Täysistunnon pöytäkirja 84/2005 vp

PTK 84/2005 vp

84. TORSTAINA 8. SYYSKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Köyhyyspaketin sisältö

Esko-Juhani Tennilä /vas :

Herra puhemies! Rikkaassa Suomessa on surullisen paljon jälleen köyhiä, EU-tilaston mukaan 575 000. Tämä ryhmä muodostuu neljästä erilaisesta lähtökohdasta: pitkäaikaistyöttömistä, pienituloisista eläkeläisistä, opiskelijoista ja sairauden vuoksi köyhtyneistä. Mitä hallitus lupaa köyhyyspaketissaan? 17 senttiä eläkeläisille. Ajatelkaa, 17 senttiä päivälle saavat eläkeläiset ensi vuoden syksyllä. Toimeentulotuen leikkaus perutaan, mikä on oikea asia, mutta muuta siinä paketissa ei olekaan. Kokonaan unohtuvat opiskelijat ja köyhyyden puolelta suurin ryhmä, pitkäaikaistyöttömät. Miten se näin meni? Miksi ne työttömät unohtuivat? Miksi työmarkkinatuen korotus unohtui, tai ei unohtunut vaan raakattiin siellä hallituksen korkeimmassa johdossa? Minä ymmärrän niin, että työministeri aivan tosissaan oli ajamassa työmarkkinatukeen korotusta, mutta herrat Kalliomäki ja Vanhanen tämän kaatoivat. Herra pääministeri, minulla on teille kysymys:

Paljonko työmarkkinatuki tällä hetkellä on, ja miten te itse selviäisitte sillä rahalla?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimenpiteet budjettiesityksessä kaikkein pienituloisimpien ja vähävaraisimpien aseman parantamiseksi tunnetaan, ja ne tulevat eduskunnan käsiteltäviksi. Siinä on toimenpiteitä, jotka kohdistuvat myös ainakin osaan työttömistä. Toimeentulotuen ja asumistuen kohdalla omavastuun poistaminen kohdistuu hyvin monien työttömien kohdalle. Myös eläkeläisten kohdalla ratkaisuksi tuli kansaneläkkeen tasokorotus 5 eurolla, edellinen korotushan tehtiin tälle vuodelle 7 euron suuruisena. Eivät ne ole suuria summia, mutta asteittain on edettävä. (Ed. Zyskowicz: Paljonko lupasitte vaaleissa?)

Ministeri Mönkäre voi esitellä paketin muutoin.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tuo hallituksen nyt tekemä päätös niin sanotusta köyhyyspaketista perustuu sosiaalipolitiikan asiantuntijoiden käsitykseen siitä, ketkä ovat kaikkein kiireisimmän avun tarpeessa. Näistä toimeentulotuen saajista hyvin suuri osa on pitkäaikaistyöttömiä, heidän elämäänsä vaikuttaa tämä asumismenon omavastuun poistaminen. Sen lisäksi pitkäaikaistyöttömille on tässä kaavailtu oikeus terveystarkastukseen ja, jos siinä yhteydessä todetaan päihdeongelma, oikeus kuntoutukseen, jota heillä ei aikaisemmin ole ollut, ja tuon kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha, joka motivoi heitä myöskin osallistumaan kuntouttavaan toimintaan ja sitä kautta työllistymään. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös työmarkkinatukiuudistus ja muutosturva, ja nämä kaikki vaikuttavat työttömien tulevaisuuteen.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Minä huomaan, että pääministeri ei tiedä, paljonko työmarkkinatuen taso täsmällisesti on. Kiertelitte asiaa. Kerron teille, että se on 23 euroa 24 senttiä päivälle. Miten te todella itse eläisitte sillä rahalla? Tuskin mitenkään. Kyllä sitä sydäntä pitää olla muillekin.

Mitä tulee ministeri Mönkäreen puheenvuoroon, kaikki, mikä paranee, on oikein, mutta suorin tie Suomessa köyhyyteen on työmarkkinatuen ja peruspäivärahan pienuus. Se tekee Suomeen köyhiä, ja nyt te sivuutatte tämän ydinasian tässä paketissanne. Minä odotan, että työministeri painaa edelleen päälle ja koettaa saada sen korotuksen aikaan. Eduskunnassa varmasti on siihen tahtoa, sillä se on köyhyyden aiheuttajana Suomen ehdottomasti suurin ongelma, tämä työmarkkinatuen pienuus.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta asenteen pitää olla kyllä se, että suurin köyhyyden aiheuttaja on työttömyys. Toimenpiteitä tarvitaan siihen, että myös nämä työmarkkinatuella olevat hakeutuvat aktiivitoimin töihin. Tämän osalla on tehty useita uudistuksia, joista työmarkkinatukiuudistus jo kerrottiin. Samoin budjettiesityksessä tullaan esittämään toimia, jotka tähtäävät heikon tuottavuuden alan työn kysynnän lisäämiseen, niin sanottu matalapalkkatukiuudistus, jonka senkin mittaluokka on kaiken kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa ja jolla tähdätään juuri siihen, että nämä heikoimmassa asemassa olevat voisivat saada sellaisia työpaikkoja, joihin heidän koulutuksensa ja osaamisensa yltäisi, yhdessä niiden muiden toimenpiteiden kanssa, joita muun muassa työnvälitystoiminnan tehostamiseksi on tehty.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tuossa budjettiesityksessä on kuitenkin toimenpiteitä, jotka kohdistuvat työttömiin. Esimerkiksi nuorten työttömien kohdalla lisäpanostukset ovat 25 miljoonaa, millä toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu niin alle 25-vuotiaiden kohdalla kuin vastavalmistuneidenkin kohdalla, ja sen lisäksi pitkäaikaistyöttömille rakennetaan lisää aktiivitoimia. Noiden aktiivitoimien aikana ihmisillä on mahdollisuus parempaan toimeentuloon ja sitä kautta myös parantaa paitsi omaa elämänlaatuansa myös työllistymismahdollisuuksiansa.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Kun köyhyyspakettia valmisteltiin, sen taustalla oli selvityksiä, jotka osoittivat muun muassa, että erityisesti yksinhuoltajaperheissä on paljon niitä, jotka elävät hyvin pienillä tuloilla. Siksi kysyisinkin:

Miksi tähän köyhyyspakettiin ei sisällytetty esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta tai ylipäätänsä täsmätoimia yksinhuoltajaperheiden tilanteen parantamiseksi?

Toinen kysymys: Kun monet joutuvat odottamaan työttömyysturvaansa jopa kuukauden ja ylikin, mikäli ottavat lyhytaikaista työtä vastaan, onko tämän sovitellun päivärahan osalta parannuksia tiedossa?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Toimeentulotuen saajista hyvin suuri osa on yksinhuoltajia. Ne suurimmat ryhmät ovat pitkäaikaistyöttömät ja yksinhuoltajat, joten tämä toimeentulotuen asumisen omavastuun poistaminen, joka vie hyvin ison rahasumman, palvelee nyt näitä kahta kaikkein hankalimmassa asemassa olevaa kohderyhmää.

Totta kai meidän ongelmamme on se, että perheet ovat nykyisin hajonneet ja on yhä enemmän yksinhuoltajaperheitä, ja myöskin se, että yksinhuoltajaperheen huoltaja ei välttämättä voi mennä töihin, ei jaksa mennä töihin, mikä olisi se lopullinen parannus hänen toimeentuloonsa. Me toivomme, että tuo työelämästä poissaolo on kuitenkin väliaikainen vaihe, mutta siihen sitten tarvitaan myös sellaista työtä, jota he voivat ottaa vastaan.

Mitä tulee soviteltuun päivärahaan, siihen ei tässä yhteydessä ole mitään uusia ehdotuksia. Työttömyyskassojen johtajien kanssa olen keskustellut tuon sovittelun joustavoittamisesta, siitä, että nykyaikaista tietotekniikkaa käytettäisiin entistä paremmin ja käytettäisiin myös tätä ennakoivaa soviteltua päivärahaa, niin etteivät ihmiset joutuisi takaisinperintäkierteeseen. Siellä on joitakin työttömyyskassoja, jotka tekevät sen hyvin, mutta eivät kaikki.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Jatkaisin ed. Perhon aiheesta ja yksinhuoltajista.

Ministeri Mönkäre on aivan oikeassa siinä, että hallitus on selvästi lähtenyt näistä Stakesin selvityksistä ja pyrkinyt sillä rahalla löytämään parhaan ratkaisun, mutta nyt on jo viitteitä, kun on tehty uusia laskelmia, että yksinhuoltajajoukosta osa, eivät toki kaikki yksinhuoltajat, on kuitenkin entistä suuremmassa ahdingossa ja että lapsiperheiden keskuudessa tuloerot ovat suuremmat kuin missään muussa ryhmässä tässä maassa. Todelliset köyhät löytyvät osasta lapsia tässä maassa. Meillä on syntynyt lasten luokkayhteiskunta. Kysymys kuuluu:

Jos tieteelliset selvitykset tässä nyt puolen vuoden, vuoden sisällä osoittavat, että arvio ei sittenkään mennyt oikein, valitsemanne ratkaisut eivät sittenkään osuneet kaikista köyhimpiin lapsiperheisiin, joista hyvin monet ovat yksinhuoltajaperheitä, niin oletteko valmiita faktojen, tieteellisten perusteiden, perusteella tarkistamaan kantaa, jos kerta vilpitön tarkoitus on osua kaikista heikoimmassa asemassa oleviin, löytää heille parempia ratkaisuja?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tämä valmistelu oli pitkä ja perustui asiantuntijoitten työhön. Nämä asiat, jotka nyt tehtiin, olivat kaikkien mielestä ne, jotka pitää ensin tehdä. Varmastikaan ei osoittautunut vääräksi toimeentulotuen saajien osalta se, että heidän toimeentuloaan nyt ihan reaalisesti parannetaan. Mutta eihän tämä ole mikään lopullinen ratkaisu. Koko ajan täytyy mennä eteenpäin ja, kun hyvinvointi lisääntyy, korjata niitten ihmisten asemaa, jotka eniten apua tarvitsevat. Toivoisin myös sitä, että muistettaisiin, että Unicefin mukaan Tanskassa ja Suomessa on kuitenkin vielä vähiten lapsiköyhyyttä. Se ei millään tavalla poista tätä ongelmaa, koska hyvinvoinnin maassa suhteellinen köyhyys on ihan tosiasia, en ollenkaan kiellä sitä, mutta nyt oli aloitettava siitä, mikä oli kiireellisintä. Jos me olisimme tehneet jotakin muuta, niin aivan varmasti kaikki olisivat todenneet, että tämä toimeentulotuen korjaus olisi ollut ykkönen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Asumistuen saajien joukossa, joita tämä omavastuun poistaminen koskee, asuu yli 110 000 lasta tällä hetkellä. Aivan kuten ministeri Mönkäre totesi, toimenpiteet kohdistuvat hyvin voimakkaasti kaikkein pienituloisimpiin, myös lapsiperheisiin. Tämähän on vain yksi ratkaisu, ensi vuonna se on hieman yli 30 miljoonan euron suuruinen ja 2007 kokonaan voimassa ollessaan noin 90 miljoonaa euroa vuositasolla eli mittava paketti sinällään. Mutta hallituksessa on jo aikaisemmin tehty tulonsiirtoihin kohdistuvia ratkaisuja, joiden painotus on ollut voimakkaasti lapsiperheissä. Siellä on pienimpien äitiyspäivärahojen korottaminen yli 90 eurolla kuukaudessa, siellä on lapsilisien korottaminen, siellä on kotihoidon tuen merkittävä korottaminen, eli meillä koko hallituksen tulonsiirtopolitiikan painopiste on selkeästi tällä vaalikaudella ollut lapsiperheissä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Pienen köyhyyspaketin vaikutukset kumoutuvat helposti, jos samaan aikaan köyhien kipeästi tarvitsemiin palveluihin kohdistuvaa maksurasitetta lisätään. Lehtitietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on ehdottamassa ensi vuoden alusta tuntuvia korotuksia sosiaali- ja terveyspalvelumaksuihin ja niiden sitomista indeksiin. Nyt kysyn ministeriltä:

Onko teidän mielestänne oikein, että Suomessa, jossa jo entuudestaan potilaiden omavastuuosuudet ovat noin 20 prosenttia terveyspalvelumaksuista, näitä maksuja lähdettäisiin korottamaan, ja onko se oikein, että ne sidottaisiin indeksiin, kun vastaavia etuuksiakaan, esimerkiksi pienintä sairauspäivärahaa, opintotukea, lapsilisiä, kotihoidon tukea, ei ole sidottu indeksiin? Toivon, että lupaisitte tässä meille, että tällaista indeksiin sitomista ei tapahdu. Jos ajatellaan vaikkapa kansaneläkkeen (Puhemies koputtaa) pientä tasokorotusta, niin yksi mummonmarkka päivässä hupenee helposti tähän.

Ensimmäinen varapuhemies:

 (koputtaa)

Pyydän pysymään minuutin rajoissa!

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tuo maksutyöryhmä kuuluu ministeri Hyssälän vastuulle, ja varmasti tässä hallituksessa kollegani sitten tulevat jatkossa arvioimaan, mikä on oikein. Voin sanoa, että Suomessa asiakkaat maksavat terveyspalveluista suhteessa enemmän kuin monessa muussa maassa.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen, siis teidän hallituksenne on tehnyt sellaisen linjauksen valtiovarainministeriön johdolla, että varallisuusveron poisto voidaan toteuttaa ensi vuoden alusta. Siis kaikkein rikkaimmille ollaan valmiita antamaan helpotuksia vuoden alusta. Kaikkein köyhimpien osalta nämä pienet, todellakin vähäiset, muutokset toteutetaan vasta loppuvuodesta.

Eikö teidän omaatuntoanne ollenkaan ole kolkuttanut se järjestys, jolla tämä hallitus etenee? Ettekö te vielä voisi siirtää vuodella varallisuusverouudistusta ja toteuttaa ensi vuoden alusta edes nämä pienet korotukset näihin kaikkein köyhimpien etuuksiin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Nämä ovat eri kysymyksiä, ja aikataulut on erikseen ratkaistu. Varallisuusverotuksen, yleensä verolakien, kohdalla on hyvä käyttää koko verovuotta, siinä kesken vuotta voimaantulo ei ole perusteltua. Varallisuusveroratkaisulla tähdätään suomalaisen omistajuuden ja yrittäjyyden lisäämiseen. Se on osa sitä politiikkaa, jolla pyritään suomalaista työllisyyttä parantamaan, joka helpottaa myös köyhyyttä ja joka on lopultakin ainoa keino köyhyyden hillitsemiseen.

Edustajat Tarja Cronberg ja Rosa Meriläinen merkitään läsnä oleviksi.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä aiemmin viitattiin siihen, että monet perheet elävät köyhyydessä, työttömyydessä ja vaikeissa oloissa. Me tiedämme, että sen myötä äkkiä seuraa myös vaikeuksia lasten kasvussa, häiriökäyttäytymistä ja tarpeita erityisiin toimenpiteisiin. Kunnat ovat 90-luvulla laiminlyöneet näitä, ja siksi 1999 eduskunta hyväksyi valtionosuuteen korvamerkinnän lastensuojelun tasauksesta näitten kalliiden toimenpiteiden osalta. Nyt tässä vaiheessa, kun valtionosuusuudistuksen korjaava lakiesitys on tulossa käsittelyyn, näyttää siltä, että joku hallituksesta on sitä mieltä, että lastensuojelun toimenpiteet olisi nyt tässä palveluturbulenssissa, joka maassamme on menossa, turvattu. Katsotteko, valtiovarainministeri Kalliomäki, että on oikein tässä valtion tilanteessa poistaa tämä pelastusrengas hädässä olevien lasten kaulasta?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Valtionosuusuudistus, sen ensimmäinen osa, on tullut eduskunnan käsittelyyn. Silloin katsotaan, että hallitus on yksimielinen tämän esityksensä kanssa, ja sen yksityiskohtia sitten puidaan eduskunnan kanssa. Tämä asia ja monet muut ovat sellaisia, jotka sisältyvät uudistuksen aika kirjavaan vyyhteen, jossa tehtiin useita pieniä muutoksia. Mutta haluan korostaa sitä, että tämä ykkösosa on nimenomaan ensimmäinen osa ja toinen osa on se suuri valtionosuusuudistus. Siihen vielä sitten saattaa liittyä kunta- ja palvelurakenneuudistus. Meillä on iso urakka edessä.

Ensimmäinen varapuhemies:

Tästä aiheesta on vielä runsaasti lisäkysymyksiä, mutta myönnän vielä yhden ed. Korhoselle, ja sen jälkeen siirrymme uuteen kysymykseen.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tässä maassa on, herra pääministeri, 575 000 ihmistä, jotka elävät pienituloisuuden rajan alapuolella. Kun nyt tulee 30 miljoonaa euroa köyhyyspaketissa ensimmäisessä vaiheessa heidän ongelmiensa hoitoon, niin sehän pitää suhteuttaa siihen, mitä te annatte rikkaille. Te annatte rikkaille sen noin 100 miljoonaa euroa vuositasolla, joka menee karkeasti 20 000—30 000 ihmisen saataville. Onko teistä oikea tällainen jakosuhde, että tätä näin lähdetään hoitamaan? Te sanotte, että köyhyyspaketti on sellainen, jolla köyhyyttä voidaan estää. Se on, herra pääministeri, murusia. Eikö se omatunto ollenkaan kolkuta, edes illalla nukkumaan pannessa sen verran, että miettisitte, mihin sitä rahaa käytetään?

Ja aivan oikeasti, kun se eduskunnassa on käsittelyssä, ne painopisteet voitaisiin täällä vielä muuttaa, ei se sen kummempi ongelma ole. Kukaan ei itse asiassa häviäisi niin, että se vastaisi hänen elämäänsä, niin kuin nyt tässä tapauksessa tulee käymään.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Pitää nyt kuitenkin muistaa se, että ne lisäykset, joita budjettiin tehdään, ovat lisäyksiä jo budjetissa entuudestaan olevien tukien päälle, eli tässä mielessä näiden summien vertailu minusta ei ole mielekästä.

Ne uudistukset, joita tehdään yrittäjyyden ja suomalaisen omistajuuden parantamiseksi Suomessa, ovat myös välttämättömiä. Jos me mielimme, että myös Suomessa yritystoiminta kannattaa, täällä uusia työpaikkoja tuotetaan, niin myös siitä pitää kantaa vastuuta. Meillä on vankka arvio siitä, että tässä kansainvälisessä verokilpailussa myös meidän on tarkasteltava varallisuuden verottamista. Siitä lähtökohdasta käsin on päädytty siihen, että varallisuusvero poistetaan. Tässä seuraamme useimpien muiden maiden esimerkkiä.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.