Täysistunnon pöytäkirja 85/2007 vp

PTK 85/2007 vp

85. TORSTAINA 22. MARRASKUUTA 2007 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

6) Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta

 

Toimi Kankaanniemi /kd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Vuosi sitten eduskunta käsitteli kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain ja hyväksyi sen, yksimielisesti kylläkin, ja sen 5 §:ään tuli määräys tästä perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen tehtävät järjestävästä yhteistoiminta-alueesta tai kunnasta, ja siltä osin edellytetään noin 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Ministerit ovat todenneet, että noin 10 prosentin jousto tässä voitaisiin hyväksyä, eli noin 18 000 asukkaan alue silloin riittäisi alueeksi, jolla voidaan järjestää lain mukaan nämä palvelut, jotka ovat niitä kaikkein tärkeimpiä kunnallisia peruspalveluita.

Tämä jäykkä pykälä on aiheuttanut jo nyt suuria ongelmia noin 10—15 alueella koko maassa tai lähinnä Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomea ja saaristoalueita ja kielellisesti kaksijakoisia alueita koskevat poikkeusmomentit on tässä laissa, sen 5 §:ssä, mutta muilta osin tämä on erittäin jäykkä. Esimerkiksi pohjoisessa Keski-Suomessa on Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan muodostama kiinteä kuntapari, jonka kunnat ovat järjestäneet nämä peruspalvelut yhdessä ja varsin onnistuneesti. Siinä ei ole muita kuntia, ja näiden kahden kunnan yhteinen asukasmäärä on noin 12 000. Nyt ne ovat lähestyneet monta kertaa valtioneuvostoa, ministeriötä, siinä mielessä, että voisivat säilyttää tuon hyvin alkaneen, pari kolme vuotta kestäneen mallinsa eikä niiden tarvitsisi lähteä etsimään kumppaneita lääninrajan tai maakuntarajan takaa, kun oman maakunnan puolelta ei kumppania löydy, mutta vastaanotto ministeriön puolella on ollut aika kylmä. Laki on laki: 20 000 on lähtökohta, ja on vain hyvin pieni joustovara.

Olen tästä asiasta tehnyt lakialoitteen, jossa esitän, että tuo raja pudotettaisiin 12 000:een erityisin perustein, ja perusteena voisi olla muun muassa tällainen kiinteä yhteistyö, joka kunnilla on perinteisesti ollut ja josta on hyvät kokemukset, mutta väestömäärä ei riitä tämän lain säännökseen. Näin voitaisiin joustaa järkevästi niitten todella tärkeiden palveluiden järjestämisessä, jotka tässä ovat kysymyksessä.

Toivon, että valiokunta tämän lakialoitteen käsittelisi ja ratkaisisi hyvin nopeasti sen takia, että valtioneuvosto joutuu jo joulukuussa ottamaan kantaa kuntien suunnitelmiin tältä osin ja antamaan näille kunnille, jotka eivät täytä tätä lain säännöstä, uhkia, että niitten on pakko alistua tämän pakkolain alaisiksi. Tämä ei ole viisasta mielestäni, vaan toivoisin, että vaikka sellainen jousto ja pääsääntö pysyisivät ennallaan, otettaisiin tällaiset tietyt erityisperusteet huomioon ja silloin voitaisiin joustaa lain nojalla yksiselitteisesti.

Herra puhemies! Pääministeri Vanhanen ollessaan vielä rivikansanedustajana viisi vuotta sitten syyskuussa 2002 välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajana — aihe oli välikysymyksessä "kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen terveydenhuollossa" — totesi ensimmäisen allekirjoittajan puheessaan muun muassa näin: "Me emme ole suuruuden ekonomian kannattajia, kun puhutaan ihmisten palveluista. Suuruuden ekonomian sijasta puhumme mieluummin pienuuden läheisyydestä."

Herra puhemies! Tässä lakialoitteessa on kysymys pääministerin tuolloin mainitsemasta pienuuden läheisyydestä eikä siitä suuruuden ihannoinnista, joka nyt on liiaksi vallalla. Suomessa on erilaisia alueita, erilaisia seutuja, ja näin jäykkä järjestelmä, mikä tähän lakiin tuli, on kohtuuton ja johtaa erittäin huonoihin lopputuloksiin.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että ed. Kankaanniemi on taas osoittanut olevansa aloitteellinen ja hyvä alueensa edunvalvoja. Voisi sanoa, että tämäkin lakialoite osoittaa esimerkillistä toimintaa alueen edunvalvonnassa, ja tämmöistä toimeliaisuutta voi osoittaa vain, jos on pitkäaikainen kokemus eduskunnasta ja asioitten hoidosta.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kiitän näistä kauniista sanoista ed. Nurmea. Totean, että näitä alueita tai seutuja on toistakymmentä koko maassa, vähintään, voi olla enemmänkin, ja niitä on eri maakunnissa. Tiedän, että Pohjois-Savossa on, mutta myös eteläisessä Suomessa. Todennäköisesti on myös ed. Nurmen kotivaalipiirissä, jossa oli eräästä kunnasta ed. Rehulan kanssa juuri puhetta. Jos tätä lakia toteutetaan niin kuin laki on kirjoitettu, se johtaa kyllä ikäviin konflikteihin kuntien kesken, kun niitä ruvetaan pakolla ajamaan sellaisiin järjestelyihin, jotka eivät ole luontevia. Joissakin kohdin on pakko mennä tiukkoihin määräyksiin, mutta ei järjen käyttö saa olla kielletty lainkaan pohjalta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! En halua pitkittää keskustelua, mutta tämä asia on todella tärkeä, koska juuri eilen viimeksi ollessani Tammelassa kuulin ei nyt ihan Paras-hankkeesta mutta esimerkiksi suurkuntien tuomasta probleemasta, joka tulee sitten mukana, kun ruvetaan valitsemaan valtuustoja: jos kunta on kovin suuri, niin kuinka laita-alueitten edustavuus voidaan sitten vaalipiirin reunoilla taata. Vastaavanlaisesta asiastahan tässäkin on kysymys. Tämä on tullut ainakin allekirjoittaneelle perin selväksi niinä kahdeksana vuotena, kun hallinto- ja tarkastusjaostossa kuntataloutta on saanut seurata, ja tilanne on todella vaikea.

Kuten jo edellisessä puheenvuorossani toisen asian kohdalla mainitsin, niin olemme isojen haasteiden edessä. Uskon, että suomalaisella sisulla ja osaamisella pystymme ne ratkaisemaan, mutta joustavuutta se vaatii eikä hirttäytymistä tiettyihin lukuihin. Toivon, että pystytään neuvottelemaan toimiva ja järkevä tulos.

Keskustelu päättyi.