Täysistunnon pöytäkirja 85/2006 vp

PTK 85/2006 vp

85. PERJANTAINA 15. SYYSKUUTA 2006 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

31) Hallituksen esitys laiksi vaalilain muuttamisesta

 

Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus esitti vaalilain muuttamista siten, että mahdollistettaisiin sähköinen äänestys äänestyspaikoissa, ennakkoäänestyspaikoissa ja kotiäänestyksessä. Sähköisellä äänestyksellä tarkoitettiin sitä, että voi koneella äänestää tiettyä numeroa, joka numero rekisteröityy keskusrekisteriin, josta tulokset saadaan välittömästi. Kysymys ei ollut siis internetin välityksellä äänestämisestä. Tarkoitus oli, että järjestelmää kokeillaan kokeiluluontoisesti.

Perustuslakivaliokunta arvioi tätä asiaa perustuslain kannalta ja kiinnitti huomiota perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussääntelyyn ja totesi, että kansalaisia tulee kohdella samalla tavalla asuinpaikkaan katsomatta, mutta kuitenkin todeten siten, että erilaisuuteen johtava kokeilulainsäädäntö sinänsä on hyväksyttävää, jos sille on hyväksyttävät perusteet, kuitenkin siten, että noudatetaan tiukkoja rajoja — tai välttämättä lainsäädännön osalta kauhean tiukkoja rajoja tältä osin ei tarvita. Valiokunta katsoo, että hallituksen esityksen perustelut olivat sinänsä hyväksyttäviä, koska tarkoitushan oli parantaa äänestämismahdollisuuksia ja edistää perustuslain 14 §:ssä turvattujen vaali- ja osallistumisoikeuksien käyttämistä. Myöskään tässä ei puututtu kenenkään oikeuteen tarvittaessa äänestää perinteisellä metodilla eli äänestyslipulla, joten perustuslain kannalta esitys ei muodostunut ongelmalliseksi yhdenvertaisuussäännösten kannalta.

Arvoisa puhemies! Valiokunta kuitenkin havaitsi selkeitä ongelmia tässä hallituksen esityksessä. Ensimmäinen näistä oli se, että esityksen mukaisesti niistä kunnista, joissa kokeilu suoritettaisiin, päätettäisiin oikeusministeriön asetuksella. Tarkoitus oli, että kokeilua suoritettaisiin Kauniaisten, Karkkilan ja Vihdin kunnissa Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleissa vuonna 2007. Tällä on selkeitä liittymäkohtia perustuslain 14, 25 ja 54 §:ään, joilla säädellään kunnallisia ja valtiollisia vaaleja. Lähtökohtana on se, että vaalien sääntely kuuluu ehdottomasti lain alaan.

Perustuslakivaliokunta on kokeiluluontoista lainsäädäntöä arvioidessaan lähtenyt siitä, että edellytyksenä on lailla säätämisen vaatimus ja se ulottuu myöskin yhdenvertaisuusperiaatteeseen ja yhdenvertaisuusperiaatetta on noudatettava. Tämä on tärkeätä silloin, kun arvioidaan kokeilualueen määrittelyä. Myöskin siitä tulee säätää lain tasoisilla säännöksillä.

Näin ollen, mitä tulee tavallisen lain säätämisjärjestykseen, lähtökohtana on se, että laissa tulee määritellä ne paikkakunnat, millä kokeilu suoritetaan. Tästä syystä valiokunta onkin täsmentänyt lakiesitystä siten, että lakiesityksessä on nyt mainittu nuo kolme kuntaa eli Kauniainen, Karkkila ja Vihti, joissa kokeilu suoritetaan.

Myöskin kokeilulaissa tulee olla aina voimassaolorajoitus ja se tulee säätää lain tasoisella normilla, ja tuon kokeilulain tulee olla yleensä tarkoituksensa kannalta mahdollisimman lyhyt. Tältä osin perustuslakivaliokunta on täsmentänyt hallituksen esitystä siten, että laki on voimassa vuosina 2007 ja 2008. Tarkoituksena on, että tätä kokeilua suoritettaisiin kunnallisvaaleissa, ei siis vuoden 2007 eduskuntavaaleissa vaan vuoden 2008 kunnallisvaaleissa.

Tämän lisäksi on ehkä syytä myöskin todeta se, että ongelmaksi valiokunnassa todettiin, että mikäli tuota lakia kokeiltaisiin eduskuntavaaleissa, Uudenmaan vaalipiirin kaikissa kunnissa kokeilu ei olisi mahdollinen, vain kolmessa kunnassa. Tällä olisi tiettyjä vaikutuksia yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Voidaan arvioida, että niissä kunnissa, joissa kokeilua suoritetaan, ne saisivat huomattavasti julkista huomiota osakseen ja sillä voisi olla myöskin vaikutusta näistä kunnista olevien ehdokkaitten äänimääriin. Kun kuitenkin muistetaan, että ehdokkaitten valinta voi ratketa muutamalla äänellä eduskuntavaaleissakin, niin tällä olisi voinut olla todellakin vaikutusta siihen, mikä olisi ollut ainakin henkilöitten osalta lopputulos eduskuntavaaleissa. Tältä osin katsottiin, että ei ole tarkoituksenmukaista, että vain joissakin kunnissa kokeilua suoritetaan, vaan jos kokeilu suoritetaan, se olisi pitänyt suorittaa kokonaan yhdessä vaalipiirissä. Kun Uudenmaan vaalipiirin osalta asiaa selvitettiin, todettiin, että eduskuntavaaleissa ei ole mahdollisuutta näin laajaan kokeiluun, vaan se voi koskea vain joitakin kuntia. Tästä syystä perustuslakivaliokunta päätyi siihen, ettää kokeilua on tarkoituksenmukaista toteuttaa vasta kunnallisvaaleissa ja silloin voidaan valita yksi vaalipiiri, vaalialue, eli yksi kunta. Oikeusministeriön kanssa käytyjen keskustelujen perusteella todettiin, että ne kolme kuntaa, joissa tarkoitus oli suorittaa kokeilu, ovat myöskin tarkoituksenmukaiset kokeilukunnat kunnallisvaalien kannalta.

Vielä, arvoisa puhemies, yksi huomio. Sähköisessä äänestyksessä hallituksen esityksen mukaan ei ollut vaihtoehtoa äänestää tyhjää. Kun henkilö äänestää äänestyslipulla, hän voi äänestää myöskin tyhjää. Tietysti hän voi tehdä myöskin asiattomia merkintöjä vaalilippuun, mutta asiattomilla merkinnöillä nyt ei ehkä ole kovin relevanttia merkitystä. Mutta valiokunta katsoi, että myöskin sähköisessä äänestyksessä on oltava mahdollisuus äänestää tyhjää. Tätä koskeva säännös myöskin valiokunnan mietinnössä on kirjattu pykälämuutoksena tänne hallituksen esitykseen, koska sekin on tietty kannanotto, että haluaa käydä äänestämässä mutta jättää äänestämättä ketään ehdolla olevista ehdokkaista.

Arvoisa puhemies! Todellakin nyt sähköinen äänestäminen, joka ei tarkoita siis internet-äänestystä vaan sitä, että voidaan konetta käyttää äänestyksen apuna, teknisenä välineenä, siirtyy kunnallisvaaleihin 2008, mikäli tämä esitys hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena.

Lopuksi vielä haluan todeta sen, että ehkä enemmän meillä pitäisi kiinnittää huomiota myöskin vaalien turvallisuuteen. Yhdysvalloissa, kun näitä koneita käytetään, palkataan ulkopuolisia hakkereita kokeilemaan, minkälaisia murtomahdollisuuksia ja virheitä järjestelmissä on. Meillä ehkä liian paljon luotetaan siihen, että kun joku valmistaa tällaisen ohjelman, niin kaikki on kunnossa, ja testaus ei ole ehkä riittävän korkealla tasolla meillä. Tässä suhteessa on varmaan syytä kiinnittää oikeusministeriön huomiota siihen, että riittävä testaus myöskin näitten laitteitten osalta suoritetaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun sähköinen äänestys oli lähetekeskusteluvaiheessa esillä, esitin dubioita asian suhteen, ja nämä dubioni ovat vain vahvistuneet elikkä tässä vaiheessa koen hyvin kielteisesti sähköisen äänestämisen vaaleissa. En suinkaan tällä tarkoita sitä, että vastustaisin uudistusta, vaan tämä johtuu juuri niistä syistä, mitä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja toi esille puhuessaan näistä turvallisuuskysymyksistä. Ne ovat ongelma ja ongelma sikäli, että sähköisestä äänestämisestä ei voi jäädä sellaista tarkistettavaa tallennetta kuin ovat laskettavissa olevat äänestysliput. Paperiliput, jotka on leimattu, ovat fakta, ja ne voidaan koska tahansa laskea uudelleen. Sähköisessä äänestämisessä on erittäin kyseenalaista, millä tavalla voidaan ääniä laskea uudelleen ja ovatko ne, mitä lasketaan, enää sitten ollenkaan alkuperäisiä ääniä.

Elikkä minä suhtaudun kyllä erittäin kriittisesti ja ainakin tässä vaiheessa kielteisesti tähän hankkeeseen. Tietysti sallin, että sitä voidaan kokeilla noissa kunnissa vielä sillä edellytyksellä, että kuntalaiset itse näin haluavat, mutta missään tapauksessa en haluaisi tätä laajentaa milloinkaan eduskuntavaaleihin tai mihinkään muihinkaan valtiollisiin vaaleihin enkä vallitsevaksi käytännöksi kunnallisvaaleissakaan. Pidän tätä juuri sen takia epäonnistuneena ajatuksena, vaikka se vaikuttaa hienolta ja modernilta, että sellaisia kansanomaisesti laskettavia, kiistattomia dokumentteja, mitä on äänestyslippu, ei jää. Tämä on minusta erittäin vakava pulma. Äänet voidaan laskea uudelleen. Tietysti inhimillinen pahuushan voi varastaa ääniä, sekin on mahdollista. Edelleen voidaan vaalilautakunnassa ovelasti työntää sutattuja, hylättäviä ääniä vastaava määrä mukaan, jotta loppusumma täsmää.

Muun muassa Aamulehdessä oli pari päivää eduskuntavaalien 1991 jälkeen uutinen, joka näyttää jääneen ikuiseksi mysteeriksi. Aamulehti kertoi, että jää ikuiseksi mysteeriksi, kuka varasti Jyväskylässä keskusvaalilautakunnan ääntenlaskun alkuperäisen yhdistelmän lukittujen ovien takaa. Tämän kaltaisia mysteereitä ei edes voitaisi ajatella selvitettävän, jos olisi sähköinen käytäntö.

Eräs ajatus liittyy kirjan nimeen Punainen viiva. Se oli jo äänestyskäytännön alusta, voisi sanoa, pyhä asia, että kynällä jätettiin merkintä, se oli dokumentti. Kyllä minä edellytän, että tämä tarkistettavissa oleva kiistaton dokumentti, leimattu vaalilippu, on käytäntö, ainut käytäntö edelleenkin. Minulle ei riitä se, että saa äänestää lipulla tai saa äänestää sähköisesti. Se kätkee arvaamattomia vaikutuksia, joita en pidä vaaleissa hyväksyttävinä.

Täällä eduskunnassa, kun me äänestämme sähköisesti, me voimme tarkistaa, miten olemme äänestäneet, itse sen näemme. Mutta sitten, kun on kysymys niistä vaaleista, mitä tällä lakiesityksellä tarkoitetaan, niin sitä silmin nähtävää tarkistusmahdollisuutta ei ole eikä se voi toimia ilman vaalisalaisuuden paljastumista. Siksi edellytän, että nykyinen äänestyskäytäntö, leimatut paperiliput ja vaalisalaisuus, edelleen jatkuu.

Antero Kekkonen /sd:

Puhemies! Kun meitä on kaksi keskustelijaa enää salissa, niin menee vähän keskinäiseksi kehuskeluksi pahimmassa tapauksessa. Pidin siitä varovaisen etenemisen otteesta, mikä valiokunnan puheenjohtajalla Sasilla oli tähän asiaan.

Mutta kun kuuntelin ed. Oinosta, niin väistämättä mieleeni tuli vuosi 2000 Yhdysvalloissa. Minulla oli mahdollisuus olla siellä läsnä pitemmän aikaa silloin, kun tämä maailmanhistoriaan jäävä Bush—Gore-asetelma oli pinnassa, ja ikuiseksi arvoitukseksi jää, mitä kaikkea siinä tapahtui. No, sehän siinä viime kädessä tietysti tapahtui, että Bush tuli valituksi presidentiksi, mutta se prosessi kaiken kaikkiaan kyllä tukee niitä epäilyksiä, joita ed. Oinonen tässä äskettäin kertoi.

Noin pitemmällä tähtäyksellä, herra puhemies, tietenkin tämä tilanne, voiko tulla sellainen esiin, että pitää äänestää pistooli ohimolla, sehän on mahdollista näissä sähköisissä vaihtoehdoissa, vaikka me kehittelisimme minkälaisia suojamekanismeja.

Mutta, herra puhemies, summa summarum. Minusta tapa, jolla perustuslakivaliokunta on tätä käsitellyt, on hyvä. On erinomaista, että tämä on kokeiluna sijoitettu kunnallisvaaleihin, että maksimikoko, missä tätä kokeillaan, on yksi kunta. Eduskuntavaaleissahan tämmöinen kokeilu olisi, niin kuin ed. Sasi sanoi, aivan mahdoton. Eli on tullut vähän leikkisäksi tavaksi sanoa erilaisissa kokouksissa, että tältä pohjalta, mutta tohdin sen nyt täällä salissa puhemiehen ja ed. Oinosen kuullen sanoa, että tältä pohjalta kannattaa kyllä edetä.

Yleiskeskustelu päättyy.