Täysistunnon pöytäkirja 85/2013 vp

PTK 85/2013 vp

85. TORSTAINA 19. SYYSKUUTA 2013 kello 10.08

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014

  jatkui

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2014 on 12,8 miljardia euroa, joka on noin neljäsosa valtion talousarviosta. Määrärahaesitys on vajaat 217 miljoonaa euroa vuoden 2013 varsinaista talousarviota suurempi. Menojen kasvu aiheutuu indeksikorotuksista ja etuuksien menoarvioiden tarkentumisesta sekä hallitusohjelman mukaisista uudistuksista.

Ministeriön esitys edistää muun muassa työllistymistä ja tukee osatyökykyisten työssäoloa. Osatyökykyisten työllistymistä helpotetaan pidentämällä osasairauspäivärahakauden enimmäiskestoa vuodesta 2014 lähtien. Myös ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisen kriteerejä lievennetään, mikä lisää valtion menoja 2,4 miljoonaa euroa. Lisäksi osatyökykyisiin kohdistuvan auttamisen toimintamallin kehittäminen on saamassa nyt määrärahaa. Valtakunnallisen työpankkikokeilun kohderyhmää laajennetaan koskemaan nuorisotakuun piiriin kuuluvia nuoria, joilla ei ole ammatillista perustutkintoa.

Myös työttömyysturvaan tulee uudistuksia. Ensi vuoden työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan 2,7 miljardia euroa. Työttömyysturvamenojen kasvu aiheutuu työttömyyden lisääntymisestä. Lisäksi työttömyysturvamenoissa on huomioitu valtion väliaikainen osallistuminen lomautuspäivärahojen rahoitukseen vuosina 2012 ja 2013. Työttömyysturvaan tehtävä hallituksen esitys on tällä hetkellä eduskunnassa käsitteillä.

Arvoisa herra puhemies! Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan vuonna 2014 kaikkiaan 5,1 miljardiin euroon. Merkittävin kasvu aiheutuu sairaus- ja vanhempainpäivärahamenojen sekä matkakorvausmenojen kasvusta. Sen lisäksi meillä tulee nyt uusia direktiivejä voimaan, jotka jonkin verran aiheuttavat kustannuksia. Lakiehdotus rajat ylittävästä terveydenhuollosta EU- ja Eta-valtiossa ja Sveitsissä eli niin kutsuttu potilasdirektiivi tulee voimaan 2014 alussa. Lakiehdotuksen voimaantulon kustannuksiksi arvioidaan noin 7 miljoonaa euroa. Direktiivi edellyttää kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen toiminnan käynnistämistä jo vuonna 2013. Näiden toimintakuluihin on varattu noin 1,3 miljoonaa euroa ensi vuodesta lähtien.

Niin sanottu yhdistelmälupadirektiivi tulee Suomessa voimaan 1.1.2014. Direktiivi velvoittaa kohtelemaan sosiaaliturva-asioissa kolmansista maista EU-alueelle tulevia työntekijöitä yhdenvertaisesti oman maan kansalaisten kanssa. Direktiivi sisältää paljon muutoksia, ja se lisää terveydenhuollon kustannuksia ja sairausvakuutuskorvausmenoja noin 3,6 miljoonalla eurolla, lapsilisämenoja 1 miljoonalla eurolla ja eräitä valtion korvattavia perhe-etuuksia 0,4 miljoonalla eurolla.

Lisäksi vuodesta 2014 lähtien valtio korvaa EU-lainsäädäntöön perustuen sairaanhoitovakuutuksen kautta kunnille sellaisten kotikuntaa vailla olevien henkilöiden terveydenhuoltokustannuksia, jotka tulevat EU:sta, Eta-valtiosta tai Sveitsistä. Kustannusten arvioidaan olevan 11 miljoonaa euroa. Sairausvakuutuksen kautta korvaukset kohdentuvat terveydenhoitoa järjestäneille kunnille.

Sitten, arvoisa puhemies, muutama sana eläkkeistä. Ensi vuodelle varataan eläkkeisiin 4,54 miljardia euroa. Vuonna 2014 valtio maksaa muun muassa kansaneläkkeitä 2,4 miljardia euroa ja takuueläkkeitä 159 miljoonaa euroa. Kehyspäätöksestä poiketen — tämän haluan nostaa erityisesti huomioon otettavaksi — eräisiin Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin perusturvaetuuksiin ja toimeentulotukeen tehdään täysimääräinen kansaneläkeindeksin korotus vuonna 2014, ja tähän on esitetty nyt 18,6 miljoonaa euroa.

Arvoisa herra puhemies! Esittelemme ministeri Huovisen kanssa tässä omat osuutemme, ja sen jälkeen voidaan sitten jatkaa keskustelua. Meillä jotkut asiat menevät momenteissa hieman päällekkäin, mutta niihin tarvittaessa palaamme tuossa keskustelun aikana.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi ministeri Huovinen, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa herra puhemies! Kuten kaikki täällä olijat hyvin tiedätte, juuri sosiaali- ja terveysministeriön asiat ovat niitä kansalaisia lähellä olevia asioita ja siksi ovat myös tietenkin hallitukselle hyvin tärkeitä kysymyksiä. On mielestäni äärimmäisen tärkeää todeta tähän alkuun se, että näinä taloudellisesti hyvin vaikeina ja haasteellisina aikoina hallitus on kuitenkin pystynyt tekemään tärkeitä uudistuksia ja pitämään kansalaisten palveluista ja etuuksista huolta, niin myös tässä budjetissa.

Peruspalveluministerin näkökulmasta tämä talousarvioesitys kannustaa myöskin osa-aikatyöhön ja parantaa lapsen edun toteutumista lapseen liittyvissä asioissa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseksi otetaan käyttöön joustava hoitoraha, joka kannustaa myös lyhyen osa-aikatyön tekemiseen. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha esitetään korvattavaksi uudella joustavalla hoitorahalla. Vaikutuksen kuntien valtionosuuksiin arvellaan olevan varsin vähäinen.

Asumistuessa enimmäisasumismenojen tasoa tullaan korottamaan normaalien tukiperusteiden tarkistuksen lisäksi. Enimmäisasumismenojen korotus kohdennetaan kuntaryhmittäin. Näin se vähentää tehokkaimmin näiden asumismenonormien ylityksiä. Korotus tulee lisäämään valtion menoja ensi vuonna noin 6 miljoonaa euroa ja vuodesta 2015 alkaen 10 miljoonaa euroa vuosittain.

Arvoisa puhemies! Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan hallituskaudella kaikkiaan 130 miljoonalla eurolla sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi. Raha kohdistetaan asteittain vuodesta 2013 alkaen vanhuspalveluiden ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Kuten hyvin täällä kaikki tiedätte, vanhuspalvelulaki on tullut voimaan ja sen toimeenpanoon kohdistetaan ensi vuonna valtionosuutta 54,5 miljoonaa euroa. Myös omaishoidon tukipalvelujen kehittämiseen kohdennetaan 10 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna valtio osoittaa peruspalvelujen valtionosuuksiin myös lastensuojelun osalta lastensuojelun kehittämiseen lähes 5 miljoonaa euroa, ja jatkovuosina tuo valtionosuuksien lisäys tulisi olemaan 10 miljoonaa euroa. Näillä muutoksilla on tarkoitus täsmentää velvoitetta lapsen edun toteutumisesta lapseen liittyvissä asioissa. Tämä on yksi Aulikki Kananojan työryhmän esityksistä, ja sitä viedään siis eteenpäin hyvin vauhdikkaasti. Lisäksi lapsiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten selvittämisen järjestäminen siirretään kunnilta valtion tehtäväksi. Lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämistä koskevan lain soveltamisalaa laajennetaan myös pahoinpitelyrikoksiin, ja myös Kaste-ohjelmassa pilotoidaan tuolla Tyksin alueella niin sanottua lastenasiaintalohanketta, joka on äärimmäisen tärkeä osa myös viranomaisten välisen yhteistyön kehittämistä.

Puhemies! Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 273,3 miljoonaa euroa. Tästä 32,6 miljoonaa euroa kohdistuu rintamaveteraanien kuntoutukseen. Kuntoutusmäärärahan taso veteraania kohden kasvaa arviolta 58 euroa. Tällä kompensoidaan kustannustason sekä kuntoutustarpeen kasvua. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti 20 miljoonaa euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja.

Lääkintähelikopteritoiminnan jatkuminen varmistetaan tärkeillä tukikohtainvestoinneilla. Näihin osoitetaan 5,8 miljoonan euron lisämääräraha. Myös poronhoitajien sijaisapukokeilua jatketaan. Samoin kokeilu YTHS-mallin soveltuvuudesta amk-opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistavaksi jatkuu.

Puhemies! Ministeri Risikko jo tuossa kävi omassa esityksessään läpi tätä erittäin suurta asiaa, joka eduskuntaan tuodaan myös budjettilakina, ja se on tämä potilasdirektiivin toimeenpano. Se on niin valtaisa asiakokonaisuus, puhemies, että tässä ajassa siihen ei ole mahdollisuutta tarkemmin mennä, mutta olen varma, että valiokunnan kuulemisessa pääsemme sitten tähänkin tarkemmin ja ehkä tässä debatin vaiheessa.

Puhemies! Vielä lopuksi totean, että kolmas lisätalousarvio tuo myöskin lisää määrärahaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten korjaushankkeisiin. Tämä on tarpeellinen lisäys, koska tiedämme kaikki, että myös näissä sosiaali- ja terveystoimen rakennuksissa valitettavasti ilmenee liian paljon kosteusongelmia.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Onko tästä aiheesta tarvetta käyttää vastauspuheenvuoroja? — Ilmeisesti jossain määrin.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! EU:n kautta on tulossa lisäkuormituksia sosiaaliturvajärjestelmäämme. Uusia direktiivejä on tulossa voimaan aivan lähiaikoina, ja niillä on suoria taloudellisia vaikutuksia. Vaikka niiden lisäkuormitukset ovat nyt näennäisesti pieniä, eivät ne tällä menolla ole sitä kovin kauan. Tulevaisuudessa yhä useampi EU:sta ja EU:n ulkopuolelta tuleva henkilö tulee käyttämään sosiaaliturvajärjestelmäämme tavalla tai toisella, ja läheskään varmoja emme voi olla siitä, miten järjestelmämme rakenteet tulevat nämä haasteet kestämään. Suuria huolia ja haasteita on siis tiedossa. Kysyisinkin ministeriltä: onko näistä vaikutuksista minkäänlaisia pitkän aikajänteen arviointeja, kuinka sosiaaliturvajärjestelmämme Suomessa nämä tulevat kestämään?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tulemme järjestämään tilaisuuden, johon toivon mukaan ministeri Huovinenkin pääsee, koskien tätä potilaitten liikkuvuusdirektiiviä, eli avoimen valiokuntakuulemisen siitä, että mistä on kysymys.

STM:n pääluokan osalta budjetti on yllätyksetön. Siellä on keväällä tiedossa olleet tutkimuslaitosten määrärahaleikkaukset ja lapsilisät, indeksit on jäädytetty ja niin edelleen. Hallituksella on pikkuisen savottaa. Ministeri kertoi, että vaalikaudella tulee 130 miljoonaa lisää rahaa hyviin asioihin, mutta samalla ei voi olla muistuttamatta, että vuositasolla yksi miljardi euroa leikataan kuntien peruspalveluihin kohdennettavista valtionosuuksista. Olen erittäin kiinnostunut, miten Aulikki Kananojan työryhmän esitykset lastensuojelulainsäädännön kehittämiseksi tätä taustaa vasten aiotaan hoitaa. Ja toisekseen: kun meillä on normitalkoot, miljardi euroa kuntapalveluista, mikä on STM:n rooli tässä valmistelussa, vai onko VM:n punakynä se, jolla kaikki tehdään?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa hallitus on kuitenkin pystynyt tekemään paljon hyviä esityksiä siitä, miten työllisyyttä parannetaan niin osatyökykyisten kuin pitkäaikaistyöttömien ja vaikeassa elämäntilanteissa olevien ihmisten osalta.

Työvoiman tarjontaan liittyen budjettiin on tullut hyviä avauksia: muun muassa työttömyysturvassa byrokratiaa puretaan, työllistymisen kynnyksiä madalletaan, ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsee nykyistä helpommin — tämä helpottaa monessa mielessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien ihmisten tilannetta — ja työttömyysturvaan tulee myös 300 euron suojaosuus, ja asumistukeen tulee joustoa.

Mutta, arvoisa ministeri Risikko, kysyisin teiltä, kun rakennepoliittisessa ohjelmassa on linjattu myös osallistavasta sosiaaliturvasta: Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Onko hallitus rakentamassa sanktioita niille ihmisille, jotka mahdollisesti eivät osallistu näihin toimenpiteisiin? Mitenkä tässä yhteydessä huomioidaan niitten ihmisten elämäntilanne, jotka eivät tällä hetkellä joko mielenterveyssyistä tai muista syistä (Puhemies koputtaa) kykene olemaan työvoimana käytettävissä, eikä sitä kautta rangaista ihmisiä väärin?

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä kuin äskeinen edustaja siitä, että hallitus on vaikeassa tilanteessa tehnyt hyvän esityksen STM:n osalta. On hyvä, että nyt käynnistyy osallistavan sosiaaliturvan selvittely ja työ sen eteen, jotta löytyisi enemmän työtä ja mielenterveyttä ihmisille työn kautta. Osatyökykyisiin panostaminen on oivallinen asia myös, samoin indeksikorotukset, jotka meinasivat jäädä vähän puolitiehen, mutta ne nyt tässä budjettiesityksessä sataprosenttisesti hoidetaan.

Minulla olisi kysymys ministeri Huoviselle: kun yhdessä aikaisemmin tarkastusvaliokunnassa olemme vahvasti tehneet työtä sähköisten asiakastietojärjestelmien selvittämiseen ja nyt budjetissa on varattu 16 330 000 seuraavalle vuodelle näiden kehittämiseen, niin kuinka hyvin uskotte, että nämä vihdoin etenevät, ja uskotteko, että löytyy se yhteinen alusta näille meidän järjestelmille, koska se on myös kaiken rakenteen pohja?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kymmenvuotisesta edustajakaudestani aika ison osan käyttänyt paremman perusturvan puolesta tappelemiseen. Viime kaudella taisin sanoa, että ihan riippumatta siitä, minkälainen hallitus tulee, niin moitin sitä, jos se siihen puuttuu. Tätä hallitusta ei ole tarvinnut hirveästi moittia siitä.

Edustaja Kiljunen tuossa edellä luetteli suunnilleen sen litanian, mitä tämä hallitus on tehnyt. Itse asiassa, kun sitä tässä itse mietiskelin, niin minulla oli jopa vaikeuksia keksiä, että mitkä — kun jätetään pois tietysti määrälliset tasot — olisivat sellaisia laadullisia asioita perusturvassa, joita pitäisi oikeasti parantaa kaiken sen jälkeen, mitä nyt on jo tehty. Ministeri Risikko, olisiko mahdollista kenties harkita, että näihin vähimmäisetuuksiin voitaisiin saada jonkinlainen parannus, koska kun muistelen tässä parin kolmen vuoden takaisia keskusteluja ihan hallituksen alkukaudelta, (Puhemies koputtaa) niin oppositiolla ei taida enää muuta olla moitittavana?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus teki erittäin hyvät päätökset siinä, että työmarkkinatukeen ja asumistukeen saatiin suojaosa. Nämä ovat päätöksiä, jotka poistavat työnteon esteitä ja varmasti vähentävät köyhyyttä, ja tällä tiellä olisi erittäin hyvä jatkaa.

Toimeentulotukeen ja asumistukeen sisältyy edelleen tämmöisiä vastaavia yksilön kannalta vähän niin kuin lannistavia ja epäkannustavia elementtejä. Esimerkiksi toimeentulotuessa, joka on perhekohtainen, kaikkien perheenjäsenten tulot lasketaan yhteen. Silloin esimerkiksi urheilua harrastavan lapsen sponsoritulot saatetaan ottaa huomioon toimeentulotukea haettaessa ja niin edelleen. Tunnette varmasti nämä epäkohdat, joita toimeentulotuessa ja asumistuessa on. Eikö tämä olisi se suunta, jolla olisi nyt viisasta jatkaa ja harkita esimerkiksi sitä, voisimmeko vähän nostaa toimeentulotuessa sitä vapaan tulon osuutta, jonka nyt säädimme työmarkkinatukeen ja asumistukeen?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta löytyy panostuksia hyvinvointiin ja työhön, osatyökykyisten työllistämiseen tämän toimenpideohjelman myötä ja ammatillisen kuntoutuksen kriteereitten lieventämiseen ja myös nuorisotakuuseen ja oppilas- ja opiskelijahuoltoon ja niin edelleen.

Mutta edelleen kyllä kysyisin: miten nähdään erityisesti vammaisten kohdalla, koska tämä työllistyminen usein tulee vastaan, heidän työllistymisensä, nouseeko se tässä osatyökykyisten kohdalla toimenpideohjelmassa hyvin esille?

Toinen kysymys: Täällä eduskunnassa oli erittäin hyvä seminaari tässä muutama päivä sitten, jossa kysyttiin nimenomaan sitä, mitä tapahtuu meidän terveydenhuollossa kliiniselle tutkimukselle, joka on ollut tähän saakka ykkössijalla, siis hyvin hyvää, kansainvälisesti vaikuttavaa ja niin edelleen. Nyt on kuitenkin tapahtunut romahdus siinä. (Puhemies koputtaa) Ja erityisesti kysyisin näistä evo-rahoista. Miten niihin saataisiin se tarvetta vastaava määrä? Niiden määrä on vähentynyt näitten muutamien vuosien aikana kolmannekseen.

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulle tulee usein soittoja perheiltä, sillä osa reumalapsista jää vaille riittävää kuntoutusta. Kivut ja syrjäytymisriski vaivaavat monia. Nykyään lasten reuma osataan hoitaa entistä paremmin, mutta ongelmana ovat avun pirstaleisuus ja lääkekeskeisyys. Reumanuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista kuntoutusta, sillä kuntoutuksesta on paljon apua, ja vertaistuki antaa myös perheille voimia jaksaa. Matkat kuntoutukseen ovat pitkiä ja vaativat vanhemmilta paljon panostusta ja usein pitkiäkin poissaoloja töistä. Arvoisa ministeri, onko reumalasten kuntoutukseen tulossa parannuksia ja minkälaisia?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean niin, että olisi hyvä kuulla, milloin ministeri Huovinen ottaa kantaa tähän omaishoidon tukiasiaan ja koko omaishoidon kehittämiseen, kun se työryhmä jatkaa nytten työtään. Keskustan kanta edelleenkin on, että se tulee siirtää Kelan vastattavaksi.

Toinen kysymykseni liittyy sitten sote-uudistukseen ja tähän terveydenhuollon rahoituksen uudistamiseen. Nythän on niin, että me ajattelemme niin, että olisi pitänyt tehdä tämä sote-uudistus ja terveydenhuollon rahoitusuudistus samaan aikaan. Kaksi vuotta olemme tämän rahoitusuudistuksen perään täällä kyselleet, ja nyt hallitus on sitten heräämässä tähän asiaan jollakin tasolla. Olemme julkisuudesta nähneet, että ministeri Risikko on kutsunut koolle oppositiopuolueitakin keskustelemaan tästä rahoitusuudistuksesta, mitä tehtäisiin terveydenhuollon rahoitukselle. Minua ainakin on jäänyt ihmetyttämään — ja uskon, että ehkä muitakin kansanedustajia — miksi ministeri Risikko johtaa tätä työtä eikä ministeri Huovinen, jonka vastuualueelle kuuluu sote-uudistuksen eteenpäinvieminen.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän pääluokan kannalta tervetullut uutinen oli kouluterveystutkimus, jossa todettiin, että nuoret liikkuvat entistä enemmän, juominen on vähemmän humalahakuista, eli suunta on todella oikea.

Mutta jos puhutaan alkoholista, se on erittäin vakava ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksi kohde, mihin eduskunta on osoittanut rahaa kolme kertaa — neljäs kerta oli tämän vuoden budjetti — on päihdeäidit. Erittäin hienoa hoitoa on Pidä kiinni -hoitojärjestelmässä, siinä todellakin on pystytty estämään huostaanottoja ja apua on annettu sinne lapsille ja perheille. Tämän vuoden budjettimietinnössä eduskunta edellytti, että ensi vuoden budjettiin tulisi rahat ja tuo päihdeäitien hoito saataisiin vakaalle pohjalle. Nyt kun katsotaan budjettia, niin näitä rahoja ei tässä ole. Voisi jopa sanoa, että pientä tottelemattomuutta eduskunnan kantaa kohtaan on ollut ministeriössä. Toivon, että ministeri vastaa tähän: mitä te olette ajatelleet, kun tämän budjetin olette hyväksyneet? Olen erittäin huolissani pienistä lapsista ja päihdeperheistä ja toivon, että saamme tämän asian ratkaistua sillä tavalla, ettei vuodesta toiseen aina eduskunta joudu tätä asiaa korjaamaan.

Ja toivon, että (Puhemies koputtaa) kerrotte myöskin, mitä teitte niillä rahoilla, mitä lastensuojeluun eduskunta antoi lisää.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arjessa huolestuttaa lääkekorvausten jatkuvat muutokset sekä myöskin matkakorvausten omavastuiden muutokset. Myös kansanterveysjärjestöt ovat tästä kantaneet huolta. Miten, ministeri Risikko, te varmistatte, että tämä ei nyt pahenna tuohon hallitusohjelmaan nähden tulo- ja terveyseroja?

Ministeri Huovinen, meillä on erittäin vakava kysymys kansanterveyden kannalta, koko maankin kannalta ja myös valtion verotulojen kannalta tämä Viron trukkilavailmiö. Tätä ei voida hyväksyä, ja tässä ei pidä ihmetellä katsomossa. Kaikki kunnia keppanakeskustelulle, mutta nyt pitää sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä sosiaali- ja terveysministereiden ottaa tämä asia oikeasti esille, ja tälle pitää tehdä stoppi. Tämä on aivan käsittämätön ja mittasuhteiltaan todella paha syöpä, joka aiheuttaa myös turvallisuuteen liittyviä, laajempiakin vaikutuksia.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Jos tähän väliin yritetään ottaa ministereiden vastauksia ja kokeillaan 3:a minuuttia puhuja-aitiosta.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä kysyttiin tästä sosiaaliturvasta, ja se on ihan totta, että Suomessa on tämä asumisperusteinen sosiaaliturva, joka tarkoittaa sitä, että pitää olla kotikunta ja pitää olla asunto ja asua täällä, jolloinka se sosiaaliturva on sitten tullut. Nyt kuitenkaan EU:ssa ei ole tällaista käsitettä kuin asumisperusteinen sosiaaliturva, vaan se lähtee siitä, että onko työtä ja tuleeko työhön, eli se on tämä työperusteinen sosiaaliturva, ja siinä on yhteensovittamista Suomen ja muitten maitten kanssa, ja meidän on jonkin verran nyt sellaisia erilaisia, voi sanoa, voimisteluja siinä tehtävä. Me emme tarkalleen tiedä, mitä se tulee tarkoittamaan tulevaisuudessa, mutta se, mikä meillä on tavoitteena, on se, että me pystymme pitämään omissa käsissä päätöksentekoa näistä sosiaali- ja terveyspalveluista myöskin sosiaaliturvaan liittyen. Mutta kyllä todettava on, että meillä on EU:ssa määrätyt säännöt, jotka pitää ottaa huomioon, kuten nämä direktiivitkin, jotka täällä tänä päivänä tuossa kerroin. Ne eivät kaikki ole missään nimessä haitaksi, ne ovat meille myös eduksi, niin että ihmiset pystyvät liikkumaan. Otetaan esimerkiksi tämä potilasdirektiivi: se on monelle, esimerkiksi harvinaisia sairauksia sairastavalle, aivan valtavan hyvä.

Sitten te, edustaja Kiljunen, kysyitte osallistavasta sosiaaliturvasta. Todella siinä on kysymys työikäisten ja työkykyisten osallistamisesta yhteiskunnalliseen toimintaan. Meillähän jo tällä hetkellä on hyvin paljon tällaisia aktivointitoimenpiteitä ja osallistavia toimenpiteitä, mutta kyllähän ne aika pitkällä viiveellä tulevat. Tässä on tavoitteena kehittää, nimenomaan monipuolistaa, sitä toimenpidevalikoimaa, mutta sitten myöskin selkeyttää lainsäädäntöä ja selkeyttää näitä toimenpiteitä ja nimenomaan aikaistaa niitä. Tavoitteena on myöskin se, että me voisimme saada kannustavammaksi tätä sosiaaliturvaa. Siihen monia tekoja ollaan tekemässä, ja yksi on nimenomaan nämä suojaosuudet, jotka tulevat sekä tähän työttömyyskorvaukseen että sitten myöskin asumistukeen. Kaiken kaikkiaan tavoitehan on saada ihmiset työhön ja pidettyä työn syrjässä kiinni. Siihen tarvitaan niitä työpaikkoja ja myöskin sitä, että sitä työkuntoa ja työkykyä ylläpitää, jotta sitten kun sitä työtä tulee, vaikkei sitä heti olisikaan, niin olisi jo kuitenkin jalka ovenraossa ja pääsisi jo eteenpäin ja pysyisi työkyky.

Edustaja Virtanen täällä kysyi ja sanoi oikeastansa sitä, että nyt on saatu hyvin näitä asioita eteenpäin, ja se on kyllä mahdottoman hieno asia mielestäni. Ja sitten: otetaan huomioon nyt nämä rakennepäätökset. Rakennepäätösten toimeenpanon jälkeen on arvioitu, että työttömyysturvaan pelkästänsä tullaan laittamaan 421 miljoonaa. Se on juuri eilen meillä laskettu — hieno juttu.

Vammaisten työllistymisestä sanon, että se on todella tärkeä asia. Meillä on osatyökykyisten työllistämisen ja työssä pysymisen edistämisohjelma käynnissä, ja kaikki vammaisethan eivät ole osatyökykyisiä, mutta hyvin useat ovat. Tämä koskee siis kaikkia osatyökykyisiä, niin vammaisia kuin sitten sellaisia, joilla ei vammaa ole.

Sitten kuntoutuksesta sanon sen verran, että tämä kuntoutushan kuuluu vähän meille molemmille ministereille, mutta Kela-kuntoutuksen kauttahan järjestetään hyvin paljon reumalapsille kuntoutusta. Jonkin verran on käyty keskustelua erityisesti siitä, että pystytään eri puolilla Suomea järjestämään niitä, mutta sitten myöskin se toivomus, että nämä kuntoutuksen sisällöt vastaisivat niitä perheitten tarpeita, on kyllä mennyt perille, ja olemme käyneet keskustelua Kelan kanssa, puhumattakaan tietysti siitä, mitä julkinen sektori järjestää lääkinnällisenä kuntoutuksena myöskin reumalapsille. Silloin aikoinansa tätä reumahoitoa keskitettiin kolmeen yliopistosairaalaan, ja siellä pitää olla myöskin sitten se kuntoutuksen koordinaatio.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä lääkekorvauskustannuksista ja omavastuuosuuksista: olen edustaja Rajamäen kanssa ihan samaa mieltä, että omavastuuosuudet eivät saisi kovin paljon nousta. Nythän meillä on matkakorvausten suhteen niin, että meidän on pakko säästää jonkin verran, mutta tavoite on se, että me saisimme sen sillä tavalla, että omavastuuosuudet eivät nousisi, koska niitä on jo kerran jouduttu nostamaan. Ja sitten ovat nämä lääkekorvauskustannukset: me olemme nyt tuomassa hallitusohjelman mukaista hallituksen esitystä siitä, että lääkekorvauskustannukset kohdistuvat erityisesti paljon lääkkeitä käyttäville.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Monia asioita, joihin toivottavasti edes osittain ehdin tässä kommentoida.

Ensinnäkin edustaja Rehula nosti tietenkin aivan tärkeän ja huomionarvoisen asian esille, että kyllä tässä haastetta riittää, kun katsomme sitten valtion puolen toimia ja kuntatalouden tilaa yhteistyössä, minkälaisia haasteita tulee myöskin tälle peruspalvelujen kontolle, esimerkiksi nyt tämä rakennepaperi ja siellä olevat normitalkoot. Kyllä suhtaudun hyvin nöyrästi sen tehtävän edessä siihen, että on erittäin tärkeää katsoa, ettemme tee sellaista karhunpalvelusta, että siirrämme sitten kustannuksia jonnekin tulevaisuuteen. Sen takia on katsottava tarkasti, millä tavoin niitä kuntien tehtäviä voidaan sitten olla vähentämässä.

Lastensuojelun osalta totean vain, että lausuntokierros on syyskuun loppuun mennessä tästä Kananojan raportista ja sen jälkeen myöskin hallituksen piirissä varmasti laajemmin joudutaan keskustelemaan siitä, minkälaisia mahdollisuuksia meillä on viedä eteenpäin. Niin kuin jo esittelypuheenvuorossa sanoin, niin näitä ollaan viemässä jo nyt, että ei tässä nyt seistä tumput suorana tämän lastensuojelun tilanteenkaan kanssa.

Edustaja Urpalainen kysyi näistä sähköisistä järjestelmistä, ja totean, että meillähän sähköinen resepti on käytössä jo julkisella puolella ja siihen on yksityinen puoli liittymässä mukaan. Myöskin potilastietoarkiston käyttöönotot tulevat alkamaan, joten kyllä olen ihan luottavainen entisenä tarkastusvaliokunnan jäsenenä, että saamme näitä asioita nyt paremmalle tolalle. Haaste liittyy siinäkin siihen, että meillä on hyvin moninainen toimijoiden joukko, ja silloin tämän järjestelmän rakentamiseen liittyy myöskin näitä aika isoja haasteita.

Edustaja Alanko-Kahiluoto peräänkuulutti aivan oikein näitä toimeentulotuessa, asumistuessa edelleen olevia haasteita. Meillähän on parhaillaan nyt työryhmäkin, joka toimeentulotuen osalta näitä koettaa selvittää. Erityinen huoli liittyy ainakin omalta kohdaltani juuri siihen, että meillä on paljon nuoria, jotka ikään kuin jäävät hyvin pitkäkestoisesti juuri toimeentulotuen, jonka pitäisi olla se viimesijainen tuki, varaan. Meidän pitäisi löytää keinoja, joilla voitaisiin nopeammin saada heidät takaisin sitten työelämään tai koulutukseen, muiden palveluiden ja etuuksien piiriin, jos näin on, että olisi todella viimesijainen keino sitten tuo toimeentulotuki. Näitä siis kartoitetaan kyllä, työ on käynnissä.

Edustaja Vehviläinen kysyi tästä omaishoidon aikataulusta, ja taisin jollakin kyselytunnilla vastatakin, että se prosessihan on käynnissä ja vuoden loppuun mennessä tuo kansallinen omaishoitoa kehittävä työryhmä sitten jättää loppuraporttinsa ja sen jälkeen tulee tietenkin arvioinnin paikka, miten tässä menemme eteenpäin. Siellä on useita vaihtoehtoja, millä tavalla tätä palvelujen ja myöskin sitten tuon omaishoidon tuen maksatusta jatkossa pitäisi viedä eteenpäin.

Sen korjaan kuitenkin, että monikanavaisen rahoituksen ongelmat ovat hallituksen yhteisessä rakennepaperissa kirjattuina. Tässä ei ole mitään eripuraa tai epäselvyyttä siitä, kenelle nämä asiat kuuluvat. Se on hallituksen yhteinen linjaus. Sitä työtä ollaan vasta käynnistämässä, joten se ei ole vielä meneillään vaan se on vasta käynnistymässä. Terveydenhuollon rahoituksen osalta se kuuluu allekirjoittaneelle.

Otan vastaan kritiikin, joka kohdistui edustaja Sarkomaan puheenvuorossa tähän Pidä kiinni -projektiin. Tunnen sen varsin hyvin entisenä liiton aktiivisena toimijana itsekin. Minustakin tällainen projektiluonteisuus ei ole tämänkaltaiselle toiminnalle hyväksi, mutta kun tunnette kaikki ne taloudelliset haasteet, joissa tässä nyt ollaan, niin ihan kaikkia asioita emme valitettavasti tässäkään budjetissa pystyneet hoitamaan. Täytyy yrittää löytää nyt yhdessä niitä keinoja, joilla se voidaan sitten vakinaistaa.

Edustaja Rajamäelle alkoholiasiasta: palaan seuraavassa puheenvuorossa, jos sopii, mutta asia otetaan vakavasti, se on ihan selvä. (Kari Rajamäki: Ministeriryhmään!)

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyin tätä, kun meillä valtio rankaisee parhaiten menestyvää tutkimusalaansa eli lääketiedettä. Se on tässä muutaman vuoden sisällä siitä 90 miljoonasta pudonnut sinne 30 miljoonaan. Todella tarvittaisiin sitä, jotta me pystymme hyvää hoitoa ja tutkimusta tekemään lääketieteen näillä syöpä- ynnä muilla aloilla. Sitä kysyisin, miksi tämä evo-rahoitus on näin alhainen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tässä tulee varmaan muutama, niin kerätään ja otetaan sitten.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veteraanien kuntoutusrahojen leikkaukset ovat olleet aiempina vuosina todellinen häpeätahra. Veteraanien joukko harvenee koko ajan, mutta muisto ei saa himmetä ja hoiva ei saa heiketä. Haluan antaa teille kahdelle ministerille ja hallitukselle kiitosta siitä, että tällä kertaa näitä rahoja ei leikata vaan nimenomaan kasvatetaan 58 eurolla jokaista veteraania kohden. Se on arvokas kiitos tuosta työstä.

Haluaisin kysyä teiltä, arvon ministeri, sellaisesta lupauksesta, jonka puolustusministeri on antanut hallituksen puolesta, eli kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneiden kriha-veteraanien ohjelman laatimisesta ja heidän asemansa turvaamisesta. Millä tavalla tämä kriha-veteraaniohjelma on etenemässä, ja missä vaiheessa saamme sen eduskuntaan käsittelyyn?

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hieman tuohon edustaja Heinosen kysymykseenkin liittyen, sotaveteraaneihin. Nimittäin viime vuoden itsenäisyyspäivän aattona tässä salissa pidettiin juhlaistunto, jolla haluttiin yksissä tuumin kunnioittaa Suomen 95-vuotista taivalta ja sotiemme veteraanien tekemää työtä. Tuolloin puhuttiin kaunein sanakääntein siitä, kuinka sotaveteraanien kuntoutusmäärärahoja tulee lisätä. Tässä yhteydessä pitää tietenkin myös muistaa se, että määrärahoja tarvitaan kuntoutuksen lisäksi kotiin vietävien palveluiden kustantamiseen, koska osa veteraaneista on jo niin huonokuntoisia, etteivät he pääse kuntoutuslaitoksiin.

Ensi vuoden talousarviossa veteraanikuntoutuksen määrärahaa kuitenkin vähennetään mielestäni reippaasti, peräti 4 miljoonaa euroa, jos olen oikein ymmärtänyt, eli tulkitsen tilanteen hieman toisin kuin edustaja Heinonen. Eli kysymykseni onkin: uskooko ministeri todella, että veteraanien luonnollinen poistuma, veteraanien viimeinen iltahuuto, paikkaa nyt tehtävää reipasta vähennystä, sillä viime vuonnakin vain noin puolet kuntoutukseen oikeutetuista veteraaneista pääsi kuntoutukseen?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eihän tilanne voi olla se, että kun tämä joukko harvenee, valitettavasti, varmasti joka päivä, joka vuosi kovalla tahdilla, niin tuo summa pysyisi euromääräisesti samana. Arvokasta on se, että se euromääräinen summa per veteraani, elossa oleva veteraani, nousee nyt 58 eurolla. Me haluamme antaa heille osoituksen siitä, että kun heidän ikänsä koko ajan nousee — eli he ovat entistä vanhempia, jotka ovat elossa — he tarvitsevat entistä parempaa hoitoa, ja kyllä tässä meidän hallituksemme ja meidän kaksi ministeriämme, jotka tuolla istuvat, ovat tehneet arvokkaan arvovalinnan ja osoittavat näinä vaikeina aikoina, kun lähes kaikkialta joudutaan leikkaamaan, veteraaneille lisää rahaa, että nämä saavat arvokasta ja tarvitsemaansa hoitoa niin laitoksissa kuin kodeissa.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä StV:n linjassa näkyy sama kuin koko budjetissa elikkä työ. TEM käsiteltiin tuossa toissa iltana, ja nyt sitten StV:n osalta olin iloinen, että tänne on lisätty sekä työllistymisen edellytyksiä että joustavuutta työttömyyden ja työssäolojaksojen välille.

Näistä muutama esimerkki: on hienoa, että osasairauspäivärahakauden enimmäiskesto pitenee, mikä tietenkin tarkoittaa osatyökykyisten parempaa työllistymismahdollisuutta, ja että työpankkikokeilun kohderyhmää laajennetaan nuoriin. Ja toisaalta päin kaksi esimerkkiä: kun työttömyyspäivärahan työssäoloehto lyhenee 26 viikkoon ja korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehty työ rinnastetaan työssäoloon, ovat nämä niitä joustoja, joilla sitten ihmisen arki huomattavasti paranee.

Kysymys kuitenkin tähän toiseen aiheeseen: paljon kesän aikana keskusteltu alkoholilain uudistus kiinnostaa, ja ehkä nyt tässä kohtaa vielä kysyn vain aikataulua.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministerin budjetissa on tosiaan hienoja asioita kuten tämä osatyökykyisten työllistäminen, ja iloitsen minäkin siitä, että työtön voi nyt suojarahan turvin ottaa vastaan työn helpommin, kun asumiskorvaus ja työttömyyskorvaus eivät heti leikkaannu.

Ministeri Risikko, kerroitte myös tästä osallistavasta sosiaaliturvasta, joka on suunnitteilla. Itseäni kuitenkin hieman arveluttaa se, että kun nyt on meneillään myös hieno kuntakokeilu ja on totta, että kunnissa on paljon tekemätöntä työtä vanhustenhoidossa, pihatöitä, vaikkapa talkkarin töitä, lampunvaihtoa, niin eikö toisaalta olisi mielekästä, että kunnassa olisi tämäntyyppiset välityömarkkinat, tarjota ihan oikeita kokopäivätyöpaikkoja vaikka tukityöllistettynäkin, sen sijaan että olisi vain osana työttömyyskorvausta tämä pakollinen tunnin tai kahden työskentely. Oletteko käynyt esimerkiksi ministeri Ihalaisen kanssa vuoropuhelua, mitenkä nämä kaksi järjestelmää toisaalta sopivat yhteen ja millä tavalla voitaisiin sitten paremmin saada pysyvä ratkaisu monelle työttömälle?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen budjettiesityksessä on kauniita korulauseita paljon huolimatta näistä suurista valtionosuuksien leikkauksista, joita kunnille tehdään. Tässä korostetaan ihmisarvoista elämää, joka turvataan kaikissa olosuhteissa, ja sitten puhutaan, kuinka tuottavuutta parannetaan uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja ja tavoitteena on asiakaskeskeisyys, joka otetaan palvelujen lähtökohdaksi.

Olen käytännössä tuolla kentällä törmännyt sellaisiin ongelmiin, että kun vanhuspalveluja yksityistetään, niin sitten näitä vanhuksia siirretään kymmenien, jopa satojen kilometrien päähän omasta kotikunnastaan. Kun tehdään näitä ostopalvelusopimuksia, niin se on hankalaa näiden omaisten ja ystävien kannalta, jotka eivät sitten enää pysty tapaamaan vanhuksia. Onko tämä ministerin mielestä ihmisarvoista elämää, jos vanhuksia siirretään kuin heittopusseja hyvin pitkälle heidän omista kotikunnistaan?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitää nyt helpottaa tai jättää ministereille enemmän aikaa vastaamiseen.

Tässä tuli voimaan heinäkuun alussa uusi vanhuspalvelulaki, jossa tämmöinen menettely yksiselitteisesti kielletään.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi Vaasan kaupungissa ilmoitettiin pari viikkoa sitten, että Vähänkyrön kaupunginosan kaikki 16 vanhusten laitospaikkaa suljetaan ja ne vanhukset, jotka tarvitsevat hoitoa, siirretään Vaasan kaupungin vanhustensairaalaan. Sinne matkaa on yhteen suuntaan 40 kilometriä. Miten tässä toimi se vanhuspalvelulaki?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen tärkein hanke eli tämä sote-uudistus ei ole oikein edistynyt, kuten ei myöskään siihen liittyvä sote-rahoituksen uudistus. (Kari Rajamäki: Kiitos kepun!) Käynnissä on kunta- ja sote-uudistukseen liittyen ties kuinka mones kuntakierros, kuntakysely, tai se on juuri päättymässä.

Te, ministeri Huovinen, sanoitte viime kuussa, että kuntien palaute toki käydään läpi ja luetaan mutta että hallitus ei aio linjaansa muuttaa kuitenkaan näitten sote-uudistusten suhteen, vaikka asiantuntijatkin sitä vahvasti kritisoivat. Ihmetyttää vain, miksi näitä turhia lausuntokierroksia ylipäätään järjestetään. Haluaisin myös kuulla ministeri Huovisen arvion siitä, mitä tälle sote-uudistukselle tapahtuu, jos ensi keväänä todetaan, että koko tämä vastuukuntamalli on perustuslain vastainen ja sen takia ei ainakaan sillä tavalla voi hallituksen esitys toteutua.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työn tekemisen pitää olla aina kannattavaa. Yhteiskunta, jossa työ ei kannata ja toimettomuudesta maksetaan paremmin kuin työstä, ei ole kestävällä pohjalla. Työ on enemmän kuin vain tulonlähde, ja se on parasta sosiaaliturvaa.

Hallitus on ryhtynyt purkamaan lyhytkestoisen osa-aikatyön ja pienipalkkaisen työn kannustinloukkuja. Muun muassa työttömyysturvan suojaosuudella helpotetaan työttömien asemaa ja mahdollisuuksia ottaa vastaan lyhytaikaistakin työtä.

On aivan paikallaan, että osatyökykyisten työssäoloa tuetaan. Ihmisillä on oikeus tehdä työtä voimavarojensa mukaan. Osatyökykyiset on vihdoin nostettu keskusteluun, kiitos siitä ministeri Risikolle.

Kysyisin edelleen: miten sosiaaliturvan uudistamista kannustavammaksi aiotaan jatkaa ja edetä kohti lisääntyvää vastikkeellisuutta ja aktivointia työkykyisten ihmisten osalta niin, että kaikki työ kannattaa aina?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työuria on pidennettävä, ja siitä taidamme olla tässä salissa kaikki samaa mieltä, mutta vanhuuseläkkeen ikärajan nostaminen ei auta, jos työelämää ja erityisesti kuntoutusta ei kehitetä.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään edelleenkin keskimäärin 52-vuotiaana, ja tämä laskee keskimääräistä eläkkeelle jäämisen ikää. Työterveyslaitoksen tutkijat ovat todenneet, että jos vuosittain jäisi puolet vähemmän ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle, keskimääräinen eläkeikä nousisi heti yhdellä vuodella. Varsinainen vanhuuseläkkeelle jäämisen ikähän on noussut tasaisen varmasti koko ajan. Jos työelämän laatu on hyvää ja työhyvinvoinnista pidetään huolta ja ihminen on suhteellisen terve, hän usein vapaaehtoisesti jatkaa työuraansa. Sen takia näihin asioihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, jos halutaan työuria pidennettävän.

Kysynkin: minkälaisia kokonaissuunnitelmia ministeriössä on työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrän vähentämiseksi?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sote-uudistukseen täällä jo viitattiin. Ministeri Huovinen kirjoitti kolumnissaan viime lauantaina Keskisuomalaisessa, sanoi, että on tärkeää, että tämä uudistus tehdään niin, että nämä palvelut siirretään laajemmille harteille ja että estetään väliinputoaminen eri hoidon tasojen välillä. Samalla hän kuitenkin antoi ymmärtää, että idea tästä isäntäkunnasta on kuitenkin se, mihin hänkin on edelleen sitoutunut.

Nyt kysymys kuuluu, kun ei oikein tahdo maallikolle aueta tämä kysymys: Miten ne hartiat ovat leveämmät silloin, jos esimerkiksi Keski-Suomessa keskitetään Jyväskylän kaupungin isännyyteen kaikki nämä palvelut? Miten ne silloin ovat leveämmät kuin ne olisivat silloin, jos maakunnan kaikki kunnat yhteisesti olisivat se järjestäjäyhteisö? Ja miten pompottelu olisi vähempää silloin, jos on yksi järjestäjäyhteisö verrattuna siihen, että on 20 000, 50 000 asukasta ja niillä omat tehtävät ja sitten vielä tämä isäntäkunta? Miten väliinputoamista voidaan teidän mallillanne vähentää, miten hartioita leventää, jos kavennetaan niitten kuntien määrää, jotka ovat isäntänä palvelujen järjestämisessä?

Hanna Tainio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä on jo mainittu, historiallinen vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuun alusta. Ministerikin esittelyssään mainitsi, että ensi vuodelle on osoitettu 54,5 miljoonaa euroa sen toimeenpanoon.

Lakia valmisteltaessa käytiin hyvinkin kärjekästä keskustelua henkilöstömitoituksista, joita tässä vaiheessa lakiin ei vielä sisällytetty, mutta asiaan palataan myöhemmin. Kysyisinkin ministeri Huoviselta: Miten lain toteuttaminen on lähtenyt kunnissa käyntiin? Onko kunnilla mahdollisuuksia täyttää lain kirjain muun muassa osaavan henkilöstön ja palvelulupauksen suhteen? Entä mikä on tällä hetkellä henkilömitoituksen tilanne?

Kysyisin myös, onko aluehallintoviranomaisilla jo yhtenäiset kriteerit siihen, miten henkilöstömitoitus lasketaan, samoin kuin vaatimuksiin toimitilojen koosta ja muista niihin liittyvistä asioista.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Erilaisten selvitysten yleinen johtopäätös on se, että terveyden tehokkaalla edistämisellä, valistuksella ja ennaltaehkäisyllä saataisiin huomattavia säästöjä, mutta kuitenkin viime vuosista terveyden edistämisen määrärahoja on pienennetty reilusta 5 miljoonasta ensi vuoden 3 miljoonaan. Ainoa, mihin panostetaan enemmän, on ympäristön turvallisuus ja esteettömyys sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy.

Kysyn ministereiltä: Eikö esimerkiksi tupakan, alkoholin ja huumeiden käytön ehkäisy ja vähentäminen enää olekaan niin tärkeää kuin vaikka vuonna 2012? Ovatko haitat edellä mainituissa asioissa laskussa? Mielestäni tässä kohdassa parin miljoonan leikkauksella saadaan aikaan 3 miljoonan lisämenot jonnekin muualle.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on äärettömän tärkeä asia, ja on hyvä, että hallitus on ruvennut sitä eteenpäin viemään. Siinä samalla kun uudistetaan, niin pitää muistaa myös kehittää koko ajan niin palveluita kuin myös sitä taloudellisuutta.

Haluaisin kiinnittää huomiota perusterveydenhuoltoon ja siihen, miten eriarvoisessa asemassa tällä hetkellä Suomessa kansalaiset ovat. Joissain kunnissa pääsee hyvinkin nopeasti terveyskeskuksiin ja saa palveluita, ja valitettavasti sitten on niitä, jotka jäävät palveluita vaille, ja se vaikuttaa jo sitten heidän elinaikaodotteeseensa.

Onko siinä vaiheessa, kun tuota sote-uudistusta lähdetään taas voimalla eteenpäin viemään, siinä mahdollisuutta sitä painopistettä siirtää sinne perusterveydenhuoltoon, kun tiedetään, että tällä hetkellä erikoissairaanhoito pystyy kumminkin hyvin vastaamaan ja myös taloudellisesti (Puhemies koputtaa) erittäin kilpailukykyisesti heidän tarvitsemiinsa palveluihin?

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näistä Kelan kautta maksettavista matkakorvauksista: ne ovat karkaamassa käsistä, vaikka niiden piti vähentyä.

Erityisesti näistä takseista: Osassa Suomea ne tilataan sairaanhoitopiireittäin ja sovitusta keskuksesta, mutta käytännössä nämä taksikyydit ovat keskittyneet keskussairaaloitten kuntien takseille. Niiden kyydit ovat lisääntyneet, kun taas maaseudun taksikyydit ovat vähentyneet todella paljon eli maaseudun paluukyydit. Maaseudun taksit ovat menettäneet jopa puolet kyydeistään, kun paluukyydit maaseudulle ovat nyt sairaalapaikkakunnan taksin toteutettavissa.

Kolmekin Rovaniemen taksia saattaa ajaa peräkkäin Ivaloon, kun Ivalon taksit ehkä joutuvat lopettamaan oman toimintansa sen takia. Ivalon taksi ottaisi mielellään kyytiin kolme mummoa, pappaa kerrallaan, mutta ei voi ottaa, koska kyydit menevät rovaniemeläisille takseille. Onko tätä asiaa tarkoitus korjata, jotta saataisiin aikaiseksi säästöjä, turvattaisiin maaseudun palvelut ja autettaisiin näitä vanhuksia?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut paikantamaan ammattiurheilijoiden ja luovien alojen työntekijöiden sosiaaliturvassa olevat mahdolliset epäkohdat sekä tekemään selvitysten perusteella tarvittavat muutokset.

Ammattiurheilijat ovat nyt odottaneet hallituksen toimia asiassa jo kolmatta vuotta. Viimeisin asiaa pohtiva STM:n asettama ammattiurheilijoiden sosiaaliturvatyöryhmä päättää työnsä marraskuun loppuun mennessä. Kysyisinkin ministeri Risikolta: Aikooko hallitus pitää kiinni edellä mainitusta kirjauksesta, ja missä vaiheessa perusteellisen selvittelyn jälkeen päästään itse asiaan? Milloin esimerkiksi ammattiurheilijoiden eläkeasioita tai ammattitauteja koskevat lait saadaan tänne eduskuntaan käsiteltäväksi?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selvää, että taloudellisesti vaikeana aikana joudutaan tekemään arvovalintoja, ja nyt näyttää, että hallituksen arvovalinta, yksi sellainen, on se, että lapsiperheiltä nipistetään. Tästähän hyviä esimerkkejä ovat muun muassa lapsilisien indeksikorotuksen jäädyttäminen ja suunnitelmat kotihoidon tuen leikkaamiseksi.

Haluaisin kysyä yhdestä yksityiskohdasta, nimittäin äitiysavustuksesta, joka on nimenomaan äitiyspakkausmuodossa erittäin suosittu: jopa 55 000 äitiä ottaa äitiyspakkauksen. Mutta tämän pakkauksen — josta on tullut kesän aikana, voisi sanoa, varsinainen hittituote ja Suomi-brändinkin edistäjä siinä mielessä, että Briteissä se on saanut valtavan julkisuuden — arvo on ollut 12 vuotta ihan sama, ja sen vuoksi tämä sisältö on hieman köyhtynyt ja erityisesti kotimaisuusaste on laskenut. Haluaisin kysyä, onko ministerillä mitään suunnitelmia sen varmistamiseksi, että sisältö tulisi pysymään nykyisen monipuolisenlaisena ja erityisesti kotimaisuusaste (Puhemies koputtaa) tulisi lisääntymään.

Johanna Jurva /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntien valtionosuusleikkaukset tulevat heikentämään kuntalaisten peruspalveluita. Pelkona on, että ennalta ehkäisevästä työstä tullaan tinkimään säästöihin vedoten. Nämä ovat niitä matalan kynnyksen palveluita, joista on huutava pula.

Neuvolat tavoittavat kaikki lapsiperheet. Siellä ongelmat on mahdollista havaita ajoissa. Neuvoloiden resursseja pitäisi lisätä esimerkiksi perhetyöntekijöiden muodossa. Vantaalla on toistaiseksi yhdeksän perhetyöntekijää neuvoloissa tekemässä terveydenhoitajan parina ennalta ehkäisevää matalan kynnyksen lastensuojelutyötä. Vanhemmuuden tukeminen, avun saaminen samasta paikasta tuttujen henkilöiden tuella madaltaa kynnystä myöntää oma avuntarve ja vastaanottaa perheille tarjottava varhainen tuki.

Arvoisa ministeri, olette varmasti kanssani samaa mieltä matalan kynnyksen palveluiden tärkeydestä ja siitä, että säästöt niiltä osin tulevat tulevaisuudessa isompana laskuna eteemme. Onko ministeriössä mietitty keinoja, kuinka saamme lisää resursseja ennalta ehkäisevään matalan kynnyksen työhön?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä STM:n hallinnonalalla on valtavan monia hyviä asioita. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota kliinisen tutkimuksen rahoitukseen. Edustaja Rauhala siitä jo mainitsikin.

Meillä oli nimittäin täällä talossa tiistaina Tutkaksen seminaari, jossa saatiin vahvaa näyttöä siitä, että kliininen tutkimus vaikuttaa hyvinkin paljon hoitokäytäntöihin. Potilaat saavat paljon täsmällisempää hoitoa ja kehittyneempiä lääkkeitä, ja ennen kaikkea sillä myös saavutetaan hyvin paljon taloudellisia hyötyjä sekä inhimillistä hyötyä. Varsinkin kun tällä hetkellä maailmalla ja Suomessa ovat hyvinkin paljon vallalla tällaiset näyttöön perustuvat hoitomuodot, niin meidän pitäisi saada aikaiseksi terveyshyötyjä ja vaikuttavuutta niillä rahoilla, mitä meillä on käytössä. Haluaisin tietää, mikä on teidän mielipiteenne laaturekistereihin, jotka Ruotsissa ovat valtavan laajasti käytössä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Myönnän vielä seuraavat pyydetyt vastauspuheenvuorot: edustajat Pelkonen, Kiuru, Juvonen, Paloniemi, Eloranta, Väätäinen, Lindström, Mäkipää, Tölli ja Mäntylä, sen jälkeen ministereiden vastaukset.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Alkoholinkulutus jakaantuu väestössä hyvin epätasaisesti. Viimeisimmän juomatapatutkimuksen mukaan eniten juova 10 prosenttia juo 50 prosenttia kaikesta alkoholista, eli alkoholin suurkulutus ja haitat keskittyvät pieneen osaan väestöstä. Viimeaikainen keskustelu alkoholimainonnan ja anniskeluaikojen rajoittamisen kaikkivoipaisuudesta tuntuukin jokseenkin absurdilta tilanteessa, jossa olisi ennemminkin löydettävä ne täsmätoimenpiteet alkoholin suurkulutuksen ehkäisemiseksi. Kysyisin ministeri Huoviselta: mitkä voisivat olla ne toimenpiteet, joilla autetaan erityisesti alkoholin suurkuluttajia ja ehkäistään suurkulutuksen haittoja?

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jatkan tästä alkoholiasiasta.

Alkoholijuomaveroa ollaan korottamassa ensi vuonna ja tuottoarvioksi talousarviokirjan mukaan on laitettu 125 miljoonaa euroa. Nyt tilastot osoittavat, että vuodesta 2009 lähtien kulutus on laskenut ja kulutus on laskenut myös nuorten osalta.

Tilanne on vähän ristiriitainen. En oikein tiedä, kumpi kylki edellä tässä edetään: pyritäänkö kulutusta hillitsemään vai pyritäänkö maksimoimaan veron tuotto. Asia liittyy nimittäin tähän alkoholijuomalain uudistamiseen, jossa — ihmeellistä kyllä — ollaan sallimassa mainonta urheilutapahtumissa. Eli kumpi kylki edellä edetään, tuottoa maksimoiden vai pyrkien kulutusta hillitsemään?

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Julkiset it-hankkeet toteutetaan Suomessa usein epäonnistuneesti ja kansainvälisesti vertaillen valtavilla kustannuksilla. Sähköisen Kansallisen Terveysarkiston, Kantan, luominen on ollut malliesimerkki epäonnistuneesta terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeesta. Kymmenkunta vuotta käynnissä ollut hanke on Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan kärsinyt muun muassa huonosta johtamisesta, konsulttivetoisuudesta, järjestelmätoimittajien ammattitaidottomuudesta sekä niiden aiheuttamista rahoitus- ja aikatauluongelmista. Hankkeen strategisesta ohjauksesta vastaavan sosiaali- ja terveysministeriön ja VTV:n kustannuslaskelmissa on edelleen noin 200 miljoonan euron ero. Ministeriön arvion mukaan hankkeen yksityiselle sektorille aiheuttamat kustannukset ovat 20—30 miljoonaa euroa, tarkastusviraston mukaan 225 miljoonaa euroa. Kysyn teiltä, hyvä ministeri: mistä näin suuri ero sosiaali- ja terveysministeriön ja VTV:n Kanta-hankkeen kustannuslaskelmissa johtuu, ja kuinka paljon Kanta-hankkeeseen ollaan vielä valmiita upottamaan rahaa?

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

__________

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Huovinen, te tiedätte oikein hyvin, kuinka valtavissa vaikeuksissa koko lastensuojelujärjestelmämme painii tänä päivänä. Saitte kaksi ansiokasta raporttia, joissa piirrettiin kyllä tiekartta siitä, miten tuota koko järjestelmää pitäisi parantaa, eli kokonaisremonttia tarvitaan.

Mutta meillä on huutava pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä, nimenomaan lastensuojelussa, jopa sata asiakasta saattaa olla yhdellä työntekijällä. On aivan selvää, että laadukas lastensuojelu ei yksinomaan tämänkään asian vuoksi voi toteutua. Kotikäyntejä virka-ajan ulkopuolella ei voi tehdä. Lapsia, perheitä, näitä asiakkaita, ei pysty kuulemaan, koska aika ei riitä. Ehkäisevään lastensuojeluun ei tänä päivänä riitä rahaa kunnissa. Nimenomaan koko peruspalvelukentässähän pitäisi pystyä jo ennakolta puuttumaan ongelmiin. Varmaan tästäkin asiasta ollaan ihan samaa mieltä, mutta se vaatisi resursointia ja rahaa. Tässä ankarassa tilanteessa kunnilla ei ole ollut mahdollisuutta tätäkään hoitaa.

Minä haluaisin tietää, mistä päästä te, ministeri Huovinen, nyt aloittaisitte tämän remontin ja lastensuojelun kentän parantamisen, koska vajaat 5 miljoonaa euroa on kyllä niin pieni raha, että se ei kyllä millään matematiikalla riitä edes näitten kipeimpien ongelmien ratkaisemiseen. Ja vaikka kuulemiskierros vielä onkin kesken, niin ei se kuulemiskierros muuta näitä ongelmia miksikään, kyllä nämä ovat ihan olemassa, ja näihin pitäisi nyt ruveta kiireesti löytymään vastauksia. Tämä tulee yhteiskunnalle inhimillisesti kalliiksi ja kansantaloudellisesti kalliiksi, tämä alue.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämä tutkimus kaupunginosien terveyseroista paljastaa, että kaupunginosien ja lähiöiden väliset erot terveydessä ovat kaupunkien sisällä hätkähdyttävän suuria. Elinvuosia menetetään niin sanotuissa ongelmalähiöissä tuplasti enemmän kuin hyvin toimeentulevien ihmisten asuttamissa kaupunginosissa. Terveyserot ovat suuria etenkin miehillä. Alimman tuloviidenneksen miesten on arvioitu kuolevan jopa 16 vuotta ylintä tuloluokkaa nuorempina. Tutkijoiden mukaan yksi syy näihin eroihin on se, ettei kunnissa tehdä sellaista terveyspolitiikkaa, jossa huomioitaisiin kaupunginosien erityispiirteet. Koulujen suhteen näihin eroihin onkin jo herätty ja on keksitty nämä tasa-arvorahat, mutta onko vastaavanlaisia toimenpiteitä mietitty sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen, siten että vaikka ongelmalähiöissä tehtäisiin kohdennettuja toimenpiteitä?

Muutamien muiden edustajien tavoin pidän kliiniseen tutkimukseen tarkoitettujen evo-rahojen laskua jo useiden vuosien ajan todella huolestuttavana.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eräs näkökohta rajat ylittävästä terveydenhuollosta: Me tiedämme, että Virossa lääkäripalvelut ovat halvempia ja jokainen suomalainen pystyy siellä kielellisesti toimimaan. Nyt kun keikkalääkärit maksavat maltaita ja niiden maksamat verotkin usein valuvat ulkomaille erilaisten yritysjärjestelyjen kautta, niin kysyisin: eikö olisi yhtenä vaihtoehtona yksinkertaisesti tehdä suoraan ostopalvelusopimus esimerkiksi joidenkin leikkausten hoitamiseksi? Jos suomalaiset sairaalat eivät pysty tarjoamaan palveluitaan kohtuuajassa ja suomalaiset yksityiset toimijat ylihinnoittelevat omat palvelunsa, niin kansantalouden kannalta olisi oikein hakea vaihtoehtoja näin lyhyen tähtäimen ongelmiin — se ei tietysti pitemmän päälle vetele. Mitä mieltä ministeri on tästä asiasta?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunta käy hyvin tarkkaan valtion talousarvion läpi ja sitten mietinnön osalta ottaa kantaa asioihin, ja nostin esille tämän päihdeäitiasian. Me olemme neljä kertaa edellyttäneet, että päihdeäitien rahoitus laitetaan kuntoon, ja pidän erittäin vakavana asiana, että tähän hallitus ei ole vastannut. Me jopa kävimme valtiovarainministeri Urpilaisen kanssa keskustelua, että käydään nämä asiat läpi, jotka eduskunta toistamiseen nostaa esille. Tässä on myöskin kysymys siitä, että pienellä rahalla ollaan estetty huostaanottoja. Pienet lapset, päihdeperheet ovat päässeet kuiville, ja sitä kautta ollaan säästetty todella paljon rahaa. Eikö tämä juuri ole se kustannustehokas asia, johon niitä vähiä rahoja pitäisi laittaa?

Toinen asia on tutkimus-evo. Toistamiseen olemme olleet huolissamme siitä, että tutkimus-evo on romahtanut, ja eduskunta on siihen kiinnittänyt huomiota. Jos mitään ei tehdä, niin tutkimus-evolla ei tee enää yhtään mitään. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa.

Pyydän, että näihin kahteen asiaan ministeri vastaa. Eivätkö eduskunnan mietinnöt paina mitään? Tämä on nyt pakko kysyä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Arvoisat edustajat, pieni väliaikatiedotus ja lähinnä senkin takia, että nuo varsinaisen puheenvuoron käyttäjät ehtivät havahtua.

Minulla on täällä neljä pyydettyä vastauspuheenvuoroa, luettelen nämä. Jos puhemies, joka äsken lähti, lupasi jonkun muun näitten lisäksi, niin nouskaa ja ilmoittautukaa, ettette kärsi väärin, mutta ei kannata bluffata. Täällä on minulla lista: edustajat Tuula Väätäinen, Lindström, Tölli, Mäntylä. Oliko joitakin muita, joille puhemies lupasi puheenvuoron? Siis ei ollut, elikkä nämä kuullaan, sen jälkeen ministereitten vastauspuheenvuorot ja sitten mennään varsinaiseen puhujalistaan välillä.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Sarkomaan ja myös ministeri Huovisen kanssa siitä, että päihdeäitien hoidon rahoitus täytyy saada kuntoon ensi vuodelle ja siitä eteenpäin. Kysehän on siitä, että me hoidamme erityisesti näitä pieniä syntyneitä vauvoja ja turvataan tavallaan heidän kasvuedellytyksensä heti alussa, estetään huostaanottoja ja saadaan tavallaan elämän polkua näille lapsille turvallisemmaksi. Se on yhteiskunnan rahoitettavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, ja siitä me emme pääse mihinkään. Minä luotan ehdottomasti, että se raha löytyy, jos ei muualta niin tästä talosta.

Mutta, ministeri Huovinen, kun hallitusneuvotteluja käytiin, niin ministeri Risikon kanssa silloin varmistimme sen, että mielenterveyslain kokonaisuudistus tulee myös sitten hallitusohjelmaan kirjattua, ja se siellä on. Nyt minä toivoisin ministeriltä vastausta siitä, missä kohdin tämä työ on menossa ja koska me voimme odottaa, että meillä uudistunut mielenterveyslaki tulee tähän taloon käsiteltäväksi.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eräs merkittävimpiä työttömyysturvaan esitettyjä tiukennuksia on lisäpäiväoikeuden ikärajan nosto 61 vuoteen, eli kyse on niin sanotusta eläkeputkesta. Tähän lakiin esitetään säännöstä, jonka mukaan 60 vuotta täyttäneiden työssäoloehto kertyisi myös työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen ajalta. Perusteluteksteissä lukee: "Edellytyksenä kuitenkin on, että kyseessä oleville työnhakijoille voidaan tarjota työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia palveluita" — eli jotain järkevää tekemistä — "tai sellaista palkkatuettua työtä, joka parantaa heidän myöhempiä mahdollisuuksiaan työllistyä."

Tässä lähdetään siis siitä olettamuksesta, että 60 vuotta täyttäneellä on aito mahdollisuus työllistyä. Kysyn kuitenkin: miten varmistetaan se, että näille ihmisille tarjotaan todellakin järkevää ja perusteltua palvelua, ja kaatuuko vastuu työllistämisestä viime kädessä kuntien päälle?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puutun kyselytunnilla esillä olleeseen tietosuoja-asiaan. Siinä todettiin, että ongelmia on tietosuojalainsäädännössä — varmasti siinäkin, mutta toinen vakava asia on, miten tätä lainsäädäntöä sovelletaan. On lukuisia esimerkkejä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen viranhaltijat saattavat piiloutua salassapitovelvollisuuden taakse. Samaa ihmistä, nuorta tai lasta, koskevassa asiassa saattaa olla, että nuorisotyöntekijä, kuraattori, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, lääkäri eivät keskustele keskenään vaan toteavat jokainen omalta osaltaan, että minä en voi kertoa tästä asiasta mitään, ja se lapsi jää hoitamatta. Mitä aiotte tämän asian suhteen tehdä? Tässä tietysti saattaa olla vallasta kysymys tai niin edelleen.

Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on kuntien menot ja kustannukset, ja yksi asia, joka maksaa valtavasti, on pahoinvointi. Täällä esimerkiksi edustaja Mäkisalo-Ropponen on monta kertaa ottanut esille, että alkoholin aiheuttamat välilliset kustannukset ovat 3—6 miljardia euroa, joka on tuplasti enemmän kuin se 2 miljardia, mitä on ajateltu, että kunnilta pystyttäisiin tehtävien karsimisella ja leikkauksilla ottamaan pois.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oma tuntumani on se, että lastensuojelu jää jälleen kerran nuolemaan näppejään tässä valtion budjetissa. Reilun 4 miljoonan lisäys on todellakin riittämätön, joskin sen kohdennus on erittäin hyvä ja kannatettava. Samalla Kaste-hankkeesta kuitenkin leikataan 6,4 miljoonaa euroa, ja näiden hankkeiden yksi tavoitehan on ollut nimenomaan lastensuojelutyön kehittäminen.

Ministeri Huovinen, te toitte esiin Kananojan raportin, jossa onkin lukuisia hyviä toimenpide-ehdotuksia, ja viittasitte myös siihen, että lausuntokierroksen jälkeen hallituksessa palataan tähän lastensuojeluaiheeseen tarkemmin. Kysyisin ministeriltä vielä, onko hallituksessa myös varauduttu rahoituksen lisäämiseen ja ottamaan koko lastensuojelujärjestelmä kehittämisen alle mukaan lukien lastensuojelukertoimen uudelleenarviointi ja mahdollisesti sen muuttaminen varhaisen puuttumisen kertoimeksi, jota perussuomalaiset ovat vahvasti tuoneet esiin. Varhaisen puuttumisen kertoimen kautta tulisivat huomioiduksi myös muut kuin niin sanotut huostaanottokustannukset, ja se siirtäisi ennemmin tai myöhemmin painopistettä nimenomaan sinne ennalta ehkäisevään työhön.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten tämän debattiosuuden lopuksi yhteenvetopuheenvuorot ministereille, ja ministeri Risikko aloittaa. Olisiko se nyt se 5 minuuttia sitten kuitenkin, aika paljon kysymyksiä on tullut.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä kysyttiin erittäin hyviä asioita.

Kriisinhallintatehtävissä olevien tällainen kuntoutuksen ja muiden toimenpideohjelma ja tämäntyyppinen on siellä meillä sotilastapaturma-asiain neuvottelukunnassa, ja siellä tämä valmistuu. Aikataulu ei ole ihan vielä selvillä, mutta hyvässä yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa tehdään.

Sitten olin oikein iloinen siitä, että osatyökykyiset nousivat esille tässä keskustelussa. Meillä todellakin on työkyvyttömyyseläkkeellä tällä hetkellä noin 260 000 henkilöä, ja heistä on noin 10 prosenttia osatyökykyisiä ja nimenomaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä, ja 25 000 tulee joka vuosi lisää näitä työkyvyttömyyseläkkeellä olevia. Siitä syystä me olemme käynnistäneet tätä osatyökykyisten työssä pysymisen ja työhön pääsyn toimenpideohjelmaa. Siinä on lainsäädäntömuutoksia, muun muassa se, että työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö voi jättää oman eläkkeensä lepäämään, ja sitä mahdollisuutta on jatkettu nyt. Se laki oli ensin kokeiluna, mutta nyt sitä sitten jatkettiin vielä pidempään, ja katsotaan, mitä sillä saadaan aikaan.

Me olemme käynnistäneet myöskin tällaista konseptia, tällaista toimintamallia työyhteisöissä. Pilotit ovat käynnistyneet, ja siellä lähdetään nyt liikkeelle näistä kaikista työkalupakeista, millä voidaan osatyökykyisiä auttaa: kuntoutus, koulutus, sosiaaliturva, työvoimahallinnon palvelut, terveydenhuollon palvelut ja sitten työpaikan toimenpiteet. Näitä pilotoidaan nyt sitten ja levitetään sitten niitä hyviä käytäntöjä.

Täällä todettiin myöskin, että työhyvinvoinnilla on valtavan suuri merkitys myös osatyökykyisten ja kaiken kaikkiaan meidän työurien pidentämiselle. Meidän työhyvinvointifoorumi tekee alueellista ja paikallista työtä, ja sinne ollaan nyt kehittämässä ihan tätä työn ja perheen yhteensovittamisenkin työkalupakkia.

Sitten täällä kysyttiin tästä osallistavasta sosiaaliturvasta, ja todella: siinä on ihan tavoitteena nämä pysyvät työpaikat ja nimenomaan pitkäkestoiset työpaikat. Meillähän on moniakin sellaisia hankkeita nyt meneillänsä, esimerkiksi mainitsitte tämän kuntakokeilun. Kyllä, kuntakokeilu hyödynnetään tässä oikein hyvin. Kuntakokeilussahan on mukana myöskin sosiaali- ja terveysministeriö, eli kuntakokeilussa esimerkiksi tehostetaan yhteistyötä kunnan, te-toimiston ja Kelan välillä, (Mauri Pekkarinen: Vastatkaa Kilpeläisen eilisillan kysymykseen!) ja se on kyllä erinomaisen hyvä asia. — Tässä yhteydessä on pakko sanoa Pekkarisen puheenvuoroon, että jos toimittajalla on virheelliset tiedot asioista, niin on vaikea niihin mennä kyllä vastaamaan.

Sitten kuntakokeilusta kaiken kaikkiaan: Siinä hyödynnetään todella tätä yhteistyötä. Me otamme huomioon myöskin Paltamo-hankkeen, josta juuri valmistuu raporttia, ja sitten tämän nuorisotakuun. Kaikki nämä, mitä on, hyödynnetään, ja tavoite todella on saavuttaa niitä pitkäaikaisia työpaikkoja.

Sitten puhuttiin näistä vanhuksista. Siitä sen verran, että sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministeriryhmässä tänään juuri oli puhe siitä — ja siitä olemme tiedotteenkin antaneet tänään — että näiden avien valvontaa yhtenäistetään suhteessa toisiinsa mutta sitten myöskin suhteessa valtakunnalliseen valvontaan. On ilmennyt sellaisia tapauksia eri alueilla, että kun on ollut tällaisia vanhusten yksiköitä ja siellä on esimerkiksi omistaja vaihtunut, niin ei olekaan voinut jatkaa sitten sitä vanhustenhuollon yksikköä ja vanhukset ovat joutuneet lähtemään omasta kodistaan pois, jossa he ovat olleet aika kauan. Valvontaan on tullut neliömääristä sellaisia uusia sääntöjä, joita ei missään laissa sanota. Näitä nyt halutaan yhtenäistää. Myöskin sitä halutaan nyt viestittää, että järjen käyttö on kyllä sallittua, että ei otettaisi kriteereiksi sellaisia asioita, joita ei löydy mistään normeista tai laeista. Tietenkin hyvää kohtelua ja hyvää palvelua pitää valvoa, mutta ei mitään ylimääräisiä asioita. Kunnat eivät nimittäin kestä sitä tällä hetkellä. Ja ennen kaikkea siis vanhusten kannalta.

Sitten en voi olla sanomatta tästä ikäihmisten siirtelystä paikasta toiseen. Oli hyvä, kun täällä muistutettiin vanhuspalvelulaista, mutta muistutan teille myöskin viime kaudella tehdystä kotikuntalain muutoksesta, siitä, että ihminen voi vaihtaa kotikuntaansa, vaikka hän olisi pitkäaikaishoidossa.

Sitten täällä puhuttiin Kelan matkakorvauksista tuolla pohjoisessa. Juuri äsken tuossa edustaja Rajamäkikin kertoi, että Kelan valtuutetut ovat juuri tätä käsitelleet, ja itsekin olen hyvin paljon sinne vienyt näitä kunnista tulleita ja asiakkailta tulleita reklamaatioita, mutta muistuttaisin kuitenkin, että tällä on hyvä tarkoitus ja näillä keskitetyillä pystyttäisiin säästämään... (Kari Rajamäki: Tavoite hyvä!) — Joo. — Sillä on sinänsä hyvä tarkoitus, ja sillä pystyttäisiin säästämään näistä matkakorvauksista, mutta totta kai on otettava huomioon tällaiset asiat. (Puhemies koputtaa)

Varmasti vielä monia muitakin asioita jäi tässä, mutta palataan myöhemmin illalla.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Kysymyksiä tuli tosiaan todella runsaasti, ja joihinkin niistä yritän tässä nyt vastata.

Ensinnäkin täällä useatkin edustajat kysyivät näistä evo-rahoista. On totta, että tuo raha on pienentymässä. Me olemme koettaneet siitä pitää huolta sen takia, että sillä on vaikutusta henkilöstöosaamiseen, kuten täällä edustajatkin kertoivat. Valitettavasti juuri tältä momentilta on myös jouduttu sitten tekemään näitä säästöjä. Tästä on tulossa asetus, ja tarkoitus on nimenomaan saada sellaista vaikuttavuuden arviointia näihin evo-rahoihin, jolla sitten ehkä pystytään paikkaamaan sitä, että tuo momentti hieman vähenee.

Täällä käytiin mielenkiintoinen keskustelu tästä veteraanien kuntoutusasiasta. Huomautan nyt kuitenkin, että tuo määräraha per veteraani siis nousee ensi vuonna. Noin 58 euroa on tuo arvio. Itsekin olen lukenut tuon kirjeen, jonka ilmeisesti kaikki kansanedustajat ovat saaneet, siitä, että on kuntia, joissa nämä rahat ovat loppuneet tässä kesken vuotta. Saamani tiedon mukaan on kuitenkin ajateltu, kuten aikaisemminkin, että Valtiokonttorista tässä syyskuun aikana jaetaan niin sanotusti tämmöisessä jälkijaossa vielä näitä rahoja niihin kuntiin, joista tuo raha on kesken loppunut, jotta saadaan se kuntoutus myöskin niille veteraaneille, jotka eivät sitä vielä ole saaneet.

Edustaja Paatero kysyi aikataulusta alkoholilain osalta. Meillä on lausuntokierros tästä arviomuistiosta parhaillaan meneillään syyskuun loppuun mennessä. Sitten on tarkoitus käydä aika laajasti toimijoiden kanssa keskustelua tietenkin, hallituksen piirissä keskustelua, ja ensi kevään aikana on tarkoitus tuoda tuo hallitusohjelmaankin kirjattu alkoholilain kokonaisuudistus sitten eduskunnan käsittelyyn.

Myös vanhuspalvelulaki nousi täällä useissa puheenvuoroissa esille. On totta, että varmaan, jos 1.7. on tämä laki tullut voimaan, koko maailma ei ole pelastunut vielä tähän syyskuuhun mennessä, mutta tuo laki tuo kyllä käsittääkseni sellaista turvaa nyt ikäihmisten kohteluun, hoitoon ja hoivaan, koska siellä puhutaan tästä yksilöllisestä arvioinnista, joka on tavattoman tärkeä asia silloin, kun me katsomme niitä ratkaisuja sen yksittäisen ihmisen kannalta.

Muun muassa edustaja Tainio kysyi tätä mitoitusasiaa, ja tässä laatusuosituksessahan on tämä mitoitusasia nostettu esille. Tätä arviota tehdään säännönmukaisesti, kysytään kunnista toimipisteittäin tätä henkilöstömitoitusta. Ensi syksynä sitten tiedämme, miten se on kehittynyt, ja sen jälkeen pääsemme arvioimaan, tarvitaanko sitä eduskunnankin vaatimaa lakia tästä mitoitusasiasta.

Ministeri Risikko viittasi jo tänään sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministerivaliokunnassa olleeseen tilakysymykseen, koska se on hyvin oleellinen. Me tulemme katsomaan sen asian perään, että ei pistetä ihan pelkkien neliöitten mukaan toimijoita tässä hyppimään.

Terveyden edistäminen oli täällä esillä. Se liittyy tähän perusterveydenhuollon vahvistamiseen nähdäkseni hyvin vahvasti, koska meidän täytyy tässä terveyden edistämisessä päästä eteenpäin, ennaltaehkäisyssä ylipäätään. Myöskin lastensuojelun osalta tämä asia tuli esille. Ja kyllä myönnän, muun muassa edustaja Paloniemi totesi aivan oikein, että meillä on isoja haasteita, ja missään vaiheessa en ole kiistänyt sitä, etteikö tässä lastensuojelussa todella ole näitä haasteita. Mielestäni tässä työryhmätyössä saimme erittäin hyviä polkuja siihen, miten tätä ongelmaa voidaan koettaa ratkaista. On kyllä totta, että hallituksen täytyy tätä varmasti myös yhteistyössä katsoa, mihin sitten resurssit riittävät.

Mutta sosiaalityöntekijöiden osalta tapahtuu myös positiivista. Esimerkiksi Turku on tuplannut sosiaalityöntekijöitten koulutusmäärän, eli kyllä me saamme myös joitakin vastaantuloja tältä koulutuspuolelta, vaikka sitä teemme yhdessä tuon OKM:n kanssa.

Vielä, puhemies, totean: Edustaja Lohi taisi kysyä tästä äitiysavustuksesta ja äitiyspakkauksesta. Se oli yhtenä esityksenä tuolla omassa esityksessäni budjettiriiheen, koska katson, että olisi aika jo saada siihen korotus sen vuoksi, että tuo taso on jäänyt jälkeen aivan selvästi siitä, mitä sen pitäisi olla, mutta valitettavasti tässä taloudellisesti tiukassa tilanteessa emme saaneet tätä nyt vielä eteenpäin. Mutta pidetään tämä mielessä, koska äitiyspakkaus on monille erittäin tarpeellinen ja, niin kuin kerroitte, myöskin kansainvälistä mainetta saanut.

Puhemies! Ihan lopuksi sanon vain — monta asiaa jäi vastaamatta, pahoittelut siitä — (Mauri Pekkarinen: Kyllä meillä on aikaa odottaa!) tämän sosiaali- ja terveyspalvelurakenteen osalta. Totean vain sen, että hallitus on tehnyt linjauksensa tässä asiassa ja nyt odotetaan kuntien vastausta. Ei tämä ole mikään leikkikierros, niin kuin tästä keskustelusta saattoi joiltakin osin saada käsityksen, että nyt jotenkin leikitään ja kysellään kunnilta turhaan. Ei kysytä turhaan, vaan kysytään ihan aidosti. (Mauri Pekkarisen välihuuto) Ja kuten rakennepaperissakin todetaan, niin sen jälkeen hallitus tulee arvioimaan tuon palautteen perusteella, mihin suuntaan lähdetään.

On totta, että liittyy perustuslaillisia asioita muun muassa tähän vastuukuntamalliin. Meillä on järjestämislakityöryhmän sisällä kuitenkin nimitetty erillinen perustuslakikysymyksiä pohtiva jaosto, jossa koetetaan nyt myös löytää ratkaisuja niihin kysymyksiin. Vakuutan kyllä teille, että tämän uudistuksen punainen lanka on se, että saamme nimenomaan terveyden edistämisen, ennaltaehkäisyn parempaan kuntoon, ja sitten meillä on, edustaja Pekkarinen, poliittisia näkemyseroja siitä, tulisiko tuon mallin olla kuntapohjaisesti järjestetty vai jollakin muulla tavalla järjestetty. (Mauri Pekkarinen: Tein selvän kysymyksen!)

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten siirrytään lähetekeskustelun varsinaisiin puheenvuoroihin. Seuraava debattiosuus alkaa kello 19:n jälkeen, kun ministeri Kyllönen on esitellyt oman hallinnonalansa.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Emme vieläkään ole saaneet oppositiolta vastausta tai vaihtoehtoa sellaisesta kokonaisuudesta, jolla hyvinvointi pelastetaan ja velkaantuminen taitetaan. Vain yksittäisiä kohtia on täällä kritisoitu, mutta omaa kokonaisuutta tai linjaa ei ole selvennetty.

Kasvua ja työllisyyttä vahvistava lisätalousarvio sekä kilpailukykyä parantava budjetti yhdistettyinä maltilliseen palkkaratkaisuun ja kestävyysvajetta umpeen kurovaan hallituksen rakenneuudistuspakettiin muodostavat kokonaisuuden, joka mittaluokaltaan ja vaikuttavuudeltaan on merkittävä askel suomalaisen hyvinvoinnin pelastamiseksi. Vain suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolustamisella turvaamme hyvinvointimme.

Talouskasvun ja työn kautta pystymme kouluttamaan lapsemme, pitämään huolta vanhuksista ja tarjoamaan yhteiskunnan tukea sitä tarvitseville. Näkymät ovat haastavat: viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomi on menettänyt 100 000 teollista työpaikkaa ja kilpailukykymme on heikentynyt. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä pienenee, ja Suomi elää pysyvästi yli varojensa, jos mitään ei tehdä. Tilanne ei muutu edes pelkästään suhdanteiden kääntyessä, joten sopeutustoimien lisäksi tarvitsemme merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ja sitä, että suomalaiset tekevät enemmän työtä. Uudistuksia työllisyyden lisäämiseksi, työurien pidentämiseksi ja pitkäkestoisen työuran katkoksien vähentämiseksi pitää jatkaa tarmokkaasti.

Työn tekemisen pitää olla aina kannattavaa. Yhteiskunta, jossa työkykyisiä ihmisiä palkitaan toimettomuudesta paremmin kuin työnteosta, ei ole kestävällä pohjalla. Työttömyysjaksoja pyritään lyhentämään kehittämällä sosiaaliturvaa kannustavaan suuntaan. Tämä on ennen kaikkea työttömän etu ja vähentää syrjäytymisen riskiä. Lyhytkestoisen osa-aikatyön tai pienipalkkaisen työn vastaanottamisen kannustinloukkuihin hallitus puuttuu suojaosuudella, joka asumistuessa on 400 euroa ja työttömyysturvassa 300 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa työtön voi tehdä suojaosuuden verran töitä menettämättä tukeaan.

Uudistuksia kohti kannustavampaa sosiaaliturvaa on jatkettava määrätietoisesti. On tarpeen pohtia, pitääkö työkykyiselle ihmiselle maksaa vastikkeetonta sosiaaliturvaa. Työhän on parasta sosiaaliturvaa ja pitää kiinni elämässä. Meillä on 319 000 työtöntä, ja heistä vain noin 92 000 on niin sanottuja aktiivisia työttömiä. Tämän aktivointiasteen nostaminen on hyvä tavoite, ja pyrkimys kohti muiden Pohjoismaiden aktivointitasoa on oikea. Meillä on siis edelleen 227 000 niin sanottua passiivista tuen nostajaa. Mitä jos heistä edes osa saataisiin kannustettua tekemään jotakin, osallistumaan enemmän yhteiskuntaan?

Työelämään osallistuminen omien kykyjen mukaan on varmasti jokaiselle hyväksi. Perimmäisenä tavoitteena on tietenkin palkkatyö.

Arvoisa puhemies! Toimettomuus voi olla erityisen kohtalokasta nuorella iällä. Nuorisotakuun tärkeää ideaa voidaan toteuttaa kunnolla vasta, kun työ ja kouluttautuminen on aina nuorelle myös taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin kotiin jääminen. Nuorisotakuun tavoitteita pitää siis edistää osaltaan myös kannustavan ja vastikkeellisen sosiaaliturvan edistämisellä ja kehittämisellä. Myös oppisopimuksen reivaamista houkuttelevammaksi sekä yrittäjälle että nuorelle on jatkettava.

Arvoisa puhemies! Suomi elää syvän rakennemuutoksen keskellä. Yli varojen eläminen ei ole kestävä tie. Tuleville sukupolville on jätettävä maa, jossa vielä vuosikymmenienkin kuluttua on mahdollisuus luoda uutta hyvinvointia omalla työllä ja yrittämisellä. Jos nyt päätetty kokonaisuus ja toimet eivät riitä, hallituksen on sovittava uusista toimista talouden sopeuttamiseksi ja suomalaisen hyvinvoinnin pelastamiseksi jo ensi kevään kehysriihessä.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä ensi vuoden budjetti, ja tässä yhteydessä varmaan voi myös hiukan näistä rakenneuudistuksistakin puhua. Otan tämmöisen kokonaisvaltaisen näkemyksen maamme talouteen ja niin ensi vuoteen kuin hiukan pitemmälläkin tähtäimellä. Aivan olennaisessa osassa mielestäni on energia- ja ilmastopolitiikka. Se, että meidän teollisuudella on edullista sähköä saatavilla ja myös kansalaisilla, on meidän teollisuuden kilpailukyvyn kannalta ehdoton asia.

Ministeri Vapaavuorelle voi tässä yhteydessä antaa pienen kiitoksen siitä, että on perustanut tähän energia- ja ilmastopoliittisen työryhmän nimenomaan parlamentaarisesti ja tarkoituksena on linjata Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaa sinne vuoteen 2050 asti. Tämä on erityisen tärkeätä sen vuoksi, että myös kaikki puolueet sitoutuvat yhteiseen energia- ja ilmastopoliittiseen linjaukseen, niin että tämä energiateollisuuden toimintaympäristö ja ennustettavuus vakiintuu. Ei voi olla niin, että neljän vuoden välein vaihdetaan sitten linjaa, tulee uusia maksuja, uusia veroja. Silloin kun investointipäätöksiä energiateollisuudessa tehdään, ne tehdään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, ja sen lisäksi nämä investoinnit ovat normaaleihin teollisuuden investointeihin nähden moninkertaiset. Tämän vuoksi toimintaympäristön ennustettavuuden täytyy olla vakaa.

Pahoillani olen siitä, että hallitus on tuomassa tätä windfall-veroa, joka kohdistuu nimenomaan päästöttömän energian tuottamiseen ydin-, vesi- ja tuulivoimatuotannolla. Tämä käytännössä vesittää ohjaavuuden ja sitä kautta myöskin merkittävässä määrin heikentää teollisuutemme kilpailukykyä, nimenomaan vientiteollisuuden kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies! Muutama sananen yrittäjyyspolitiikasta.

Tänäänkin tuli esille keskusteluissa kyselytunnilla, että yhteisöveron alennus on käytännössä lähes merkityksetön pienille osakeyhtiöille. Henkilö- ja kommandiittiyhtiöt, nämä yhtiömuodot, jäävät kokonaan tämän hyödyn ulkopuolelle. Uudet työpaikat ovat syntyneet nimenomaan pk-yrityksiin koko 2000-luvulla, ja suurteollisuudesta ne ovat vähentyneet. Tämän vuoksi pitäisi löytää niitä keinoja, rakenteellisia keinoja, joilla madalletaan yrittäjäksi lähtemisen kynnystä ja kannustetaan niitä yrityksiä, jotka ovat kasvuhakuisia, siihen kasvuun. Tarvitaan pienten, aloittavien ja kasvuhakuisten yritysten kannustimia.

Esimerkiksi yrittäjäksi lähtemisen kynnystä voidaan merkittävässä määrin mielestäni laskea sillä, että arvonlisäverottoman toiminnan alarajaa nostetaan vähintään sinne 20 000 euroon, mutta optimaaliset dynaamiset hyödyt saadaan siitä silloin, jos se nostettaisiin 50 000 euroon. Myös näitä pk-yrityksiä voisi kannustaa sillä, että niille myönnettäisiin vapautus kokonaan yhteisöverosta, mikäli tästä yhtiöstä ei nosteta osinkoja ja ne käytetään yrityksen investointeihin ja työllisyyteen. Tämä on tärkeä sen takia, että kaikki työpaikat luonnollisesti tulevat yrityksiin, tietysti jonkun verran tälle julkiselle sektorille, mutta paineet siellä ovat nimenomaan päinvastaiset, että sieltä olisi syytäkin purkaa turhaa byrokratiaa.

Tämä toimintaympäristö, missä yritykset tällä hetkellä joutuvat työskentelemään, on hiukan haasteellinen. Minä olen aina sanonut sitä, että valtionhallinnon ja ylipäänsäkin julkisen sektorin tehtävä on mahdollisimman vähän haitata yritystoimintaa. Parhaimmillaan tai pahimmillaan tämä haittaaminen näkyy jossain ely-keskustasolla, jolla ympäristöministeriön alaiset virkamiehet ja työ- ja elinkeinoministeriön alaiset virkamiehet tekevät kanteluita toisistaan ja käyvät oikeutta keskenään niin, että yritys jää sivustaseuraajaksi, ja nämä prosessit voivat kestää vuosia.

Aika tältä osin taitaa loppua, mutta siirrytään sinne puheenvuorolistan häntäpäähän, jatketaan myöhemmin.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjettiesityksen mukaan hallitus ottaa maallemme velkaa miltei 7 miljardia euroa, ja julkisen talouden velka ylittää siis sen 60 prosentin maagisen rajan ja 100 miljardin euron rajan myös.

Leikkauslistat näyttävät pitenevän, satoja miljoonia karsitaan, 300 000 työttömän joukkoon liittyy jatkuvasti sadoittain uusia ihmisiä paljolti johtuen siitä, että vienti ei vedä, ja tälle synkälle näkymälle nyt ei juuri näy loppua. Tarvittaisiin konkreettisia tekoja ja kasvun eväitä, uskallusta tukea investointeja, uskallusta ja rohkeutta tukea tutkimusta ja kehitystyötä. Esimerkiksi kahden kauden kasvutoimia olisi hyvä kehittää yhden kauden leikkauslistojen sijaan.

Tilanne on se, että tavalliset suomalaiset joutuvat yhä vain ahtaammalle. Tosiasia on, että me olemme menettäneet kymmeniätuhansia työpaikkoja eikä uusia ole syntynyt. Työmarkkinasopu on tietysti erinomainen asia tässä tilanteessa, mutta työllisyyden nostaminen merkitsee ensisijaisesti yrittäjyyden tukemista muun muassa meidän puheenjohtajamme Sipilän lanseeraamalla miljardiluokan kasvurahastolla. Tarvitaan myöskin työurien pidentämistä ihan sen joka vaiheessa ja meidän omien voimavarojemme hyväksikäyttöä muun muassa kotimaisen energian, bioenergian suhteen.

Erityisesti tämä kasvurahasto on idea, johon kannattaisi vakavasti suhtautua. Valtio voisi luopua osasta omistajuudestaan ja olla tukemassa ja omistamassa vaikkapa sitten tuhatta suomalaista kasvuyritystä. Yhdessä yksityisen pääoman ja lainarahoituksen avulla vaikutus voisi olla jopa 10 miljardin euron piristysruiske suomalaiseen työhön. Tämä rahasto avittaisi myöskin teollisuuden uusiutumista ja investointien vauhdittamista ja sitä myöten sitten uusien työpaikkojen luomista.

Arvoisa puhemies! Toinen huolta herättävä asia on hallituksen perhepolitiikka. Se todella herättää huolta ja kummastusta suomalaisten perheiden puolesta. Ei riittänyt, että etuuksia leikattiin miljardeilla, eikä se, että lapsilisien indeksikorotukset jäädytettiin. Nyt perheiltä ollaan viemässä myöskin valinnanvapaus päättää siitä, kuinka lapsensa haluaa hoitaa, kiintiöittämällä kotihoidon tuki isän ja äidin välillä. Hallitus perustelee tätä esitystä pääosin kahdella tavalla: jotta äidit saataisiin aikaisemmin työmarkkinoille tuottavaan työhön, ja koska se muka parantaa naisten työmarkkina-asemaa. (Anne-Mari Virolainen: Se parantaa!) Tämän voi nähdä myöskin tasa-arvolla verhottuna äidit töihin ja lapset hoitoon -sumutuksena, ja saa vaikutuksen siitä, että kotona tehtävää työtä ei arvosteta. Ainakaan tämä teko ei todista sitä, että kotona tehtävää työtä arvostettaisiin.

Tehtyjä työtunteja kansantalous toki tarvitsee, mutta jos äidit halutaan töihin, muutoksen on lähdettävä vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta ja toisekseen palkkatasa-arvon toteutumisesta. Tänä päivänähän juuri äitien työnantajat kantavat vastuun vanhemmuuden kustannuksista, ja muun muassa Ruotsissahan tämä asia on hoidettu jo 70-luvulta lähtien verovaroin. Tästä väärästä järjestelmästä olisi päästävä eroon, ja sitä kautta me saisimme naisia paremmin työelämään mukaan pois pätkätöiden kurimuksesta.

Työuria alusta ja lopusta jatkamalla on työtunteja saatavissa enemmän kuin lapsiperheiltä viemällä. Hallitus ei ole vastannut siihen, miten isän ja äidin osuus lasketaan, jos joku muu kuin vanhempi hoitaa lasta, tai miten yksinhuoltajat, yrittäjät tulevat tässä pakkokiintiössä kohdelluksi.

Arvoisa puhemies! Kunta-asiat ovat myöskin huolta herättäviä. Hallitus on aivan alusta asti kieltänyt pyrkivänsä kuntauudistuksessa pakkoliitoksiin, vaikka teot ja päätökset ovat nyt sitten muuta osoittaneet. Nyt se onkin sitten julki sanottu, elikkä pakkoliitokset kuuluvat hallituksen keinovalikoimaan, ja asiaan liittyy myöskin tämä seudullinen äänestys, (Puhemies koputtaa) joten kannatus mitattaisiin kuntaministeri Virkkusen esityksen mukaan seudullisella kansanäänestyksellä. Käytännössä siis isot kunnat päättävät, ja tiedetään, että ylhäältäpäin sanelu lamauttaa eikä se pakko motivoi ketään. Yhtä aikaa sitten ollaan kahta miljardia euroa etsimässä kunnilta ja kuntalaisilta, mutta työtaakka ja kuntien tehtävälistaus ei vain näytä lyhenevän.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän oli pakko ottaa vastauspuheenvuoro, sillä edustaja Elsi Katainen nyt antaa aivan väärän kuvan tästä kotihoidon tuen jakamisesta isän ja äidin kesken. Ja ennen kaikkea pahoitan mieleni siitä, että te syyllistätte ne äidit, jotka lähtevät töihin, kun vanhempainrahakausi päättyy.

Toinen asia, mikä on meille kansallinen ylpeydenaihe, on meidän varhaiskasvatuksemme. Te syyllistätte myös ne hyvän koulutuksen saaneet, ammattitaitoiset hoitajat, jotka pitävät päivät pitkät huolta meidän kaikkien rakkaimmistamme. Minä olen henkilökohtaisesti arvostanut valtavan paljon sitä kunnallista päivähoitoa, jossa olen saanut kolme lastamme pitää sen ajan, kun olen ollut itse päivätöissä. He ovat oppineet jakamaan, he ovat oppineet sosiaalisiksi, minulla ei ole mitään valitettavaa kunnallisesta päivähoidosta.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Vastauspuheenvuoro edustaja Katainen, ja sen jälkeen puhujalistaan.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse näen tämän suurimpana ongelmana siinä kohtaa, että hallitus on viemässä nyt perheiltä valinnanvapauden (Anne-Mari Virolaisen välihuuto) monien muittenkin hyvien hoitomuotojen kuin arvokkaan kotihoidon tai todella ammattitaitoisen ja hyvän päivähoidon välillä. Missään vaiheessa en ole kyseenalaistamassa ammattitaitoista ja hyvää hoitohenkilökuntaa, en missään tapauksessa, mutta sitä kyllä arvostelen rankasti, että tämä pakkokiintiöittäminen itse asiassa ajaa monesti naiset töihin, jos työpaikkoja ylipäätään on, ja samaan aikaan noin 250 miljoonan lisälasku tulee kunnille siitä, kun arviolta 16 000 kaksivuotiasta lasta pelmahtaa kuntien päivähoitoon. Mitä järkeä tässä on? Sitä ihmettelen.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! On ensinnä sanottava, että ministerit tietävät kovin, että tässä kaavaillussa kotihoidon tuessa on ongelmia. Mutta ehkä se korjataan.

Hallitus on panostanut työllisyyden ja uusien työpaikkojen saamiseen, ja hallitusohjelmahan lupasi työttömyyden alentamista. Näin ei valitettavasti ole käynyt, ja sehän nyt tietysti ei ole yksin hallituksenkaan syy. Hallituksen talousarvioesitys ei lupaa mitään suunnanmuutosta, siinä käytetään juustohöyläperiaatetta, budjetti ei ole sen enempää velkaantumista leikkaava kuin hyvinvointia edistäväkään, eli Suomi ei ole mikään hyvinvointivaltio.

Yhteisöverotuksella siirretään rahaa hyvin menestyvien yritysten taskuun ilman, että saatuja verohelpotuksia velvoitetaan käyttämään yrityksen investointeihin. Ainakin pkt-yritykset, jotka minulle ovat tästä puhuneet, sanovat, että heille ei ole tästä yhteisöveron alennuksesta mitään hyötyä.

Muutaman veroprosentin ero ei ole merkittävä kilpailuetu myöskään ulkomaisille sijoittajille. Kilpailukyky on paljon suuremmista asioista kiinni. Siihen vaikuttaa muun muassa energian hinta, tiestön kunto, osaava työvoima ja johtamistaito. Meillä on paljon puhuttu tästä Viron mallista, ja sitä kannattaisi edes tutkia, mitä se tarkoittaa.

Suomen teollinen rakenneuudistus etenee kuin tsunami ja samalla tuhoaa kylien ja kaupunkien tulevaisuuden toivon. Tilanne poikkeaa 60—70-lukujen maaltapaosta siinä, ettei ole kasvukeskuksia, jonne paremman elämän toivossa muuttaisi. Niitä ei ole koko EU:ssa. Sen sijaan tuhannet pakolaiset ja maahanmuuttajat suuntavat Suomeen leveämmän elämän toivossa.

Meidän olisi työllisyyttä lisäävänä keinona katsottava takaisin maalle, metsiimme ja peltoihimme. Nousevat ympäristöarvot ovat meille mahdollisuus. Jos Suomessa tahdottaisiin, saataisiin niin metsäenergia kuin turvesuot tuottamaan kotimaista energiaa, myös liikennepolttoainetta, työllistämään jalostuksessa ja konepajoilla tuhansia. Energiapolitiikan uudistus tarkoittaa myös paikallisen energiatuotannon uutta kukoistusta ja energiaomavaraisuuden nostamista ilman ydinvoimaakin.

Maailmalla on suuri pula puhtaasta ja turvallisesta ruuasta. Kiinasta katsottuna kaikki suomalainen ruoka on luomua. Maailman kännykkämahdit menevät ja tulevat, mutta terveelliseen ruokatuotantoon panostaminen olisi pitkäaikaista ja kantavaa politiikkaa, myös jalostusteollisuuspolitiikkaa. Ruoka on lääke, se on tunnustettu tosiasia, joka nyt on nousemassa uudestaan pinnalle.

Arvoisa puhemies! Vielä, kun sosiaalialan ministerit ovat paikalla, niin haluaisin puuttua perhepolitiikassa ennen kaikkea huostaanottotapauksiin. Saan esimerkiksi lukemattomia viestejä varsinkin yksinhuoltajaäideiltä. Heiltä on otettu lapsi pois, ja kysytään usein, miksi. Senhän pitäisi olla vihoviimeinen toimenpide. Pitäisi olla edelleen sitä ennaltaehkäisyä, mistä on täälläkin puhuttu, ja pitäisi ottaa koko perhe kokonaisvaltaiseen käsittelyyn ammattitaitoisten työntekijöiden kanssa.

Ainakin meillä perussuomalaisilla riittää näitä asioita hoidettavana näitten huostaanotettujen lasten vanhempien kanssa. Toivon mukaan käy joskus niin, että meillä olisi riittävää ammattitaitoa, että voitaisiin kaikki voitava tehdä ja jos on pakko, niin sitten huostaanotetaan lapset. Joissain tapauksissa on tietysti tärkeää, että lapsi on paremmin huostaanotettuna kuin kotona.

Ja täällä edustaja Vikmanillakin, joka on myös samasta vaalipiiristä, olisi nyt sitten ihan tarvetta esimerkiksi Tampereen seudulla hoitaa näitä työllisyysasioita, kun tiedetään, että Tampereen työttömyysluvut ovat, joskus toukokuun lopulla oli, 14 prosenttia ja nuorten työttömyys entistä suurempi. Me yritämme omalta osaltamme tehdä ja sitten hallituspuolueet omalta osaltaan.

Sanon tämän asian, että kun on työtön, joka on pelkällä päivärahalla ja ansaitsee 300 euroa kuukaudessa, niin siinähän otetaan huomioon toimeentulotuki. Että joka on köyhä, niin tämäkin asia rasittaa köyhää kaikista enempi.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Yritetään nyt pitäytyä hetki tässä puhujalistassa.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämän budjettikäsittelyn aikana me olemme jo useaan otteeseen kuulleet täällä salissa, että Suomi elää työstä ja työ on parasta sosiaaliturvaa. Sitä ei ole todellakaan syytä kiistää.

Tämän syksyn lisätalousarviossa ja ensi vuoden budjetissa juuri työllisyyttä edistetään muun muassa keventämällä yhteisöverotusta ja kannustamalla yrityksiä monella eri tapaa, niin pienin kuin suurin toimin, kasvamaan ja työllistämään. Kotitalouksien edellytyksiä toimia työllistäjänä lisätään myös korottamalla kotitalousvähennystä.

Suomalaisen osaamisen kannalta on keskeistä, että tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan. Myös kädentaitajien menestyksekkäiden opintopolkujen syntymistä edesauttaa se, että oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen ja ammatilliseen koulutukseen suunnataan lisäresursseja.

Hallitus on löytänyt myös uusia keinoja työhön kannustamiseksi. Työttömyysturvan 300 euron suojaosuus laskee odotetusti työn vastaanottamiskynnystä työntekijöiden näkökulmasta. Myös suunniteltu opintotukiuudistus ohjaa toisaalta opiskelijoita entistä nopeatahtisempaan opiskeluun, jolloin he pääsevät siirtymään aiemmin töihin.

Opiskelijan kannalta olennaisessa roolissa opintojen edistymiselle ovat myös opintojen aikaiset terveyspalvelut. Ensi vuodelle on esitetty lisärahoitusta ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-kokeilun jatkamiseksi. Tämä on erittäin hyvä asia. Me olemme saaneet lukea tuoreesta väliraportista, että YTHS-malli sopii hyvin ammattikorkeakouluopiskelijoille, ja päätös sen laajentamisesta tulisikin tehdä viimeistään seuraavassa kehysriihessä. Kysymys on siitä, ovatko sekä yliopisto-opiskelijat että ammattikorkeakouluopiskelijat tasa-arvoisessa asemassa.

Hallitus osoittaa myös toiminnallaan, että kaikki työ on arvokasta, kun esimerkiksi osatyökykyiset pyritään saamaan mahdollisimman tiiviisti mukaan työelämään. Heille suunnattu työllistämispaketti, johon sisältyy muun muassa osasairauspäivärahakauden keston pidentäminen 72 päivästä 120 päivään, tukee usein varsin työhaluisten osatyökykyisten edellytyksiä säilyä yhteiskunnassa aktiivisina. Ministeri Risikko valottikin jo omassa aiemmassa puheenvuorossaan sitä laajaa työkalupakkia, jolla tuetaan osatyökykyisiä työssään. Muistutan myös, että osa vammaisista kuuluu tämän määritelmän piiriin ja monet heistä ovat varsin onnellisia siitä, että heillä on näkymä siitä, että voisivat jonain päivänä tehdä työtä.

Nuorisotakuusta on puhuttu paljon näinä kahtena päivänä, ja näiden vähän työkokemusta omaavien nuorten osalta on vielä mainittava erikseen työpankkitoiminnan arvo. Valtakunnallisen työpankkikokeilun kohderyhmää laajennetaan niin, että se koskee näitä nuorisotakuun piiriin kuuluvia nuoria, joilla ei ole ammatillista perustutkintoa. Tämä malli mahdollistaa heille tehokkaan, mutta silti melko vähän lisäresursseja nielevän julkisen tuen. Nuorten lisäksi työpankkitoimintahan auttaa myös pitkäaikaistyöttömiä ja sairaseläkkeelle jääneitä. Tämä koulutus, työpankkitoiminta, kaikki yhdessä muodostavat sen laajan kokonaisuuden, jolla me haluamme luoda mahdollisuuden kaikille niille ihmisille, joilla on työkykyä ja työhaluja, että he todellakin pääsisivät työn piiriin.

Kaiken kaikkiaan työn tarjonnan lisäämisessä, mistä ollaan täällä kiisteltykin, mitä se määritelmä pitää sisällään, kysymys on isosta kokonaisuudesta. Ja tähän työn määrän lisäämiseen kuuluu mitä suurimmassa määrin myös työmarkkinaratkaisuun liittyvän kilometrikorvausten leikkauksen peruminen ja sitten myös työn verotukseen tehtävien indeksikorotusten poisto.

Hallituksen toimien tehtävänä on nimenomaan lisätä työtä Suomeen, ja yhdessä rakennepaketin ja työmarkkinajärjestöjen palkkaratkaisujen rinnalla näillä on mahdollisuus huomattavasti parantaa meidän kilpailukykyä ja näin ollen tukea myös suomalaisten hyvinvointia. Mielestäni hallitus ansaitsee kiitoksen siitä työstä, jota se on työllisyyden edistämiseksi tehnyt.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Maanantaina eduskunnassa vietettiin avoimet ovet -päivää. Ihmiset toivat tullessaan myös huolensa, ja minulle jutelleet nostivat järjestään esille seuraavat kolme huolenaihetta: Ensimmäinen oli työpaikka. Työpaikka oli kyllä vielä olemassa, mutta olisiko se huomenna? Ajatus aiheutti pelkoa. Yritysten yt-neuvottelut ja lomautukset koskettivat monia, ja sen varjon alla eläminen oli piinaavaa. Toinen asia oli nuorisotakuun toimimattomuus ja se, että nuoren tai nuoren aikuisen vanhempi joutui seuraamaan sivusta lapsensa epätoivoista työnhakua ja pettymystä siitä, että työtä ei löytynyt tai haastatteluun ei päässyt. Kolmas ongelma, jonka ihmiset nostivat esille, oli julkisen terveydenhuollon toimimattomuus ja se, että perusterveydenhoidon piiriin ei tahtonut päästä. Terveysasemien jonotilanne oli monille tuttua.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on ahdingossa, mutta ei tämä ahdinko ole mitään uutta. 90-luvun laman jälkiä olemme korjailleet hiljakseen, mutta laman uhrien asemaa emme tahdo enää muistaa. Siellä he kuitenkin ovat: jotkut syrjäytyneet, elämäntyönsä ja yrityksensä menettäneet ja kovia kokeneet. Jotta historia ei toistuisi, meidän tulee tehdä järeitä toimenpiteitä, joissa on kuitenkin mukana inhimillisyys ja sydän.

Keski-ikäisen pelko työpaikkansa menettämisestä on aiheellinen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa paljon, 12 500 enemmän kuin sydänkesällä 2012. Työttömistä työnhakijoista reilu kolmannes on yli 50-vuotiaita. Eläketurvakeskuksen julkaisemassa tutkimuksessa havaittiin jo viime vuonna, että ikääntyviä syrjivät asenteet ovat juurtuneet syvälle suomalaiseen työelämään. Työnantajien halu palkata ikääntyviä ei ole kohentunut lainkaan kymmenessä vuodessa. Työurien pidentämisen kannalta onkin erittäin ongelmallista, että vain harva työnantaja haluaa palkata yli 50-vuotiaan.

Arvoisa herra puhemies! Nuorten, 15—24-vuotiaiden, työttömyysaste on sekin kasvanut vuodessa noin 4,5 prosenttia reiluun 35 prosenttiin. Talousennusteet seuraaville vuosille ovat heikkoja, ja uudet uutiset kertovat jatkuvasti irtisanomisista ja liiketoimintojen lakkauttamisista Suomessa.

Kuntien valtionavustusten leikkaaminen ajaa kuntia pattitilanteeseen. Velvollisuudet järjestää palveluja eivät vähene, vaan niitä on tulossa lisää muun muassa heinäkuussa voimaan astuneen vanhuslain myötä. Emme vielä kykene sanomaan, kuinka laki on kunnissa toteutunut, mutta lain selän takana hallitus on tehnyt myyräntyötä, jossa vanhuksen hoivan määrän tarvetta on arvioitu uudelleen. Kyseessä lienee tuottavan työn määrittely ja arvioiminen. Vanhuus ei tuota mitään, eikä siitä ole yhteiskunnalle hyötyä.

Vanhustenhoitoa on ennen arvioitu ikäihmisten palvelujen laatusuosituksella, jota vanhustenhoivassa on luettu ja kunnioitettu. Laatusuositus oli tehty järjellä ja inhimillisyydellä, mutta se on nyt vanhuslain voimaan tultua retusoitu hiljaisessa työryhmässä uusiksi. Uusi laatusuositus kulkee vanhuslain rinnalla ja tukee lain täytäntöönpanoa ja toteuttamista.

Hoitajamitoituksen osalta uusi laatusuositus uhkaa heikentää ikääntyvien palveluja. Ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa sosiaalihuollon toimintayksiköissä, tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa, hoitohenkilöstön vähimmäistaso on 0,5 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Ennen vanhuslakia voimassa olleessa vuoden 2008 laatusuosituksessa hyväksi henkilöstön vähimmäismääräksi katsottiin 0,6 silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien kohdalla hyväksi mitoitukseksi katsottiin 0,7—0,8. Eli tämä mitoitus on uudistetussa laatusuosituksessa heikennetty 0,5:een, ja tämä on räikeä epäkohta ja heikennys. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ja somaattisista tai käytösoireista kärsivien ikääntyneiden osalta tilanne on siis heikentymässä: hoitajamäärä vähenee. Onkin syytä kysyä, millä perusteella laatusuosituksia vanhuspalvelulain toimeenpanossa ollaan heikennetty juuri sellaisten ikääntyneiden kohdalla, joilla hoidontarve on lähtökohtaisesti suuri.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Yleisesti on tiedossa, että maan talous ei kulje toivotusti ja rakenteellisia uudistuksia kaivataan. Samasta tosiasiasta kertovat myös syksyn työllisyysluvut. TEMin ja Tilastokeskuksen tilastoissa ilmenee, kuinka työllisyysaste on laskenut peräti yhden prosenttiyksikön, vaikka itse työttömyys onkin laskenut. Päinvastaisilta vaikuttavat ilmiöt juontavat juurensa samasta asiasta: työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden määrän noususta peräti 64 000 henkilöllä. Ryhmän kasvu johtuu enimmäkseen heikosta taloustilanteesta. Yhä useammin syynä on myös vapaaehtoinen luovuttaminen. Kun uskoa ei ole sopivan työpaikan löytymiseen, valitsee osa oma-aloitteisesti tuilla elämisen. Toki korjattavaa on myös yhteiskunnan tukipalveluissa. Työmarkkinoiden tukkoisuudesta kertovat esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitosta kuullut arviot, joiden mukaan opiskelijat eivät uskalla ottaa papereitaan ulos koulusta korkeakoulutettujen heikentyneen työllisyystilanteen vuoksi.

Tilanne ei kuitenkaan ole kaikilta osin näin synkkä. Yleisradio uutisoi mielenkiintoisesti muutamia viikkoja sitten, kuinka suomalaiset ovat valmiita yllättävän suuriin rakenteellisiin uudistuksiin. Esimerkiksi suuri osa suomalaisista olisi valmis tekemään sosiaalituista nykyistä vastikkeellisempia. Suomalaiset näyttäisivätkin olevan monin verroin joustavampia muutoksiin kuin me poliitikot.

Arvoisa puhemies! Tärkeintä on kuitenkin saada talouden pyörät pyörimään ja Suomen talous nousu-uralle. Vain näin voimme luoda maahan lisää niin työpaikkoja, verotuloja kuin hyvinvointiakin. Hallituksen esitykset työllistäväksi lisätalousarvioksi sekä kasvua ja kilpailukykyä vahvistavaksi budjetiksi, maltillinen palkkaratkaisu ja kestävyysvajetta umpeen kurova rakennepaketti ovat oikeita ja kipeästi kaivattuja askelia välttämättömään suunnanmuutokseen, kuten jo ryhmäpuheenvuorossamme tiistaina todettiin.

Uudistusten johtoajatuksena on työn tekeminen. Jotta kykenemme rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan myös jatkossa, tarvitsemme lisää työtä. Työuria pidennetään ja työllisyysastetta nostetaan mittavalla toimenpidekokonaisuudella, johon kuuluvat siis muun muassa opintoaikojen lyhentäminen, opiskeluun pääsyn nopeuttaminen, oppivelvollisuusiän nosto ja oppisopimuskoulutuksen tekeminen nykyistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi niin yrityksille kuin nuorillekin.

Työttömille tuleva työttömyysturvan ja asumistuen suojaosa, osatyökykyisten työllistämispaketti sekä kotihoidon tuen jakaminen molempien vanhempien kesken ovat puolestaan toimenpiteitä, jotka toivottavasti kannustavat jatkossa työn pariin myös niitä, jotka helposti muutoin jäisivät kotiin. Erityisesti naisten työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita alhaisempi. Uudistus siis toivottavasti edistää omalta osaltaan myös työelämän tasa-arvoa, parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja tasaa vanhemmuuden kustannuksia vanhempien työnantajien välillä.

Talouden kasvupotentiaalin vahvistaminen edellyttää työn lisäämisen ohella myös parempaa tuottavuutta. Yrittäjyyteen kannustava mittava yhteisöveron kevennys sekä kasvuun kannustava osinkoverouudistus, miljardiluokan kasvurahastot ja palkkaverotukseen tulevat kevennykset osaltaan varmasti auttavat yrityksiä saavuttamaan tätä tavoitetta. Yksin yhteisöveron kevennys merkitsee jo lähes miljardin euron piris-tysruisketta yrityksille.

Yrittäjyyden esteitä on myös karsittava monipuolisesti. Kokoomuksessa on lähdetty edistämään tätä tavoitetta pyrkimällä kartoittamaan ja purkamaan kymmenen suurinta yrittäjyyden estettä Suomessa. Yksi suurimmista kasvun esteistä on vuosien mittaan kertynyt hyvin raskas sääntelykokonaisuus, joka muodostaa byrokratiataakan. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tuntuvat hautautuvan tämän taakan alle vähäisempien resurssien vuoksi. Hallitus on huomioinut myös tämän rakennepaketissaan ja valmistelee nyt sääntelyn vähentämistä eri aloilla.

Arvoisa puhemies! Vaikka tehdyt päätökset eivät yksinään ratkaise kaikkia ongelmiamme, ovat ne askelia oikeaan suuntaan. Maailman talousfoorumin hiljattain julkaisema tutkimus kertoo Suomen rakenteellisen kilpailukyvyn olevan maailman kolmanneksi paras. Yhteiskuntamallimme on tasa-arvoinen, ja olemme hyvin koulutettua kansaa. Mahdollisuuksia on siis ties vaikka mihin, kunhan tarmoa, tahtoa ja osaamista riittää.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten keskeytämme yleiskeskustelupuheenvuorot, siirrymme liikenneministeriön toimialalle. Ministeri Kyllönen käyttää avauspuheenvuoron, 5 minuuttia, ja sen jälkeen käynnistyy debatti.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Elämme monenlaisten haasteiden edessä liikenteessä niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Kokonaisuutena liikenteen osalta talousarvioesitystä on pidettävä hyvänä, vaikka jokainen voi varmasti laatia pitkän listan lisärahatarpeista. Siihen pystyn kyllä itsekin varsin nopeasti.

Vuosi sitten tämän vuoden talousarvioesitystä käsiteltäessä pääosaan taisi nousta liikennepoliittisen selonteon investointiohjelman toteuttaminen ja siitä yksityiskohtana valtatie 8:n parantaminen välillä Turku—Pori ja sen aloittamisen kiirehtiminen. Tosin jo kuluvan vuoden talousarviossa aloitettiin kaksi uutta hanketta, mutta loppujen hallituskaudella kaavailtujen hankkeiden kohtalo oli vielä tuolloin epävarma. Valtatie 8 sai valtuutuksen tämän vuoden lisätalousarviossa, ja viime kevään kehyspäätöksen mukaan varmistettiin rahoitus käynnissä oleville hankkeille ja liikennepoliittisen selonteon tälle vaalikaudelle ajoitettujen hankkeiden aloittamiseen. Siltä osin voi olla todella tyytyväinen, on selvitelty kaikki vanhat sotkut ja uudet lähivuosien alkavat hankkeet on yhteisesti sovittu ja päätetty.

Sitten muutama sana ensi vuonna aloitettavaksi esitetyistä hankkeista. Neljä liikennepoliittisen selonteon hanketta on alkamassa, ja lisäksi perusväylänpidossa alkaa kaksi hanketta eli raakapuuterminaalien kehittäminen ja pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset. Kun otetaan huomioon ensi vuoden talousarvioesitys ja jo tehdyt päätökset ja myös perusväylänpidossa toteutettavat hankkeet, liikennepoliittisen selonteon kuluvalle vaalikaudelle ajoitetuista hankkeista alkaa vuonna 2014 kaikkinensa yhdeksän hanketta. Vuonna 2015 pääsisivät alkamaan sitten viimeiset seitsemän. Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen on tarkoitus aloittaa Keski-Pasilan valmistuttua, jotta saamme siitä riittävän toimivan ja järkevän kokonaisuuden.

Ratahankkeiden osalta on tullut paljon palautetta pääradan Seinäjoki—Oulu palvelutason parantamisen ja Kokkola—Ylivieska-kaksoisraiteen osalta, ja nyt ne ehdotetaan yhdistettäväksi hankkeeksi Pohjanmaan radalle teknisenä muutoksena. Tämä auttaa näkemään sitten jatkossa kokonaisuuden, ja myös eri vaiheet voidaan paremmin sovittaa lopputyössä yhteen, ja toivon mukaan se myös sitten tehostaa kokonaisuuden toteutusta.

Meillä on monenlaisia kysymyksiä, isoja asioita, mutta olen erityisen iloinen siitä, että vaikeissakin taloudellisissa ajoissa ymmärrämme liikenneverkon merkityksen, ja positiivisena uutisena voin sanoa, että vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa esitetään 25 miljoonan euron lisärahoitusta teiden, ratojen ja siltojen kunnostuksen aikaistamiseen. Toki voi aina sanoa, että rahaa pitäisi olla enemmän, mutta sen voi varmasti sanoa joka ikinen toimiala.

Näistä lisäyksistä huolimatta täytyy toistaa jo viime vuonna tekemäni toteamus perusväylänpidon rahoituksen riittävyydestä. Väylillä on selkeitä puutteita liikennöitävyydessä. Kunto on osin huono niin rata- ja tieverkolla kuin vesiväylilläkin. Hoitotasoa toivotaan monin paikoin paremmaksi. Hallitus on tehnyt pitkän linjan päätöksen tilanteen korjaamiseksi yhden 100 miljoonan osalta, mutta selvää on, että tulevina vuosina tarvittaisiin myös toinen 100 miljoonan euron tasokorotus. Mielellään opintotuki-indeksipäätösten lisäksi myös perusväylänpito odottaisi sitomista indeksiin.

Viimeisen vuoden aikana on paljon puhuttu liikennepolitiikan toimintatapojen uudistamisesta. Vähitellen alamme toivottavasti nähdä myös konkreettisia esityksiä siitä, miten sekä perusväylänpidossa että kehittämishankkeissa löydetään mahdollisimman tehokkaita, koko yhteiskunnan tarpeet huomioivia ratkaisuja vastata kaikkiin asiakastarpeisiin.

Liikenteen osalta meillä on moninaisia kysymyksiä, monta asiaa, monta tuen tarvitsijaa. Piletti-järjestelmän eli joukkoliikenteen yhtenäisen lippu- ja informaatiojärjestelmän osalla voi sanoa sen, että kesällä 2013 perustettiin järjestelmää varten osakeyhtiö varmistamaan hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon linjaamia lippu- ja maksujärjestelmien yhteiskäyttöisyyden tavoitteita. Kaupunkiseutujen yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä on merkittävä konkreettinen askel maanlaajuiseen yhteistyöhön joukkoliikennepalveluissa ja yhteiskäyttöisten lippu- ja informaatiojärjestelmien toteutuksessa.

Viitonen meni jo, joten vaikenemme tähän palaan ja keskustelu jatkuu.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten käynnistetään debatti, V-painike. Innokkuutta on runsaasti. Huomautan, että sitä minuuttiakaan ei ole ihan pakko käyttää, niin useampi edustaja pääsee ääneen. Aloitamme, ja ensimmäinen puheenvuoro, edustaja Jokinen.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus haluaa pitää koko Suomen asuttuna, eikä vain asuttuna, vaan liikenneyhteydet sellaisena, (Välihuutoja) että myös yrittäminen ja työnteko koko Suomessa on mahdollista. Se edellyttää investointeja ja lisärahoitusta myös perustienpitoon, ja on hyvä, että tähän asiaan nyt on kiinnitetty huomiota. Tosin tehtävää vielä riittää.

Kysymys, jonka nostan esille, on Finavian rooli lentoliikenteessä, varsinkin nyt, kun lentoliikennestrategiaa ollaan valmistelemassa ja Finaviaa pääomittamassa 200 miljoonalla eurolla. Kysynkin ministeriltä, onko tässä yhteydessä nyt käyty jo läpi keskustelu Finavian roolista: miten Finavia turvaa tämän kattavan lentoasemaverkoston, jotta yhteydet eri puolilta Suomea tuonne Helsinki-Vantaan lentoasemalle, johon tämä investointi kohdistuu, sitten jatkossakin ovat mahdollisia?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä kuulla, että kokoomukselle aluepolitiikasta puhuminen ei ole vanhahtavaa, ja on hyvä, että olette tulleet keskustan keskilinjalle, siihen, että pidetään koko Suomi asuttuna ja pyörät pyörimässä.

Arvoisa liikenneministeri, kansallisomaisuutemme infra rapistuu koko ajan. Teiden korjausvelka on miljardin luokkaa, kuten me kaikki tiedämme, ja päällystettä tuonne teihin tarvittaisiin vuosittain 4 000 kilometriä, mutta voimme toteuttaa niistä vain puolet. Tunnistatteko tai tunnustatteko, että infrapolitiikassa, liikennepolitiikassa tarvitaan aivan uudenlainen suunnanmuutos? Te saitte budjettiriihessä läpi kaikki selonteossa olevat uudet hankkeet. Hyvä niin, mutta olisiko aika puhua siitä, että perusväylänpito tarvitsee tuntuvan tasokorotuksen nyt, tässä ja nyt, ja sen takia voisimme ehkä uusia väylähankkeita pistää enemmänkin jäihin?

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minua lähinnä huoletuttaa — kun massat ja mitat ensi kuun alusta muuttuvat tässä maassa — ennen kaikkea tiestön kunto ja näihin siltoihin kohdistuvat rasitteet ja niihin suunnitellut rahat. Näihin kannattaisi hallituksen nyt erityisen huolella paneutua ja tarkistaa vielä sitä tilannetta, koska se hyöty, mitä on laskettu siitä, ei näillä lukemilla kyllä toteudu, ei vuosikausiin.

Toinen asia on yksityistiet, raaka-aineet hankitaan sieltä, samoin kauppapuolen palvelut ja muut toteutetaan näillä alemmilla tieverkoilla, sinne kaivataan lisää rahoitusta. Ja tietysti sitten otan esille tämän polttoaineen veronpalautusjärjestelmän, että onko se lopultakin jo työkalupakissa siellä — kun raskas liikenne joutuu suuriin vaikeuksiin ja ongelmiin, niin kuljetuselinkeinolle annettaisiin uusia eväitä asioille.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nyt on tärkeätä todella, että hallitusohjelman mukaisesti keskitytään erityisesti kansallista kilpailukykyä ja talouskasvua tukevien logististen kuljetusjärjestelmien kehittämiseen. Tämä on tietysti vaikea harjoitus näillä voimavaroilla, mutta olisin sitä mieltä, että meillä on kyllä syytä käydä perusteellinen keskustelu ihan kansallisesta strategiasta, ei pelkästään liian vähälle jääneen Venäjä-strategian kannalta mutta myös arktisten yhteyksien merkittävästä roolista. Se vaatii koko hallituksen, ei liikenne- ja viestintäministeriön vaan koko hallituksen, vakavaa pohdintaa. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto on siitä myös linjannut ja on käymässä parhaillaan sitä myös eri tavoilla läpi.

Myöskin Hanko—Hyvinkää-radan sähköistystä me kiirehdimme eduskunnan lausumalla, ja siitä olisi tietysti hyvä kuulla, joutuuko eduskunta sitä nyt sitten itse hoitelemaan vai onko hallitus miettinyt sen vauhditusta.

Toinen asia on se, että liikennepoliittisen selonteon osalta valtiovarainvaliokunta on saanut vaatimansa selvityksen hallitukselta, ja se LVM:n selvitys käydään nyt tässä budjetin valmistelun yhteydessä myöskin läpi.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitushan on hyvin perustellusti linjannut, että uusissa väylähankkeissa enemmistö määrärahoista ohjataan ratahankkeisiin ja joukkoliikenteen edistämiseen. Sama suuntaus on itse asiassa käynnissä myös meidän suurissa kaupungeissa. Helsingin kaupunki ihan hiljattain päätti ruksia listalta monta isoa tiehanketta ja priorisoida nimenomaan joukkoliikennehankkeita, ja nyt maanantaina Tampereen kaupunginvaltuusto oman tunnelipäätöksensä yhteydessä linjasi hyvin samaan suuntaan.

Nyt kuitenkin hallitus riihessään kohdensi suurimman liikennepotin Finavialle Helsinki-Vantaan lentokentän kehittämiseen. Miten, ministeri, katsotte, että tämä hallituksen hyvä linjaus kestävän liikenteen painottamisesta saadaan rahoituspuolella turvattua tulevaisuudessa?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Noudatan puhemiehen toivetta ja heittäydyn korkealentoiseksi. Mikä on ministerin näkemys suomalaisen lentoliikenteen tilasta tällä hetkellä? — Seitsemän sekuntia!

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Tämä yllätti jopa puhemiehenkin, mutta poiminpa täällä edustaja Alatalon jatkamaan.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin ihmettelen sitä, että 200 miljoonaa kyllä pääomitetaan Finavialle mutta ei ole varaa säilyttää aluelennonjohtoa Pirkanmaalla. Olisin kysynyt ministeriltä, että vieläkö aiotte tähän puuttua omistajaohjaajana.

Alempi tieverkko jää oman onnensa nojaan tässä budjetissa, ja heikot tiet ja vanhat sillat eivät tule kestämään noita superrekkoja. Mitä ministeri aikoo tehdä sen hyväksi, että alempi tieverkko kestäisi?

Kolmas kysymys koskee bussiliikennettä, joka on ajautumassa kaaokseen tuolla kunnissa. Nykyiset liikennöintisopimukset päättyvät heinäkuussa. Näyttää siltä, että vain muutamilla kaupunkiseuduilla on mahdollisuus toteuttaa tätä palvelusopimusaikataulua. Eikö olisi nyt parempi, arvoisa ministeri, siirtää kahdella vuodella eteenpäin noita sopimuksia tai tehdä uusia sopimuksia vanhalta pohjalta kahdeksi vuodeksi? Jos kesällä tulee se tilanne, ettei ole liikennöintisopimuksia, niin bussifirmojen on aloitettava yt-neuvottelut ja monta bussinkuljettajaa jää työttömäksi. Onko liikenneministeriö varautunut siihen, että ministeriö joutuu korvaamaan liikennöitsijöille, jos ne joutuvat maksamaan työntekijöille palkan linjoilta, joita ole olemassa?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perusväylänpitorahojen riittämättömyys on se suurin ongelma edelleen tässä. Mitat ja massat tulevat rasittamaan entisestään tiestöämme ja varsinkin siltoja, jotka eivät tule kestämään edes nykyisiä painoja näiden rahojen vähyyden vuoksi, joten hyödyt mitoista ja massoista jäävät saamatta. Siihen tarvittaisiin ehdottomasti rahaa lisää.

Mutta isoin ongelma on silti vielä yksityisteiden rahoissa. Ne ovat niin olemattomat, että niistä ei ole edes puheissa kuullut täällä hirveästi. Eli kaikki alkutuotantoon tuleva tulee yksityisteiden varrelta. Ne on pidettävä kunnossa. Myös yhä useampi meistä asuu yksityistien varrella. Minulle on esitetty jopa kysymyksiä, että millä perusteella tulevaisuudessa valtio voi verottaa kilometrikorvauksia ja tienkäyttömaksuja yksityisteiltä, joita he itse ylläpitävät.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenneministeriö on hyvin topakasti ottanut kantaa tähän ajokorttilainsäädäntöön ja esittää siihen muutoksia, lähinnä opetuslupaan. Kysynkin, onko tarkoitus vähän laajemminkin nyt käsitellä tätä ajokorttilainsäädäntöä, koska kyllä kai siellä nyt nuorille tämä hinta on muodostunut aika korkeaksi ja he eivät pysty ajamaan ajokorttia. Tämä nyt on aivan oleellinen tekijä syrjäseuduilla, jotta siellä pystytään liikkumaan.

Kysyn puhemiehen toiveesta huolimatta toisenkin kysymyksen. Trafi aikoo lakkauttaa ajokortinanto-oikeuden 31 paikkakunnalla. Siellä on muun muassa Juankoski ja Suonenjoki seassa. (Erkki Virtanen: Ei ole! — Kari Rajamäki: Kunnossa on!) Onko tämä asia hoidettu jo kokonaan kuntoon?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää perusväylänpitoon 987,5 miljoonaa euroa, josta summasta 15 miljoonaa on rekkojen mittojen ja massojen kasvusta johtuvaan siltojen ja tiestön kunnostukseen. Tiestö rappeutuu jatkuvasti, mutta käytännössä määrärahan nimellistaso on nykyinen. Kuitenkin jatkuvan kustannustason nousun takia samalla summalla saadaan vähemmän tiekilometrejä pidettyä kunnossa. Nyt tarvitaan pikaisesti selkeä tasokorotus näihin määrärahoihin eikä vasta vuonna 2016.

Yksityisteiden kunnostuksiin hallitus esittää ensi vuodelle vähemmän kuin tänä vuonna eli ainoastaan 5 miljoonaa euroa, josta 2 miljoonaa on korvamerkitty losseihin. Keskustan mielestä rahoitus tulee palauttaa samalle tasolle kuin millä se oli keskustan hallituskauden aikana.

Arvoisa liikenneministeri, ensi vuonna uusia väylähankkeita käynnistetään ainoastaan muutama. Ihmetystä kyllä herättää, että niiden joukossa ei ole todella vaarallinen ja runsaasti liikennöity valtatie 6 Taavetti—Lappeenranta, vaikka liikenneministeri kyllä vielä keväällä antoi ymmärtää (Puhemies koputtaa) siellä paikalla käydessään, että sekin nyt tulisi tälle ohjelmalle.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tieinvestoinnit ovat erittäin tärkeitä ja hyviä elvytystoimenpiteitä, sillä niiden avulla rakennetaan tulevaisuutta. Kun tiestö on kunnossa, on laman jälkeen helpompi saada yhteiskunnan pyörä pyörimään. Voisiko ministeri kertoa, minkä verran arvioitte lisätalousarvion ja ensi vuoden talousarvion avulla voitavan tehdä näitä tulevaisuuden kannalta tärkeitä investointeja ja korjaustoimenpiteitä ja toisaalta millä arviointikriteeristöllä ministeri tekee päätöksiä investointi- ja korjauskohteista eri maakuntiin?

Toinen kysymykseni koskee joukkoliikenteen kehittämistä harvaan asutuilla seuduilla. Millä aikataululla esimerkiksi kutsujoukkoliikennettä on tarkoitus kehittää?

Johanna Jurva /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenneviraston esitteessä perusväylänpidosta todetaan, että perusväylänpidolla turvataan kansalaisten ja elinkeinoelämän päivittäinen sujuva ja turvallinen liikkuminen. Perussuomalaiset ovat huolissaan riittämättömistä perusväylänpidon määrärahoista. Määrärahojen niukkuudesta johtuen tiestömme rapautuu aiheuttaen erilaisia ongelmia. Yksi minua huolestuttava asia ovat pienet ja isommatkin koululaiset, jotka joutuvat koulumatkansa taittamaan tienreunaa pitkin ilman kevyen liikenteen väylää. Lumettomana aikana tämä vielä jotenkin menee, mutta entäs sitten, kun kinokset valtaavat tämän kapean tienreunan ja kouluun on mentävä säällä kuin säällä?

Arvoisa ministeri, onko ministeriössä mietitty keinoja, joilla syrjäseuduilla asuvien kansalaisten sujuvaa ja turvallista liikkumista edistetään?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suomen logistiikka ja tämä asema erityisesti edellyttää kyllä strategista ajattelua ja meidän rapautuvan väylästön kunnostamista. Se on meidän kansallisen kilpailukyvyn kannalta aivan äärimmäisen iso kysymys. Tähän kytkeytyy ei yksistään Eurooppa vaan Venäjä, ja tässä mielessä kyllä liikennepolitiikassa tarvitaan sellaista otetta, että se on nostettava suurempaan keskiöön kuin ainoastaan vain ajateltava, että tarvitaan teitä. Se on osa koko Suomen toimintaa.

Herra puhemies! Yksityistiet, joista täälläkin on kannettu huolta, ovat todellakin siinä tilanteessa, arvoisa ministeri Kyllönen, että teidän ministeriaikananne syntyy kyllä kauhea lasku tuonne yksityistieverkon puolelle. 23 miljoonasta eurosta ensi vuonna päädytään peräti tuonne 5 miljoonaan euroon. Kysymykseni kuuluukin: onko tämä teille ideologinen kysymys, vai mistä tämä oikein tulee? Yksityisteiden varrella kuitenkin asuu tuollaiset puoli miljoonaa ihmistä ja kesämökkejä on valtava määrä, joten ne ovat todelliseen tarpeeseen. Tässä suhteessa tämä kysymys minua hämmästyttää suunnattoman paljon.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenne on kyllä sellainen asia, että jokainen tässä salissa läsnä oleva varmaan pystyisi esittämään ministerille vähintään kymmenen elintärkeää investointikohdetta. Siinä suhteessa arvostan kyllä sitä, että ministeri on saanut aikaan järkevän ja tasapainoisen talousarvion tällaisena aikana, kun sellaisen laatiminen on erityisen vaikeaa.

Tuosta Finaviasta olisin halunnut tiedustella sitä, millä tavoin valtio soveltaa omistajaohjausta, jotta maakuntakenttien kohtelu on tasapuolista. Minulla on sellainen käsitys, että esimerkiksi Jyväskylän kenttä on lakkautusuhan alla keväällä ja sitten taas jotkut muut kentät saavat hyvinkin avokätistä tukea. Saataisiinko tähän tasapuolisuutta?

Vielä toisena seikkana nostaisin esiin noita teitä tuonne Venäjälle, eli tiet Vaalimaalta Haminaan ja tie Nuijamaalta Lappeenrantaan ovat meidän vientimme kannalta elintärkeitä. Oliko budjettiriihessä keskustelua näiden teiden remontoinnista, (Puhemies koputtaa) jotta ne saataisiin sen liikenteen edellyttämälle tasolle, jota siellä tänä päivänä liikkuu? Ja totta kai, kuten edustaja Torniainen tuossa äsken totesi, (Puhemies koputtaa) valtatie 6 pitää saada kuntoon, mutta sehän tapahtuu vuonna 2015, eikö näin ole?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten muistutan jälleen siitä minuutista.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koululiitu-ohjelmalla arvioidaan lasten koulutien vaarallisuutta. Koululiitu-ohjelma ei kuitenkaan ota huomioon kaikkia tiellä vallitsevia olosuhteita. Se on vain apuväline vaarallisuuden arviointiin. Kunnissa ohjelmaa ei myöskään käytetä aina koululaisten näkökulmasta, ja kouluteiden vaarallisuuden arviointiin jää liikaa tulkinnan varaa. Arvoisa ministeri, aiotteko tehdä tähän Koululiitu-ohjelmaan liittyen jotakin lisäselvityksiä, ja miten ohjeistatte kuntia arvioimaan koulutien vaarallisuutta?

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä haluan antaa kiitosta ministeri Kyllöselle. Hän on tehnyt jälleen kerran erittäin hyvää työtä puolustaessaan suomalaisten jokapäiväistä liikkumista ja panostanut erityisesti raideliikenteeseen.

Itse olisin myös kiinnostunut noista elvytyshankkeista, kuten edustaja Mäkisalo-Ropponen tuossa edellä jo kysyi. Erittäin tärkeänä elvytyshankkeena näen Arolammin liittymän rakentamisen vt 3:lla Riihimäen kohdalla. Kyseessä on nimittäin erittäin mittava Valion hanke. Valion meijeri Riihimäellä on jo nykyisin Valion suurin tuoretuotteiden yksikkö, ja suurin osa tuotteista lähtee tällä hetkellä kohti etelää, ja Riihimäen yksikön on tarkoitus toimia tulevaisuudessa myös Venäjän ja Ruotsin viennin keskuksena. Riihimäen nykyinen liittymä on jo hankala tämänhetkiselle rekkaliikenteelle, joka lisääntyisi huomattavasti uuden meijerin valmistuessa. Tämän hankkeen mahdollisena rahoittajana tulevat kyseeseen Riihimäen kaupunki, Valio sekä seudun elinkeinoelämä, mutta myös valtion rahoitusta tarvitaan.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin myös mennä tähän Finavian asiaan ja lisätalousarvioon, jossa on tämä 200 miljoonaa pääomitusta Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennukseen. Se on minusta ihan ok, näin ajattelen, Suomen kilpailukyvyn kannalta, (Mauri Pekkarinen: En tiedä!) mutta siinä samalla haluan kyllä tuoda sen esille, että kun nyt valtio tällä tavalla sitoutuu pääomittamaan, niin samalla minusta valtion pitää sitoutua turvaamaan meidän laaja lentoasemaverkosto koko maassa. Kysyisin ministeri Kyllöseltä: voitteko antaa sitoumuksen oman toimialanne osalta ja hallituksen puolesta, että tällä tavalla toimitaan ja että Finavia ei lähde, nyt ei lähdetä, karsimaan näitä meidän lentoasemia, vaan niistä pidetään huolta?

Toinen kysymys liittyy lentoasemastrategiaan ja siihen, että nyt on ollut jatkuvasti julkisuudessa, että EU ei enää antaisi tukea tällä Helsinki-Vantaan tuotolla meidän lentoasemaverkostoa. Mihin tämä perustuu? Voitteko kertoa meille sen, mitä on EU:ssa tapahtumassa ja milloin?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kiinnittää arvoisan ministerin huomiota siihen, mitä teidän hallinnonalallanne voidaan tehdä työllisyyden edistämiseksi.

Tällä hetkellä teidän alallanne on tehty erittäin paljon sen eteen, että kuljetusyrittäjät eivät voisi hyvin ja heidän työntekijänsä eivät voisi hyvin. Olette keksineet tällaisen uudelleenkouluttautumisen viiden vuoden välein rekkakuskeille ja linja-autonkuljettajille. Jos firmassa on esimerkiksi 150 kuljettajaa, se merkitsee tälle yrittäjälle yli 80 000 euron kustannuksia. Se tarkoittaa sitä, että kun tällaiset kustannukset tulevat, niin ne pannaan kuljetuskustannuksiin ja sitä myötä ne tulevat teollisuuden kustannuksiksi logistiikan kautta. Mikä on teidän apunne näille yrittäjille, jotta he pystyvät pitämään valtaisan määrän työpaikkoja ja jotta he pystyvät pitämään suomalaiset pyörät pyörimässä niillä teillä, mitä tälläkin budjetilla korjataan?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn edustaja Pekosen kehuihin. Tosiasiahan on se, että ministeri on onnistunut hyvin alkutilanteesta, merkittäviä lisäyksiä saanut omalle hallinnonalalleen. Lähtötilanteessa oli uhkakuva aivan toisenlainen, hyvin neuvoteltu.

Sitten myöskin tämä Finavia-juttu Helsinki-Vantaalle. Helsinki-Vantaan tilanne on se, että se oli lähes nollakastissa kaikkiin muihin kilpailijalentoasemiin nähden Euroopassa, seuraavaan lentoasemainvestointiin yli 500 miljoonaa euroa. Että tässä on niin kuin se, että Suomi kilpailee tässä suhteessa gateway-matkustajista muiden merkittävien eurooppalaisten lentoasemien kanssa. Sen takia se oli hyvä päätös.

Arvoisa puhemies! Kysyn liityntäliikenteestä. Vantaan kaupunki investoi 100 miljoonan Kehä kolmosen remonttiin 50 miljoonaa itse, omaa rahaa, valtakunnallinen väylä. Vantaan kaupunki maksaa merkittävimmästä suomalaisesta infrainvestoinnista, Kehäradasta, 30 prosenttia, lähes 300 miljoonaa euroa. (Kari Rajamäki: Se onkin vähän liian vähän!) Liityntäliikenteeseen eivät naapurikunnat suostu maksamaan mitään, vaikka se palvelee heitä. (Puhemies koputtaa) Mitä meinaatte tehdä asian eteen?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olemme täällä useamman päivän aikana todenneet, että Suomen tulevaisuus riippuu työstä ja kasvusta ja ennen kaikkea viennistä, ja kun meillä on hyvä mahdollisuus Venäjän rajan läheisyydessä hyötyä Venäjän talouskasvusta, niin se näkyy myös sitten tulevaisuudessa rajaliikenteen vahvana kasvuna. Nyt ollaan tehty hyviä investointipäätöksiä muun muassa vt 6:n peruskorjaamisesta Lappeenranta—Taavetti, joka tulisi käynnistää viimeistään vuoden 2015 alussa.

Nyt suurena huolena tämän yhteydessä on myös Saimaan kanavan yhteydessä oleva huoltotie, joka on aikoinaan perustettu nimenomaan kanavan huoltotieksi mutta josta on tullut vahva pääväylä, liikennelogistiikkaväylä, joka käytännössä ei enää pysty vastaanottamaan sitä liikennemassaa, joka sieltä tulee. Kysyisin ministeriltä: missä vaiheessa hallitus lähtee vahvasti ajamaan myös tämän huoltotien tai siihen liittyvän korjaavan väylästön vahvistamista, jotta se liikennemassa, (Puhemies koputtaa) joka Venäjältä tulee, tai liikennöinti rajalla pystyttäisiin huolehtimaan asiallisesti ja turvallisesti?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri, siirsitte sitten ensi töiksenne kaikki Keski-Suomeen kohdistuneet kehittämiskohteet kaikkien liikennemuotojen osalta koko vaalikauden yli. Ei ensimmäistäkään kehittämiskohdetta. Seuraava toimenpide, mikä on paraikaa meneillään, on se vaara, että nimenomaan lentoliikenne loppuu tuonne Jyväskylään kokonaan. Meille on kerrottu, että meidän pitäisi ostaa maakunnan ja kaupungin rahoilla. Samalla te käytännössä suurin piirtein lopetatte maakunnan kehittämisrahan, jolla me aikaisemmin kerkesimme näitä palveluja jo vähän ostaa.

Arvoisa ministeri, voitteko te nyt jotain sanoa Keski-Suomen liiton teitä informoimaan malliin tai ajatukseen, että te sitoutuisitte valtiona siihen, että valtio ostaa lentoliikennettä niin kauan, kunnes ratayhteys on saatu Jyväskylän ja Tampereen välillä sellaiseen kuntoon, että Jyväskylästä ihan oikein pääsisi Helsinkiin alle kolmessa tunnissa, tai mieluummin niinpäin, (Puhemies koputtaa) että täältä pääsisi mahdollisimman pian pois, täältä Helsingistä sinne Jyväskylään, reilusti alle kolmen tunnin? (Naurua)

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikennepoliittisessa ohjelmassa on paljon hyvää, ja nyt te olette, arvoisa ministeri, sitä toteuttanut äärimmäisen hyvin, niin kuin täällä on monessa puheenvuorossa todettu, tässä tulevassa budjetissa.

Minulla olisi yksi kysymys. Siellä ohjelmassa todetaan, että Suomen ja Venäjän välisestä suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä neuvotellaan uusi yhdysliikennesopimus Venäjän kanssa ja sopimuksen pitäisi valmistua nyt tässä vuodenvaihteessa. Tällä viikolla tuli uutinen, että meidän presidenttimme vieraillessa Venäjällä olisi tarkoitus allekirjoittaa tämä yhdysliikennesopimus. Kysyisin, että todetaanko siinä sopimuksessa myös se, mitä liikennepoliittisessa ohjelmassa on, että Imatrankosken rautatien tavaraliikenteen kansainvälistäminen tulisi nyt toteen. Kun olette vahvasti panostaneet rautatieliikenteeseen, niin tässä olisi nyt oiva saavutus myös sitten tavaraliikenteen osalta saada kansainvälistä liikennettä aikaiseksi.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on eri puheenvuoroissa nostettu Venäjä-strategia esille, muun muassa edustaja Rajamäki. Tämä on tärkeää. On tärkeätä, että nämä rajanylityspaikan logistiset asiat saadaan kuntoon. Se on ainut tie kehittää maittemme välistä kauppaa. Meillä Pohjois-Karjalassa on Onkamo—Niirala-väli ollut jo kovin pitkään työn alla ja suunnittelu etenee, mutta rahoituksesta ei taida olla näköpiirissä mitään. Minä tunnistan sen, että rahaa ei ole kovin paljon jaossa, mutta pitäisi kuitenkin panostaa niihin, joilla ihan oikeasti vaihtotasetta saataisiin oikenemaan ja kauppaa eteenpäin.

Mutta sitten tämä lossikysymys. Me olemme Pohjois-Karjalassa saaneet viestin siitä, että meillä on siellä kaksi lossia, jotka ovat kiinnimenon uhan alla, eli käytännössä yöaikainen liikenne olisi loppumassa. Onko todella niin vähissä rahat, että ihmisten pitäisi soutuveneellä tai uiden lähteä yöllä sairaalaan, jos sattuu, että lossit ovatkin jo kiinni, vai miten tämä hätäliikenne hoidetaan?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Välttääksemme kysymys- ja vastausähkyn annamme ministeri Kyllöselle tässä vaiheessa runsaasti aikaa, noin 3 minuuttia, vastata edellä esitettyihin kysymyksiin paikaltaan. — Olkaa hyvä.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Selevä. Melekonen ähky siitä kyllä tulihi, vaan koetettaan vastata, mihin keretään.

Eniten laskin tuossa kysymyksiä kaiken kaikkiaan tulleen tuohon lentoliikenneasiaan. Tokihan verkostoperiaatteella edelleenkin Finavia toimii, ja sitä kautta pystytään tukemaan jatkossakin, mutta nimenomaan pitää toimia verkostoperiaatteella. Eurooppalaisen lainsäädännön pelisäännöt tulevat muuttumaan tulevina vuosina tiukemmiksi, ja sen takia meidän on oltava hyvin tarkkoina, että toimitaan sitten asiallisten pelisääntöjen mukaan.

Täytyy muistaa se, että kun käydään keskustelua lentoliikenteestä — ja uskon, että te kaikki viittaatte nyt käynnissä olevaan lentoliikennestrategiatyöhön — niin siinä työssähän lähdetään siitä, kuinka pystymme turvaamaan kattavat lentoliikenneyhteydet mahdollisimman laajalti Suomessa. Iso kysymys tänä päivänä ehkä lentokenttien sijasta on se, kuinka me saamme ne operaattorit lentämään sinne alueelle. Elikkä yksikään lentokenttä, vaikka kiitotiet olisi päällystetty kullalla ja mirhamilla ja rakennettu palatsi sinne, ei vielä takaa yhtään ainutta operaattoria toimimaan alueella. Sen vuoksi on tärkeää toimia sen eteen, että meillä olisi myös riittävät asiakasvirrat näillä lentokentillä, varsinkin niillä alueilla, joilla se lentoliikenne on todella kriittinen joukkoliikennemuoto.

Finavian pääomituksen osalta on sanottava se, kuten täällä edustajat nostivat jo esille, että on todellakin kysymys myös siitä, millä tavalla Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Näkisin kuitenkin niin, että siinä, missä Suomi kehittää rautatie- ja maantieliikenneyhteyksiä, meillä täytyy olla myös ilmatie maailmalle: ilmatie Aasiaan, ilmatie Eurooppaan. Ilman kehitystoimia sitä hubia, joka meille nämä yhteydet mahdollistaa ja tarjoaa, ei ole. Sitä kautta, että meillä on toimiva Helsinki-Vantaa, meillä voi olla myös toimivat maakuntakentät. Sen vuoksi näen, että on tärkeää (Mauri Pekkarisen välihuuto) investoida. — No, itse asiassa on käyty hintavertailu kyllä siitä kokonaisuudesta, ja tilanne on se, että Finavia hoitaa kaikki palvelut lähestulkoon Euroopan halvimmalla hinnalla. Elikkä ihan siitäkään ei ole kyllä kyse, että kaikki olisi Suomessa kallista, niin kuin monta kertaa annetaan ymmärtää.

Hankkeiden osalta varmaan viitattiin tähän 25 miljoonaan, mitä ollaan saatu lisätalousarviossa tai toivon mukaan saadaan eduskuntakäsittelyn jälkeen. Ajatus on ollut jakaa se hankkeisiin yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaan — radat, maantiet, pienet investoinnit — ja tehdä se sen periaatteen mukaisesti, että nämä hankkeet, jotka siihen päätetään ottaa, voidaan aloittaa kaikki vuoden 2014 aikana, elikkä ovat suunnitelmavalmiita.

Ajokorttien hinnan osalta on käyty paljon keskustelua. Samoin on käyty myös ammattipätevyyskoulutusasioitten osalta keskustelua. Olen itse asiassa tänä päivänä käynnistänyt työryhmän kokoamisen liittyen siihen ajokoulutuksen ja ammattipätevyyden kokonaistarkasteluun, jonka olisi tarkoitus olla valmis sitten ensi vuoden helmikuun lopussa. Tässä käydään lävitse koko ammattipätevyyskuvio liittyen siihen, minkälaisia tarpeita eri toimialoilla aidosti on ja miten niihin pystyttäisiin vastaamaan ilman, että koulutus (Puhemies koputtaa) koettaisiin täysin tyhjänpäiväiseksi ja järjettömäksi. Sen lisäksi ajokorttilain osalta opetusluvan muutokset pyritään tuomaan tänne eduskuntaan marraskuun aikana. Tietysti eduskunta omassa aikataulussaan, miten ehditte, sen käsittelee, mutta vuodenvaihteessa pitäisi olla sitten kokonaisuuden täällä kuvioissa.

Suomen ja Venäjän välisestä (Puhemies koputtaa) rautatieliikenteestä sanon vielä sen verran, että Venäjältä tuli toive, että sopimus olisi allekirjoitettu nyt tässä presidenttien välisessä tapaamisessa Moskovassa, mutta valitettavasti se on peruuntunut elikkä tuli uusi viesti, että ei pystytäkään allekirjoittamaan. Näiltä osin asia vielä venyy. Imatrankoskikin tähän omalta osaltaan liittyy: jos sopimukset saadaan uudistettua, niin pystytään sitten liikennöimään muualtakin kuin vain yhdestä kohteesta.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Rahasta tuntuu olevan niukkuutta, mutta niin on vähän keskusteluajastakin. Pyydän nyt todella ottamaan huomioon napakat kysymykset. Puheenvuoroja kyllä tulee parhaan kykyni ja taitoni mukaan.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeriö asettaa vaativat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet liikenteelle, mutta kun tavoiteasettelua vertaa rahoitukseen, niin ei voi välttyä muulta johtopäätökseltä kuin että tavoitteet ovat saavuttamattomissa.

Tietojeni mukaan Tiehallinto on aloittanut päätiestön siltojen kantavuustutkimukset raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten vuoksi. Päätetyt mitta- ja painorajat ovat kuljetusyrittäjien sekä asiantuntijoiden mielestä merkittävä riski tiestölle, silloille ja liikenneturvallisuudelle. Kysyn, arvoisa ministeri: Raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelmaan on esitetty 15:tä miljoonaa. Mitä kyseisellä rahalla on tarkoitus tehdä ja saada aikaan? Samansuuruinen rahamäärä näyttää kuluvan pelkästään liikenteenhallintajärjestelmän suunnitteluun ja tarveselvityksiin, jonka kokonaissumma on 23 miljoonaa.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen arvomaailmasta kertoo paljon, liian paljon, suhtautuminen Suomen pisimpään liikenneverkostoon eli yksityisteihin. Te olette kohdentamassa vain 5 miljoonaa euroa tärkeimmälle liikenneverkoston osalle eli yksityisteille, monien monien suomalaisten kannalta tärkeimmälle liikenneverkostolle. Tämä ei ole rahakysymys vaan tahtokysymys, miten haluatte liikenneministeriön sisällä budjettia kohdentaa.

Sitten kysymykseen. Ministeri, teidän asettamanne vuorineuvos Ollilan työryhmä on pistämässä uuteen asentoon tätä autoiluverotusta. Jos tämä esitys toteutuu, niin se tulee olemaan erittäin suuri tulonsiirto haja-asutusalueilta, Itä- ja Pohjois-Suomesta erityisesti, joillekin muille alueille. Kustannus tulee siirtymään erittäin voimakkaasti niille tahoille, jotka joutuvat käyttämään paljon autoa, ja ne ovat yleensä tuolla pitkien etäisyyksien Suomessa.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos tästä Helsinki-Vantaan kehittämishankkeesta. Suomen ykköskentän pitää olla ensiluokkaisessa kunnossa, ja todellakin kilpailemme globaaleilla markkinoilla myös tässä asiassa. Mutta jos ajatellaan, että kenttä laajenee ja liikenne lisääntyy, niin myös lennonjohdon pitää olla ensiluokkaisessa kunnossa, ja siinä jos missä ensimmäisenä kriteerinä pitää olla turvallisuus.

Nyt samaan aikaan kuitenkin Finavia on suunnittelemassa aluelennonjohdon siirtämistä Tampereelta Helsinki-Vantaalle, ja lennonjohtajien mukaan tämä on merkittävä riski. Poikkeustilanteessa kukaan ei ota vastuuta ilmassa olevista lentokoneista, jos Vantaalla lennonjohdossa sattuu jotakin poikkeuksellista. Myös saamani tiedon mukaan kustannustekijät eivät ole aivan siinä asennossa, että siinä mitään erityisiä säästöjä tulisi. Ja viimeisenä argumenttina: siirtoa on yritetty pehmentää sillä, että työ Tampereelta Helsingissä olisi mahdollista, kun tehtäisiin 14-tuntisia työpäiviä lennonjohdossa. (Puhemies koputtaa) Kuka haluaa olla lentokoneessa silloin, jos lennonjohtaja on ollut 14 tuntia työvuorossa?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri ei vielä ensimmäisessä vastauksessaan kertonut sitä, kuinka aikoo maaseudun joukkoliikenteen turvata. Lisäksi kysyisin vielä sitä, että mitä kuuluu viime kaudella kehitellylle kyytitakuujärjestelmälle. Onko se hautautunut johonkin työryhmään, vai miten asiaa aiotaan viedä eteenpäin?

Toinen kysymys koskee kaavailuja turvavöistä traktoreihin. Missä aikataulussa ja missä muodossa tuo esitys tulee?

Teuvo Hakkarainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Olisin kysynyt tuosta Keski-Suomessa olevasta lentokentästä, että miksi Savonlinna ja Varkaus saavat tukea, mutta Keski-Suomeen ei anneta.

Sitten toinen juttu. Siellä on Keski-Suomessa 77-tie, ja se on erittäin huonossa kunnossa. Suurin ongelma siinä on, että se Keski-Suomen puolelta on metriä kapeampi kuin Savon puolelta, ja siellä tulevat ne onnettomuudet. Elikkä milloinka siihen saadaan korjaus? Siihen kohdistuu nyt kova rasitus, kun rekkaliikenne on siellä suurta.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtatie 8:n kohdalla tehty päätös 100 miljoonan korjauksesta on tehty jo aiemmin. Rakentaminen käynnistyy ensi vuoden alussa, hyvä näin. Varsinais-Suomi kiittää. Talousarvioesityksen mukaan hanke valmistuu kuitenkin vasta 2018 eli viidessä vuodessa. Paikallinen ely-keskus on kuitenkin arvioinut tien rakentamisen optimaaliseksi aikatauluksi kolme vuotta.

Toteutumisaika on kuitenkin liian pitkä tehokkaan rakentamisen näkökulmasta. Jos hanke toteutetaan kolmessa vuodessa, maksaa se enemmän, ja vastaavasti, jos hanketta pitkitetään tuosta kolmesta vuodesta, niin kuin nyt ollaan tekemässä viiteen vuoteen, maksaa sekin enemmän. Kun rahasta on pulaa, pitäisi hankkeet toteuttaa mahdollisimman edullisesti euroja säästäen. Optimaalinen rakentamisaikataulu tässä tapauksessa oli siis 2014—2016, mutta kuitenkin rakentaminen aiotaan ulottaa aina tuonne vuoteen 2018 asti.

Myös maakunnan kehittämisen näkökulmasta kolme vuotta olisi parempi. Kysynkin ministeriltä: ollaanko teidän rakennushankkeissanne kiinnittämässä huomio rakennusaikoihin ja samalla resurssien optimointiin, esimerkkinä tämä vt 8, johon urakoitsija valitaan joulukuussa? Rahat riittäisivät pidemmälle tällä tavalla.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä yhdyn myös Pekosen ja Mäkisen kehuihin tässä vaikeassa tilanteessa, ja kyllä rehellisiä täytyy myös keskustan joukoissa edustaja Alatalon ja kumppaneiden olla. Ei tämä tieverkosto ole mennyt tällaiseen kuntoon ministeri Kyllösen aikana. Jos te olisitte jättäneet teidän liikenneministerienne toimesta paremman perinnön, niin eivät tiet olisi tässä kunnossa kuin ne nyt ovat.

Olen kuitenkin samaa mieltä, että me tarvitsemme lisää rahaa siihen, että meidän tieverkostomme pysyy kunnossa, ja autoilijoilta kerätään 4,7 miljardia joka vuosi, ja tästä vain 40 prosenttia palautuu liikenteeseen. Minun mielestäni me tarvitsemme tulevaisuudessa ison hankkeen, jolla laitetaan näitä maaseudun teitä kuntoon, ja toivon, että sitä ministeri voi viedä eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Toivon, että, ministeri Kyllönen, voisitte nyt jo sanoa "ei" tälle Ollilan satelliittipaikannuskyttäysjärjestelmälle. Se on äärimmäisen kallis. Se on täysin turha (Puhemies koputtaa) tällaiseen maahan. Meillä on polttoaine, joka on kulutukseen perustuva ja päästöperusteinen tapa kerätä veroa liikenteestä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Huomaan, että kiinnostusta on lukuisiin kysymyksiin. Paljastan strategiani: pyrin siihen, että kaikki ne, jotka aikanaan ovat pyytäneet puheenvuoroa, kerkeäisivät yhden käyttää, ja sitten katsotaan, kuka ehtii kaksi.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ näyttäytyy myöskin tällä liikenneministeriön sektorilla, ja olen iloinen siitä, että Finavian pääomitus ja lisärahoitus perusväylänpitoon, siltojen, teiden ja rautateiden korjaamiseen, tulee nyt tähän lisätalousarvioon ja saadaan ihmisiä työllistettyä.

Olen tyytyväinen myös siitä, että E18 tulee vihdoin ja viimein TEN-verkostoon. Se on luvattu vuonna 2015 valmiiksi ja nyt siirtyisi viimeiseen vaiheeseen, jossa on kirjattu tänne elinkaarimallilla sitten se Haminasta Vaalimaalle oleva pätkä. Nyt kysymys on: onhan siihen varattu kuitenkin ensi vuodelle suunnittelurahat? Muuten sen rakentaminen, on se millä rahoitusmallilla tahansa, ei voi alkaa vuonna 2015, jollei sillä ole riittävää suunnittelurahaa.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikennepolttoaineiden veronkorotus rokottaa kaikkein eniten niitä, jotka joutuvat päivittäin palveluiden tai asioinnin tai työn tähden käyttämään omaa autoa. Monet heistä asuvat haja-asutusalueilla, joilla on rasitteena yksityistiemaksuja. Olisi ollut loogista, että tämä olisi kompensoitu yhdenvertaisuuden nimissä. Tässä kuitenkin käy niin, että kun hallitus väylämaksuja on puolittamassa, mistä pitää antaa kiitosta, puolitetaan yksityistiemaksut mutta vain väärään suuntaan. Tämä olisi pitänyt kompensoida toiseen suuntaan. Toivottavaa on, että ministeri nyt vastaisi, mistä johtuu se, että nimenomaan näitä ihmisiä, jotka joutuvat asumaan haja-asutusalueilla yksityisteiden varsilla, rangaistaan monella eri tavalla.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan antaa kiitosta asiantuntevalle ja jämäkälle ja mukavalle ministerille, joka on suoriutunut hyvin tehtävistään. Erityisesti Lapin Kaukosen sillan korjaus, joka on nyt alkanut, on merkittävä asia. Se oli Lapin tiestön häpeäpilkku ja jonkinlainen symboli koko Lapin unohtamiselle, ja nyt se pistetään viimein kuntoon vuosikymmeniä kestäneen väännön jälkeen.

Mutta kysymykseni koskee Perämerenkaaren merenkulkua. Perämerenkaari on Suomen vientiteollisuuden merkittävin keskus, ja siellä ei todellakaan eletä etelän tulonsiirtojen varassa vaan tuotetaan merkittävää lisäarvoa teräs- ja kemian- ja metsäteollisuudella Suomen valtiolle ja yhteiskunnalle. Olisin kysynyt, miten merenkulkuun liittyvän rikkidirektiivin kompensaatiotoimet nyt etenevät käytännössä ja kompensoivat näitä kustannuksia sekä miten tällä hetkellä etenee jäänmurtajahankinta, joka on Perämerelle erittäin tärkeä asia.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministerille suora kysymys: Ministerille on hyvin tuttu Hailuodon lauttayhteys, ja nyt tällä hetkellä kaikki liikennepalvelut, mitä sillä Hailuoto—mantere-välillä hoidetaan, tulevat kalliimmiksi kuin tulisi kiinteä tieyhteys tuolle kyseiselle saarelle. Jos tulevaisuutta ajatellaan, niin uuden kiinteän yhteyden hankkiminen on huomattavasti edullisempi vaihtoehto, joten kysymys ei ole siitä, kuinka paljon on rahaa, vaan siitä, miten se raha käytetään. Tässä olisi erinomainen vaihtoehto ja mahdollisuus käyttää järkevästi rahat, jotka ovat käytettävissä. Miten ministeri tähän vastaa?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monen maakunnan toiveenahan on ollut tämä Tampere—Vaasa-valtatien tekeminen, ja joskus se oli jo hyvin lähellä koria, mutta miltä näyttää tällä hetkellä?

Myös on tämä Pori—Haapamäki-rata, se avaisi uuden yhteyden länsirannikolta Venäjälle. Näistähän on tehty selvityksiä ja kustannuslaskelmia, ja tämähän auttaisi Tampereen pullonkaulaa. Onko tässä mitään toivoa tulevaisuudessa? Sen tiedän, että se ei ole mikään vuoden eikä kahden tilanne.

Puuttumatta näihin alempiasteisiin teihin yhtenä on sitten ollut kanssa Pohjois-Pirkanmaalla tämä Parkanon puuterminaalin rakentaminen. Näin lyhyesti.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat ympäri salia sekä hallituksesta että oppositiosta ovat ottaneet esille tärkeän asian. Jyväskylässä, jossa lentäminen on ainoa alle kolmen tunnin liikenneyhteys Helsinkiin, se on vaakalaudalla. Teidän mainitsemanne lentoliikennestrategia ei siihen oikein kerkeä.

Kysyisinkin nyt liikenneministeriltä sitä, mihin toimiin aiotte ryhtyä esimerkiksi tässä Jyväskylän tilanteessa. Ovatko toiveet esimerkiksi ostopalvelujen piiriin pääsemisestä toteuttamiskelpoisia, ja jos ei, miten te selitätte Savonlinnan ja Varkauden erityisaseman jatkumisen samalla, kun kaikilla muilla maakuntakentillä taistellaan olemassaolosta?

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minunkin puolestani kiitos siitä Kaukosen silta-asiasta. Se osoitti sen, että silloin kun tarve on todella suuri, pystytään kohtuullisen nopeasti tekemään päätöksiä.

Mutta sitten jatketaan vielä pohjoisemmassa. Me kävimme ympäristövaliokunnan, Pohjoismaiden neuvoston ja Arktisen neuvoston porukan kanssa viime viikolla Murmanskissa ja Kirkkoniemessä. Kummassakin tuli esille kaksi asiaa: Koillisväylä ja ratayhteys Jäämerelle. Nyt minä sitten kysynkin: Onko teillä ministeriössä nytten minkälaisia suunnitelmia tämän Jäämeren ratayhteyden kanssa? Onko yhteys Sallan kautta, Kirkkoniemeen Rovaniemen ja Ivalon kautta vai sitten tuolta Kiirunan kautta Narvikiin?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan tästä edustaja Kerolan kysymyksestä elikkä Hailuodon kiinteästä yhteydestä ja siitä, onko uskominen niitä laskelmia, että tämä kiinteä yhteys pidemmän päälle tulee halvemmaksi kuin tämä lossiyhteys. Se on myös ympäristölle ystävällisempi. Laskelmia varmasti tekin olette nähneet, elikkä mikä pitää paikkansa?

Toinen sitten matkailustrategiasta. Kun matkailu on vientiala Suomelle, niin millä tavalla huomioidaan uudet hankkeet, esimerkiksi nyt tällainen ihan uusi matkailukohde Pohjois-Pohjanmaalla elikkä Geopark-statuksen saanut Utajärven Rokua ja sinne riittävät yhteydet? Kuten tiedämme, Geopark-puistot maailmalla ovat suosittuja. Onko tämä noussut teille missään keskusteluissa esille, että Geopark-statuksen saanut Rokua on riittävästi saavutettavissa myöskin maailmalle?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä tuosta lentoliikenneasiasta. Valtioneuvosto on aikanaan tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan jokaisesta maakuntakeskuksesta pitäisi päästä Helsinkiin kolmessa tunnissa. Jos nyt vuodenvaihteessa lentoliikenne todellakin Jyväskylästä loppuu, Jyväskylä jää mottiin ja on aivan varmaa, että Keski-Suomesta lähtee työpaikkoja ja yrityksiä, jotka ehdottomasti tarvitsisivat sujuvat yhteydet Eurooppaan ja maailmalle. Jo ennestään korkean työttömyyden Keski-Suomi ja Jyväskylä kohtaa uusia ongelmia, eli työttömiä tulee lisää tätä kautta, eli kyllä tälle asialle pitäisi voida tehdä jotakin.

Toinen asia koskee yksityisteiden määrärahoja. Miksi, ministeri Kyllönen — te itsekin asutte varsin lähellä sorateitä, arvaan — te leikkaatte lähes olemattomiin yksityisteiden määrärahat? Momentille myönnetään vain 5 miljoonaa euroa, josta siitäkin otetaan päältä pois 2 miljoonaa losseille. Miten te ajattelette, että ihmiset pystyvät liikkumaan, ja miten esimerkiksi puuta saadaan tällä systeemillä ulos metsistä?

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Merikuljetusten merkitys Suomelle on ratkaiseva. Tiedämmehän, että peräti 90 prosenttia tavaraviennistä kulkee laivoilla, ja pitkien meriyhteyksien takia me olemme takamatkalla verrattuna kilpailijamaihimme. Näitten merikuljetusten kustannukset on pidettävä kurissa, jotta vientiteollisuuden kilpailukyky säilyy. Logistiikkakustannukset ovat suomalaiselle elinkeinoelämälle kansainvälisesti vertailtuna varsin korkeat. Noin 12 prosenttia yritysten liikevaihdosta kuluu logistiikkaan.

Paljon on puhuttu rikkidirektiivistä ja sen aiheuttamista lisäkustannuksista ja on puhuttu rikkidirektiivin aiheuttamien kustannusten kompensoinnista, ja tässä mielessä väylämaksujen alentaminen on oikeansuuntainen toimenpide, mutta kysyn ministeriltä: onko arvioitu rikkidirektiivin vaikutuksia liikennevirtoihin? Nimittäin saattaa käydä niin, että tämä direktiivi aiheuttaa pohjoisten satamien merikuljetusten siirtymisen (Puhemies koputtaa) ainakin osittain raiteille tai kumipyörille. Eli miten tämä on otettu huomioon?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suunniteltuun Helsingin seudun metropolihallintoon ja joukkoliikenteeseen liittyen ministeri Kyllöselle muutama kysymys.

Ensinnäkin: tarkoittaako metropolihallinnon perustaminen Helsingin seudun liikenteen osalta sitä, että HSL:n alue laajenee nykyisen Helsingin seudun alueelle? Sitten toinen kysymys: miten metropolihallinnossa joukkoliikenteen rahoitus tullaan hoitamaan nykyisten kuntaosuuksien osalta? Ja kolmanneksi: tuleeko metropolihallinnolle kenties verotusoikeus ja osa verotuloista ohjataan joukkoliikenteen rahoitukseen, vai onko ajateltu asukaslukuun ja joukkoliikenteen palvelutasoon perustuvaa kuntakohtaista maksua?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin ajattelijoihin täällä, jotka ovat korostaneet liikenneyhteyksien strategista merkitystä koko maalle. Siksipä kysynkin: mikä on näkemyksenne pohjoisten alueittemme yli rajojen kulkevista liikenneyhteyksistä, länsi—itä, pohjoinen—etelä, koskien rautateitä, maanteitä ja myös lentoliikennettä?

Arvoisa ministeri, olen jostakin saanut kuulla, että Tromssan seudulla olisi lähitulevaisuudessa liikenneministereitten yhteinen palaveri, joka on erittäin tärkeä, koska näissä ei Suomen ministeri yksin voi tehdä päätöksiä, tässä täytyy tehdä kiinteätä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Huoleni koskee sitä, että olen saanut tietoa, että teillä ei olisi mahdollisuutta osallistua tuohon kokoukseen. Se olisi nimittäin erittäin tärkeä. Minä haluan kyllä kuulla, kuinka painokkaasti näitä pohjoisen asioita haluatte hoitaa. Niitä täytyy hoitaa yhdessä (Puhemies koputtaa) meidän naapureittemme ministereiden kanssa. Voitteko kertoa, voitteko tuonne ministerikokoukseen osallistua?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! VR Transpoint toimii terminaalioperaattorina ja hoitaa myös rekkakuljetuksia tuottaen täysin samoja palveluita kuin yksityiset yritykset. Tässä kilpailutilanteessa olisi vaunujen vetopalvelun oltava samoilla hinnoitteluperiaatteilla toimivaa. Valtion yritystoiminta on sinänsä kannatettavaa, ja monesti sitä tarvitaan. On vain oltava selkeät pelisäännöt, jotka turvaavat kaikkien toimijoiden aseman. Meillä Kouvolassa tämä hinnoittelu oli nimittäin yhdenmukaistettu keväällä, ja mitään ilmoittamatta VR alkoi periä kesällä korotettua hintaa. Kysyn: miten tähän tilanteeseen voidaan puuttua?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuo maakuntakenttien kohtalo jäi ministerin vastauksessa hieman epäselväksi. Kun muun muassa Kemi—Tornio-alueella tehdään yli 7 prosenttia Suomen viennistä, niin sielläkin lentokenttä on nyt uhattuna. Haluankin varmistaa, että kun nyt on tekeillä tämä strategia, niin voitteko te, arvoisa ministeri, vakuuttaa, että näitä maakunnan kenttiä ei olla pukkaamassa kuntien tai maakuntien kustannettavaksi.

Toinen asia on se, että haluan kiittää teitä tuosta ajo-opetuslupa-asiasta. Toimitte siinä mielestäni erittäin hyvin. Nyt haluaisinkin kannustaa, että tehkää rohkeita toimenpiteitä myös sen eteen, että kun Suomi on Euroopan harvimpaan asuttuja maita ja täällä monella ihmisellä palveluiden saavutettavuus on sen varassa, että heillä on ajokortti, niin ajokortin hintaa tulisi laskea erittäin voimakkaasti. Se ei ole nyt kiinni siitä, onko pieni- vai suurituloinen.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri ei vielä vastannut tähän yksityisteiden rahoitusproblematiikkaan. Tämä on aika katastrofaalinen pudotus 23 miljoonasta 5 miljoonaan. Lisäksi kun tähän rinnalle laitetaan kuntien rahoitusvaje — kunnat ovat myös rahoittaneet yksityisteitä, ja siellä on myös leikattu, muun muassa Mänttä-Vilppulassa, kunnan oma osuus puoleen — niin tämä yksityistieverkosto on menossa aika huonoon kuntoon.

Tästä 25 miljoonasta ette ihan tarkalleen sano, miten se kohdennetaan, mutta näkisin, että nämä kohdennukset olisivat juuri työhön, teollisuuteen ja teollisuuden kautta tulevaan vientiin kohdistuvia investointeja. Ottaisin Pirkanmaalta hyvinkin esille Kolmostien ja Ysitien. Ne ovat vahvaa metsäteollista aluetta, ja sieltä meidän täytyisi saada yhtä lailla metsistä puu niin sinne teollisuuteen kuin taas vientiinkin.

Siinä mielessä vielä tästä yksityistiesektorista, että eihän tämä ole pelkästään meidän maalaisten asia. Tämä on yhtä lailla kaupunkilaisten asia, kun sinne tullaan kesämökille viihtymään. Jos mökki on huonon tien päässä, niin mökin (Puhemies koputtaa) kiinteistöarvo laskee.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työhuoneessa kuulin edustaja Wallinheimon puheen, ja hän puhui tästä tuetusta kolmiolennosta Helsinki—Varkaus—Savonlinna ja kysyi ministeriltä niitä perusteita tälle lennolle. Tässä yhteydessä ymmärsin näin, että asenne, henki oli hiukan sellainen, että jos Jyväskylään ei ole tuettua lentoa, sitä ei pitäisi olla muuallekaan, ja sitten pyydetään ministeriltä erityisperusteita tälle. Kysymyshän on siitä, että meillä on tämmöinen neljän tunnin raja, eikä Savonlinnasta eikä Varkaudesta pääse Helsinkiin alle neljän tunnin millään muulla kuin lentämisellä. Minun mielestäni tämän hengen pitäisikin olla enemmän se, että on hyvä, että on tämä tuettu kolmiolento Helsinki—Varkaus—Savonlinna, ja jos Jyväskylässä on ongelmia, niin siinä vaiheessa pitäisi miettiä myöskin sitä, onko meillä mahdollisuus tukea myös sitä lentoreittiä — näin päin.

Nyt kun Finavialle on pistetty 200 miljoonaa euroa Helsingin kenttään rahaa ja tässä yhteydessä valtiovarainministeri (Puhemies koputtaa) aiemmin tässä salissa sanoi, että Finavia myöskin tätä kautta, näillä investoinneilla, mitkä Helsinkiin tehdään, voi parantaa lentoyhteyksiä myöskin (Puhemies koputtaa) maakuntakentille ja tehdä niitä investointeja, mitä maakuntakentät tarvitsevat, niin kysynkin ministeriltä lähinnä sitä, turvataanko tällä nyt sitten maakuntalentokentille lentoliikenne.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saaristossa asuvat ihmiset ja siellä harjoitettavat elinkeinot, muun muassa ympärivuotinen matkailu, ovat täysin riippuvaisia siitä, miten saariston yhteysalusliikennepalvelut toimivat. Budjettirakenteessa on esitetty vähän vastakkaisia numeroita. Saariston yhteysalusliikennepalveluiden osalta vähennys on 2 miljoonaa, mutta sinne on tuotu uusi momentti yhteysalusliikennepalveluiden ostosopimuksesta, jossa lisätään viitisen miljoonaa näitä määrärahoja.

Huoleni koskee sitä, katsooko ministeri, että nyt voidaan huolehtia siitä, että se kalusto on asianmukaista niin, että myös talvimatkailu saariston vaikeissa jääolosuhteissa onnistuu sillä varustuksella, mikä siellä nyt on. Seurataanko niitä kilpailutuskriteerejä, jotta asianmukainen kalusto saadaan palvelemaan tätä tärkeätä elinkeinoa saaristossa?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Nyt tarkistan, että linjani pysyisi kirkkaana: onko edustaja Väätäinen pyytänyt vastauspuheenvuoroa? — Ei ole. Sittenpä alkaisimme olla siinä tilanteessa, että kaikki ovat ainakin sen yhden puheenvuoron saaneet. Aikakin alkaa olla täysi, joten siirrymme ministeri Kyllösen tiiviiseen, täydelliseen vastauspuheenvuoroon, jonka ohjearvo on 5 minuuttia, olkaa hyvä.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Kun tässä on laskelmia tehnyt, niin että kaikkien joulutoiveita toteuttaa, niin taitaa se 9 miljardin velanotto mennä vielä vähän pidemmäksi kuin mitä tässä on keskusteltu, että pitäisi sitäkin saada vähän leikattua pienemmäksi.

Sen verran täytyy kertoa, kun edustaja Eestilä nosti esille vielä tämän ajopaikkakuntien karsimisasian, että siitä on tehty jo päätökset, ja Trafi on päätynyt sellaiseen lopputulemaan yhteisen keskustelun jälkeen, että karsii pois seitsemän paikkakuntaa. Nämä ovat Kannus, Kerava, Keminmaa, Kiuruvesi, Posio, Salla ja Taivalkoski, ja karsintaperuste on se, että näissä kunnissa ei ole tällä hetkellä lainkaan tutkintotoimintaa. Muissa kunnissa ajokokeiden vastaanottaminen jatkuu sitten ihan entiseen malliin.

Paljon kysymyksiä, paljon toiveita, ajatuksia. Jos lähtisin ensinnäkin tästä edustaja Heinosen nostamasta Ollilan työryhmästä, niin haluaisin kyllä muistuttaa, että työryhmän työ valmistuu joulukuussa. Ei ole mitään esitystä, mihin ottaa kantaa tai mistä käydä varsinaista keskustelua, joten maltetaan odottaa siihen, että työryhmän työ on valmis. He ovat tehneet siellä joukkueella kuitenkin töitä puolitoista vuotta jouluun mennessä. Kyllä täytyy sen verran antaa arvoa sille työlle, että käydään sitten keskustelu niistä papereista, jotka sieltä sitten työryhmältä aidosti ja oikeasti julki tuodaan.

Mittojen ja massojen osalta on nostettu hyvin vahvasti esille se, että tiet kuluvat. Surullista tarinaa on tietysti ollut se, mistä nyt ei ole julkisuudessa keskustelua paljon käyty, mitenkä paljon vanhalla kalustolla on ajettu ylikuormilla. Se, minkä itse olen tässä päässyt havainnoimaan, niin on aika ikävää, että parhaimmat lastit ajetaan 85 tonnilla vanhoilla autoilla, että siihen rataan, kun mietitään, paljonko se meidän tiestö on tähän asti kulunut sitten sillä. Aikamoista rallia on vedetty tuolla meidän maanteillä tähänkin asti vanhoilla akseliväleillä aika raskailla kuormilla. Toki voidaan sitä keskustelua varmaan jatkaa ja käydä ikuisuuteen, mutta uusi kalusto, uusi teknologia, uudet jarrujärjestelmät ja sitä kautta myös teollisuudelle mahdollisuus mennä tehokkaampiin kokonaisuuksiin vähentävät tietysti myös rekkojen määrää.

Aiemmissa keskusteluissa täällä on oltu huolissaan myös siitä, millä tavalla jatkossa rekkaliikenteen, kuorma-autoliikenteen kilpailukykyä turvataan. Iso kysymys on myös se, pystymmekö me liikuttelemaan niillä meidän kalustoilla tarpeeksi massaa meidän pitkillä yhteysväleillä.

Liityntäliikenteestä kysyttiin. Muistaakseni edustaja Mäkinen nosti esille tämän, voidaanko tehdä jotain kuntien välillä. Ainoa työkalu tällä hetkellä on tämä MAL-sopimusmenettely, jossa ollaan kyllä lähdetty siitä, että liityntäliikennettä, liityntäpysäköintiä ja sitä kokonaisuutta vietäisiin eteenpäin. Se muuttuu hitaasti. En voi luvata, että muutamassa hetkessä tulisi muutoksia, mutta näitten sopimusmenettelyitten kautta päästään pikkuhiljaa kokonaismuutokseen.

Metropolihallinnosta täytyy sanoa sen verran, että HSL:n osalta päätösvalta on alueellisilla toimijoilla, HSL:llä, eli ministerillä ei ole ohjausvaltaa HSL:lle sanoa, että laajentukaa ja tehkää sitä ja tätä, mutta liikenneasioiden on käsitykseni mukaan myös ajateltu olevan mukana tässä metropolihallintokokonaisuudessa.

Joukkoliikenteen ja kutsujoukkoliikenteen osalta edetään sitä myöten, että yhteiskunnan maksamien kuljetusten osalta selvitetään kokonaisuutta, ja se työryhmä ohjausryhmineen aloittaa työnsä tämän syksyn aikana. Ajatus on se, että kun määrärahat ovat pienet joka puolella, niukkuutta joudutaan jakamaan, niin sitä joukkoliikenteen kokonaisuutta pystyttäisiin kehittämään niin, että palvelut pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman laajalle joukolle ihmisiä ja enemmänkin siirryttäisiin yksittäisten henkilöiden kuljettamisesta nimenomaan joukkoliikenteeseen. Toki kutsujoukkoliikenteen kehittäminen varsinkin maaseudulla on se ratkaisu, johon sitten haetaan myös pilotoinnin kautta kokemuksia eri alueilta, koska tähän liittyy se iso kokonaisuus, missä ovat koulukuljetukset, Kela-kuljetukset, sosiaali- ja terveydenhuollon muut kuljetukset ja kaikki muu mukana. Tulee olemaan iso prosessi, mutta uskoisin, että nyt ensimmäisen kerran, kun valtioneuvosto on sen kerran päättänyt niin, että kokonaisuus on vietävä eteenpäin, niin siihen myös toimijat sitoutuvat.

Rikkidirektiivistä kysyttiin. Väylämaksujen puolittaminen, ratamaksujen poisto on luvattu 2015—2017, mikäli syntyy riittävän kattava työmarkkinaratkaisu. LNG-terminaali, sen tukeminen ja LNG-kokonaisuuden eteenpäinvienti, ympäristötuki investoinneille merenkulussa ja sitten myös mitat ja massat olivat yhtenä kokonaisuutena rikkidirektiivin korvaamisessa.

Jäänmurtajista kysyttiin. Siihen on tässä budjetissa 46 miljoonaa varattu ja valtuus viime vuodelta 125 miljoonaa, elikkä se lähtee tässä sitten ensi vuoden aikana liikenteeseen.

Yksityisteistä on käytetty puheenvuoroja. Jos puhemies sallii, niin vastaan siihen vielä sen verran, että itse olen monta kertaa miettinyt sitä, minkälainen yksityisteiden kohtalo kaikkinensa olisi, jos niitten nimi ei olisi yksityistie. Kyllä tänä päivänä poliittisessa keskustelussa, jos käydään keskustelua ennemminkin maaseudun ja maaseudun elinkeinojen turvaamiseen liittyvistä teistä, niin se keskustelu on tyystin erilaista kuin silloin, kun puhutaan yksityisteistä. Yksityistie viittaa siihen, että on kyse yhden yksittäisen ihmisen kohdalle ja yhden yksittäisen ihmisen hyväksi menevästä tiestä. (Eduskunnasta: Ei, ei!)

Tänä päivänä kun budjettivääntöjä käydään, niin kyllähän se lähtee vain valitettavasti sille raiteelle, että jokainen toivoisi myös sitä, että aidosti se kokonaisuus pystyttäisiin katsomaan LVM:n lisäksi myös maa- ja metsätalousministeriön saralla yhteisesti. Meillä on kahdessa eri tuutissa rahoitusta, mutta tällä hetkellä ne kumpikaan eivät riitä tukemaan maa- ja metsätalouden tarpeita liittyen yksityistieverkostoon. Meillä on käynnissä työ, jossa tätä koko yksityistielainsäädännön kokonaisuutta tarkastellaan ja aiotaan katsoa myös sitä, millä tavalla pystytään viemään sitä jatkossa eteenpäin niin, että siellä ei puhuta vain yhden yksittäisen ihmisen hyväksi olevasta tiestä. (Välihuutoja)

Paljon olisi kysymyksiä, mutta tässä lyhyesti.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Kiitoksia ministeri Kyllöselle, ja nyt on ministeri Viitasen vuoro.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Kaksi tärkeää aihealuetta, asunto ja viestintä. Esittelen tässä molempien budjettiperiaatteita.

Kaiken kaikkiaan tässä asuntopuolellahan meillä on iso haaste edessä erityisesti pääkaupunkiseudulla mutta myös kasvukeskuksissa. Me tarvitsemme ihmisille lisää kohtuuhintaisia koteja, ja kaiken kaikkiaan asuntomarkkina on saatava tätä päivää toimivammaksi. Kaikki tiedämme, että tähänhän ei yksin vastata vain niillä toimenpiteillä, mitä valtio tekee budjetissaan, vaan totta kai erilaisilla toimilla, mitä kunnat tekevät, rakentajat tekevät, rakennuttajat ja valtio, yhteisvoimin on varmasti mahdollista saada tähän asiaan sitten myös vauhtia.

Kaiken kaikkiaan tässä budjettiesityksessä oikeastaan asuntojen uudistuotantoon kohdistuvat toimet linjattiin pitkälti jo kehysriihessä viime keväänä ja silloin tehtiin hyviä ratkaisuja, joista suuri osa on jo toteen pantu nimenomaisesti valtion tukeman tuotannon lisäämiseksi parantamalla valtion tukia, niiden ehtoja. Siis korkotuen omavastuukorkoa ollaan nyt alennettu peräti 1 prosenttiin. Sehän ei harmillisesti tässä taloustilanteessa ole ollut kilpailukykyinen eikä ole kovasti kiinnostanut sen vuoksi.

Siihen yhdistettynä pääkaupunkiseudulle tulevat käynnistysavustukset, ja uusimpana linjanahan tässä oli se, että kaikille tulee nyt tämä 10 000 euron käynnistysavustus, kun aluksi näytti siltä, että se olisi kunnallisille toimijoille jäänyt 5 000:een, mutta tässä tuli sitten nyt syksyllä rakennepaketin yhteydessä tarkennusta ja täydennystä myönteiseen suuntaan. Samoin sitten tämä Kruunuasunnot, mistä keväällä puhuttiin paljon, sehän on nyt sitten pääomitettu ja myös siellä sitten toimet tehty.

Erityisryhmille on tässä valtuutta 120 miljoonaa. Se on erittäin tärkeä raha. Me kaikki haluamme, että erityisryhmille — vanhuksille, vammaisille, muistisairaille, nuorille, opiskelijoille — syntyy koteja.

Samoin kaikkea ei ole vielä tässä budjettiesityksessä tehty, mutta lainsäädäntötyö parhaillaan liittyen tähän asuntojen uudistuotantoon on käynnissä ministeriössä. Olen asettanut tämän lyhyen korkotukimallin tekemisen nyt meidän ministeriössä ihan ykkösprioriteetiksi kiireysjärjestyksessä, eli eduskunta tulee saamaan marraskuun alussa esityksen tästä niin sanotusta lyhyemmästä korkotuesta, joka siis on 20 vuoden korkotuki, ja myös tästä on tehty yhteiset linjaukset viime keväänä ja tämä pistetään täytäntöön rivakasti. Urakka ei ole helppo teknisesti ja sisällöllisestikään, ja siksi joudumme vielä marraskuuhun asti odottelemaan, mutta tähän tosiaan olemme nyt satsaamassa paljon.

Sitten, hyvät ystävät, arvoisa puhemies, olen tässä uutena ministerinä puhunut aika paljon lähiöistä. Olen pyrkinyt kartoittamaan niitä keinoja, joilla lähiöitä voidaan kehittää, sillä se ei ole yhdentekevä asia. Lähiöissä asuu puolitoista miljoonaa suomalaista, se on puolentoista miljoonan ihmisen koti, ja siksi minusta on tärkeää nostaa lähiöt keskiöön, ja siksi olen esimerkiksi laatinut tämmöisen Lähiöviitoset-ohjelman, jossa eri näkökulmista, viidestä eri näkökulmasta, katsellaan, mitä kaikkea voimme tehdä, jotta lähiöt voisivat olla hyviä paikkoja — niinhän ne ovatkin — eli siis tavallaan nimenomaan parempia asumisympäristöjä, ja myös sitten kaiken kaikkiaan ehkäistä asuinalueiden eriarvoistumista.

Nimittäin ei ole kovin mukavaa silloin tällöin lukea uutisista, että asuinalueet eriarvoistuvat. Taisi olla viimeksi tänä aamuna Helsingin Sanomissa tietoja siitä, että kouluista taas vähän osa koetaan huonommiksi ja osa paremmiksi, ja tietenkin sillä, että pidämme huolta asuinalueiden tasapuolisuudesta, on vaikutusta hyvin paljon siihen, millaisia palveluja niillä asuinalueilla on. Siksi tämä on tärkeä asia. Mikä minusta mukavinta, on se, että nyt sitten on jo konkreettisesti tässä talousarvioesityksessä ja lisätalousarvioesityksissä tekoja tämän asian puolesta.

Olen todella tyytyväinen siihen, arvoisa puhemies, että nyt sitten näiden lähiökotien korjaamiseen, peruskorjaamiseen, on tässä merkittävä lisäsatsaus. Yhteensä nyt 115 miljoonalla eurolla tuemme lähiökotien peruskorjausta. Tämä koskee asunto-osakeyhtiöitä, vuokrataloja, aso-taloja, ja kun tähän laitetaan 115 miljoonaa, niin tässähän on se win-win-tilanne, että paitsi että asukas voittaa, kun kodit tulevat kuntoon, myös yhteiskunta voittaa sitä kautta, että me torjumme kylmää työttömyystalvea tällä. Tähän suhdannetilanteeseen teemme 115 miljoonan panostuksen, joka kertaantuu siten, että yhteensä sen kautta tulee yli miljardin piristysruiske talouteen ja sitä kautta työllisyyteen. Tämä on hyvä asia.

Samoin tässä lisätalousarviossa on 4 miljoonan lisäpanostus lähiöympäristöjen kunnostustöihin osana asuinalueiden kehittämisohjelmaa. Tähän ohjelmaanhan oli budjetoitu näille vuosille 4 miljoonaa euroa per vuosi, mutta tälle syksylle saimme tuplattua vielä toiset 4 miljoonaa perään. Nämä ovat sellaisia varsin sympaattisia hankkeita, mitä näiden kehittämisohjelmien kautta on syntynyt alueilla, tyyliin ikäihmisten senioripuistoja, viherrakentamista, yhteisiä asukastiloja, kulkureittejä, ja kun näitä rakennetaan, niin myös työpaikkoja syntyy kaiken kaikkiaan.

Puhemies! Kosteus- ja hometalkoot jatkuvat edelleen, se on hyvin tärkeä periaate, ja tässä yhteydessä haluan kiittää hyvin vahvasti myös eduskuntaa, joka on nostanut näyttävästi homeasiat omassa työssään tarkastusvaliokunnan kautta esille. Olemme ottaneet kopin tarkastusvaliokunnan ohjeista, ja tulen ministerinä viemään eteenpäin niitä asioita, mitä tarkastusvaliokunta ja koko eduskunta on meiltä edellyttänyt. Nämä ovat hyvin tärkeitä asioita. Ihmiset eivät oikein sitä enää tänä päivänä hyväksy ja jaksa, että syntyy sutta ja sekundaa, kun rakennetaan. Tällä on ollut traagisia seurauksia, kun aina kaikki ei ole mennyt putkeen ja näitä homeongelmia on tullut. Nyt niihin kyllä tartutaan.

Puhemies! Tähän loppuun se toinen hallinnonalani hieman lyhyemmin, koska siellä on varsin pieni budjetti. Budjettimme viestintäpuolella perustuu Viestintäviraston noin 10 miljoonan euron määrärahaan. Siitä mainittakoon erikseen mielestäni tärkeä asia eli se, että siellä on miljoonan lisäsatsaus kyberturvallisuuskeskukseen eli tavallaan sinne lisätään miljoona euroa lisää, muutamia virkoja lisää eli henkilöitä tulee sitten tähän kyberturvallisuudesta huolehtimaan ja tänne vahvistetaan voimavaroja.

Myös sitten tässäkin salissa paljon puhutun laajakaistahankkeen raha on täällä meidän viestintäministeriömme momenteilla samansuuruisena käytännössä kuin aiempinakin vuosina, 10,5 miljoonaa sinne satsataan. Nämä ovat olleet kyllä hyvin kiinnostavia rahoja, eli siis kunnissa ja maakunnissa on näitä laajakaistahankkeita kovasti lähdetty kehittämään, ja olemme tulleet siihen tilanteeseen, että nyt on valmistumassa ihan näinä aikoina tällainen toinen väliarviointi sitten näistä hankkeista saadun palautteen perusteella. Lokakuussa itse asiassa täällä eduskunnassa tulee olemaan työpaja, johon itsekin osallistun, jossa käydään tämän väliarvioinnin tulokset läpi ja sitä kautta tehdään sitten päätöksiä tämän hankkeen kehittämisestä, saadaan käsitys tämän rahoituksen riittävyydestä. Nämä ovat tärkeitä aikoja sitten tämän hankkeen osalta, tämä tuleva lokakuu.

Samoin sitten tälle Viestintäviraston puolelle sisältyy tämä määrärahan siirto Yle-rahastoon. Se on siis kehyksen ulkopuolinen meno, ja eduskunnan hyväksymän Yle-lain mukaisesti sitten sinne budjetoidaan indeksikorotettu summa 510,5 miljoonaa euroa.

Tässä pähkinänkuoressa, arvoisa puhemies.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Kiitoksia ministerille, ja nyt on sitten vastauspuheenvuorojen aika. Seisomaan nousten ja V-painiketta painamalla halukkaat ilmoittautuvat, ja minuutin puheenvuoroja sitten.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota ainoastaan tähän viestintäsektoriin nyt tässä vaiheessa.

Erittäin hyvä, että olette tehneet satsauksia kyberturvallisuuteen. Me tiedämme, miten haavoittuvainen tämä yhteiskunta on. Mehän huomaamme sen jo siinä, että kun verkot eivät tässä talossa toimi, niin meidän työmmekin jopa aavistuksen haavoittuu.

Mutta haluaisin kiinnittää nyt tässä kohtaa huomiota myös tähän 800 megahertsin taajuushuutokauppaan. Esitin huomioita siitä jo silloin ennen kuin sitä käynnistettiin. Nyt se on ollut käynnissä. Meillä on tietoja siitä, että se ei ole mennyt ihan niin kuin pitäisi. Tietyllä tavalla ne uhat ovat toteutumassa, mitä tapahtui umtsissa silloin 2000-luvun vaihteessa. On pelko siitä, että jos duopoli tulee, niin kilpailu vääristyy, hinnat nousevat. Olen erityisesti huolissani suomalaisten teleoperaattorien investointikyvystä, mikä vaikutus sillä on työpaikoilla, näillä operaattoreilla plus heidän alihankkijoillaan. Toivoisin, että kertoisitte vähän, missä mennään tämän osalta tällä hetkellä ja oletteko tehneet niitä työllisyysvaikutusarviointeja.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erinomaista, että hallitus jatkaa panostuksia asuntopolitiikkaan ja myöskin vielä lisää niitä tämän elvytyspaketin avulla. Vuokra-asuntotuotannon pääpaino keskittyy tänne pääkaupunkiseudulle, mikä on aika ymmärrettävää sen takia, että ne pullonkaulat nimenomaan ovat täällä. Tämän elvytyspaketin mukana kuitenkin lisätään rahaa, niin kuin hyvin kerroitte, lähiöiden peruskorjaukseen, ylipäätänsä asuntojen peruskorjaukseen, sitten erityisryhmien asuntoihin tulee lisää rahaa, eli hyvin monipuolisesti tätä asuntopolitiikkaa hoidetaan. Nyt haluaisin teiltä vakuutuksen, että näitä käytetään koko maassa, että eri puolilla Suomea lähiöitä korjataan, asuntoja peruskorjataan ja erityisryhmille, vanhuksille, vammaisille ja opiskelijoille, rakennetaan asuntoja.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri, edeltäjänne aikana saimme pettyä niin kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoon kuin korjausavustusten määrään. Tulokset olivat luvalla sanoen surkeita, sen myönsi myöskin ministeri. Olen keskustellut teidän kanssanne muun muassa korjausavustuksesta, tästä 100 miljoonasta. Uskon vilpittömästi teidän vilpittömyyteenne vielä. Lupaatteko kertoa numeroin aikaansaannoksistanne vähintään puolen vuoden välein, paljonko euroja on käytetty, mihin, mitä syntyy?

Keskustelin myös Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden kanssa. He esittävät suurempia summia. Nämä miljardin investoinnit tuovat toki 15 000 korjattua asuntoa, tuovat valtiolle 200 miljoonaa rahaa. Tuo on vain jäävuoren huippu. Tarve olisi todellisuudessa 3 miljardia ja sitä kautta 30 miljardin investoinnit, 400 000 korjattua asuntoa. Olemmeko samaa mieltä tässä? Perään samaa kuin Myller, minä haen vakuutusta nyt, että ymmärrämme tämän tuolla asuntojaostossakin sitten oikealla tavalla.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsitykseni mukaan hallituksella oli tarkoitus alentaa asumisen hintoja, mutta kuitenkin hallitus on monilla eri toimillansa nostanut asumisen kustannuksia. Hallitus on karsinut esimerkiksi asuntolainojen korkovähennysoikeutta, hallitus on nostanut varainsiirtoveroa, (Jouni Backmanin välihuuto) hallitus on nostanut kiinteistöveroa. (Erkki Virtasen välihuuto) Hallitus on asettanut vuokranantajille ja asunnonmyyjille velvollisuuden hankkia kallis, laskennallinen energiatodistus — sitä nytten kyllä kansalaisadressilla yritetään saada tänne eduskuntaan uudestaan käsittelyyn, mutta kustannukset ovat ihan eri luokkaa kuin mitä on etukäteen puhuttu eli paljon kovemmat. Hallitus on leikannut lisäksi korjausavustuksia. Näihin kerros- ja rivitalojen energiakatselmuksiin ja muihin energiatehokkuutta parantaviin investointeihin ei enää myönnetäkään avustuksia. Ja vielä lisäksi, hallituksen säästötoimet ovat kohdistuneet myös hissirakentamiseen. Onko asumisen hintoja tarkoitus todellakin laskea?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Arvoisa ministeri Viitanen, puhuitte ansiokkaasti asumisen segregaation vastustamisen tärkeydestä. Se on todella tärkeää.

On kovin murheellista, kun aravavuokra-asunnoissa asuvien omista kodeista edelleen puhutaan ikään kuin talouden tai asuntopolitiikan välineinä. Ne ovat niitten ihmisten koteja. Tästä oli aika murheellinen esimerkki tässä rakennepaketin käsittelyn yhteydessä valtiovarainministeriön ikiaikainen pyrkimys jälleen heikentää arava-asukkaitten asumisturvaa. Mutta olisiko nyt paikallaan, vaikka kyse ei ole budjettilaista, edetä siihen suuntaan, että aika vanhaa yhteishallintolakia uudistettaisiin sillä tavalla, että osaltaan parannettaisiin aravavuokra-asukkaitten kykyä asua omissa kodeissaan?

Ja sitten, aivan lopuksi: Kun sanoitte, että pitää pitää huolta, ettei rakentamisessa tehdä sutta ja estetään näin kosteusvaurioita, nyt on se aika, että kannattaa kiivetä jälleen sinne katolle ottamaan ne lehdet pois sieltä kattokaivoista. Sillä tavalla torjutaan lähes yhtä hyvin kosteusvaurioita kuin keskittymällä vain siihen rakentamisen laadun parantamiseen, joka sekin on tärkeätä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri aloitti kohtuuhintaisesta asumisesta ja totesi aivan oikein, että sitä ei pelkillä budjettiratkaisuilla saavuteta. Kohtuuhintaista asumista voidaan edistää myös karsimalla turhia ja vanhentuneita rakentamista ohjaavia normeja, ja näistä jos kaksi esimerkkiä mainitsen: ensimmäinen on väestönsuojat, jotka on aika lailla ylimitoitettu tolkullisiin, kuviteltavissa oleviin tarpeisiin, ja toinen koskee autopaikkoja. On ilman muuta monia asuintaloja, joissa autopaikkoja tarvitaan nykyisen kaltaisia määriä, mutta sitten meillä on erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla sellaisia asuinalueita, joilla vastaavia autopaikkamääriä ei tarvita. Miten arvioitte, ministeri, voidaanko tämänkaltaisia normeja järkeistämällä helpottaa kohtuuhintaisen asumisen turvaamista kaikille?

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuulimme tuossa, että laajakaistahanke on etenemässä kakkosvaiheen raportointiin. Kun katsoo tuota budjettikirjaa, niin täällä todetaan, että noin 40 miljoonaa euroa on jatkettu tätä myöntämisvaltuutta, ja se kai tarkoittaa sitä, että rahoja ei ole käytetty ihan sillä aikataululla kuin on suunniteltu. Onko ollut jotain ongelmia? Jos tieto on olemassa ministerillä, niin se olisi ihan hieno nyt kuulla.

Toinen kysymys tuosta taajuushuutokaupasta. Sitä käytiin todella pitkään ja aika erikoisella tavalla ja nyt se sitten peruutettiin ja todettiin, että siellä oli suunnitteluvirhe niissä kilpailun säännöissä. Mikä siellä oikein meni pieleen, ja millä aikataululla homma pannaan kuntoon?

Kolmantena: On erittäin hienoa, että ministeri on ajan hermolla tämän kyberturvallisuuden suhteen. Jos ajatellaan näitä uutisia, mitä tänä kesänäkin olemme kuulleet tästä kansainvälisestä urkinnasta, niin on korkea aika, että Suomessakin saadaan kyberturvallisuuskeskus pyörimään. Olemme siinä kyllä vähän jälkijunassa, mutta hyvä, että nyt lähdetään liikkeelle.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Myös tässä budjetin osiossa näkyy vahva työllisyyden voima ja myös erittäin vahva ote ihmisten hyvinvointiin. Me tiedämme, että meidän ikäpolitiikkamme yksi tärkeä tavoite on siinä, että ihmiset voisivat asua omassa kodissaan. Silloin on äärettömän tärkeätä, että ne olosuhteet, niin hissit kuin myös muut olosuhteet, muodostuvat sellaisiksi, että ihminen voi kotonaan asua.

Toinen tärkeä osio: Me puramme tällä hetkellä kehitysvammaisten laitoksia ja mahdollistamme ihmisten ihmisarvoisen asumisen joko palveluasunnossa tai kotona, ja myös tähän tällä hetkellä panostetaan. On todella hienoa, että ministeri on nyt tähän erityisryhmien asumiseen panostamassa 120 miljoonaa euroa.

Toinen asia, josta haluan kiittää ministeri Viitasta, on lähiöhankkeet. Lähiö on ihmisille muutakin kuin rakennus tai ympäristö, se on myös ihmisten kotipaikka, se on olosuhteet, missä he elävät ja missä he päivittäistä arkeansa viettävät. Toivoisin, että tässä yhteydessä huomioitaisiin myös (Puhemies koputtaa) ihmisten osallistuminen näissä lähiöissä, koska yksinäisyys on entistä suurempi ongelma, ja tässä yhteydessä, kun lähiöitä kehitetään, voitaisiin näitä osallisuuden toimintoja myös vahvistaa.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerin valassa ministeri lupaa noudattaa perustuslakia ja muita lakeja ja niin edelleen.

Sain kirjeen, jossa todetaan edeltäjästänne seuraavaa: "Ministeri Kiuru on toimillaan pyrkinyt rajaamaan joidenkin yritysten ja toimijoiden laillisia oikeuksia ryhtymällä ajamaan puolueensa omaksumaa politiikkaa siten, että politiikalla on pyritty asettamaan tiettyjä palvelualan toimijoita eriarvoiseen asemaan yhteiskunnallisia tukia myönnettäessä. Ministeri on puhunut, että lain hengen mukaan tietyt toimijat tulee rajata valtion tuen ulkopuolelle, mutta ei ole mitenkään muutoin kuin poliittisesti perustellut linjauksiaan. Ministeri on kuitenkin pannut toimeen linjauksia ja ilmeisesti siinä menetellyt omavaltaisesti, ylittänyt toimivaltansa sekä toiminut vastoin antamaansa juhlallista vakuutta."

Ministeri Viitanen, oletteko törmännyt tällaisiin edeltäjänne linjauksiin tämän lyhyen virkakautenne aikana?

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olette vasta aloittanut ministerinä, onnea tähän tärkeään tehtäväänne. Teidän edeltäjänne, ministeri Kiuru, asetti itse asiassa riman aika korkealle, kun hän aloitti. Hän asetti tavoitteeksi ja taisi suorastaan luvata, että vuokrat laskevat ja vuokra-asuntotuotanto moninkertaistuu. Vuokrat laskevat, vuokra-asuntotuotanto moninkertaistuu.

Vuokra-asuntotuotanto ei varmasti ole moninkertaistunut — pikemminkin päinvastoin. No, miten sitten vuokrien lasku tai asumisen hinta yleensä? Hallitus on useilla toimillaan nostanut asumisen hintaa, aivan kuten edustaja Maijala tässä totesi. Hallitus on karsinut asumisen korkovähennysoikeutta, nostanut varainsiirtoveroa, nostanut kiinteistöveroa, nostanut sähköveroa, ja taisi vielä jäteverokin olla listalla — ihan täysi tuo Maijalan lista ei vielä ollutkaan — elikkä ainakin nämä tulivat mieleen, voi vielä jotain puuttuakin. Kun ottaa nyt huomioon tuon Kiurun tavoitteen vuokrien laskusta, niin mitäpä arvelette, arvoisa ministeri: kun hallitus lopettaa tämän kautensa, niin onko asumisen hinta laskenut vai noussut? Mikä teidän arvionne tästä mahtaa olla?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Edustaja Ahvenjärvi, ja sen jälkeen sitten ministerillä on 3 minuuttia.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palveluiden sähköistämisen myötä me ratkaisemme monia palveluiden laatuun ja tehokkuuteen liittyviä ongelmia, mutta saamme tilalle uusia, eli meistä on tulossa yhä enemmän nettiriippuvaisia.

Valtiovarainministeriön vastuulla oleva ict-strategian mukainen kansallisen palveluväylän toteuttaminen on tosin erittäin tärkeä hanke. Varmasti suurin pulma liittyy tietoturvallisuuteen, ja on erittäin hyvä, että nyt tässä kyberturvallisuusasiassa lähdetään liikkeelle. Tuskin vielä ymmärrämmekään, miten suuren asian edessä olemme. Tuo miljoona euroa ei vielä riitä kovin pitkälle, mutta tiedämme, että naapurimaissakin tehdään työtä tämän asian eteen, ja olisin kysynyt, minkälaista kansainvälistä yhteistyötä nyt on suunniteltu tällä alueella esimerkiksi virolaisten kanssa.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Tämä ei ole vielä lopetuspuheenvuoro, eli ei väliä, jos en vielä kerkeä kaikkea.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ei, kyllä täällä vielä on kysymyksiä tulossa.

Puhuja:

Tässä tuli niin paljon hyviä kysymyksiä, ja haluan tuoreena ministerinä vain varmistaa, että saan vielä tämän jälkeenkin vähän aikaa.

Yritän mennä vähän ehkä tässä järjestyksessäkin, mistä puhuttiin.

Tuo taajuushuutokauppa on todellakin valitettava asia. Oli ikävä nähdä se ikiliikkuja, mikä sitten valuvian kautta oli syntynyt. Siinä varmasti jo moni huolestui tästä, että nyt tämä viivästyy, sitä kautta tärkeät yhteydet viivästyvät, ja tämä on erittäin vakava asia. Nythän sitten kävi niin, että juuri parhaillaan Viestintävirasto, jonka yksinomaiseen toimivaltuuteen tämä asia kuuluu, on nyt sitten keskeyttänyt tämän taajuushuutokaupan ja on sitten tekemässä toimia, jotta tämä ikiliikkuja kaiken kaikkiaan saataisiin korjattua eli niin sanottu valuvika, mikä siellä lainsäädännössä oli. Nämä päätökset on tehty aikanaan, ennen minun aikaani, joten niiden taustoista en kaikkea pysty siinä valossa valottamaan, että olisin toiminut ministerinä ja nähnyt kaiken tämän, että miten ne ovat syntyneet.

Tosiaan Viestintävirasto on nyt tässä se toimivaltainen, joka on omassa päätösvallassaan tämän vaiheen tehnyt. Toivomme kaikki, ihan varmasti nyt, että tästä tilanne selkeytyy ja päästään sitten nopeasti eteenpäin. Tässä on olemassa riskejä, että nämä edelleen viivästyvät. Se ei tietenkään suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen kannalta ole mitenkään toivottava ja hyvä asia.

Samalla tavalla viestintäministeriön puolelta tuli tämä kyberturvallisuusasia, ja olen täsmälleen kyllä samaa mieltä, että näissä on paljon asiaa tehtävissä. Kaiken kaikkiaanhan Suomi on myös Euroopan unioniin tämäntyyppisissä asioissa ollut nyt aktiivinen. Esimerkiksi silloin, kun tuli näitä urkinta-asioita tuossa alkukesästä tietoon, olin heti yhteydessä komissaari Neelie Kroesiin ja toivoin ja esitin näkemyksenämme, että tulemme asettamaan näissä tulevissa telelainsäädäntöuudistuksissa muun muassa tietosuojakysymykset hyvin korkealle. Hän vastasikin sieltä, että ihan samalla linjalla ollaan, näihin tullaan kaiken kaikkiaan puuttumaan.

Täällä oli hienoja kysymyksiä vakuutuksesta. Edustaja Myllerille: Juuri tästä on kyse, että kun korjausrakennetaan, niin siinäkin mielessä se on hyvin työllistävä ihmisten kotien kannalta, mieluisa asia, että sehän jakautuu tasaisesti ympäri maata. Usein esimerkiksi uudistuotantohaasteet ovat enemmänkin pääkaupunkiseudulla, kasvukeskuksissa, mutta korjausrakentamista ja lähiöitä on kaikkialla Suomessa, ja sitä kautta varmasti myös työllisyyttä ja ihmisten koteja pystytään kaikkialla parantamaan tästä syystä. Samoin myös tietenkin erityisryhmien osalta, sehän myös sijoittuu kyllä alueellisesti tasaisesti kaiken kaikkiaan.

Edustaja Väätäinen, jonka kanssa olemme tietenkin jaoston puheenjohtajana jo kerinneet aloittaa yhteistyön, pyysi sitten vakuutusta tästä, että paljonko nyt sitten näitä euroja tulee kerrytettyä. Sehän ei ole pelkästään eurokysymys, mutta sen voin iloisena todeta, että kun joskus tekin mielestäni ihan ansioituneita vaateita olette esittänyt, että 100 miljoonaa korjausavustuksiin on saatava, niin nyt pistettiin se 115. Siinä mielessä alku on hyvä, ja tässä suhdannetilanteessa siinä on myös se juju, että samalla saadaan yli miljardin buusti talouteen, saadaan työpaikkoja, saadaan torjuttua kylmää työttömyystalvea, ja se on todella tärkeä asia. Kuten sanottu, niin sehän kohdistuu sitten niin asunto-osakeyhtiöihin, vuokra-asuntoihin kuin asuintaloihinkin, että tämä on siinä se logiikka. Samoin 4 miljoonaa tuli sitten näihin lähiöiden kunnostustöihin. Ja...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

(koputtaa)

Jatkakaa seuraavalla kerralla, jos sopii.

Puhuja:

Jatkamme seuraavalla kerralla.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oma kysymykseni koskee paikallisradiotoimintaa. Minuun on otettu yhteyttä, ja en välttämättä kaikkia yksityiskohtia itse ymmärrä, kun joillekin annetaan taajuuden tarkastuksena lupa jatkaa paikallisradiotoimintaa ja jotkut saavat sen kilpailutuksen perusteella.

Kysynkin ministeriltä, minkälaiset määritelmät todelliselle paikallisuudelle ovat olemassa, kun tuntuu siltä, että jotkut ketjuradiot sen paikallisuuden kyllä anomuksissaan ottavat hyvin esille mutta todellisuudessa se on erittäin minimaalista, jopa sen alle. Eli onko olemassa lainsäädäntö, jossa todellisuudessa katsotaan, että nämä paikallisuuden kriteerit oikeasti täyttyvät ohjelmatuotannossa ja siellä todella puututaan ja pidetään esillä paikallista kulttuuria, jopa vähemmistöasioita ja näin? Mikä on tämänhetkinen tilanne, ja onko Euroopan unionissa olemassa jonkunmoista säädäntöä koskien paikallisradiotoimintaa?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myöskin tässä asuntopuolessa ympäristöministeriön hallinnonalalla näkyy työllisyyskysymys ja kahta kautta. Toinen on se, että kasvukeskuksille, erityisesti pääkaupunkiseudulle, saadaan nyt rakennettua niitä edullisia vuokra-asuntoja. Toisaalta nyt lisätalousarviossa ja ensi vuoden talousarviossa lisätään volyymiä, jolla tätä rakentamista pystytään lisäämään, niin uudisrakentamista kuin korjausrakentamista.

Erityisen tyytyväinen olen Kruunuasunnoista, joka on ihan uusi valtion vuokra-asuntotuotantoa harjoittava toimielin, jolle nyt sitten annetaan pääomituksessa... (Erkki Virtasen välihuuto) Kysymykseni oli siitä, että kun näissä kustannukset ovat aikamoiset näiden rakentamisen osalta, niin normien purku on ollut puheena jo useita vuosia. Väestönsuojista, autopaikoista, vammaismääräyksistä ynnä muista tällaisista sitä hintaa tulee niihinkin taloihin, joihin ei välttämättä muuten ehkä näitä kaikkia tarvitsisi. Missä vaiheessa ne normien määräykset ovat?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan kerrostalovaltaisin maa. Iso osa Suomen kaikista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Betoni on hallinnut kerrostalojen markkinoita viimeiset viitisenkymmentä vuotta. Puun markkinaosuus yli kaksikerroksisissa kerrostaloissa on tällä hetkellä prosentin luokkaa. Suomen palomääräyksiä muutettiin 15.4.2011, jolloin puun käyttö tuli mahdolliseksi myös 5—8-kerroksisissa puurunkoisissa ja puujulkisivuisissa asuin- ja työpaikkarakennuksissa. Lisäksi puun käyttömahdollisuuksia laajennettiin myös betonisten niin kutsuttujen lähiötalojen korjaamiseen ja laajentamiseen. Kysyn ministerin näkemystä ja hallituksen mahdollisia toimenpiteitä puun käytön lisäämiseksi sekä uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaiset odottavat parempia, toimivampia ja nopeampia tietoliikenneyhteyksiä. Hallitus päätti vuosi sitten huutokaupata tuon 800 megahertsin taajuusalueen nopeille 4G-yhteyksille. Kuten tänään me tiedämme, tämä taajuushuutokauppa on tökkinyt pahemman kerran ja Viestintävirasto on tänään torstaina keskeyttänyt tämän taajuushuutokaupan.

Ministeri Viitanen, te olette todennut kuitenkin heinäkuussa, että huutokaupan keskeyttäminen vaatii lakimuutoksen. Tätä tilannetta pidetään nyt entistäkin laittomampana, ja on mahdollista, että tästä asiasta tulee valituksia ja viivästymisiä siitä, että nopeampi verkon rakentaminen mahdollistetaan. Ikiliikkujasyndrooma olisi pystytty välttämään, jos kahden operaattorin sijasta olisi aloitettu tämä huutokauppa kolmella, kuten keskustan eduskuntaryhmä tämän lakimuutosesityksen käsittelyssä esitti. (Puhemies koputtaa) Aiotteko puuttua nyt tähän tilanteeseen?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kahteen asiaan haluaisin ministeriltä jonkinlaista vastausta.

Asuntopolitiikka pääkaupunkiseudulla on ylikuumentunut, elikkä kaikenmuotoisista asunnoista on pulaa. Nyt kysynkin vain siitä, että on hyvä, että tässä kevään kehysriihessä ja nyt rakennepaketin yhteydessä ja niin edelleen tuli paljon erilaisia työkaluja, mutta jotenkin tuntuu siltä, että jo olemassa olevat toimijat eivät pidä niitä riittävän hyvinä.

Päätitte Kruunuasuntojen osalta, että Kruunuasunnot saa merkittävän roolin. Se ei tule ratkaisemaan tätä ongelmaa, mikä on tällä hetkellä. Menee varmaan 2, 3, 4, 5 vuotta, ennen kuin Kruunuasunnot tulee tänne pääkaupunkiseudulle apuun helpottamaan asuntojen määrää. Kysyn, olisiko nyt hyvä aika ottaa välimalli käyttöön sitten kuitenkin, välimalli, joka tuo välittömästi rakentamista ja on elvytysmielessäkin hyvä.

Kysyn vielä ministeriltä, onko lähtenyt käyntiin metropolihallintoon liittyvä, metropolikaavaan liittyvä valmistelu ja sen taustoitus.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Viitanen on aiheellisesti ottanut esille sen, että suomalainen lähiöasuminen kaipaa kohennusta. Pelkästään korjausvelkaa eli tekemättä jääneitä peruskorjauksia muhii lähiöissä arvioiden mukaan jopa 30—50 miljardin verran. Asumisen perusparannuksia varten onkin osoitettu budjetissa 115 miljoonaa euroa käytettäväksi muun muassa taloyhtiöissä lähiötalojen peruskorjausavustuksina. Asia on tärkeä, sillä noin puolitoista miljoonaa suomalaista asuu lähiöissä ja yhä useamman juuret sekä identiteetti ovat sieltä peräisin. Lähiöitä pitää myös korjata ja uudistaa. Taloyhtiöille yksi vuosi on helposti kuitenkin liian pitkä aika tuon rahan hakemiseen. Peruskorjauksista päättäminen suunnitteluineen ja kilpailutuksineen vie aikaa, ja yksi talousarviovuosi saattaa olla liian lyhyt aika. Kysynkin ministeri Viitaselta: voidaanko tämä viive ottaa huomioon tukien myöntämisessä?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yle-veroon liittyy indeksitarkistuspykälä. Säästöjen kohdalla on usein pienemmällä ja isommalla porukalla keskusteltu siitä, pitäisikö tämä indeksitarkistus jäädyttää. Perusteena sille, että sitä ei ole tehty, on käytetty sitä, että tämä on käsitelty parlamentaarisesti ja sitä ei sen takia aukaista uudelleen. Nyt kuitenkin esimerkiksi tämä henkilöiltä perittävä vero nousee ja tämä periaate on siis murrettu. Aiotteko puuttua siihen automaattiseen indeksikorotukseen? Mielestäni tämä henkilöiltä perittävä maksunkorotuskaan ei vastaa sitä tyytyväisyyttä tai tyytymättömyyttä, mitä kansan parista kuulee.

Valokuituverkon rakentaminen on tyssännyt, niin kuin me sanoimme, että langattoman laajakaistaverkon rakentamisen yhteydessä tulee tapahtumaan. Miten kiihdytätte valokuituverkon rakentamista?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten edustaja Torniainen, jonka jälkeen taas ministerillä on 3 minuuttia.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä on ollut puhetta tästä 800 megahertsin taajuushuutokaupasta, niin vielä siihen haluan palata.

Suomen tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta on hyvin turmiollista, jos menettelyn lainmukaisuudesta on epäselvyyttä, niin kuin nyt on vähän ilmennyt, ja mahdolliset valitukset voivat viivästyttää huippunopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista. Viestintäpolitiikan kannalta on ongelmallista puolestaan se, että Viestintäviraston kaavailemalla uudella toteutusmallilla huutokauppahinnat voivat kohota merkittävästi yli pohjoismaisten keskiarvojen, mikä taas ei voi olla vaikuttamatta negatiivisesti heijastumalla kuluttajahintoihin ja teleyritysten tekemiin investointeihin.

Oikeastaan kysymys arvoisalle ministerille: Kuka tämän pitkittyneen huutokaupan — 8 kuukautta ja mitä se nyt tästä eteenpäin onkaan — seuraukset oikeastaan maksaa, sen 4G-verkon viivästymisen? Eikö se ole loppupelissä kuitenkin kuluttajat? Meille kaikille olisivat tärkeitä ne (Puhemies koputtaa) nopeat tietoliikenneyhteydet.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Arvoisa puhemies! Eka kerta täällä on siinä suhteessa kaoottinen, että tulee viestintä ja asunto, ja opin jo yhden asian: kirjataan asuntokysymykset yhdelle ja viestinkysymykset kahdelle. Nyt kun en näin tehnyt, niin voi tulla vähän sekavasti näitä vastauksia, mutta yritetään silti, että kaikki saavat mahdollisimman hyvän vastauksen.

Edustaja Virtanen totesi tästä segregaation ehkäisystä, ja se on todellakin yksi hyvin tärkeä osa-alue niin tässä asuinalueiden kehittämisohjelmassa kuin kaiken kaikkiaan muutoinkin. Te viittasitte myös tähän yhteishallintolakiin, ja minun käsittääkseni siihen ei ole tarkoitus kuitenkaan tällä hallituskaudella tehdä muutoksia.

Edustaja Tynkkynen ja edustaja Paatero kiinnittivät huomiota tähän normien purkuun, ja tämä on hyvin tärkeä asia. Se on myös tässä hallituksessa ollut linjana, että sellaisia turhia normeja pystyttäisiin poistamaan. Aina se ei ole helppoa. Nämä väestönsuojat on nyt tärkeä kysymys. Henkilökohtaisesti ja asuntoministerinä olen sitä mieltä, että minun mielestäni nämä väestönsuojanormit pitäisi nyt poistaa, mutta tästä nyt ei ole ihan yhteneväistä näkemystä. Nimittäin tästähän tehtiin juuri selvitys, ja sen jälkeen ministeri, jonka varsinaiseen toimivaltaan tämä kuuluu, eli sisäministeri totesi, että hän taas on toista mieltä kuin minä olen. Mutta hallituksen on tarkoitus tästä keskustella ja neuvotella, ja minun mielestäni ilman muuta pitäisi mennä tähän edustaja Tynkkysen ja Paateronkin toivomaan suuntaan.

Tästä autopaikka-asiasta on myös kirjaukset hallituksen kehysriihessä tehty, että näitä kokeiluja edistetään, missä voidaan purkaa autopaikkanormeja. Nythän on olemassakin jo kokeiluja, missä on kevennetyt vaateet tai ei lainkaan autopaikkoja. Ne ovat myös ihan kirjattuina, ja myös ministeriössä on tarkoitus käynnistää Aran kanssa metropolialueella vuoden 2015 loppuun asti ulottuva kokeilu, jossa nimenomaan autopaikkoja irrotettaisiin sitten asuntojen hinnasta. Nämä ovat sillä tavalla vireillä, nämä tärkeät asiat, mitkä kaiken kaikkiaan puheenvuoroissanne nostitte esille.

Tästä laajakaistahankkeesta muun muassa edustaja Kopra kyseli, onko siinä ollut jotain ongelmia. (Mauri Pekkarinen: On!) Siinä oli varsinkin alussa kangertelua, (Mauri Pekkarinen: Edelleen!) mutta nyt siinä on kuitenkin kiinnostusta... — Siis, Pekkarinen, jos olisitte kuunnellut tämän kysymyksen, niin se johtui siitä, että oli määrärahoja ikään kuin jäänyt käyttämättä. — Siinä suhteessa nyt ei ole ongelmaa, etteivät määrärahat menisi, vaan päinvastoin nythän on niinpäin, että haaste on se, että määrärahat riittäisivät. Se on se tilanne, ja meillä on yksi ylimääräinen haaste siinä vielä tulossa, eli tämä EU-raha, mikä tulee, on nyt loppumassa tämän vuoden loppuun. Ne hankkeet, joita on sillä rahoitettu, eivät voi enää saada tätä tukea ensi vuonna, ja se tuo sitten tietenkin oman mutkansa tähän kuvioon. Mutta kuten sanottu, ensimmäisessä välitarkastelussa huomattiin joitain ongelmia, tehtiin muutoksia muun muassa maksatusaikatauluihin, ja nyt on tulossa sitten tämä toinen välitarkastelu. Kaikille puhujille, ketkä tähän ovat viitanneet: olen samaa mieltä siitä, että tämä on tärkeä hanke, ja pitää nopeasti tietenkin varmistaa, että myös sitten pärjäämme sen kanssa jatkossa.

Edustaja Kiljunen kiinnitti huomiota erityisryhmiin ja nimenomaisesti näihin yhteisöllisyyttä lisääviin asioihin. Sekin on mahdollista monessa suhteessa myös meidän ministeriömme toimesta. Esimerkiksi lähiökierroksilla asukkaat ovat kiinnittäneet paljon huomiota yhteisöllisyyden tarpeisiin ja vaikkapa yhteisiin asuintiloihin, ja juuri näistä rahoista, mitä nyt olemme saaneet vähän lisättyäkin, on tarkoitus muun muassa tällaisia asukastiloja rahoittaa. Samoin toiveita on tullut esimerkiksi sosiaalitalkkaritoiminnan laajentamisesta, ja myös siihen ministeriö pystyy Aran rahoituksella vastaamaan. Ihan konkreettisia toimia pystymme kyllä tekemään näiden hyvien ja tärkeiden tavoitteiden eteen.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten jatketaan taas tätä kyselyä.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuon ensimmäisen kysymyksen tuolta viestinnän alalta ja jatkan hiukan tuota valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitetta, että tuo 100 megan valokuitu- tai kaapeliyhteys olisi vuoden 2015 loppuun mennessä jokaisessa niemennotkossa enintään kahden kilometrin päässä vakituisesta asumuksesta. Mikä on teidän arvionne, koska tuo tavoite sitten saavutetaan?

Sitten toinen kysymys tuonne asuntopolitiikan saralle. Nyt on lisärahoitusta luvattu vuokra-asuntotuotannon elvyttämiseen, mutta siinä oli tuo rajaus metropolialueen 14 kunnan alueelle. Tuossa liikennepoliittisessa selonteossa, kun pidettiin esillä tätä MALPE-periaatetta, että maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen ja elinkeinojen kehittäminen yhdistetään, niin itse näkisin niin, että noiden raideliikenneyhteyksien varteen, sijaitsevat ne sitten metropolialueella tai ei, pitäisi tuota vuokra-asuntotuotantoa tukea. Miten te näette tämän ajatuksen?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7. Laki ei voi toteutua, ellei edullisia välimuotoisia hoito- ja asumisyhteisöjä saada rakennettua runsaasti lisää. Edelleen vuodeosastoilla on esimerkiksi muistisairaita ihmisiä, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa mutta eivät pärjää kotonaan. Monissa kunnissa rikotaan koko ajan vanhuspalvelulakia, koska vuodeosastolla ei lain mukaan saisi olla hoidossa potilaita, jotka eivät tarvitse lääketieteellisesti tai muusta perustellusta syystä vuodeosastopaikkaa. Muistisairaus ei ole peruste pitää ketään vuodeosastolla tai laitoshoidossa. Heille oikea paikka olisi ryhmäkoti tai tehostetun palveluasumisen muistiyksikkö. Edelleen kotihoidossa on muistisairaita ihmisiä, joiden oikea asumispaikka ei ole koti, vaan hekin tarvitsisivat välimuotoisia hoitopaikkoja. Millä aikataululla ministeri Viitanen ajattelee vanhuspalvelulain edellyttämiä hoito- ja asumispaikkoja rakennettavan riittävästi?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt on muotia lyödä rumpua kestävyysvajeesta. Haluttiinpa tahi ei, niin piikki kohdistuu ikääntyvään väestöön. Ikääntyvät ja pitempään elävät halutaan asuttaa kotona mahdollisimman pitkään, jotta yhteiskunnalle syntyvät kulut palveluasumisesta tai laitoshoidosta vähenisivät. Mutta budjettikirjan momentissa kun on tämä "korjausavustukset ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa", tässä näkyy, että vuoden 12 tilinpäätöksen mukaan siihen käytettiin 56 miljoonaa, mutta ensi vuodelle budjetoidaan 43 miljoonaa — siis tullaan alas 13 miljoonaa, 25 prosenttia. Kysyn reippaalta ministeriltä: onko korjaustarve myös laskenut neljänneksen kahdessa vuodessa, vai mihin muuhun seikkaan ikäihmisten asumisolojen parantamiseen tarpeellisten korjausavustusten määrän lasku perustuu? Ikäihmisten määrä lisääntyy, erityisesti pienituloisten eläkeläisten määrä.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Viitanen, onnea tehtävään ja voimia asioiden haltuunottoon!

Tuota valokuituhanketta, hanketta kaikkinensa, tulee ahdistamaan tämä liikenneministeriön asetus 246/2010. Se poistaa kyläalueet hanketukien piiristä. Esimerkiksi Pirkanmaallekaan ei kovinkaan paljon sitä metsää jää sitten enää, mihinkä sitä kaapelia voidaan vetää. On tietenkin hienoa, että on 10 miljoonaa rahaa siellä käytettävissä siihen, mutta maaseutualueilla on käytetty tätä Manner-Suomen rahoitusta. Siellä on ollut 5 miljoonaa käytettävissä aikaisemmin, ja muun muassa Pirkanmaalla on hyvin paljon tehty näitä kylien välisiä ja myös kyläkeskuksiin meneviä valokuituhankkeita tällä rahalla. Mutta nyt kun se raha on kokonaan pois ja sitten tämän toisen rahan käyttö on mahdotonta, niin siellä on kahdeksan kappaletta tälläkin hetkellä Pirkanmaalla näitä valokuituhankkeita odottamassa. Eli se vuosi 2015 tulee hyvin nopeasti vastaan, koska Manner-Suomen uusi rahoituskanavakaan tuskin aukeaa ennen 2015:tä.

Teuvo Hakkarainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olin noin vuosi sitten Asunnottomien yössä, ja siellä kerrottiin, että pääkaupunkiseudulla on noin puolitoistatuhatta asunnotonta, ja täällä on kova asuntopula. Nyt kun tulee tänne maahanmuuttaja taikka pakolainen, niin se menee kaikkien asuntojonojen ohitse, ja tämä nostaa myös asuntojen hintoja. Meillä on maaseutu täynnä autioita taloja ja asumiskelpoisia taloja. Miksi ei asuteta sinne esimerkiksi näitä, jotka ovat pakolaisstatuksella ja muulla ja ovat apua tarvitsemassa? Ennen karjalaiset asutettiin näin, ja esimerkiksi minun isäni on 84-vuotias, itse kantaa puut uuniin ja kaikki. Kyllä nämä nuoret miehet pystyvät sen saman tekemään siellä maaseudulla kuin minun vanha isänikin.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Miten on mahdollista, että seutukuntansa keskuksessa Saarijärvellä vanhustentalo ei voi saada edes valtion takausta hankkeelleen? Aivan lyhyesti: Miksi minun omassa kotikunnassani Jyväskylässä useampikin vastaava hanke voi saada? Miksi 85 prosenttia koko valtion miljardituesta menee pääkaupunkiseudulle ja muutamaan muuhun harvaan kuntaan?

Toinen kysymys, tämä laajakaistahanke. Omassa maakunnassani tämä hanke on tällä hetkellä pysähdyksissä, kahdesta syystä: Ensinnäkin, siellä lähdettiin muita aikaisemmin liikkeelle, ja sen jälkeen nämä tukiehdot ovat parantuneet. Kun siellä kerettiin lähteä vanhoilla tukiehdoilla liikkeelle, me emme pääse siellä nyt sitten myöhemminkään näiden parempien tukiehtojen piiriin. Toinen syy on se, että Finnvera ei hyväksy näitä valtionosuuksia tällaiseksi siltarahoitukseksi, kun siellä haetaan rahoitusta Finnveralta ja yksityiseltä rahoittajalta. Eikö, ministeri, sen laajakaistastrategian edistämisen nimissä tämä pullonkaula pitäisi poistaa?

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari lyhyttä kysymystä.

Nyt mitättömältä tuntuva luku: aluearkkitehtitoiminnasta on poistettu kaikki rahat. Se lopettaa koko tärkeän ja kunnille halvan toimintamallin. Onko se teidän mielestänne oikea tavoite?

Toisaalta Kruunuasunnot: Miten panette kunnat kuriin maankäytön ja tontintarjonnan ja uudisrakennustuotannon osalta? Aikooko valtio ottaa kovemmat konstit, ja mitkä ovat ne konstit, miten saatte tämän tonttitarjonnan muuttumaan?

Toisaalta asumisoikeus- ja osaomistusrakentaminen vetäisi. Kannattaisiko harkita panostamista sinne, missä sitä vetovoimaa on, nostamalla tämä ihan sen vuokra-asuntotuotannon kanssa tasavertaiseksi?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mikäpä olisi suomalaisessa rakentamisessa luontevampaa kuin puurakentaminen ja sen kehittäminen. On nimittäin aika yllättävää, kuinka julkisten rakennusten ja pienpuukerrostalojen rakentaminen on meillä niin harvinaista ja asiantuntijoitten mukaan osaaminenkin vielä aika lapsenkengissä. Asiantuntijat peräävät, että tarvittaisiin nykyistä toimivammat standardit, edullisempia rakenneratkaisuja ja myöskin sitä osaamista niin suunnitteluun kuin myöskin sitten siihen itse rakentamiseen. Arvoisa ministeri Viitanen, miten aiotte puurakentamista edistää nimenomaan koulutuksen keinoin — tai mitä keinovalikoimaa teillä onkaan? Materiaaliahan meillä kyllä riittää.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa valtakunnallisessa laajakaistahankkeessa, joka on meneillään, Lapin osalta tilanne on siinä mielessä haastava, että meillä on alueita, joille ei ole saatu yhtään kaupallisen operaattorin tarjousta. Moni lappilainen nyt miettiikin, että kun piti tulla nopea laajakaista, niin edelleen kylälle tulee vain kapea ja hidas soratie. Kysynkin, arvoisa ministeri, tarvitaanko tähän tilanteeseen jotain lisätoimenpiteitä, jotta tämä hanke saataisiin maaliin kaikilta osin, ja jos tarvitaan, niin mitä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä esitetään palvelinkeskusten sähköveron laskemista. Itse kun olen tarkan euron mies, niin pyrin kehittelemään myös sellaisia keinoja houkutella Suomeen palvelukeskuksia, jotka eivät maksa valtiolle mitään eivätkä merkitse verotulojen menetyksiä.

Siitä päästään siihen teemaan, jota, ministeri, sivusitte jo keskusteluissanne komissaarin kanssa. Viittasitte, että EU-tasolla on tarkoitus parantaa tietoturvaa. Miten katsotte, voidaanko kansallisesti edetä tämän EU-reitin edistymistä odotellessa niin, että voitaisiin Suomesta tehdä tällainen verkkopalveluiden turvasatama? Nyt kun Yhdysvallat ja monet muut maat ovat tärvelleet maineensa verkkopalveluissa, niin Suomelle tarjoutuu ensiluokkainen mahdollisuus, jos pystymme tarjoamaan myös ensiluokkaista tietoturvaa yrityksille ja asiakkaille.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Vielä annetaan kaksi toisen kierroksen kysymystä.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ministerille toistaisin nämä asumisen kustannukset: me keskustalaiset esitimme vahvoja kysymyksiä asumisen kustannuksista, niiden nousemisesta, siihen ei tullut mitään vastausta.

Toiseksi, varsinaiseen kysymykseen tästä nopeasta laajakaistayhteydestä: Edustaja Lohi esitti asian oikein hyvin meidän Lapin osalta, mutta sitten, vaikka on kuinka paljon laajakaistahankeasioita — elikkä on suunnitelmissa 4G:tä ja sitten valokuituyhteyksiä — niin joka tapauksessa meillä tulee olemaan hyvin paljon alueita, mihin ei tulla niitä yhteyksiä missään tapauksessa rakentamaan vähäisen käytön vuoksi. Monet ovat sanoneet, että meille riittäisi, kun olisi edes se 3G-yhteys kunnossa. Onko hallituksella tarkoitus saada edes nämä alemmanasteiset yhteydet pelaamaan koko Suomessa?

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn vielä siihen, mitä edustaja Elsi Katainen tässä sanoi puurakentamisesta. Suomenhan pitäisi olla puurakentamisen mallimaa, mutta valitettavasti emme sitä ole. Mutta sen pitäisi olla ilman muuta tavoitteena, että edistetään vahvasti puurakentamista, myös kerrostaloissa. Mielellään kuulisin vastauksen myös edustaja Vehkaperän kysymykseen liittyen taajuushuutokauppaan.

Arvoisa puhemies! Ministeri viittasi tässä jo edeltäjäänsä, ministeri Kiuruun, ja kun hän kautensa alussa asetti tavoitteeksi, että vuokrat laskevat, niin onko se myös teidän tavoitteenne, vai onko tämä tavoite tai lupaus unohtunut ministerinvaihdoksen myötä?

Ja vielä, arvoisa puhemies, haluaisin ottaa yhden tärkeän teeman tässä keskustelussa esille elikkä asunnottomuuden. Äskettäin julkaistiin ympäristöministeriön raportti, joka kertoo, että lapsiperheiden asunnottomuus on kasvussa suurimmissa kunnissa. Myös nuorten alle 25-vuotiaitten asunnottomuus on voimakkaasti kasvanut, erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta muuallakin. Talvi tulee, moni on vailla kattoa päänsä päälle. Mitä hallitus aikoo tehdä?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ministeri Viitanen, 5 minuuttia täältä puhujakorokkeelta. Sitten siirrymme puhujalistaan.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Arvoisa puhemies! Tämä asunnottomuus on siinäkin mielessä hyvin ajankohtainen, että eilen vierailin juuri Pelastusarmeijan uuden asumisyksikön vihkiäisissä. Se on hieno asia. Meillähän on käynnissä tämä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma, Paavo nimeltään, ja se on hyvin toiminut, sillä on moneen paikkaan saatu näitä uusia asumisratkaisuja. Muun muassa kotikaupunkini Tampere on ollut tässä mukana. Kaiken kaikkiaan olemme saaneet 2 000 uutta asuntoa ja 200 tukihenkilöä lisää Kaste-rahoituksen kautta ja muuta. Tämä on tärkeää, ja edelleen nämä kehittämisohjelmat ovat meneillään, ja niitä on tarkoitus tarmokkaasti kaiken kaikkiaan jatkaa. (Antti Kaikkosen välihuuto)

Asumisen kustannukset tulevat seuraavaksi. — Yritän saada 5 minuutin aikana kaikki käsiteltyä. — Ministeri Kiuruhan viittasi asumisen kustannusten osalta näihin uudistustöihin, mitä hän aikoo tehdä Ara-tukien suhteen. Jos Ara-tuen ehtoja parannetaan, se luonnollisesti laskee tulevien vuokrien hintoja. Nyt sitten on lähdetty parantamaan näitä Ara-tukien ehtoja, on tullut tämä käynnistysavustus ja on tullut tämä omavastuukoron alentaminen, ja kun nämä yhdistää, niin sitä kautta se syntyvä uustuotanto tulee olemaan edullisempaa kuin oli aiemmin.

Täällä kysyttiin jossain kysymyksessä muun muassa, että olisiko nyt taas välimallin paikka. Eräänlainen välimalli tulee, mutta ei samanlainen kuin viime kaudella, koska silloin juuri ongelma oli se, että asumisen hinta nousi kovin korkeaksi sen edellishallituksen välimallin kautta, jota toki suhdannetilanteessa silloin myös oppositiosta tuimme.

Mutta nyt tulee tämä 20 vuoden lyhyt korkotuki, joka sitten tulee varmasti lisäämään sitä kiinnostusta. Kun täällä viitattiin, että nämä nykytoimet eivät vielä ole olleet riittävän kiinnostavia, niin tämä tulee vielä lisäelementtinä. Mutta toivon kyllä, että sitä perinteistä korkotukeakin käytetään, koska se on nyt kilpailukykyisempää kuin koskaan. Tämän viimeksi toissa päivänä monet asuntopuolen toimijat minulle vahvistivat, kun heitä tapasin, niin että nyt on sinänsä tämän osalta hyvä tilanne.

Mutta nämä eivät yksin riitä. Tarvitaan toimivat asuntomarkkinat, sitä voi edustaja Kaikkonen ja moni täällä tehdä myös omien kuntiensa osalta. Metropolikaavoituksesta kysytään. Sehän on nyt tullut tähän rakennepaperiin kirjauksena, että meille tulee metropolihallinto, ja sitä kautta tulee metropolikaava, joka on hyvin tärkeä elementti järkevän maankäytön suunnittelussa asuntopolitiikassa, segregaation ehkäisyssä, kohtuuhintaisten kotien tarjonnassa, ja siinä tarvitaan kaikkien yhteistyötä myös kuntatasolla.

Täällä oli lukuisia kysymyksiä näistä laajakaistayhteyksistä. Edustaja Pekkarisen kysymykseen viestitän, että tämä ongelma on muuten tiedossa ja olemme tehneet kaikkemme auttaaksemme.

Toinen kysymys edustaja Pekkarisella liittyi tähän aso-asuntoasiaan siellä Saarijärvellä. Pekkarisen innoittamana olen tavannut nämä toimijat eduskunnassa kesän alussa, ja tässähän on kysymys näistä tietynlaisista käyttösuunnitelmista, mitkä vahvistaa valtioneuvosto aina talousarvion jälkeen. Joka tapauksessa me tulemme näitten aso-asuntojen tulevaisuutta positiivisessa mielessä miettimään tulevaisuudessa ja katsomme siinä vaiheessa, onko sitten näille pitkäaikaisille linjanvedoille, mitä siellä on ollut, kehittämisen tarvetta. Vielä en uskalla sitä tässä sanoa.

Paikallisradiotoiminnasta kysyttiin tärkeä kysymys. Meillähän on nyt tulossa uusia radiotaajuuksia. Ne ovat nyt olleet haussa. 12.9. päättyi haku, ja lähiaikoina tullaan sitten katsomaan, mitä päätöksiä sieltä syntyy. Mutta itse olen korostanut nimenomaan tätä paikallisuutta, jota täällä kysyttiin, ja sitä monipuolista tarjontaa. Tulemme ministeriössä kyllä hyvin tarkkaan arvioimaan juuri tätä tästä näkökulmasta, niin että siinä suhteessa kyllä paikallisuus nähdään erittäin tärkeänä kaiken kaikkiaan.

Aluearkkitehtitoiminta. Kysyttiin, että olenko siitä mitä mieltä. Ympäristöministeriö esitti siihen määrärahaa, ja yritimme sitä ajaa eteenpäin, mutta tämä sitten budjettikäsittelyssä ei mennyt läpi. Jostain oli sitten luovuttava, mutta onneksi sitten jotain, aika paljon, saatiinkin. Tietenkin minä itse tiedän, koska olen ollut pitkään eduskunnassa, että tämä aluearkkitehtitoiminta on ollut sellainen, että on usein valtiovarainvaliokunnassa jouduttu asiaan puuttumaan, että se on ollut eduskunnan arvostama määräraha. Koska sen tiesin, niin siksi ministerinä myös — koska pidin sitä tärkeänä ja korostin valmistelussa, että eduskunta tulee tätä kysymään perään — olisin toivonut, että se olisi edennyt. Mutta rahaa on rajatusti, siksi ei kaikkea nyt voi tässä sitten saada tähän esitykseen kaiken kaikkiaan läpi.

Pirttilahti puhui näistä Pirkanmaan haasteista. Puhuitte kuppilassa jo niistä hieman, ja sen verran olen pistänyt jo töpinäksi, että pyysin ministeriöstä, että saisin selvityksen näistä kahdeksasta, koska en tietenkään tässä vaiheessa voi hahmottaa ihan tarkkaan, mitkä ovat ne syyt ja mikä se tilanne siellä on. Mutta niin Pirttilahden kuin kaikkien muiden kanssa teen mielelläni yhteistyötä näissä kysymyksissä. Saa rohkeasti tulla siellä kuppilassa tai täällä salissakin kysymään näistä asioista, niin ministeriö kyllä kaiken kaikkiaan selvittää.

Oikeastaan edustaja Hakkaraisen kysymys liittyi myös asunnottomuuteen. Siihenhän tuossa jo vastasinkin edellä, kun innostuin edustaja Kaikkosen siihen päättämästä puheenvuorosta juuri äsken.

Edustaja Ropponen puhui hyvin tärkeästä asiasta. Tässähän näitä asumismuotoja ja niiden palveluja kehitetään yhdessä ministeri Susanna Huovisen kanssa. Olemme molemmat kovin vihkiytyneitä tälle asialle ja varmasti tulemme pyrkimään mahdollisimman nopeasti näiden hankkeiden eteenpäinviemiseen. Mutta on hyvin tärkeää, että nämä asumiskysymykset on nostettu nyt asunto-ohjelmassa, hallitusohjelmassa, kaikissa, esiin, ja niihin on myös sitten tietynlaista suunnitelmallisuutta olemassa. Esimerkiksi eräs vanhuspalvelun hyvä asiantuntija Pirkanmaalta juuri viikonloppuna minulle ylisti, että kyllä teillä on hyvä tämä ohjelma, että siellä on monta hyvää asiaa sisällä ja periaatetta. Kaikki eivät edes maksa. Siinä on myös periaatteita, mitä pitää sitten viedä eteenpäin.

Nämä korjausavustukset: Nythän siis tulee 115 miljoonaa lisää suhdanneluonteisiin korjausavustuksiin. Tämä korjausavustus, tämä 43 miljoonaa, mihin täällä viitattiin, on toinen määräraha. Se on tämä korjausavustus, mitä käytetään muun muassa näihin hisseihin ja muihin korjaamisiin. Se on ollut se, mikä on kärsinyt tässä tämän hallituskauden alussa, kun jouduimme tekemään säästöjä. Kaikki tietävät, että me olemme tehneet monella saralla kiperiä säästöjä, ja tämä on ollut se yksi momentti, miltä on vähennetty. Mutta positiivinen asia liittyy tähän myös. Eli viime kevään kehysriihessä päätettiin kuitenkin, että koska siellä on ollut vähän liiankin paljon pudotusta noissa määrärahoissa, niin olemassa olevaan tilanteeseen päätettiin lisätä yhteensä 8 miljoonaa kahtena seuraavana vuonna. Ensi vuodeksi 3, seuraavaksi 5 ja nimenomaan näihin korjausrahoihin, joihin myös hissirakentaminen kuuluu. Eli aiempaan nähden olemme saaneet siihenkin nyt kohennusta viime kevään päätösten myötä, mikä nyt tässä budjettiasiakirjassa kaiken kaikkiaan on esillä.

Puun käyttö on tärkeää. Se on nyt virinnyt enemmän ja enemmän. Eduskuntahan on sitä painottanut jo hyvin pitkään ja on halunnut sitä edistää. Nyt on hienoja puuhankkeita liikkeellä, ja sitä osaamistakin on kyllä, että siitä voisi kehitellä tällaisen tulevaisuuden osaamismuodon Suomeen. Olen aistivinani, että tämä vahvistuu, ja toki ministeriö omien kehittämisohjelmiensa puitteissa tätä puurakentamista haluaa edistää. Ja kun olen asettanut remonttiryhmän miettimään korjausrakentamisen tulevia tarpeita, täydennysrakentamista ja rakentamisen laatua, niin enpä tiedä, vaikka hekin sitten omassa työssään puuttuisivat tämänkaltaisiin kysymyksiin. Puolen vuoden päästä näemme sitten tämän remonttiryhmän tuloksia sen suhteen, miten ihmisten koteja peruskorjataan ennakoitavammin, suunnitelmallisemmin.

Tässä oli tämä kysymys tästä Vivin tilanteesta, Viestintäviraston tilanteesta, taajuushuutokaupan suhteen, josta jo yhden puheenvuoron käytin. Viitattiin minun lausuntooni, jossa olen puhunut lakimuutoksesta. Se lausunto perustui siihen, että kysyttiin, mitä ministeriö voi tehdä. Ministeriö ei voi tehdä mitään muuta kuin lakimuutoksen. Eli kyseessähän on nyt se, että nimenomaan tässä, mitä tapahtuu nyt, mitä tapahtuu tänään, tässä taajuushuutokaupan keskeyttämisessä, Viestintävirasto toimii oman itsenäisen harkintavaltansa puitteissa, ja he ovat katsoneet parhaaksi tämän pitkittymisen johdosta tarkastella tilannetta ja ovat löytäneet heidän toimivallastaan keinon, jolla he pystyvät tämän taajuushuutokaupan pelisääntöjä muuttamaan siten, että tämä ikiliikkuja, tämä valuvika, sieltä poistuisi. Jos ministeriö olisi ryhtynyt toimiin, se olisi edellyttänyt lakimuutosta ja tietenkin siinä tapauksessa koko eduskunnan käsittelyä. Nämä ovat kaksi eri asiaa, mitkä pitää nyt sitten kaiken kaikkiaan erottaa. Mutta aivan kuten moni puhuja täällä, olen kantanut ministerinä samaa huolta siitä, että tämä on ollut surkeaa, että tämä huutokauppa on todellakin kestänyt kuukausia. Edellinen huutokauppa, kun näillä säännöin järjestettiin, kesti muuten viisi päivää. Siihen nähden tietenkin aika mielenkiintoinen tilanne on ollut päällä.

Tästä asuntopolitiikasta ja pääkaupunkiseudusta. Edustaja Mäkinen totesi juuri, että tehdyt toimet eivät riitä. Eivät riitäkään, mutta hänelle viittauksena se, että lisää on tulossa. Eli kaiken kaikkiaan kehitämme muun muassa metropolihallintoa, mikä tietenkin on hyvin tärkeää, se metropolikaava, jonka jo tässä aiemmin kaiken kaikkiaan mainitsin.

Yle-verosta oli täällä edustaja Jalosella kysymys, (Puhemies koputtaa) ja siihen totean, että me toimimme täsmälleen niiden lakien mukaan, mitkä eduskuntaryhmät parlamentaarisesti, kaikki puolueet yhdessä, saivat hienosti voimaan tämän vuoden alusta. Minusta se oli tärkeä ponnistus niin eduskunnalta kuin edeltäjältäni Krista Kiurulta. (Puhemies koputtaa) Sitä kautta tietenkin me toimimme näiden mukaisesti. Ei ole tarkoitus, että hallitus pistää näppejään Ylen rahoitukseen, vaan nimenomaan nämä kysymykset ovat eduskunnan asioita, koska Yleisradio on kansan radio, eduskunnan radio.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Kiitoksia ministeri Viitaselle, ja nyt menemme puhujalistaan.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Elämme uhkakuvien ja mahdollisuuksien aikaa. Toivon, että näkisimme yhteiskuntamme haasteellisen tilanteen enemmän mahdollisuutena. Mikäli vaivumme toivottomuuteen ja synkkyyteen, siitä tulee helposti itseään toteuttava ennuste.

Suomessa on nyt tehtävä vaikeita päätöksiä. Lyhyen ajan päätöksistä tämän vuoden lisätalousarviot ja ensi vuoden talousarvio ovat erittäin tärkeitä. Molemmissa lähtökohtana on kohdentaa rahaa tulevaisuuden kannalta tärkeisiin elvyttäviin toimenpiteisiin. Näitä ovat muun muassa homerakennusten, vanhojen lähiöiden ja rakennusten korjausinvestoinnit ja tiehankkeet. Nyt on juuri oikea aika investoida tulevaisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin. Homerakennukset on joka tapauksessa korjattava ja tiestön kuntoa ylläpidettävä. Nyt on järkevää tehdä näitä tekoja.

Myös nuorisotakuun toteutumisen varmistaminen ja pitkäaikaistyöttömien työllistyminen ovat tärkeitä asioita, jotka on huomioitu talousarviossa ja lakimuutoksissa. Lisäksi työttömien työkyvystä on pidettävä huolta, sillä tulevaisuudessa Suomi tarvitsee kaikki työhön kykenevät kansalaisensa mukaan työelämään. Huolestuttavaa on, että joissakin kunnissa ei ole lähdetty riittävän voimallisesti toteuttamaan nuorisotakuuta ja pitkäaikaistyöttömien työllistämishankkeita valtiovallan rahoituksesta huolimatta. Molemmissa hankkeissa toteutusvastuu on kunnilla, eikä ministeriö tule antamaan konkreettisia toimintaohjeita.

Työllistymistä hallitus tukee muun muassa erilaisia kannustinloukkuja poistamalla. Työtön voi jatkossa hankkia 300 euroa kuukaudessa ilman työttömyysturvan heikkenemistä. Suojaosa asumistukeen on 400 euroa kuusi kuukautta työllistymisestä alkaen. Lisäksi omavastuuaika lyhenee seitsemästä vuorokaudesta viiteen vuorokauteen. Kaikki nämä ovat erinomaisia päätöksiä.

Nuorten työllistämisen helpottamiseksi oppisopimuskoulutusta on tarkoitus lisätä ja kehittää. Normaalin oppisopimuksen lisäksi on kehitettävä erilaisia tuetun oppisopimuksen muotoja. Oppivelvollisuuden jatkaminen vuodella on mielestäni hyvä asia. Sen avulla estetään 15-vuotiaita nuoria jäämästä tyhjän päälle. Oppisopimuspaikkojen lisääminen ei pelkästään auta, sillä työnantajat eivät halua ottaa 15—16-vuotiasta nuorta oppisopimusopiskelijaksi kokiessaan vastuun nuoresta liian suureksi. Yksi lisävuosi antaa nuorelle mahdollisuuden miettiä tulevaisuuttaan ja saada lisää työelämävalmiuksia. Tarkoitus ei suinkaan ole istuttaa nuoria, jotka eivät ole menossa lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen, yhtä vuotta tavallisessa peruskoulussa. Tarkoituksena on luoda silta koulun ja työelämän välille niin, että nuoren on helpompi päästä jatkamaan opintoja tai saada oppisopimuspaikka itselleen.

Arvoisa puhemies! Olen hyvin iloinen, jos ja kun maltillinen palkkaratkaisu saadaan aikaan. Tämä on Suomen kannalta hyvä päätös. Tarvitsemme työtä ja työn luomisen edellytyksiä. Yritykset ovat saamassa monenlaisia helpotuksia, ja nyt meillä on oikeus vaatia myös tuloksia. Työnantajille kohdennetut verohelpotukset astuvat voimaan ensi vuoden alussa, ja niiden tuloksena pitäisi syntyä halu ja tahto työllistää. Ostovoiman kannalta on tärkeää, että ansiotuloverotus kevenee pieni- ja keskituloisten osalta, mutta samalla esimerkiksi pääomaverotusta kiristetään.

Työntekijät ovat maltillisella palkkaratkaisulla osallistuneet yhteisiin talkoisiin. Nyt on syytä vaatia muilta osapuolilta samaa. Viime viikolla eduskunnassa käytiin keskustelu tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta valtionyhtiöiden johdon palkitsemisjärjestelyistä eli samasta asiasta, mistä Jutta Urpilainen on puhunut pitkään. Joissakin yhtiöissä johdon palkkiot ovat kohtuuttomia. Arkkipiispa Jukka Paarma on mielestäni sanonut hyvin: "Tällaiset huippupalkat ja optiot rapauttavat yhteiskuntamoraalia, ja niiden sijaan tarvittaisiin oikeudenmukaisuutta, yhteisöllisyyttä ja heikoimmasta lenkistä huolehtimista."

Hallitus on omalta osaltaan halunnut varmistaa, ettei laman maksajiksi laiteta kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia, ja siksi sosiaaliturvaan ei tule minkäänlaisia heikennyksiä. Lisäksi indeksikorotukset tulevat täysimääräisinä. Myös vanhuspalvelulain toimeenpanoon, omaishoidon tukipalvelujen kehittämiseen, lastensuojelun kehittämiseen sekä opiskelija- ja oppilashuollon kehittämiseen on tulossa lisärahoitusta.

Arvoisa puhemies! Kun yhteiskunnassa puhutaan talkoista, kaikkien pitää niihin osallistua, ei ainoastaan tavallisten kansalaisten ja työntekijöiden. Tätä meidän on vaadittava yritysjohtajiltakin. Ahneus ja itsekäs oman edun tavoittelu on yhteiskunnassamme saanut liian suuren jalansijan. Yrityksille ei aina tunnu enää riittävän normaali voitollinen tulos. Joka vuosi tulisi saada enemmän ja enemmän voittoa. Hyvin menestyvissä yrityksissäkin työntekijöitä pelotellaan sillä, että jos tuotto ei kasva, yritys muuttaa ulkomaille. Tämä on sitä yhteiskuntamme moraalia rapauttaa ahneutta. Toivon yhteisöllisyyden ja välittämisen voittavan itsekkyyden ja ahneuden.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi on kommentoitava edustaja Mäkisalo-Ropposen mietteitä siitä, mitä on ahneuden määrä ja yritysjohtajien palkitseminen tässä tilanteessa, jolloin me elämme velaksi, ja pidämmekö me tällä velkarahalla yllä korkeampaa elintasoa kuin mihin meillä on varaa ja minkä verran tästä velkarahasta menee sitten näitten yritysjohtajien palkkaamiseen. Meneekö se sitten näitten heikompiosaisten avustamiseen? Me tarvitsemme arvokeskustelua aina politiikasta.

Hallituksen esitys talousarvioksi on aivan sama, mitä perussuomalaiset esittivät lähetekeskustelun ryhmäpuheessa. Talouden kasvun edellytykset tulee turvata, hyvinvointivaltion edellytykset tulee turvata, hyvinvointivaltiomme tulee saada mielestäni jatkaa hyvällä pohjoismaisella mallilla, joka on luonut maahamme korkean sivistystason, terveystilan, työllisyyden, yhteiskuntarauhan, mutta uusi kasvu, lisätyöllisyys ovat todella haasteita tässä talouden taantumassa, joka on Euroopan tasoinen ja globaali, eikä meidän tule ampua enempää omaan nilkkaamme tai molempiin nilkkoihimme tai jopa polviimme, ellemme ala tekemään isänmaallisempaa talouspolitiikkaa. Siksi haluan puhua energiataloudestamme, ja siihen on saatava kirkkaaksi tavoitteeksi kotimaisen uusiutuvan energian osuuden lisääminen. Tuontia korvaamalla yksiselitteisesti käännämme vaihtotasetta ja voimme nopeastikin luoda uusia työpaikkoja näin, ja nämä työpaikat vahvistavat alue- ja paikallistalouksien asemaa.

Hallituksen keskittämisvimma vain tuntuu jatkuvan. Se on minulle käsittämätöntä mutta toisaalta ymmärrettävääkin. Kokoomuslaisen pääministerin pääideologina näyttää olevan tutkija Himanen, joka on vuosia toiminut muun muassa tulevaisuusvaliokunnan asiantuntijana ja siten myös edellisten ja nykyisen hallituksen keskittämisen taustavoimana. Näitä aiempia asiakirjoja lukiessa voi tulla johtopäätökseen: Himasen tutkimukset ovat aluepolitiikan vastakohta. Nyt juuri, kun saavutamme julkisessa velkaantumisessa 60 prosentin rajan bruttokansantuotteesta, voi vain kysyä, onko tämä se viime vuosien keskittämisen tulos. Valtion alueelliset työpaikat ovat vähentyneet, kuntien tehtävät ovat lisääntyneet, vientialat kärsivät, maaseutu autioituu. Hajautettu yhteiskuntarakenne puskuroi mielestäni aina taantuman vaikutuksia.

Pääministeri Katainen tänään kertoi, että kuntien tehtäviä on liikaa, kuntien tulopohja vähenee. Olen aivan samaa mieltä, mutta yhtäkään kunnan tehtävää ei ole vähennetty mutta valtionosuuksia on leikattu elikkä kuntien tulopohjaa on vähennetty samalla, kun muutoinkin verotulopohja on niukkenemassa. Tämä todetaan myös tässä keltaisessa talousarviokirjassa. Kunnilla ei myöskään tietääkseni ole velkakattoa, eli miten kunnat jatkavat tästä eteenpäin? Heillä ja kunnilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Jos ollaan jo velkaannuttu, on hoidettava lakisääteiset tehtävät. Kunnat ottavat lisää velkaa, kunnat velkaantuvat. Meille on tulossa rakenneuudistus, jolla on luvattu säästöjä, leveämpiä hartioita kustantaa näitä palveluja, mutta sitä rakennetta vielä ei ole, elikkä kuntien ja julkisen sektorin velkaantuminen jatkuu.

Olen sitä mieltä, että kuntauudistusta tarvitaan. Olen sitä mieltä, että tarvitsemme sote-uudistusta, mutta sitä ei lähdetä tekemään rajoja siirtelemällä vaan lähdetään tarkastelemaan niitä tehtäviä, mitä on annettu. Jos ja kun leikkauslistoja meiltä pyydetään, siihen tarvitaan todella painokas arvokeskustelu. Minusta on hämmentävää, että pääministeri pyytää oppositiolta leikkauslistoja ennen kuin he esittävät niitä itse. Mielestäni näinpäin se ei voi mennä.

Lopuksi otan saman asian, mitä edustaja Mustajärvi otti. Se on pieni, mutta se on tärkeä asia. Budjetissa on kyllä varattu varoja kahden kansallisen kielen tukemiseen mutta mahdollisesti ollaan leikkaamassa saamen kielen elvyttämiseen tarkoitettuja varoja. Tämä on täysin vastoin niitä perusteita ja periaatteita, joita vähemmistökielillemme on annettu. Suurista summista ei ole kyse mutta suuresta periaatteesta.

Markus  Lohi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen taloudellinen tilanne näyttää nyt todella huolestuttavalta. Olemme menettäneet kilpailukykyä meidän naapurimaihimme nähden, ja samaan aikaan Euroopan pitkittyneet talousongelmat ovat myös vaikeuttamassa vientiteollisuutemme tilannetta, ja siinä mielessä on erittäin hyvä, että hallitus on vihdoin 2,5 vuoden jälkeen reagoimassa jollakin tavalla tilanteeseen. Sen sijaan keinot, joilla hallitus on reagoimassa, ovat todella pettymys. Ainoat konkreettiset esitykset, jotka hallitus on tuonut eduskunnalle, ovat sellaisia, jotka kasvattavat kuntien menoja, kun samaan aikaan puhutaan, että kuntien tehtäviä tulisi karsia noin miljardilla eurolla, jotta kunnat selviävät vaikeasta taloustilanteesta.

Haluan ottaa muutamia esimerkkejä niistä hallituksen budjettiesityksistä, jotka tulevat vaikeuttamaan kuntien taloustilannetta. Yksi näistä on oppivelvollisuusiän nostaminen, joka sinänsä kuulostaa hyvältä ajatukselta. Halutaan puuttua siihen todelliseen ongelmaan, että meillä on noin 5 prosentin määrä ikäluokkaa, joka tippuu toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle, ja tämä on tietenkin suuri ongelma, koska heidän työllistymisensä on tämän jälkeen vaikeaa. Mutta onko oikea lääke se, että me nostamme oppivelvollisuusikää? Kentältä kuuluu sellaisia ääniä asiantuntijoilta, että he eivät usko, että tämä lääke puree siihen ongelmaan, johon sitä ollaan nyt käyttämässä.

En usko, että sitä porukkaa, joka ei nytkään viihdy koulunpenkillä, saadaan pakolla motivoitua ja että sitä kautta saadaan helpotettua tätä ongelmaa. Sen sijaan tämä oppivelvollisuusiän nosto on tuomassa kunnille lisäkustannuksia aivan samalla tavalla kuin kotihoidon tuen leikkaus, jota hallitus on esittämässä ja josta ensi viikolla tullaan varmasti tässä salissa käymään erittäin kovaa keskustelua, kun käsittelemme keskustan ja koko opposition tekemää välikysymystä. (Antti Kaikkonen: Tärkeä asia!)

Arvoisa puhemies! Hallitus on myös esittämässä rajausta subjektiiviseen lasten päivähoitoon. Sinänsä on ymmärrettävä ja hyväksyttäväkin ajatus, että jos toinen vanhemmista on kotona perhevapaalla, niin silloin lapsilla olisi oikeus vain puolipäivähoitoon. Mutta se hämmästyttää, että jos vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat työttöminä, niin silloin olisi oikeus kuitenkin kokopäivähoitoon. Minusta tämä antaa kuvan, että työttömäksi joutunut henkilö ei olisi kelvollinen itse hoitamaan lapsiaan. (Timo Heinonen: Ei ole pakko käyttää! Sehän on oikeus eikä pakko!) Tämä on minusta väärä viesti siitä, ja en usko, että aktiivinen työnhakukaan edellyttää sitä, että lapset olisivat kokopäivähoidossa. Minusta tähän taloudelliseen aikaan, edustaja Heinonen, ei ole oikea viesti hallitukselta, että annetaan sellaisia oikeuksia, jotka ehkä ohjaavat väärään suuntaan.

Mutta, arvoisa puhemies, erityisesti kokoomuksen leiristä on kuulunut myös sinänsä kannatettavia ja hyviä viestejä siitä, että ylisääntelyä ja byrokratiaa tulisi karsia Suomessa, jotta meillä kannustettaisiin enemmän toimeliaisuuteen ja yrittäjyyteen. Tämä ajatus on hyvä, ja siitähän keskusta ja puheenjohtaja Sipiläkin on moneen otteeseen puhunut. Mutta kokoomuksen puheet tästä ovat kyllä kaksilla rattailla ajamista. Samaan aikaan kun he esittävät näitä konkreettisia esityksiä, he ovat juuri muutama kuukausi aikaisemmin kannattaneet täällä salissa samojen ja juuri näitten nimenomaisten lakien hyväksymistä.

On monia, sanotaan, lainsäädäntöhankkeita, joita hallitus on ajanut, jotka konkreettisesti hankaloittavat ja estävät yritystoimintaa, ja yksi sellainen, joka on nyt tullut kyllä kalliiksi yrityselämälle, vaikeuttanut rahoituksen saantia, on pankkivero, jonka tulevat maksamaan yrittäjät ja joka oli suuri virhe hallitukselta.

Mutta, arvoisa puhemies, tässä taloudellisessa tilanteessa on kuitenkin tärkeää, että lähdetään tekemään uudistuksia, ja sekin pitää tunnustaa avoimesti, että meillä välttämättä ei tulevaisuudessa ole mahdollisuutta enää kaikkiin niihin palveluihin ja kaikkeen siihen hyvään, mihin tänä päivänä olemme tottuneet. Joudumme tekemään vaikeita päätöksiä. Toivottavasti hallituksella on jatkossa kykyä tuoda niitä myös eduskuntaan.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ei oppositio nyt iloitse. Olemme kansallisella onnettomuuspaikalla. Päivittäin kuulemme traagisia uutisia, jotka merkitsevät inhimillistä kärsimystä, pelokkuutta tuntemattoman tulevaisuuden äärellä, epävarmuuteen valmistautumista ja siihen suostumista.

Onko hallitus rakentanut vääränlaiselle toiveikkuudelle budjetin? Yhtäältä puhutaan euroalueen elpymisestä, mutta sitten toisaalta kuitenkin ymmärretään tosiasiat. Finanssipolitiikan luvussa tuossa tiiliskivessä on otsikko "Toimenpiteet mahdollisten merkittävien poikkeamien eliminoimiseksi". Tällaista otsaketta ei ole aikaisempien vuosien budjetissa. Kirjassa myös sanotaan: "Riski tavoiteuraa suuremmasta alijäämästä keskipitkällä aikavälillä on kuitenkin ilmeinen." Oikeastaan tämä viestii siitä, että hallitus sittenkin valmistautuu pahempaan eli että budjetti joudutaan jossakin vaiheessa, kenties vuodenvaihteessa tai ensi vuoden alussa, repimään auki.

Nyt tarvittaisiin todellakin dialogia hallituksen ja opposition välillä. Toivon merkkinä on kuitenkin se, että kaikesta retoriikasta huolimatta oppositio ja hallitus eivät sittenkään ole niin kaukana toisistaan. Tosiasiat tunnustetaan, vähän erilaisia painotuksia ja vaihtoehtoja esitellään, mutta tosiasioista vallitsee yksimielisyys. On oikein, että opposition taholta esitetään rakentavaa kritiikkiä, joka sisältää vaihtoehtoja. Tunnustetaan tosiasiat, että hallituksen tendenssinä on kuntatalouden kurittaminen. Se pitäisi vain sanoa suoraan: rahan puutteella toteutetaan "vapaaehtoisia" pakkoliitoksia.

Perussuomalainen linja on työ, yrittäminen ja välittäminen. Me toivoisimme, että hallitus ottaisi nämä elämää eteenpäin vievät ihanteet eteenpäin, sillä valitettavasti ei oikein näytä siltä, että hallitus vakavissaan etsisi uuden kasvun siemeniä. Nyt tarvitaan rakentavaa dialogia, joka syntyy myös siitä, että uskalletaan esittää kriittisiä kantoja, jotta teesi, antiteesi, synteesi -dialektisessä hengessä mentäisiin eteenpäin.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Tarkastelen budjettia puheessani muutamilta osa-alueilta.

Reilu viikko sitten Helsingin Sanomissa oli hyvä artikkeli siitä, kuinka Ruotsi hoitaa tiestönsäkin paremmin kuin Suomi. Alan toimijoiden mukaan liikenneverkkoa hoidetaan Ruotsissa pitkäjänteisesti, sillä siellä liikennehankkeet suunnitellaan pitkälle tulevaisuuteen, jopa 2020-luvulle saakka, ja ne myös toteutetaan, vaikka hallitus vaihtuisi välissä. Suomen liikennettä suunnitellaan korkeintaan hallituskauden ajaksi, jos sitäkään. Hallituksenkin pitäisi oppia ymmärtämään, että liikenneinfra ei ole pelkästään välttämätön kuluerä vaan kilpailukykytekijä. Pitkät ja luotettavat investointiohjelmat helpottaisivat kaivattuja yritysten investointeja, jos investointiaan pohtiva yritys tietäisi etukäteen, onko jossakin kymmenen vuoden päästä kunnollinen tie vai ei. Tottahan nimittäin on, että yrityksiltä on tullut paljon palautetta erityisesti huonokuntoisesta alemmasta tieverkosta.

Arvoisa puhemies! Lokakuun alussa voimaan tuleva painorajoitus tuo omat haasteensa tieverkolle, kun niin sanotut jättirekat alkavat liikennöidä. Valtava määrä siltoja joutuu remontoitavaksi, jotta ne kestäisivät 76-tonniset rekat, puhumattakaan alemman tieverkon kestävyydestä. Nyt kun hallitus on hyväksynyt nämä uudet ajoneuvomitat ja -massat, tulisi tiestön ylläpitoon saada viimeistään lisää rahaa. Koko valtakunnan tarve pelkästään tiestön ylläpitoon on 100 miljoonaa euroa, ja toiset 100 miljoonaa euroa tarvittaisiin tiestön kehittämishankkeisiin.

Arvoisa puhemies! Ammattiliikenteen kilpailukyky on kärsinyt paljon tämän hallituksen polttoaineveropolitiikasta. Suomalaisen kuljetusalan kilpailukyvyn kannalta olisi elintärkeää, että ammattiliikenteelle saataisiin pikaisesti luotua polttoaineveron palautusjärjestelmä. Nyt hallitus nostaa jo toistamiseen polttoaineveroa. Ammattiliikenteen lisäksi tämä käy etenkin myös syrjäseutujen asukkaiden kukkaroille, kaikkialla kun ei ole toimivaa julkista liikennettä.

Arvoisa puhemies! Kotihoidon tuen ja vuorotteluvapaan uudistusten parissa näpertelyn sijaan suuntaisin katseet aidosti Suomen kilpailukyvyn parantamiseen ja yrittäjyyttä tukemalla työllisyyden lisäämiseen. Nyt jos koska olisi hyvä tilaisuus esimerkiksi kokeiluluontoisesti tukea yksinyrittäjiä ensimmäisen ulkopuolisen henkilön palkkaukseen. Suomi tarvitsee kipeästi elinvoimaisia ja kasvuhaluisia yrityksiä, joiden menestystarinoiden sivutuotteena syntyy työtä. Meillä on osaaminen, mutta yritykset tarvitsevat etenkin alkutaipaleellaan tukea, ja sitä heille pitäisi antaa.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Todettakoon ensiksi, että yhdyn keskustan eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoroon valtion ensi vuoden budjettia koskien, varsinkin siihen, että avain työttömyyden purkamiseen on pk-yrittäjyydessä, sen edellytysten parantamisessa, sillä niin täällä täysistuntosalissa kuin yhä enemmän myös sen ulkopuolella, ehkä välillä jopa paremmin sen ulkopuolella, alkaa vallita laaja yhteisymmärrys siitä, että Suomen talous on kestämättömällä pohjalla.

Suomessa on yli 300 000 ihmistä vailla työtä, laskutavasta riippuen voi sanoa, että jopa 400 000 ihmistä vailla työtä, eikä tilanne näytä kohentuvan, päinvastoin. Tällä viikolla on tullut tieto muun muassa Raumalta Rauman telakan sulkemisesta. Metso ilmoitti rajuista irtisanomisista niin Järvenpäässä kuin Jyväskylässäkin, ja tämmöisiä synkkiä uutisia on tullut pitkin syksyä. Ei hyvältä näytä. Samalla valtionvelka nousee ensi vuonna jo 100 miljardiin euroon.

Mutta vaikka tilanne on vakava, oikea vastaus ei ole vaipua epätoivoon vaan sen sijaan on käärittävä hihat ja alettava hommiin. Tarvitsemme selvän suunnanmuutoksen. Vuoden 2014 talousarvioesityksen lähtökohtana on tilannekuva, jonka mukaan Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti sekä rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat että vaikea suhdannetilanne. Näihin seikkoihin hallitus on esittänyt omia ratkaisujaan. Vaikka jotkut näistä uudistuksista vaikuttavat hyviltä, jää melkoisesti myöskin parantamisen varaa ja korjattavaakin.

On esimerkiksi, arvoisa puhemies, hyvin vaikea nähdä, miten vaikkapa lasten kotihoidon tukeen kaavaillut muutokset tasapainottaisivat valtiontaloutta. Tuen jakaminen tasan vanhempien välille tuntuu varsinaiselta epäluottamuslauseelta perheiden omalle harkintakyvylle, eikä se edes saa aikaan kaavailtuja säästöjä. Käytännössä kotihoidon tuen leikkaukset aiheuttavat sen, että yhä useampi vanhempi siirtyy kotihoidon tuelta työttömäksi työnhakijaksi ja työmarkkinatuen piiriin tai sitten mennään sinne työelämään, jos työpaikka on käsillä, jolloin taas paine kunnalliseen päivähoitoon lisääntyy. Perheet kärsivät, eikä säästöjä valtiontalouteen edes synny. Hyvä hallitus, perukaa tämä suunnittelemanne muutos lasten kotihoidon tukeen.

Arvoisa puhemies! Sen sijaan hallituksen kaavailemat rajoitukset lasten subjektiiviseen päivähoitoon ovat, vaikkakin vaikeita, silti — minusta tuntuu — pääsääntöisesti perusteltuja. Mikäli toinen tai molemmat lapsen vanhemmat ovat kotona ja perhe pystyy huolehtimaan lapsistaan hyvin, ei lapsen ole tarpeellista olla joka päivä kokopäivähoidossa. Toki tässä on ajateltava perheen tilannetta ja lapsen parasta. Päivähoidon rajaamisperusteita mietittäessä on erityisen tärkeää osata huomioida ne perheet ja lapset, joille päivähoito on kuitenkin lastensuojelullisin perustein tai muitten sosiaalisten syitten vuoksi tärkeää.

Arvoisa puhemies! Tuon esiin myöskin huoleni nuorisotakuun toteutumisesta. Siinä on hyvät periaatteet, ja sille täysi tuki, mutta se ei toimi vielä tänä päivänä niin kuin sen on pitänyt toimia. Toivon, että tässä koko eduskunta kovasti paneutuu tähän asiaan, jotta jokaiselle nuorelle saadaan kiinnekohta elämään.

Arvoisa puhemies! Vähemmän täällä on ollut puhetta valmisteverojen korotuksista, joita suunnitellaan etenkin alkoholijuomien osalta. Talousarviossa arvioidaan, että se lisäisi verotuloja 125 miljoonaa euroa vuosittain, mutta en usko, että tämä näin menee, vaan pelkään, että tästä muutoksesta, alkoholiveron korotuksesta, on vähemmän hyötyä sekä valtiontalouden että kenties jopa kansanterveyden kannalta, vaikka varmasti tavoite onkin hyvä, mutta kun ottaa huomioon tämän viinarallin, mitä se on Virosta tällä hetkellä, miten se on kiihtynyt — ja jos veroja korotetaan, niin se kiihtyy edelleen — niin en usko, että tällä mitään voitetaan. Päinvastoin trokaus lisääntyy, kenties dokauskin. Tätä kannattaa mielestäni vielä harkita, onko todella järkeä korottaa alkoholiveroja. Se vain johtaa kiihtyvään alkoholin tuontiin Virosta. Oleellista on vaikuttaa juomakulttuuriin, vaikka tiedän, ettei se varmasti helppoa ole.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan niin rakennepäätöksiä kuin budjettiakin tarkasteltaessa huomaa, että suuret ja tarpeelliset ratkaisut talouskasvun aikaansaamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi jäävät sittenkin ainakin osin puuttumaan. Ei tämä riitä. Toimenpiteiden ja ratkaisujen aika on nyt eikä joskus hamassa tulevaisuudessa. Tällä hetkellä olemme kuitenkin tilanteessa, jossa saamme odotella monien ratkaisujen lopullista muotoa kuukausien ajan, kenties pidempäänkin. Tämä ei ole hyvä asia.

Mutta, arvoisa puhemies, hyvät kansanedustajat, älkäämme vaipuko epätoivoon, tehkäämme työtä. Tarvitsemme rivakan suunnanmuutoksen poliittisessa päätöksenteossa, ja sen takia meidän eduskuntana on korjattava tätä budjettiesitystä työllistävämpään, oikeudenmukaisempaan ja vastuuntuntoisempaan suuntaan.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Suomen velkaantumiskehitys alkaa heikon suhdannetilanteen myötä lähestyä kestämätöntä tasoa. Talouspolitiikan haasteet ovat varsin kovaa luokkaa. Meillä ovat käsissä myös julkisen talouden kestävyyden ja talouden rakenteellisen muutoksen haasteet, joiden ratkaisemista ei voi enää lykätä. Hallitus vastaa koviin haasteisiin suuren luokan rakenneuudistuksilla, työtä ja kasvua lisäävällä budjetilla ja lisätalousarviolla sekä tietenkin tukemalla työmarkkinaratkaisun syntyä.

Rakenneuudistuksissa on yksinkertaisesti sanottuna kysymys siitä, että elämme tilanteessa, jossa palveluista joudutaan tinkimään, koska niihin ei yksinkertaisesti ole varaa. On täysin kohtuutonta, että samaan aikaan veronmaksajien rahaa menee tehottomaan hallintoon tai tuottamattomaan työhön eli epätarkoituksenmukaisiin rakenteisiin. Tästä on kysymys: on tehostettava rakenteita, jotta hyvät palvelut voidaan tulevaisuudessa säilyttää. Rakenteellisten uudistusten läpivieminen on haasteellista — miten haasteellista, sitä kuvaa se, että hallitus hallituksen jälkeen on lykännyt näitä päätöksiä vuosikymmeniä. Vasta talouden romahdettua ja pakon edessä uudistukset tehdään ja nyt puhutaan ei enempää eikä vähempää kuin hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuudesta.

Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuuden kannalta tässä ajassa tärkeintä on se, että emme ehdoin tahdoin kasvata jälkipolvien velkataakkaa. Talouden sakkaaminen lisää velkaantumista, mutta velka on mahdollista maksaa vain ja ainoastaan työllä. Siksi nyt on kaikkein tärkeintä panostaa siihen, että ihmisten on mahdollista elättää itsensä ja perheensä työnteolla nyt ja tulevaisuudessa.

Nyt panostetaankin toisaalta korkeaan osaamiseen ja yritysten kasvuun ja toisaalta työvoimareservin edellytyksiin olla työmarkkinoiden käytössä. Hallitus toimii päättäväisesti pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä vastaan. Infran rakentamiseen ja korjausrakentamiseen suunnatut varat kertovat siitä, että hallitus pyrkii osaltaan tuottamaan tähän maahan työtä.

Yrityksille annetut taloudelliset porkkanat vievät valtion osallistumisen työpaikkojen luomiseen niin pitkälle kuin se on mahdollista viedä. Jos yritykset eivät tartu tähän ja kasva ja työllistä, silloin tilanne on erittäin vaikea. Minä kuitenkin haluan luottaa suomalaisiin yrityksiin tässä.

Kotikaupungissani Salossa Nokian tehtaiden alasajon jälkeen huomattiin hyvin konkreettisesti, että yritysjätin raunioilta löytyy paljon poikkeuksellisen osaavaa työvoimaa, korkeaa tekniikkaa, huikeita patentteja ja hyviä ideoita, joiden pohjalle voidaan rakentaa uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja. Vaikka muuta usein puhutaankin, on huomattava, että meillä Suomessa on myös työn tuottavuuteen nähden varsin kohtuullinen palkkataso. Kilpailukykyä meillä siis on; nyt tarvitaan samassa suhteessa intoa kasvaa, rohkeutta investoida ja halua aidosti työllistää.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen keskeinen panostus tulevaisuuteen on nuorten yhteiskuntatakuun muodossa eteenpäin viety toimintakokonaisuus, joka pyrkii estämään ja toisaalta katkaisemaan alkuunsa työttömyyden ja syrjäytymiskehityksen. Nuorisotakuuseen uskotaan ja sen toteuttamiseen lisätään jälleen kerran resursseja. Myös te-toimistoihin on osoitettu kipeästi kaivattuja käsipareja.

Nuorten kannalta pitkään odotettu opintotuen sitominen elinkustannusindeksiin tapahtuu ensi vuonna. Jälleen kerran otetaan historiallinen edistysaskel taloustilanteesta huolimatta. Samanlainen askel on työttömyyskorvausten 300 euron suojaosa. Se on työttömien aktivoimisen kannalta erityisen tärkeä uudistus ja tulee myös osaltaan vähentämään harmaata taloutta, tähän haluan uskoa.

Asumistuessa suojaosuus on 400 euroa, ja pienipalkkaisen työn vastaanottamisen kannalta se on tehokas täsmätoimi. Suojaosuuksien myötä parannamme työttömien toimeentuloa ja samalla heidän mahdollisuuksiaan työllistyä pysyvästi.

Arvoisa herra puhemies! En malta olla lopuksi palaamatta tiistain keskusteluun, jolloin budjetin lähetekeskustelu tässä salissa alkoi. Oli erityisen vastenmielistä kuulla, miten perussuomalaiset vielä kaiken lisäksi omassa ryhmäpuheenvuorossaan totesivat, että myöntämällä STX:lle viime vuoden joulukuussa 50 miljoonan euron pääomalainan Rauman telakan lakkautus olisi voitu välttää. (Ari Jalonen: Mahdollisesti!) Kyseinen väite on täysin absurdi. Suomen hallituksen rooli Oasis-kaupan menettämisessä Ranskaan ei millään tunnusluvuilla liity STX-yhtiön nykyiseen kustannuskriisiin ja Rauman telakan tilanteeseen. Paitsi että pääomalaina olisi ollut laiton, se ei myöskään olisi pelastanut telakkaa. Yritys ei ole pystynyt investoimaan telakoilleen, sen paremmin Turun telakalle kuin Raumankaan telakalle.

Uskallan väittää, että hallitus tekee varmasti kaiken voitavansa jatkossakin kotimaisen telakkateollisuuden eteen, ja tämän vuoksi toivoisi, jotta tästä salista lähtisi oppositiopolitiikan sijaan toivoa, tekoja, muutosturvaa ja halua olla aidosti tukemassa aluetta ja alueen ihmisiä näiden irtisanomisten aikoina.

Johannes  Koskinen  /sd:

Arvoisa puhemies! Jatkankin suoraan tuosta edustaja Taimelan teemasta, miten pitää puuttua tähän teollisuuden alasajoon. Suomen on selvästi koottava voimia uudenlaiseen, aktiivisemman teollisuus- ja elinkeinopolitiikan vaiheeseen. Emme voi vain sivusta katsoa tätä erityisesti teollisuuden työpaikkojen poismenoa, virtaa, jota jatkuu satamäärin joka viikko. Hallituksen esityksessä on toki pohjalla hyviä taloutta vakauttavia toimia ja on jonkun verran myös satsattu näihin kohdennettuihin elinkeinopoliittisiin toimiin.

Tuolla hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan järjestelyt, joilla vientiluototuksia hoidetaan, huolehditaan Finnvera Oyj:n rahoituksella vientirahoitusjärjestelmästä, joka korvaa aiemman erillisluototuksen. Ja nyt sitten vuonna 2014 on tavoitteena käynnistää pitkäaikainen kasvurahoitusohjelma, joka vahvistaa pääomasijoitusmarkkinoita ja tukee pien- ja keskisuurten yritysten kasvua. Tässä tarkoituksessa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 30:tä miljoonaa euroa ja sen avulla tehtäisiin uusi Kasvurahastojen Rahasto, voitaisiin vivuttaa yksityistä rahaa mukaan, ja tavoitteena on perustaa vähintään 100 miljoonan euron kokoinen rahasto, jossa sijoitukset tehdään markkinaehtoisesti.

Tällä on tosiaan kiire. Näitä lisätoimia yritysrahoituksen hoitamiseksi kärjistyvässä tilanteessa tarvitaan, tarvitaan myös näiden rahastotyyppisten järjestelyjen ohella suoria sijoituksia. Teollisuussijoitus Oy:n pitää olla aktiivisempi markkinoilla kasvattamaan yrityksiä, kansainvälistämään yrityksiä ja pitämään huoli siitä, että omistus ja työpaikat säilyvät kotimaassa. Tarvitsemme tällaisen laaja-alaisen teollisuuspoliittisen ohjelman, joka pitää sisällään tätä omistajapolitiikkaa, valtion julkisen vallan aktiivista roolia uusien teollisten työpaikkojen muodostamiseen ja vanhojen turvaamiseen, ja tarvitsemme sitten näitä rahastotyyppisiä ratkaisuja, joilla varmistetaan toimivien yritysten ja erityisesti pk-sektorin yritysten rahoitus ja työpaikkojen lisääntyminen.

Tähän työhön on hyvä koota voimia yli hallitus—oppositio-rajojen. Keskustassa on puhuttu tästä massiivisesta kasvurahastosta valtion omistusta myymällä. No, nyt ei ole mikään otollinen hetki merkittävien omistussiirtojen tekemiseen. Valtionyhtiössä ei kannata myydä huonon pörssikehityksen aikaan, ja muutenkin Suomen kannattaa pitää avainasema merkittävillä teollisuudenaloilla nykyisen valtion omistuskonstruktion tapaan, mutta jossakin sopivassa vaiheessa kyllä sieltäkin jonkun verran löytyy realisoitavaa. Mutta tärkeintä on juuri se, että kootaan innovatiivisilla tavoilla uutta rahoitusta, joka auttaa luomaan todella käytännössä uusia työtilaisuuksia.

Hallituksen esityksessä on sitten tämmöinen pienempi muutos, jossa Tekesille siirretään vastuu näitten aloitusrahojen osoittamisesta yrityksille. Kun tähän saakka Finnvera Oyj:n hoitama Aloitusrahasto Vera Oy on hoitanut niitä, niin se jatkossa sitten ensi vuoden jälkeen tapahtuisi Tekesin yhteydessä. No, tämä on varmasti kaksipiippuinen asia. Tekesillä on tietysti paras tämmöisen innovaatiotoiminnan tuntemus. Se rahoittaa sitä hyvin laajassa mitassa, ja pitäisi pystyä myös arvioimaan, mitkä yritykset ovat semmoisia, joihinka kannattaa sijoittaa ja joita kasvattaa julkisellakin rahalla. Mutta toisaalta Finnveralla taas on paras, laajin yhteys koko Suomen yrityskenttään, tasapuolisesti alueellisesti. Ja tämmöiseen luototukseen, jossa Finnvera on pankkien kanssa useimmiten paketissa mukana, luontaisesti kuuluisi se, että seurataan myös niitä kehitys-, kasvumahdollisuuksia ja autettaisiin niissä. Sellaiseen tällainen pääomarahasto, Aloitusrahaston tyyppinen toiminta, hyvin sopisi. Minusta tulevaisuuteen päin kannattaisi ottaa molempien järjestelmien vahvuudet mukaan, niin että Finnveralla olisi mahdollisuus tällaiseen toimintaan ja sitten Tekesillä samoin.

Ehkä vielä rohkeampi askel tehokkaampaan teollisuuspolitiikkaan olisi se, että koottaisiin näitä valtion rahoituslaitoksia isommaksi massaksi, jolloinka sillä olisi riskinottokykyä enemmän. Se voisi tehokkaammin tasata suhdanteet. Täällähän on esitetty myös suhdannelainoihin palaamista, niiden kasvattamista tässä tilanteessa, kun tietyt osat yritysmaailmassa ovat vaikeuksissa. (Mauri Pekkarinen: Ei ole suhdanneongelmaa vaan rakenneongelma!) Tässä voisi esimerkkiä ottaa tästä Saksan KfW:stä, Kreditanstalt für Wiederaufbausta, joka on koko sotien jälkeisen ajan vastannut hyvin laajoista sektoreista: yhteiskunnallista rahoitusta, (Puhemies koputtaa) asuntotuotantoa, kuntien rahoittamista plus sitten tätä yritystoiminnan rahoittamista. Tässä tämmöiset rohkeat avaukset ovat paikallaan, jotta Suomi tosiaan tämmöisenä syrjäisenä alueena pystyisi kuitenkin kasvattamaan uutta yritystoimintaa ja lisäämään teollisia työpaikkoja.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Aluksi on todettava, että valtiovarainministeri Urpilainen on julkisesti myöntänyt Suomen talouden tilanteen olevan vaikeampi ja vakavampi kuin moni ehkä arvioi. Edelleen ministeri on myöntänyt, että hallituksen talouden tasapainottaminen on myöhäistä ja että sitä on tehty liian hitaasti. Ministeri Urpilaisen mukaan tulevaisuudessa tehdään suuria rakennepäätöksiä eli suuria säästöpäätöksiä ja veronkorotuksia, lisää veroja ja maksuja Suomen kansalle ja lisää velkaa valtiolle, jotta voidaan maksaa yli varojen eläneiden EU-valtioiden velat.

Suomen julkinen velka nousee ensi vuonna yli 60 prosentin kokonaistuotannosta. Tämä tarkoittaa sitä, että valtionvelka ylittää EU:ssa velkaantumiselle asetetun kriisirajan. Tämän pitäisi johtaa EU:n ohjaustoimen velan supistamiseen. Olemme siis Kreikan tiellä.

Sen lisäksi, että Suomen valtio velkaantuu huippuvauhtia, myös kuntien velkaantuminen kasvaa huolestuttavasti. Tähän on johtanut hallituksen toiminta, jolla se leikkaa kuntien valtionosuuksia ja lisää kuntien tehtäviä. Kuntien on pakko nostaa veroprosenttiaan ja tarjoamiensa palvelujen hintoja. Eniten kärsivät jälleen yhteiskuntamme heikompiosaiset. Sen sijaan, että pienituloisten kurittaminen jatkuu, pitäisi kerätä veroja niiltä, joilla on varaa maksaa.

Arvoisa puhemies! Lisävelan ottamista hallitus on perustellut muun muassa sillä, että verotulot on arvioitu budjetissa yläkanttiin. Hallituksen kompurointi verotulojen arvioinnissa jatkuu edelleen. Autoveron korotuksella piti paikata valtiontaloutta, mutta tuotto jäi 200 miljoonaa euroa vajaaksi. Yle-veron tuotto jää arvioidusta, ja samoin pankkiveron tuotto kutistuu. Käsittääkseni näiden arvioiden tekemiseen löytyy asiantuntevaa väkeä ministeriöstä. Missä siis lienee syy, että verotulojen arviot heittävät satoja miljoonia euroja?

Suomen valtion tämänhetkinen velkakierre ei korjaannu pelkillä veronkorotuksilla, vaan tarvitaan myös leikkauksia. Leikkaukset on helppo aloittaa menoista, jotka eivät vaikuta maamme hyvinvointiin, työllisyyteen tai kilpailukykyyn. Leikata voidaan niistä varoista, joilla tuetaan niitä EU-jäsenmaita, jotka eivät ole noudattaneet yhteisiä sopimuksia. Lisäksi muun muassa kehitysavusta voidaan leikata huomattavia summia.

Eräs karsimisen kohde ovat hyödyttömät suuryritystuet. Apua yrityksille tarjoavat lukuisat eri organisaatiot. Pelkästään niiden hallinnointiin kuluu satoja miljoonia euroja veronmaksajien rahoja, ja samaan aikaan pk-sektorin kuormaa lisätään.

Arvoisa puhemies! Nyt on siis aika palauttaa kilpailukyky ja pysäyttää velkaantuminen. Yksi keino ovat pk-sektorille suunnattavat toimenpiteet. Toteutetaan muun muassa arvonlisäverollisen alarajan nosto 25 000 euroon ja huojennuksen tulorajan korotus 50 000 euroon. Samoin toteutetaan osakeyhtiöiden yhteisöverouudistuksen kaltainen helpotus myös muille pienyrittäjille, kuten avoimille yhtiöille, kommandiittiyhtiöille ja toiminimille, jotka täyttävät yrittämisen statuksen.

Maassamme on noin 240 000 pk-yrittäjää, joista 160 000 on mikroyrityksiä. Siinä olisivat ne potentiaaliset työllistäjät, joihin yhteisöveron alennus ei vaikuta yhtään mitään.

Toissa päivänä kysyin ministeri Vapaavuorelta, miksi olette unohtaneet pk-sektorin ja varsinkin pienyrittäjät. Vastausta ei tullut. Jatkan kysymistä tulevaisuudessa.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran perussuomalaisilla on oma vaihtoehto ja tulee olemaan parempi vaihtoehto, (Timo Heinonen: Missä se on?) vaikka täällä esimerkiksi kokoomusedustajat eivät ole osanneet sisäistää ja lukea niitä edellisiäkään.

Perusväylänpito on ollut murheenkryyni hallituksen esityksissä vuodesta toiseen, ja jälleen se jatkaa samalla linjalla, mutta olen siitä puhunut jo niin paljon, että ohitetaan se. Yksityistiet ja niiden määrärahat ovat vielä surkeammassa kunnossa. Hallitus ei yksinkertaisesti tunnu pitävän kansallisomaisuudestamme huolta.

Tässä budjetissa isona asiana on kuntien varallisuus, kuntien talous. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä ollaan leikkaamassa, niitä karsitaan rakenneuudistuksen myötä, mikä sinänsä on aivan terve pohja. Se on kasvanut liian isoksi, tehtäviä on tullut ilman määrärahoja vuodesta toiseen, hallituksesta toiseen. Mutta kun samaan aikaan leikataan kuntien valtionosuuksia noin roimasti, mitä tämä hallitus tekee, sillä ajetaan kuntien talous kuralle, ja tosiasiassa sieltä tulee todella suuria leikkauksia suoraan näistä nyt lakisääteisinä olevista tehtävistä. Kaiken kukkuraksi herää epäilys, onko tällä kuntalaisten kurjuuttamisella loppujen lopuksi vain se tarkoitus, että tehdään kuntien pakkoliitokset.

Kirkkain silmin myös sanotaan, että sosiaali- ja terveyspuolelta ei tehdä leikkauksia. Kuntien menorakenteen tuntien ne leikkaukset tulevat juuri sieltä sosiaali- ja terveyspuolelta, ja samaan aikaan pääministeri perää vastuuta, vastuunkantoa ja vastuullisen päätöksenteon tarvetta. Tämähän on juuri sitä, että tämä kyvytön hallitus ei pysty tekemään niitä vastuullisia päätöksiä vaan sysää ne kunnanvaltuustoille.

No, nyt kunnanvaltuustot ja kuntalaiset ovat mielestäni oikeutettuja kuulemaan mahdollisimman nopeasti, mitkä ovat teidän mielestänne ne turhat kuntien lakisääteiset tehtävät, mitkä tulette poistamaan, koska jos niitä poistoja tehdään vain yksi, kaksi tai pieni määrä, tulevat ne niiden tehtävien rahat leikkautumaan kokonaan juuri tästä talouden alasajosta johtuen, jolloin tullaan siihen tulokseen, että pitäisikö harkita lakisääteisten tehtävien massapoistoa, jolloin kunnat pystyisivät vapaammin katsomaan, mitkä ovat juuri ne tehtävät, mitä omassa kunnassa tarvitaan. Joka tapauksessa tällä kokonaisuudella tämä hallitus nostaa tasaveroja ja työttömyyttä syntyy jopa kuntasektorilta, joka on tunnettu vakaaksi työnantajaksi.

Tämä hallitus jää historiaan. Vaikka keskustajohtoiset hallitukset aloittivat rahan lapioimisen ulkomaille, jää tämä hallitus historiaan sillä, että nyt on häpeällisesti budjetissamme momentti, jolla tuo vastuuton kansalaistemme rahan lapiointi ulkomaille suoritetaan.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Viimeinen keskustelupuheenvuoro tänä iltana on edustaja Niinistöllä.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Kansantaloutemme on taantumassa, teollisuuden kilpailuasema on heikentynyt, vienti ei vedä, ja työttömyys on vaarassa kasvaa. Valtion talousarvioesitys ensi vuodelle on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Tällaista aukkoa emme voi loputtomiin paikata ottamalla lisää velkaa. Kokonaisvelkamäärämme kasvaa ensi vuonna noin 100 miljardiin euroon. Hallitus on entistä kauempana tavoitteestaan kääntää velkasuhde laskuun. Myös toinen hallitusohjelmaan kirjattu tavoite, pyrkimys pysyä parhaassa AAA-luottoluokituksessa, on tätä menoa vaarassa. On onnetonta, että hallitus ei ole kyennyt tekemään taloutta tasapainottavia ratkaisuja ajoissa.

Hallitus esitti hiljattain nipun rakenteellisia uudistuksia, mutta pelkästään niillä ei kestävyysvajetta umpeen kurota. Uudistuksista löytyy toki kannatettaviakin piirteitä, kuten työttömän suojaerä ja opintotuen sitominen indeksiin, mutta myös ehdotuksia, joita ei voi kannattaa, kuten kotihoidon tuen pilkkominen. Budjettiesitys antaa kylmää kyytiä kunnille, jotka ovat muutenkin tiukoilla. Valtionosuuksista leikataan yli 350 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus aikoo rakenneuudistuspakettiensa varjolla nipistää kunnilta jopa 2 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa palveluiden laadun heikkenemistä, painetta henkilöstövähennyksiin ja huomattavia kunnallisveron korotuksia. Se tietää hallaa kansalaisten ostovoimalle, kun juuri nyt tulisi pitää kansantalouden pyörät pyörimässä.

Arvoisa puhemies! Kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi tarvitsemme elvytystä, rakenteellisia uudistuksia ja säästöjä, muitakin kuin hallituksen jo esittämiä. Nyt pitää elvyttää suomalaista työtä ja yrittämistä. Perussuomalaiset ovat ehdottaneet esimerkiksi, että yrityksiä kannustettaisiin työllistämään yli 55- ja alle 30-vuotiaita, joiden työllisyys on muita ikäryhmiä huonompaa. Työnantajan eläkemaksuja porrastettaisiin siten, että mainittujen ikäryhmien eläkemaksuja alennetaan, ja tämä kompensoidaan korottamalla paremman työllisyysasteen ikäluokkien maksuja. Kun lisäksi panostamme työhyvinvointiin, pitenevät työurat sekä alusta että lopusta.

Säästäminen puolestaan on aloitettava asioista, joita ilmankin tulemme toimeen. Rahan lähettäminen Etelä-Euroopan eurokriisimaille on lopetettava. On myös järjetöntä, että EU:n jäsenmaksujen lisäksi osallistumme Ison-Britannian jäsenmaksun helpottamiseen 136 miljoonalla eurolla. Me nettomaksamme EU-kolhoosiin muutenkin jo aivan liikaa. Kehitysavusta voimme huoletta säästää satoja miljoonia euroja. Vähemmällä rahalla voimme saada enemmän aikaan, kun huolehdimme siitä, että kehitysapu ei valu korruptioon. Lisää rahaa valtion kassaan saamme palauttamalla varallisuusveron, leikkaamalla puoluetukea ja tehottomia yritystukia sekä kitkemällä suursäätiöiden veroparatiisiedut.

Arvoisa puhemies! On asioita, joihin on satsattava vaikeinakin aikoina. Sotiemme veteraanit ovat kunniakansalaisiamme, ja he ansaitsevat mahdollisimman hyvät vanhuudenpäivät. Veteraanien kuntoutusmäärärahat ovat olleet riittämättömällä tasolla, ja nyt niitä ollaan pienentämässä entisestään, huolimatta eduskunnan viime itsenäisyyspäivän alla tekemästä juhlallisesta päätöksestä. Näyttää siltä, että kaikki halukkaat eivät pääse kuntoutukseen tai saa tarvitsemiaan kotipalveluita seuraavanakaan vuonna. Eikä sotaorpojakaan pidä unohtaa.

Toinen asia, johon on järkevä panostaa, on omaishoito. Se on paitsi inhimillistä myös yhteiskunnalle kustannustehokasta, sillä se vähentää oleellisesti kalliin laitoshoidon tarvetta. Omaishoidon tukeen on saatava tasokorotus, ja omaishoitajat on saatettava keskenään tasa-arvoiseen asemaan siirtämällä omaishoidon tuki Kelan kontolle. On ymmärrettävä, että omaishoitoon panostaminen ei ole vain kuluerä, vaan nopeasti ikääntyvässä Suomessa se tuo yhteiskunnalle säästöä.

Arvoisa puhemies! Toivonkin, että budjettiesitystä saataisiin valiokuntakäsittelyssä vietyä kansakunnan tulevaisuuden kannalta kestävämpään suuntaan. Perussuomalaisten rakentavat korjausehdotukset ilmenevät tulevasta vaihtoehtobudjetistamme. Puolustusmäärärahojen suhteen kantani tiedetään, ja tulen palaamaan niihin lähemmin huomenna asianomaisessa yhteydessä.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Asian käsittely keskeytetään.