7) Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran toimintakertomus
vuodelta 2000
Markku Markkula /kok:
Arvoisa puhemies! Valitettavasti Sitran toimintakertomus jäi
tämän istuntojakson ihan tähän
loppuun. Tämä olisi sietänyt varmasti
paljon laajemmankin ja ehkä myös poleemisemman
keskustelun täysistunnossa. Kiitän sinänsä talousvaliokuntaa
hyvästä työstä. Valiokunta on
kuvannut mietinnössään varsin ytimekkäästi
Sitran tämänhetkistä tilaa, mutta haluan
nostaa joitakin sellaisia linjauksia esille, joihin toivon Sitran
itsensä ja myös eduskunnan jatkossa kiinnittävän
vielä enemmän huomiota.
Perustan analyysini myös Sitran varsinaiseen vuosikertomukseen,
joka kuvaa Sitran toimintaa hieman analyyttisemmin ja syvällisemmin
kuin pelkästään toimintakertomus. Koska
Sitra toiminnassaan todella on niin keskeinen suomalaisen innovaatiopolitiikan
ja kansallisen kehityksen instrumentti, että mitään
oikeastaan vastaavaa ei Suomella eikä monella muullakaan
maalla ole, on tärkeää, että näihin
linjauksiin paneudutaan myös eduskunnassa ja kansanedustajat
ottavat Sitran toiminnan myös itselleen aika paljon virikkeitä ja
näkemyksiä antavana.
Sitran toimintaa kuvatessa valiokunta lähtee omissa
kannanoton perusteluissaan liikkeelle toteamalla, että "Sitran
kunnianhimoisena tavoitteena on vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan
kehitykseen siten, että Suomi vuonna 2010 olisi kolmen
menestyksekkäimmän kansakunnan joukossa". Tämä on
tietenkin hyvä tavoite, mutta en oikeastaan pidä tätä nyt
enää niin kauhean kunnianhimoisena, koska Suomi
useilla kansainvälisillä mittareilla näiden
benchmarking-arvioiden perusteella on kiistatta jo tällä hetkellä kärkimaiden
joukossa.
Ehkä selkeimmin vuosittain sveitsiläisen tutkimus-
ja koulutusorganisaation kansainvälisessä kilpailukykyselvityksessä Suomi
on nyt jopa parin vuoden ajan ollut kolmantena, kolmanneksi kilpailukykyisimpänä maana
maailmassa. Merkittäviä nämä tulokset
ovat aivan erityisesti siinä mielessä, että vielä viisi
vuotta sitten Suomi oli muistaakseni kuudestoista ja on siitä hiljalleen
kivunnut eteenpäin onnistuneen kansallisen politiikan ansiosta,
siis myös maan hallituksen politiikan mutta ennen kaikkea
hyvin toimivan yritystoiminnan ansiosta, jolle siis myös
eduskunta on luonut hyviä edellytyksiä.
Tässä mielessä kunnianhimotavoitteen
kannalta on mielenkiintoista todeta, että Sitra itse omissa
määrityksissään korostaa, että se
on itsenäinen edelläkävijä,
rohkean aloitteellinen uusien asioiden tekijä ja kehittää uusia
ratkaisumalleja. Valiokunnan kannanotto antaa tälle linjaukselle
varovaisen tukensa. Ehkä olisi paikallaan, että eduskunnasta
tulisi vieläkin vahvempi signaali, että juuri
näin pitää olla, Sitran pitää olla todella
rohkea, aloitteellinen ja nimenomaan ratkaisumallien kehittäjä.
Valiokunnan mietinnössä nostetaan esille kaksi
kansallista ongelma-aluetta uuden talouden alueella eli aluekehitys
ja ihmisten syrjäytymisvaaran kasvu. Nämä ovat tietenkin
tärkeitä, ja on hyvä, että ne
ovat esillä, mutta näiden rinnalle välttämättä mielestäni
pitäisi nostaa suomalaisten, siis niin yksilöiden kuin
yhteisöjenkin, innovatiivisuuden jatkuva lisääminen.
Meidän on mentävä syvällisemmin siihen,
mitä innovatiivisuus kaiken kaikkiaan on ja miten toimintoja
sitä kautta voidaan kehittää, miten pieni
5 miljoonan suomalaisen kansakunta löytää ja
jatkuvasti hakee itselleen roolia eri toimintojen kansainvälisessä kentässä.
Yritysrahoitus on tietenkin Sitran ehkä kaikkein keskeisin
instrumentti, mutta sillä kentällä on
toki paljon muitakin toimijoita. Valiokunta korostaa, että "yritysrahoituksessa
siirrytään yhä aikaisemman vaiheen rahoitukseen,
koska yksityistä pääomaa hakeutuu jo
siemenvaiheenkin yrityksiin. Sitra ottaa sellaisia riskejä,
joita kaupalliset sijoittajat eivät halua ottaa". Tämä toteamus
on äärettömän tärkeä,
koska tämä valiokunnan mietintöön
ja eduskunnan näkemykseen sisältyvä kannanotto
tukee Sitran yritysrahoitustoiminnan tekemää linjausta.
Hyvä näin, mutta ehkä tässäkin
olisi voinut olla vieläkin reippaampi linjaus, koska yksityiset
rahamarkkinat, myös kansainvälinen rahoitus, kohdentuvat
yhä selkeämmin Suomeen. Tässä mielessä on
selkeää, että Sitran tyyppisen toiminnan
pitää tietoisesti myös hakea niitä aukkoja,
joita nyt on olemassa.
Sitran yritysrahoitustoiminnan laajuutta tai oikeastaan sen
merkityksen kasvua kuvaa se, että viime vuoden rahoituspäätökset
kaiken kaikkiaan koko Sitran toiminnassa olivat noin 600 miljoonaa
markkaa, josta 500 miljoonaa markkaa yritysrahoitukseen. Tässä yritysrahoituksen
sisällä siemenrahoitusvaiheessa oli liki 200 miljoonaa
markkaa, eli se todella on selkeästi merkittävin
innovaatioketjun vaihe, johon Sitra sijoittaa. Nimenomaan tässä toiminnassa
on tapahtunut todella merkittävää kasvua.
Edellisen vuoden lukuihin verrattuna Sitra kasvatti sijoitus- ja rahoituspäätöstensä
määrää yli
sadalla prosentilla, eli tämä on todella merkittävä.
Varmasti se on juuri sellainen tulevaisuusinvestointi, joka on koko
Suomen kannalta merkittävä.
Arvoisa puhemies! Sitran yritysrahoitustoiminnalla on tietenkin
hyvin keskeinen kytkentä myös alueelliseen innovaatiopolitiikkaan,
joka on suuri poliittinen linjaus. Maan hallituksen toimenpiteillä todella
vahvistetaan, kehitetään alueellista innovaatiotoimintaa,
mutta vielä emme ole valitettavasti päässeet
niin pitkälle kuin tulee päästä.
Tämä tulee keskusteluttamaan varmasti paljon eduskuntaa
myös tulevina vuosina. Sitran rooli suomalaisen innovaatiojärjestelmän
kehitystyössä on nimenomaan kehittää maahan
kilpailukykyistä teknologian kaupallistamisjärjestelmää.
Se tapahtuu osittain kehittämällä pääomasijoitustoimintaa
vastaamaan aivan alkavien yritysten erityistarpeisiin, siis siemenrahoitusvaiheeseen,
ja eräiltä osin yhä enemmän
myös sitä edeltävään
ideoiden jatkojalostamiseen, jotta päästään
tuotekehityksessä kunnolla liikkeelle.
Toinen keskeinen alue Sitran toiminnassa, jonka pitää olla
ja joka on nimenomaan kansallisen innovaatiotoiminnan keskeinen
ydin, on teknologiainnovaatioiden suojaaminen ja lisensointi. Tämä on
tietenkin aina kansainvälistymisessä hyvin vaikea
kysymys, johon täytyy koko ajan uusia ratkaisuja löytää.
Arvoisa puhemies! Vielä haluan korostaa sitä, että kun
Sitra ensi syksynä saa valmiiksi oman innovaatiojärjestelmää koskevan
tutkimusohjelmansa raportit, tämä monivuotinen
mittava tutkimusohjelma varmasti tuottaa myös poliittisille päättäjille
pohdittavaa. Sitrahan on tuossa toiminnassa antanut aineksia sille,
miten tärkeä rooli julkisella sektorilla on innovaatioverkostojen syntymisessä ja
toiminnassa, miten innovaatioita voitaisiin tukea poliittisen päätöksenteon
keinoin ja miten ministeriöiden ja poliittisten päättäjien
yhteistyötä voitaisiin kehittää innovaatiopolitiikassa.
Nämä kysymykset ovat sellaisia, joihin varmasti
viimeistään vuoden päästä varsinaisessa
täysistunnossakin joudutaan paneutumaan, mutta uskon, että aineksia
löytyy siihen, että ensi syksy ja seuraava vuosi
ovat myös aika leimallisesti eduskuntatyössä alueellisen
innovaatiotoiminnan ja koko kansallisen innovaatiojärjestelmämme
kehittämisen analysointia ja linjausten määritystä.
Toivon, että eduskunnalta löytyy vahva tahto antaa
Sitran toiminnalle tässä merkittävä tuki.
Leena Luhtanen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Voi vain todeta sen, että onneksi
meillä on Sitra. Sitran talous on vankka. Se on ylijäämillään
vankentanut peruspääomaansa lisäämällä sinne
osan ylijäämästään,
ja se on vahvistanut edellisten tilivuosien ylijäämää.
Se tämän vankan taloutensa turvin ja erinomaisen
toimintaohjelmansa avulla voi liikkua joka sektorilla, mitä äsken
muun muassa ed. Markkula toi esiin.
Me valiokunnassa näimme juuri sen, että suomalaisen
innovaatiojärjestelmän jatkuva lisääntyminen
ja sen kehittäminen tehdään itse asiassa juuri
kuten Sitra tekee. Siellä on high techiä, siellä on
erilaisia koulutusohjelmia, tutkimusta, yritysrahoitusta, koko tämä repertoaari,
ja jos se vain osataan oikealla tavalla painottaa, Sitra saa erinomaisia
tuloksia.
Halusimme valiokunnassa korostaa erityisesti sitä,
että tällä hetkellä on hyvin
tärkeätä, että Sitra jatkaa
aidosti syrjäytymisen estämiseen liittyviä kokeilujaan.
Nythän on näin, että tämän
tyyppiset projektit tahtovat monesti jäädä jalkoihin. Erityisesti
rahoituksen kannalta Sitran tulee edelleenkin ottaa sellaisia riskejä,
joita kaupalliset sijoittajat eivät halua ottaa, ja niille
ei aina keskeisintä ole tuottotavoite.
Korostan sitä, rouva puhemies, että Sitra
edelleenkin — meidän viestimme mietinnössä on
se — käyttää vankkaa talouttaan,
osaamistaan, ammattitaitoaan kaikilla näillä sektoreilla
täysipainoisesti.
Kun tiedämme vielä, että syksyllä Sitra
on mukana kansainvälisessä arvioinnissa, on mukava
odottaa tuloksia ja seuraavana vuonna vielä oikein huolella
paneutua Sitran kertomukseen ja myös laajempaan vuosikatsaukseen,
mikä on erinomainen, mihin myös ed. Markkula viittasi.
Markku Markkula /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oli erittäin hienoa, että talousvaliokunnan
puheenjohtaja vielä korosti, että aina ei ole
keskeisintä tuottotavoite, koska kysehän on todella
pitkän aikavälin eräänlaisista investoinneista,
erityisesti esimerkkeinä syrjäytyminen tai nyt
oppivat alueet, kehityshankkeet tai kansainvälisen tietoyhteiskuntakehityksen gurun
Manuel Castellsin toiminta Sitran yhtenä, sanoisiko, kansallisena
muutosagenttina. Nämä antavat niitä aineksia,
joilla kansallisesti myös tässä talossa
osataan tehdä pitkän aikavälin onnistuneita
ratkaisuja. Tällöin on todella tärkeää, että nähdään,
että se, mitä tapahtuu muutaman vuoden aikaperspektiivillä,
kun Sitra tekee tämän tyyppisiä sijoituksia,
ei ratkaise vaan pitkän aikajänteen kehitys. Silloin
pitää olla tärkeää, että annetaan
tuki sellaisille sijoituspäätöksille
ja kehityshankkeille, jotka ensin näyttävän
olevan vain kulu ja kustannus mutta joiden todellinen vaikutus on
pitempikestoinen. On todella tärkeää,
että tämä tuli valiokunnan puheenjohtajan
toimesta tässä selkeästi sanotuksi.
Klaus Hellberg /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Sitran toimintakertomuksesta käy
ilmi, että taloudelliset voimavarat ovat viime vuosina
merkittävästi vahvistuneet. Tämä on
todella erittäin tärkeä asia. Olisin
puuttunut aivan muutamaan kysymykseen eli siihen, että Sitra
pystyy nyt ottamaan sellaisia riskejä, joita kaupalliset
sijoittajat eivät halua, ja varsinkin yrityksen aivan alkuvaiheessa,
jolloin innovatiivisia kokeiluhankkeita jo käynnistetään.
Tämä on minusta todella aivan oleellinen asia.
Se, että Sitran ja Tekesin yhteistoiminnassa on nyt
saavutettu kertomusvuoden aikana erittäin lupaavia tuloksia,
on erittäin hyvä, jotta ne lupaavat hankkeet eivät
kaadu ainakaan rahoituksen keskeytymiseen vaan rahoitusketju on
suhteellisen aukoton. Tämä on erittäin
tärkeä asia.
Rahaston voimavarat ovat nyt erittäin vahvat, ja sen
puolesta voi vain todeta, että Sitra pystyy sitten toteuttamaan
tehtäväänsä.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Mikkola.
Antero Kekkonen /sd:
Herra puhemies! Pieni on kaunista, sanotaan. Sitran projekteista
voi yleisellä tasolla sanoa oikeastaan pelkästään
hyvää, mutta jos siellä joitakin pulmia
on ollut, ne ovat olleet pienten asioiden ympärillä.
Tarkoitan ihan yhtenä esimerkkinä vaikkapa Soitin-projektia,
joka ajatuksena on hieno, jossa yhdistyy käsityö,
kulttuuri, milteipä kaikki mahdollinen hyvä, mutta
joka hiukan kääntyi vastakohdakseen ei tietysti
vähiten julkisuuden kautta. Siitä tehtiin hiukan
koominen hanke, sellainen, jollaiseen Sitran ei pitäisi
mennä mukaan. Silti uskaltaisin lietsoa sellaista ilmapiiriä,
että siitä huolimatta, pikku ivasta ja pilkasta
huolimatta, kannattaa näillä taloudellisilla voimavaroilla,
mitkä ovat olemassa, mennä myöskin pienten
riskien tielle. Tässä riskit eivät ole
taloudellisia, ne ovat enemmänkin imagoon liittyviä.
Ei kannattaisi lannistua siitä, että tulee vähän
lunta tupaan näissä pienissä asioissa,
sillä kuitenkin ne suuret kehityshankkeet, joita Sitralla
on, ovat olleet menestyksiä.
Jos me nyt ajattelemme suomalaista tulevaisuutta, mitä sen
jälkeen, kun it-teknologia jossain vaiheessa kuitenkin
tulee syöneeksi osan eväistään,
se on bioteknologian puolella. Juuri sinne Sitra on satsannut, on
satsaamassa ja tulee satsaamaan, eikä ole kovin paljon
syytä epäillä, ettei bioteknologia tulisi
olemaan uusi rahasampo Suomelle lähivuosina.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Sitran kertomus on, voi sanoa, optimistinen,
ehkä enemmän se on myös realistinen,
koska sille niin sanotulle optimismille on hyvät perusteet.
Tietysti yltiöpäistä optimismia pitää varoa,
mutta yhtä lailla täältä käsin
pitää negatiivisten signaalien lähettämistä varoa.
Viittaan myös edellisen asiakohdan keskusteluun.
Kuten ed. Markkula hyvässä puheenvuorossaan
totesi, Suomen kilpailuasema maailmanlaajuisesti on arvioitu erittäin
korkealle, samoin maamme tehokkuus eri mittareilla. Nyt tämä tilanne
mahdollistaa myös tässä maassa kokonaisuutta
vahvistavien sosiaalisten päätösten tekemisen,
mikä on muun muassa juuri aikaisemmin ed. Tennilän
esiin nostama köyhyysongelman poisto.
Lopuksi, puhemies, it-teknologia ja äsken ed. Kekkosen
esiin nostama bioteknologia ovat toki vahvoja asioita tässä maassa.
Mitä tulee bioteknologiaan, niin siinä myös
etiikan huomioiminen, mikä koskee koko geenimuunneltujen
tuotteiden valmistusaluetta, on hyvin tärkeä asia myös
vientinäkymien suhteen. Jos ne ovat riidattomia, ei tule
myöskään kuluttajan näkökulmasta
ongelmaa. Se vain, että maasta lopetetaan nyt esimerkiksi
rokotteiden valmistus, on taas askel toiseen suuntaan, kun taas
Tanskassa sikäläinen Sitra ja sikäläinen
Kansanterveyslaitos ovat pystyneet toteuttamaan asian toisin.
Keskustelu päättyy.