Täysistunnon pöytäkirja 85/2008 vp

PTK 85/2008 vp

85. TORSTAINA 2. LOKAKUUTA 2008 kello 16.01

Tarkistamaton versio 2.0

Varautuminen Yhdysvaltojen finanssikriisin vaikutuksiin

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Yhdysvaltojen talous on syvimmässä kriisissä miesmuistiin. Euroopassakin on jo useita pankkeja päätynyt yhteiskunnan haltuun. Suomessa maan hallitus on koko tämän vuoden ajan esittänyt hyvin ruusuista kuvaa taloustilanteesta, ja hallitus ei itse asiassa ole tähän päivään mennessä vielä esittänyt mitään kokonaisvaltaista tilannearviota taloustilanteesta puhumattakaan toimenpiteistä, mihin hallitus aikoo ryhtyä.

Suomalaiset, tavalliset kansalaiset, ovat hyvin huolestuneita tästä tilanteesta. Ja kyllä me sosialidemokraatit olemme sitä mieltä, että hallituksen tehtävänä ei voi olla vaan tyynnytellä, hyssytellä vaan luoda myös selkeästi omilla toimillaan strategiaa, miten Suomi aikoo selviytyä tästä mahdollisesta kansainvälisestä taloustaantumasta. Me sosialidemokraatit olemme esittäneet oman luottamusbudjettimme. Siinä kerrotaan, miten Suomi tarvitsee julkisia, isoja tulevaisuusinvestointeja, sitä kautta kansantalouden kasvun kiihdyttämistä. Olisinkin nyt kysynyt hallitukselta:

Mitä hallitus aikoo nyt tässä taloustilanteessa tehdä, vai aikooko hallitus tehdä yhtään mitään? Tuleeko hallitus esittämään uuteen arvioon perustuvan julkistalouden korjausohjelman vasta kuntavaalien jälkeen, ja siihen asti ollaan niin kuin kaikki olisi hyvin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkään se väite, että on sanottu, että kaikki menee hyvin, ei pidä paikkaansa. Me olemme kertoneet hyvin avoimesti sen, minkä tiedämme. Tämän hetken finanssikriisistä kukaan ei tiedä kovin paljoa. Sen nyt ehkä voimme tietää, että talouskasvu tulee hiipumaan, ja se tarkoittaa, että Suomessakin talouskasvu hiipuu eli verotulot valtiolla hiipuvat ja verotulot hiipuvat myös kunnissa. Tämän nyt pystyy maalaisjärjellä arvioimaan. Samoin olemme todenneet sen, että Rahoitustarkastuksen elikkä suomalaisia pankkeja valvovan viranomaisen näkemys suomalaisten pankkien tilasta on siinä mielessä hyvä, että pankit ovat vakavaraisia, eli tämäkin pitää tunnustaa.

No, jos sitten katsotaan, mitä maailmalla tapahtuu. Eri hallitukset touhuavat kovasti, mutta mitä he tekevät? He pelastavat pankkeja. Luojan kiitos me emme ole siinä tilanteessa, että Suomen hallituksen pitäisi ryhtyä touhuamaan pankkien pelastamisia. Meillä on erittäin vahva elvyttävä budjetti. Itse asiassa budjetti tulee päivä päivältä vaan entistä perustellummaksi, koska siellä on Suomen historian suurimmat tieinvestoinnit, siellä on merkittävät suomalaisille kotitalouksia ostovoimaa lisäävät veronkevennykset, merkittäviä etuuskorotuksia. Eli tämä on meidän vastauksemme: me ennakoimme jo tulevaisuutta tehdessämme budjettia.

Ei kannata nyt lähteä panikoitumaan. Epäluottamusta lisää se, jos jatkuvasti vaaditaan joitakin erityisiä toimenpiteitä tilanteessa, jossa me emme tiedä, miltä se tulevaisuus näyttää. Valtiovarainministeriö virkatyönä tekee suhdannekatsauksen seuraavan kerran joulukuussa, jolloin näköalaa on selvästi pidemmälle kuin jos se tehtäisiin vaikkapa ensi viikolla.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! On tärkeää rakentaa ihmisten luottamusta tulevaisuuteen, ja sen takia sosialidemokraatit julkaisevat oman luottamusbudjettinsa. Mutta hyvään johtajuuteen kuuluu se, että varaudutaan tulevaisuuteen. Sen takia on tärkeää, että hallituksella on myös suunnitelmia pahan päivän varalle, jos näyttää siltä, että kansainvälinen talouskriisi koskettelee Suomeakin entistä pahemmin. Ajatellaanpa vaikka kuntia. Yhteisöveron tuotto pelkästään Helsingin kaupungissa on 350 miljoonaa euroa. Se on hyvin merkittävä summa. Mitä tapahtuu suomalaisille kunnille, jos kansainvälinen finanssikriisi yritysten kautta tulee romahduttamaan esimerkiksi meidän yhteisöverotuottomme? Tältä osin minusta olisi perusteltua, että hallitus varautuisi tulevaisuuteen ja kertoisi nyt eduskunnalle, että teillä on olemassa myös varasuunnitelmia sille tilanteelle, että kansainvälinen taloustilanne kääntyy tästä vielä huonompaan suuntaan.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Niin kuin kysyjän molemmista kysymyksistä kävi ilmi, välillä puhutaan USA:n pankkikriisistä, kansainvälisestä taloustaantumasta, nyt finanssikriisistä. Jos joku kriisi Suomeen tulee, toimet riippuvat tietysti sen kriisin luonteesta. Jos on kyse pankkikriisistä, kyllä me tiedämme, miten toimia. Se näkyy maailmalta, miten toimitaan. Silloinhan veronmaksajien varoilla pankkeja pelastetaan. Jos tulee investointilama siitä syystä, että lainansaanti vaikeutuu yrityksissä, se on eräs kriisin mahdollisuus. Jos tulee tämmöinen kansainvälinen taantuma, joka heikentää meillä talouskasvua, vie ehkä taantuman puolelle, silloin tulee kysymys siitä, pitäisikö elvyttää vielä enemmän kuin tässä keltaisessa kirjassa esitetään. Riippuen kriisin luonteesta vastaukset ja toimenpiteet ovat aivan erilaisia. Ja kyllä sen voin vakuuttaa, että hallituksella on toimintakykyä, mikäli tällaisia kriisejä tulee. Eli tässä suhteessa vaihtoehto b:n tai vaihtoehto d:n hakeminen, vastaus siihen riippuu siitä, että näihin erityyppisiin kriiseihin tai niiden yhdistelmiin vastataan kuhunkin eri tavalla.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä väistämättä tulee sellainen mielikuva, että nyt hallitus menee vähän kuin ravihevonen, silmälaput silmillä eikä näe sen kaviouran ulkopuolelle, ikävä kyllä. Te puhutte aivan oikein — minä olen samaa mieltä siitä, että ei hirveästi kannata maalata turhia uhkakuvia — mutta pitää elää realiteettien mukaan, ja tällä hetkellä realiteetti on se, että inflaatio nousee, korot nousevat, investoinnit ovat menossa jäihin.

Julkinen sektori on ikävä kyllä vetämässä myös investointihanoja kiinni, vaikka siellä on liikenneinvestointeja. Se kyllä tiedetään ja se on nähty, että siellä budjettikirjassa ne ovat. Mutta joka tapauksessa, kun kunnat vetävät investointeja alas ja kun asuntokauppa ei tällä hetkellä käy ja kun siellä on autokauppa menossa kovaan suhdannetaantumaan ainakin, jos ei kriisiin, niin eivät nämä nyt vaan riitä, herra pääministeri tai herra valtiovarainministeri.

Ja siitä syystä, kun valtionvarainministeri sanoi, että Suomi uppoaa viimeisenä, pitääkö meidän odottaa se uppoamisvaihe eduskunnassa, että me tiedämme, että teillä on joitakin suunnitelmia ja te aiotte tehdä jotakin? Olkaa nyt aktiivinen!

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Minusta tuntuu, että kun on semmoiset puheet, että halutaan, että maalataan kaikki mahdolliset uhkakuvat ja kerrotaan, miten nyt sitten toimitaan, se ei ainakaan lisää luottamusta. Ihan tämmöinen tavallinen, rauhallinen, maltillinen suomalainen asenne on nyt valttia. Suomen julkinen talous on Euroopan toiseksi vahvin. Se ei tarkoita sitä, että me olisimme immuuneja huonolle tai heikolle talouskehitykselle tai Amerikan pankkikriisille, mutta tarvitaan suomalaista malttia ja luottamusta siihen, että jos jotakin tapahtuu, mitä me emme näe tällä hetkellä, se kyllä hoidetaan. Se on nyt se viesti, mitä tarvitsee välittää eteenpäin.

Jos katsotaan realiteetteja, kun ed. Korhonen totesi, että inflaatio on menossa ylöspäin, niin ei, inflaatio on tulossa alaspäin näitten viimeisten ennusteiden mukaan, ja normaalin talousjärjen mukaan, jos talous laskee, hinnat myös laskevat. Ei kellään ole varmuutta, montako prosenttia, mutta arvio on, että ensi vuonna hinnat eivät nouse niin paljon kuin tänä vuonna.

Toinen on sitten se, että jos katsotaan vaikkapa meidän ennustettamme, kasvuennustettamme, ensi vuodelle, (Puhemies: Minuutti kulunut!) niin Etla taisi tehdä viimeisimmän ennusteen ja tuli juuri niille valtiovarainministeriön luvuille, niille tasoille, mutta en minä tiedä, pitääkö se paikkansa. Voi olla, että mennään siitäkin alaspäin.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä hallituksen pitäisi ottaa huomioon, että meidän tärkeimmissä vientimaissamme, Venäjällä, Saksassa, Englannissa ja miksei myöskin Ruotsissa, kaikissa näissä maissa, mennään lujaa alaspäin. Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että suomalaisia tuotteita kysytään vähemmän, mikä tarkoittaa sitä, että niitä valmistetaan vähemmän, mikä tarkoittaa sitä, että meille syntyy ongelmia. Kyllä minun mielestäni olisi ihan mitään paniikkia luomatta otettava huomioon, että näin tulee käymään. Kun ulkomaankaupan osuus on lähes puolet bruttokansantuotteestamme, niin kyllä pitää kiinnittää huomiota tähän seikkaan ja vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Minä uskallan väittää, että se olisi tässä tilanteessa se kaikkein tärkein lääke, ja minä kysyn: Mitä suunnitelmia tässä suhteessa hallituksella on lukuun ottamatta sitä, mitä on yritetty ja aiotaan tehdä paperiteollisuuden hyväksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Niin kuin meillä itsellämme myös meidän ympäristössämme talouskasvu on hidastumassa, ja se vaikuttaa meihin kaikkiin. Budjettikirja, joka on käsittelyssä, sisältää tältä osin erittäin paljon yleisiä elvyttäviä toimenpiteitä. Veroratkaisut tunnetaan hyvin, niillä vaikutetaan ostovoimaan erittäin paljon. Liikennerakentamisessa tämän hallituksen liikenneselonteko käynnistää puolet enemmän kehittämishankkeita kuin ensimmäinen hallitukseni, joka toimi nousukauden aikana. Asuntorakentamisesta on paljon puhuttu. Me olemme ottamassa täällä Pääkaupunkiseudulla käyttöön 10 000 euron erillisen avustuksen jokaista vuokra-asuntoa kohti. Se toivottavasti käynnistää rakennushankkeita paljon. Me nostimme kotitalousvähennyksen erittäin korkealle, 3 000 euroon. Se tulee varmuudella käynnistämään remontteja, tai ainakin jokainen järkevä remontin tarpeessa oleva käynnistää näitä. Budjettikirja on täynnä tämäntyyppisiä toimenpiteitä, jotka ovat juuri omiaan laskusuhdannetilanteessa.

Antti Kalliomäki /sd:

Puhemies! Taloustilanne oli kyllä ruusuinen silloin, kun tämä hallitus aloitti. Se kantoi aika pitkälle, jopa ensi vuoden budjettia rakennettiin sillä tavalla. Nyt näyttää siltä, että hallituksen perimmäinen oljenkorsi rajoittuu hyvin kapealle alueelle. Valtiovarainministeri korostaa ostovoiman merkitystä. Siellä on kaunis maksuluku, 3,5 prosenttia, ensi vuodelle, mutta se ei kerro mitään siitä, miten se ostovoima kanavoituu. Velkaiset kotitaloudet, joitten velkataakka kasvaa nyt korkojen noustessa, pistävät rahansa sinne, ja kun luottamusta ei ole, ei siellä, ei yrityksissä eikä markkinoilla, niin silloin pannaan pahan päivän varalle säästöön taikka joka tapauksessa muualle kuin taloutta ja työllisyyttä elvyttäviin kohteisiin ne varat, joita mahdollisesti ostovoiman lisääntymisen myötä tulee. On aivan selvää, että nyt hallituksen pitää tehdä uusia avauksia. Ensi vuoden budjetti on siinä se väline, johon kannattaa kyllä mennä sisään ja jota kannattaa katsoa ihan uudelleen. Sen rakennetta on väistämättä korjattava elvyttävämpään suuntaan. (Puhemies: Minuutti kulunut!)

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Olennaista on se, että ei nyt aleta itse panikoitumaan eikä vaadita touhuamista touhuamisen vuoksi. Toimitaan sillä tavalla kuin tavallinen suomalainen ihminen tai kotitalous toimii, elikkä se katsoo eteenpäin, laskee, paljonko meillä on tuloja ensi vuodelle ja tuleville vuosille tulossa, ja mitoittaa menot sen mukaan. Jos me nyt tässä heti tekisimme semmoisia toimenpiteitä, että meidän velkataakkamme kasvaisi kohtuuttomasti, niin kun on päivänselvää, että muutaman vuoden päästä, kuka meistä tietää, kaksi kolme vuotta tästä eteenpäin, suhdanne on kääntynyt toiseen suuntaan — maailmassa saattaa löytyä joku muukin kuin suomalainen vakavarainen pankki — ja tilanne on menossa eteenpäin, niin silloin katsotaan, millä maalla on repussa raskain taakka, ja se, jolla on raskain taakka, ei pääse siihen kasvuun mukaan. Sen takia meidän pitää katsoa tämä menojen ja tulojen tasapaino.

Tästä korkojen noususta. En minä osaa sanoa, ovatko korot ensi vuonna alhaisempia vai korkeampia kuin tänä vuonna, eivät näytä talousasiantuntijatkaan osaavan. Tänään perustellusti jotkut sanovat, että ensi vuonna korot ovat alhaisemmat kuin tänä vuonna; en osaa sanoa. Mutta veronkevennykset: Jos lapsiperheellä on raskas asuntovelkataakka, jossa korot nousevat ja (Puhemies: Minuutti kulunut!) kuukausittainen lyhennys kasvaa, niin mitä pahaa on siinä, että se saa veronkevennyksillä lisää maksuvaraa? Mitä pahaa siinä on? Nämä ihmiset tarvitsevat sen.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Veronkevennykset toteutuvat suhdanteiden kannalta kyllä oikeaan aikaan, mutta peräti 870 miljoonan euron veronkevennykset olisi pitänyt kohdistaa pienituloisille lapsiperheille ja eläkkeensaajille. Se olisi ollut oikeudenmukaista mutta myös tukenut työllisyyttä. Nämä hallituksen kovat arvot näkyvät tällä hetkellä myöskin kuntien terveyspalvelujen rahoituskriisinä, palvelujen yksityistämisenä. Nyt on hyvin tärkeätä, että ne paikkakunnat, jotka kokevat samaan aikaan voimakasta metsä- ja metalliteollisuuden työpaikkojen menetystä, saisivat hallitukselta selkeitä rakennemuutosta tukevia täsmätoimia ja kansallisia erityistukia. (Välihuuto) — Kyllä, myös Varkaus tarvitsee nyt kansallisen teollisuuden, myös osaamisalueiden, kannalta energiaosaamiseen erityisiä panostuksia.

Aikooko hallitus myös vahvistaa kansallisten osaamisalueiden, muun muassa energiateollisuuden, vahvistamista muun muassa Finnveran rahoitusmahdollisuuksien lisäämisellä, mikä on tietysti tässä pankkien rahoitustilanteen kiristymistilanteessa tarpeellista?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on monta kertaa tullut esille, julkisia investointeja lisätään ensi vuonna erittäin paljon. Tämän lisäksi yksityistä kulutuskysyntää vauhditetaan toimilla, joihin täällä on jo viitattu. Osa yksityistä kulutuskysyntää vauhdittavista toimenpiteistä on rakennettu niin, että se edellyttää yksityisiltä investointeja, eli kaikki se, millä hallitus tulee vastaan, ei voi mennä sukanvarteen. Osa siitä välttämättä johtaa nimenomaan myöskin investointeihin. Esimerkiksi nämä kotitalousverohelpotukset ovat juuri sellaisia, että ne johtavat investointeihin.

Vaara on kyllä tässä tilanteessa se, että kun korot ovat nousseet, kun ylipäänsä markkinoilla veto ei ole niin hyvä kuin tähän saakka on ollut, niin yksityisten investointien aiemmin näköpiirissä ollut taso ei välttämättä toteudukaan niin voimakkaana, niin suurena, kuin tähän saakka on ajateltu. Tässä hallitus pitää tarkkaan silmät auki ja ryhtyy sellaisiin toimenpiteisiin, millä vauhditetaan yksityisiä investointeja silloin, jos näyttää siltä, että todellakin äsken mainituista kahdesta syystä, kysynnän hiipumisen ja korkojen nousun vuoksi, yksityiset investoinnit eivät lähtisi käyntiin. Silloin varmasti kysymykseen tulee myöskin (Puhemies: Minuutti kulunut!) Finnveran luototusmahdollisuuksien lisääminen. Tällä hetkellä Finnveralla on kyllä muskeleita riittävästi siihen kysyntään, mikä nyt sillä tällä hetkellä on.

Annika Lapintie /vas:

Arvoisa puhemies! Ministerit tässä kehuivat tätä keltaista budjettikirjaa, että se on elvyttävä, ja kehuitte erityisesti näitä veronkevennyksiä. Mutta nämä veronkevennyksethän kohdistuvat niin, että ne, joilla on suurimmat palkkatulot tai suurimmat tulot, hyötyvät eniten ja heillä se ei mene suoraan kulutukseen. Sen sijaan tästä puuttuu kokonaan tämä sosiaalinen elvytys. Siinä ei ole ollenkaan otettu huomioon niitä kaikkein pienimmillä tuloilla eläviä ihmisiä. Heitä tämä veronkevennys ei auta yhtään.

Miten käy näiden julkisten palveluiden ja kuntien palveluiden? Missä on sosiaalinen omatunto, missä on sosiaalinen elvytys?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Me olemme monta kertaa käyneet tämän keskustelun, mutta on varmasti ihan syytä käydä se edelleenkin. Jos katsotaan nyt näitä, nämä ovat puhtaasti sen kaltaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kaikkein pienituloisimpien ihmisten arkeen. Ruuan arvonlisäveron alennus on varmasti veroratkaisuista semmoinen. Samoiten tuloveronalennus kohdistui myös pienituloisille, ei aivan kaikkein pienituloisimmille, mutta pienituloisille kuitenkin. Aina kun itse kukin meistä on ollut tekemässä tuloveronkevennyksiä, niin ainahan se on mennyt niin, että jos kerta veroprosenttia lasketaan, niin suurissa tuloissa se käteenjäävä osuus on aina suurempi. Ei tämä ole koskaan ollut toisin.

Mutta tässä tuloveronkevennysmallissa saimme erityistä painopistettä pienituloisten suuntaan: pienimpiin isyys-, äitiys- ja sairauspäivärahoihin 160 euroa kuukaudessa lisää, Suomen historian suurin etuuskorotus. Tälle vuodelle on jo tehty opintotuen korotukset, kansaneläkkeen korotukset. Eli ei kannata aina unohtaa sitä, mitä on juuri tehty, tai mikä on juuri astunut voimaan. Eli teidän väitteenne siitä, että mitään ei tehtäisi sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, ei yksinkertaisesti vaan pidä paikkaansa. (Puhemies: Minuutti kulunut!)

Maria  Guzenina-Richardson /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Sarkomaa oli eilen televisiossa keskustelemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Kun toimittaja kysyi häneltä, mitä hän on valmis tekemään sen eteen, että luokkakoot saadaan vihdoinkin sellaisiksi, että siellä lapsilla ja nuorilla on hyvä olla, niin hän sanoi, että hän vetoaa kuntiin. Mutta rahallisesti ei olla kuitenkaan valmiita auttamaan kuntia, jotta ne selviäisivät luokkakoon pienentämisestä. Nythän Suomessa ollaan monin paikoin sellaisessa tilanteessa, että kunnissa jopa lomautetaan opettajia, ministeri Sarkomaa, jopa lomautetaan opettajia. Silloin täytyy kysyä, oletteko te todellakin sitä mieltä, että kunnissa on rahaa hoitaa tämä asia yksin. Tässä on kyse meidän lapsista ja nuorista.

Toinen varapuhemies:

Talouskriisi laajenee nyt kuntien asioihin.

Puhuja

Me emme tee siltarumpupolitiikkaa, vaan me demarit hoidamme koko Suomen asioita. Jos te haluatte olla siltarumpupoliitikko, se on teidän asianne.

Toinen varapuhemies:

Sekin mahtui vielä minuuttiin, mutta muistutan tästä perusteemasta, että se oli talouskriisi. Toki sillä on laajoja ulottuvuuksia yhteiskunnassa, mutta tähän vastaus, ministeri Sarkomaa.

Opetusministeri Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Aivan kuten täällä pääministeri ja valtiovarainministeri totesivat, maltti on nyt valttia. Edustaja nyt malttaa lukea budjettikirjan, sen keltaisen kirjan. Siellä todellakin on tulossa lisää rahaa kunnille, eli kunnille tulee ryhmäkokojen pienentämiseen lisää rahaa. On hyvin tärkeää, että kun nyt puhutaan koulutuksen kehittämisestä ja kuntavaalit ovat edessä, se on yhteispeliä. Valtiovalta ja kunnat rakentavat niitä peruspalveluita.

Lomautuksista sanon heti sen, että tuomitsen ne. Mielestäni on aivan järjetöntä säästää lasten rahoista. Vetoan niihin kuntiin, jotka ovat lomauttaneet opettajia, että luopuisivat siitä ja kohdentaisivat ne rahat, jotka valtionosuuksina ovat tulleet opetukseen, todellakin sinne perusopetukseen. Lomautukset ovat lyhytnäköisiä, niihin ei tule mennä.

Ulla-Maj Wideroos /r:

Herr talman! Det är sant att vi alla följer ganska mycket med vad som händer på den amerikanska marknaden och de stödpaket som man där försöker få igenom och vilka konsekvenser de eventuellt kan ha för både den finländska och den europeiska marknaden, som ju är vår gemensamma marknad. Därför vill jag gärna fråga regeringen om regeringen anser att Europeiska unionen eller Europeiska centralbanken borde ha någon form av instrument för att kunna ingripa på sätt eller annat vid en eventuell kris i den europeiska ekonomin?

Kysyisin: Pitäisikö hallituksen mielestä EU:lla tai Ekp:llä tai molemmilla olla jonkinlaisia työvälineitä, instrumentteja, jotka mahdollistaisivat puuttumisen mahdolliseen kriisiin eurooppalaisessa taloudessa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Euroopan keskuspankin tärkein tehtävä on hintavakauden vaaliminen, ja sen tehtävän euro-jäsenmaat ovat pankille antaneet. Se on se ensisijainen tehtävä. Siinä työssä Ekp on onnistunut tähän saakka hyvin. Nyt oikeastaan ruuan ja muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kohoamisessa on ollut todella kova haaste Ekp:llä pitää hintavakaus. Sen takia esimerkiksi se on osittain nostanut ohjauskorkoaan ja pitänyt sen korkealla, vaikka päinvastaisiakin vaatimuksia on ollut. Näin ollen luulisin, että Euroopan keskuspankki ei ehkä ole se oikea taho, jonka pitäisi puuttua markkinoihin muuten kuin tämän hintavakauden ylläpitämiseksi.

Mutta EU:n jäsenmaat voivat tehdä paljon erityisesti rahoitusmarkkinoiden yhteisen sääntelypohjan ja avoimuuden lisäämiseksi. Tässä on tehty aika paljon, mutta valitettavasti nämä toimenpiteet eivät ole kerenneet tähän kriisiin. Osittain ovat kerenneet, elikkä avoimuus pankkien tilinpäätöksissä on lisääntynyt toisen neljänneksen jälkeen, mutta ei vielä riittävästi. Eli itse asiassa Ecofin-neuvoston yksi keskeisimpiä haasteita on saada eurooppalaiset avoimet, läpinäkyvät, luotettavat rahoitusmarkkinat. Tähän me tarvitsemme myös itse asiassa amerikkalaisetkin mukaan, joita Imf:n kautta (Puhemies: Minuutti kulunut!) yritetään saada mukaan.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Vasemmisto-opposition viesti on paitsi epävarma ja epäselvä myös epäjohdonmukainen. Te puhutte luottamuksesta, mutta te vastustatte hallituksen yli 1,8 miljardin euron elvytyspakettia ensi vuodelle, ruokaveron alentamista, tuloveron alentamista, kaikkia niitä asioita, joilla kansalaisten luottamusta lisätään.

Sitten varsinainen kysymys, kysyn ministeri Pekkariselta:

Onko tarkoituksena tuoda hallituksen käsittelyyn lähiaikoina Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittaminen? Tämä yhtiöhän on tärkeä kasvu- ja kansainvälistymisvaiheen rahoittaja yrityskentällä, ja saamieni tietojen mukaan Tesi tarvitsisi pääomaa, jotta se voi osallistua Suomen teollisuuden ja uuden yritystoiminnan kehittämiseen myös tulevina aikoina. Tämähän on hallitusohjelmaan kirjattu, mutta tärkeä tähän vaiheeseen sopiva ratkaisu.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Suomen Teollisuussijoitus on toiminut hyvin, tehnyt erinomaisia sijoituksia ja edistänyt merkittäviä investointeja ja tehnyt loistavia exitejä. Sillä on muskeleita tällä hetkellä ilman, että sitä on tarvinnut pääomittaa. Me olemme varautuneet siihen hallitusohjelmassa ja ennen tätä puolivälitarkistusta, ja varmaan nyt myöskin nämä olosuhteet, missä eletään, voivat tuoda lisätarvetta siihen, että muskeleita hankitaan lisää. Tällä hetkellä niitä aika hyvin kuitenkin siihen Tesin markkinasaumaan on.

Mutta tämän ohella me olemme paraikaa rakentaneet tällaista yhteistä hyvin varhaiseen vaiheeseen keskittyvää rahoitusjärjestelmää, jossa valtiovalta on mukana ja keskeiset työeläkelaitokset ovat mukana. Tämä rakennustyö on aika pitkällä. Ihan lähiviikkojen aikaan toivon, että me voimme tulla julkisuuteen yhteisellä esityksellä. Omalta osaltaan tämä aika paljolti markkinoihin pohjautuva — valtio on mukana vahvasti veturina — rakennettava järjestelmä auttaa tähän samaan tarpeeseen, mihin kysyjä tässä tähtää.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ameriikan raitilla kun raaka kapitalismi joutuu kriisiin, niin tässä sitä ollaan. Hyvänä aikana kuponginleikkaajat vievät rahat, ja huonona aikana kansa maksaa laskut. Miten tämä tämmöinen on mahdollista vuosikymmenestä toiseen?

Mutta ed. Wideroos otti EU:n esiin. Siitäkö se apu nyt johtuu ja tulee, kun meillä on valuuttavaranto luovutettu sinne, meillä ei ole itsenäistä korkopolitiikkaa olemassa. EU:han makaa tässäkin kuin lehmä nevassa, mitään ei ole tehnyt ja onko tekemässäkään. Mutta se ydinkysymys:

Kun Suomi säästää EU:ssa ainoastaan silloin, kun parlamenttitalon katto romahtaa, niin silloin ei tule kuluja, niin kiertyykö tämä pankkikriisi nyt EU-jäsenmaiden maksettavaksi ja sitä kautta myös suomalaisten veronmaksajien, pieneläkeläisten, omaishoitajien ja muiden maksettavaksi?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ed. Soini totesi, että EU on tässä rahoitusmarkkinakriisissä kuin lehmä nevassa. Tuli vaan mieleen, että mikäli Suomella olisi vielä oma markka, niin me olisimme kyllä varmasti kuin sika vatukossa (Naurua), nyt juostaisiin siksakkia. Mitä me tekisimme oman pienen, spekulaatioille alttiin valuuttamme kanssa? Se, että me olemme osa euroaluetta, on kiistatta vakauttanut Suomen taloudellista toimintaympäristöä, pitänyt korot myös alhaisella tasolla. Ne, jotka muistavat 90-luvun alun ja senaikaiset korot, tietävät, että normaaleitten luottojen korko saattoi olla toistakymmentä prosenttia, jopa 16 prosenttia. Nyt käydään huipussa, tai mistä minä sen tiedän, mutta ollaan kuitenkin kaukana niistä ajoista.

Käytännössä EU:nkin keskeisin tehtävä on rahoitusmarkkinoiden luottamuksen ja vakauden lisääminen yhteistä sääntelyä luomalla ja toisaalta avoimuutta lisäämällä. Me emme pienenä maana voisi pärjätä rahoitusmarkkinoilla tämän paremmin. Meillä kun on yhteiset säännöt, niin se tuo vakautta. Ei se ehkä tuo apua juuri tähän kysymykseen. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Kaikki EU-maat ovat samassa veneessä. Kun reaalitalous painuu alas, niin kukaan ei ole immuuni sille vaikutukselle. Nyt yritetään keksiä keinoja, miten tästä päästään ylös.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Kun hallitus puhuu elvyttämisestä, niin emme me ole kritisoineet veronkevennyksen ajoitusta, vaan olemme sitä mieltä, että nyt pitääkin veronkevennyksillä elvyttää. Mutta me olemme kritisoineet niiden kohdentamista, koska siinä on iso riski sen vuoksi, että me kaikki tiedämme, että jo tällä hetkellä esimerkiksi työllisyys kulkee sen varassa, että julkisella puolella on syntynyt lisää työpaikkoja. Mutta yksityisellä puolella työllisyys on jo kääntynyt alaspäin, ja jos tämä kehitys jatkuu samaan aikaan, kun kunnat nyt vielä näiden hyvien verotulojen aikaan ovat velkaantuneet yli miljardin vuosivauhtia ja nostaneet veroäyrejänsä, niin miten tälle elvytykselle käy, kun nämä Kataisenkin esiin nostamat ohenevat talousluvut ovat totta?

Lisäksi kysyisin Kataiselta, onko hän sitä mieltä, että puhemies Niinistö pelottelee ja maalaa kauhukuvia, koska hän kritisoi sitä, että ikään kuin halutaan varautua tulevaan ja siihen, että kaikki ei menekään niin hyvin.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin veronkevennysten kohdennus tuloverotuksessa noudattaa sitä samaa rakennetta, jota olemme tehneet monessa eri hallituksessa; painotus pieni- ja keskituloisiin on hyvin samanlainen. Mutta jos elvytyksen kannalta katsotaan — puhuitte kunnista, kuntien velkaantumisesta — kunnathan ovat viime vuosina velkaantuneet juuri sen takia, että ne ovat tehneet investointeja. Ne ovat sillä tavalla edistäneet työllisyyttä, ja tämä on tietysti tärkeätä toimintaa myös jatkossa. Minusta sen teidän luottamusbudjettiinne merkittävin ero hallituksen budjettiin on muistaakseni se, että te esitätte, eikö se ollut, 150 miljoonaa euroa enemmän kunnille. Muistanko oikein: 150 miljoonaa euroa enemmän kunnille? (Välihuuto) — Joo.

150 miljoonaa euroa enemmän kunnille, onko se kuntaa kohti laskettuna 400 000 euroa? Jos laitetaan terveydenhuoltoon ne — joka tapauksessa 400 000 euroa kuntaa kohti — ja jos elvytysmerkitystä tarkastellaan, niin kannattaa tietysti nämä mittasuhteet pitää mielessä. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Se hallituksen vajaa 2 miljardin osuus elvytykseen kaiken kaikkiaan on noin prosenttiyksikkö kansantuotteesta. Sillä on jo merkitystä. Se, että siihen tulee promilleja päälle, ei ehkä ratkaise sitä ongelmaa, jos ne kaikkein mustanpuhuvimmat ennusteet toteutuvat, joita te esillä pidätte.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Se merkittävä ero hallituksen linjan ja sosialidemokraattien linjan välillä on se, että me kohdennamme merkittävän osan veronkevennysvarasta nimenomaan pienituloisiin ja tuloveronalennuksena kuntaveron puolelle, kun hallitus käyttää ison osan esimerkiksi ruuan arvonlisäveroon, josta tänään juuri kuuntelimme vaikkapa Etlan asiantuntijaa, joka oli sitä mieltä, että se on lähestulkoon hukkaan heitettyä rahaa, koska se liikkuu tänne väliportaisiin, ja joka hallituksen oman esityksenkin mukaan kohdistuu vain hyvin vähän pienimmälle tulodesiilille. Kannattaa lukea ne perustelut, jotka hallituksen omassa esityksessä on.

Toinen merkittävä asia on se, että me haluamme vahvistaa kuntataloutta tilanteessa, jossa on riski, että kuntaverot nousevat ja syövät sen elvytysvaran, jota me kaikki yhdessä haluamme veronkevennyksillä tässä tilanteessa turvata, koska me tarvitsemme suomalaista kulutuskysyntää, että me pystymme pitämään kotimarkkinat vauhdissa ja sitä kautta tukemaan taloutta ja työllisyyttä, koska me tiedämme, että maailmalta tulee isoja riskejä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Se on käynyt ilmi, että SDP ei kannata ruokaveron alentamista. Se on linjakysymys. Sosialidemokraatit ovat olleet siinä johdonmukaisia aina. (Eduskunnasta: Ja väärässä!) Tälle vuodelle kuntien valtionosuuksia kaiken kaikkiaan lisättiin vajaa 800 miljoonaa euroa eri muodoissaan. Se on pohjana myös seuraavalle vuodelle, ja siihen tulee lisää budjettiesityksen esittämällä tavalla. Se teidän vaihtoehtobudjettinne tässä suhteessa ilmeisesti pitää sisällään sen 150 miljoonaa euroa enemmän. Se on enemmän kuin hallitus esittää. Sen myönnän. Mutta tämmöisen elvytysnäkökulman kannalta kannattaa mittasuhde katsoa. Se on keskimäärin 400 000 euroa kuntaa kohti. Sillä ei sellaista elvytysvaikutusta ole, jota nyt halutaan sanallisesti sille luoda.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt puhuttu siitä, mitä hallituksen pitää tehdä. Olisiko nyt hyvä antaa viestejä suomalaisille kansalaisille, mitä voi jokainen ihminen tehdä, jos hän haluaa auttaa meitä pysymään hyvin pystyssä täällä. Elikkä jos vähänkään on rahaa yli, niin ei kannattaisi lähteä nyt ulkomaille ja käyttää niitä rahoja. Kannattaa remontoida tosiaan kotimaassa. Nyt saa taas hyviä työntekijöitä tekemään energiaremontteja ja muita remontteja. Jos me oikeasti haluamme yhdessä hoitaa tämän asian, niin tarvitaan myönteisiä viestejä siitä, mitä voimme tehdä, jotta asiat menevät niin hyvin kuin mahdollista, ja että meillä on tämän ajan jälkeen paremmassa kunnossa olevat talot, kodit, koulut, ja että kunnat myös nyt käyttävät tämän ajan ja tekevät ne remontit, jotka kuitenkin joskus on tehtävä. Tulee kalliimmaksi jättää homekoulut nyt korjaamatta. Eikö tämä ole meidän viestimme myös kuntiin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Ed. Andersson otti erittäin tärkeän positiivisen asian esille. Kun me pysyvästi siirrymme ikääntymisestä johtuen 1—2 prosentin talouskasvuun, niin meidän pitää keksiä uusia tapoja saada työpaikkoja tähän maahan. Tämä on yksi keskeinen syy, minkä takia me nostimme kotitaloustyön verovähennysoikeutta 3 000 euroon, poistimme sieltä ne sisäiset rajat, koska aivan kuten ed. Andersson sanoi, on oikein ja on hienoa, että kasvavaa ostovoimaa käytetään suomalaisen työn ostamiseen. Meillä on miehiä ja naisia, jotka osaavat tehdä yhtä sun toista, jotka ovat ammattilaisia remontoinnissa, läheisten hoitamisessa. Käytetään sitä kasvavaa ostovoimaa, jota ensi vuonnakin on, kaverimme työpanoksen ostamiseen. Tämä on positiivinen viesti ihmisille Suomessa, ei jäädä tuleen makaamaan vaan ostetaan työtä. Työllä tämä maa on rakennettu ennenkin.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Ahon—Viinasen hallitus opetti Suomen kansalle ainakin yhden asian, että on iso ero odottaa ja varautua. Tämä odottamisen ja varautumisen iso ero on kahdessa eri asiassa: toinen vaatii hallitukselta tekemisiä ja toinen eli odottaminen tarkoittaa, että maksumiehenä on Suomen kansa. Kaikki ekonomistit kaikista taloustutkimuslaitoksista ovat vedonneet Suomen hallitukseen, jotta Suomen hallitus ihan elvytysmielessä harkitsee aikaistaa julkisia investointeja niin, että tämä suunnitelma on tehty etukäteen, ei niin, että sitä lähdetään laatimaan vasta siinä tilanteessa, kun olemme jo niin sanotusti kusessa. Miksi Suomen hallitus ei ole valmis tekemään tätä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensin, jos mennään näihin Ahon hallituksen aikoihin. Me tällä viikolla ihmettelimme sitä, miten USA:n kongressi ei hyväksynyt heti roskapankkijärjestelmää. Muistamme varmaan täällä hyvin sen, että silloin kun meidän lama-aikana Ahon hallitus esitti tämän lainsäädännön uudistamista, se hylättiin täällä. Puoli vuotta kesti, ennen kuin saatiin sitten päätös aikaan.

Me olemme nimenomaan aikaistaneet ja vauhdittaneet ennen muuta infrainvestointeja. Ne on suunniteltu ja ne pystytään myös toteuttamaan. Viime vaalikaudella käynnistimme kehittämishankkeita 1,2 miljardilla eurolla, tällä vaalikaudella 2,1 miljardilla eurolla, käytännössä melkein kaksi kertaa enemmän. Ne on suunniteltu ja ne saadaan myös toteutettua, eikä niin, että nyt kun taantuma saattaa olla tulossa, nyt tehtäisiin näyttäviä elvytyspaketteja, joiden suunnittelu alkaisi ja voitaisiin toteuttaa vasta kahden kolmen vuoden päästä. Me olemme juuri näitten suositusten mukaan ennakoineet hyvin.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun meitä on täällä 200 erinomaista talousasiantuntijaa, niin minäkin esitän, ja jos sosialidemokraatit luulevat, että heidän niin sanottu luottamusbudjettinsa on ratkaisu mahdolliseen kriisiin, niin Suomen kansalla ei ole toivoa kovin paljon. Mutta valtiovarainvaliokunta kuuli kaikkia ekonomisteja, kaikkia tutkimuslaitosten edustajia tällä viikolla, ja kysyttiin, miten budjetti soveltuu tämän päivän taloustilanteeseen. Kaikki olivat yksimielisiä, että erinomaisesti, ja ainoa, että jos tilanne muuttuu, niin investointeja pitää saada liikkeelle.

Täällä kuulimme ministeri Pekkariselta, että on varauduttu yksityisten investointien liikkeellepanoon, ja minä tunnetusti luotan ministeri Pekkariseen ja sivussa hallitukseenkin. (Naurua) Mutta kysyn sitten, kun täällä on esitetty erilaisia mielipiteitä: Miten tämä veronalennus, voitteko Suomen kansalle selittää, eroaa vasemmiston hallituksien toteuttamista veronalennuksista, (Puhemies: Minuutti kulunut!) ministeri Katainen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Minä en tiedä, milloin on viimeksi ollut ihan puhdas vasemmistohallitus, mutta jos nyt otetaan näitä Suomessa olevia edellisiä hallituksia, niin suuressa linjassa eroa ei ole näkyvissä. Eli kaikki hallitukset, jotka Suomessa veroja ovat alentaneet, ovat tehneet sen enempi tai vähempi samalla tavalla. Ei siinä sen ihmeempää ole. Siis nyt puhutaan tuloverotuksesta.

Totta kai tällä hallituksella on myös muita kasvua luovia veropoliittisia tavoitteita, mutta ne ovat tietysti euromääräisesti hyvin paljon pienempiä. Mutta esimerkiksi tämä kotitaloustyön verovähennysoikeus, joka perinteisesti on ehkä jakanut vasemmiston ja muiden välillä ajatusmaailmaa, on yksi semmoinen, jolla pyritään verotuksellisin keinoin nimenomaan uutta työtä luomaan.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Herra pääministeri, ihan tiedoksenne se summa, mistä olemme puhuneet esimerkiksi viime syksynä kuntapalveluiden osalta, oli 600 miljoonaa. Tällä tosiasiassa olisimme halunneet turvata resursseja niiden pikkukoululaisten pieniin ryhmäkokoihin tai vanhustenhoivaan. Mutta valitettavasti tälläkin kyselytunnilla on nyt käynyt ilmi se, että teidän sosiaaliseksikin luonnehtimanne hallitus todellakaan ei kannata esimerkiksi veronkevennyksiä kaikkein pienituloisimmille, mikä on todella sääli, sillä juuri heidän ostovoimastaan on kysymys tässä taloustilanteessa.

Te olette sanonut jo useita kuukausia sitten, että teidän budjettiesityksenne vastaa hyvin taloustilanteeseen. Nyt taloustilanne on täsmälleen toinen, ja edelleen te olette sitä mieltä, että teidän budjettinne vastaa hyvin tähän taloustilanteeseen.

Eikö nyt olisi viimeistään aika kääntää suuntaa, investoida ympäristöön, investoida ihmisiin, investoida kuntiin? Nimittäin nyt käy niin, että talouspoliittisesti kokonaisveroastetta tulevina vuosina on täysin mahdoton ennustaa, koska kunnat alkavat nyt omissa talousvaikeuksissaan nostaa omia veroprosenttejaan, ja tätä kehitystä ei pysty kukaan hallitsemaan. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Tämä on holtitonta talouspolitiikkaa, arvoisa pääministeri.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Menojen puolella meillä on erilaiset linjat. Jos ne teidän vuoden takaiset esityksenne saati eduskuntavaaliohjelman esityksenne olisi toteutettu, me olisimme selvästi miinusmerkin puolella jo ensi vuonna. Valtio eläisi velaksi, jos kaikki ne menolisäykset olisi toteutettu. Tässä suhteessa olemme pyrkineet pitämään pitkällä tähtäimellä myös julkisen talouden kestävyydestä huolta.

En muista, milloin SDP hallituksessa ollessaan olisi tätä perusvähennystä nostanut, minkä me tulemme tekemään vuonna 2010 hallitusohjelman mukaisesti. En muista, koska SDP olisi hallituksessa niin tehnyt. (Ed. Tennilä: 91 on viimeksi tehty!) — Ed. Tennilä muistaa, että vuonna 91 on viimeksi tehty se. Ketkäs silloin olivat hallituksessa?

Työtulovähennykseen tässä tuloverokevennyksessä käytetään nyt noin 300 miljoonaa euroa, joka kohdistuu sinne pienituloisimmille. En ole ihan varma, mutta saattaa olla, että ensimmäisen hallitukseni veronkevennyksissä korkeintaan kerran päästiin suunnilleen samalle tasolle ellei vähän yli, muutoin alle. Eli voidaan sanoa, että keskimäärin yhdyn siihen, minkä valtiovarainministeri Katainen sanoi, että monet viimeiset hallitukset ovat noudattaneet rakenteeltaan hyvin samanlaista kaavaa tässä painotuksessa (Puhemies: Minuutti on kulunut!) pieni- ja keskituloisille.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Ensinnäkin pääministerillä oli kyllä nyt virheelliset luvut. Meidän vaihtoehtobudjettimme oli 1,3 miljardia vastaavana vuonna. Valtion tulot ylittyivät yli 4 miljardilla, ja tässä mielessä olisi jäänyt vielä yli 3 miljardin ylijäämä valtion talouteen, jos olisi toimittu meidän vaihtoehtomme mukaan.

Täällä on viitattu keltaiseen kirjaan. Olemme tänään kuulleet muun muassa valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa asiantuntijoita ja tiedustelleet, millä tavalla 2009 budjetti noudattaa eduskunnan yhteistä yksimielistä kantaa liikennepoliittisesta selonteosta. He sanoivat, että se on ristiriidassa sen kanssa. Uusia hankkeita käynnistetään, mutta perusväylänpidon määrärahatasot eivät noudata alkuunkaan eduskunnan tahtoa. Siellä on muitakin ristiriitoja.

Aikooko hallitus alkaa noudattaa eduskunnan yksimielistä tahtoa liikennepoliittisen selonteon osalta? Ja todella lukekaa, herra pääministeri, meidän vaihtoehtobudjettimme.

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Perusväylänpidon osalta on aina ollut niin, että eduskunnassa on se tahto, että sen pitää olla suurempi kuin mitä pystytään esittämään. Mutta minä haluan sen osalta sanoa, että perusväylänpidossa esitetään tulevalle kolmelle vuodelle puuhuollon turvaamisen nimessä lähes 300 miljoonan euron lisäsatsaukset, ja se on paljon. Eli me saamme myös turvattua tätä puuhuoltoa tätä kautta.

Mitä näihin infrasatsauksiin, kehittämishankkeisiin tulee, niin sekä tänä vuonna että ensi vuonna ollaan yli 400 miljoonan euron tasolla, kun esimerkiksi vuonna 2006 taso oli 225 miljoonaa euroa, eli erittäin hyvät satsaukset nyt näissä oloissa tähän suhdannetilanteeseenkin liittyen.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni aikaisemmin liittyi näihin kuntatalouskysymyksiin. Täällä oppositio on antanut ymmärtää, että kuntatalouden tila olisi nyt poikkeuksellisen heikko, ja näinhän ei ole. Kuntatalouden tila on verotulojen vahvan kehityksen — ne ovat kasvaneet tänä vuonna vielä noin 6 prosentin vauhtia — ja myöskin valtionosuuksien roimien lisäysten vuoksi poikkeuksellisen hyvä. Suurin ongelma kuntataloudessa on se, että siellä on voimakasta eriytymistä. Kaikki kunnat eivät ole päässeet tästä hyvästä kehityksestä hyötymään, ja siihen kannattaisi myös opposition tuossa vaihtoehtobudjetissaan mieluummin kiinnittää huomiota. Tämä eriytymiskehitys ja siihen puuttuminen on se olennainen vastaus.

Kun katsotaan kokonaisuudessaan kunnille tulevia tuloja tällä vaalikaudella verrattuna esimerkiksi viime vaalikauteen, niin 1,7 miljardia kokonaisuudessaan tulee lisää nyt, kun viime vaalikaudella tuli miljardi, ja erittäin iso parannus on se, että nyt indeksikorotukset tehdään valtionosuuksissa täysimääräisesti. Tämä tarkoittaa 400 miljoonaa euroa lisää verrattuna aikaisempiin hallituksiin. (Puhemies: Minuutti kulunut!)

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.