Täysistunnon pöytäkirja 84/2006 vp

PTK 84/2006 vp

84. TORSTAINA 14. SYYSKUUTA 2006 kello 10 (10.08)

Tarkistettu versio 2.0

Valtionhallinnon määräaikaiset työsuhteet

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Suomalainen työelämä on muuttunut rajusti viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja yksi merkittävimmistä muutoksista on määräaikaisten työsuhteiden eli pätkätöiden määrän suuri kasvu. Perusteettomat pätkätyöt luovat epävarmuutta ja vaikeuttavat elämää monilla tavoin.

Valtio on viime vuodet keskittynyt moittimaan kuntia ja yksityisiä työnantajia töiden pätkittämisestä. Kuitenkin yksityisellä sektorilla määräaikaisten osuus on noin 10 prosenttia, kun vastaava luku kuntapuolella on 23 ja valtiolla peräti 24. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan työministeriön oma pätkätyötilanne on nyt täysin poissa hallinnasta. Määräaikaisia on keskimäärin 31 prosenttia eli selvästi enemmän kuin muissa ministeriöissä. Rakennerahastotiimissä määrä on jopa 53 prosenttia. Määräaikaisia virkasuhteita on ketjutettu vuositolkulla, enimmillään jopa kahdeksan vuotta. Tätä on perusteltu lähinnä rahoituksen epävarmuudella. Perustelu on peräti ontuva, etten sanoisi, surkea, sillä epävarmuus ei kelpaa perusteeksi yksityiselläkään sektorilla.

Puhemies:

Saammeko kysymyksen?

Puhuja

Arvoisa herra pääministeri, kysyn teiltä: Miten tämä voi olla käytännössä mahdollista? Eikö valtion ja erityisesti työministeriön pitäisi olla se vastuullinen työantaja, joka näyttää esimerkkiä työlainsäädännön hengen ja pykälien noudattamisessa?

Puhemies:

 (koputtaa)

Aika!

Puhuja

Tuntuu käsittämättömältä ...

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä on työministeriöön liittyvä kysymys, mutta minun saamieni tietojen mukaan työministeriössä määräaikaisten osuus ei ole 31 vaan 29,3 prosenttia ja se on ollut laskussa vuodesta 2002 alkaen säännöllisesti. Sama koskee koko valtiota työnantajakonsernina. Vuodesta 2004 vuoteen 2005 määräaikaisten lasku oli 1,6—1,5 prosenttia, 25:n tasolta 23,6 prosenttiin, eli suunta on oikea, ja hallituksen lähtiessä liikkeelle — silloin oli valtiovarainministeri Kalliomäki valtiovarainministeriössä — annettiin ohje valtionhallinnolle kiinnittää tähän erityistä huomiota.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallitus ryhtyy erityisiin toimenpiteisiin etenkin julkisella sektorilla toistuvien määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamiseksi. Kuitenkin valtiovarainministeriön selvityksessä todetaan, että pyrkimyksellä vähentää määräaikaisuuksia ei ole ollut havaittavia vaikutuksia.

Onko hallituksella edes aikomusta puuttua tähän kysymykseen? Mielestäni myös 29 prosenttia, jonka, pääministeri, sanoitte, on erittäin korkea luku ja huomattavasti korkeampi kuin muissa ministeriöissä. Annetaanko tämän laittoman tilanteen käytännössä jatkua puuttumatta siihen millään tavalla? Samalla toivon myös vastausta siihen, mitkä ovat ne toimenpiteet, joihin tässä viitataan. Niiden teho ainakin lienee ollut kovin kyseenalainen.

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Ei tietenkään ole niin, että tilanne on täysin tyydyttävä, mutta koko ajan tapahtuu. Esimerkiksi tällä viikolla olen käynyt Verohallinnon kanssa keskusteluja juuri tästä kysymyksestä ja tiedän, että siellä on, esimerkkinä vaan, omat suunnitelmat siitä, miten tähän pulmaan voidaan puuttua. Olen vakuuttunut kyllä siitä selvityksestä, jonka sain, että myöskin tapahtuu muutoksia oikeaan suuntaan.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Suomi on todellakin pätkätöiden luvattu maa, ja meillä tehdään pätkätöitä keskimäärin, jos vertaamme Euroopan unioniin, suhteessa paljon enemmän. Jos annatte, arvoisa puhemies, luvan, lavennan tätä keskustelua hiukan ja esitän kysymykseni liittyen siihen, että valitettavasti monilla aloilla ja monissa tehtävissä edelleen vielä naisen euro on 80 senttiä, ja tiedän, että meillä istuu tällä hetkellä samapalkkaisuutta tutkiva työryhmä. Kysyisinkin:

Koska tähän asiaan on odotettavissa jonkinnäköistä ratkaisua?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen aikana saatiin kasaan oikeastaan historiallinen ohjelma, samapalkkaisuusohjelma, historiallinen siinä mielessä, että siinä työmarkkinaosapuolet yhdessä valtiovallan kanssa pääsivät yhteiseen käsitykseen siitä, miten tätä asiaa lähestytään. Naisten ja miesten palkkaerot, tuo naisten palkka 80 prosenttia miesten palkoista, on keskimäärin totta ja näin on, mutta suurin selittävä tekijä siellä taustalla on sukupuolten välinen segregaatio työmarkkinoilla, joka tarkoittaa sitä, että nuoret tytöt valitsevat naisille tyypillisiä ammatteja ja miehet valitsevat teknisiä aloja. Näin ollen alat ovat jakaantuneet.

Tähän kysymykseen ei ole yhtä yksittäistä hokkuspokkusratkaisua. Tarvitaan erilaisia toimia koulutuksen, opetuksen puolella, mutta yhtä lailla palkkausjärjestelmien kehittämisessä, ja tätä työtä nyt teemme määrätietoisesti. Tämän työryhmän, joka on korkean tason työryhmä, jossa on työmarkkinajärjestöjen puheenjohtajat ja jota eduskunnan puhemies vetää, tehtävänä on seurata, mitä tapahtuu, ja mahdollisesti esittää muutoksia. Mutta hyvin pitkälti nämä asiat ovat myös työmarkkinajärjestöjen käsissä.

Minna Sirnö /vas:

Puhemies! Tämä hallitus on sitoutunut henkilöstön säästöohjelmaan, jonka seurauksena todennäköisesti ensi vuonnakin entistä enemmän käytetään pätkittyjä, määräaikaisia työsuhteita, joilla korvataan niitä puuttuvia henkilöitä, joiden virkoja ja toimia tällä hetkellä lakkautetaan eri sektoreilla. Miten tämä hallituksen henkilöstön säästöohjelma ruokkii sitä käsitystä, että hallitus itse omalla toiminnallaan edistää pätkätöistä luopumista?

Toinen kysymys kuuluu tasa-arvoministerille: Onko todella niin, että julkisella sektorilla, jos kyse on valtiotyönantajasta, ministeri edelleen perustelee naisten pätkätöitä hakeutumisella eri aloille? Nimittäin akateemisella puolella on erityisesti todettu se, että pätkätyöt kasautuvat julkisella sektorilla ja erityisesti valtion julkisella sektorilla naisille.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on kyse valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta, jolla pyrimme varautumaan tähän meidän ikääntymiskehitykseemme käyttämällä hyväksi nykyaikaista uutta tekniikkaa, parantamalla organisointitapoja, kehittämällä hallintoa. Meillä on mahdollisuus nykyistä pienemmällä henkilöstöllä selvitä niistä tehtävistä, jotka meillä on.

Teemme samanlaisia uudistuksia kuin tehdään muuallakin hallinnossa ja erityisesti yrityselämässä, ja sen tyyppisiä uudistuksia pitää myös kuntien tehdä. Tämä kaikki kyllä koituu meidän yhteiseksi hyväksemme, jos tässä onnistumme, koska on tiedossa se, että meillä työvoiman määrä tulee ikääntymisen myötä laskemaan, ja tähän kehitykseen on hyvä myös valtion varautua.

Jotta työministeriön kohdalla ei tulisi väärää käsitystä, haluan muistuttaa siitä, että työministeriössä on muun muassa Esr- ja Eakr-varoilla palkattuja, niiden teknisellä tuella palkattua henkilökuntaa, jota EU-säännösten mukaan ei voida palkata pysyväksi. (Puhemies: Minuutti!) Samoin Tykes-ohjelmaan on palkattu 12 määräaikaista. Nämä tekijät jo selittävät sen eron, joka on työministeriöllä verrattuna (Puhemies: Minuutti!) muuhun valtionhallintoon.

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! En ole selittänyt pätkätöitä sukupuolten välisellä segregaatiolla. Pätkätöitä teetetään erinäisistä syistä, mutta kaikki perusteeton pätkätöiden, määräaikaisten työsuhteiden teettäminen ja ketjuttaminen on laissa kielletty ja sitä valvotaan viranomaisten toimesta. Näin ollen sukupuoli ei saa olla siinä mikään selittävä tekijä. Nämä totta kai kasaantuvat hyvin paljon myös naisille ja nuorille naistyöntekijöille varsinkin, mutta näin ei saisi olla.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.