Täysistunnon pöytäkirja 83/2013 vp

PTK 83/2013 vp

83. TIISTAINA 17. SYYSKUUTA 2013 kello 12.01

Tarkistamaton versio 1.3

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014

 

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tänään esiteltävä vuoden 2014 talousarvio vastaa vaikeiden aikojen haasteeseen. Globaali finanssikriisi ja siitä seurannut talouden taantuma ovat jatkuneet kuluvana vuonna ennakoitua pahempina. Euroalueen kasvu on tänä vuonna jäänyt vaimeaksi eurokriisin takia. Maailmantalouskaan ei vedä, ja maailmankaupan kasvu jatkuu ensi vuonnakin poikkeuksellisen hitaana. Tämä kaikki heijastuu suoraan ja armotta myös kotimaan talouteemme.

Vuonna 2013 Suomen bruttokansantuote supistuu 0,5 prosenttia, ja jatkossakin kasvu pysyy hitaana. Valtiovarainministeriö arvioi ensi vuoden kasvuksi 1,2 prosenttia johtuen osaltaan euroalueen talouksien hienoisesta elpymisestä sekä kotimaisen kulutuskysynnän kasvusta.

Suomen kansantalous on taantunut vuoden 2006 tasolle. Verrattuna tilanteeseen, jossa talous olisi kasvanut tasaista 2 prosentin vauhtia, me olemme menettäneet kansantuotteesta noin 30 miljardia euroa. Suomen veroasteella se tarkoittaa noin 10—12 miljardia menetettyinä verotuloina. Näillä puuttuvilla verotuloilla olisi hyvinvointivaltion peruspalveluiden ja tulonsiirtojen ylläpitämiseen merkittävä vaikutus. Kaksi perättäistä vuotta taantumaa luo myös suuria paineita julkisen talouden puolelle.

Johtopäätöksiä tässä tilanteessa voi olla vain yksi: meidän on satsattava uuden kasvun luomiseen ja työn lisäämiseen Suomessa. Keskeistä on nostaa työllisyysastetta. Tarvitsemme lisää ihmisiä töihin. Vain työllä voimme rahoittaa Suomessa hyvinvoinnin.

Arvoisa puhemies! Heikon suhdannetilanteen, julkisen talouden kestävyyden ja talouden rakenteellisen muutoksen kolmoishaasteeseen hallitus vastaa kokonaisvaltaisella talouspolitiikan strategialla. Tämä talouspolitiikan kokonaisuus muodostuu hallituksen päättämästä rakennetoimien kokonaisuudesta, työtä ja kasvua lisäävästä budjetista ja lisätalousarviosta sekä tietenkin työmarkkinaratkaisusta. Näiden neljän pilarin varaan hallitus tukee Suomen nousun ja myöskin hyvinvointivaltion tulevaisuuden.

Ensi vuoden budjettiesitys on suuruudeltaan 53,9 miljardia euroa. Vaikka se on yli miljardin pienempi kuin kuluvan vuoden budjetti, on esitys 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Me olemme eläneet jo pitkän aikaa Suomessa yli varojen, ja tällä hallituksella on kipeä tehtävä kuroa tuota vajetta umpeen. Velan määrä on nyt nousemassa lähes 100 miljardiin. Me kaikki tiedämme, että velkaantuminen ei ole kestävä tie. Esitykset merkittävästä lisävelan otosta eivät ole sen vastuullisempia kuin esitykset äärimmäisistä leikkauksista. Hallituksen tie on kultainen keskitie. Pidämme velkasuhteen taittamisesta kiinni, mutta emme halua omilla toimillamme pahentaa tätä taantumaa. Me tulemme jatkamaan työn ja taloudellisen kasvun tukemista.

Samoin on myös selvää, että yhteiskunnan heikompiosaisia ei voi laittaa kriisien maksumiehiksi. Päinvastoin, pankkiveron kaltaisilla ratkaisuilla hallitus haluaa varautua tuleviin kriiseihin ja puolustaa veronmaksajia. Kysymyksessä ei tietenkään ole mikään helppo harjoitus. Matka on pitkä, ja se voi olla myös kivinen, mutta suuntamme on selvä. Mistä tässä työssä on sitten pohjimmiltaan kysymys? Kysymys on hyvinvointivaltion turvaamisesta tuleville sukupolville. Nälkämaan laulua lainatakseni: meidän on uudesti luotava tämä maa.

Arvoisa puhemies! Tänään eduskunnalle esiteltävä vuoden 2014 talousarvio on työtä ja kasvua vahvistava budjetti, joka samalla tasapainottaa valtiontaloutta oikeudenmukaisella tavalla. Yhdessä vuoden kolmannen lisätalousarvion kanssa ne muodostavat keskeisen osan talouspolitiikan kokonaisuudesta.

Esityksessä tuetaan voimakkaasti yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää. Yhteisövero esitetään laskettavaksi 20 prosenttiin, joka vähennykset huomioon ottaen on efektiivisesti Ruotsin veroa vastaava taso. Osinkoverotuksen uudistuksella kannustetaan yrityksiä sijoittamaan voittonsa uuteen tuotantoon ja innovaatioihin, ei jakamaan niitä voittoina omistajille. Hallituksen kunnianhimoinen kasvurahoitusohjelma puolestaan varmistaa, että uusia yrityksiä ja ideoita syntyy tässä maassa jatkossakin. Yhdessä yksityisen sektorin rahan kanssa kasvurahastojen yhteenlasketun pääoman arvioidaan nousevan lähemmäs miljardiin euroon muutaman lähivuoden kuluessa.

Samalla hallitus panostaa työhön ja hyvinvointiin. Heikoimmista pidetään huolta tekemällä sosiaalietuuksien indeksikorotukset täysimääräisinä. Opintotuki sidotaan indeksiin ensi vuoden syksystä lukien. Myös osatyökykyisten työllistämiseen panostetaan ensi vuonna. Lisäksi nuorisotakuuseen ja koulutuksen saatavuuteen laitetaan lisäpanostuksia.

Suomen teollisuuden tilanne on vaikea. Saimme eilen kuulla Rauman telakan ikävistä uutisista, ja siksi on hyvä kertoa, mitä hallitus on tehnyt teollisuuden ja viennin toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tällä vaalikaudella hallitus on tukenut teollisuuden toimintaedellytyksiä yhteensä yli miljardilla eurolla. Olemme lisänneet Finnveran riskinottokykyä, uudistaneet viennin rahoituksen luottomuotoisella rahoitusmallilla ja ottaneet käyttöön tutkimus- ja kehitys- sekä kasvukannustimet. Olemme tehneet yli 70 miljoonan investoinnit meriteollisuuteen muun muassa innovaatiotuen kautta sekä päättäneet kansallisesta toimintaohjelmasta rikkidirektiivin haittavaikutusten minimoimiseksi. Muutoksia on tehty tämän lisäksi voimalaitosveroon, yhteisöveroon, tonnistoveroon ja energiaveroleikkuriin. Hallitusta ei voi siis syyttää toiminnan puutteesta.

Arvoisa puhemies! Meillä on tänään keskustelussa myös vuoden 2013 kolmas lisätalousarvio. Se sisältää nopeasti työtä ja kasvua tukevia toimenpiteitä, joilla halutaan saada yhä useampi suomalainen töihin. Satsaukset homekoulujen korjaamiseen, Helsinki-Vantaan lento-kentän laajentamiseen sekä teiden, siltojen ja ratojen kunnossapitoon työllistävät suomalaisia ja auttavat näin meitä yli vaikean suhdannekarikon. Lisätalousarviossa panostetaan työhön ja kasvuun 389 miljoonan euron arvosta. Se on merkittävä panostus.

Hallituksen viime viikolla eduskunnassa esittelemä rakennepaketti on kolmas tärkeä pilari talouspolitiikan kokonaisuudessa. Vaikka uudistuksilla on sekä menoja pienentäviä että niitä lisääviä vaikutuksia, meidän tulisi muistaa uudistusten suuri linja: työn tekemisen lisääminen ja työn edellytysten parantaminen. Rakennepoliittiset toimet varmistavat tulevan budjettipolitiikan liikkumavaran sekä talouden pitkän aikavälin potentiaalin kehittymisen. Vaikka tänään keskustelemmekin ensi vuoden budjetista ja uudesta lisäbudjetista, eivät ne olisi yhtä vaikuttavia ilman palapelin muita osia eli rakenneuudistusten kokonaisuutta ja työmarkkinaratkaisua.

Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on työtä ja kasvua tukeva linja. Osana talouspolitiikan kokonaisuutta ensi vuoden budjetti ja nyt aikaistettu lisätalousarvio tulevat parantamaan työllisyyttä samalla pitäen huolta julkisen talouden kestävyydestä.

Hallituksen esitys toteuttaa keväällä kehysriihessä tekemiämme päätöksiä. Suomen talouden tila on nyt vakavampi kuin osasimme tuolloin arvioida. Siksi hallituksen kehysriihen linjaukset, vaikka ne saivat keväällä paljon myös kritiikkiä osakseen, näyttäytyvät nykytiedon valossa oikeina ja vastuullisina. Ne tukevat kasvua ja työllisyyttä sekä pitävät kiinni oikeudenmukaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Nyt jos koskaan Suomi kaipaa selkeää suuntaa sekä työllisyyttä ja kasvua lisäävää politiikkaa. Kaipaamme myös yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista. Tästä on merkittävänä osoituksena syntynyt työmarkkinaratkaisu. Yhdessä rakennepaketin ja työmarkkinaratkaisun kanssa ensi vuoden talousarvio sekä kuluvan vuoden kolmas lisätalousarvio muodostavat pohjan yhteistyön politiikalle. On aika avata silmät, on aika kääriä hihat. Suomi tarvitsee työtä, ja sitä me näillä ratkaisuilla tarjoamme.

Sari Sarkomaa /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tosiaan aika kääriä hihat. Suomen taloustilanne on synkkä. Olemme jäljessä kilpailijamaitamme, luottoluokituksemme on uhattuna rajun velkaantumisen vuoksi, ja samaan aikaan työikäinen väestö vähenee. Suomalaiset kyllä kestävät kuulla totuuden, ja he myös odottavat maata johtavilta poliitikoilta vastuullisuutta ja päätöksentekokykyä, jotta tilanne saadaan oikaistua. Hallituksen esitykset työllistäväksi lisätalousarvioksi sekä kasvua ja kilpailukykyä vahvistavaksi budjetiksi, maltillinen palkkaratkaisu ja kestävyysvajetta umpeen kurova rakennepaketti ovat oikeita ja kipeästi kaivattuja askelia välttämättömään suunnanmuutokseen.

Tässä taloustilanteessa Suomelle ei riitä pieni laihdutuskuuri, vaan on tehtävä kokonainen elämäntaparemontti. Remontti tarvitaan, jotta meillä on jatkossakin varaa kouluttaa lapsemme, hoitaa apua tarvitsevat ja turvata kaikille ihmisarvoinen vanhuus. Meidän on taisteltava suomalaisten työpaikkojen ja yritysten puolesta.

Hyvinvointimme on riippuvainen yritystemme menestyksestä, vaikka joidenkin ideologioiden edustajille tämä on vaikea myöntää. Yritykset työllistävät, maksavat veroja, tuovat vientituloja ja luovat sen arvonlisän, jonka varaan olemme rakentaneet.

Siksi kokoomuksen mielestä hyviä toimia ovat yhteisöveron mittava kevennys, kasvuun kannustava osinkoverouudistus, kasvurahastot, rikkidirektiivin kompensaatio, palkkaverotuksen kevennys ja kotitalousvähennyksen korotus. Ne tehdään, jotta suomalaisilla olisi töitä.

Seuraavaksi meidän täytyy karsia tarpeetonta byrokratiaa ja yritysten hallinnollista taakkaa, mikä vapauttaa erityisesti pienyrittäjien aikaa varsinaisen työn tekemiseen. Uusi, kestävä kasvu perustuu siihen, että yritystemme tuotteet ja palvelut käyvät kaupaksi. Työvoimakustannuksilla emme voi kilpailla, mutta osaamisella ja työn tuottavuudella voimme. Tässä koulutus on aivan avainasemassa. Kokoomukselle erityisen tärkeitä ovat panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa. Lisäpanostuksia tulee myös oppisopimukseen ja ammatilliseen koulutukseen.

Suomen tulevaisuuden ydinkysymys on se, että jokainen nuori jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen ja saa työn syrjästä kiinni. Oppivelvollisuuden venyttäminen ei saa tarkoittaa nuorten mekaanista säilömistä koulun seinien sisäpuolelle, vaan meidän on varmistettava, että jokaiselle nuorelle syntyy yksilöllinen polku osaamiseen, jota työmarkkinoilla tarvitaan. Nuorten syrjäytymisen syyt eivät ilmaannu yhtäkkiä yhdeksännellä luokalla ja poistu yhdellä lisävelvoitevuodella. Onkin viisasta vaalia laadukasta varhaiskasvatusta ja maailman parasta perusopetusta.

Yhteiskunta, jossa työ ei kannata, ei ole terve. Kokoomuksen ikiaikainen tavoite työn kannattavuudesta etenee harppauksin toteuttaessamme työttömyysturvan suojaosuuden. Tervehdimme ilolla osatyökykyisten työllistämisohjelmaa. Seuraava askel voisi olla soviteltu eläke osatyökykyisille, jotta lyhytkin työ kannattaisi aina ottaa vastaan.

Arvoisa puhemies! Meidän on urakoitava työelämän tasa-arvon ja naisten työmarkkina-aseman edistämiseksi sekä vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi. Siitä on saatava esitys tällä eduskuntakaudella. Yhtä tärkeä tavoite on työvoiman tarjonnan lisääminen ja työurien pidentäminen. Tästä kaikesta on kyse hallituksen päättämässä ja paljon parjatussa kotihoidon tuen uudistuksessa. Oppositiopuolueet ovat tässä jumittuneet nykytilaan ja puheenjohtaja Sipiläkin toteaa "tosiasiana", että isillä nyt vain on suuremmat palkat eivätkä he tästä syystä voi osallistua lasten kotona hoitamiseen samoin kuin äidit. (Sirkka-Liisa Anttila: On totta! — Jari Leppä: Se on tosiasia!) Me poliitikot olemme kuitenkin täällä muuttamassa maailmaa paremmaksi ja tasa-arvoisemmaksi.

Tavoitteenamme on luoda vanhemmille lisää vaihtoehtoja työn ja perheen yhteensovittamiseksi, eivätkä uudistukset kotihoidon tukeen jää, vaan kyse on kokonaisuudesta, johon kuuluvat esimerkiksi joustava hoitoraha osa-aikatyötä tekeville sekä päivähoidon tuntiperusteinen maksu. Ne auttavat räätälöimään lasten hoidon kullekin perheelle sopivaksi. Työelämässä tarvitaan sekä naiset että miehet ja vanhemmuudessa isät ja äidit. Se on myös kiistatta lasten etu.

Lastemme etu on myös se, että emme ahnehdi tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Tällä hetkellä Suomen velkaantuminen on kestämättömällä tiellä. Kokoomus ei anna Suomen joutua hallitsemattomaan velkakierteeseen, ja siksi me olemme valmiita vaikeisiinkin päätöksiin, joilla Suomeen luodaan lisää työtä ja toimeentuloa.

Arvoisa puhemies! Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että yhdeksän miljardin euron kestävyysvajetta ei voi kattaa vain leikkaamalla ja veronkorotuksilla. Se söisi talouskasvun ja hyvinvoinnin eväät. Sen sijaan työllisyyttä, kilpailukykyä ja julkisen sektorin tehokkuutta parantavat rakenteelliset uudistukset ovat pehmeämpi ja fiksumpi tapa. Hyvät perussuomalaiset, tästä syystä vaihtoehtonne pelkiksi menoiksi ja tuloiksi ei riitä, koska tästä vaihtoehdosta puuttuvat isot rakenteelliset ratkaisut. Opposition taktiikka pilkkoa hallituksen toimet osiin ja nostaa rähäkkä yksityiskohdista on se, jolla te menette eteenpäin. Tietenkin hallituksen päätöksiä saa ja pitääkin arvostella, mutta tehtävänne on tuoda esiin oma kokonaisvaihtoehto, miten asiat hoidettaisiin paremmin. (Perussuomalaisten ryhmästä: Kohta tulee!)

Budjetissa kunnille on tarjolla keppiä ja porkkanaa: valtionosuuksia leikataan, mutta toisaalta verotuloja tulee lisää. Uudistuksia on nyt rohkeasti vietävä eteenpäin kuntatasolla, koska valtion piikki on menossa kiinni. Se, että me järjestämme hallinnon ja työt paremmin, vapauttaa ammatti-ihmisten voimavaroja itse palveluihin ja tuo varmasti työniloa.

Kunta- ja sote-uudistukseen on löydettävä yhteistyössä kestävät ratkaisut. Julkisen sektorin tervehdyttäminen on olennaista ennen kaikkea ihmisten hyvän arjen ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee nyt käsittelyssä olevia budjettiesityksiä. Työtä on vielä paljon. Rakenneuudistuspaketti pitää valmistella vaikuttaviksi teoiksi ripeästi mutta huolella perusteellisine vaikutuslaskelmineen. Edellytämme, että hallitus tekee myös lisäpäätöksiä lupauksensa mukaisesti, mikäli nyt tekeillä olevat uudistukset eivät riitä.

Lopuksi totean, että kestävä kasvu ja Suomen uudistuminen eivät tapahdu hetkessä. Siihen tarvitaan suomalaista sitkeyttä ja sisua, ja niitähän meillä riittää. Vahvuutemme on aina, että vaikeina aikoina olemme onnistuneet kokoamaan voimavaramme. Yhteistyöllä nytkin varmasti onnistumme.

Kristiina Salonen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoden 2014 talousarviota ei päästy valmistelemaan sellaisissa olosuhteissa kuin vielä vuoden 2013 alussa toivottiin. Taloustilanne on odotettua heikompi, eikä kasvua ole syntynyt. Yhteiskuntaamme vaivaavat niin heikko taloussuhdanne, rakennemuutos kuin julkisen talouden alijäämäkin. Nykyisiin olosuhteisiin nähden vuoden 2014 budjettiesitys on kuitenkin omiaan luomaan vakautta kansakunnalle.

Yhteiskunnan pohjana on työ. Se näkyy myös talousarvioesityksessä. Suomalainen työ ja työllisyys on nostettu esityksessä siihen keskeiseen asemaan, joka sille kuuluu. Me sosialidemokraatit tiedämme, kuinka monessa perheessä esimerkiksi Lahdessa ja Raumalla eletään vaikeita aikoja töiden huvetessa.

Tällaisissa tilanteissa yhteiskunnan täytyy ponnistella korvaavien työpaikkojen löytymiseksi, eikä perheitä saa jättää oman onnensa nojaan. Toimet pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä vastaan ovat keskeisiä. Infran rakentamiseen ja korjausrakentamiseen suunnatut varat kertovat siitä, että hallitus pyrkii tuottamaan maahamme työtä. Kasvurahoitusohjelma tukee taas yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

Työllisyysasteemme on merkittävästi muita Pohjoismaita matalampi, mikä ei pitkällä aikavälillä ole kestävä tilanne. Yhden prosenttiyksikön lisäys työllisyysasteeseen vastaa kahta miljardia euroa julkisen talouden tasapainossa. Rakenneuudistuksia tarvitaan sen vuoksi, että suomalainen hyvinvointivaltio kestää jatkossakin.

Hallituksen esittämät rakenneuudistukset yhdessä maltillisen keskitetyn palkkaratkaisun ja kilpailukykyä parantavien liikenneinvestointien kanssa takaavat otollisen pohjan tulevaan. Kun kasvu maailmalla ja Euroopassa alkaa, on Suomen päästävä vahvasti mukaan. On silti tärkeää, että heikkoon ja laskevaan työllisyyteen puututaan myös nyt, akuutisti. Siksi vuoden 2013 kolmas lisätalousarvio eli pikainen lisärahoitus työllisyyspainotteiseen elvyttämiseen on ehdottomasti tarpeellinen ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Vientiteollisuus on edelleen yksi taloutemme keskeisistä osista. Sadattuhannet suomalaiset perheet saavat leipänsä pöytään vientiteollisuudesta. EU:n rikkidirektiivin aiheuttamat kustannukset on tarpeen kompensoida täysimääräisesti kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja työpaikkojen turvaamiseksi. Yksi osa budjetin työllisyyttä ja taloutta ylläpitävistä keinoista on panostus teollisuuteen. SDP on luvannut, ettei suomalaiselle teollisuudelle sälytetä lisäkustannuksia tämän hallituskauden aikana.

Toinen talousarvion työllisyyttä parantava päätös on lähiöiden peruskorjauksiin ja homekoulujen korjaamiseen myönnetty lisäraha. Työllisyyden parantaminen, rakennusten korjausvelan pienentäminen sekä lähiöiden elinvoimaisuuden ja viihtyisyyden lisääminen ovat kaikki arvokkaita ratkaisuja.

Kolmas teko työllisyyden hyväksi on kasvurahoitusohjelma vauhdittamaan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Kotimaisten yritysten tietä kansainvälisille markkinoille tulee edesauttaa turvaamalla siihen tarvittava rahoitus. Liian moni potentiaalinen menestystarina kaatuu jo alkuunsa rahoituksen puutteeseen. Suomessa on osaavaa työvoimaa, korkeaa tekniikkaa, työn tuottavuuteen nähden varsin kohtuullinen palkkataso sekä patentteja ja ideoita vaikka muille jakaa. Näiden ideoiden kehittäminen tuottavaksi liiketoiminnaksi kansainvälisille markkinoille on mahdollisuus taloutemme ja yhteiskuntamme tulevaisuudelle.

Näinä aikoina painopisteen on oltava työssä ja työllisyydessä, mutta myös muilla alueilla on tehty edistyksellisiä päätöksiä.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseksi on otettu konkreettisia askelia. Vuonna 2014 käyttöön otettava joustava hoitoraha mahdollistaa pienten lasten vanhemmille työnteon aiempaa paremmin. Tämä on hyvä esimerkki uudistuksesta, josta hyötyvät sekä lapsiperheet että Suomen talous.

Talousarviossa on huomioitu lapsiperheiden lisäksi myös nuoret. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen saa kaivattuja resursseja, ja opintotuki sidotaan vihdoin elinkustannusindeksiin. Ratkaisevaa nuoren tulevaisuuden kannalta on se, että työttömyys ja osattomuus katkaistaan heti alkuunsa.

Heidätkin, jotka ovat jo oman työpanoksensa yhteiskuntamme hyväksi antaneet, on talousarvioesityksessä muistettu. Vanhuspalvelulain toimeenpanoon on osoitettu tarvittavat voimavarat. Sosialidemokraattien kädenjälki näkyy voimakkaasti myös siinä, että vuoden 2014 budjetissa päätettiin olla leikkaamatta sosiaaliturvaa. Indeksejä ei niin sanotusti jäädytetty. Kansaneläkkeitä korotetaan täysimääräisesti, jotta vähäosaisten ostovoima säilyy.

Arvoisa puhemies! On sosialidemokraattisten arvojen mukaista, että heikoimmassa asemassa olevia ei laiteta talouskriisin maksumiehiksi. Talouskriisiä ei saa hoitaa sillä kustannuksella, että kansan eriytyminen voimistuu ja syrjäytyminen yleistyy. Pohjoismaiseen yhteiskuntaan kuuluu keskeisesti se, ettei heikoimmassa asemassa olevia paineta kohtuuttomaan asemaan, vaikka taloustilanne olisi kuinka tukala.

Vanhan sananlaskun mukaan samaan jokeen voi astua vain yhden kerran. Olemme nähneet, että sosiaaliturvan leikkaaminen taloudellisesti vaikeina aikoina tulee kuitenkin yhteiskunnalle kalliiksi pitkällä aikavälillä. Se voi johtaa työkykyisen työvoiman ajautumiseen työmarkkinoiden ulkopuolelle, joskus lopullisesti. Tämä nähtiin 1990-luvun laman aikana tehtyjen talouspäätösten jäljiltä. Vaikka talous sittemmin elpyi, ihmiset eivät kaikki elpyneet, vaan osa jäi pysyvästi työttömiksi ja syrjäytyneiksi. Tämä ei saa toistua Suomessa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Hallituksen talouspolitiikka on talouden suhdanteita tasoittavaa, kuten kuuluukin. Samalla hyvinvointivaltion palvelut voidaan turvata. Vuoden 2014 talousarvioesitystä voidaan pitää onnistuneena ja tasapuolisena kokonaisuutena, joka on sosialidemokraattisten arvojen mukainen.

Jari Lindström /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen talouden mittarit näyttävät nyt punaista. Talous ei kasva, vienti ei vedä, ja uusia irtisanomisuutisia tulee lähes päivittäin. Tarvitsemme pikaisia lisätoimia, jotta saamme maamme talouden takaisin kasvu-uralle, sillä hallituksen budjettiehdotus ei sisällä tähän tarvittavia työkaluja.

Perussuomalaisia on syytetty koko vaalikauden ajan siitä, että emme esitä vaihtoehtoja vaan vain kritisoimme. Tämä ei pidä paikkaansa. Olemme esittäneet vaalikauden jokaiseen budjettiin vaihtoehtobudjetin ja jokaiseen valtiontalouden kehykseen perusteelliset vastalauseet. Nämä kuitenkin sivuutetaan, sillä ne eivät sovi siihen tarinaan, jota poliittiset kilpailijamme haluavat meistä kerrottavan, tai sitten ne ymmärretään väärin, kuten päivän Ylen uutisointi osoittaa. Toivottavasti tänään ei täällä salissa sorruta siihen vaan pysytään tosiasioissa. Haluamme rakentavassa hengessä antaa hallitukselle evästystä. Uskomme edelleen, että vain yhdessä tekemällä saamme Suomen taas nousuun.

Arvoisa puhemies! Katsomme, että taloustilanne vaatii kunnollista täsmäelvytystä. Nyt on syytä aikaistaa pakollisia investointeja tieverkkoon ja julkisten rakennusten homekorjauksiin. Tieverkkomme on annettu rapautua niin pahasti, että asfalttia on alettu pistää rullalle ja olemme palaamassa takaisin sorateiden romantiikkaan. Homekoulujen korjaukset taas ovat investointeja ihmisten terveyteen. Näiden pakollisten investointien aikaistamisella olisi suhdanteita tasaava vaikutus, ja kaiken lisäksi tämä olisi järkevää julkisen rahan käyttöä, sillä matalasuhdanteessa näiden investointien teko on halvempaa kuin korkeasuhdanteessa.

Perussuomalaiset eivät kiihdyttäisi verokilpailua laskemalla yhteisöveroa hallituksen tavoin 20 prosenttiin. Katsomme, että parempi vaihtoehto olisi laskea vero samalle 22 prosentin tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa sekä antaa vastaavankaltainen veronkevennys myös muille yritysmuodoille kuin osakeyhtiöille. Tästä säästyneillä varoilla tukisimme erityisesti pk-yritysten kasvua ja työllistämismahdollisuuksia nostamalla alv:n alaisen toiminnan alarajaa 20 000 euroon ja toteuttamalla työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukaisen yritysverotuksen.

Olisimme myös valmiita alentamaan arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä. Tämän ratkaisun rahoittaisimme palauttamalla Kela-maksun yksityiselle sektorille. Nämä kaksi yksityiskohtaa ovat toisiinsa sidottu kokonaisuus: yhtä ei ole ilman toista. Hallituksen esitysten vaikutusarvioiden mukaan tällä tavalla keräisimme valtion kassaan noin 100 miljoonaa euroa enemmän tuloja ja parantaisimme työllisyyttä noin 5 000 hengellä.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina lähes kaikki tahot ovat olleet huolestuneita Suomen vientisektorin kilpailukyvystä, ja aivan ai