Mikko  Kuoppa  /vas(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Suomesta on muodostumassa työelämän villi länsi. Lähes viikoittain tulee julkisuuteen tieto yt-menettelystä, jossa käsitellään tehtaan lopettamista tai suurta joukkoirtisanomista. Yt-laista on tullut pelkkä irtisanomislaki.

Tämä lakialoitteeni koskee yritystukien takaisinperintää tilanteissa, joissa kansainvälinen yritys lopettaa toimintansa Suomessa tai lopettaa tehdasyksikkönsä Suomessa. Jos tätä takaisinperintää suoritettaisiin nykyistä tehokkaammin, uskoisin, että se nostaisi kynnystä monikansallisen yrityksen osalta lopettaa tuotantolaitos Suomesta. Tällä hetkellähän tilanne on se, että irtisanomissuoja on Suomessa heikompi kuin monissa muissa maissa ja yritykset käyttävät tätä hyväkseen. Tästä ehkä kaikkein räikein esimerkki oli Wärtsilän Turun dieselmoottoritehtaan lakkauttaminen ja tuotannon laajentaminen Italiassa. Italiassa irtisanomiset olisivat tulleet paljon kalliimmiksi kuin Suomessa, koska Suomessa irtisanominen on EU-maista kaikkein halvinta. Itse asiassa Suomessa ei ole minkäänlaista irtisanomissakkoa.

Myöskin monet muut kansainväliset yritykset ovat lopettaneet tuotantolaitoksia Suomessa siitä huolimatta, että ne ovat saaneet yhteiskunnalta erilaisia tukia. Tiedossa on, että tuotantoa ulkomaille siirtäneet yritykset ovat usein saaneet varsin huomattavaa julkisen vallan tukea. Kyse on voinut olla aluepoliittisesta tuesta, pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tuesta, teknologiatuesta, viennin ja kansainvälistämisen tuesta yms. Toisinaan kunnat ovat tukeneet yritystoimintaa edullisilla tonteilla tai rakentamalla teollisuushalleja. Joissakin tapauksissa työvoimaviranomaiset ovat järjestäneet yrityksen tarpeisiin räätälöityä koulutusta. Jos tällaista tukea saanut yritys tai yrityksen toimipaikka vastoin tuen tarkoitusta lakkautaa toimintansa ja toiminta siirretään ulkomaille ja jos kyse on kannattavasta toiminnasta, on varsin kohtuullista vaatia, että yrityksen saama julkinen tuki tällaisessa tapauksessa peritään yhteiskunnalle takaisin määrätyiltä vuosilta.

Laissa yritystoiminnan tukemisesta (1068/2000) on joitakin säännöksiä, joiden perusteella tukea voidaan perua takaisin. Lain 32 §:n mukaan, jos tuen saaja "investointituen viimeisen erän maksamista seuraavien viiden vuoden aikana ilman pakottavaa syytä lopettaa tuen myöntämisen perusteena olevan toimintansa tai supistaa sitä olennaisesti, investointituki on määrättävä maksettavaksi takaisin osaksi tai kokonaan, jollei erityisistä syistä muuta johdu". Tässä esimerkiksi tulee mieleen Perloksen tehdas Ylöjärveltä, joka lopetettiin, ja 600 henkilöä joutui siellä työttömäksi, vaikka tehdasyksikkö oli siihen asti tehnyt joka vuosi voitollista tulosta.

Mainittu laki ei kuitenkaan kata kaikkea yritystukea, ja kyseinen 32 § koskee vain investointitukia. Lain perusteella voidaan myöntää myös aloittamisvaiheen käynnistystukea, toimintaympäristötukea sekä pienen ja keskisuuren teollisuuden kehittämistukea. Sen lisäksi on otettava huomioon monet muut tukimuodot, kuten Tekesin kautta jaettu teknologiatuki.

Mielestämme yritystuen takaisinperintämahdollisuuksien pitäisi olla laajempia kuin edellä on kuvattu silloin, kun kyse on tuotannon lakkauttamisesta tai supistamisesta ja kun tuotantoa siirretään ulkomaille. Jos yritystoiminnan globalisoituminen etenee ja syvenee siten, kuin viime vuosina on tapahtunut, tällaisiin ongelmiin voidaan törmätä entistä useammin, ja tästä on jatkuvasti myöskin viime viikkoina ollut esimerkkejä.

Laki yritystoiminnan yleisistä ehdoista (786/1997) koskee valtion varoista suoraan tai välillisesti annettavaa yritystukea maa- ja metsätalouden, kalastuksen sekä liikunnan, kulttuurin ja yleishyödyllisen toiminnan tukea lukuun ottamatta. Tähän lakiin tulisi mielestämme lisätä säännös, joka mahdollistaa tuen takaisinperimisen kuvatunlaisessa tapauksessa riippumatta siitä, mistä erityisestä tukimuodosta on kyse. Niinpä ehdotamme, että tämän lain 7 a §:ään lisätään säännös, joka pääpiirteissään vastaa yritystoiminnan tukemisesta annetun lain säännöstä investointitukien takaisinperinnästä.

Ehdotamme myös, että takaisin perittävät varat käytetään irtisanottujen tai työttömäksi jäävien työntekijöiden koulutuksen, työnhaun ja työelämään uudelleen sijoittumisen tukemiseen. Elikkä tässä todella lähdettäisiin siitä, että nämä työttömiksi joutuvat työntekijät saisivat tukea työnhakuun ja koulutukseen, jotta he voisivat uudelleen työllistyä eikä esimerkiksi valtion tuella monissa tapauksissa periaatteessa synnytettäisi uusia työttömiä, kuten nyt on käynyt. Siitä huolimatta, että valtio on tukenut yrityksiä, ne ovat lopettaneet toimintansa Suomessa tai supistaneet sitä merkittävästi ja siirtäneet tuotannon ulkomaille. Tässä on myöskin syytä todeta se, että monet yritykset ovat saaneet nämä investointituet ja yhteiskunnan tuella hyvin koulutetun henkilökunnan ja innovaatiot ovat syntyneet Suomessa ja kun ne on sitten saatu valmiiksi, ne on viety ulkomaille toteutettaaksi. Näin ollen Suomi on maksaja, mutta ei saa niistä hyötyä.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Tutustuin tähän ed. Kuopan tekemään aloitteeseen, joka tähtää siis siihen, että yritystukia voitaisiin nykyistä helpommin periä takaisin niissä tapauksissa, jolloin yritystukea saanut yritys lopettaa täällä Suomessa toimintansa ja siirtää tuotannon muualle. Tämä ei välttämättä ole kerta kaikkiaan huono tämä ed. Kuopan ehdotus, mutta näissä asioissa vaan on oltava äärimmäisen varovainen. Nämä ovat semmoisia asioita, että tässä voidaan ajautua ojasta allikkoon, vaikka ymmärrän, että ed. Kuoppa on tässä aloitteessaan tarkoittanut hyvää ja tarkoittanut sitä, että Suomessa yritystoiminta tulevaisuudessakin eri aloilla jatkuisi, ja nimenomaan ed. Kuoppa on halunnut sitä, etteivät yritykset lopettaisi Suomessa toimintaansa. Mutta tässä voi käydä myöskin niin, jos tätä lainsäädäntöä muutetaan ed. Kuopan ehdottamalla tavalla nykyistä ankarammaksi, että myöskin kynnys perustaa yritys tänne Suomeen saattaa nousta niin korkeaksi, että meillä ei sen takia ole täällä niitä tuotantolaitoksia vähän päästä, hetken kuluttua. Elikkä näitten asioitten kanssa pitää olla äärimmäisen varovainen.

Juhani  Sjöblom  / kok:

Arvoisa puhemies! Suomi on hyvin syrjäinen alue maailmanmarkkinoilla. Tulee suhtautua maltillisesti kyseiseen lakialoitteeseen. Kiina-ilmiö on hyvin nopea siellä, missä maailmassa on uudet, suuret markkinat tai missä tuotantokustannusten taso on niin erilainen, että se päihittää kaikki perinteiset valmistajat ja valmistusalueet. Kiina-ilmiöstä on hyvä esimerkki vaateteollisuuden kohdalla tai teknologiateollisuuden massatuotteiden osalta. Kaikki toivomme, että nämä yritykset selviäisivät hengissä markkinoilla, erityisesti ne Suomessa toimineet yritykset. Se on varmasti Suomen etu. Kukaan ei muuta tuotantopaikkaa, jos se on hyvä ja sen tulevaisuutta ei uhkaa mikään markkinamuutos. Eli kyllä niiden muutosten takana on aina jokin hyvin nopea uhka.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Näistä yrityksistä monet ovat saaneet kaiken alkupääomansa ja innovaationsa ja sen, että ne yleensä ovat syntyneet, suomalaisten veronmaksajien tuella. Suomalaiset veronmaksajat ovat maksaneet koulutetut henkilökunnat, suomalaiset veronmaksajat ovat maksaneet teollisuushallien rakentamiset ja kaikki muut. Sitten kun nämä yritykset ovat menestyneet, ne ovat kansainvälistyneet, yhtäkkiä ne huomaavatkin, että muualla ruoho on vielä vihreämpää kuin Suomessa, vaikka nämä yritykset ovat olleet tuottoisia, siis voitollisia. Kyllä minä ymmärrän silloin, että jos yritys tuottaa tappiota, se ei ole kannattava, on sama sitten, on se missä maassa hyvänsä, sen toimintahan loppuu ja työntekijät joutuvat työttömiksi. Mutta niin kauan kuin yritys on selvästi erittäin voitollinen, niin kuin tässä tapauksessa esimerkiksi Perloksen kohdalla oli — se oli erittäin voitollinen ollut ja tuonut omistajilleen kymmenien miljoonien eurojen osinkovoitot vuosittain — niin on käsittämätöntä, että se päättää lopettaa kertaheitolla tehtaan ja monta sataa työntekijää joutuu työttömiksi.

Mielestäni tätä kynnystä tulisi nostaa sillä, että näitä valtion tukia perittäisiin takaisin sitten, jos tämä yritys, nimenomaan tässähän puhutaan kannattavista yrityksistä, lähtee pois ja vie tuotannon muualle. Minä en näe tätä asiaa sillä tavalla, että se on Kiina-ilmiö. Minä näen sen niin, että siellä on riisto kaikkein tehokkainta, ja olen aivan varma, että myöskin Kiinan olosuhteet tulevat muuttumaan ja se ei ole niin edullinen suomalaisillekaan kuin se tällä hetkellä näyttää olevan.

Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, ed. Kuoppa, ilman painavaa uhkaa nyt tai tulevaisuudessa eivät yritykset muuta näitä paikkoja, ei edes Perlos.

Mikko Kuoppa /vas:

Puhemies! Ihan lyhyesti haluan todeta vain, että näyttää siltä, että kyllä suomalaiset yritykset muuttavat paikkaa, jos ne näkevät, että muualla on mahdollisuus saada vielä suurempaa voittoa kuin Suomessa.