Täysistunnon pöytäkirja 84/2010 vp

PTK 84/2010 vp

84. TORSTAINA 16. SYYSKUUTA 2010 kello 10.00

Tarkistettu versio 2.0

Hätäkeskusuudistuksen turvallisuutta vaarantavien ratkaisujen torjuminen

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Hätäkeskusten toiminnan menestyksen ratkaisee henkilöstön paikallistuntemus. Päätöksiä pitää tehdä joskus hyvin nopeasti, joskus sekuntien sisällä. Tämä paikallistuntemus hätäkeskuksissa on tosi pahasti uhattuna, kun hallitus kovalla kädellä karsii hätäkeskuksia alueilta.

Olin maanantaina Rovaniemen hätäkeskuksessa kuulemassa tilanteesta, eikä siellä ole väellä halukkuutta lähteä Ouluun, mitä te olette tuputtamassa. Tästä sitten seuraa se, että jos joudutaan uudet henkilöt kouluttamaan, se vie jopa vuosia, että koko alueen tuntemus tulee tietoon. Sama tilanne on tietääkseni myös Tampereella — sieltä ei ole vetoa Poriin jne. — ja monella muullakin alueella. Te olette tehneet vakavan virheen runttaamalla läpi tämän hätäkeskusten lakkautushankkeenne. Nyt kun eduskunnan enemmistö, tämä on minun käsitykseni, vastustaa tätä teidän esitystänne, joka heikentää turvallisuutta tässä maassa, oletteko te valmiita pysäyttämään tämän hankkeen eteenpäinviemisen? (Puhemies: Minuutti!) Palataan siihen sitten vaalien jälkeen, kun uudet paperit on jokainen väeltä saanut, ne, jotka sen saavat.

Sisäasiainministeri Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Ehkä voisin lyhyesti todeta ed. Tennilälle, että seisotte nyt pysäkillä, josta juna on ajat sitten mennyt ohitse (Ed. Tennilä: Eikä ole mennyt!) ja perävalot näkyvät.

Täällä on hätäkeskuslaki hyväksytty eduskunnassa. Siitä on äänestetty, koko uudistuksen kokonaisuudesta, saman hätäkeskuslain yhteydessä, jolloin vastaesitys on kaatunut. Samalla myös kehysselonteon yhteydessä on vastaavasti äänestetty. En näe myöskään mitään syytä keskeyttää uudistusta, koska se on erittäin hyvässä menossa.

Tällä hetkellä tilanne on se, että olemme saaneet alustavat tarjoukset uudesta tietojärjestelmästä, joka tehdään seitsemään keskukseen. Eli edetään tismalleen niiden suunnitelmien mukaisesti, jotka on yhdessä tehty. Eduskunta on käsitellyt myös aluejaon perusteita. Hallitus on tehnyt omat ratkaisunsa oman toimivaltansa puitteissa ja minä sisäministerinä oman ratkaisuni, joka tulee suoraan hätäkeskuslaista.

Tällä hetkellähän tilanne on jo se, että Helsingin hätäkeskus siirtyy Keravalle Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen kanssa samoihin tiloihin 5. lokakuuta. Eli tämä uudistus on todellakin jo pitkällä.

Tulemme joka tilanteessa varmistamaan sen, että missään tilanteessa turvallisuus ei vaarannu ja päivystäjien määrä on riittävä ja koulutaso on riittävän hyvällä tasolla.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Afganistanin sotaan esitätte ensi vuodeksi 40 miljoonaa euroa, mutta tällä säästöpäätöksellä heikennätte turvallisuutta myös omassa maassa. Ei se Afganistanin sotaa käymällä parane.

Tässähän on kysymys juuri siitä, että sinne tarvitaan uudet henkilöt, kun te keskitätte rajusti, ja se vie sitten aikaa, että he oppivat. Sillä välin voi tapahtua ihan vaikka mitä traagisia seurauksia. Niistä te olette ottamassa vastuun.

Paikallistuntemus ratkaisee hätäkeskuksissa, mutta kyllä sitä pitäisi ministerilläkin olla. Nyt te olette pohjoiseen Suomeen muodostamassa yhden ainoan hätäkeskusalueen, puolet Suomesta yhteen ja pääpaikaksi Oulu, joka on siellä etelälaidassa. Miten sieltä voitaisiin tunnistaa koko pohjoisen Suomen alueet? Pyhäjärviä yksistään on useita tuolla alueella.

Tästä paikallistuntemuksesta, ministeri. Tiedättekö te itse esimerkiksi sitä, kuinka pitkästi Oulusta on Utsjoen Nuorgamiin, joka tulisi olemaan se pohjoisin paikka, mihin näitä hälytyksiä pitäisi osoittaa? Tiedättekö te, montako kilometriä?

Sisäasiainministeri Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Ehkä tämä tietokilpailukysymys ei tähän keskusteluun välttämättä kuulu. (Ed. Tennilä: Paljonko sinne on?)

Tilanne on kuitenkin tällä hetkellä se ... (Hälinää) Varmasti ed. Tennilä kertoo sen teille kaikille ja minulle myös, kun en tiedä. Saanko sanoa tähän yhden asian? Eli käytännössä tilannehan on ollut hyvin pitkään se, että tälläkään hetkellä hätäkeskuksissa ei ole enää paikallistuntemusta. Olen kysynyt lukuisilta yksittäisiltä henkilöiltä, jotka tuntevat hätäkeskustoimintaa, ja tilanne on tämä. Emme paikallistuntemuksen perusteella tälläkään hetkellä voi toimittaa minnekään hätäkeskuspalvelua. Tilanne on se, että tietojärjestelmä ja se, että meillä on riittävän hyvin koulutetut asiantuntevat hätäkeskuspäivystäjät, kuten myös se, että paikalle lähtevä viranomainen tietää tarkkaan, mistä puhelu tulee ja minne apua pitää hälyttää, sehän on kaikkein tärkein kysymys.

Kari  Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Vuonna 2001 eduskunnan päättämällä tavalla edellinen hallitus pani täytäntöön hätäkeskusjärjestelmää myös aluejaon osalta ja myöskin nimenomaan turvallisuuden etulinjassa olevien hätäkeskuspäivystäjien koulutusta lisättiin, ja vuonna 2006 myöskin laitepuolelle lisättiin rahaa.

Nyt tämä teidän hätäkeskusjärjestelmän aluejaon ja koko tämän järjestelmän alasajonne vaarantaa vakavalla tavalla turvallisuusrakenteet, sen toimintakyvyn, läheisyysperiaatteen ja muiden alueellisten turvallisuusviranomaisten yhteistyön kokonaisuuden. Sosialidemokraatit esittivät tämän takia kesäkuussa kehysasian yhteydessä, kehyspäätöksen yhteydessä, että hätäkeskusuudistus on pysäytettävä. On totta, että hävisimme tämän äänestyksen täällä salissa kesäkuussa, mutta kyllä teidän täytyy turvalli-suudesta vastaavana ministerinä nähdä, mihin teidän ratkaisunne, joka on puhtaasti poliittinen ja huonosti valmisteltu, on johtamassa.

Sisäasiainministeri Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Tätä ratkaisua on valmisteltu vuodesta 2007 eli siitä saakka, kun eduskuntaan toimitettiin hätäkeskusselonteko. Jokainen porras on erittäin huolella harkittu. Kaikesta löytyy dokumentaatio. Olen valmis toimittamaan sen teille vaikka henkilökohtaisesti.

Eduskunnan hallintovaliokunta käsitteli vuonna 2009 aluejaon perusteita ja suoritti varsin perusteellisen kuulemisen. Kaiken olemme kertoneet valiokunnalle siksi, että valiokunnalla olisi mahdollisimman hyvä objektiivinen käsitys asiasta, ja valiokunta yhtyi suurelta osiltaan niihin esityksiin, mitä sisäasiainministeriö toi esille. Valiokunta esitti myös reunaehtoja, ja pidän kunnia-asiana sitä, että pidämme eduskunnan tahdosta kiinni näiden reunaehtojen osalta.

Koko hätäkeskusuudistuksen tarkoitus on parantaa koko auttamisen ketjua. Eli kyse ei ole pelkästään hätäpuheluihin vastaamisesta, vaan siitä, että auttamisen ketju siitä hetkestä, kun apua tarvitseva soittaa keskukseen, on mahdollisimman nopea ja mahdollisimman tehokas. Meillä on erittäin laaja kehittämishanke, ja toivoisin lämpimästi, (Puhemies: Minuutti täynnä!) että sekä ed. Tennilä että ed. Rajamäki tutustuisivat hieman paremmin tähän asiaan.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä ed. Tennilän tuskan tästä paikallistuntemuksesta, mutta tällä hetkellä meillä on 15 paikkakunnalla hätäkeskus, jossa on merkitystä tällä paikallistuntemuksella. Mutta tämä myös tarkoittaa sitä, että yli 300 kunnassa ei ole sitä paikallistuntemusta. En laittaisi tätä asiaa nyt ihan niin suureen järjestykseen.

Kysyisin kuitenkin arvoisalta ministeriltä näistä tietojärjestelmistä. Aikanaan tälle eduskunnalle myytiin tämä uudistus näillä uusilla tietojärjestelmillä. Nyt on kuitenkin tullut tietoa, että tietojärjestelmät eivät ole ihan siinä kunnossa kuin on aikanaan luvattu. Mikä on tämän hetken tilanne? Milloin nämä uudet tietojärjestelmät tulevat?

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Tietojärjestelmän osalta olemme täysin aikataulussa. Oikeastaan voisin viitata myös tuohon ed. Rajamäen kysymykseen liittyen tietojärjestelmään. Nykyinen Els-järjestelmähän tulee tiensä päähän vuoteen 2015 mennessä, tässä olemme täysin hankinnassa aikataulussa. Taisinkin jo todeta sen, että tämän viikon maanantaina olemme saaneet alustavat tarjoukset liittyen uuden tietojärjestelmän toimittamiseen. Tässä olemme täysin aikataulussa, ja mitään erityisiä ongelmia tai vaikeuksia ei siinä näytä esiintyvän ainakaan tässä vaiheessa, ja en siihen myöskään usko. Hyvin tarkkaan tulemme tietysti tilannetta seuraamaan ja pidämme kiinni niistä lupauksista, mitä sekä minä että muut sisäasiainministeriön edustajat ovat kansanedustajille ja valiokunnille eri yhteyksissä todenneet ja myös luvanneet. Tämä on hyvää vauhtia etenemässä tietojärjestelmän osalta. Siinä ei tule mitään ongelmia.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Keski-Suomessa oli todella vakavat myrskyt tässä elokuun alkupäivinä ja kotikunnassani erittäin vakava tilanne. Onneksi ei ollut kesäaika niin, että olisivat olleet leirintäalueella ne ihmismäärät, mitä siellä saattaa olla. Se myrsky meni laajalla alueella täällä ja aiheutti tuhoja. Sellaisessa tilanteessa, jos hätäkeskus on tavattoman kaukana, on vaara, että se hätäkeskus ei pysty hoitamaan tehtäviään sillä tavalla kuin ihmisten ja omaisuuden turvallisuus vaatii. Oletteko te, ministeri Holmlund, täysin vakuuttunut, että tulevissa myrskyissä ja vastaavissa tilanteissa, jotka ovat laaja-alaisia, valtavan suuren hätäkeskuksen alueella, hätäkeskustoiminta selviää niistä haasteista? Tiedän, että te toteatte, että palokunnat ja muut ovat siellä paikalla, mutta hätäkeskusta tarvitaan kuitenkin ja ihmisten luottamus siihen, että turvallisuudesta kannetaan huolta.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Hätäkeskusten tehtävänä on vastaanottaa hätäpuheluja ja hoitaa tiettyjä viranomaisten tukitoimintoja. Tämähän ei muutu millään tavalla tämän uudistuksen yhteydessä, vaan edelleenkin samaa työtä tehdään ja toimitaan. Hätäpuheluun vastataan pääsääntöisesti maan alla, tietyssä paikassa. Oikeastaan soittaja ei edes tiedä, missä hätäpuheluun vastataan. Tärkeintä on se, että keskuksessa vastataan mahdollisimman nopeasti. Tällä hetkellä 92 prosenttiin vastataan alle kymmenen sekunnin, mikä on erinomainen tulos. Hätäkeskus hälyttää paikalle sen vasteen, ne viranomaiset, jotka tulevat aivan yhtä läheltä kuin ne tulevat tänäkin päivänä, eli apu tulee mahdollisimman nopeasti. Tärkeintähän on se, että hätäkeskukset eivät pääse ruuhkautumaan puhelutulvan johdosta. Uusi järjestelmä käytännössä myös vahvistaa sen, että kun ruuhkatilanne uhkaa syntyä, silloin puheluun vastataan edelleenkin mahdollisimman nopeasti ja muut keskukset voivat tukea toista, kun toiminta on samassa verkossa.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Yksi hätäkeskustoiminnan suuri ongelma on se, että hätänumeroon 112 tulee vuodessa lähes miljoona puhelua, joissa soittajalla ei ole välitöntä hätää. Asta- ja Veera-myrskyt osoittivat 112-numeron täydellisen haavoittuvuuden, kun numero tukkeutui täysin esimerkiksi sähkölinjojen vikailmoituksiin ja muihin sellaisiin puheluihin, jotka eivät hätäkeskukselle kuulu. Tähän ei hätäkeskusuudistus vielä toistaiseksi ole tuonut eikä ole tuomassa apua. Mutta tiedän, että Suomeen suunnitellaan uudenlaista 116-palvelunumeroa, joka voisi toimia ikään kuin varaventtiilinä. Missä vaiheessa tämän numeron suunnittelu on?

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Kysyjä on aivan oikeassa siinä, että tälläkin hetkellä tämän vuoden aikana todennäköisesti noin miljoona hätäkeskuksiin kuulumatonta puhelua soitetaan hätäkeskuksiin. Tämä on oikeastaan sellainen jatkuva ongelma, johon olemme pyrkineet hakemaan järkevää ratkaisua. Tämän korvaavan numeron valmistelutyö on käynnissä, mutta emme ole ehkä edenneet siinä aikataulussa, mikä olisi toivottavaa. Mielestäni kuitenkin on nyt syytä katsoa hätäkeskusuudistus yhdessä tämän kokonaisuuden kanssa, koska meille on tärkeää löytää sen tyyppinen neuvontapalvelu, josta nekin ihmiset saavat kuitenkin avun kysymyksiinsä, jotka eivät välttämättä ole kiireisiä. Myös internetsivujen kautta voidaan parantaa ihmisille tiedottamista, mutta tämä on kokonaisuus, joka on vielä työn alla. Valitettavasti en uskalla mitään aikatauluja tässä luvata mutta lupaan kuitenkin sen, että edistämme mahdollisimman ripeästi tätäkin asiaa.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän yli 40-vuotisen yhteiskunnallisen toiminnan aikana olen havainnut, että on sellaisia uudistuksia, joita kukaan ei kannata ja jotka etenevät, ja on sellaisia uudistuksia, joita kaikki kannattavat ja jotka eivät etene. Täällä on ollut juuri esimerkki. Tätä omaishoidon tuen siirtämistä kaikki kannattavat, se ei etene, tätä hätäkeskusta ei kukaan kannata, ja se etenee siitä huolimatta. (Naurua)

Mutta tämä on sinänsä vakava kysymys. On varmaa, että se on järkevä ja tarkoituksenmukainen silloin, jos hätäkeskuksen tehtävä on vain vastata puheluun ja välittää se. Mutta monissa uudistuksissa on juuri se ongelma, että asiaa ei lähestytä kokonaisvaltaisesti vaan erittäin kapeasta näkökulmasta. Kysyisin nyt, kun on selkeästi tullut ilmi, että eri puolille maata ollaan perustamassa erillisiä tilannekeskuksia, koska näin suuret hätäkeskukset eivät pysty tätä tilanneasiaa hoitamaan: Oletteko laskeneet (Puhemies: Minuutti!) tai aiotteko jotenkin hoitaa, mikä tässä loppujen lopuksi on kokonaisuudessaan yhteiskunnan kannalta edullista?

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Olen lukuisia kertoja todennut mutta totean sen jälleen kerran, eli poliisin johtokeskuksilla ja pelastuslaitosten valvomoilla ja johtokeskuksilla ei ole mitään tekemistä hätäkeskusuudistuksen kanssa. Tällä hetkellä meillä on 22 pelastuslaitoksen osalta 7:llä jo olemassa oleva valvomo. Näitä on 7 tälläkin hetkellä käytössä, jotka vastaavat (Ed. Manninen: Lisää tulee!) toiminnastaan 24 tuntia 7 päivää viikossa, eli mitään uudistusta tai mitään muutosta tältä osin ei ole tulossa. Sen sijaan nämä valvomot vastaavat pelastuslaitosten omista johtamisjärjestelmistä, ja tämä perustuu täysin pelastuslaitosten aivan omaan harkintaan. Mitään tehtäviä kunnille ei siirry tai pelastuslaitoksille, vaan hätäkeskukset hoitavat tismalleen samat palvelut kuin tähänkin mennessä. Meillä on tällä hetkellä valmisteilla hätäkeskusasetus, joka selkeyttää tukipalveluita, määrittelee ne tarkemmin ja parantaa myös rajapintoja, sitä, mikä kullekin viranomaiselle kuuluu, mutta mitään tehtävänsiirtoja ei ole tulossa. (Puhemies: Minuutti!) Hätäkeskukset eivät tähänkään mennessä ole hoitaneet pelastuslaitosten tai poliisin johtamiseen liittyviä järjestelyjä.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Vaimolta tuli viesti, että otahan rauhallisemmin. Mutta vaikea on rauhoittua, (Naurua) kun te olette ottamassa meiltä pois poliiseja pohjoisesta, te olette vähentäneet Tullista väkeä, Rajalta lähtee väkeä. Me tunnistamme siellä pohjoisessa, että tämmöinen arjen turvallisuus vaan on vakavasti uhattuna. (Ed. Saarinen: Joka paikassa!) — Sama on tilanne muualla, mutta puhun nyt pohjoisen puolestakin.

Te sanoitte, että ei se soittaja tiedä, missä se hätäkeskus on. Eihän se olekaan olennaista, mutta siellä, missä vastataan, pitäisi tietää, missä se hätä on, ymmärrättekö te? Se on se olennainen asia, ihan niin kuin ed. Saarinen äsken tuossa takanani totesi. Se on se ydin eli tämä paikallistuntemus. Te sanoitte, että ei ole niissä paikallistuntemusta. Hämmästelen nyt tätä lausuntoa aivan valtavasti. Sehän on ratkaiseva tekijä tässä tilanteessa. Kun tätä paikallistuntemusta teiltä tivasin, niin kerronpa teille, että sieltä Oulusta, mihin te viette sitä Pohjois-Suomen koko alueen hätäkeskusta, Utsjoen Nuorgamiin on yli 700 kilometriä (Puhemies: Minuutti on mennyt!) eli pitemmästi kuin Helsingistä on Ouluun. Arvatkaa, mikä huuto täällä olisi, jos Helsinki alkaisi hoitaa Oulun hätäkeskusta. Silloin tekin ymmärtäisitte, mitkä etäisyydet tässä ovat ongelmana.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Mielestäni Oulu—Helsinki-vastakkainasettelu ei oikein sovi tähän saliin, (Ed. Tennilä: Se oli esimerkki, ei vastakkainasettelu!) koska itse asiassa Keravalle perustetaan hätäkeskus, joka vastaa 1,5 miljoonan ihmisen hätäpuheluista. Varmasti matka Nuorgamista Ouluun on pitkä, mutta kovin monta asukasta ei välttämättä sillä välillä ole. Kaikkien hätäpuheluiden tuottaminen on erittäin tärkeää, ja siitä johtuu, että koko Suomea katsotaan saman kaavan mukaisesti.

Ed. Tennilä puhui paikallistuntemuksesta. (Ed. Tennilä: Kyllä, se on tärkeä!) Ilmeisesti viittaatte kuitenkin paikannuspalveluihin, koska ei paikallistuntemuksen perusteella voi tietää, mistä henkilö soittaa. Paikannusjärjestelmän kautta sen sijaan saadaan selville, mistä puhelu tulee.

Ensimmäinen varapuhemies:

Tämä kysymys on tällä kertaa loppuun käsitelty.

Otetaan seuraavia kysymyksiä ajan niukkuuden takia periaatteella kysymys ja vastaus.

​​​​