Minna Sirnö /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä lakialoitetta tehdessäni uteliaisuuttani katsastin eduskuntapuolueiden puheenjohtajien syntymäpaikat, ja kohta selviää, miksi.

Havaitsin, että Eero Olavi Heinäluoma on syntyisin ja kotoisin Kokkolasta, Jyrki Tapani Katainen Siilinjärveltä, Timo Juhani Soini Raumalta, Martti Allan Korhonen Oulusta, Päivi Maria Räsänen Sonkajärveltä, Matti Taneli Vanhanen Jyväskylästä, Tarja Cronberg, jolla ilmeisesti ei ole toista nimeä, Helsingistä ja Stefan Wallin, jolla myöskään ei ole toista nimeä, Vaasasta. Sen sijaan Tampereella syntyneet Mariam, Ali, Vera ja Gerhard ovat kotoisin sieltä, missä heidän äitinsä on henkikirjoilla, siis mahdollisesti jostakin päin Eurooppaa, Venäjää, Kurdistania, Afrikkaa tai Yhdysvaltoja.

Eeroa, Jyrkiä, Timoa, Marttia, Päiviä, Mattia, Tarjaa ja Stefania yhdistää se, että he saavat automaattisesti kotoisan syntymäpaikkansa mukaan Suomen kansalaisuuden. Mariamin, Alin, Veran ja Gerhardin kohdalla näin ei tapahdu, ei, vaikka he kaikella todennäköisyydellä tulevat elämään elämänsä Suomessa suomalaisina. Eeroa, Jyrkiä, Timoa, Marttia, Päiviä, Mattia, Tarjaa ja Stefania yhdistää myös se, että heille on perustuslaissa taattu täysi kansalaisuus, siis myös mahdollisuus asettua ehdolle vaaleissa vaikkapa presidentiksi. Osa heistä onkin jopa tätä oikeutta testannut käytännössä. Mariamille, Alille, Veralle ja Gerhardille tämä sen sijaan ei perustuslakimme mukaan tule koskaan olemaan mahdollista, vaikka heistä tulisi Suomen kansalaisia kolme minuuttia syntymänsä jälkeen. Perustuslaissahan presidenttiehdokkuuden ehtona on syntyperäinen Suomen kansalaisuus, ja Mariamin, Alin, Veran ja Gerhardin syntymä Suomessa ei takaa syntyperäisyyttä. Heidän kansalaisuutensahan määrittyy ensisijaisesti äidin henkikirjoituspaikan mukaan.

Monikulttuuristuvassa ja yhdenvertaisuuteen vannovassa Suomessa perustuslakiimme ja kansalaisuuslakiimme on siis jäänyt aukkoja, jotka estävät maahanmuuttajia ja kaikkia Suomessa syntyneitä saavuttamasta täyden kansalaisuuden. Tällä hetkellä maahanmuuttajaperheisiin syntyy kuitenkin lapsia, jotka lain silmissä eivät siis ole Suomen kansalaisia, vaikka käytännössä he elävät ja kasvavat osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tällä hetkellä maailmassa on useita maita, myös Euroopan sisällä, joiden demokraattisesti valittu presidentti ei ole syntyperäinen maansa kansalainen. Mielestämme monikulttuurisemman Suomen on myös taattava täysivaltaiset mahdollisuudet kaikille kansalaisilleen kaikkiin luottamustehtäviin, siis myös presidenttiyteen.

Tilanne ei mielestämme tällä hetkellä lainsäädännöllisesti, ei kansalaisuuslain eikä perustuslain osalta, ole yhdenvertaisuuslain mukainen, ja siksi esitämme, että jo syntymä Suomessa oikeuttaa Suomen kansalaisuuteen ja että jatkossa myös presidentti voidaan valita henkilöistä, jotka ovat Suomen kansalaisia mutta eivät syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Onhan maamme virallinen tavoite lisätä työperäistä maahanmuuttoa siten, että kaikille muuttajille taataan samat oikeudet ja samat velvollisuudet kuin kantasuomalaisille.

Aloite on ajoitettu tähän syksyyn siksi, että tiedämme, että uuden maahanmuuttoministerin myötä on suuria paineita myös uudistaa osaa lainsäädäntöämme, jolla sekä kansalaisuutta että maahanmuuttajuutta säädellään. Toivon, että tämä yhteinen aloitteemme huomioitaisiin siinä vaiheessa, kun hallitus todennäköisesti ensi kevään aikana avaa kansalaisuuslain.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Sirnön yksi tällainen pitkä projekti on tasa-arvo, ja tämä on hyvää, tarkkaa työtä sikäli, että myöskin perustuslain 5 ja 54 §:n ja kansalaisuuslain 9 §:n sisältöä katsotaan ja tarkastellaan tätä taustaa vasten. Meillä oli aikaisemmin ministerien kohdalla niin, että piti olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Nykyään ei enää näin ole. Presidentin kohdalla on loogista siirtyä myös samanlaiseen tilanteeseen.

Aivan oikein, merkittävä EU-maa vastikään sai nimenomaan maahanmuuttajataustaisen presidentin, ja tämä on nykyaikaa. Maahan ja maasta muutetaan esimerkiksi EU:n sisällä tai sitten myöskin EU:n ulkopuolelta EU:n alueelle. Tämä on hyvä ottaa realiteettina huomioon, ja myöskin demokratia edellyttää sitä, että kaikilla kansalaisilla on kaikki samat oikeudet.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin esitetyt hyvät perustelut, mutta olen kyllä vielä sitä mieltä, että tasavallan presidentin tulee olla Suomessa syntynyt. (Ed. Tiusanen: Entäs luovutetuilta alueilta olevat?)

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinoselle tiedoksi, että Suomen ensimmäinen presidentti esimerkiksi ei ollut Suomessa syntynyt, ja siitä huolimatta häntä pidetään 90-vuotisen itsenäisyytemme ehkä yhtenä merkkihenkilönä. Toivoisin, että tulevaisuudessa, vaikka meillä on 90 vuotta itsenäisyyttä takanamme, olisi kuitenkin mahdollista, että tämän päivän nuorilla ja lapsilla, jotka elävät Suomen kansalaisina, olisi samanlaiset mahdollisuudet kokea itsensä täysivaltaisiksi kansalaisiksi, vaikkapa vain siten, että he voivat mielikuvissaan kuvitella tulevansa Suomen presidentiksi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän erittäin hyvin ed. Sirnön ja ed. Tiusasen näkemykset asiassa.

Ed. Tiusaselle kysymykseen luovutetuista alueista: Jos luovutetut alueet ovat kuuluneet Suomeen ja henkilö on syntynyt silloin siellä, niin hän on suomalainen. Henkilökohtaisesti aiemmassa puheenvuorossani ilmaisin näkemykseni asiasta.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Ihan tuohon ed. Oinosen viimeiseen repliikkiin liittyen totean, että henkilö voi olla suomalainen, vaikkei olisi Suomessa syntynytkään.