Täysistunnon pöytäkirja 84/2001 vp

PTK 84/2001 vp

84. KESKIVIIKKONA 20. KESÄKUUTA 2001 kello 10

Tarkistettu versio 2.0

6) Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2000 Pankkivaltuuston ajankohtaiskertomus eduskunnalle 14.2.2001

 

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Keskusteltavana on siis talousvaliokunnan mietintö n:o 12/2001 vp. Vaikka eduskunta on nyt valmistautumassa (Hälinää — Puhemies koputtaa) kesälomalle lähtöön ...

Puhemies:

(koputtaa)

Arvoisat edustajat, nyt pyydän käymään yksityiset keskustelut ulkopuolella. Keskustelu jatkuu, ja puheenvuoro on ed. Elolla.

Puhuja:

Puhemies! Vaikka meillä on varmaan monia muita mielenkiintoisia projekteja nyt kesää varten, haluaisin kuitenkin muutaman sanan sanoa tästä erittäin ajankohtaisesta ja mielenkiintoisesta talousvaliokunnan mietinnöstä, joka liittyy euroon ja rahapolitiikkaan ja yleensä talouspolitiikkaan.

Puhemies! Kaikki me tiedämme, että Yhdysvalloista alkanut talouden epävarmuus on aika kouriintuntuvaa paitsi Yhdysvalloissa myös koko Euroopassa, ja myös meillä Suomessa tietty epävarmuus jatkuvasti lisääntyy. Yhdysvaltojen keskuspankkihan on yrittänyt reagoida tähän tilanteeseen niin, että se on muutaman kuukauden aikana laskenut ohjauskorkoa viisi kertaa 0,5 prosenttia eli 2,5 prosenttia. Tällä hetkellä oikeastaan vain jäädään odottamaan näitä vaikutuksia, koska yleinen arviohan on se, että koronalennukset vaikuttavat aikaisintaan noin puolen vuoden kuluttua reaalitalouteen. Tämänhetkisten ... (Hälinää)

Puhemies:

(koputtaa)

Anteeksi, ed. Elo. — Esitän, että ne toivotukset esitetään salin ulkopuolella, kun niitä ei osata kuiskaillenkaan esittää.

Puhuja:

Puhemies, kiitoksia! — Tämänhetkiset asiantuntija-arviot lähtevät siitä, että Yhdysvalloissa nämä koronalennukset, jotka saattavat jatkua ensi viikolla, tulevat vaikuttamaan reaalitalouteen ja yritysten tuloksiin vasta ensi vuoden ensimmäisellä tai toisella neljänneksellä. Toivottavasti näin käy, koska kaikki asiantuntijat eivät ole varmoja edes siitä, että näin tulee tapahtumaan. Pörssikurssien lasku on jatkunut esimerkiksi viime päivien aikana Yhdysvalloissa kaikista koronalennuksista huolimatta johtuen lähinnä siitä, että suuryritykset antavat jatkuvasti tulosvaroituksia päivastä toiseen. Vain eräät harvat poikkeukset vahvistavat tätä sääntöä, kuten esimerkiksi eilen suuryhtiö Oraclen antama markkinoiden odotuksia parempi tulos. Sillä saattaa tietysti olla vaikutuksia myös pörssin kehitykseen.

Puhemies! On kuitenkin mielenkiintoista ainakin omasta mielestäni se, että myös Suomessa näyttää siltä, että pörssikurssien kehitys on yhä enemmän vaikuttamassa meidänkin reaalitalouteemme. Suomessa vielä ajateltiin joitakin vuosia sitten, ettei pörssikurssien laskulla tai nousulla ole kovin suurta merkitystä meidän reaalitalouteemme, mutta kyllä tällä hetkellä esimerkiksi Suomenkin talouden hidastuminen aivan selvästi on yhteydessä tähän kansainväliseen tilanteeseen ja myös siihen, että esimerkiksi Suomessa tällainen epävarmuus lisääntyy siitä, että Nokia antaa tulosvaroituksia. Sillä kuitenkin tulee mieliin tietty epävarmuus siitä, mitä tulee tapahtumaan. Ei haluta investoida ainakaan pitemmällä tähtäimellä tällä hetkellä juuri mihinkään. Esimerkiksi sinänsä mielenkiintoinen myönteinen asia on se, että asuntojen hintojen lasku täällä Pääkaupunkiseudullakin aivan varmasti on jotenkin tulosta siitä, että optiovoittoja ei tällä hetkellä synny, ja myös siitä, että pörssikurssit laskevat.

Puhemies! Mitä tulee Euroopan keskuspankin rooliin ja euron arvoon, niin ehkä valiokunnan mietinnössä olisi voinut enemmän kiinnittää huomiota tähän asiaan. Mitä euron arvo merkitsee eurooppalaiselle taloudelle, mitä etuja siitä on ja toisaalta mitä haittoja? Yleinen arviohan on se, että välttämättä heikko euron arvo ei ole kovin vaarallinen tekijä. Esimerkiksi me suomalaiset olemme voineet iloita siitä, että vienti on vetänyt ja se on aiheuttanut meillä valtavan kauppataseen ylijäämän viime vuosien aikana. Toisaalta kuitenkin yhä useammat asiantuntijat ovat myös sitä mieltä, että heikko euron arvo omalta osaltaan ruokkii inflaatiota, ja kun taas inflaatio pysyy suhteellisen korkeana, Euroopan keskuspankki, jonka ainoa rooli on hintavakauden ylläpitäminen, ei ole valmis koron laskuun. Kun Euroopan keskuspankki muutama viikko sitten yllätti markkinat laskemalla 0,25 prosenttia ohjauskorkoaan, se taas markkinoilla todettiin, että se osoittaa Ekp:n epäluotettavuutta, koska kaikesta huolimatta, vaikka inflaatio on noin 3 prosenttia euroalueella, Euroopan keskuspankki kuitenkin laski korkoja.

Puhemies! Tällä hetkellä näyttäisi siltä, kun katsoo esimerkiksi euroalueen suurinta taloutta Saksaa, että myös täällä tarvittaisiin koronalennuksia. Mutta kun toisaalta viimeisin inflaatio oli noin 3—3,1 prosenttia euroalueella, niin näyttää siltä, että Euroopan keskuspankki ei ole valmis tällä hetkellä koron laskuun.

Puhemies! Minun käsitykseni on, että alun pitäen olisi pitänyt Euroopan keskuspankille antaa laajempi rooli kuin pelkkä hintavakauden ylläpitäminen eli sama rooli kuin Yhdysvaltojen keskuspankilla on. Hintavakauden lisäksi pitää kiinnittää huomiota työllisyyteen ja talouskasvuun, tai ehkä paremminkin talouskasvuun ja työllisyyteen, jotka oleellisesti liittyvät yhteen. Kyllä euroalueenkin talous on aika nopeasti tällä hetkellä hiipumassa. Aivan varmasti sillä ehkä sittenkin on suurempi merkitys Suomen taloudelle kuin Yhdysvaltojen talouden epävarmuudella. (Ed. Kekkonen: Eikö se ole sama asia?) — Aivan varmasti omalta osaltaan nämä kaikki liittyvät yhteen, niin kuin ed. Kekkonen totesi. Ehkä ne eivät ole aivan sama asia, mutta liittyvät yhteen kuitenkin.

Tällä hetkellähän markkinat näyttävät odottavan, kuten jo aikaisemmin totesin, sitä että Yhdysvaltojen keskuspankki ensi viikolla tulee edelleen laskemaan korkoaan. Nähtäväksi jää Euroopan keskuspankin reaktio joko sitä ennen mahdollisesti tai todennäköisesti myöhemmin kuitenkin vasta loppukesällä, niin kuin markkinat tällä hetkellä odottavat.

Puhemies! Vielä palaan siihen, että monet asiantuntijat ovat tosiaan sitä mieltä, että heikko euron arvo omalta osaltaan ruokkii inflaatiota. Se on hyvä viennin kannalta, mutta se nostaa tuontihintoja. Täten me olemme aika vaikeassa tilanteessa koko euroalueella.

Mitä Suomen tilanteeseen tulee, henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei meillä ole mitään syytä lietsoa epävarmuutta. Hämmästelin vähän eilen — en ollut valitettavasti täällä salissa — kun valtiovarainministeri Niinistö piti aika suuren julkisuuden saaneen puheensa siitä, että meillä on nyt voimakkaita verotulokertymän alennuksia. Varmaan saattaa näin olla esimerkiksi optiovoittojen ja myyntivoittojen osalta, mutta sekin voi olla hyvin väliaikaista. Kuitenkin moneen kertaan valtiovarainministerin omissa katsauksissa on todettu se, että Suomen talouskasvu on vakaalla pohjalla ja että se takaa meille kuitenkin esimerkiksi tuloverojen ja muitten verojen tuoton, ehkä optiovoittoverotusta ja myyntivoittoverotusta lukuun ottamatta.

Puhemies! Minusta nyt valtiovarainministerinkään ei kannattaisi luoda lisää epävarmuutta taloustilanteeseen. Nimittäin pelkään sitä, että niitten suhteellisen suurten veronalennusten vaikutus häipyy, jotka tänä vuonna on ihmisille annettu ja jotka ovat myönteisesti vaikuttaneet jatkuvasti työllisyydenkin kehitykseen. Jos ihmisten mieliin tulee epävarmuutta, varmasti kulutusinto ja erityisesti investointi-into tulee vähenemään.

Puhemies! Ehkä tässä tämä oleellisin osa. Toteaisin vielä lopuksi sen, että tämän päivän Helsingin Sanomien mukaan suomalaiset ovat investoineet ulkomaille joukkovelkakirjoihin ja pörssiosakkeisiin yli 20 miljardia markkaa. Samassa yhteydessä kuitenkin todetaan, että Suomen pörssissä lähinnä pörssiosakkeissa on yli 1 600 miljardia markkaa ulkomaista rahaa. Se on aika merkittävä. Se saattaa olla eräs epävarmuustekijä, ei samanlainen tekijä, kuin meillä oli kymmenen vuotta sitten, jolloin meillä oli valtava vaihtotaseen vaje, mutta kuitenkin varmaan se omalta osaltaan on eräs tekijä. Jos ajatellaan, että Nokian osakkeissa tästä 1 600 miljardista markasta on pääosa, niin Nokian kurssin alentuminen, Nokian menestys, aika voimakkaasti vaikuttaa myöskin siihen, kuinka paljon meillä on ulkomaisia sijoituksia. Siinä mielessä tietysti tällä on erittäin suuri merkitys.

Ehkä vielä yksi asia valiokunnan mietintöön: Kun valiokunta aivan oikein kiinnittää huomiota siihen, että Yhdysvalloissa säästämisaste on alhainen, ehkä toinen vielä merkittävämpi tekijä, josta ehkä liian vähän julkisuudessa keskustellaan, on se valtava Yhdysvaltojen vaihtotaseen vaje, joka joka kuukausi lisääntyy. Ennemmin tai myöhemmin — ja siitä ovat markkina-analyytikot yhtä mieltä — tämä myöskin tulee johtamaan lisäepävarmuuteen. Uskoisin, puhemies, että jatkuvasti suureneva vaihtotaseen vaje on jo eräs epävarmuustekijä Yhdysvalloissa.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, ed. Elo, ymmärsin, että olitte pahoillanne, että ette ole pörssipelissä viime aikoina menestynyt. Osanottoni!

Toisekseen, arvoisa ed. Elo, kiinnitän huomiota puheenne hyvin mielenkiintoiseen ristiriitaisuuteen. Alussa asetitte koko Ekp-järjestelmän kyseenalaiseksi, kaikki sen perusteet, mikä tarkoittaa sitä, että jos samalla tavalla kuin äsken juuri puhuitte, olisi puhuttu kaikissa Euroopan parlamenteissa suurella joukolla, koko eurojärjestelmä olisi helisemässä. Puheenvuoronne lopussa haukuitte valtiovarainministerin hänen eilisiltaisesta puheestaan, jota ette ollut kuuntelemassa, ja moititte sitä, että se aiheutti epävarmuutta. Mitä ihmettä te oikein puhutte täällä?

Kalevi  Olin  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siinähän ei ole uutta, että ed. Elo tarkastelee kriittisesti valtiovarainministerin lausumia, mutta mitä tulee hänen analyysiinsä kansainvälisen finanssimaailman tapahtumista, kyllä pitää sanoa, että ne osuvat varsin oikeaan. Toisaalta myöskin hänen arvionsa siitä, että tämä tietokonepohjainen talous, jota kutsutaan myös uudeksi taloudeksi, vaikuttaa Suomessakin perinteisten talous- ja finanssirakenteiden vaikutuksiin, on aivan oikea arvio. Toivoisinkin, että uuden talouden vaikutuksista Suomessa tehtäisiin kiireesti kunnollinen selvitys.

Mikko  Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Mitä tulee ed. Pulliaisen puheenvuoroon, tällaiseen henkilökohtaiseen hyökkäykseen ei ehkä kannattaisi kovin paljon kiinnittää huomiota. Mitä tulee omiin pörssisijoituksiini, niistä en halua täällä ruveta kertomaan, mutta ehkä sen verran kuitenkin voin todeta, että minulla ei ole mitään syytä huoleen.

Mitä tulee ministeri Niinistön eiliseen puheenvuoroon, kyllähän sen ydinkohdista saa julkisista tiedotusvälineistä aivan selvän kuvan. Monta kertaa, ed. Pulliainen, on niin, että valtiovarainministerin ja muittenkin puheista saa julkisuudesta tarkemman käsityksen kuin täällä salissa, kun täällä on monta kertaa kaikenlaista, valitettavasti, epähuomiota ja ei-tarkkaavaisuutta, kun puheenvuoroja kuunnellaan, joten uskon, että se viesti, jonka sain, oli aivan oikea. Minä ymmärrän valtiovarainministerin huolen, kun hän myöskin sanoi, että tämä kehitys on kestänyt jo yli vuoden ajan. Toisaalta olen monta kertaa vedonnut häneenkin esimerkiksi kahdenkeskisissä keskusteluissa, ettei luotaisi epävarmuutta lisää, koska aivan varmasti tällaisella voimakkaalla vetoomuksella on, vaikka tosiasiatkin kerrotaan, (Puhemies koputtaa) ehkä kielteisiäkin vaikutuksia.

Leena Luhtanen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme siis pankkivaltuuston kertomusta vuodelta 2000 niin kuin myös pankkivaltuuston ajankohtaiskertomusta.

Tässä, rouva puhemies, täytyy heti aluksi todeta se, että tällaisten kertomusten käsittely puhumattakaan ajankohtaiskertomuksesta, joka on alkukeväästä annettu, on sillä tavalla, sanoisinko, vaikeaa ja osittain myös turhauttavaakin, koska asiat muuttuvat tavattoman nopeasti. Ed. Elo piti erinomaisen katsauksen taloudellisesta tilanteesta ja ennusteista ja siitä, miten vaikeaa on hahmottaa tavallaan menneisyyttä ja tulevaisuutta, itse asiassa etsiä siitä jokin keskikohta, onko menneisyys arvioitu oikein ja osataanko ennustaa tulevaisuutta oikein. Siihen en ryhdy eikä myöskään valiokunta ryhtynyt. Totean vain sen, että molemmissa kertomuksissa kuvataan sitä aikaa, jolloin tähän vuoteen suhtauduttiin huomattavasti luottavaisemmin kuin nyt voidaan tehdä, eli muutos on ollut tavattoman nopea. Tällä tavalla kertomus pitää asettaa oikeaan viitekehykseen.

Sinänsä minusta ed. Elo piti erinomaisen katsauksen. Tässä tietysti voisi todeta sen, että jo talousvaliokunnankin mietinnön jälkeen tilanne on muuttunut ihan, näin voi sanoa, oleellisesti. Näkymät ovat muuttuneet hyvin suuresti, esimerkkinä nyt vaikka se, että viime viikollahan Suomen Pankki pudotti suhdanne-ennusteensa, Suomen talouden tämän ja ensi vuoden kasvuennusteen, jo yhtä prosenttiyksikköä alemmaksi. Nämä ovat kaikki sellaisia tekijöitä, jotka tekevät selväksi sen, että hyvin vaikea on tilannetta katsoa. Mitä USA:n talouteen tulee, se pitää paikkansa, mitä ed. Elo sanoi. Asiantuntijat meillä totesivat juuri, että USA:n taloudelle on jotakin tehtävä. Sen heijastusvaikutukset ovat todella niin suuret.

Rouva puhemies! Mietinnöstä sen verran, että minusta on hyvin tärkeätä mieltää siis se, että koko eurojärjestelmän tavoitteenahan on pitää yllä hintavakautta, muutamia tällaisia perusasioita, ja se tietysti, että talousvaliokunta yhtyy siihen käsitykseen, että Suomen kannalta eurossa on toteutunut se, että olemme päässeet Suomessa eroon pienen valuutan suurista heilahteluista. Tässä muutamia tällaisia kiinnekohtia pyrkii etsimään.

Sitten tietysti, kun ed. Elon puheessa tuli jo esille Euroopan keskuspankin asema, sitä myös pohdimme talousvaliokunnassa. Tämä oli hyvin mielenkiintoinen näkökohta, pitäisikö Euroopan keskuspankille ryhtyä antamaan ylipäätään laajempia tehtäviä Amerikan keskuspankin tapaan. Sitä varmasti on syytä pohtia laajemmilla areenoilla. Mutta me totesimme, että kun jäsenmaiden keskuspankit omistavat Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien edustajat ovat siellä mukana, niin Suomenkin vaikutusvaltaa — meillä on Suomen Pankissa erittäin hyvää asiantuntemusta — tulee käyttää siellä kaikin mahdollisin tavoin. Me otimme tässä vaiheessa tällaisen kannan asiaan, että käytetään niitä vaikutusmahdollisuuksia Suomen puolesta, mitä meillä on olemassa.

Eurorahasta sen verran, että sehän on hyvin tärkeä asia tällä hetkellä kaikille suomalaisille ja sen käyttöönottoon tulee kiinnittää tietysti huomiota. Se tulee käyttöön 1.1.2002. Olen varma siitä, että jokainen kansanedustaja joutuu vielä tämän asian kanssa tekemisiin tavalla tai toisella myös kansalaisiin päin. Tähän on kiinnitettävä tarkkaa huomiota, ja tästä syystä otimme mietintöömme ihan yksityiskohtaisia aikaan liittyviä asioita eli milloin markat, metallirahat, lakkaavat olemasta Suomessa jne. Samalla kiinnitimme huomiota siihen, että tiedottamista kansalaisille ja elinkeinoelämälle pitää todella vielä lisätä. Suomen Pankissahan sinänsä on asiat hoidettu erittäin hyvin ja mallikkaasti, mutta tiedottamiseen varmasti pitää vielä kiinnittää huomiota.

Sitten sellainen yksityiskohta, että nythän pitkästä aikaa, 1980-luvun alkupuolelle pitää mennä ennen kuin voimme todeta sen, että Suomen Pankki on esittänyt tuloksena voittoa, ja tästä on tehty tarpeelliset esitykset, miten voitto käytetään. Tämä on tämmöinen nyanssi, että ... (Ed. Ala-Nissilä: Aika tärkeä nyanssi!) — Se on aika tärkeä nyanssi. — Ihmettelen sitä vain, että tämä on jäänyt itse asiassa lehdistössäkin ihan huomiota vaille. Tästä syystä halusimme mietinnössämme myös tätä asiaa korostaa. Siitä, miten voitto käytetään, voi todeta, että Suomen Pankin voittovarat on siirretty valtion tarpeisiin, siis todella viimeksi 80-luvun alkupuolella. Tässä on mielenkiintoisia aikoja eletty.

Otimme kantaa myös rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden valvonta-asiaan. Nythän me tiedämme, että tämä on hyvin vaikea asia. (Ed. Ala-Nissilä: Iso juttu!) Se on hyvin iso juttu kaikkien finanssitavaratalojen ja yhä tekeillä olevien uusien finanssitavaratalojen valvonnan osalta, mutta me tiedämme myös sen, että sitä selvitetään kesän aikana kahden kansliapäällikön voimin ja odotamme syksyllä tuloksia. Kiirehdimme sitä, että tulokset olisi aihetta saada todella aikaiseksi, ja kiirehdimme toimenpiteitä, koska ajankohta on sellainen, että tavalla tai toisella tämä valvonta-asia on ratkaistava sillä tavalla, että tiedämme mikä se tulee olemaan ja osaamme sitten toimia niin.

Olavi  Ala-Nissilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Luhtanen aivan oikein totesi, että Suomen Pankki nyt osoittaa valtion tarpeisiin merkittävästi voittovaroja, ei kuitenkaan puolta, mikä olisi pääsääntö tällaisessa tilanteessa, vaan perustelluista syistä hieman vähemmän. Täytyy todeta kuitenkin, että pankkikriisin aikoihin kyllä Suomen Pankki oli talkoissa mukana aika vahvasti ja se rasitti Suomen Pankin taseita. Mielestäni tästä on tulossa nyt käytäntö, että Suomen Pankki siirtää valtion tarpeisiin voitostaan jatkossakin, uskon näin, merkittäviä summia tulevina vuosina. Se on tietysti hyvä ja tärkeä asia, että näin voi tapahtua.

Arvoisa puhemies! Finanssitavaratalovalvonta on iso poliittinen asia, ja siitä syksyllä varmaan riittää pohdittavaa, koska siitä on selvästi erilaisia näkemyksiä myöskin olemassa. Pankkivaltuuston ja talousvaliokunnan on syytä siihen erityisesti paneutua.

Klaus  Hellberg  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on siinä mielessä hieman erilainen tilanne nyt, kun me käsittelemme pankkivaltuuston kertomusta vuodelta 2000, kuin monena aikaisempana vuotena, jolloin talouden kehittyminen on ollut suhteellisen myönteistä. Nyt on erittäin paljon kysymysmerkkejä ilmassa, ja varsinkin Yhdysvalloissa on talouden myönteinen kehitys pysähtynyt. Meilläkin täällä Suomessa on hyvin paljon kielteistä tiedossa, ja siinä mielessä tilanne on nyt hyvin mielenkiintoinen.

Voidaan todeta, että pörssikurssit ovat laskeneet tietysti Suomessa, mutta myös USA:ssa. Tämä on siinä mielessä ehkä aikamoinen kysymysmerkki, että kun meillä Suomessa on 1 600 miljardia ulkomaista rahaa suomalaisissa pörssiosakkeissa, niin ovatko ne vaarassa, jos toisaalta katsotaan, että Yhdysvalloissa on se tilanne, että siellä pörssikurssit ovat laskeneet vielä enemmän kuin Suomessa. Kun yleensä maailmassa on aikamoisia taloudellisia kysymysmerkkejä joka puolella, miten se vaikuttaa meidän tilanteeseemme? Saattaa olla, että meillä kuitenkin on parempi tilanne kuin Yhdysvalloissa. Minun mielestäni ei ainakaan tällä hetkellä ole ilmeisesti sellaista vaaraa, että tätä rahaa lähdettäisiin rahtaamaan Suomesta muualle. Aasiassakin on hyvin suuria ongelmia, varsinaisia kysymysmerkkijuttuja, eli varmasti on odottava tilanne nyt joka puolella ympäri maailmaa.

Miten toisaalta öljyn hinta tulee vaikuttamaan taloudelliseen kehitykseen? Jos tämä jatkuu niin kuin näyttää, että öljyn hinta ilmeisen pysyvästi jää suhteellisen korkeaksi, tuonne 25 dollariin barreli, tai 30:een, mitä se vaikuttaa yleensä taloudelliseen kehitykseen. Jos se vuodesta toiseen tulee olemaan siellä ainakin lähivuosina, niin silläkin on varmasti aikamoinen merkitys. Kun USA:n valtava vaihtotaseen vaje samanaikaisesti edelleen kasvaa, niin kyllähän korkea öljyn hinta ja kaikki tällaiset vaikeudet saattavat tehdä sen, että tilanne voi jopa suhteellisen nopeastikin heikentyä.

Toisaalta USA:n keskuspankki toimii erittäin aktiivisesti, niin kuin se on aina tehnyt. Kun Euroopan keskuspankkia aikanaan perustettiin, tietysti jälkikäteen voi todeta, että silloin hyvin vahvasti keskusteltiin siitäkin, mitkä sen tehtävät olisivat. Ilmeisesti olisi ollut kannattavaa ottaa enemmän mallia Yhdysvaltojen keskuspankin tehtävistä, jotka suuntautuvat huomattavasti enemmän esimerkiksi työllisyyden kehittämiseen kuin Ekp:n päätöksenteko ja velvoitteet ovat. (Ed. Kekkonen: Yhdysvallat on liittovaltio!) — Tietysti Yhdysvallat on liittovaltio, se pitää paikkansa kyllä, mutta kuitenkin, jos katsotaan, että kansallisten keskuspankkien edustajathan ovat Ekp:n päätöksentekoelimissä jne., niin kuitenkin näin jälkiviisaana olisi ehkä kannattanut kuitenkin ottaa huomioon se, että sillä olisi ollut vähän vahvempi rooli myös siinä, että se puuttuu ei vain finanssikysymyksiin vaan myös talouden kehittämiskysymyksiin voimakkaammin. Tämä on hyvin vaikea kysymys tietysti.

Eurorahan käyttöönotto tulee meille ensi vuoden alussa. Minkälainen hurlumhei tästä sitten tulee? Sitäkään ei vielä pystytä varmasti sanomaan, minkälainen vaikutus sillä tulee olemaan. Kun kaikilla valtioilla, jotka siihen mukaan ovat menossa, on ollut mahdollisuus valmistautua huolellisesti siihen, niin toivotaan, että kaikki nyt menee mahdollisimman hyvin ja nämä muutamat kuukaudet, jotka vuoden alussa on aikaa varsinaisesti vaihtaa sekä rahat että muutenkin koko toiminta euroon, onnistuvat hyvin.

Valiokunta on ottanut tässä kantaa siihen, että rahoitus- ja vakuutusmarkkinat ovat Suomessakin nyt voimakkaasti muuttuneet. Kun syntyy finanssitavarataloja ja syntyy vielä varmaan lisää, niin nyt täytyy tietysti selvittää, niin kuin tässä on lähdetty, että syyskuun loppuun mennessä toimikunta selvittää, miten nämä valvonta-asiat saadaan kuntoon uuden finanssitoiminnan osalta ja minkälaisia toimenpiteitä sitten tarvitaan. Niihin toimiin pitäisi mahdollisimman pian ryhtyä, koska on tietysti selvää, että valvonnan täytyy seurata sitä kehitystä, mikä finanssipuolella on tapahtunut. Siihen täytyy olla valmius mennä mukaan mahdollisimman pian niin, että se on toimiva ja pysyy tämän kehityksen mukana.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Talouden signaalit maailmalta ovat hyvin yhdensuuntaisia, ne eivät osoita hyvää. Talouden signaalit myös Suomen sisällä ovat hiukan vaikeita esimerkiksi asuntokaupan kohdalla, joka on aika hyvä mittari; täällä Pääkaupunkiseudulla on tapahtunut suorastaan pysähdys. Kun me käymme viimeistä tällaista keskustelua markkojen aikana, niin minua kyllä hiukan askarruttaa se, että jos talous taantuu samaan aikaan, kun Suomessa siirrytään uuteen rahaan, minkälainen psykologinen yhteisvaikutus sillä tulee olemaan. Arvelisin, että se saattaa tuottaa pulmia, joita me ihan vielä emme pysty näkemään.

Arvoisa rouva puhemies! Minusta on tärkeätä havaita se, minkä valiokunnan puheenjohtaja myös otti esille, että Suomen Pankki tuloutti valtiolle. Näin ei ole tapahtunut 20 vuoteen. Ed. Ala-Nissilä oli kovin optimistinen, kun hän arveli, että tästä tulisi ikään kuin maan tapa. Todella hyvä olisi, jos niin tulisi. Se oli muistaakseni noin 800 miljoonaa markkaa, minkä valtio pankilta sai. Se on suuri summa rahaa ja sille on paljon käyttöä. Se, että näin voitaisiin koko ajan toimia, edellyttää tietysti sitä, että Suomen talous on vakaa.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Kyllä olisi hyväksi, jos tästä tulisi maan tapa, ja siihen on perusedellytykset olemassa. Kun Suomi rahoitus- ja maksujärjestelmältään kehittyneenä maana siirtyy euroalueeseen, niin tätä niin sanottua seignorage-tuloa tulee vuosittain huomattavia summia juuri tästä kehittyneestä teknologiasta johtuen. Suomen Pankin omia toimintoja pitää sitten tehostaa siinä määrin, että se näkyy myös sitten tilinpäätöksissä plusmerkkisinä tuloksina.

Muuten kansainvälisen talouden merkit voivat olennaisesti muuttua. Juuri erilliskertomuksen pääasia, euron ja dollarin suhde, voi muuttua jo pelkästään sen takia, että eurosta tulee reaalivaluutta. Sillä on yllättävän isoja psykologisia vaikutuksia, ja varsinkin jos ajatellaan varsinaisen euroalueen ulkopuolisia maita, joissa tätä kakkosvaluuttaa, nykyisin dollaria, jatkossa voidaan korvata eurolla, niin se vaikuttaa sitten euron ja dollarin keskinäisiin hintasuhteisiin.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisen pankkisektorin tila ja näkymät ovat tänään vielä varsin vakaat, mutta mikäli talouskasvu meilläkin hidastuu, se tulee ilman muuta viiveellä näkymään lisääntyvinä luottotappioina. Toistaiseksi tämän suuntaista kehitystä ei ole ollut näkyvissä ja esimerkiksi yritysten konkurssit eivät ole millään tavalla oleellisesti lisääntyneet.

Pidän hyvänä sitä, että viime vuosina suomalaiset pankit ovat kyenneet varsin menestyksellisesti pienentämään suoria osake- ja kiinteistöomistuksia ja näistä aiheutuvia riskejä. Ongelmana vain tänäänkin vielä on se, että pankit voivat edelleen altistua näille riskeille välillisesti, ja se tapahtuu pankkien ja vakuutusyhtiöiden välisten fuusioiden kautta, koska vakuutusyhtiöillä on edelleen erittäin merkittäviä osake- ja kiinteistöomistuksia. Oleellinen kysymys mielestäni onkin, miten uusien finanssitavaratalojen riskien hallintaa ja valvontaa kyetään kehittämään nykyistä tehokkaammaksi. Tähän talousvaliokuntakin mietinnössään vahvasti otti kantaa ja toivoi, että tämän asian valmistelua kiirehdittäisiin.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Aivan muutama huomio vielä.

Aivan oikein talousvaliokunnan puheenjohtaja ed. Luhtanen kiinnitti huomiota siihen, että Suomen Pankin tuloutukseen valtiovarainministeriölle on hyvin vähän kiinnitetty huomiota. Hän puhui mediaroolista, mutta olen havainnut myöskin, ettei täällä eduskunnassa esimerkiksi valtiovarainministeri Niinistö oikein mielellään ole antanut tunnustusta Suomen Pankille tästä asiasta.

Mitä tulee Ekp:n rooliin, puhemies, haluaisin todeta sen, että Euroopan unionin komissiossahan ainakin nimettömät lähteet esimerkiksi ranskalaislehdissä ovat hyvin voimakkaasti arvostelleet Ekp:n roolia ja nimenomaan sitä, että Ekp on oikeastaan jatke saksalaiselle inflaationvastaisen torjunnan politiikalle, eli samaa järjestelmää, rahan määrää, käytetään inflaation pääasiallisena mittarina, hintavakauden mittarina, ja tätä monet, erityisesti ranskalaislähteet, näyttävät arvostelevan.

Mitä tulee sitten verokertymiin, ehkä kannattaa muistaa se, että pari päivää sitten saimme kuulla, että esimerkiksi Helsingissä verokertymä tulee lisääntymään noin miljardilla markalla yli sen, mitä oli arvioitu tuloarviossa, joten, puhemies, kyllä tällaisia myönteisiäkin signaaleja on. Ed. Pulliaiselle haluan erityisesti sanoa tämän, että ei nyt pidä lähteä siitä, että todella olisimme luomassa jotain epävarmuutta täältä.

Mitä tulee ministeri Koskisen puheenvuoroon, puhemies, euron arvon osaltahan on hyvin erilaisia arvioita. Eräät suomalaisetkin asiantuntijat arvioivat jokin kuukausi sitten, että pariteetti dollarin ja euron välillä saattaisi olla mahdollinen kesään mennessä. Nyt puhutaan siitä, että se olisi loppuvuodesta. Kukaan ei näytä tietävän todellisuudessa, mitä tapahtuu, ja voi olla, kun euro sitten todella tulee käyttöön, se vaikuttaa euron arvoon nostavasti.

Mitä tulee pankkien luottotappioihin, joista ed. Kallio puhui, niin haluaisin todeta, että suomalaispankit ovat viime vuosina aivan oikein vaatineet merkittävät vakuudet ainakin yksityisiltä lainanottajilta, ilmeisesti myöskin yrityksiltä. Tässä suhteessa uskoisin, että Suomen pankkien tilanne on huomattavasti aikaisempaa parempi.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ihan tähän jatkoksi lyhyesti vain sen verran, että kun nyt edustajat Kallio ja Elo ovat antaneet hyvin, sanoisinko, myönteisen kuvan pankkisektorin tilasta, jotta tähän optimismiin jäisi jokin varoittava viritys kuitenkin, finanssitavaratalojen puolella on odotettavissa ilmiselvästi pulmia. Haluamatta ryhtyä sen suuremmin ennustajaeukoksi tässä uskaltaisin sanoa, että ensi syksyn suuri talouspoliittinen keskustelu, suuret talouspoliittiset pulmat, pyörivät finanssitavaratalojen ympärillä. Se problematiikka, josta pankit näyttävät päässeen, on siirtymässä finanssitavaratalojen puolelle.

Esko-Juhani  Tennilä  /vas:

Puhemies! Aivan tähän yleisimpään tilanteeseen toteaisin, että nyt luodaan tämmöistä epävarmaa kuvaa, mitä Suomen taloudessa tapahtuu. Minä pelkään, että sitä tullaan käyttämään eräitä pyrkimyksiä vastaan, ja ne pyrkimykset liittyvät siihen, että pienituloisimpien ihmisten asemaa tulee kuitenkin parantaa. Kurssit nousevat ja kurssit laskevat, mutta nyt tuntuu olevan käytäntö se, että missään vaiheessa ei tule huono-osaisempaa aikaa. Kyllä varmasti talous notkahtelee, mutta joskus, siitäkin huolimatta, että voi tulla tiettyjä takapakkeja, täytyy hoitaa näitten pienituloisempienkin asioita syksyn budjettiriihessä. Sitä ei voi perua, vaikka olisi vähän erilaisia näkemyksiä.

Keskustelu päättyy.