Täysistunnon pöytäkirja 85/2008 vp

PTK 85/2008 vp

85. TORSTAINA 2. LOKAKUUTA 2008 kello 16.01

Tarkistamaton versio 2.0

6) Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 3 luvun 30 ja 34 §:n ja kirjanpitolain 5 luvun 2 §:n muuttamisesta

 

Sanna Perkiö /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Töitä taiteilijoille ja taidetta työpaikoille on ollut työotsikkona, kun olen tehnyt kaksi aloitetta koskien taidemarkkinoiden vahvistamista ja taiteilijoiden työmahdollisuuksien lisäämistä. Suomalainen nykykuvataide on erittäin korkeatasoista ja kansainvälisesti palkittua. Meillä on suuri määrä kyvykkäitä kuvataiteilijoita ja paljon alan koulutusta. Kotimarkkinoiden vahvistaminen on tärkeä tavoite, jotta suomalaisten taiteilijoiden kansainväliselle menestykselle voidaan luoda perusta. Tarvitaan siis vahva kotimarkkina, niin kuin muillakin tuotannon aloilla taikka elinkeinon aloilla. Vasta sen jälkeen kansainvälistyminen on toden teolla mahdollista.

Olen halunnut myös tehdä nämä aloitteet siksi, että Kiasmalla on juhlavuosi tänä vuonna. Kiasma on ollut kymmenen vuotta toiminnassa ja tehnyt arvokasta työtä nykykuvataiteen hyväksi Suomessa. Lakialoitteet perustuvat Tanskassa kehitettyyn malliin, jossa verojärjestelmää muuttamalla saadaan virkistettyä taidekauppaa, taiteen myyntiä. Yritykset saavat ostamistaan nykytaideteoksista verovähennyksen, ja avainsana tässä on nimenomaan ensimyynti; ei mistä tahansa taideteoksesta vaan nimenomaan tuottavassa elämänvaiheessa olevan taitelijan teoksesta, joka on ensimyynnissä taiteilijalta tai välittäjältä, usein galleristien kautta, ostettu.

Tästä lakialoitteesta syntyy hyötyjä kuvataiteilijoille, yhteiskunnalle, galleristeille ja yrityksille. Mahdollisuudet harjoittaa omaa elinkeinoa paranevat tarkoituksenmukaisella tavalla. Kuvataiteilijoiden toimeentulo paranee ja työolosuhteet vakiintuvat. Tunnettuus lisääntyy ja teokset leviävät laajemmalle. Kun ne leviävät laajemmalle, niin silloin taas se lisää myyntiä ja näin tulee taide tunnetuksi. Yhteiskunnalle tästä tulee hyötyjä siten, että kuvataidekauppa lisääntyy ja sitä kautta tulee myös verotuloja yksinkertaisesti. Tämä vahvistaa suomalaista kulttuuria ja kulttuurivientiä. Se kannustaa yrityksiä ja yksityishenkilöitäkin yleishyödylliseen kulttuurityöhön. Sosiaalituen tarve kuvataiteilijoiden parissa vähenee. Kun verrataan eri taiteenaloja, niin kuvataiteilijoiden tulotaso on alhaisimmasta päästä. Eli todellakin myyntiä pitäisi saada aikaiseksi. Myös alalle koulutetut sijoittuvat paremmin koulutustaan vastaavaan ammattiin. Galleristit ovat erittäin tärkeitä myyntiagentteja taiteilijoille, ja heidän edellytykset toimia myynti- ja markkinointiagentteina paranevat, kun se markkina kasvaa. Ammattimaisuus taiteen myynnissä lisääntyy, jolloin se myös vahvistaa edelleen alaa. Kuvataiteen kansainvälistyminen ja vienti vahvistuvat, kun parhaiden gallerioiden mahdollisuudet kansainväliseen toimintaan paranevat.

Tämä tuo iloa työpaikoille. Lakialoitteessa esitetään kuvataiteen kohtelua ensimyynnin piiristä hankinnan tehneen yrityksen kirjanpidossa ja verotuksessa niin, että kuvataideteos on huonekalujen ja muun sisustusdesignin tavoin verovähennyskelpoinen, kun se ostetaan yrityksen toimitiloihin. Ei siis mihin tahansa. Taideteoksen ollessa osa rakennusta tai sen välitöntä ympäristöä verovähennys suoritetaan kuten rakennuksilla. Tätä verovähennystä ei voi saada, jos tekijä on sukua tai muulla tavoin läheisessä suhteessa yrityksen omistajaan. Myöskään kotitoimisto tai yrityksen omistama asuinkiinteistö ei ole sellainen paikka, johon tämmöisen teoksen voi sitten sijoittaa, vaan nimenomaan työpaikoille taidetta lisää. Hyödyt yrityksille ovat sellaiset, että se kannustaa yrityksiä taiteen hankintaan osaksi toimitilojen visuaalista ilmettä, viihtyvyyttä työpaikoilla. Se lisääntyy taideteosten kautta. Se vaikuttaa yritysten henkilöstön työhyvinvointiin sekä työssäjaksamiseen. Mahdollisuus osallistua myös sitten tähän kulttuurityöhön yrityksinä näin ollen paranee.

Nämä kaksi aloitetta ovat saaneet erittäin myönteisen vastaanoton taidekentässä. Taide-elinkeinot eri puolilta — galleristit, taiteilijat, taiteilijajärjestöt, museot — ovat olleet kovin iloisia, että tämä aloite on nyt täällä eduskunnassa keskusteltavana. Toivon, että valtiovaroissa suhtaudutaan myönteisesti ja saamme verojärjestelmää muutettua taiteelle edullisempaan suuntaan.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Nämä molemmat ed. Perkiön lakialoitteet ovat oikein hyviä ja tervetulleita. Näiden tavoitteenahan on lisätä nimenomaan kuvataiteen ensimyyntiä, ja se on hyvä tavoite monestakin näkökulmasta. Näillä esityksillä vahvistetaan kuvataiteen asemaa kannustamalla yrityksiä kuvataiteen hankintoihin, ja esitetyillä muutoksilla parannetaan erityisesti kuvataiteilijoiden asemaa ja heidän toimeentuloaan. Muutoinkin yhteiskunnassamme on tärkeää käydä keskustelua taide-elinkeinojen vahvistamisesta ja laajemminkin kulttuurin merkityksestä koko yhteiskunnallemme ja hyvinvoinnillemme.

Taiteilijoiden taloudellinen tilanne on usein haastava, ja heidän tulotasonsa on ollut, kuten kuulimme, laskusuunnassa verrattuna muihin kansalaisiin. Kuitenkin samanaikaisesti meillä koulutetaan taiteilijoita enemmän kuin koskaan, ja heille tulisi turvata paremmat mahdollisuudet ansaita työllään oma toimeentulonsa. Erityisen vaikeassa asemassa ovat nuoret taiteilijat, jotka eivät ole vielä vakiinnuttaneet asemaansa. Apurahat eivät yksin elätä, ja kaikin keinoin tulisi taideteosten myyntiä pyrkiä edistämään.

Hallitus on jo ensi vuoden talousarviossaan ryhtynyt parantamaan apurahansaajien sosiaaliturvaa, ja tämä on erittäin hyvä toimenpide, mutta muitakin toimenpiteitä tarvitaan.

Ed. Perkiö mainitsi galleriat jo esittelypuheenvuorossaan, ja gallerioille tällä aloitteella olisi hyvin suuri merkitys. Galleriat tekevät tärkeätä työtä eri puolilla Suomea ja toimivat taiteen myynnissä eräänlaisena matalan kynnyksen palveluntarjoajina, ja heidän toimintaansa olisi tälläkin keinoin hyvä vakiinnuttaa ja parantaa heidän toimintaedellytyksiään.

Tämänhetkisen verokohtelun mukaan kuvataiteilijat ovat muihin kädentaitajiin verrattuna heikommassa asemassa. Yritys voi hankkia esimerkiksi tiloihinsa huonekaluja ja sisustusdesignia ja vähentää ne verotuksessaan mutta ei kuvataideteosta. Mielestäni kuvataiteilijoille on luotava realistiset mahdollisuudet elättää itsensä nimenomaan sillä työllä, johon he ovat koulutuksen saaneet. Olen ymmärtänyt, että Tanskassa vastaavanlainen malli on toiminut hyvin ja lisännyt siellä kuvataiteen myyntiä ja vaikuttanut taiteilijoiden toimeentuloon positiivisesti.

Toivon, että tämä ensimmäinen aloite etenee myötätuulessa täällä eduskunnassa, samoin myöskin tämä toinen ed. Perkiön aloite, jonka tavoitteena on nimenomaan edistää yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kartuttamaan nykytaiteen kokoelmia. Tästä hyötyisivät museot eri puolilla Suomea, koska valtion kuvataidemäärärahoilla ei ole välttämättä mahdollista kartuttaa nimenomaan nykytaiteen kokoelmia riittävästi ja tämän lahjoitusvähennyksen avulla voitaisiin parantaa nykytaiteen kokoelmia sekä muutenkin museoiden rahoitusta.

Pidän näitä molempia ed. Perkiön aloitteita oikein kannatettavina, ja ne edistävät suomalaista kulttuurielämää ja kuvataiteita kaiken kaikkiaan.

Tommy Tabermann /sd:

Herra puhemies! Tämä ed. Perkiön esitys on mitä mainioin ja tervetullein. Ne viestit, jotka minä olen saanut kuvataiteilijoilta, kertovat, että tämä on sellainen odotettu pieni pisara lisää. Tämähän ei ratkaise taiteilijoiden toimeentuloa sinänsä, koska yrityksillä tuskin on tässä taloudellisessa tilanteessa, mikä nyt on, kovinkaan suurta laajaa innostusta ostaa taidetta ja silloin on tapana ostajilla myös keskittyä muutamiin huippunimiin, mutta kuitenkin tämä on erittäin hyvä aloite.

Yhteen asiaan kiinnittäisin huomiota, nimittäin tähän kuvataiteen käsitteeseen. Nythän kuvataiteen käsite on laajentunut viime vuosina aika lailla siitä perinteisestä taulusta tai veistoksesta tai grafiikanlehdestä: on valotaidetta, on installaatioita, on videotaidetta. Nimenomaan ehkä olisi syytä tässä aloitteessa tarkentaa sitä, että myöskin nämä todella sitten ovat tämän lain piirissä, koska kun puhutaan viihtyvyydestä työpaikoilla — sitä on ennen kaikkea Ruotsissa aika lailla tutkittu — niin taiteen terveysvaikutus työpaikalla on kiistaton. Esimerkiksi Ruotsissa on kokeiltu installaation kaltaisia elämyshuoneita, joissa käytetään videotaiteen ja äänitaiteen keinoja yhdistettynä, joissa ihmiset voivat käydä kuuntelemassa puron solinaa ja katsomassa metsää, ja sekin on taideteos. Ehkä olisi syytä tarkentaa tässä sitä, että tämäkin olisi meillä mahdollista.

Sitten vielä toinen asia, semmoinen pieni, pieni huomio. Meillähän on hyvin kirjava tämä kuvataiteen koulutus. Joka niemen notkelmassa on nykyään jonkinlainen entinen kansankorkeakoulu, jossa tätä alaa opetetaan. Olisiko kuitenkin syytä katsoa, että olisi jonkinlainen laatukriteeri, esimerkiksi vaikkapa niin, että ne taiteilijat, jotka ovat tämän oston piirissä, olisivat alansa liittojen jäseniä, mikä on jonkinlainen semmoinen laatukriteeri?

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Budjetissamme on merkintöjä siitä, että tieteentekijöiden ja taiteilijoiden sosiaaliturvaa tullaan parantamaan. Sen lisäksi meillä on käynnissä kulttuurivientiohjelma vuodelle 2011 saakka, jolloin kaikenlaiseen kulttuurin kansainvälistämiseen tullaan tekemään panostuksia. Nämä molemmat ed. Perkiön aloitteet tukevat valtavan hyvin sitä suuntaa, mihin Suomessa nyt ollaan menossa. Mielestäni on huono asia, että meidän pitäisi peräänkuuluttaa prosenttiperiaatetta julkisessa rakentamisessa, ja se ei ole toteutunut. Ehkä tämäkin olisi mahdollistamassa sitä, että yritykset voisivat ostaa niitä tauluja kuvataiteilijoilta.

Ed. Tabermann viittasi hyvinvointiin. Keskustelimme siitä jo aiemmin Tekesin ja Tykesin kohdallakin, kuinka suuri merkitys sillä on työntekijöille ja yrityksen tulokselle. Myös se, että kuvataidelajien kirjo on varsin monimuotoinen, ehkä olisi syytä todellakin ottaa huomioon tässä aloitteessa. Ed. Tabermann viittasi tutkimustuloksiin Ruotsista. Voin todellakin todistaa tämän 11 vuotta Teliassa olleena, että siellä todellakin taide on osa työhyvinvointia.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Rohkenen myös käyttää puheenvuoron näistä molemmista ed. Perkiön tekemistä aloitteista, joista toinen koskee sitä, että yritys voi vähentää hankkimansa taideteoksen verotuksessaan ja taas sen lahjoittaja voi vähentää verotuksessaan tekemänsä lahjoituksen, näin karkeasti sanoen. Valitan sitä, että ajanpuutteen vuoksi vasta tänään olemme saaneet tietää näistä lakialoitteista, jotenka en ole pystynyt keräämään kaikkea sitä sanottavaa, mitä haluaisin sanoa tässä puheenvuorossa, mutta sanon ainakin muutaman asian, koska koen kuvataiteen erittäin tärkeänä.

Ensinnäkin suomalainen kuvataide on ollut jo vuosikausia korkeatasoista (Ed. Pulliainen: Satoja vuosia!) — nimenomaan satoja vuosia. — En halua nyt lyödä lukkoon kovin tarkkaan vuosia enkä myöskään haluaisi sanoa nimiäkään, koska silloin helposti teen väkivaltaa joillekin, jotka jäävät nimeämättä tai ovat vuosilukujen ulkopuolella. Uhmaan kuitenkin tätä samaa lausetta sillä, että haluan erikseen tuoda julki semmoisia nimiä kuin Helene Schjerfbeck, Pekka Halonen, Gallen-Kallela, Snellman, Cederström, Vionoja, Oja, Augustson ja Susi. Kyllä näitä löytyy ihan näin lonkalta monta, ja monta muutakin, mutta tässä nyt muutamia, jotka varmasti kansainvälisestikin ovat jo nousseet tietoisuuteen.

Nämä molemmat aloitteet tukevat yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä, siis niin yritystoimintaa, kun ajatellaan jotakin yritystä esimerkiksi, jonkun sisustusfirman taikka tavallisen autokaupan tai jonkun muun yrityksen hankkimaa taideteosta, kuin myös sitä yritteliäisyyttä, että taidemaalari itse on työssään aktiivinen.

Koen kuvataiteen myös siksi tärkeänä, että Lahdessa toimii erittäin tasokas Lahden muotoiluinstituutti ja yleensäkin Lahden alueen taidetoiminta on kovin korkeatasoista. Esimerkiksi Galleria Nuovo on toiminut nykytaiteen puolesta työntekijänä jo vuosikymmeniä ollen siinä erittäin korkeatasoinen, oma-aloitteinen ja tasokas.

Ed. Tabermannille haluaisin sanoa, että suunta puheessanne on aivan oikea. On myös sellaisia tutkimuksia, että ihmiset paranevat paljon nopeammin, kun he katsovat luontomaisemaa kuin tavallista kaupunkimaisemaa, eli kyllä luonto on meidän suurin taideteoksemme, ja sieltä monet taiteilijat myös ammentavat esikuvansa ja voimansa.

Kun puhuitte laatukriteereistä, niin yksi laatukriteeri voisi olla matrikkelitaiteilijat. Katson, että kauneus on arvo sinänsä, mutta se on myös jokaisen meidän katsojan silmissä, kuka minkin kokee kauniiksi. Pääasia kuitenkin on, että kuvataidetta tuetaan, ja tasokasta kuvataidetta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! On tosi upea asia, että olen kerrankin ed. Perkiön kanssa samaa mieltä. Se on hyvin merkittävä tapahtuma tämän eduskuntakauden aikana. Yleensä olemme aina eri mieltä, vaikka hallituksessa nyt yritämme jollakin tavalla keplotella.

Nämä aloitteet ovat todella paikallaan olevia. Tässä lähinnä kiinnostaa se puoli, että nämä pitäisi saada realisoitua ihan todella lainsäädännöksi. Tässä katsannossa, kun ajattelee, mitä argumentteja voisi käyttää näitten ikään kuin realisoitumista vastaan, niin siihen tavallaan ed. Tabermann vastasi, antoi välineen. Se väline on se, että pitäisi olla noteerattu taiteilija elikkä että kun nuorikin taiteilija tulee noteeratuksi, niin kuin täällä ed. Nurmi sanoi, matrikkelitaiteilijaksi, se antaa sellaisen vakuutuksen laadusta, että sen vaatimuksen taikka lisäyksen tekeminen tähän kokonaisuuteen saattaisi saada myöskin valtiovarainministeriön taholta suosiollisen hyväksynnän.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Perkiön molemmat lakialoitteet ovat erittäin hyviä. Hän myös esitteli ne hienosti, sanoisinko viehkosti. Edelleenkin toteaisin tähän, mitä ed. Nurmi täällä ennen poistumistaan totesi: todella luonto on, kuten hän sanoi, suurin taideteoksemme. Valitettavasti sitä koko ajan tuhotaan. Totean tässä tämän päivän uutisen, koska se nyt tavallaan tähän liittyy, että puolet Euroopan linnuista katsotaan tuhoutuneen tässä 10—15 vuoden aikana, siis hävinneen, juuri tämän globaalin luonnon tuhoutumisen ja tuhoamisen, siis aktiivisen tuhoamisen, vuoksi.

Mutta, puhemies, tämä on hyvä toimi, mitä ed. Perkiö on tehnyt, ja todella vain onnea sille, että valtiovarainvaliokunta ottaa tämän työn, mitä hän on tehnyt, tosissaan ja vie nämä lakialoitteet eteenpäin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Perkiön aloitteet ovat ihan ok. En sinällään lähde arvioimaan näiden vaikutuksia enkä muuta, mutta olen sitä mieltä, jotta on hyvä, että selvitetään, ovatko nämä millä tavalla nopeasti toteutettavissa, ja tietysti kaikki kustannusvaikutukset siinä sivussa.

Mutta itse tähän ongelmatiikkaan. Tässä on puhuttu nuorista taiteilijoista, jotta on vaikeata päästä julkisuuteen. Minusta tuossa eduskuntavaalien allahan ainakin tässä edustajatovereista monet olivat hyvin taitavia taulukauppiaita, ja siinähän nuoret taiteilijat pääsivät aika hyvin esille, ja kohtuullisen hyviä hintoja kuulemma maksettiin tauluista. Minusta tässä voisi ajatella sitä, jotta nämä loistavat myyntitykit sitten laitettaisiin työhön, koska siinä sivussa tuolla, kun kiertävät kenttää ja puhuvat ilosanomaa milloin mistäkin asiasta, niin samallahan siinä menisivät taulut kaupaksi, ja nuoret taiteilijat tulisivat niin kuin tunnetuiksi koko maassa.

Minusta itsestäni ei semmoiseen työhön ole, ja sen takia minä vähän kateellisena tässä puhunkin, kun huomasin, jotta kymppitonneja on noin vaan herahtanut sieltä muutamista pienistä tauluista, ja sen takia minusta tämä kannattaa selvittää. Mutta tämä myyntitykkiajatus kannattaa kirjata ihan ylös toiveena, että kaikki, joilla on tämmöisiä myyntihaluja, tai -kykyjä paremmin sanoen — haluja voi olla monella, mutta kykyjä ei ole — tekisivät tätä taiteilijoiden tunnetuksi tekemistä.

Tommy Tabermann /sd:

Puhemies! Tämä on sillä tavalla harvinaislaatuinen esitys, että tämä on hyvin puhdasverinen win-win-esitys, jossa kukaan ei voi hävitä, vaan kaikki voivat olla vaan voittajia, sekä yksittäiset taiteilijat että yritykset ja yhteiskunta. Kaikki saavat tästä hyötyä ja iloa, jota on vaikea mitata rahallisesti, mutta jota ilman tämä maa, tämä murheellinen maa, ei tästä eteenpäin kovin pitkälle pääse.

Vielä ed. Perkiölle yksi muistutus yhdestä taiteenlajista, jonka äsken unohdin ja joka ehkä olisi syytä myös mainita — se usein unohdetaan kuvataiteen yhteydessä — nimittäin valokuvataide, joka lienee meidän kansainvälisesti tällä hetkellä menestynein lajimme. Minusta sekin kuuluisi ehdottomasti tämän lain piiriin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Olen kuvataiteen harrastaja, ja hyvä, yhtä kuin miellyttävä, teos on iso elämän ilo ja pitkälle, pitkälle aikaa sitä.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä käyttää muutaman sanan tästä varsinaisesta Kiasman juhlavuodelle osoitetusta lakialoitteesta, jossa esitetään tuloverolakiin lisäystä siten, että yhteisö tai yksityishenkilö saa verotuksessa vähentää pääomatulostaan valtion tuella toimiville nykytaiteen kokoelmille tekemänsä taideteoslahjoitukset. Tämä nykytaiteen kokoelmien kartuttaminen on siinä mielessä erittäin tärkeä asia, että sitä kautta, Kiasman kokoelmien kautta, suomalaiset taiteilijat tulevat tunnetuiksi maailmalla ja monelle taiteilijalle se, että saa teoksensa Kiasman kokoelmaan, on perusta sille, että pystyy rakentamaan elämänsä taiteen tekemisen varaan.

Taiteen ensimyynnin edistäminen Suomessa on kaikkien alan toimijoiden etu. Nyt Kiasmaa ajatellen hankintamäärärahat ovat pysyneet pitkään samalla tasolla, ja sillä rahalla, mikä nyt on, 300 000 euroa, ei kovin arvokasta kansainvälistä taidetta vielä pysty ostamaan. Oma haaveeni on se, että Kiasma nousisi maailman nykytaiteen johtaviin museoihin ja sillä tavalla tulisimme yhdeksi tekijäksi tätä kuvataidekenttää. Meillä on galleristeja, jotka vievät taidetta maailmalle, ja se myös parantaisi heidän mahdollisuuksiaan toimia taiteen välittäjinä.

Mitä sitten tulee arvoisien edustajien kommentteihin, ed. Tabermann esitti taideteosmääritelmän käsityksen laajentamista valokuviin ja installaatioihin. Olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä, että valokuvataide on erittäin korkeatasoista tällä hetkellä Suomessa, ja installaatiot. Monet samat taiteilijat, jotka valokuvaavat, tekevät näitä installaatioita. Totta kai ne kuuluvat näihin teoksiin, ja minun mielestäni tähän verojärjestelmän ensimyyntiin kuuluisivat.

Näin ollen toivon myös menestystä itsekin näille lakialoitteille, ja minulle täällä käytävillä on luvattu, että valtiovaroissa näitä katsottaisiin, ministeriössä, ja arvioitaisiin, että nämä lähtisivät siellä ministeriössä jollain tavalla prosessoitaviksi. Ajattelin huolehtia sitten jatkosta siihen suuntaan, että kun siellä on nyt verouudistus, laajempi mietintä menossa, niin toivon, että nämä tulisivat huomioiduiksi siinä yhteydessä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Toivon mukaan ed. Perkiö on puhunut ja tavannut käytävillä nimenomaan ministeri Kataisen. Sillä tavalla asia menee eteenpäin.

Täällä edustajat Tabermann ja Perkiö, molemmat, painottivat nyt tätä laajentamista valokuvataiteen ja installaatioiden puolelle. Tuen sitä. Esimerkiksi meillä omassa kotikaupungissani Kotkassa on taidealue laajentunut nimenomaan Kymenlaakson valokuvakeskuksen kautta erittäin merkittävästi. Samalla taloudellinen paine on edelleen kova tällä keskuksella. Meillä on myös hyvä galleristi Kotkassa.

Mutta vielä tähän ed. Sanna Perkiön lakialoite 72:een. Totesin edellisessä puheenvuorossani näiden esitysten arvon, mutta, ed. Perkiö, kun esitätte, että "aloitteella esitetään tuloverolakiin lisäystä siten, että yhteisö tai yksityishenkilö saa verotuksessa vähentää pääomatulostaan valtion tuella toimiville nykytaiteen kokoelmille tekemänsä taideteoslahjoitukset", niin kysymykseni on, miksi vain pääomatulostaan. Jos henkilöllä ei olekaan pääomatuloja vaan ainoastaan esimerkiksi eläketuloja tai sitten palkkatuloa, niin eikö olisi myöskin mahdollista tehdä tästä tämä vähennys? Oletteko ajatellut tätä?

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulta on tätä asiaa myös aikaisemmin kysytty, ja tämä on todella nyt laitettu tähän lahjoitusvähennykseen, joka jo lainsäädännössä on yhtenä lisäyksenä, ja tämä on pääomatuloveroluokassa ikään kuin määriteltynä. Tämä on tavallaan laajempi kysymys näin ollen. Mutta voisi tätä ajatella niinkin päin, että meillä ansiotulot ovat aika rajusti verotettuja, ja se, että siitä antaisi lahjoituksen, siitä jo kovasti verotetusta tulostaan antaisi lahjoituksen vielä lisäksi valtiolle, aika harvojen kohdalla varmaankin tapahtuisi, kun kerran jo nämä eläketulot ja ansiotulot ovat kovan verotuksen piirissä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Tabermannin puheenvuoron johdosta: tässä kuvataiteessa on se mainio ominaisuus, että kun se sattuu kohdalleen, niin sillä voi todella olla laaja hyöty.

Otan yhden esimerkin: Olen tuolla kehitysvammatyössä ollut mukana, ja meillä on ryhmäkoteja, näitä toimintatiloja jnp. Kun laitosmaiseen tilaan laitettiin oikeanlaista hienoa taidetta, meidän tuloksemme suorastaan paranivat niin, että sen huomaa, kun on kysymys sellaisista henkilöryhmistä, joiden kohdalla aina voidaan sanoa, että joudutaan tekemään vaativia operaatioita sellaisella tavalla, että ihmisten elämän laatu olennaisesti paranee. Kuvataide osoittautui tässä suhteessa erinomaiseksi välineeksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Vielä tuohon ed. Perkiön vastaukseen ajattelin vaan kommentoida. Tämä eläkeläinenhän on voinut esimerkiksi aikansa kerätä säästöjä ja niistä säästöistä sitten tekee tämän lahjoituksen. Mutta hänen ainut verokohtelunsa on kuitenkin se, mitä kunta ja valtio verottavat hänen eläketuloaan, ja tässä mielessä tämä voisi olla insentiivi.

Keskustelu päättyi.