Täysistunnon pöytäkirja 85/2007 vp

PTK 85/2007 vp

85. TORSTAINA 22. MARRASKUUTA 2007 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

2) Valtion tilinpäätöskertomus vuodelta 2006 Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle valtion varainhoitovuoden 2006 tilinpäätöksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen tarkastuksesta

 

Matti Ahde /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta perustettiin eduskuntaan kesäkuun alussa tänä vuonna. Valiokunnalle on keskitetty valtiontalouden parlamentaariseen valvontaan kuuluvat tehtävät, jotka aiemmin kuuluivat Valtiontilintarkastajille ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaostolle.

Tavoitteena on, että valiokunta tuottaa valvontahavaintonsa mahdollisimman uusina ja selkein kannanottoehdotuksin eduskunnan tietoon. Valiokunta voi viedä merkittävät tarkastushavaintonsa mietinnön muodossa suoraan eduskunnan päätettäväksi. Tarkastusvaliokunnan työssä keskeistä on valvoa, että eduskunnan tahto on toteutunut kulloinkin käsiteltävänä olevassa asiassa.

Eduskunnan uudessa tarkastusvaliokunnassa olemme käsitelleet valtion tilinpäätöskertomuksen vuodelta 2006 ja antaneet siitä ensimmäisen mietintömme. Tilinpäätöskertomusta käsiteltäessä meillä on ollut käytössämme myös ulkoisen tilintarkastajan eli Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus. Olemme esittäneet useita havaintoja tilinpäätöskertomuksen kehittämiseksi.

Tarkastusvaliokunta edellyttää hallituksen aikaistavan tilinpäätöskertomuksen antamista niin, että eduskunta voi käsitellä tilinpäätöskertomuksen tulevaisuudessa kevätistuntokaudella. Menettely mahdollistaa sen, että eduskunta voi saamansa tilinpäätösinformaation perusteella ohjata seuraavan vuoden talousarvion valmistelua haluamallaan tavalla. Lisäksi valiokunta esittää kannanottoja muun muassa seuraaviin asioihin: valtion tuottavuusohjelma ja yliopistot, liikenneväylät ja liikenteen määrärahat, Puolustusvoimien helikopterihankinnat sekä vanhustenhuollon palvelujen saatavuus kunnissa. Valiokunta on ollut kannanotoissaan yksimielinen.

Arvoisa puhemies! Kansalaisten veronmaksajina on saatava varmuus siitä, että verovaroja käytetään tehtyjen päätösten mukaisesti ja taloudellisesti järkeviin kohteisiin. Tarkastusvaliokunnan perustamisen myötä eduskunnalla on entistä paremmat edellytykset huolehtia ohjausroolistaan, vahvistaa eduskunnan budjettivaltaa ja budjetin päätöksentekovaltaa ja tuloksellisuuden arviointia.

Valiokunnan työssä keskeistä on hallituksen toiminnan vaikuttavuuden ja tulosten arviointi. Hallituksen tilinpäätösraportoinnin osalta uuden valvontaelimen on kyettävä tarkastelemaan valtion taloudenhoitoa ja lainsäädännön yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja hallituksen kulloisenkin talouspolitiikan tuloksia ja vaikutuksia.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden kehyspäätös on politiikanteon tärkeä väline, jonka vaikutuksiin on valiokunnan mielestä kiinnitettävä selvästi enemmän huomiota myös tilinpäätöskertomuksessa. Menokehysanalyysin tarve korostuu etenkin hallituksen vaihdosten yhteydessä, kun uusi hallitus mitoittaa kautensa menot kehyspäätöksessä. Valiokunta katsookin, että kestävän ja pitkäjänteisen finanssipolitiikan kannalta on aivan keskeistä, että menojen kehitystä ja kehysmenettelyä arvioidaan luotettavalla tavalla vuodesta ja hallituskaudesta toiseen. Samoin hallitusohjelmalla ja hallituksen asettamilla vaikuttavuustavoitteilla on tärkeä merkitys arvioitaessa hallituksen toimia ja aikaansaatuja tuloksia.

Mielestämme hallituksen tilinpäätösraportoinnin keskeinen vaatimus ja haaste on kertoa hyvien tulosten lisäksi oikeat ja riittävät tiedot myös toiminnan puutteista ja epäkohdista. Eri syistä tällaiset tiedot saattavat unohtua tai jäädä kertomatta. Näin on tapahtunut nyt käsiteltävänä olevan tilinpäätöskertomuksenkin yhteydessä. Tarkastusvaliokunta kannustaa ministeriöitä nykyistä avoimempaan ja kriittisempään tulosten arviointiin ja tuomaan rohkeammin esiin myös toiminnan puutteita ja mahdollisia riskejä.

Arvoisa puhemies! Valtion tuottavuusohjelmaa koskien tarkastusvaliokunta korostaa, että tuottavuusohjelman näkökulmaa tulee laajentaa voimakkaasti laatutekijöihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Julkiset palvelut ovat vaativia asiantuntijapalveluita, kuten opetustyötä tai hoitotyötä, joiden tuottaminen edellyttää useimmiten tiivistä vuorovaikutusta ja asiakkaan osallistumista.

Julkisilla palveluilla on yhteisöllinen luonne, ja ne tuottavat hyötyä koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Tarkastusvaliokunta painottaa, että tuottavuusohjelman tavoitteena tulee olla ennen muuta tuottavuuden parantaminen eikä henkilöstömäärän vähentäminen, joka näyttää olevan keskeinen osa nyt olemassa olevaa niin sanottua tuottavuusohjelmaa. Samalla on pidettävä kiinni julkisten palvelujen hyvästä laadusta. Yliopistojen kohdalla on huomiota kiinnitettävä esimerkiksi opiskelijamäärään yhtä opettajaa kohden. Suomen yliopistoissa tämä suhdeluku on moniin kilpailijamaihin ja Suomeen verrattavissa oleviin maihin verrattuna todella huono.

Eduskunta on useassa yhteydessä ja moneen kertaan edellisellä vaalikaudella kiinnittänyt huomiota rataverkon ja maantieverkon kunnossapitoon ja määrärahojen lisäystarpeeseen. Esimerkiksi perustienpidon osalta valiokunnat ovat toistuvasti ilmaisseet huolensa perustienpitoon osoitettujen määrärahojen niukkuudesta. Etenkin alemman tieverkon heikko kunto ja siltojen suuri korjaustarve on tuotu esille.

Tilinpäätöskertomusten tekstiosassa kerrotaan liikenne- ja viestintäministeriön osalta etupäässä myönteisistä seikoista ja tavoitteet täyttäneistä mittareista. Tarkastusvaliokunnan mielestä tilinpäätöskertomuksista välittyy eduskunnalle liikenteen infrastruktuurin tilasta positiivisempi kuva kuin mihin todellisuudessa olisi aihetta. Esimerkiksi vuoden 2005 tilinpäätöskertomuksessa kerrottiin siltojen kunnon heikkenemistä hidastetun lisäämällä korjaustoimintaa niin, että huonokuntoisten siltojen määrä oli enää 774. Kuvauksesta saa helposti sen mielikuvan, että huonokuntoisten siltojen määrä oli saatu ratkaisevasti supistettua. Vuotta aikaisemmin niitä oli kuitenkin 777, eli vähennystä oli vain kolmen sillan verran. Tällä hetkellä niitä on noin 1 000. (Ed. Mannisen välihuuto) Saadun informaation perusteella eduskunnan onkin vaikea todentaa lausumiensa edellyttämiä toimia ja tehdä päätöksiä seuraavan vuoden talousarviosta. — Nämä luvut ovat tieviranomaisilta ja ovat keskenään vertailukelpoisia, ed. Manninen. Minä olen ne tarkistanut, mutta ennen kaikkea ne on tarkistanut Valtiontalouden tarkastusvirasto, jonka lukuihin tässä nojaan. (Ed. Mannisen välihuuto) — Ministerillä on ehkä halu sitten antaa samaa kuvaa kuin mikä välittyy tästä ministeriön tilinpäätöskertomuksesta, että mitkään asiat eivät ole ongelmallisia. Tämä on vähän karrikoiden sanottu, mutta tällainen mielikuva valiokunnalle yksimielisesti syntyi asiantuntijakuulemisen perusteella ja jälkeen.

Puolustusvoimien budjetista noin kolmannes on käytetty puolustusmateriaalihankintoihin. Hallituksen tavoitteena on ollut, että suunnittelun luotettavuutta parannetaan ja hankintojen toteuttamista tehostetaan siten, että hankintamäärärahojen siirtyvien erien osuus käytettävistä määrärahoista on enintään 13 prosenttia. Tavoite ei ole toteutunut, sillä siirtyvien erien osuus on entisestään kasvanut ja oli 31,9 prosenttia. Lähes puolet siirtyvistä eristä aiheutui yksistään helikopteri- ja ilmatorjuntaohjushankkeiden viivästymisestä.

Tarkastusvaliokunta katsoo, että puolustusmateriaalin hankintamäärärahojen siirtyvien erien suuri määrä on ongelmallinen sekä Puolus-tusvoimien toiminnan että valtiontalouden kannalta. Puolustusvoimien materiaalihankintojen suunnittelun luotettavuutta tulee ehdottomasti parantaa, jotta vastaavanlaisilta hankintojen viivästymisiltä voidaan jatkossa välttyä.

Arvoisa puhemies! Suomessa vanhusten avopalveluiden tarjonta on supistunut selvästi ja esimerkiksi kodinhoitoavun kattavuus on laskenut lähes puoleen vuoden 1990 tasosta. Kotipalvelun sisällöt ovat myös kaventuneet ja niiden ehkäisevä ja kuntouttava rooli on heikentynyt. Suomi on jäänyt vanhuspalvelujen kattavuudessa jälkeen muista Pohjoismaista. Tarkastusvaliokunta pitää tällaista kehitystä erittäin huolestuttavana, sillä avohoitoon kuuluvilla kotipalveluilla on keskeinen merkitys vanhusten kotona asumisen tukemisessa. Vanhukset ovat asuinkunnastaan riippuen hyvin erilaisessa asemassa palvelujen saatavuuden ja palvelujen laadun suhteen. Täs- sä tasa-arvoisuus suomalaisessa yhteiskunnassa ei todellakaan toteudu. Valtion viranomaiset eivät ole kyenneet informaatio- ja laatuohjauksen keinoin riittävästi ohjaamaan kuntia, poistamaan eriarvoisuutta. Perustuslaki edellyttää kansa- laisten yhdenvertaista kohtelua. Eriarvoisuuden poistamiseksi tarvitaan paitsi tehokkaampia ohjauskeinoja myös ammattitaitoisen hoitohenkilöstön saatavuuden ja riittävyyden varmista-mista.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Mielenkiintoista kuultavaa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalta. Itse hallituksen puolelta katsottuna odotan teidän työltänne paljon siinä mielessä, että on hyvä, että tarkastustoimintaa, nimenomaan valtion toimenpiteiden tuloksellisuuden arviointia, tehdään nyt eduskuntatasolla. Sitä on tehty tietysti tarkastusviraston toimesta, mutta on hyvä saada tämä keskustelu vielä likeisemmin eduskuntatasolle, koska täällä tehdään myös päätöksiä näistä toimenpiteistä budjetin hyväksymisen ja lainsäädännön yhteydessä.

Valiokunnan puheenjohtaja otti esiin tämän prosessin aikaistamisen, tilinpäätöskertomuksen aikaistamisen. Olemme valtiovarainministeriössä sitä selvittäneet. Meillä ei periaatteessa ole mitään sitä vastaan, etteikö asiakirjoja saataisi aikaisemmin valiokunnan käsiteltäväksi, ja allekirjoitan sen logiikan myös, että mitä aiemmin se käsittely on, sitä paremmin se pystyy vaikuttamaan tulevan vuoden budjetin laadintaan. Ongelma ei ole pelkästään tekninen vaan oikeastaan siitä johtuva, että kun ministeriöt laativat omia tilinpäätöstietojaan, niin jos tätä prosessia aikaistetaan valiokunnan esittämällä tavalla, niin silloin täytyy hyväksyä se, että ministeriöt tekevät alustavien tietojen, osin puutteellisten tietojen, varaan tilinpäätöskertomustaan ja siinä voi olla virheitä, tahattomia virheitä puutteellisista tiedoista johtuen. Mutta katsotaan, mitä tälle aikataululle voidaan tehdä.

Minusta on erittäin hyvä, että valiokunta on ottanut seurattavakseen tuottavuusohjelman, koska siinähän ei ole mitään järkeä, että vähennetään vaan henkilökuntaa mutta mitään uutta toimintamallia ei kuitenkaan tilalle pystytä keksimään. Tässä tuottavuusohjelmassa on erittäin vahva motiivi. Alkuun suoritamme ne tuottavuustoimenpiteet, jotka edellinen hallitus päätti, reilut 9 000 henkeä valtionhallinnosta, ja nyt otamme vielä kehysvaiheessa 4 600 lisää. Tämä on erittäin suuri haaste mutta välttämätön, vähän samaan tapaan kuin äsken puhuimme kuntatyön osalta. Jos ikäluokan suuruus on noin 30 000, niin näyttäisi siltä, että meillä ikäluokkien pienentyessä valtaosa koulutetuista nuorista joutuisi menemään työhön joko valtiolle tai kunnalle eikä käytännössä yksityiselle sektorille jäisi enää yhtään osaajia. Tästä syystä on järkevää, että valtio ja kunnat tehostavat omaa toimintaansa. Mutta siinä on olennaista se, että omaksutaan uusia palvelujen tuottamistapoja ja työskentelytapoja, jotta työolosuhteet pysyvät hyvinä ja kestävinä.

Olisi positiivista, että tässä jatkonkin kannal-ta — vaikka en ole mikään esittämään ohjeita tai edes toiveita valiokunnalle, mutta toivoisin tätä — valiokunta arvioisi tätä tuottavuusohjelmaa useamman vuoden aikana ja etsisi myös hyviä käytäntöjä, missä virastoissa tai ministeriöissä on kehitetty parhaita käytäntöjä, jotka ovat tehostaneet toimintaa, parantaneet palvelun laatua ja myös lisänneet taloudellista tehokkuutta.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ihan lyhyt kommentti.

Valiokunta varmasti pitää lähtökohtana sitä, että tuottavuutta täytyy pystyä kriittisesti arvioimaan ja kohottamaan myös julkisessa hallinnossa. Mutta ne mittarit, joilla nyt toimitaan, eivät ole oikeat ja riittävät, sanotaan näin. Siksi me haluamme, että tähän palataan. Me aiomme ottaa tästä ihan tämmöisen pitemmän aikavälin keissin, jonka valiokunta tulee käymään perusteellisemmin läpi.

Sitten tästä eduskunnan halusta saada tilinpäätöskertomus tänne kevätistuntokaudella. Se on itse asiassa välttämättömyys, jotta tämä tilinpäätöskertomus voi hyödyntää tätä budjettiprosessia. Ja kun meille kerrottiin valtiovarainministeriön toimesta, että ruotsinnos kestää puolitoista kuukautta, että se on yksi keskeinen syy, miksi sitä ei ole voitu antaa aikaisemmin, niin jos me emme onnistu ruotsinnosta saamaan nopeammassa ajassa — sillä jo ratkaistaan tämä ongelma — niin sitten me vähän ihmettelemme. Nyt kun eduskunta ponnessaan edellyttää, että se tulee kevätistuntokaudella, niin minä uskon, että se on myös täysin mahdollista ja välttämätöntä.

Ed. Mirja Vehkaperä merkittiin läsnä olevaksi.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on erinomaista, että valtiovarainministeri jäi tänne kyselytunnin jälkeen antamaan sen arvon tälle työlle, mikä minun mielestäni sille kuuluu.

Tästä tuottavuusasiasta. Tässä, jos nyt jossakin asiassa, se suuri urosteko sekä VM:n kannalta että eduskunnan kannalta olisi se, että me tämän mittariston löytäisimme. Se saattaisi olla, nyt omalta osaltani puhun vaan — tarkastusvaliokunnan yksi jäsen yhdestätoista vaan — että me yhdessä VM:nkin ja tarkastusviraston kanssa löytäisimme ne mittarit ja sovittaisiin niistä. Toivon, että ministerillä on aikaa kuunnella oma puheenvuoroni tästä, jossa sitten enemmän kuin minuutissa yritän selvittää, mikä minusta oli tärkein oivallus tässä yhteydessä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä tuottavuusohjelma on valtiovarainministeriön ja uuden hallituksen nostettua edellisen hallituksen tavoitteita muuttunut kyllä määrärahojen vähentämistavoitteeksi ja rahaleikkuriksi. Siinä ei ole kyllä realistisesti asioita toiminnallisesti tarkasteltu. Siinä on epärehellisyyttä. Se on oikeastaan muuttunut naamioiduksi juustohöyläksi ja myöskin ideologiseksi palvelujen ulkoistamisen välineeksi. Otetaan esimerkiksi puolustushallinnossa siivoustoimeen kohdistuvat yhtäkkiset järjestelykuviot, Metsäntutkimuslaitoksen toimintaan kohdistuvat asiat ja jopa poliisin ja rajamiesten, operatiivisten, määrään kohdistuu nyt uhkia. Oletteko te, herra valtiovarainministeri, realistisesti toiminnan ja turvallisuuden näkökulmista valmis arvioimaan hallituksessa uudelleen näitä kaavamaisia tuottavuusleikkurilukuja?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että tarkastusvaliokunta on ottanut yhdeksi keskeiseksi työnsä painopisteeksi tuottavuusohjelman ja sen arvioinnin. On myös enemmän kuin paikallaan, että tuottavuudelle löydettäisiin oikeat mittarit. Se, että tuottavuusohjelma alun perin lähti liikkeelle siitä, että valtiovarainministeriöstä iskettiin kovat luvut pöytään, sellaiset luvut, joihin ei ole vielä tässäkään vaiheessa päästy, nimenomaan, että puhuttiin henkilöstön vähentämisestä, ei ole ollut hyvä asia. Itse pahoittelen sitä, että tämä ohjelma on osittain antanut tuottavuudelle huonon maineen, vaikka tuottavuus asiana on erittäinkin hyödyllinen ja paikallaan.

Myös olen ollut huolissani siitä, mitä tämä ohjelma on tehnyt valtiolle työnantajana, mitä se on tarkoittanut valtiotyönantajan maineelle. Jotta valtio pystyisi kehittämään toimintaansa, olemaan houkutteleva työpaikka niille ihmisille, jotka valtiolle tulevaisuudessa tulevat töihin, ja jotta voisimme tarjota hyvin järjestettyjä, järkevästi järjestettyjä palveluja kansalaisille, oikeiden mittarien löytäminen on erinomaisen tärkeää. Toivotan tarkastusvaliokunnalle menestystä sen työssä tässä asiassa.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunta on saanut aikaiseksi ensimmäisen mietintönsä valtion tilinpäätöskertomuksesta. On tyydytyksellä pantava merkille se työskentelytapa, millä tavalla tarkastusvaliokunta on tämän työnsä aloittanut. Siinä työskentelyssä ei ole todellakaan vaikuttanut yhtään se, onko hallituspuolue, onko oppositiopuolue, onko suuri vaiko pieni puolue. Tämä on erinomainen alku, miten tämä tarkastusvaliokunta on aloittanut työnsä.

Kun täällä on nyt noussut esiin — kiitos myöskin valtiovarainministerille, että hän on vaivautunut jäämään todellakin kyselytunnin jälkeen tänne keskustelemaan — tämä tuottavuusohjelma, niin minä haluaisin nyt alleviivata sitä, mikä usein unohtuu, kun puhutaan tuottavuuden parantamisesta ja tuottavuuden parantamisen tarpeesta, ja (Puhemies koputtaa) minkä valiokunta otti esille, kun se oli asiantuntijakuulemisissa ilmennyt, (Puhemies: Aika!) että rekrytointitarve valtiolle tulee olemaan työelämään tulevien ikäluokkien pienuuden vuoksi yksityiseen sektoriin verrattuna suhteellisen suuri. Tämä huomio jää usein vaille huomiota.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos valtiovarainministerille, että olette jäänyt tähän keskusteluun mukaan.

Tarkastusvaliokunta on aloittanut työnsä, niin kuin tässä todetaan, vasta tässä syyskaudella ja käsittelee nyt ensimmäistä kertaa tilinpäätöskertomusta. Haluan todeta, että kuitenkin se, että valtion toiminnan tuloksellisuus nyt tuodaan eduskuntakeskusteluun tähän saliin, on erittäin hyvä, niin kuin puheenjohtaja Ahde tässä totesi, ja silloin voidaan keskustella, mikä on asetettujen tavoitteiden ja mahdollisesti määrärahojen selkeä yhteys, niin kuin täällä on nostettu ihan tässä mietinnössä esille.

Esimerkkinä totean, kun tässä mietinnössä käsitellään myös omaishoitoa ja vanhustenhoitoa, että jos me olemme tehneet lakeja, joilta me odotamme nimenomaan hyvää palvelua ja toimintaa, niin tässä on hyvin selkeästi nähty se, (Puhemies: Minuutti!) että se ei välttämättä ole ollut niin.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Tästä tuottavuusohjelmasta: Yksityisellä sektorilla tuottavuus on kasvanut mittavasti ja julkisella sektorilla huomattavasti vähemmän. Paljon Suomessa on puhuttu, että julkisen palvelun tuottavuutta on vaikea mitata. Sen minä allekirjoitan, sitä on monesti vaikea mitata, mutta sitä ei ole mahdotonta kehittää. Joskus kun lähdetään tämmöisiä varsin mittaviakin haasteita hakemaan, varsin mittavia htv-vähennyksiä hakemaan, niin kyllä siinä vaan vähän on niin, että pakko on kohtuullisen hyvä konsultti eli vapaaehtoisesti tämmöisiä ei ole toistaiseksi kovin paljon tapahtunut. Takuuvarmasti tässä prosessin aikana tulee huonoja tuottavuuskehityksiä ja sitten takuuvarmasti tulee hyviä tuottavuuskehityksiä. Sen takia peräänkuulutinkin sitä, että olisi hyvä, jos valiokunta pystyisi tässä pitkin matkaa pointteeraamaan niitä hyviä, uusia käytäntöjä, mutta myös ottamaan sitten esille niitä tuottavuuskehityksiä, joissa ei ole aidosti tuottavuutta uusilla toimenpiteillä pystytty kehittämään. Ei tässä ole mistään ideologiasta kyse. Kyllä minä sen tietäisin, jos olisi. Kaavamainen se ei ole siinä mielessä, että jos se olisi kaavamainen, niin se olisi varmasti henkilöstömäärään sidottu, ihan puhtaasti näin, mutta tässä on otettu huomioon eri hallinnonalojen erilaiset tilanteet ja haasteet.

Tästä ulkoistamisesta: Minulle se työntekijä, joka toimii julkista palvelua tuottavana mutta yksityisen työnantajan palveluksessa, on aivan yhtä arvokas, hänen palvelunsa on minulle aivan yhtä arvokas, kuin se, jonka palkanmaksaja on valtio tai kunta. Tästä olemme eri mieltä, mutta me arvostamme kaikkea työtä.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tilintarkastusvaliokunnan ensimmäinen kertomusmietintö on käsittelyssä, ja ihan mielenkiintoinen mietintö. Valiokunta arvioi siinä hallituksen toimintaa, sen tuloksellisuutta. Minun mielestäni tulisi vielä enemmän arvioida sitä, miten nämä päätökset vaikuttavat yhteiskunnan kehitykseen, lisäävätkö ne tasa-arvoa, lisäävätkö ne eriarvoisuutta ja miten oikeudenmukaisuus kehittyy kansalaisten keskuudessa.

Tästä eriarvoisuudesta yhtenä esimerkkinä on tuloerojen huikea kasvu. Vuosina 1995—2005 pienituloisimman kymmenyksen tulot ovat kasvaneet 9,7 prosenttia. Suurituloisimman kymmenyksen tulot ovat kasvaneet 59 prosenttia, ja jos tästä suurituloisimmasta kymmenyksestä otetaan vielä suurituloisin kymmenys, se kaikista rikkain prosentti, niin heidän tulonsa ovat kasvaneet tänä vastaavana aikana 107,5 prosenttia. Siis on todella huikea eriarvoisuuden kasvu tapahtunut tässä maassa. Minä toivoisin, että vastaisuudessa, kun erilaisia ratkaisuja tarkastusvaliokunnassa tehdään ja arvioidaan, myöskin puututtaisiin tähän, mitkä ovat ne syyt, mitkä johtavat näin huikeaan tuloerojen kasvuun.

Tätä voi katsoa myöskin, jos katsotaan prosentteina, toisella tavalla, miten esimerkiksi on maksettu varallisuusveroa vuonna 2004 tulokymmenyksittäin. Siinä rikkain, varakkain tulokymmenys kansasta, 10 prosenttia, on maksanut 94,3 prosenttia varallisuusverosta. Elikkä kun varallisuusvero poistettiin, se oli lahjoitus Suomen kaikista rikkaimmille ihmisille, ja tämä suurituloisin kymmenys on saanut myöskin muutoin veronalennuksia. Heidän veronalennuksensa ovat kaikista suurimpia jopa prosentuaalisesti, nettotulonlisäys jopa prosentuaalisesti on suurempi kuin pienituloisten tai keskituloisten.

Esimerkki palkkaverotuksen muutoksista vuodesta 2003 vuoteen 2007, reaalinen muutos, josta inflaatiotarkistukset on puhdistettu pois, siis nettotulon muutos: Kun 20 000 euroa ansaitseva sai verohelpotusta 5 prosenttia, niin 200 000 euroa ansaitseva sai 5,1 prosenttia. Prosenttina se ei ole kovin suuri ero, mutta jos katsotaan euroina, sitten tuleekin eroa. 20 000 ansaitsevalla se nettotulon lisäys oli 743 euroa, mutta 200 000 euroa ansaitsevalle se oli 4 869 euroa. Elikkä tämä eriarvoisuus on juuri verotuksesta johtuen myöskin lisääntynyt, ja kaikista hankalin tilannehan on kaikista pienituloisimmilla, joilla veronalennukset ovat käytännössä olleet lähes nollaluokkaa.

Tätä taustaa vasten, herra puhemies, esitän seuraavan lausumaesityksen: "Eduskunta toteaa, että valtion toiminnan suunnittelussa ja sen jälkikäteisarvioinnissa tulee yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden lisäksi aina ottaa huomioon myös taloudellinen ja muu oikeudenmukaisuus. Eduskunta kiinnittääkin oikeudenmukaisuusnäkökulmasta huomiota siihen, että varallisuusveron poistaminen suurilta varallisuuksilta, joiden tuottaman tulon verotus on vastaavaa ansiotuloa keveämpää, kevensi edelleen muutaman kymmenentuhannen rikkaimman verotusta Suomessa, ja edellyttää siksi, että hallitus valmistelee vuoden 2009 talousarviota varten esityksen varallisuusveron perimisestä jälleen suurista varallisuuksista."

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Uutena kansanedustajana olen mielenkiinnolla seurannut tarkastusvaliokunnan työskentelyä ja tutustunut sen ensimmäiseen mietintöön, mietintöön vuoden 2006 tilinpäätöskertomuksesta. Tämä mietintö tulee uskoakseni olemaan hyödyllinen työkalu tulevien vuosien talousarvioiden valmistelussa, erityisesti jos tilin-päätöskertomus saadaan käsittelyyn jo kevätistuntokaudella, kuten mietinnössä on esitetty.

Yksi mielenkiintoisimmista asiakokonaisuuksista tarkastusvaliokunnan mietinnöstä löytyy otsikon "Tuottavuuden tila ja mittaaminen" alta. Mietinnössä todetaan, että tilinpäätöksessään oikeat ja riittävät tiedot on esittänyt noin 50 prosenttia tilivirastoista. Vuonna 2006 riittävillä tuottavuustavoitteilla ohjattujen ja tästä oikeat ja riittävät tiedot esittävien tilivirastojen osuus oli 14 prosenttia. Tulevaisuudessa erityisen suuria haasteita riittää niille virkamiehille, jotka kehittävät tuottavuuteen liittyviä luotettavia mittareita.

Huomioni kiinnittyi myös tarkastusvaliokunnan valtion tuottavuusohjelmaa koskevaan kannanottoon. Kuten kaikki tiedämme, väestö ikääntyy ja sen johdosta palveluiden kysyntäkin kasvaa. Samanaikaisesti työvoiman tarjonta vähenee työelämään tulevien ikäluokkien pienuuden vuoksi. Uhkana on julkisen talouden merkittävä alijäämä ja velkaantuminen, jos julkisten palveluiden kustannukset eivät pysy hallinnassa.

Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, kuten tarkastusvaliokuntakin painottaa, että tuottavuusohjelman tavoitteena tulee olla ennen muuta tuottavuuden parantaminen eikä henkilöstömäärän vähentäminen. Hallintovaliokuntakin on eräässä kannanotossaan korostanut sitä, että henkilöstöjärjestöt tulee ottaa täysipainoisesti mukaan tuottavuuden kehittämistyöhön. Tämä on mielestäni erittäin tärkeä näkökulma.

Lakivaliokunta on puolestaan todennut lausunnossaan, että oikeuslaitoksen perustehtävä on tarjota oikeusturvaa yksilöille, yrityksille ja yhteisöille. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on jo useassa tapauksessa katsonut Suomen rikkoneen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräystä, koska oikeudenkäynti on kestänyt kohtuuttoman kauan. Suomen maine saa tahran jokaisesta yksittäisestä tapauksesta, jossa maamme katsotaan rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksiä. Vastaavanlaisia valituksia on vireillä useita. Tällainen kehitys ei ole hyväksyttävää, ja tilanteeseen tulisi puuttua asiaan kuuluvalla tavalla. Suomi on sitoutunut noudattamaan Euroopan ihmisoikeussopimusta. Niinpä maamme hallituksen on pidettävä huoli siitä, että oikeuslaitoksemme saa käyttöönsä riittävästi varoja valtion talousarviosta eikä tuottavuusohjelmalla lohkaista entisestään oikeuslaitoksen resursseja.

Arvoisa puhemies! Yleensä valtion tuottavuusohjelmassa korostetaan pelkästään henkilöstömäärän vähentämistä, ilman että kiinnitetään huomiota henkilöstön pätevyyteen ja sen osaamiseen. Tarkastusvaliokunnan mietinnössä lähestytään tätä ongelmakenttää oikealla tavalla. Rekrytoimalla asiantuntevaa ja pätevää työvoimaa voidaan tuottavuutta parantaa, ja tätä kautta henkilöstövähennyksetkin saattavat olla mahdollisia ilman että palveluiden laatu kärsii.

Toivottavasti hallitus huomioi tulevassa työssään tarkastusvaliokunnan kannanotot.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämän eduskuntaan tulemisen ehkä hurjin uhkakuva olisi ollut se, että täällä olisi vain tarkastusvaliokunnan jäseniä paikalla ja sitten he—ne jotka ovat tehneet tämän mietinnön — pohdiskelisivat sitä, mitenkä hyviä me olemmekaan kera meidän kunnianarvoisten neuvosten. Mutta tämä uhkakuva ei ole toteutunut eikä toteutumassa. Erinomaisen hienoa oli kuulla esimerkiksi ed. Ruohonen-Lernerin äskeinen puheenvuoro, jossa hän osoitti sen, kuinka tämä tuottavuusohjelma ja siihen liittyvät kaikki erilaiset ulottuvuudet ovat ehkä kaikkein olennaisimpia asioita tällä hetkellä koko valtionhallinnossa. Ja miksi? Juuri siitä syystä, jonka valtiovarainministeri toi omissa puheenvuoroissaan jo esille.

Ennen kuin menen itse tuohon äsken mainittuun asiaan, kiinnitän aika mielenkiintoiseen asiaan huomion, josta meidän täytyy valiokuntana ottaa opiksi. Nimittäin ed. Kuoppa käytti täällä sinänsä ihan ok puheenvuoron, asiallisiin tilastoihin perustuvan puheenvuoron, ja oli ottanut asian esille. Se oli kompakti esitys, ja se johti johonkin elikkä ponnen, lausuman, esittämiseen. Tämä on tiptop, ei mitään huomautettavaa. Mutta tämän tekee mielenkiintoiseksi se, että kun vasemmistoliitolla on edustaja, aktiivinen edustaja, tarkastusvaliokunnassa, niin hän ei ole tuonut sanallakaan juuri näitä asioita esille valiokunnassa. Silloin tietysti tilanne muuttuu aika mielenkiintoiseksi, koska mehän tunnemme nyt aika orvoksi itsemme sen suhteen, että vasemmistoliitolla on ollut salattua tietoa, arvokasta tietoa, joka olisi pitänyt ponsittaa ehdottomasti mutta jonka he pitävät omassa tiedossaan ryhmässään ja sitten tuovat yllätyksenä tänne. Tehkää niin jatkossakin, kyllä se meille passaa, mutta sen arvokkuus ei niin nouse.

Nyt minä voin vakuuttaa, että tämä ponsi tulee tuhoutumaan äänestyksessä. Tämä on hallituskysymys meille, se tuhoutuu sen takia, että te ette ole tuoneet sitä esille valiokunnan työssä ja sillä siisti. Tämä on tietysti leikkiä, tämä hallituskysymysosuus tässä puheenvuorossa, mutta se on puoliksi totta kuitenkin. Elikkä minä toivoisin, että me voisimme opetella tästä jotakin ihan uutta ja sillä tavalla, että käytettäisiin kaikki se henkinen pääoma, mikä on käytettävissä, seuraavien mietintöjen laadun parantamiseen. Tämä ei ole moitetta, ed. Kuoppa. Demokratiassa teillä on tämä oikeus, ja kun vielä puhuu hyvin ja on looginen, niin vielä parempi. Mutta sitten asialla on toinenkin puolensa.

Arvoisa puhemies! Tuottavuudesta: Se tuli mielestäni hyvin ovelasti monella eri tavalla esiin. Ensimmäinen vaihe, missä se tuli esiin, oli se, kun kävimme pääluokkakohtaisesti ja ministeriökohtaisesti läpi koko tämän paksun plunttakasan. Siellä sitten huomattiin se, kuinka toisaalta tavoitteen asetanta voi olla hyvinkin vaihtelevaa, sanoisinko, vaatimatonta ja varman päälle pelaavaa. Ja toisaalta rohkeus itsekritiikkiin, itsearviointiin ja sen tuloksen julkistamiseen on aika vaatimatonta ollut, ehkä suorastaan miltei olematonta. Ainoastaan ympäristöministeriön kohdalla on ollut kanttia kansliapäälliköllä — kai se kansliapäälliköstä kiinni on — ilmoittaa, että pieleen meni osittain, vaikka kuinka yritettiin. Tämä on ympäristöministeriölle erittäin suureksi arvoksi annettava ja lausuttava, mutta se samalla kuvaa sitä, kuinka ambitiotason pitäisi olla ministeriöissä aivan toisella tasolla. Tässä katsannossa, kun valtioneuvoston kanslia kantaa huolta siitä, että nyt nämä tarkastusviraston raportit tulevat oikealla tavalla valiokunnan ja eduskunnan kautta valtioneuvostoon ja valtioneuvoston kanslian tietoon, se linkitys tulee eräällä tavalla ratkaisemaan sen, millä tavalla nämä ajatukset ja havainnot tulevat luuksi ja lihaksi.

Henkilökohtaisesti minulle oli melkoinen yllätys se, että kun kuulimme valtiovarainministeriön tuottavuusohjelman projektinjohtaja Kuuselaa, niin tämä anti oli aika yksiniitistä, jos voisi niin sanoa. Se oli niin kuin numeraalista tuottavuutta ja siinä kaikki. Sellaisella ratkaisevalla tekijällä kuin laatutekijällä ja sitä kautta vaikuttavuudella ei näyttänyt olevan mitään sijaa tässä ajattelussa. Se johdattaa meidät arvioimaan sitä, mitä valiokunnan kunnianarvoisa puheenjohtaja täällä jo totesi, että mittareita tarvitaan kiitolaukkaa ja äkkiä tähän hommaan. Se on aivan välttämätöntä. Jos seuraavan vuoden aikana tässä edistytään, niin se olisi huikean hieno saavutus. Silloin sillä rupeaa olemaan jo sitä merkitystä, ohjausvaikutusta, mikä meidän työllämme pitäisi olla.

Mitä tämä laatutekijä merkitsee? Tietysti siinä tilanteessa, kun henkilökunta pienenee, sen jäljellä olevan henkilökunnan laatu, osaamisen taso, on aivan ratkaiseva. Nyt on tietysti ollut viime aikoina merkkejä, kahdenlaisia merkkejä, siitä, että tähän laatutekijään on kiinnitetty huomiota mutta huonolla tavalla. Ensimmäinen havainto oli jopa Helsingin yliopiston rehtorin havainto siitä, että jos ei liksaa ole tarpeeksi käytettävissä, niin rekrytoidaan maisteri opettamaan elikkä lehtori opettamaan tohtorilehtorin tai tohtoriprofessorin sijasta. No, sehän tietysti merkitsee niin sanottua lehtorisoitumista, joka ei ole yliopiston arvon ja tavoitteen mukaista. Tämä aivan täsmälleen sama asia tulee sitten jopa liikelaitoksissa, keskusvirastoissa esiin sillä tavalla, että jos sellaisilla osa-alueilla, millä pätevyys, siis se osoitettu pätevyys, on selvästi heti näkyvissä tuloksissa elikkä siis laatu paranee niissä päätöksien perusteluissa ja valinnoissa, niin jos sitä pätevyyttä ei ole osattu arvostaa rekrytoinnissa, niin silloin on tehty iso virhe itse sen toimeliaisuuden kannalta. Elikkä tässä katsannossa minun mielestäni tämän mietinnön tärkein asia on juuri tämä, ja se on nyt tuotu erittäin hyvin esille.

Sitten aivan lyhyesti, kun ed. Kallio saapui paikalle: Jos minä muistan oikein, niin ed. Kallio oli aikoinaan heko-työryhmässä, siinä parlamentaarisessa heko-työryhmässä, jäsenenä. Eikö näin ollut? (Ed. Kallio nyökkää) — Kyllä. — Se palasi mieleeni, kun kävimme tätä heko-asiaa tuolla tarkastusvaliokunnassa läpi. Nimittäin kun nyt saimme Patrialta kuvauksen siitä, mitä on todellisuudessa tapahtunut, ja vertasin sitä siihen, mitä meille ed. Kallion kanssa parlamentaarisessa seurantaryhmässä aikoinaan esitettiin, niin näillä asioilla ei ole mitään muuta yhteistä kuin että ilmeisesti helikopterimerkkisistä laitteista oli kysymys informaation kohteena, mutta ei mitään muuta. Tämän seurannan kyllä soisi jatkuvan hyvin aktiivisesti, ja pitää ihailla sitä täsmällisyyttä ja selväpiirteisyyttä, tietoisuutta näistä asioista, mikä Patrialla näistä asioista tällä hetkellä on.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tarkastusvaliokuntaa tästä hyvästä mietinnöstä. Mielestäni tarkastusvaliokunta kiinnitti moneen tärkeään asiaan mietinnössään huomiota. Haluan tässä omassa puheenvuorossani keskittyä niistä yhteen, joka koskee tuottavuusohjelmaa.

Salissa on käyty jo tuottavuusohjelmasta hyvää keskustelua, kuten myös edellisellä kyselytunnilla, mutta mielestäni tarkastusvaliokunta kiinnittää huomiota tärkeään näkökulmaan, kun se painottaa, että tuottavuusohjelman tavoitteena tulee olla ennen muuta tuottavuuden parantaminen eikä henkilöstön määrän vähentäminen. Minusta monesti keskustelussa tuottavuuden parantamisella tarkoitetaan yksin ja ainoastaan henkilöstömäärän vähentämistä, vaikka me tiedämme, että esimerkiksi terveydenhuollossa tuottavuus ei parane henkilöstöä vähentämällä, vaan hoitoketjuja tehostamalla ja luomalla toimivia hoitoketjuja. Eli kiitän tarkastusvaliokuntaa tästä hyvästä kannanotosta.

Puhemies! Tarkastusvaliokunta nostaa myös esimerkkinä tuottavuusohjelman osalta yliopistot ja korkeakoulut, ja tältä osin kannan kyllä suurta huolta meidän yliopistojemme perusrahoituksen osalta. Hallitusohjelman mukaisestihan yliopistojen perusrahoitusta tullaan lisäämään 20 miljoonalla eurolla vuodessa, mutta valitettavasti tuottavuusohjelma leikkaa siitä peräti 11 miljoonaa, ja näin ollen tuo yliopistojen lisärahoitus on vain 9 miljoonaa euroa. Tältä osin toivon, että eduskunta nyt sitten budjetin yhteydessä tulee tätä yliopistojen perusrahoitusta tarkistamaan.

Puhemies! Ihan lyhyesti haluan todeta myös huoleni, joka liittyy Metlan toimintaan eli Metsäntutkimuslaitoksen toimintaan. Kuulin viime viikolla, että sekä tuottavuusohjelmasta johtuen että myöskin ensi vuoden budjetista johtuen olisi suunnitelmissa, että Metlan alueellisia toimintoja oltaisiin karsimassa jopa niin, että kolme neljä yksikköä lopettaisi toimintansa. Tätä en kyllä missään tapauksessa voi kannattaa. Esimerkiksi Kannuksen toimintayksikön työ Keski-Pohjanmaalla on erittäin tärkeää, ja toivon, että myös tältä osin tuottavuusohjelmaa voidaan tarkistaa.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Helikopterihankinnasta olen ed. Pulliaisen kanssa samaa mieltä. Toki lähtökohdiltaan yhteispohjoismainen hankinta oli ihan hyvä ja perusteltu, mutta valitettavasti tämä käytännön toteutus on ollut sitten aivan jotain muuta, mitä aikanaan odotimme.

Mutta mennään tähän tarkastusvaliokunnan mietintöön, joka on ansiokas ja historiallinen. Tässä on otettu esiin monia tärkeitä asiakokonaisuuksia. Itse puutun ainoastaan yhteen asiakokonaisuuteen lyhyehkösti, ja se on tuottavuusohjelma. Mielestäni on äärettömän tärkeää, että tarkastusvaliokunta on ottanut tuottavuusohjelman läpivalaisuun. Tämä hanke on monella tapaa hyvin ristiriitainen, ja siihen liittyy monia niin periaatteellisia kuin käytännönkin ongelmia.

Lähtökohtana tietysti on aivan oikein, että tuottavuutta lisätään ja tarpeetonta työtä karsitaan valtionhallinnossakin. Mielestäni tuottavuusohjelma on kannatettava erityisesti silloin, kun se kohdistuu oikealla tavalla eri hallinnonalojen toimintojen, rakenteiden ja tietotekniikan käytön parantamiseen ja sitä kautta henkilöstötarpeiden määrittelyyn.

Tämä hallituksen fokus tässä tuottavuusohjelmassa on kuitenkin mielestäni jossain määrin väärä. Tuottavuusohjelma ei juurikaan sisällä muuta kuin tarkat henkilöstön vähentämistavoitteet ja niiden mukaisesti toteutettavat määrärahaleikkaukset. Ministeri Katainen kyllä totesi, että tämä ohjelma ei ole kaavamainen, mutta minun arvioni on, että tämä on joka tapauksessa liian kaavamainen kuitenkin. Kunkin ministeriön vastuulle on jätetty tässä tuottavuusohjelmassa näiden leikkausvaatimusten toteuttaminen. Tämä on hyvin ongelmallista, sillä silloin kun eri hallinnonaloille jaetaan täsmälliset vähennystavoitteet, ei välttämättä ole voitu riittävästi punnita mahdollisuuksia tosiasiallisesti vähentää henkilöstöä. On myös syytä painottaa, että mahdollisuudet tuottavuuden kohottamiseen ovat eri aloilla kovin erilaisia.

Mielestäni tämä erittäin kaavamainen henkilöstön vähentäminen ei riitäkään tuottavuusohjelmaksi. Vähentämisaikataulussa pitäisi edetä sitä mukaa kuin tuottavuushankkeet eri hallinnonaloilla etenevät. Nämä kehittämishankkeet ja kehittämistoimenpiteet pitäisi suunnitella ja toteuttaa siten, että henkilöstö on vahvasti koko ajan mukana. Uskon, että tuottavuus kasvaa parhaiten, jos kehittämishankkeissa painotetaan henkilöstön osaamista ja motivoivaa henkilöstöjohtamista. On myös syytä todeta, että eduskunnankin taholta on moneen kertaan perätty sitä, että henkilöstö ja henkilöstöjärjestöt otetaan täysipainoisesti mukaan tuottavuuden kehittämistyöhön.

On helppo myös yhtyä tarkastusvaliokunnan näkemykseen siitä, että tuottavuusohjelman näkökulmaa tulee laajentaa voimakkaasti laatutekijöihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Julkisten palvelujen ja tehtävien tuottavuutta pitää mitata ja arvioida juuri vaikuttavuudella eikä esimerkiksi sijoitetun pääoman tuotolla.

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen siihen, että tarkastusvaliokunta mietinnössään viittaa valtiovarainvaliokunnan pariinkin mietintöön sisältyvään kantaan siitä, että henkilöstön vähentämisen tulee tapahtua luonnollisen poistuman avulla. Mielestäni on tärkeää, että nämä eduskunnan linjaukset ja kannat huomioidaan myös silloin, kun hallintoa kehitetään. Kaiken kaikkiaan tämä tuottavuusohjelma on hanke, jota on syytä seurata tarkkaan jatkossakin.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan alkuun sanoa kiitokset tarkastusvaliokunnalle hyvästä mietinnöstä. On kysymys uudesta valiokunnasta, joka on vasta aloittanut ja osoittaa heti sen, että on todella hyvin perehtynyt asiaan ja tehnyt hyvän mietinnön. Aika on ollut myös vähäinen, ei ole kulunut pitkää aikaa, kun syksyllä vasta työ on aloitettu.

Tarkastusvaliokunta lähtee nostamaan esille, että on hyvin tärkeää, että tavoitteiden saavuttamista arvioidaan, ja tämä on mielestäni keskeinen asia. Ja kuten puheenjohtaja Ahdekin nosti esille, on tärkeää tuoda esiin niitä asioita, mitkä ovat tuloksina olleet hyviä, ja kertoa niistä, mutta on myös tärkeää, että toiminnan puutteista ja epäkohdista kerrotaan ja nimenomaan riittävällä tarkkuudella, että ne myös sitten seuraavissa vaiheissa voisivat tuottaa uutta toimintaa ja etsittäisiin uusia, selkeitä ratkaisuja, miten niihin epäkohtiin saadaan selvä parannus. Kuten tarkastusvaliokuntakin korostaa, on tärkeää, että tavoitteiden saavuttamista ja tulosten kriittistä arviointia nimenomaan syvennetään. On hyvä, että tämmöinen lähtökohta tarkastusvaliokunnalla on ollut.

Puheenvuorossani oikeastaan puutun vain yhteen asiaan, joka on siellä aivan lopussa, mutta ennen sitä myös haluan muutaman sanan sanoa tästä tuottavuusohjelmasta, joka täällä on useammassa puheenvuorossa noussut esille. Se, että tuottavuusohjelmaa käsiteltäessä on otettu esimerkkinä yliopistot ja korkeakoulut, on mielestäni myös hyvä asia, ja siinä esimerkissä nousevat nämä sivistysvaliokunnan kannanotot ja asiantuntijakuulemiset esille. Erityisesti haluan kiittää tarkastusvaliokuntaa siitä, että tässä kohdassa, missä yliopistojen ja korkeakoulujen tilaa kuvataan, on hyvin tarkasti nostettu esille juuri ne ydinongelmat, mitkä siellä ovat, ja lähdetty siitä, mikä Suomessa on tilanne, että jos yliopistoissa ja korkeakouluissa tavoitellaan laatua, niin kyllä tietysti silloin opiskelija—opettaja-suhdelukuun on saatava muutos. Kun sitä verrataan kansainvälisiin huippuyliopistoihin, niin siellä suhde on jopa alle 10, niin kuin täällä kertomuksessa todetaan, kun Suomessa se on lähes 20. Tämä luku jo osoittaa sen, jos hyvään perusopetukseen ja myöskin tutkimukseen pyritään, että resurssit ovat pienet.

Samoin siellä nostetaan esille, että vaarana on, että henkilökuntaa rekrytoitaessa tingitään tieteellisestä pätevyydestä kustannusten alentamiseksi. Tämä heikentää yliopistojen toimintakykyä, ja hallitusohjelman tutkimusta ja koulutusta koskevat hyvät tavoitteet jäävät toteutumatta. Yliopistojen kansainvälinen kilpailukyky ja vaikuttavuus edellyttävät, että ne voivat myös laadullisesti parantaa toimintaansa. Ja tietenkin on huolehdittava siitä, minkälaista henkilöstöä, tutkijoita, meillä on yliopistoissa; se meidän tulee turvata, että tuottavuusohjelman myötä me emme määrää vähennä emmekä myöskään jätä huomioimatta sitä, että saisimme parhaat mahdolliset opettajat ja tutkijat näihin yksiköihin.

Tarkastusvaliokunta on siis todella tässä tehnyt hyvää työtä, ja varmasti monesta muustakin kohdasta olisin vastaavanlaisen esimerkin saanut, mutta tämä jo osoittaa erittäin hyvin sen, millä alueilla silloin on ongelmia, jos tuottavuusohjelmaa lähdetään rakentamaan siltä pohjalta, että vain henkilöstöä vähennetään ja henkilöstön resursseja pienennetään. Sen vuoksi tämän halusin tässä nostaa esiin.

Arvoisa puhemies! Täällä viimeisenä asiana on tilimuistutuskertomuksen myötä nostettu esiin vanhustenhuolto. Ne toteamukset, mitkä kertomuksessa ovat, ovat minusta merkittäviä, ja toivon, että nämä ovat sellaisia, että nämä eivät nyt jää pelkästään tähän tilintarkastuskertomukseen, vaan näistä seuraa toimenpiteitä. Nimittäin mielestäni niistä havainnoista, mitkä tänne on kirjattu, oikeastaan selvästi voisi kysyä hallituksen suuntaan, eikö jo tämän kertomuksen myötä ja näitten kirjausten myötä nyt ole palattava siihen kysymykseen, milloin saamme Sirkka-Liisa Kivelän, selvityshenkilön, jo esittämiä asioita selkeästi alulle, näitä lakeja ja toimenpiteitä, mitä Sirkka-Liisa Kivelä on selvityksessään, raportissaan, nostanut esille. Yksi oli vanhustenhoitoon liittyvä laki, mutta on myös näitä muita asioita.

Kyllähän täällä selvästi todetaan se, minkä olemme jo aikaisemminkin todenneet, että perustuslain vastaista on se, että kansalaiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa näitten palvelujen suhteen, miten vanhustenhoidossa saa erilaisia palveluja. Tarkastusvaliokunta tästä toteaa mielestäni hyvin, että vanhukset ovat asuinkunnastaan riippuen hyvin eriarvoisessa asemassa palveluiden saatavuuden ja laadun suhteen. Nämähän ovat ilmenneet monissa, niin kuin täällä viitataan, lääninhallituksiin tulleissa kanteluissa, ja edelleen koko ajan varmasti näitä kanteluita tulee lisää, joista nämä ongelmat kyllä selkeästi nousevat esille.

Vielä haluan tästä mietinnöstä ihan suoran lainauksen lukea. Täällä todetaan: "Valtion viranomaiset eivät ole kyenneet informaatio- ja laatuohjauksen keinoin poistamaan eriarvoisuutta. Nykyinen tilanne ei ole myöskään perustuslain mukainen, sillä perustuslaki edellyttää kansalaisten yhdenvertaista kohtelua." Eli meillä nyt on näitä informaatio- ja laatuohjauskeinoja, meillä on laatukriteereitä asetettu vanhustenhuoltoon, mutta niitä ei toteuteta. Se on mielestäni kyllä hälyttävää, ja kiitos tälle tarkastusvaliokunnalle, että tarkastusvaliokunta on myös tämän nostanut esille.

Vielä tähän jatkoksi: Tarkastusvaliokunta on nostanut myös tämän esille, että kun palvelujen tarve koko ajan lisääntyy ja me tarvitsemme ammattitaitoista henkilöstöä jatkuvasti lisää, niin se saatavuus ja riittävyys on turvattava ja todella kattavasti, koska silloin me pääsemme siihen hoidon laatuun. Jos me lähdemme sitä saatavuutta ja riittävyyttä kattavasti turvaamaan, silloin saavutetaan myös laatua. Henkilöstövoimavarojen alimitoitushan meillä on se, mikä vaikeuttaa sitä laadun toteutumista, ja sitten tietenkin työ myös muodostuu hyvin raskaaksi. Se ei ole houkuttelevaa uusien henkilöiden rekrytointia ajatellen, ja nuorien ihmisten saamisessa on vaikeuksia, me emme saa uusia työntekijöitä vanhustenhuoltoon hyvin helposti. Nämä kaikki tarkastusvaliokunta on hyvin nostanut esille — kiitos siitä!

Toivon, että tämä mietintö eri kohdiltaan, mitä täällä muitakin on — paitsi nämä, mitä tässä mainitsin, tässä mietinnössä nostetaan esiin myös nimenomaan tämä tilinpäätöskertomuksen kehittäminen, ja varmasti sillä tavoitteena on tämä — ei ole vain mietintö, vaan kehittämisessä on toimenpiteitä, jotka otetaan työn alle, ja selvästi nähdään, että sillä kaikella, mitä me täällä eduskunnassa teemme, oli se sitten laki tai erilaisia asioita, tulee olla yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita arvioidaan ja joiden tuloksia seurataan.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tarkastusvaliokunta on tehnyt ensimmäisen mietintönsä, ja se on varsin hyvä, mielenkiintoista luettavaa. Varajäsenenä en päässyt mukaan työhön, kun aikataulut eivät sitä mahdollistaneet, mutta ehkä se on sen tähden juuri näin hyvä, että en ole ollut sitä sotkemassa.

Herra puhemies! Täällä on tuottavuusohjelmasta paljon puhuttu, ja siitä vain lyhyesti totean sen, että se asian suuruuteen nähden on ollut aivan liian vähän eduskunnan käsittelyssä, ja olisin jopa voinut ajatella, että tarkastusvaliokunta olisi edellyttänyt, että hallitus toisi sen ihan vaikka selontekona tai tiedonantona eduskunnalle erikseen käsiteltäväksi, koska sen vaikutus nyt ja lähivuosina on lähes hallitusohjelmaan verrattavissa oleva eli painopisteet, mihin sillä pyritään, mitkä keinot otetaan ja käytetään ja mikä sen vaikutus on valtionhallinnon palvelutuotantoon ja toimivuuteen, ovat todella tärkeitä asioita. Nykyinen hallitus on kovasti tämmöinen keskittävä hallitus. Kaikin tavoin valtionhallintoa keskitetään ja kuntia kasvatetaan jne., ja sitten kun tehdään vielä tällaista työtä, niin se aiheuttaa kysymyksiä, joita olisi syytä eduskunnassa vakavasti pohtia ja ihan myös linjata.

Herra puhemies! Sitten tämä liikenteen infrastruktuuria koskeva osio on myös mielenkiintoinen tässä. Erityisesti kiinnittää huomiota tämä siltakysymys, (Ed. Pulliainen: Aika hauska!) jonka valiokunta on ottanut esille. — En nyt tiedä, ed. Pulliainen, onko tämä hauska, mutta mielenkiintoinen, sanotaan niin. — Jos meillä on ollut 774 huonokuntoista siltaa ja määrä ei ole vähentynyt — tai siis vähän aikaisemmin on ollut kolme enemmän ja sitten määrä on kolmella vähentynyt, ja nyt kuitenkin on jo sitten lähes 1 000 tällaista — niin tilanne on kyllä vakava ja aiheuttaa ihan huolta siitä, missä kunnossa todella meidän tiestömme on. Ja kun silloista on kysymys, joiden yli pitäisi päästä turvallisesti, niin kysymys herää, kuinka paljon näitten tuhannen sillan joukossa on sellaisia, jotka ovat jo liikenneturvallisuudelle luomassa vakavan uhan. Tähän valiokunta on hyvin kiinnittänyt huomiota, pontta ei ihan ole tästä sentään tehty, mutta tähän kursiivilla painettuun kohtaan on kyllä syytä vakavasti yhtyä ja odottaa hallitukselta toimenpiteitä, ainakin selvitystä, kun on tulossa liikennepoliittinen selonteko.

Herra puhemies! Valiokunta esittää muutaman lausuman poistamista eli on siis käynyt läpi eduskunnan vuosien mittaan hyväksymiä lausumia. Niiden osalta kiinnittää huomiota ehkä eniten tämä köyhimpien lapsiperheiden toimeentulon parantaminen, tätä asiaa koskeva lausuma, jonka valiokunta esittää tarpeettomana poistettavaksi. En nyt tarkistanut, mitä tässä itse ponnessa on tarkkaan ottaen sanottu, kun sitä ei ole tähän mietintöön sisällytetty, se on siellä kertomuksessa, mutta kuitenkin syvä huoli lapsiperheiden, köyhimpien lapsiperheiden, toimeentulosta on meillä tässä maassa syytä olla.

Tällä hetkellä on tilanne se, että vaikka palkankorotukset ovat kohtuullisen korkeita, niin hinnat ovat nousemassa kaikilta osin aika voimakkaasti, korot ovat nousussa, ruuan hinta on nousussa, energian hinta on nousussa, kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kalliimpia ensi vuonna hallituksen päätösten jälkeen. Varsinkin useampilapsisissa perheissä, joissa on vain yksi tulonsaaja, se palkankorotus ei kata kyllä niitä menojen kasvuja, mitkä nyt ovat käsillä. Valtiosihteeri Sailas sanoi pari iltaa sitten, että inflaatio on karkaamassa käsistä, ja se on ihan varma, että näin tulee nyt käymään ensi vuonna.

Eli vielä täytyy palata siihen asiaan, että köyhimpien lapsiperheiden toimeentulon parantaminen on välttämätöntä. Hallitus sitoo indeksiin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolen maksut, jotka ovat lapsiperheille ehkä kaikkein raskaimpia kuitenkin, kohdistuvat siis lähinnä lapsiperheisiin, sairaisiin ja vanhuksiin, mutta ei esimerkiksi lapsilisiä sidota indeksiin. Tähän pitää kyllä vakavasti puuttua.

Uskon kyllä, että ed. Ahde ja hänen joukkonsa on hyvin sosiaalista, inhimillistä joukkoa tarkastusvaliokunnassa, mutta vähän perusteluja voisi siihen saada kyllä, onko tämä lausuma todella aikansa elänyt vai pitäisikö uusi tässä pyrkiä saamaan aikaiseksi, jotta tämä nelivuotiskausi, jonka alussa vasta ollaan, vaalikauden alussa, ei päättyisi siihen, että meidän lapsiperheemme ovat entistä enemmän kurjistuneet, ne lapsiperheet, joissa köyhyys on arkea. Niitä perheitä on meillä kymmeniätuhansia, koska meillä on 130 000 köyhissä perheissä elävää lasta. Tämä on hyvin iso ja vakava kysymys.

Herra puhemies! Lopuksi täällä on vielä tästä vanhustenhuollosta tekstiä, ja myös sillä puolella on suuria ongelmia, koska vanhusten määrä on niin voimakkaassa kasvussa, niin kuin kaikki tiedämme. Nyt tämä palkkaratkaisu oli kuntasektorilla kaiken kaikkiaan suuri, ja Tehy teki siihen vielä ylimääräisen lisän — todella ansaitun li- sän hoitajien palkkauksen kannalta — ja tämä aiheutti kuntatalouden kannalta vakavan tilanteen. Kyselytunnilla tätä asiaa pohdittiin. Jäin miettimään kyllä sitä, että kun valtionosuudet kattavat kuntien tuloista noin 20 prosenttia ja jos niihin tulee vain indeksitarkistukset ja kustannukset nousevat aika vauhtia, niin siitä palkankorotuksesta jää kuitenkin erittäin suuri osa kuntien maksettavaksi. Se johtaa ainakin vanhusvoittoisissa kunnissa siihen, että tilanne kärjistyy ja se 21 prosenttiakaan kuntaveroprosenttina ei tule riittämään, vaan ensi syksynä, kun kunnallisvaalit ovat ohi, melkein jokainen kunta, ainakin tämmöinen maaseutukunta ja monen moni kaupunkikuntakin, joutuu korottamaan veroprosenttia, ja sekään ei kauheasti tuota, koska pieneläkeläiset eivät sitä kunnallisveroa mahdottomasti pysty maksamaan eli tulotaso on alhainen. Tämä johtaa suureen ongelmaan jatkossa.

Eli kuntien väliset erot kärjistyvät, ja erityisesti, kun ed. Korkeaoja on lähdössä pois täältä, vetoan keskustaan, että nämä keskustalaiset kunnat, joissa vanhusväestön osuus on valtavan suuri, ovat suurissa vaikeuksissa. Minulle lähetti äsken hankasalmelainen kunnallispoliitikko viestin ja sanoi, että tämä näyttää aivan hurjalta, ei tässä enää ole minkäänlaista intoa ehkä lähteä kunnallisvaaleihin, kun on vain niukkuutta jaettavana ja jakajien määrä eli eläkeläisten määrä, vanhusten määrä, on kasvussa. Tämä edellyttäisi myös, että ehkä meidän pitäisi saada se vanhustenhuoltolaki ja sitä kautta päästä tähän asiaan sisälle oikein kunnolla.

Nämä kysymykset, herra puhemies, ovat tärkeitä, mitkä valiokunta on nostanut tässä tarkastelun kohteeksi. Mutta ehkä vielä ponnekkaammin pitää näihin paneutua. Nämä ovat niitä peruskysymyksiä tässä meidän yhteiskunnassamme.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valiokunta kävi pitkän keskustelun tästä köyhimpien lapsiperheiden toimeentulotuen tämänhetkisestä tilasta Suomessa, ja valiokunnan ajattelu kulki täysin samaa rataa kuin ed. Kankaanniemen. Valiokunta jopa keskusteli siitä, mitä valtiovarainvaliokunta oli yksimielisesti lausunnossaan toivonut, että me esittäisimme poistettavaksi tämän lausuman, koska hallitus oli kertonut, että se ei enää tämän vuodelta 2003 olevan eräällä tavalla vanhentuneen lausuman perusteella halua toimia, ja nyt valiokunta on tekemässä uutta pontta tästä samasta asiasta, joka on todennäköisesti jämäkämpi ja vielä paremmin ajassa kiinni. Me tyydyimme tähän ja päädyimme nyt tähän menettelyyn, mutta se keskustelu oli juuri tuollainen kuin mitä ed. Kankaanniemikin pohti tuossa puhujapöntössä.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelman ja kehyspäätösten pohjalta valtio vähentää työntekijöitä noin 14 000 henkilötyövuoden verran tulevien neljän vuoden aikana. Tarkastusvaliokunta on pitänyt tavoitetta perusteltuna työvoiman tarjonnan vähetessä ja väestön ikääntymisen kasvattaessa julkisia menoja.

Tuottavuusohjelman henkilöstövähennykset eivät kuitenkaan voi perustua kaavamaiseen matemaattiseen laskentamalliin. On tärkeää, että kansalaisten tarvitsemien palvelujen tarve ja niitä tuottamaan tarvittavien työntekijöiden määrä selvitetään tarkoin, ennen kuin vähentämistoimiin ryhdytään. Esimerkiksi vanhukset ovat asuinkunnastaan riippuen joutuneet jo nykyisellään hyvin eriarvoiseen asemaan palveluiden saatavuuden ja laadun suhteen. Valtio ei ole kyennyt informaatio- ja laatuohjauksella saamaan korjausta tilanteeseen, vaikka jo perustuslaki edellyttää kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Eriarvoisuuden poistamiseksi onkin syytä harkita nykyistä tehokkaampien, esimerkiksi lainsäädäntöön perustuvien ohjauskeinojen käyttöönottoa, ja tähän tarvitaan riittävät työntekijäresurssit. Jo nykyisellään lääninhallitusten resursointi sosiaali- ja terveystoimessa on riittämätön. Kummalliselta tuntuu, että esimerkiksi alkoholiasioissa lääninhallituksissa askartelee useita työntekijöitä, mutta ihmisen hoitamiseen liittyvissä asioissa vain pari kolme.

Henkilöstön määrän väheneminen ei saa johtaa julkisen hallinnon laadun heikkenemiseen. Henkilöstöresurssit ovat jo tällä hetkellä monin paikoin varsin niukat, ja mahdollisuudet tuottavuuden lisäämiseen eri aloilla ja alueilla ovat hyvin erilaiset. Esimerkiksi vankiloiden miehitys on alimitoitettu, ja oikeudenkäynnit takkuavat riittämättömien henkilöstöresurssien vuoksi.

Olemme ympäristövaliokunnassa tunteneet huolta myös ympäristöhallinnon resursseista. Ympäristöministeriön hallinnonalalla on suuria haasteita, ja niiden hoitaminen edellyttää osaavaa henkilöstöä ja vankkaa tietopohjaa. Tuottavuusohjelman toteuttaminen henkilöstön määrää pienentämällä ei saa johtaa ympäristöhallinnon laadun heikkenemiseen.

Hallitus on päättänyt huippuyliopiston perustamisesta. Samaan aikaan yliopistot eivät niukentuvilla voimavaroilla ja supistetulla henkilöstöllä saavuta asetettuja tavoitteita. Suomen yliopistoissa opettaja—opiskelija-suhdeluku on kilpailijamaihin verrattuna huono. Tehokkuuden tavoittelu henkilötyövuosia vähentämällä, kun samalla pidetään kiinni tutkintojen tulosta-voitteista, on johtanut halpatuotannon suosimiseen. Jo nyt julkaistaan tilastoja, mitkä yliopistot tuottavat tutkintoja halvimmilla hinnoilla. Tämä merkitsee sitä, että meillä jäädään huippuyliopistosta huolimatta entistä enemmän jälkeen maailman johtavista yliopistoista.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tarkastusvaliokunta kiinnitti ansaitusti huomiota siihen, että tilinpäätöskertomuksessa annetaan liian myönteinen kuva rata- ja tieverkon kunnosta. Saadun informaation perusteella eduskunnan on ollut vaikeaa tehdä liikenneverkkoja koskevia oikeita päätöksiä seuraavan vuoden talousarviota käsiteltäessä. Tässä lienee selitys myös siihen, miksi määrärahoja turvattoman Viitostien korjaamiseen ei ole herunut. Nyt kun huonojen päätösten syitä on löydetty, tilanteeseen on saatava korjaus. Viitostietä käyttävien ihmisten henkeä ei saa enää riskeerata liian ruusunpunaisilla näkemyksillä, jotka eivät pidä paikkaansa.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan ed. Kuopan tekemää lausumaehdotusta.

Ihan muutama sana tästä tarkastusvaliokunnan tulevaisuudesta ehkä enemmänkin. Meillähän on tarkastuslautakunnat kunnissa. Melkein voi toivoa, ettei nyt sitten tälle valiokunnalle käy samaa arvostusinflaatiota kuin kunnissa on käynyt tarkastuslautakunnille. Elikkä tänne kyllä kerätään isoja asioita. Tässäkin kun lukee näitä lauseita, niin täällä kovasti on "yhteiskunnallista vaikuttavuutta", "kriittistä arviointia syvennetään" jne. Mitä se sitten tarkoittaa itse asiassa? (Ed. Pulliainen: Sitä, mitä on kirjoitettu! — Ed. Ahde: Ed. Virtanen voi varmaan avata!) — No, tässä nyt vaan pyörittelen tätä, että tämmöisiä lauselmiahan näissä tarkastuskertomuksissa on ja on ilmeisesti tilintarkastajienkin lausunnoissa ollut aika pitkälle. — Esimerkiksi kun on tämä köyhyysongelma, mikä meillä on täällä puheissa, niin mehän teemme nyt päätöksiä budjetissa siitä, miten me hoidamme köyhyysongelmaa. On mielenkiintoista nähdä sitten ensi vuonna tähän aikaan, mitä tarkastusvaliokunta lausuu tästä asiasta, koska mehän olemme jo nyt siitä eri mieltä, tekeekö nykyinen budjetti sitä.

Elikkä tällä nyt haen vaan sitä, että on aika tärkeätä, että tämä lautakunta saisi sitten semmoisen arvonannon tässä suhteessa ministeriöihin, (Ed. Pulliainen: Luotamme ed. Kauppilaan!) suhteessa virkamiehiin. — No, minä nyt tässä varoittelen tästä. — Elikkä tämmöiset ohjausvaikutuksethan ovat merkityksettömiä, jos hallitus toimii niin kuin se tähän saakka on toiminut, taikka ministeriöt. Me saamme täällä kyllä rutista kovasti siitä, milloin mitäkin tietä ei ole rakennettu, paljonko tulee kuolonuhreja sen takia, kun ei ole rakennettu. Siinä mielessä olisi hyvä, jos tällä lautakunnalla olisi sitten painoarvoa niin, että myöskin aina senaikainen hallitus ottaisi vakavasti tämän. Tästä kannattaa kyllä minusta keskustella tänäänkin ja ehkä sitten jatkossa seurata, miten tämä lautakunta toimii.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Puutun yhteen asiaan vaan tässä kertomuksessa. Se koskee liikennehankkeita. Minusta tässä on aika hyvin kuvattu sitä tilannetta, mikä meillä on ollut tiedossa ja mikä nyt jatkuu tuossa ensi vuoden talousarvion osaltakin: meillä tämä alempiasteinen tieverkko heikkenee. On tiedossa ollut jo tähänkin mennessä, että se on heikossa kunnossa, mutta ensi vuodelle näköjään heikkenee yhä edelleen.

Kun tuossa muistutin mieleen itselleni, mitä siinä lukikaan, niin siinähän lukee, jotta päällystetyt tiet, siis huonokuntoiset tiet, lisääntyvät vuoteen 2011 mennessä — se on hallituksen tavoite — 600 kilometriä ja sitten soratiet, joiden kunto on heikko, huono, lisääntyvät 300 kilometrillä, mikä tarkoittaa sitä, että hallitus on asettanut aika kovat tavoitteet, että pitää heikentää tiestön kuntoa. Toivoisi, että nyt vihonviimein nämä eduskunnan lausumat, kuten todetaan tässä mietinnössä tarkastuskertomuksesta, otettaisiin jo vakavasti. Nythän asia tietysti on eduskunnan käsissäkin, kun meillä on budjetti käsillä, niin että voi kysyä, minkä takia me annamme heikentää tiestön kuntoa. Eduskunnalla on budjettivalta käytettävissään. Sen sijaan tässä tehdään semmoisia ratkaisuja kuin rekkaparkkia, jota ollaan rakentamassa ilmeisesti, jolla sitä ongelmaa ei ratkaista. Nekin rahat voitaisiin käyttää vaikka Itä-Suomen teihin, se kun on idässä päin tämä rekkaparkkikin, niiden tekemiseen.

Ei saisi käydä niin kuin tuossa Savonlinnan Kyrönsalmen sillan osalta. Sitä on tässä peräänkuulutettu nyt jo toista kertaa täällä eduskunnassa, milloin pidetään maailman lyhyimmän ohitustien vihkiäiset siellä. Sinne alettiin tehdä sitä Savonlinnan ohitustietä, ja kun rahat vedettiin pois, niin sinne tuli semmoinen 30—40 metriä pitkä sillanpätkä, joka on ikään kuin rakennettu sinne, että siitä se lähtee. Nyt sitten kaiteeseen on tehty reikä, jotta siinä voidaan sitten ilmeisesti vaikka kiikaroida lintuja sitten tai bongailla mitä vain siinä. Se pitäisi ehdottomasti vihkiä, se on maailman lyhin ohitustie. Tämmöiseen ne rahat näköjään menevät.

Sitten rataverkko on tietysti toinen kysymys. Kun katsoo ennen kaikkea Itä-Suomen näkökulmasta, niin siellä uhkia on koko ajan ollut sillä tavalla, että se ylöspäin menevä — siis Nurmeksesta eteenpäin, sinne Ouluun, menevä — rataosuus on koko ajan purku-uhan alla ollut. Nyt se hanke ilmeisesti, se purkaminen, rullaaminen, on jäissä, ja toivon mukaan siihen saadaan rahoja, koska se on tärkeä puutavarankuljetusreitti, siinä raaka-aineet kulkevat ja valmiit tavarat. Koska Oulussa on hyvä satama, niin sinne ilmeisesti viedään satamaan kanssa tavaraa. Siinä mielessä odottaisi, että tämä pannaan kuntoon. Sekin on tietysti eduskunnan heiniä, mutta tietysti, jos hallituksenkin kuulo on kunnossa, voisi varautua siihen, jotta ei joka vuosi sanottaisi samaa, mitä tähän mennessä on tehty.

Sitten ed. Kuopan esitys, jota ajattelin kannattaa, mutta tuossa ed. Kauppila ehti sitä kannattaa: Kysehän on semmoisesta isosta periaatteellisesta jutusta, joka minusta pitäisi uskaltaa tunnustaa täällä salissa, jotta silloin kun aikanaan tämä varallisuusvero poistettiin, se oli, sanotaan, mitä minä olen ollut täällä eduskunnassa, kaikkein suurin töppäys ja pahin temppu — annetaan nyt ihan lahjaksi rahaa, ilman mitään vastapainoa, semmoisille ihmisille, jotka voivat tosi hyvin, ovat kaikkein rikkaimpia, omistavat paljon, ja sitten he itse eivät edes odottaneet sitä. Nimittäin muistan hyvin, että kun annettiin lupaus, että eduskunta tulee poistamaan sen varallisuusveron, niin kun jotain ihmistä haastateltiin telkkarissa, oliko se jo samana iltana, niin hän sanoi, että voi mahoton, en ois osannut odottaakaan, että monta miljoonaa tulee näin vaan. Voi kuvitella sitä, jotta kun he itse eivät edes uskoneet siihen, niin sitten tämä eduskunta tekee semmoisen päätöksen, (Ed. Pulliainen: Sehän tuli sitten yllätyksenä!) hötkästään tämmöinen rikkaammille.

Minusta tässä ed. Kuoppa on sinnikkäästi tapellut sen puolesta, niin kuin itsekin kyllä osin tässä — nyt ei ollut esitystä, mutta Kuopalla on esitys. Toivoisi, että eduskunta nyt tekee tämmöisen ponnen tässä, hyväksyy, että edes vuoden 2009 alusta voitaisiin tämä ottaa uudelleen käyttöön. Niille rahoille kyllä löytyy tiestön korjauksessa tai vaikka hoivatöissä ihan riittävästi käyttöä, näillekin muutamalle kymmenelle, jopa sadalle miljoonalle eurolle.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Tarkastusvaliokunnan mietintöhän on hyvin historiallinen: ensimmäinen mietintö tältä valiokunnalta.

Minä uskon ja luotan siihen, että valiokunta tulee toimimaan niitten periaatteitten mukaisesti, mistä päätös tehtiin silloin, kun valiokunta muodostettiin, enkä missään tapauksessa ole ed. Kauppilan kanssa samaa mieltä, että voisi käydä sillä tavalla kuin joissakin kaupungeissa ja kunnissa ehkä tarkastuslautakunnalle on käynyt. Jyväskylässä kyllä näin ei ole. Minun mielestäni tarkastusvaliokunnan tulee pitää korkeata profiilia, tarttua asioihin määrätietoisesti käyttäen monipuolisesti asiantuntijoita. Voisin kuvitella sillä tavalla, että tarkastusvaliokunta voisi olla eduskunnan ja hallituksen omatunto, jossa puututaan kaikkein kipeimpiin asioihin.

Puhemies! Muutaman asian otan esille tästä valiokunnan mietinnöstä ja ennen kaikkea tämän valtionhallinnon tuottavuusohjelman, johon valiokunta on kiitettävällä tavalla kiinnittänyt huomiota. Valtiovarainvaliokuntahan lähti siitä, että henkilöstön vähentämisen tulee tapahtua ennen kaikkea luonnollisen poistuman avulla ja että ohjelman toimeenpanossa on muutoinkin tärkeää noudattaa suunnitelmallista ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa, jossa lähtökohtana on virastojen kyky suoriutua myös jatkossa tehtävistään. Edelleen me totesimme valtiovarainvaliokunnan lausunnossa, että vain tällä tavalla valtionhallinto pystyy kilpailemaan uudessa tilanteessa työvoimasta ja parantamaan palvelukykyään. Edelleen todettiin se, että henkilöstön määrän väheneminen ei myöskään saa johtaa julkisen hallinnon laadun heikkenemiseen ja että henkilöstöresurssit ovat jo tällä hetkellä monin paikoin varsin niukat ja mahdollisuudet tuottavuuden lisäämiseen eri aloilla ja alueilla ovat myös hyvin erilaiset.

Hallintovaliokunta toteaa sen, että henkilöstö ja henkilöstöjärjestöt on otettava täysipainoisesti mukaan tuottavuuden kehittämistyöhön. Voi kysyä, onko tapahtunut näin. Itse olen sitä mieltä, että näin ei ole tapahtunut. Nimittäin jatkuvasti tulee henkilöstöjärjestöjen taholta kritiikkiä siitä, eri hallinnonaloilta, itse asiassa jokaiselta hallinnonalalta, että heitä ei ole otettu tähän kehittämistyöhön mukaan. Ja minun täytyy sanoa, että tämä on typerää. Kyllä henkilöstö myöskin valtionhallinnossa on voimavara. Jos aidosti halutaan tuottavuutta kehittää, niin kyllä silloin henkilöstön osaaminen ja resurssit pitää työhön ottaa mukaan. Täällä todetaan se, että tuottavuusohjelman henkilöstövähennykset eivät voi perustua kaavamaiseen matemaattiseen laskentamalliin, koska mahdollisuudet tuottavuuden kohot-tamiseen ovat eri aloilla ja alueilla erilaiset. Tarkastusvaliokunnan lausuma on ihan tyydyttävä. Itse olisin jopa toivonut, että se olisi voinut olla vieläkin tiukempi, mutta joka tapauksessa kiitettävällä tavalla valiokunta tähän hyvin keskeiseen asiaan ja myöskin ongelmaan on ottanut kantaa.

Minulla on käytettävissä tämän Vanhasen kakkoshallituksen, porvarihallituksen, talouspoliittisen ministerivaliokunnan valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa koskeva pöytäkirja, ja tämä on karmeata luettavaa, tämä on karmeata luettavaa. Nimittäin täällä todetaan se, että ministeriöiden tulee varmistaa, että niiden hallinnonalalla toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä siten, että henkilöstövuosien vähenemä mukaan lukien jo toteutettu väheneminen on vuoteen 2011 mennessä seuraava: noin 10 000 ihmistä. Noin 10 000 ihmistä! Suurimmat vähennykset tapahtuvat muun muassa puolustusministeriön, opetusministeriön jnp. aloilla.

Miten tätä käytännössä tehdään? Siis tätä tuottavuusohjelmaa ollaan viemässä jo nyt hallituksen toimesta pakottaen ministeriöt ja ministerit toimimaan, ministeriöissä toimivat ihmiset, siihen suuntaan, että tuottavuus haetaan henkilöstöä vähentämällä. Eihän tämä ollut tarkoitus, ei ainakaan silloin, kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa ja tuottavuusohjelma käynnistettiin. Mutta näyttää siltä, että porvarihallituksen tarkoitus on näin tämä asia viedä eteenpäin, ja se on lyhytnäköistä ja kerta kaikkiaan uskomatonta. Minulla on tuore tieto siitä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen osalta, kun täällä todetaan se, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämistä nopeutetaan vähentämällä omaa palvelutuotantoa noin 220 henkilötyövuotta vuoteen 2009 mennessä, mikä tarkoittaa siis ensi vuotta. Tiedän sen, että nyt on käskytetty rakennuslaitoksen johtoa sillä tavalla, että tämä hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan tekemä periaatepäätös toteutetaan mahdollisimman nopeasti siten, että rakennuslaitoksen vajaasta 400 siivoojasta ollaan vähentämästä 220 siivoojaa ulkoistamalla niitä toimintoja. Eihän se näin voi olla.

Väitän myöskin, että kun näitä ulkoistamis- ja yksityistämis- ja henkilöstön vähentämistoimenpiteitä on tehty, niin tietyissä toimissa ja hallinnonaloilla se on vain lisännyt kustannuksia. Ja tämä on se asia, mihin minä toivon tarkastusvaliokunnan vielä tarkemmin puuttuvan. Ei tuottavuutta ja tuottavuuden kehittämistoimenpiteitä voi viedä sillä tavalla eteenpäin kuin tässä hallituksen periaatepäätöksessä tehdään.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta tekee todella tärkeää työtä, sen kertoo jo tämä meidän mietintömmekin, jossa kerrotaan, että tilinpäätöskertomus käsittää kolme osaa, jossa on yhteensä 543 sivua. Voi kuvitella vaan, mikä kahlaaminen siinä on, kun käydään budjettia läpi tavallaan toimintojen kautta tämän tarkastusvaliokunnan toimesta. Se on tärkeää työtä, ja valiokunta tekee hyvää työtä. Sen tulee saada sille kuuluva arvostus, ja niinhän se saakin sen varmasti. Mutta tämän valiokunnan toimintatapa tulee sitten meille tutuksi, kun valiokunta on nyt aloittanut toimintansa ja pää-semme näkemään, mitenkä tämä työ käytännössä sujuu.

Kun täällä puhuttiin valtionhallinnon tuottavuudesta, sen tilasta ja mittaamisesta, niin tämähän on äärettömän vaikea asia, mitenkä tuottavuutta mitataan. Mielestäni keskeistä on se, että laatu ja tuloksellisuus ovat hyviä, ja tähän tietenkin vaikuttaa myös palvelu. Jos ihminen saa hyvää palvelua esimerkiksi, kun virastossa asioi, niin saattaa olla, että asia selkenee yhdellä yhteydenotolla. Jos taas ei pysty kommunikoimaan kunnolla ja selittämään asiaa selkeästi, niin voi olla, että kun asia ei tule selväksi, niin ihminen ottaa sitten toisen kerran taikka muihin tahoihin yhteyttä, koska asia ei ole selvennyt. Kunnon kommunikaation kautta olisi saattanut olla, että asia olisi selvinnyt jo yhdellä yhteydenotolla. Tämä liittyy mielestäni hyvin läheisesti tähän ed. Laitisen mainitsemaan seikkaan, että henkilöstön asema ja arvo tulee nähdä ja siitä henkilöstöstä tulee pitää hyvää huolta.

Mielestäni keskeistä on, niin kuin valtiovarainvaliokunta jo 2005 ja 2006 on sanonut, että henkilöstön vähentämisen tulee tapahtua luonnollisen poistuman avulla, jolloinka kun ihmiset jäävät eläkkeelle, niin sitä myöten väki virastoissa vähenee. On myös noudatettava hyvää ja suunnitelmallista henkilöstöpolitiikkaa, että saadaan myös uusia työntekijöitä sitten tänne valtionhallintoon ylipäätänsä, koska näyttää olevan niin, että valtionhallintokin menettää työntekijöitä, kun työntekijöistä on kilpailemassa yksityisiä tahoja, jotka voivat antaa haasteita ja ehkä parempaa palkkaakin henkilöille.

Tarkastusvaliokunta on ottanut esille lakivaliokunnan lausunnon tässä ja toteaa, että "Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on jo useassa ta- pauksessa katsonut Suomen rikkoneen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräystä, koska oikeudenkäynti on kestänyt kohtuuttoman pitkään". Tämä mielestäni pitää ottaa vakavasti ja tästä pitää pitää huolta, että saadaan asiat semmoiseen malliin, että ne kestävät kriittisen tarkastelun.

Tähän läheisesti liittyy myös valitusten käsittely. Mielestäni oikeuslaitoksille on annettava riittävästi resursseja, että valituksia voidaan käsitellä nopeasti, mutta kun lausuntoja joudutaan asiantuntijoilta pyytämään, niin sehän tietenkin hidastaa valitusten käsittelyä. Se täytyy tietenkin ymmärtää.

Kun puhutaan henkilöstöstä ja osaamisesta, niin ympäristöministeriön hallinnonala on mielestäni ihan yksi keskeisimmistä kohteista, missä pitää olla osaavaa henkilöstöä ja vankkaa tietopohjaa, koska siellä ollaan tekemisissä tärkeiden arvojen kanssa, joihin kuuluu muun muassa puhdas suomalainen ympäristö, ja sen arvo varmasti nyt tämän ilmastokeskustelun ja energiakeskustelun yhteydessä tullaan yhä enemmän ymmärtämään. Itämeri-keskustelu on myös herättänyt ihmiset tajuamaan ympäristön ja vesistöjen arvon, vaikka itsestäänselvää se varmasti suomalaisille on ollut aina.

Sitten muutama sana yliopistoista. On surullista lukea, että sivistysvaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että opiskelijamäärä opettajaa kohti on Suomessa huono. Suomen suhdeluku, siis opettaja—opiskelija-suhdeluku, on eräissä vertailuissa Suomessa lähes 20, kun se kansainvälisissä huippuyliopistoissa on jopa alle 10. Tämä kyllä pitää ottaa myös vakavasti. Nyt kun huippuyliopistoja ollaan luomassa, niin on pidettävä kirkkaana mielessä, mikä tekee huippuyliopiston, ei pelkästään raha vaan osaaminen. Täytyy myös sanoa, ainakin ymmärsin näin, että Oxfordissa ei ole pelkästään pääsytutkinnot ja pienet ryhmät, vaan siellä on monia muita kriteerejä, joilla tämä opiskelija-aines sinne valitaan, ja se on molemminpuolista yhteistyötä. Siellä sitoudutaan, niin opiskelijat kuin opettajatkin, tuloksen tekemiseen eli hyvään tutkimukseen ja hyvään opiskeluun. Siitä voi lukea lisää täältä tekstistä.

Liikenteestä voisi kertoa perusradanpidosta ja tieverkosta. Paineet liikennepoliittista selontekoa kohtaan tuntuvat olevan hurjat.

Puolustusmateriaalihankinnoista täällä on myös mainittu, muun muassa nämä surullisen kuuluisat helikopterit, joita on tilattu mutta ei ole vielä saatu. Siitä varmasti saamme selvityksen, mikä siellä tökkii, lähiaikoina. Puolustusmateriaalin hankinta kallistuu nopeasti, ja sehän on haaste kaikille maille ympäri Eurooppaa.

Mutta sitten kun puhutaan vanhustenhuollosta, niin toivon, että hallitus todella selvittää mahdollisuudet siirtää omaishoidontuki Kelalle ja tämä tapahtuisi mahdollisimman pian, koska teksti, mitä tämä mietintö kertoo vanhustenhoidosta ja omaishoidosta, on sen suuntaista, että toivon, että näissä seikoissa pystytään etenemään nopeasti, että voimme turvata omaishoitajien aseman, koska heitä on huomattavasti enemmän kuin omaishoidon tuen saajia on. Vanhusten avopalvelut ja kotiapu ovat selkeästi vähentyneet, mikä on mielestäni myös erittäin huolestuttavaa. Mutta mitenkä me tarjoamme palvelut, se on se ongelma. Meillä on pulaa ammattitaitoisesta väestä. Se näkyy jokapäiväisessä elämässä jo tänä päivänä, ja siihen on kerta kaikkiaan vaan löydettävä ratkaisuja. Ne saattavat todella tuoda meidän toimintatapoihimme uudistuksia, jotka voivat olla ihan myönteisiäkin.

Yksi keskeinen seikka on, kun puhutaan henkilöstöpolitiikasta, koulujen tilanne, mistä saa päivittäin palautetta. Siellä pitäisi opettajille pystyä takaamaan sellaiset työolosuhteet, että opetusryhmät ovat riittävän pienet ja se olisi inhimillistä niin oppilaille, vanhemmille kuin sitten tietenkin opettajille. Sillä lailla me saisimme sinne yliopistoon taikka eri ammatteihin osaavia, tasapainoisia nuoria.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Ihan lyhyesti lopuksi. Mielestäni tämä keskustelu oli rohkaiseva, koska eri eduskuntaryhmien toimesta kuitenkin nähtiin, että on tärkeää, että meillä on eduskunnassa toimiva parlamentaarinen taloudellinen valvontajärjestelmä tämän uuden lautakunnan muodossa, joka rakentaa kiinteän yhteyden Valtiontalouden tarkastusvirastoon ja pystyy hyödyntämään sen asiantuntemusta reaaliaikaisesti, siis nopeammin kuin mihin me olemme tässä parlamentaarisessa valvonnassa tottuneet.

Tässä keskustelussa haluan kahteen asiaan vielä kiinnittää huomiota. Toinen on tämä tuottavuusohjelma. Se ei voi olla henkilöstön vähentämisohjelma, vaan siinä täytyy tämän yhteiskunnan palvelukyvyn ja laadun tulla yhdeksi keskeiseksi mittariksi, kun tuottavuutta tulevaisuudessa arvioidaan. On tietenkin itsestäänselvää, että henkilöstön mukaanottaminen näiden tuottavuusohjelmien rakentamiseen on ihan ratkaisevaa, koska näitä tuottavuuden parantamistoimia ei voida tehdä millään pakkolailla eikä käskytyksellä. Tämä on joukkuepeliä.

Sitten tämä laatu- ja informaatio-ohjaus. Onko se riittävä väline vanhustenhuollossa, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä, sosiaalipalveluissa, sitä täytyy meidän pohtia suhteessa normiohjaukseen, onko riittävä tämä laatu- ja informaatio-ohjaus, tarvitaanko voimakkaampi asete joidenkin palvelujen turvaamisessa.

Lopuksi, puhemies, haluan todeta vain sen, että tärkeää on, että valiokunta kehittyy eduskunnan puolustajaksi. Siis parlamentaarisessa järjestelmässä on oleellista, että sitä, mitä eduskunta päättää, sitten toimeenpanevat poliittiset elimet toteuttavat. Tässä suhteessa on tärkeää, että me tuomme näitä tarkastushavaintoja eduskunnan tietoon reaaliaikaisesti. Tämä valiokunta ei voi alkaa tehdä operatiivisia päätöksiä ongelmien korjaamiseksi, vaan se voi tuoda ja sen pitää tuoda näkyviin niitä ongelmia, joita poliittisessa päätöksenteossa ja meidän hallinnossamme esiintyy.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! En malta olla käyttämättä vielä puheenvuoroa, koska tämän kertomuksen sisältö on niin tärkeä, se mitä ed. Ahde sanoi, ajankohtainen seuraaminen, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, eli eduskunnan toiminnan valvominen ja demokratian toimimisen näyttäminen. Kun tehoja vaaditaan lisää, niin se pelkästään ei voi olla sitä, että ulkoistetaan ja yksityistetään. Erään asian — en ole yleensä sortunut tähän — haluan nyt sanoa ja haluan saada sen pöytäkirjaan. Muistan, kun olin 90-luvun alussa Puolustusvoimien palkkalistoilla ja palveluksessa, silloin kun en ollut vielä eduskunnassa ollut, ja toimin muistaakseni silloin Hämeen rykmentin sotilaslääkärinä — se taisi olla nimike siihen aikaan — ja tein työterveyskertomuksen, johonka laitoin lauseen "henkilöstö on tärkein voimavara". Myöhemmin, kun vierailin rykmentissä, siellä ollut komentaja totesi, että se on hyvä lause, ja se oli minun työterveyskertomuksestani, ja se jäi elämään. Siitä tuli ihan valtakunnallinen projekti Puolustusvoimissa, kuinka henkilöstö on huomioitava ja pidettävä sitä niin sanotusti hyvänä. Haluan omalta osaltani olla tekemässä parhaani sen eteen, että valtionhallinnon ja julkisen sektorin työntekijöitä kohdellaan mahdollisimman hyvin.

Keskustelu päättyi.