Täysistunnon pöytäkirja 84/2005 vp

PTK 84/2005 vp

84. TORSTAINA 8. SYYSKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

EU:n perustuslakisopimuksen ratifiointi

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Viime keväänä hallituksen Eurooppa-politiikka koki täydellisen katastrofin: EU:n perustuslaki kaatui. Silloin hallitus sanoi, että ratifiointiprosessia jatketaan, voimaansaattamista jatketaan. Hallitus seisoi kuin tolppa tuulessa. Mitään ei tapahtunut, se ei kuullut mitään, se ei nähnyt mitään. Minä odotin syyskauden aluksi nyt sitä, että hallitus tulisi esiin tämän Eurooppa-politiikan kautta jo syyskuussa. Nyt kansanedustajille on kerrottu, että mahdollisesti marraskuussa annetaan selitys.

Oletteko te nyt virallisesti hyväksynyt, että perustuslaki on saattohoidossa, keksitte sille vain sanamuotoa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kyllä jo alkukesästä, vai oliko se loppukeväästä, kerrottiin, että hallitus ei tältä erää tule esittämään eduskunnalle perustuslakisopimuksen ratifiointia, mutta sen sijaan tulemme antamaan eduskunnalle selonteon, joka avaa tämän uuden sopimuksen sisällön, analysoi sen ja antaa eduskunnalle mahdollisuuden käsitellä sitä. Tämä tullaan antamaan selontekona tänä syksynä, alkusyksystä. Meillä on muistaakseni neljä eri selontekoa tulossa eduskuntaan, ja ne rytmitetään. Tämä Eurooppa-aiheinen selonteko on muistaakseni hallituksen ohjelmassa tähdätty tuonne lokakuun loppupuolelle, ja riippuu sitten vähän eduskunnankin aikataulusta, koska eduskunta ottaa sen vastaan, mutta se on tulossa tämän syksyn aikana tänne ja antaa mahdollisuuden eduskunnan puitteissa tämmöisen laajan Eurooppa-keskustelun käymiseen.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tiedän, että EU käy kalliiksi, mutta voisitteko kertoa, kuinka kalliiksi se Suomen puheenjohtajuus nyt käy, kun esimerkiksi sosialistien lehdessä tänään sanotaan, että 10 miljoonaa ainakin tarvitaan enemmän kuin mihin on varauduttu, koska tämän perusteella köyhyyspaketti alkaa vaikuttaa jo laihemmalta kuin EU-puheenjohtajuuden kustannukset.

Paljonko tämä EU-puheenjohtajuus tulee Suomen kansalle maksamaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! EU-puheenjohtajuus on samanaikaisesti sekä tehtävä että velvollisuus ja kuuluu siihen järjestelmään, jolla unionia johdetaan. Unionia johtaa vuorollaan aina yksi sen jäsenmaista, ja se on osa sitä järjestelmää, josta siihen liittyessämme sovimme. Me hoidamme sen mahdollisimman hyvin ja tarkkaan. Lopullinen lasku sitten aikanaan nähdään. Nyt siihen on varattu 38 miljoonaa euroa. Se on vähemmän kuin edellisellä kerralla. Meillä on kokemusta enemmän, ja koetamme tehdä tarkasti tarkan euron periaatteella myös tämän puheenjohtajuuden, mutta se on meille samaan aikaan sekä velvollisuus että kunnia, että hoidamme sen mahdollisimman hyvin, ja se on jokaisen jäsenmaan vuorollaan tehtävä.

Jari Vilén /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri on kuitenkin jonkin verran ottanut kantaa perustuslailliseen sopimukseen, vaikka hän toteaakin, että hallitus tulee esittämään nämä linjauksensa selonteossa. Olette todennut muun muassa sen, että tästä perustuslaillisesta sopimuksesta ei voi irrottaa osia, että se täytyy katsoa kokonaisuutena, mutta kuitenkin on jo tehty päätöksiä joidenkin kokonaisuuksien irrottamisesta ja arvioimisesta. Muun muassa solidaarisuuslauseke otettiin käyttöön Madridin pommi-iskujen jälkeen.

Pääministeri, eikö ole mahdollista, jos jäsenvaltiot haluavat, myös katsoa muita keskeisiä osioita, joita katsotaan tarkoituksenmukaisiksi ottaa esille sieltä, vai onko teidän mielestänne parempi ratkaisu, kuten ed. Soini täällä hyvin kysyi, että EU käy keskustelua itsensä kanssa vuoden 2004 kevääseen tai todennäköisesti vuoden 2007 kevääseen, koska sen jälkeen Ranskassa ja Hollannissa on olemassa uudet hallitukset ja mahdollisesti valtionpäämiehet, jotka ovat valmiit keskustelemaan asiasta? Voiko teidän mielestänne Eurooppa käydä debattia loputtomasti, ilman että otetaan konkreettisia kysymyksiä esille?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Meillä on hyvin tiedossa se, minkä muun muassa Hollanti ilmoitti, että ennen heidän vuoden 2007 vaalejaan nykyinen parlamentti ei tule käsittelemään sitä. Tässä on nyt aika pitkä tuumaustauko joka tapauksessa käynnissä, ja sopimuksen pilkkominen ei tuottaisi mitään erityistä tulosta. Sen tärkeimpiä osia unionin tulevaisuuden kannalta luonnollisesti ovat nämä institutionaaliset ratkaisut, toisaalta ne ratkaisut, joilla päätöksentekokykyä lisätään. Tietysti, jos tällaiset olennaiset kysymykset voitaisiin siellä toteuttaa, hyvä olisi, mutta juuri tästähän itse sopimuksessa on kyse.

Olen ottanut kantaa itse sopimukseen ja sanonut, että se on minusta selvästi parempi kuin nämä vanhat sopimukset ja olisi sekä Suomen että Euroopan edun mukaista, että otettaisiin parempi sopimus käyttöön. Tällä hetkellä emme tiedä, pystymmekö koskaan saamaan sitä voimaan. Meillä on nyt tuumaustauko käytössä, ja ei ole kenelläkään vastausta siihen, millä tavalla tässä nyt edetään. Sen tähden on hyvä käydä keskustelua, koska lopullinen ratkaisu, (Puhemies koputtaa) kun se tehdään, voi tulla voimaan vain sen kautta, että kaikki sen hyväksyvät.

Liisa Jaakonsaari /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt aivan oikean ratkaisun sen suhteen, että pelkästään perustuslakisopimuksesta eduskunnan informoiminen ei ehkä ole järkevää, vaan on hyvä liittää tähän vähän laajempi Euroopan unionin politiikkaa käsittelevä kokonaisuus, eli sen, mitä me itse haluamme tältä EU-nimiseltä apparaatilta, esille ottaminen on erittäin tärkeää.

Hallitus on myös käsitellyt Suomen EU-puheenjohtajakauden painopisteet. Kun tänään ulkoasiainvaliokunnassa saimme sen tiedoksi, niin totesimme, että ne monet huomautukset, joita valiokunta aikoinaan esitti, on otettu siinä huomioon, eli tämä eduskunnan ja hallituksen vuoropuhelu EU-asioissa on hyvä.

Onko tässä selonteon yhteydessä, arvoisa pääministeri, mahdollisuus myös käsitellä eduskunnan toimesta laajemmin näitä Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteitä, vai aikooko hallitus tuoda Suomen EU-puheenjohtajuuskauden preferenssit jollain muulla tavalla eduskunnan käsittelyyn?

Pääministeri  Matti Vanhanen

Puhemies! Kyllä puheenjohtajakauden preferenssit on syytä käsitellä omina kohtina. Nyt on tämä lähtökohtapaperi tuotu eduskunnalle. Varmastikin lokakuussa tulemme toimittamaan niin sanotun asialista-arvion, joka koskee ministerineuvostoittain tapahtuvaa tärkeimpien aiheiden nostamista, ja sitten lähempänä puheenjohtajakautta, kun nähdään, miten eri asiat ovat unionissa edenneet, tullaan tekemään sitten lopullinen prioriteettilista, ja tämä kaikki tehdään vuorovaikutuksessa eduskunnan kanssa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Kun pääministeri kesäkuussa 2004 antoi eduskunnalle ilmoituksen EU:n perustuslain sisällöstä, niin te sanoitte tähän tyyliin, että Suomen lähes kaikki tavoitteet saavutettiin, eli olitte kovin tyytyväinen siihen sisältöön, ja siihen sisältöön kuului muun muassa turvatakuut.

No, jos Suomi nyt on asettanut tärkeän tavoitteen ja on saavuttanut sen tavoitteen, niin miksi te olette nyt sitä mieltä, että tätä tärkeätä tavoitetta ei kannata enää tavoitella, kun on esitetty, että ryhdyttäisiin keskustelemaan erikseen turvatakuista? Nyt te ette enää pidä sitä tärkeänä tavoitteena, mutta vuosi sitten kesäkuussa se sisältyi niihin tavoitteisiin, jotka me teidän mielestänne olimme saavuttaneet. Mikä on muuttanut tämän tilanteen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! En valitettavasti oikein ymmärtänyt kysymystä, koska juuri äsken sanoin, että minusta tämä uusi sopimus on selvästi parempi kuin vanhat sopimukset, kokonaisuudessaan parempi, ja sitä kannattaa myös kokonaisuudessaan viedä eteenpäin. Näiden niin sanottujen turvatakuiden osalta ei ole erimielisyyttä, ne saatiin sovittua unionissa yhdessä. Uskon, että kaikkien valtionpäämiesten ja pääministerien, jotka olivat sopimassa sitä, sana pitää. Se sana pitää, ja kyllä se tahto on olemassa. Mutta kysymys on tässä sopimuksessa paljon muistakin asioista.

Meidän tavoitteenamme on nyt kuitenkin pyrkiä selvittämään se, että saataisiin koko sopimus tavalla tai toisella eteenpäin. Vielä emme tiedä, miten se tapahtuu, mutta unioni tarvitsee jossain vaiheessa uuden sopimuksen. Viimeistään siinä vaiheessa, kun 28. jäsenmaa tulee, me olemme sen tosiasian edessä, että täytyy olla jonkinlainen uusi sopimus, jonka kaikki jäsenmaat ovat hyväksymässä. Laajentuminen ja päätöksenteon tehokkuuden turvaaminen edellyttävät uutta sopimusta.

Ulla Anttila /vihr:

Herra puhemies! Te, herra pääministeri, olette edustanut kantaa, että mitään osia ei pidä erottaa ainakaan tässä vaiheessa perustuslakisopimuksesta. Olette korostanut kuitenkin sitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ikään kuin jatketaan sillä linjalla, jota on viitoitettu sekä perustuslakiprosessissa että esimerkiksi päätöksissä nopean toiminnan joukoista. Olette vastustanut turvatakuiden erillistämistä.

Onko tämä kantanne tulkittavissa niin, että EU ryhtyy harjoittamaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ikään kuin perustuslakisopimus olisi hyväksytty, ilman että tehdään näitä institutionaalisia muutoksia?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Nopean toiminnan joukot voidaan perustaa nykyisten sopimusten perusteella. Se on jäsenvaltioiden välistä yhteistoimintaa, ja kannattaa edetä siinä. Ei se edellytä uutta sopimusta. Samoin me pystymme unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kehittämään nykyisten sopimusten pohjalta paljon. Ulkoministeriyttä ei tule ilman uutta sopimusta, ellei sitten jollain konstilla näitä kahta niin sanottua hattua yhdistetä, mutta siihen tarvittaisiin uusi sopimus. Samoin tätä EU:n presidenttiyttä, pysyvää presidenttiä, ei tule, ellei tule uutta sopimusta.

Sanoisin, että tämä eriyttämiskeskustelu on aika lailla tällaista suomalaista keskustelua. Minä en ole, sen verran paljon olen puheissa eurooppalaisten kollegojen kanssa, missään muualla kuin Suomessa oikeastaan tavannut tätä keskustelua, että pitäisi poimia joitakin yksittäisiä osia sieltä sopimuksesta ja niistä nyt erikseen sopia, varsinkaan aiheita, joilla ei mitään erityistä ajankohtaisuutta tai akuuttisuutta ole. Tässä suhteessa tämä turvatakuukeskustelu on kovin kotimainen keskustelunaihe. En tiedä, miksi sitä tässä muodossa käydään.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.