Markku Markkula /kok:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti Sitran toimintakertomus jäi tämän istuntojakson ihan tähän loppuun. Tämä olisi sietänyt varmasti paljon laajemmankin ja ehkä myös poleemisemman keskustelun täysistunnossa. Kiitän sinänsä talousvaliokuntaa hyvästä työstä. Valiokunta on kuvannut mietinnössään varsin ytimekkäästi Sitran tämänhetkistä tilaa, mutta haluan nostaa joitakin sellaisia linjauksia esille, joihin toivon Sitran itsensä ja myös eduskunnan jatkossa kiinnittävän vielä enemmän huomiota.

Perustan analyysini myös Sitran varsinaiseen vuosikertomukseen, joka kuvaa Sitran toimintaa hieman analyyttisemmin ja syvällisemmin kuin pelkästään toimintakertomus. Koska Sitra toiminnassaan todella on niin keskeinen suomalaisen innovaatiopolitiikan ja kansallisen kehityksen instrumentti, että mitään oikeastaan vastaavaa ei Suomella eikä monella muullakaan maalla ole, on tärkeää, että näihin linjauksiin paneudutaan myös eduskunnassa ja kansanedustajat ottavat Sitran toiminnan myös itselleen aika paljon virikkeitä ja näkemyksiä antavana.

Sitran toimintaa kuvatessa valiokunta lähtee omissa kannanoton perusteluissaan liikkeelle toteamalla, että "Sitran kunnianhimoisena tavoitteena on vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen siten, että Suomi vuonna 2010 olisi kolmen menestyksekkäimmän kansakunnan joukossa". Tämä on tietenkin hyvä tavoite, mutta en oikeastaan pidä tätä nyt enää niin kauhean kunnianhimoisena, koska Suomi useilla kansainvälisillä mittareilla näiden benchmarking-arvioiden perusteella on kiistatta jo tällä hetkellä kärkimaiden joukossa.

Ehkä selkeimmin vuosittain sveitsiläisen tutkimus- ja koulutusorganisaation kansainvälisessä kilpailukykyselvityksessä Suomi on nyt jopa parin vuoden ajan ollut kolmantena, kolmanneksi kilpailukykyisimpänä maana maailmassa. Merkittäviä nämä tulokset ovat aivan erityisesti siinä mielessä, että vielä viisi vuotta sitten Suomi oli muistaakseni kuudestoista ja on siitä hiljalleen kivunnut eteenpäin onnistuneen kansallisen politiikan ansiosta, siis myös maan hallituksen politiikan mutta ennen kaikkea hyvin toimivan yritystoiminnan ansiosta, jolle siis myös eduskunta on luonut hyviä edellytyksiä.

Tässä mielessä kunnianhimotavoitteen kannalta on mielenkiintoista todeta, että Sitra itse omissa määrityksissään korostaa, että se on itsenäinen edelläkävijä, rohkean aloitteellinen uusien asioiden tekijä ja kehittää uusia ratkaisumalleja. Valiokunnan kannanotto antaa tälle linjaukselle varovaisen tukensa. Ehkä olisi paikallaan, että eduskunnasta tulisi vieläkin vahvempi signaali, että juuri näin pitää olla, Sitran pitää olla todella rohkea, aloitteellinen ja nimenomaan ratkaisumallien kehittäjä. Valiokunnan mietinnössä nostetaan esille kaksi kansallista ongelma-aluetta uuden talouden alueella eli aluekehitys ja ihmisten syrjäytymisvaaran kasvu. Nämä ovat tietenkin tärkeitä, ja on hyvä, että ne ovat esillä, mutta näiden rinnalle välttämättä mielestäni pitäisi nostaa suomalaisten, siis niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin, innovatiivisuuden jatkuva lisääminen. Meidän on mentävä syvällisemmin siihen, mitä innovatiivisuus kaiken kaikkiaan on ja miten toimintoja sitä kautta voidaan kehittää, miten pieni 5 miljoonan suomalaisen kansakunta löytää ja jatkuvasti hakee itselleen roolia eri toimintojen kansainvälisessä kentässä.

Yritysrahoitus on tietenkin Sitran ehkä kaikkein keskeisin instrumentti, mutta sillä kentällä on toki paljon muitakin toimijoita. Valiokunta korostaa, että "yritysrahoituksessa siirrytään yhä aikaisemman vaiheen rahoitukseen, koska yksityistä pääomaa hakeutuu jo siemenvaiheenkin yrityksiin. Sitra ottaa sellaisia riskejä, joita kaupalliset sijoittajat eivät halua ottaa". Tämä toteamus on äärettömän tärkeä, koska tämä valiokunnan mietintöön ja eduskunnan näkemykseen sisältyvä kannanotto tukee Sitran yritysrahoitustoiminnan tekemää linjausta. Hyvä näin, mutta ehkä tässäkin olisi voinut olla vieläkin reippaampi linjaus, koska yksityiset rahamarkkinat, myös kansainvälinen rahoitus, kohdentuvat yhä selkeämmin Suomeen. Tässä mielessä on selkeää, että Sitran tyyppisen toiminnan pitää tietoisesti myös hakea niitä aukkoja, joita nyt on olemassa.

Sitran yritysrahoitustoiminnan laajuutta tai oikeastaan sen merkityksen kasvua kuvaa se, että viime vuoden rahoituspäätökset kaiken kaikkiaan koko Sitran toiminnassa olivat noin 600 miljoonaa markkaa, josta 500 miljoonaa markkaa yritysrahoitukseen. Tässä yritysrahoituksen sisällä siemenrahoitusvaiheessa oli liki 200 miljoonaa markkaa, eli se todella on selkeästi merkittävin innovaatioketjun vaihe, johon Sitra sijoittaa. Nimenomaan tässä toiminnassa on tapahtunut todella merkittävää kasvua. Edellisen vuoden lukuihin verrattuna Sitra kasvatti sijoitus- ja rahoituspäätöstensä määrää yli sadalla prosentilla, eli tämä on todella merkittävä. Varmasti se on juuri sellainen tulevaisuusinvestointi, joka on koko Suomen kannalta merkittävä.

Arvoisa puhemies! Sitran yritysrahoitustoiminnalla on tietenkin hyvin keskeinen kytkentä myös alueelliseen innovaatiopolitiikkaan, joka on suuri poliittinen linjaus. Maan hallituksen toimenpiteillä todella vahvistetaan, kehitetään alueellista innovaatiotoimintaa, mutta vielä emme ole valitettavasti päässeet niin pitkälle kuin tulee päästä. Tämä tulee keskusteluttamaan varmasti paljon eduskuntaa myös tulevina vuosina. Sitran rooli suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehitystyössä on nimenomaan kehittää maahan kilpailukykyistä teknologian kaupallistamisjärjestelmää. Se tapahtuu osittain kehittämällä pääomasijoitustoimintaa vastaamaan aivan alkavien yritysten erityistarpeisiin, siis siemenrahoitusvaiheeseen, ja eräiltä osin yhä enemmän myös sitä edeltävään ideoiden jatkojalostamiseen, jotta päästään tuotekehityksessä kunnolla liikkeelle.

Toinen keskeinen alue Sitran toiminnassa, jonka pitää olla ja joka on nimenomaan kansallisen innovaatiotoiminnan keskeinen ydin, on teknologiainnovaatioiden suojaaminen ja lisensointi. Tämä on tietenkin aina kansainvälistymisessä hyvin vaikea kysymys, johon täytyy koko ajan uusia ratkaisuja löytää.

Arvoisa puhemies! Vielä haluan korostaa sitä, että kun Sitra ensi syksynä saa valmiiksi oman innovaatiojärjestelmää koskevan tutkimusohjelmansa raportit, tämä monivuotinen mittava tutkimusohjelma varmasti tuottaa myös poliittisille päättäjille pohdittavaa. Sitrahan on tuossa toiminnassa antanut aineksia sille, miten tärkeä rooli julkisella sektorilla on innovaatioverkostojen syntymisessä ja toiminnassa, miten innovaatioita voitaisiin tukea poliittisen päätöksenteon keinoin ja miten ministeriöiden ja poliittisten päättäjien yhteistyötä voitaisiin kehittää innovaatiopolitiikassa. Nämä kysymykset ovat sellaisia, joihin varmasti viimeistään vuoden päästä varsinaisessa täysistunnossakin joudutaan paneutumaan, mutta uskon, että aineksia löytyy siihen, että ensi syksy ja seuraava vuosi ovat myös aika leimallisesti eduskuntatyössä alueellisen innovaatiotoiminnan ja koko kansallisen innovaatiojärjestelmämme kehittämisen analysointia ja linjausten määritystä. Toivon, että eduskunnalta löytyy vahva tahto antaa Sitran toiminnalle tässä merkittävä tuki.

Leena  Luhtanen  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Voi vain todeta sen, että onneksi meillä on Sitra. Sitran talous on vankka. Se on ylijäämillään vankentanut peruspääomaansa lisäämällä sinne osan ylijäämästään, ja se on vahvistanut edellisten tilivuosien ylijäämää. Se tämän vankan taloutensa turvin ja erinomaisen toimintaohjelmansa avulla voi liikkua joka sektorilla, mitä äsken muun muassa ed. Markkula toi esiin.

Me valiokunnassa näimme juuri sen, että suomalaisen innovaatiojärjestelmän jatkuva lisääntyminen ja sen kehittäminen tehdään itse asiassa juuri kuten Sitra tekee. Siellä on high techiä, siellä on erilaisia koulutusohjelmia, tutkimusta, yritysrahoitusta, koko tämä repertoaari, ja jos se vain osataan oikealla tavalla painottaa, Sitra saa erinomaisia tuloksia.

Halusimme valiokunnassa korostaa erityisesti sitä, että tällä hetkellä on hyvin tärkeätä, että Sitra jatkaa aidosti syrjäytymisen estämiseen liittyviä kokeilujaan. Nythän on näin, että tämän tyyppiset projektit tahtovat monesti jäädä jalkoihin. Erityisesti rahoituksen kannalta Sitran tulee edelleenkin ottaa sellaisia riskejä, joita kaupalliset sijoittajat eivät halua ottaa, ja niille ei aina keskeisintä ole tuottotavoite.

Korostan sitä, rouva puhemies, että Sitra edelleenkin — meidän viestimme mietinnössä on se — käyttää vankkaa talouttaan, osaamistaan, ammattitaitoaan kaikilla näillä sektoreilla täysipainoisesti.

Kun tiedämme vielä, että syksyllä Sitra on mukana kansainvälisessä arvioinnissa, on mukava odottaa tuloksia ja seuraavana vuonna vielä oikein huolella paneutua Sitran kertomukseen ja myös laajempaan vuosikatsaukseen, mikä on erinomainen, mihin myös ed. Markkula viittasi.

Markku Markkula /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli erittäin hienoa, että talousvaliokunnan puheenjohtaja vielä korosti, että aina ei ole keskeisintä tuottotavoite, koska kysehän on todella pitkän aikavälin eräänlaisista investoinneista, erityisesti esimerkkeinä syrjäytyminen tai nyt oppivat alueet, kehityshankkeet tai kansainvälisen tietoyhteiskuntakehityksen gurun Manuel Castellsin toiminta Sitran yhtenä, sanoisiko, kansallisena muutosagenttina. Nämä antavat niitä aineksia, joilla kansallisesti myös tässä talossa osataan tehdä pitkän aikavälin onnistuneita ratkaisuja. Tällöin on todella tärkeää, että nähdään, että se, mitä tapahtuu muutaman vuoden aikaperspektiivillä, kun Sitra tekee tämän tyyppisiä sijoituksia, ei ratkaise vaan pitkän aikajänteen kehitys. Silloin pitää olla tärkeää, että annetaan tuki sellaisille sijoituspäätöksille ja kehityshankkeille, jotka ensin näyttävän olevan vain kulu ja kustannus mutta joiden todellinen vaikutus on pitempikestoinen. On todella tärkeää, että tämä tuli valiokunnan puheenjohtajan toimesta tässä selkeästi sanotuksi.

Klaus  Hellberg  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Sitran toimintakertomuksesta käy ilmi, että taloudelliset voimavarat ovat viime vuosina merkittävästi vahvistuneet. Tämä on todella erittäin tärkeä asia. Olisin puuttunut aivan muutamaan kysymykseen eli siihen, että Sitra pystyy nyt ottamaan sellaisia riskejä, joita kaupalliset sijoittajat eivät halua, ja varsinkin yrityksen aivan alkuvaiheessa, jolloin innovatiivisia kokeiluhankkeita jo käynnistetään. Tämä on minusta todella aivan oleellinen asia.

Se, että Sitran ja Tekesin yhteistoiminnassa on nyt saavutettu kertomusvuoden aikana erittäin lupaavia tuloksia, on erittäin hyvä, jotta ne lupaavat hankkeet eivät kaadu ainakaan rahoituksen keskeytymiseen vaan rahoitusketju on suhteellisen aukoton. Tämä on erittäin tärkeä asia.

Rahaston voimavarat ovat nyt erittäin vahvat, ja sen puolesta voi vain todeta, että Sitra pystyy sitten toteuttamaan tehtäväänsä.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Pieni on kaunista, sanotaan. Sitran projekteista voi yleisellä tasolla sanoa oikeastaan pelkästään hyvää, mutta jos siellä joitakin pulmia on ollut, ne ovat olleet pienten asioiden ympärillä. Tarkoitan ihan yhtenä esimerkkinä vaikkapa Soitin-projektia, joka ajatuksena on hieno, jossa yhdistyy käsityö, kulttuuri, milteipä kaikki mahdollinen hyvä, mutta joka hiukan kääntyi vastakohdakseen ei tietysti vähiten julkisuuden kautta. Siitä tehtiin hiukan koominen hanke, sellainen, jollaiseen Sitran ei pitäisi mennä mukaan. Silti uskaltaisin lietsoa sellaista ilmapiiriä, että siitä huolimatta, pikku ivasta ja pilkasta huolimatta, kannattaa näillä taloudellisilla voimavaroilla, mitkä ovat olemassa, mennä myöskin pienten riskien tielle. Tässä riskit eivät ole taloudellisia, ne ovat enemmänkin imagoon liittyviä. Ei kannattaisi lannistua siitä, että tulee vähän lunta tupaan näissä pienissä asioissa, sillä kuitenkin ne suuret kehityshankkeet, joita Sitralla on, ovat olleet menestyksiä.

Jos me nyt ajattelemme suomalaista tulevaisuutta, mitä sen jälkeen, kun it-teknologia jossain vaiheessa kuitenkin tulee syöneeksi osan eväistään, se on bioteknologian puolella. Juuri sinne Sitra on satsannut, on satsaamassa ja tulee satsaamaan, eikä ole kovin paljon syytä epäillä, ettei bioteknologia tulisi olemaan uusi rahasampo Suomelle lähivuosina.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Sitran kertomus on, voi sanoa, optimistinen, ehkä enemmän se on myös realistinen, koska sille niin sanotulle optimismille on hyvät perusteet. Tietysti yltiöpäistä optimismia pitää varoa, mutta yhtä lailla täältä käsin pitää negatiivisten signaalien lähettämistä varoa. Viittaan myös edellisen asiakohdan keskusteluun.

Kuten ed. Markkula hyvässä puheenvuorossaan totesi, Suomen kilpailuasema maailmanlaajuisesti on arvioitu erittäin korkealle, samoin maamme tehokkuus eri mittareilla. Nyt tämä tilanne mahdollistaa myös tässä maassa kokonaisuutta vahvistavien sosiaalisten päätösten tekemisen, mikä on muun muassa juuri aikaisemmin ed. Tennilän esiin nostama köyhyysongelman poisto.

Lopuksi, puhemies, it-teknologia ja äsken ed. Kekkosen esiin nostama bioteknologia ovat toki vahvoja asioita tässä maassa. Mitä tulee bioteknologiaan, niin siinä myös etiikan huomioiminen, mikä koskee koko geenimuunneltujen tuotteiden valmistusaluetta, on hyvin tärkeä asia myös vientinäkymien suhteen. Jos ne ovat riidattomia, ei tule myöskään kuluttajan näkökulmasta ongelmaa. Se vain, että maasta lopetetaan nyt esimerkiksi rokotteiden valmistus, on taas askel toiseen suuntaan, kun taas Tanskassa sikäläinen Sitra ja sikäläinen Kansanterveyslaitos ovat pystyneet toteuttamaan asian toisin.