisten kansalaisjärjestöjen toiminta tuottaa tulosta. Konkreettisena esimerkkinä haluan tässä mainita niin sanotun nuttuprojektin, jolla on autettu jo kymmeniätuhansia vastasyntyneitä lapsia ja näiden lasten äitejä Etiopiassa. Projektiin osallistuu järjestön muutaman palkatun työntekijän lisäksi satoja vapaaehtoisia virkkaajia ja kutojia ympäri Suomea. Tässä onkin kansalaisjärjestöjen kautta annettavan avun eräs vahvuus: yhdellä eurolla saadaan aikaan kahden euron tulos, kun mukana on järjestössä toimivien vapaaehtoisten työpanos. Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä.

Avustamisen muodot ovat monet. Se, että joku kehitysyhteistyöhanke jää tavoitteistaan, ei ole aihe kehitysyhteistyön leikkaamiseen tai lopettamiseen. Tehdyistä virheistä on otettava opiksi ja avun muotoihin ja perillemenoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, kuten tässä aiemmin käydyssä keskustelussa yhdessä totesimme.

Arvoisa puhemies! Esitän tässä lopuksi kainon toivomuksen, että perussuomalaiset miettisivät tätä asiaa vielä kerran ja esittäisivät parempia keinoja tulevan vaihtoehtobudjettinsa tasapainottamiseen kuin pakkolainan ottaminen maailman köyhiltä.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämänviikkoisessa budjettikeskustelussa on monissa puheenvuoroissa peräänkuulutettu uusia keinoja, uusia työkaluja kasvun luomiseen. Kun näitä puheenvuoroja olen kuunnellut, olen pannut merkille sen, että valtaosa näistä keinoista on joko valtion verojen laskemista tai valtion tukien lisäämistä tai valtion investointien kasvattamista. Eli kaikki sellaisia toimenpiteitä, jotka tässä taloustilanteessa heikentävät valtiontaloutta. Kuitenkin hyvin tiedämme, että valtiontalouden ollessa näinkin tiukilla, on hyvin vaikea kaivaa rahaa hyviinkään käyttökohteisiin, ja sen takia kannustaisin kollegoita miettimään sellaisia tapoja vauhdittaa kasvua, joilla ei ole suoria kustannusvaikutuksia valtion budjettiin. Esitän kolme tällaista toimenpidekokonaisuutta.

Ensimmäisenä byrokratian karsinta. Usein esteitä työn ja hyvinvoinnin luomiselle tässä maassa aiheuttaa liian pitkälle viety ja turha byrokratia. Tästä on paljon esimerkkejä, mainitsen nyt vain ihan yhden, joka on täällä eduskunnassakin ollut viime aikoina esillä. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka edellyttää rahan keräämiseen lupaa. Tämä lupabyrokratia työllistää suotta poliisia, aiheuttaa kustannuksia, mutta se myös jarruttaa hyviä hankkeita, joissa kansalaiset pyrkivät edistämään kansalaistoiminnan keinoin hyviä asioita. Se jarruttaa myös joukkorahoitusta, joka voisi luoda myös uutta liiketoimintaa. Tämänkaltaisia esimerkkejä on valitettavan paljon, ja meidän järjestelmää pitäisikin perata siitä näkökulmasta, miten byrokratiaa voitaisiin nykyisestä merkittävästi vähentää.

Toinen tapa vauhdittaa taloutta ilman ainakaan suoria kustannusvaikutuksia useimmissa tapauksissa on avata julkista dataa. Verovaroin on tuotettu valtavia määriä tietoaineistoja, jotka tähän asti ovat pysyneet visusti lukittujen ovien takana. Nyt hallitus on onneksi päättänyt ensin Maanmittauslaitoksen ja sittemmin Ilmatieteen laitoksen aineistojen avaamisesta julkisesti kaikkien vapaaseen käyttöön. Miten tämä nyt sitten liittyy talouteen? Siten, että aineistojen avaaminen saattaa tuottaa yllättävääkin uutta liiketoimintaa. Olen käyttänyt esimerkkinä sitä, että New Yorkin kaupunki laittoi kaikkien julkisesti saataville elintarvikevalvonnan tiedot. Sitten yritteliäs henkilö hyödynsi näitä tietoja, loi kännykkäsovelluksen, jonka avulla ravintolaan mennessä ihminen voi tarkistaa, minkälaisen arvion tämä ravintola on saanut, kuinka hyvin se hoitaa elintarviketurvallisuuden. Vastaavasti vaikka säätietojen avaaminen Suomessa voi luoda paitsi uusia liiketoimintamahdollisuuksia, se voi auttaa monia yrittäjiä. Ajatellaan vaikka, kuinka tärkeää on, että säätiedot ovat ajan tasalla, kun viljellään maata tai kun järjestetään julkisia tapahtumia.

Kolmas esimerkki keinosta, jolla voidaan vauhdittaa kasvua ilman merkittävää kustannusvaikutusta valtiontalouteen, on kilpailun lisääminen. Hallitushan on juuri hiljan hyväksynyt terveen kilpailun toimintaohjelman, joka sisältää monia hyviä toimenpiteitä. Tänäänkin on viitattu siihen, että kaupan alalla lasketaan määräävän markkina-aseman rajaa, mikä antaa Kilpailuvirastolle lisää työkaluja puuttua tämän määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Mutta on monta muuta alaa, jossa kilpailu saattaisi tuoda hyötyjä, puhutaan sitten apteekeista tai katsastusalasta tai nuohoojista. Meillä on monia sellaisia aloja, joissa tarpeettomasti nykyään rajoitetaan kilpailua. Kilpailulla on tapana parantaa tuottavuutta, sillä on tapana alentaa hintoja ja sillä on tapana ajaa yrittäjiä kehittämään palvelujaan entistä paremmiksi, koska jos niin ei tee, silloin saattaa jäädä kilpailussa alakynteen. Harvoin kilpailun edistämiseen tarvitaan suoraan valtion määrärahoja, yleensä kyse on lakien ja politiikan muuttamisesta.

Tässä kolme esimerkkiä tavoista, joilla voidaan vauhdittaa taloutta, joilla voidaan parantaa kilpailukykyä ilman, että tarvitsee kaivaa valtion budjetista merkittäviä määriä lisärahoja. Näitä on varmasti muitakin, ja toivon, että yhdessä voimme niitä keksiä ja viedä niitä eteenpäin.

Ville  Vähämäki  /ps:

Kunnioitettu puhemies! Ensin muutama sana kehitysyhteistyöstä, kun siihen tässä aiemmin viitattiin. Oma piha on hoidettava ensin. Ensin sammutetaan oma talo, joka on ilmiselvissä liekeissä, pelastetaan talosta lapset, vanhukset sekä muut vähäväkiset. Kun liekit on sammutettu, juostaan välittömästi auttamaan muita. Se on linjamme ja pysyy.

Puhemies! Vuoden 2013 budjetin käsittely alkoi juhlallisesti Paasikiven mietelauseella: "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen." Miksi emme siis tunnusta näitä tosiasioita, mitkä aivan selkeästi edessämme näkyvät, jos vain katsomme muutamia tilastoja sekä Suomesta että EU-alueelta? Meillä on käsissämme vielä laajamittainen velkapommi, ja se pommi on muun muassa Espanjan asuntoluotto-ongelma sekä saksalaisten Landesbankien taseissa luultavasti yhä olevat yhdysvaltalaiset ongelmaluotot. Näitä luottoja juoksutetaan EKP:n taseeseen sekä tukimekanismeihin. Näin ne tulevat yhteisvastuullisesti maksettaviksi.

Puhemies! Takaisin budjettiin. Aivan ensimmäiseksi: En usko, että tämä hallitus pystyy kääntämään valtion velkasuhdetta laskusuuntaan. Budjettikatsauksessa ennustetaan velkasuhteen nousevan jo 47,2:een vuoden 2013 loppuun mennessä. Lisäksi julkisyhteisöt velkaantuvat vauhdilla. Kuntien velkataakka kasvaa nopeasti, koska valtionosuudet kasvavat liian hitaasti suhteessa lisääntyneisiin vastuisiin sekä heikkenevään huoltosuhteeseen.

Työttömyysasteen on katsottu budjettikatsauksessa alenevan, mutta ei tämä hyvältä näytä. Viime päivinä on ilmoitettu yli 1 300 työntekijän yt-neuvotteluista: ensin Metso, sitten OP-Pohjola ja vielä tänään Steveco Haminan satamasta. Tämän vuoden aikana lienee annettu enemmän potkuja kuin koko edellisenä vuonna yhteensä.

Puhemies! "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään." Siinä oli oikeusohjetta 450 vuoden takaa. Onko kohtuus toteutunut Metson yt-neuvottelujen kohdalla? Metson aikeet maksaa 75 miljoonan lisäosingot ja samaan aikaan käynnistää 630 henkilön yt-neuvottelut olivat vastoin kansan oikeuden ja kohtuuden tuntoa. Kiitos asiasta nousseen laajan vastustuksen lisäosinkoja ei maksettu. Metson pääomistajan, valtion omistaman sijoitusyhtiö Solidiumin, omistajaohjaus taisi hieman epäonnistua. Kun ottaa huomioon sen, että Metso on saanut 2000-luvulla valtion tukia liki 60 miljoonaa, olisi lisäosinkojen maksaminen sekä yt-neuvottelujen käynnistäminen näyttäytynyt mielestäni hyvin kyseenalaisena.

Tuossa aiemmin päivällä suullisella kyselytunnilla keskusteltiin yt-lainsäädännöstä ja siitä, miten sitä tulisi kehittää. Ehkä tulisi pohtia, kuinka voitaisiin kehittää lainsäädäntöä siihen suuntaan, että ei voitaisi toimia niin kuin Metso aikoi toimia. Jätän itse kunkin pohdittavaksi sen, mikä on oikeus ja mikä on kohtuus.

Sanni Grahn-Laasonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä ajassa budjettia laadittaessa haastavinta on epävarmuus. Taloutemme on avoimuudestaan johtuen haavoittuva, ja vaikka tällä hetkellä meillä menee Suomessa kohtuullisesti moniin muihin maihin verrattuna, epävarmuus Euroopan velkakriisistä pitkittyy ja toisaalta meillä on näkökentässä kansallisesti isoja tulevaisuuden haasteita, joihin on varauduttava.

Budjetin näkökulmasta Suomen kannalta on tärkeää parantaa talouden kilpailukykyä ja pitää yllä luottamusta julkisen talouden kykyyn hoitaa velvoitteensa kaikissa tilanteissa. Erityisesti kuntataloutta tulevat tulevina vuosikymmeninä rasittamaan väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen. Samaan aikaan liian moni suomalainen, erityisesti nuori, on työmarkkinoiden ulkopuolella. Kuten tässä salissa on tänään monta kertaa todettu, joka päivä viisi nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle, siis lähtökohtaisesti pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. 15 prosenttia ikäluokasta on riskin piirissä jäädä vaille toisen asteen koulutusta ja sitä kautta vaarassa syrjäytyä. Meillä ei ole tähän varaa.

Tarvitaan isoja rakenteellisia uudistuksia, jossa onnistuminen on vielä tärkeämpää kuin maltti ensi vuoden budjetissa. Tarvitaan julkisen sektorin rakenneuudistuksia, kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja muita pienempiä julkisen sektorin remontteja, joissa kaikissa on sama päämäärä: lisätä tekeviä käsiä, minimoida hallintoa ja kasvattaa tuottavuutta. Lisäksi tarvitsemme työmarkkinauudistuksia, paljon kunnianhimoisempia kuin mihin tässä sopimisen ilmapiirissä on kyetty toistaiseksi pääsemään. Tarvitaan lisää joustavuutta palkkaamiseen, tarvitaan parempaa johtamista ja töiden organisointia ja kaiken kaikkiaan pidempiä työuria. Tarvitaan toimia, jotka koskevat eläköitymisikää, ja tarvitaan keinoja, joilla nuoret ihmiset saadaan varhaisemmin työelämään mukaan. Ennen kaikkea meidän täytyy huolehtia siitä, että työikäinen väki on työkykyistä ja iskussa, muuten emme pärjää. Nämä kaikki uudistukset ovat samalla isoja mahdollisuuksia. Meidän ei tarvitse olla niin riippuvaisia Euroopan talouden kehityksestä kuin nyt olemme, jos vain hoidamme kotipesän asiat, kilpailukyvyn ja rakenteet kuntoon. Näissä uudistamisen urakoissa tarvitaan presidentti Sauli Niinistön tekemän työn mukaisesti vastuuta sekä yksilöiltä että yhteiskunnalta. Vain toinen ei ole tarpeeksi.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa budjettiesityksestä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta esille muutaman kohdan, joista olen ilahtunut. Ensinnäkin isyysvapaan käytön lisäämiseksi isyysrahan kytkös vanhempainrahaan puretaan. Uudistus pidentää vanhempainrahakautta 12 arkipäivällä ja kohdentaa isälle yhteensä 54 arkipäivää. Tästä enintään 18 arkipäivää voidaan pitää yhtä aikaa äidin kanssa. Isyysvapaan pitämisajankohta muuttuu joustavammaksi siten, että se tulee pitää ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta. Tämä on toivottu ja tervetullut uudistus perhevapaajärjestelmään, tosin kunnianhimoisempiakin askelia kaivattaisiin. Neljäsosa kaikista isistä ei jää perhevapaalle tällä hetkellä lainkaan. Se on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuushaaste ainakin kolmea kautta: äitien suhteellinen asema työmarkkinoilla heikkenee, isät pääsevät viettämään suhteellisesti vähemmän aikaa uuden perheenjäsenen kanssa ja kolmanneksi lapsikin ansaitsisi saada tutustua toiseen vanhempaansa paremmin, jos hänellä sellainen on. Lisäksi naisvaltaisia aloja rasittaa se, että perhevapaakustannukset eivät jakaudu tasaisesti molempien vanhempien työnantajien kesken. Tästä ovat muun muassa naisyrittäjät puhuneet jo vuosia.

Toisena asiana olen iloinen siitä, että kohdunkaulansyöpää ehkäisevä papilloomavirusrokote saadaan vihdoin kansalliseen rokoteohjelmaan. Tässä Suomi oli jälkijunassa, ja vihdoinkin pääsemme rokottamaan suomalaiset nuoret tytöt.

Kolmas tärkeä yksittäinen satsaus on satsaus vanhuspalveluihin. Ministeri Paula Risikon kaudella aloitettu lainsäädäntöhanke saadaan toivon mukaan päätökseen niin, että uusi vanhuspalvelulaki astuu voimaan ensi vuonna heinäkuun alussa. Budjettineuvotteluissa solmittu sopu varmistaa, että varoja ja hoitajia riittää ympärivuorokautisen hoivan laitosten lisäksi myös kotiin vietäviin palveluihin. Se on välttämätöntä, jotta saamme painopistettä siirrettyä laitoksista koteihin. Myös omaishoidon tukipalveluihin on varattu rahaa 10 miljoonaa euroa, mikä on tärkeä, ensimmäinen askel omaishoidon kehittämisessä.

Eilisessä debatissa peruspalveluministerin kanssa jäi tarttumatta hänen puheenvuoroonsa, johon nyt mielellään vielä viittaisin. Olin kyllä ymmärtänyt, ettei budjettineuvotteluissa sovittu mitään vuoden 2015 alussa mahdollisesti annettavan asetuksen sisällöstä. Näin ainakin oli ymmärrettävissä ministeriöstä tulleesta jatkotiedotteesta, ja toivon, että ministeri tältä osin, mikäli tämän puheenvuoron käsiinsä saa, vielä tarkentaa sanomisiaan.

On tärkeää, että ennen kuin vanhuspalvelulaki tai myöhemmin asetus annetaan eteenpäin, arvioidaan sen vaikutukset pitkällä tähtäimellä. On tehtävä arvioita siitä, millaisia velvoitteita kunnille annamme ajatellen sitä aikaa, jolloin väestön rakenne on ihan toisenlainen kuin nyt. Puhun nyt siis ikärakenteesta. On myös mietittävä vähän tulevia sukupolvia, jotka silloin ovat tekevinä käsinä ja maksajina. Lain tulee olla sillä tavalla hyvin balanssissa, että turvaamme turvallisen ikääntymisen ja laadukkaat palvelut sekä niiden saatavuuden mutta varmistamme myös, että talous on kestävällä pohjalla tämän lupauksen täyttämiseksi.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Talouden tilanne näyttää valitettavasti paljon pahemmalta kuin mitä hallitus antaa ymmärtää. Olemme liukumassa taantumaan, ja euroalueen ongelmatkin näyttävät pahenevan ja syvenevän. Monet taloustieteilijät ennustavat, että talven aikana kriisi vielä pahenee ja syvenee, ja saattaapa olla, että eduskuntakin saa käsiteltäväksi vielä uusia tukipaketteja.

Valitettavasti Suomessakin tällä viikolla, ihan viime päivinä, on tullut tietoon taas uusia massairtisanomisia. Nyt tällä hetkellä kaivattaisiinkin hallitukselta nopeita ja ripeitä toimia, jotta saataisiin kotimainen yritystoiminta vetämään ja investointeja Suomeen. Osittain omilla toimillaan valitettavasti hallitus ei näytä tätä tilannetta helpottavan. On tietenkin tunnustettava, että poisto-oikeuden laajentaminen ja t&k-vähennys ovat sinänsä hyviä ja erittäin kannatettavia toimenpiteitä. Toivon, että vaikutus ei jäisi vähäiseksi. Täällä budjettikäsittelyssä on käytetty puheenvuoroja, joissa on mielestäni kuitenkin aiheellisesti tuotu esiin se, että poisto-oikeuden laajentaminen ei välttämättä kovin paljon vaikuta investointeihin, nimittäin monella yrityksellä on se tilanne, että tulos ei riitä edes EVL-maksimipoistoihin, ja silloin ylimääräinen poisto ei sinänsä kannusta investoimaan. Tarvittaisiin toimenpiteitä, jotka saavat viennin vetämään ja sitä kautta liikevaihdon kasvamaan ja syntymään aitoja investointitarpeita. Vain tällöin yritykset lähtevät investoimaan. Sinänsä poisto-oikeuden laajentaminen on kyllä hyvä asia. Toivottavasti se puree.

Toinen hallituksen päättämä ja esittämä yrityskannuste, joka on mielestäni hyvä, on se, että yksityisiin osakeyhtiöihin sijoittaville henkilöille tulee vähennysoikeus ja erityinen kannuste tälle sijoitustoiminnalle. Tässäkin pitää kuitenkin huomioida, että useimmiten ne merkittävät rahat, jotka voitaisiin yksityisiin yrityksiin sijoittaa, ovat yhtiöissä, ja tätä verokannustinta eivät saa yritykset vaan luonnolliset henkilöt, ja sekin saattaa rajoittaa jonkun verran tämän sinänsä hyvän kannustimen tehoa.

Se, mitä pitäisi nyt tehdä, on ensisijaisesti huolehtia yritysten ja erityisesti kasvuyritysten pääomahuollosta. Siksi pitäisi tarkkaan seurata, mitä Basel III -säännökset todella ovat parhaillaan aiheuttamassa, kun pankit ja rahoituslaitokset valmistautuvat niiden tuloon. Ongelma ei näytä olevan niinkään mikroyrityksillä. Siellä monesti on tilanne se, että rahaa saadaan, kun on vakuuksia, laitetaan omaa omaisuutta vakuudeksi. Toisaalta ongelmaa ei ole suuryrityksillä, joilla on omat pääomamarkkinat. Mutta ongelma on nimenomaan pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, ja niiden rahoituksessa on kuulunut olleen jo pitempään suuria ongelmia.

Yksi väline, jolla saataisiin ehkä piristettyä nimenomaan pk-sektorin yritysten rahoitusta ja sitä, että tavalliset palkansaajatkin voisivat sijoittaa pieniä summia — ja näistä pienistä summista kertyisi sitten isompi puro yrityksen rahoitukseen — olisi se, että me avaisimme tappioiden vähentämisoikeuden, esimerkiksi myös ansiotuloista, silloin, kun sijoitetaan yksityiseen listaamattomaan osakeyhtiöön. Meidän yrityssektorille tarvittaisiin nyt tämmöinen piristysruiske, joka toisi pääomaa nimenomaan kasvuyrityksiin ja sitä kautta lisäisi ehkä meidän työllisyyttäkin merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Nyt on juuri aika tietyllä tavalla vetää kotiinpäin. On mietittävä, että kun vienti ei vedä — ja ymmärrän senkin, että kyllä hallituksen on erittäin vaikea saada tehtyä toimenpiteitä, joilla vientiteollisuus saadaan vetämään — niin tässä tilanteessa pitäisi keskittyä niihin toimenpiteisiin, että korvataan sitä tuontia kotimaisella tuotannolla. Ja avainasemassa tässä on energiasektori. Me olemme viime vuonnakin tuoneet energiatuotteita yli 7 miljardilla eurolla. Jos näistä osakin saataisiin korvattua kotimaisella energiantuotannolla, me saisimme korjattua tätä valitettavaa vaihtotaseen vajetta, joka on nyt kääntynyt 20 vuoteen ensimmäisen kerran viime vuonna miinusmerkkiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi voimakkaasti satsata siihen, että energiantuotannossa kotimainen bioenergia, hake ja myös turve, voisi kasvattaa osuutta meidän lämmön ja sähkön tuotannossa.

Täällä on käyty laajaa keskustelua siitä, että turve on se, joka meillä saastuttaa, mutta on aivan selvää, että samanlaiset hiilidioksidipäästöt tulevat myös kivihiilestä. Turpeella on se myönteinen vaikutus, että se työllistää yli 10 000 henkilöä Suomessa, ja kun käy tutustumassa tänä päivänä vastuullisesti hoidettuihin turvesoihin, turvetuotantoon, niin voi varmasti vakuuttua siitä, että ne vesistöpäästöt ovat todella hyvin hoidettuja ja sieltä ei pääse ravinteita lähtemään meidän vesistöihimme. On selvää ja on tunnustettava, että aikoinaan tässä turvetuotannossa oli paljon ongelmia, mutta niin oli monella muullakin teollisuuden sektorilla Suomessa. Kun aikoinaan paperiteollisuus saastutti meidän vesistöjämme ja järviämme, emme me vaatineet, että paperiteollisuus pitää lakkauttaa Suomesta, vaan me vaadimme, että pitää panna päästöt kuriin ja hoitaa ympäristöä. Ja näin pitää tehdä myös turveteollisuuden osalta: ei pidä lähteä sitä vaatimaan, että se lopetetaan Suomesta, niin kuin ministeri Niinistö on vaatinut, vaan pitää mieluumminkin lähteä kehittämään lupaprosessia nopeammaksi ja samalla vaatia vastapainoksi, että pannaan nämä päästöt kuriin.

Arvoisa puhemies! Yksi erikoinen ja mielestäni aika ikäväkin hallituksen toimenpide on se, että lähdetään rajoittamaan verovapaita kilometrikorvauksia. Minusta on käsittämätöntä, että tällä tavalla lähdetään hyvin pientä porukkaa rokottamaan. Tämähän ei ole työmatka-autoilua, siellähän on työmatkavähennys, vaan tämä on nimenomaan työn takia ajettavia kilometrejä. Tällöin kohteena ovat nimenomaan myyntimiehet ja toisaalta ehkä rakennusalan komennusmiehetkin. On selvää, että jos ajetaan paljon autolla, niin kyllä myös auton pääoma-arvo laskee. Minusta olisi reilua, että korvattaisiin täysi kilometrikorvaus eikä vain muuttuvia kustannuksia, jos kilometrejä tulee todella paljon.

Tämä ratkaisu, jota on esitetty, aiheuttaa sen, että yhä useampi, joka joutuu paljon ajamaan työssään, jos hän ei saa täyttä korvausta siitä oman auton käytöstä, mieluummin ottaa työsuhdeauton. Tämä kannustaa myös työnantajia antamaan työsuhdeautoja. Tällöin ehkä siinä tavoitteessa, jota tällä lainmuutoksella haettiin, että yksityisautoilu vähenisi, käy todellisuudessa toisinpäin. Ne, jotka saavat työsuhdeauton, joutuvat maksamaan aika merkittävän veron siitä, ja silloin heillä on tietenkin kannustin käyttää sitä autoa myös yksityisiin ajoihin, niin kuin he saavatkin käyttää, jos on vapaa autoetu, mahdollisimman paljon. Tällöin, jos tämä muutos johtaa autoedun, työsuhdeautoilun lisääntymiseen, tämä aiheuttaa vain yksityisautoilun lisääntymistä eikä sen vähenemistä.

Arvoisa puhemies! Otan vielä lopuksi esille täällä jo monessakin puheenvuorossa esille tulleen lapsilisien leikkauksen. Nythän on jäädytetty lapsilisän osalta indeksit neljäksi vuodeksi, ja todellisuudessa tämä vaikuttaa pitkällä tähtäimellä paljonkin siihen lapsilisien tasoon. Neljänkin vuoden aikana todellisuudessa tullaan tekemään siis noin 10 prosentin leikkaus lapsilisiin, ja mielestäni tämä on hallituksen puolelta arvovalinta, jota en voi hyväksyä. On selvää, että joudutaan tekemään säästöjä ja silloin joudutaan tekemään arvovalintoja. Minä en kuitenkaan tekisi tätä arvovalintaa niin, että säästäisin ensinnä lapsiperheiltä.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Kansanedustajia muistutetaan, että suositus on 5 minuuttia, mutta kansanedustajan puheoikeutta ei tietenkään voi rajoittaa.

Lars Erik Gästgivars /r:

Arvoisa puheenjohtaja! Tässä on tänään monessa eri puheenvuorossa puhuttu tästä nuorisotakuusta ja jopa nostettu sitä ihan tuonne taivaanrantaan asti. Minäkin olen hyvin tyytyväinen siihen, että se nuorisotakuu otettiin mukaan hallitusohjelmaan. Nyt kun olen tutustunut tähän meidän nuorisollemme niin tärkeään ohjelmaan, tunnen olevani hieman epätoivoinen.

Ohjelma on byrokraattinen ja resursseja on liian vähän, jos tarkoitus on ollut hankkia harjoituspaikkoja oikeista yrityksistä. Olisin halunnut nuorisotakuun, joka olisi tarjonnut kaikille työnantajille Suomessa mahdollisuuden ja houkutellut heidät kouluun väsyneen nuorison palkkaamiseen. Tähän tämä raha, mikä on varattu, ei tule riittämään. Meidän on syytä muistaa, että jokaista harjoittelupaikkaa kohden on oltava aina yksi työnantaja. Muissa tapauksissa työpaikkaa ei synny.

Arvoisa puheenjohtaja! Yhteiskunta, joka pitää yllä järjestelmää, jossa kukaan työnantaja ei tarjoa liian korkean hinnan vuoksi nuorille harjoittelupaikkoja, ottaa valtavan suuren vastuun. Sen takia on seurattava, miten tämä uusi nuorisotyötakuu nyt toimii, ja on oltava valmiit ryhtymään lisätoimenpiteisiin, jos ei se toimi. Tiedän, mitä ammattiyhdistykset sanovat halvasta työvoimasta, mutta tämä onkin nuorten auttamis-ta eikä työmarkkinapolitiikkaa. Tämän vuoksi voinkin vain sanoa, että vanhan politiikan tulokset näkyvät aivan liian hyvin syrjäytyneiden ja epätoivoisten nuorten parissa kaduilla ja toreilla.

Olen aina ihmetellyt, miksi käytännön töihin suuntautuneissa kouluissa kirjoilla olevat nuoret voivat olla palkatta harjoittelutyössä monta kuukautta, jopa puoli vuottakin, kun taas sama työnantaja ei voi ottaa töihin nuorta ja maksaa pientä harjoittelupalkkaa hänelle. Olisi syytä harkita minimipalkan lopettamista alle 18-vuotiaille. Silloin palaa juoksupojat jokaiseen työpaikkaan, nissetytöt ja pikkolot menevät hotelleihin ja myöskin pullapellit tulee raavittua leipomoissa. Nyt tulossa oleva nuorisotakuu on askel oikeaan suuntaan, ja olen ensimmäisenä puolustamassa sitä, vaikka katsonkin, että siinä olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota harjoitteluun oikeilla työpaikoilla.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on aiemmin moni todennut, tässä on kyseessä nyt työn ja oikeudenmukaisuuden budjetti. On tärkeää, että tässä vaiheessa panostetaan kasvuun ja työllisyyteen, tehdään erilaisia kasvua edistäviä toimenpiteitä ja myös otetaan käyttöön tämä historiallinen nuorisotakuu. Se on todellinen teko nuorten puolesta. Olen siitä hyvin iloinen. Varmasti tulemme huolehtimaan siitä, että riittävät resurssit tähän nuorisotakuuseen tulevat olemaan myös jatkossa.

Puhemies! Sanoin myös sanan "oikeudenmukaisuus". Se näkyy tässä monessa. Tällä kertaa veroratkaisu toimii niin, että oikeudenmukaisuus voitti. Verot suuntautuvat maksukyvyn mukaan. Kenellä on enemmän, maksaa vähän enemmän. Solidaarisuusvero otetaan käyttöön, miljoonaperintöjen lisäverot, ja kaikkein suurimpia eläkkeitä verotetaan aiempaa enemmän samaan aikaan, kun pienituloisimpia verotetaan sitten vähemmän. Oikeudenmukaisuus toteutuu myös muun muassa työmarkkinatuen nostolla tälle vuodelle, ja nyt sitten on uutena toimena tämä puolison tarveharkinnan poisto, mikä on äärimmäisen tärkeä asia.

Haluan myös kiinnittää huomiota siihen, että on hyvin tärkeää, että harmaan talouden torjunta otetaan tosissaan, ja muun muassa sitten valtiovarainministeri Urpilaiseltahan on tulossa lakiesitys, jolla on tarkoitus pistää tätä niin sanottua veronkiertoa kuriin. Ei ole oikein, että kansainväliset pörssiyhtiöt esimerkiksi terveysalalla kilpailevat muut toimijat ulos, minkä jälkeen veronmaksaja maksaa ensiksi tämän palvelun, sitten tämän yrityksen voiton, ja kaiken kukkuraksi tästä voitosta ei juurikaan kotimaahan veroa makseta. Tämä ei vetele, ja on tärkeää, että tähän on tekoja nyt tulossa tämän porsaanreiän tukkimiseksi.

Tämä budjettiesitys perustuu viisaaseen taloudenpitoon. Valtionvelka käännetään laskuun tämän kehyskauden aikana. Se on hyvin tärkeää. Nyt säästöpäätökset ja veroratkaisut on tehty. Nehän sitten tehdään vähän takapainotteisesti tietyllä tavalla, ja vaikutukset alkavat näkyä jo ensi vuonna, erityisesti sitten vuonna 2014, ja tässä kokonaisuudessa avainasemassa ovat kasvua ja työllisyyttä tukevat toimet. Me joudumme tekemään säästöjä, mutta ne eivät ole tässä pääasia. On viisasta talouspolitiikkaa se, että hallitusti taitamme velkaantumisen kasvun mutta teemme sen niin, että samalla emme tukahduta tätä mahdollisuutta työllisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Mitä tulee tähän velkaantumiseen, se on nyt ollut kyllä kummallinen juttu, arvoisa puhemies. Minä olen nyt tänään ehkä vielä enemmän ymmälläni kuin olin silloin tiistaina, kun ihmettelimme, että tietenkin vastuulliseen oppositiopolitiikkaan kuuluu se, että tarjotaan vaihtoehto, joka on tietynlainen kokonaisuus. Silloinhan me hämmästelimme sitä, että keskustan ryhmäpuheenjohtaja Tiilikainen kovasti kritisoi hallitusta siitä, että nyt otetaan liikaa velkaa, kun otetaan tämä 7 miljardin velka, ja samaan aikaan kuitenkin keskustan oma puheenjohtaja, edustaja Sipilä, vaati 2 miljardia lisää velkaa näihin tietoliikenneinvestointeihin. Eli emme päässeet oikein kärryille siinä keskustelussa emmekä saaneet vastausta siihen, haluaako keskusta vähemmän velkaa vai enemmän velkaa. Ja se on hyvin keskeinen osa talouspolitiikkaa, kuten kaikki tiedämme, kuinka paljon velkaannutaan, enemmän vai vähemmän, kuten esimerkiksi hallitus esittää.

No, mitä tapahtui tänään? Päivän aluksi edustaja Mauri Pekkarinen vaati niin ikään lisää velkaa, tällä kertaa tieinvestointeihin. Ilmeisesti siis tämän edustaja Sipilän vaatiman 2 miljardin päälle tulisi vielä tämä seuraava velka sitten. Eli näin tapahtui siitä huolimatta, että edustaja Pekkarinen kyllä itse keväällä totesi, että kulutusta on leikattava, mitä en silloin ollenkaan ymmärtänyt, mitä hän sillä tarkoitti, mutta tänään hän kuitenkin halusi sitten lisää velkaa.

No, ei kulunut kuin pari tuntia. Edustaja Kaikkonen käytti täällä puheenvuoron, jossa hän moitti hallitusta siitä, että hallitus ottaa liikaa velkaa, ja vaati, että velanottoa on vähennettävä. Kysyttäessä hän sanoi, että keskusta tulee tekemään vaihtoehtobudjetin, jossa tulee olemaan vähemmän velanottoa kuin mitä hallitus esittää.

No, sitten kului muutama tunti ja edustaja Pekkarinen ilmestyi saliin tuonne pönttöön ja sanoi jälleen kerran, että on otettava lisää velkaa. Tämä kuulostaa ehkä oudolta, mutta näin on tänään tapahtunut, ja siksi minä toivon, että ennen kuin tämä budjettikeskustelu päättyy, saamme vihdoin jonkun käsityksen, mikä on keskustan linja näin olennaiseen asiaan. Vai tuleeko sieltä sitten kaksi vaihtoehtobudjettia eri velkamäärällä? Tosin kyllä heitin siinä vähän, että tällä menolla taitaa tulla 35 vaihtoehtobudjettia, niin paljon teillä kai, arvoisa keskusta, edustajia on. No, on hyödytöntä tähän aikaan illasta tästä kinata, sen enempää me emme saa tässä kunnon debattia aikaan, mutta toivon, että tämä asia käydään läpi, koska tämä on tärkeä asia ja aina perusasia taloudenpidossa on se, että täytyy tietää perusmääreet, kuten se, kuinka paljon oman vaihtoehdon mukaan velkaannuttaisiin.

Kaiken kaikkiaan, puhemies, tähän loppuun haluan sanoa, että tämä linja on viisas myös siksi, että nyt ei tehdä lisäleikkauksia. Nyt on tehty tietyt päätökset, ja olin hieman hämilläni, minun on pakko nyt sanoa tämäkin, kun viime viikon maanantaina muun muassa edustaja Sasi vaati lisäleikkauksia. Silloin hänellä ei ollut yhtään rahaa ja hän vaati lisäleikkauksia. Sitten neljän päivän päästä hänellä yhtäkkiä olikin rahaa, koska hän vaati yhteisöveron keventämistä. Eihän tämä nyt näin mene. Valittu linja täytyy pitää. Jos me vaadimme lisäleikkauksia, sitten täytyy sanoa suomeksi se, että se tarkoittaisi leikkauksia terveyspalveluihin, vanhuspalveluihin, kouluihin, mitä ei missään nimessä tietenkään pidä tehdä. Siksi ihmettelin edustaja Sasin hanakoita lisäleikkausvaateita. Ja samaan aikaan sitten yllytettiin suorastaan, että kyllä meidän nyt on lähdettävä verokilpailuun. Minusta verokilpailu on huono asia. Siihen ei pidä mennä. Siinä ei voita kukaan. Me tarvitsemme veroja, ja siksi ei pidä lähteä kilpailemaan sillä, kenellä on matalin verotus. Eli tässä suhteessa en ole ymmärtänyt näitä yhteisöveron laskupuheita. Tämä hallitus on ihan oikein monella keinolla tukenut elinkeinoelämää, tukenut teollisuutta, ja ne keinot ovat olleet hyviä, mutta nyt enää ei ole varaa siihen, että lähdemme tämmöisiin veronkevennystalkoisiin.

Kaiken kaikkiaan ihmettelin muutenkin edustaja Sasin puheenvuoroa. Monessa suhteessa hän esitti merkittäviä yksityistämisiä kunnallisiin palveluihin, muun muassa lisäleikkauksia, niin kuin sanoin. En tiedä, onko tämä sitten se todellinen vaaliohjelma, mikä kyseisellä puolueella on. Ja sanon kyllä vielä loppuun sen — koska hän moitiskeli meitä demareita siitä, että olemme tiukkoina halunneet, että vanhuksista pidetään parempaa huolta; hän jollakin tavalla markkinoi, että nyt kävi hyvin, kun eivät toteutuneet ihan nämä demareitten vaatimukset — että minun mielestäni tässä keskustelussa on kysymys vanhusten ihmisarvosta, ei arvovallasta, ei mistään voitonjuhlista. Suomalaiset vanhukset voittivat, koska tulemme saamaan vanhuspalvelulain, joka suosii niin kotihoitoa kuin pitää huolta myös niistä ihmisistä, jotka kotona eivät pärjää, jotka ovat laitoksissa. Ja heillä täytyy olla riittävästi hoitajia. Ei ole inhimillistä, että siellä maataan vaipoissa pitkään ja ei saada ulkoilla, koska hoitajia ei ole tarpeeksi. Tämä on sydänasia. Toivon, että tämä eduskunta pitää huolta siitä, että kaikista vanhuksista pidetään parempaa huolta kuin tänä päivänä. Eli tämä on todella tärkeä, merkittävä kysymys ja puhuu myös, puhemies, sen oikeudenmukaisuuden puolesta.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vastata edustaja Viitaselle, kun hän nosti esiin täällä keskustan linjan budjettiin: valitettavasti ette tule saamaan nyt tämän budjettikäsittelyn aikana sitä, vaan myöhemmin tänä syksynä keskusta tulee, kuten varmasti tiedättekin, esittämään oman vaihtoehtobudjetin.

Olen kyllä samaa mieltä siinä mielessä kanssanne, että pitää olla johdonmukainen, että jos samalla vaatii velan pienentymistä ja arvostelee sitä, että valtio velkaantuu, niin kuin nyt käy, me erittäin voimakkaasti velkaannumme, niin pitää olla sitten tietenkin jostakin se lisäraha esittää, jos esittää lisää menoja. Näin me tulemme tekemäänkin meidän vaihtoehtobudjetissa.

Mutta siinä mielessä ajattelisin, että ehkä olette väärä henkilö arvostelemaan tätä, tai ei ainakaan pitäisi olla kovin herkkä, koska kun tulin uutena edustajana eduskuntaan ja katsoin esimerkiksi hallintovaliokunnan aikaisempia pöytäkirjoja, vastalauseita, mitä sosialidemokraatit ovat viime kaudella tehneet, niin te esititte satoja miljoonia, jopa miljardin verran, kunnille lisää rahaa, ja te olitte kattamassa niitä myös velalla, (Puhemies koputtaa) ja samaan aikaan tekin arvostelitte lisävelkaantumista, eli kyllä tässä pitäisi olla myös siellä hallitusrintamassa johdonmukainen.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisi ehkä kannattanut edustaja Lohen katsoa se koko meidän vaihtoehtobudjettimme. Nimittäin, me olimme hyvin tarkkoja tässä asiassa, ja itse asiassa meidän vaihtoehtobudjettimme päätyi siihen, että siinä otettiin puolisen miljardia vähemmän velkaa kuin mitä hallitus silloin esitti, yksinkertaisesti siitä syystä, että siinä tehtiin toisenlaisia arvovalintoja. Jo silloin esitimme muun muassa pääomaveron nostoa, mistä olisimme saaneet lisää verotuloja.

Teimme erilaisia valintoja. Näiden valintojen yhteisseurauksena, vaikka olisimme halunneet satsata johonkin enemmän kuin hallitus, niin jostain taas olisimme keränneet enemmän veroja. Olisimme vähemmän antaneet näitä anteliaita tuloveronkevennyksiä, mitä muuten nyt paikkaamme. Te jätitte 8 miljardin aukon sen vuoksi, että kevensitte ilmeisesti hyvin ideologisesti veroja. Oli vain pakko saada verot alas, vaikka suhdannetilanne muuttui, ja se oli huono juttu.

Mutta, puhemies, arvostan sitä, että edustaja Lohi tässä tunnusti sen, että nyt ei keskustan linja ole ollut johdonmukainen. Hän tunnusti sen, että samaan aikaan on vaadittu sekä lisää velkaa että toisaalta arvosteltu sitä, (Puhemies koputtaa) että hallitus ottaa velkaa, vaadittu vähemmän velkaa. Jään todella mielenkiinnolla nyt, puhemies, odottamaan, millainen se vaihtoehtobudjetti on, nimittäin siinä on näillä oletuksilla pikkuisen tekemistä.

Eero  Suutari  /kok:

Arvoisa puhemies! Aluksi haluaisin kiittää edustaja Tynkkystä kilpailun siunauksellisuuden esittämisestä tässä salissa. Oli mukava kuulla, että tässä asiassa ollaan muutoinkin samaa mieltä. Lisäisin siihen listaan kyllä esimerkiksi nämä kunnalliset palvelut, joihin tullaan varmaan palaamaan sitten myöhemmin, jos tämä maailmantalous vielä tästä huononee. Aina yrittäjiä silloin pyydetään mukaan, kun on todella hätä kädessä.

Suomea rakennetaan tekemällä työtä. Hyvinvointimme perusta on työssä ja yrittäjyydessä. Ainoastaan yrittäjyyden ja työnteon lisääntymisen tuoma talouskasvu voi turvata kasvavat hyvinvointipalvelumme. Hallituksen budjettiesityksen työtä ja yrittäjyyttä edistävät toimet ovat siksi erityisen tärkeitä nyt, kun kilpailukykymme on heikoimmillaan pariin vuosikymmeneen.

Suomi elää viennistä ja korkeasta osaamisesta. Siksi hallituksen toimet vientirahoituksen lisäämiseksi ovat oikeita ja kannatettavia. Tutkimus- ja kehitystoiminnan uusilla kannustimilla ja investointien tuplapoistoilla vauhditetaan sekä innovaatiotoimintaa että investointeja ja luodaan uusia, nimenomaan korkean osaamisen, työpaikkoja.

Suomalaisten yrittäjien ja yritysten rahoituskannustimilla torjutaan juuri nyt uhkaavaa yritysten rahoitusvajetta. Pääomasijoittamisen verokannustimet luovat myös uutta työllisyyttä ja yrittämistä. Team Finland -ratkaisu Suomen edustustoissa on virkistävä innovaatio. Kannustan hallitusta tekemään uusiakin päätösesityksiä kilpai- lukykymme edelleen parantamiseksi. Vaikka talouskasvumme hiipuminen alle prosenttiin johtuu pääasiassa globaalista tilanteesta, on meillä silti vielä käyttämättömiä keinoja, ja hyvä niin. Palaan niihin myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Puhtaan teknologian kasvu globaalisti on tosiasia. Alan kasvu on noin 10 prosentin luokkaa. Me suomalaiset olemme alan kärkiosaajia muun muassa energian, biotalouden ja vesiteknologian sekä näihin liittyvän tietotekniikan osalta. Hallituksen tavoite edesauttaa 40 000 uuden työpaikan syntyminen Suomeen ja viennin merkittävän kasvamisen mahdollistaminen on erittäin kannatettava ja realistinen.

Suomalaista työtä uhkaavat ulkoa tulevat paineet. Rikkidirektiivin merkitystä esteenä investoinneille Suomeen ei mielestäni voida vähätellä. Siksi kiitänkin erityisesti ministeri Häkämiestä siitä, että hänen johdollaan kehitysneuvotteluihin tuodaan ehdotus keinoista rikkidirektiivin kustannusten kompensoimiseksi. Kiitän hallitusta myös siitä, että äkillisen rakennemuutoksen alueista pidetään edelleen huolta.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden alijäämän pienentämiseksi tehdyt talousarvioesitykset painottuvat verojen kiristymisen suuntaan. Kannustaisin hallitusta pohtimaan jatkossa, miten tarvittava sopeutus voitaisiin paremmin tasapainottaa menosäästöjen ja verojen kiristysten kesken. Myös verotuksen painopisteenä tulisi olla haittojen vähentäminen ja kulutuksen lisääminen ja tuloveroasteiden korotuksilta pidättäytyminen.

Arvoisa puhemies! Naapurimaan Ruotsin päätös alentaa yhteisöveronsa 22 prosenttiin, reippaasti alle Suomen tason, vaikuttaa oleellisesti yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn Suomessa sekä sitä kautta työllisyyteen. Toivon, että hallitus aikaansaadun kasvupaketin lisäksi harkitsisi kestäviä toimia Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi tai ainakin ylläpitämiseksi. Näitä olisivat erityisesti kipeästi kaivattu työmarkkinaremontti ja koko elinkeinoverotusjärjestelmän uusiminen. Tavoitteena tulee olla yksikkötyökustannusten, henkilön elinkautisen työtuntimäärän ja työn vastaanottamisen kannattavuuden palauttaminen kilpailijoiden tasolle. Näin saataisiin muutoin maailman kolmanneksi kilpailukykyisimmäksi rankattu Suomi aidosti investointimagneetiksi, jota nyt emme ole.

Muita työllisyyden, kansantalouden ja harmaan talouden kitkemisen kannalta hyviä työkaluja olisivat esimerkiksi kotitalousvähennyksen nostaminen, uusiutuvan kotimaisen energian suosiminen jnp. Kilometrikorvausasiassa sekä kabotaasiliikenteen kehittämisessä olisi syytä pohtia tilanteen ja muutoksien vaikutukset työllisyyden ja kansantalouden näkökulmasta. Oppisopimuskoulutuksen uudistuksessa olisi syytä kuunnella yrittäjiä, sillä yritykset ovat avainasemassa oppisopimuskoulutuksen onnistumisessa.

Arvoisa puhemies! Kuntarakenteen myllerryksessä meidän on huolehdittava kunnallisten palvelumarkkinoiden kehittämisestä. Meidän tulee saada kunnat tekemään selkeät palvelustrategiat ja elinkeinopoliittiset ohjelmat. Ennakkoluulottomalla suunnitelmalla voi saada paljon enemmän aikaan kuin tiukoilla ja toimintaa jäykistävillä henkilöstömitoituksilla. Tavoitteena esimerkiksi vanhusten kotihoidossa pitää olla, että 80 prosenttia työajasta käytetään asiakkaan, siis vanhuksen, luona palvelemiseen. Tällä hetkellähän esimerkiksi kodinhoitajan työstä noin puolet menee byrokratian pyörittämiseen kunnan toimistossa.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Illan viimeisen puheenvuoron käyttää edustaja Pelkonen.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Illan viimeinen puheenvuoro — suuri kunnia.

Budjetti on laadittu taloudellisen epävarmuuden vallitessa, velkaannumme yhä 7 miljardin euron vuosivauhdilla. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaaminen ja kotipesän kunnossapitäminen tilanteessa kuin tilanteessa ovat päämääriä, joista ei tule tinkiä. Ensi vuoden budjetin painopisteitä ei paremmin voisikaan valita. Talouden tasapainotus, uuden kasvun rakentaminen sekä nuoriin ja ikäihmisiin panostaminen ovat välttämättömiä asioita, mikäli haluamme myös tulevaisuudessa puhua hyvällä omallatunnolla Suomen hyvinvointivaltiosta.

On kunnioitettavaa, ettei Kataisen hallitus ole arkaillut vaikeassa tilanteessa, vaan kantanut vastuunsa ja tarttunut vaadittaviin toimiin. Se on tehnyt hankalia päätöksiä budjettisopeutuksesta, menojen supistamisesta ja verotulojen lisäyksistä yhteensä yli 5 miljardin euron edestä, mikä vastaa noin 3:a prosenttia bruttokansantuotteesta. Ja mikä tärkeintä, sopeutus tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla: heikoimmassa asemassa olevilta ei leikata. Tämä on kansainvälisestikin vertaillen hieno saavutus ja lisää rahoitusmarkkinoiden luottamusta Suomen julkiseen talouteen.

Yhtä lailla merkittäviä ovat budjetin kasvupanostukset, joiden avulla hallitus ei tyydy ainoastaan seuraamaan kansainvälistä talouskehitystä vaan pyrkii aggressiivisesti luomaan maahamme uutta kasvua. Tämä on asia, johon koko hallituksen on mielestäni panostettava jatkossa entistä voimakkaammin.

Arvoisa puhemies! Kenellekään tuskin tulee uutena tietona se, että väestön ikääntyessä koko ajan pienempi työikäisten joukko kantaa verotuloillaan kasvavan vanhusikäisen väestön ja lasten palveluiden tarvitseman rahoituksen. On siis erityisen tärkeää, että jokainen työkykyinen saataisiin töihin. Salissa on puhuttu viime päivinä paljon nuorista — ja syystä. Tulevaisuuden tekemisessä juuri nuoret ovat avainasemassa, ja heissä on myös laskennallisesti suurin potentiaali työurien pidentämiseksi. Tästä huolimatta yhä useampi suomalainen nuori on vaarassa syrjäytyä tai voi muutoin henkisesti pahoin. Nuorten työttömyysluvut ovat hälyttävän korkeita. Niiden takana on usein työ- tai koulutuspaikan saamisen vaikeuden lisäksi merkittäviä sosiaalisia tekijöitä, jotka estävät työllistymisen.

Olen erittäin iloinen siitä, että hallituksemme kantaa aidosti vastuuta nuorista, ja siitä, että suomalaiset nuoret pääsevät koulutuksen ja työn kautta työelämään kiinni eivätkä jää ajelehtimaan. Tästä pidetään huolta Kataisen hallituksen yhden kärkihankkeen eli nuorisotakuun avulla. Nuorisotakuu tulee siis täysimääräisesti voimaan ensi vuoden alusta, ja kuten kaikki tiedämme, sen tavoitteena on varmistaa, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja tulevat sen myötä osalliseksi yhteiskuntaan.

Nuoriin liittyen ensi vuoden budjettiin liittyy monia tärkeitä toimia. Yksi näistä on nuorten oppisopimuskoulutus, josta on myöskin täällä viime päivinä puhuttu paljon. Kokoomuksen vahvasti esillä pitämää nuorille suunnattua oppisopimuskoulutusta vahvistetaan ensi vuoden alusta. Hallitus käynnistää siis kokeilun, jonka tavoitteena on käytännön keinoin parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria oppisopimuskoulutukseen. Myös työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja muita alhaisen kynnyksen väyliä ammatillisessa koulutuksessa kehitetään täydentävinä työmarkkinoille siirtymisen väylinä, jotka tavoittavat muuten koulutuksen ulkopuolelle jäävät ryhmät. Lisäksi käynnistetään nuorten aikuisten osaamisohjelma, jolla tarjotaan ammatillista koulutusta ilman koulutusta jääneille 20—29-vuotiaille.

Arvoisa puhemies! Meidän kaikkien yhteinen etu on varmistaa, että joka ikinen nuori otetaan mukaan kehittämään yhteiskuntaamme. Nuorisotakuu ei kuitenkaan yksin riitä, sillä yhteisöllisyyttä ja välittämistä ei voi koskaan korostaa liikaa. Nuoria on motivoitava ottamaan vastuuta omasta elämästään ja on pidettävä huolta siitä, että paitsi että he saavat riittävästi työ- ja koulutuspaikkoja, he myös oikeasti tarttuvat niihin.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Asian käsittely keskeytetään.