Täysistunnon pöytäkirja 86/2010 vp

PTK 86/2010 vp

86. TIISTAINA 21. SYYSKUUTA 2010 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

11) Hallituksen esitys laiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta sekä eräiden valmisteverotusta koskevien lakien muuttamisesta

 

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Tänään makeisvero palaa takaisin, kiitos siitä meidän valtiovarainministeri Kataiselle ja hänen virkamiehilleen!

Makeisveron historiahan on pitkä. Makeis- ja suklaaveroa kannettiin vuoden 1926 alusta vuoden 1999 loppuun asti. Veron poistuttua makeisten kulutus lähti iloiseen kasvuun. Siihen on vaikuttanut ennen kaikkea se, että karamellien hinta on laskenut ja myös samaan aikaan saatavuutta on huimasti parannettu. Lopputulos näkyy kulutusmäärissä. 1998 makeisia popsittiin 10 kiloa per henkilö, mutta vuonna 2009 makeisia laitettiin suuhun lähes 15 kiloa. Keskimäärin se tarkoittaa 1,3 kiloa per kuukausi per henkilö. Miettikää itse sitä makeismassaa, joka teidän edessänne on, kun katsotaan 1,3:a kiloa.

Suomalainen ei syö pelkästään karamelleja ennätysmääriä, vaan syö myös jäätelöä 13 litraa henkeä kohden. Se on Euroopan huipputasoa. Se on vähän yli litran per henkilö. Tämän päälle tulevat myös limpparilitrat ja keksikilot ja sipsikilot. Suomalainen kerää näin vatsavarastoihin kasakaupalla turhia kaloreita. Miten nämä kulutusmuutokset näkyvät väestössämme? Otan tässä tarkastelukohteeksi lapset, jotka näin makeisveron kannalta ovat tärkeimpänä kuluttajaryhmänä.

Arvoisa puhemies! Viimeisten 20 vuoden aikana lihavien lasten ja nuorten määrä on ikäryhmästä riippuen noussut ainakin kaksin- ellei kolminkertaiseksi. Thl itse asiassa herätti meitä viime toukokuussa terveysseurantansa tuloksilla. Leikki- ja alakouluikäisistä joka kymmenes on ylipainoinen. Kaikista pelottavin luku oli se, että meidän yläkoululaisistamme neljäsosa on ylipainoisia. Kyse on yhteiskunnallisesti erittäin vakavasta ongelmasta. Lihavuus on nimittäin pysyvää ja tuo tullessaan merkittävän riskin aikuisiällä. Arvioidaan, että lapsista, jotka ovat lapsina ylipainoisia, 50—80 prosenttia on myös aikuisina ylipainoisia. Riski sairastua kakkostyypin diabetekseen lisääntyy ja sitä kautta sairastuminen sydän- ja verisuonitauteihin. Tällöin me tiedämme, mitkä varmasti kasvavat, eli terveydenhuollon kulut ja sairastumisten määrä.

Miksi suomalaisista lapsista yhä useampi on lihava? Yksinkertaisesti siitä syystä, että kaloreita syödään enemmän kuin pystytään kuluttamaan. Riskiryhmän lapset eivät liiku riittävästi ja syövät epäterveellisesti. Tässäkin meillä on entistä suuremmat terveyserot. Sokerien osuus lasten ja nuorten energiasta on tällä hetkellä 13 prosenttia, kun se saisi suositusten mukaan olla 10 prosenttia. Television ja tietokoneen äärellä syödään karkkia, jäätelöä, sipsejä ja juodaan päälle limpparia. Napostelutuote korvaa usein lämpöisen arkiruuan. Kerätään turhia kaloreita.

Paluun tekevällä makeisverolla on merkitystä ennen kaikkea lasten ja nuorten terveyden edistämisen näkökulmasta. Taskurahalla voi ostaa tulevaisuudessa vähemmän karkkia ja jäätelöä. Toivoakseni karamellien hinnannousu synnyttää uuden tulemisen myös pienille karkkipusseille ja suklaalevyille. 200 gramman suklaalevy voisi vaikka vaihtua 100 gramman herkutteluun. Makeisten osalta verotus voisi olla vaikka korkeampikin. Vero olisi voinut olla vaikka 1 euron. Tämä antaa meille tulevaisuudessa mahdollisuuksia. Tärkeää on, että verotus vaikuttaa kulutusta pienentävällä tavalla. Nostan tässä myös esille meidän terveyseromme. Karamellivero on yksi väline, jolla me pystymme myös kaventamaan yhä syveneviä terveyseroja eri väestöryhmien välillä.

Arvoisa puhemies! Kun veroja on vain pakko kerätä, niin miksi emme keräisi niitä turhakkeista, kuin että keräämme niitä elämisen kannalta oleellisista asioista, esimerkiksi ruuasta tai asumisesta, kuten täälläkin jo aikaisemmin käytiin energiaverokeskustelua? Tulevaisuuden jatkoeväitä makeisverolle on sokerivero. Ehkäpä joku päivä näemme sen päivän, jolloin me voimme laittaa nolla-arvonlisäverokannan vihanneksille, marjoille ja hedelmille. Palkitaan kuluttajia terveellisistä valinnoista.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Makeisille, makeisten kaltaisille valmisteille, suklaalle, kaakaota sisältäville tuotteille, jäätelölle, mehujäälle ja muille niiden kaltaisille jäähdytetyille tuotteille esitetään säädettäväksi uusi valmistevero. Virvoitusjuomien valmisteveroa ehdotetaan korotettavaksi ja veropohjaa laajennettavan lähdeveteen ja kaakaojuomiin. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien verotuksella arvioidaan kerättävän 100—120 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2010.

Lainmuutoksen tavoitteena on ohjata kuluttajien käyttäytymistä, mutta siinä on aukkoja. Tarkoituksena on verottaa epäterveellisiä valmisteita, mutta samalla kuitenkin mukana on selvästi tuotteita, jotka eivät ole epäterveellisiä. Lakiteknisesti on tietysti vaikea eriyttää terveelliset tuotteet epäterveellisistä tuotteista, mutta olisi toivonut, että olisi kuitenkin yritetty tehdä näin.

Arvoisa puhemies! Suomen Yrittäjät on kiinnittänyt huomiota siihen, että yritysten hallintokustannukset ovat lisääntyneet, kun makeis- ja virvoitusjuomaverotuksen toimittaja vaihtuu pian lain voimaantulon jälkeen Tullista veroviranomaisiin. Viranomaisen vaihtuminen makeis- ja virvoitusjuomaverotuksen oltua voimassa vasta lyhyen aikaa voi aiheuttaa yrittäjille kaksinkertaista hallinnollista taakkaa. Myös viranomaisille aiheutuu kustannuksia verotusvalmiuden järjestämisestä lyhyen ajan sisällä kahteen eri viranomaiseen.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Esitys makeisverosta on järkevällä pohjalla mielestäni. Pidän järkevänä veron kohdentamista tasapuolisesti kaikkiin makeisiin, jäätelöön ja alkoholittomiin juomiin. Tämä on yksinkertainen ja hyvä linja. Toisaalta on hyvä, ettei tällä tavalla tehdä eroa sokerin ja muiden makeutusaineiden verokohteluun.

Erilaisia makeutusaineita on luotu korvaamaan haitalliseksi todettua sokerin käyttämistä. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että näiden keinotekoisten makeutusaineiden haitat voivat paikoin olla jopa suuremmat kuin itse sokerin. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien kulutus on varsin suurta, niin kuin ed. Lauslahti täällä puheenvuorossaan hyvin ansiokkaasti totesi, ja niiden yhteys erilaisiin terveysongelmiin lienee jo hyvinkin todistettua, joten on hyvää ennalta ehkäisevää politiikkaa edesauttaa näiden tuotteiden kulutuksen vähentämistä. Toisaalta niistä seuraavien terveysongelmien hoitamiseen saadaan näin ollen rahoitusta veron kautta.

Veron vaikutukset hintoihin jäävät kuitenkin varmaan varsin maltillisiksi. Tämä jättää jatkossa mahdollisuuden korottaa näitä kyseisiä valmisteveroja vielä lisää ja toisaalta ulottaa näitä veroja myös joihinkin leipomotuotteisiin kenties jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Muun muassa näistä syistä veronkorotuksen vaikutuksia kulutukseen pitää muistaa seurata.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva makeisveroesitys on mielestäni lämpimästi kannatettava niin kansanterveydellisestä kuin kansantaloudellisestakin näkökulmasta. Tämä edistää myös nuorten terveyttä, koska monet nuorethan tunnetusti käyttävät tänä päivänä makeisia ja virvoitusjuomia runsaasti. Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet viime vuosina vahvasti, ja ainoa keino hillitä terveydenhuollon menojen kasvupainetta on satsata terveyden edistämiseen ja tätä tukeviin muihin ennalta ehkäiseviin toimiin. Tämä laki on tällainen.

Kuten edellä muun muassa ed. Lauslahti kuvasi, on lasten ylipaino valitettavan yleistä. Leikki-ikäisistä arvioidaan vähintään 5—10 prosentin olevan ylipainoisia, ja 12—18-vuotiailla nuorilla ylipainon yleisyys kaksin—kolminkertaistui vuosina 1977—2003 nuorten elintapatutkimuksen mukaan. Liikalihavuus lisää muiden sairauksien riskiä ja muun muassa sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen lisääntymistä. Liikalihavuus heikentää yksilöiden hyvinvointia merkittävällä tavalla ja on kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen ongelma. Ylipainon seuraukset puolestaan kuormittavat terveydenhuoltojärjestelmää, ja tulisikin kannustaa kansalaisia terveisiin elämäntapoihin kaikin keinoin.

Makeisvero oli viimeksi käytössä vuonna 1999. On hyvä, että nyt tämä otetaan uudestaan käyttöön. Itse olisin kylläkin ennemmin kannattanut positiivista kannustinta eli terveellisen ruuan arvonlisäveron laskua. Tästä olen itsekin tehnyt aloitteita ja puhunut monessa yhteydessä. Myös Thl on esittänyt terveellisen ruuan arvonlisäveron laskua kasvisten, hedelmien ja sydänmerkkituotteiden osalta. Tämä olisikin tarpeen.

Ruuan hinnoittelussa korostuu usein se, että terveellinen ruoka, esimerkiksi vihannekset ja hedelmät ja monet peruselintarvikkeet, ovat varsin hintavia suhteessa vaikkapa einesruokiin, kuten valmispitsoihin, tai ravintosisällöltään heikompiin tuotteisiin ja epäterveellisempiin aineksiin. Hyvin pienituloiset eivät voi aina valita halutessaankaan terveellisempää ruokavaliota vaan joutuvat arvioimaan ruokahankintojaan tarkkaan sen perusteella, mihin on taloudellisesti varaa.

Suomessa on pitkään puhuttu valitettavasti terveyserojen kasvusta eri väestöryhmien välillä. Toisaalta myös terveyspalveluiden saannissa on eroja eri väestöryhmien välillä. Terveydellä ja sosioekonomisella asemalla on selvä yhteys. Syyt ja suuntaus pohjautuvat moniin tekijöihin, mutta ravintotottumuksilla ja liikunnan harrastamisella on tässä tärkeä merkitys. Monet kansanterveysjärjestöt ovat esittäneet terveellisen ruuan arvonlisäveron laskemista, ja myös tässä tulisi mielestäni jatkossa edetä.

Toisinaan on todettu, että terveellisyyden määrittely on hankalaa. Terveellisyyden määrittely ei ole kuitenkaan mahdotonta. Esimerkiksi kasvisten ja hedelmien hinnan alentaminen terveellisyysperusteella on varmasti yleisesti hyväksyttävissä. Tämä tukisi samalla osittain myös kotimaista tuotantoa sekä kasvispainotteisen ravinnon edistämistä ja näin myös hiilijalanjäljen pienentämistä. Terveellisen ruuan arvonlisäveron laskulla olisi vahvat kansanterveydelliset perusteet sekä terveyserojen kannalta toivottava vaikutus parempaan suuntaan.

Toisaalta on ymmärrettävää sekin, että tässä taloudellisessa tilanteessa valtion budjettiin tarvitaan myös lisätuloja, ja sikäli tämä nyt esitetty korotus on perusteltu. Vuositasollahan tämän tuoton on arvioitu olevan 120 miljoonaa euroa, joten tuotto ei ole valtavan suuri mutta tarpeen toki sekin.

Mutta ongelmiakin tähän lakiin liittyy. On kummallista, että esimerkiksi vedet, niin kivennäis- kuin muut pullotetut vedet, tulevat tämän korotetun valmisteveron piiriin. Samoin ksylitolin asettaminen veron piiriin on kummallista, koska tämän terveysvaikutukset ovat selvät. Lisäksi vaikkapa sipsit ja leivokset jäävät tämän valmisteveron ulkopuolelle, vaikka niille se kuuluisi samoin terveyshaittakriteerein asettaa.

Haasteita voi piillä myös siinä, että esimerkiksi makeisten tuonti saattaa tämän valmisteveron korotuksen kautta kasvaa ja tuotteita voidaan myös muuttaa makeisista keksien suuntaan, jotta vältytään korotetulta verolta. Näitä ja näiden seurauksia pitää jatkossa kartoittaa ja seurata. Lisäksi tämän kaltainen veronkorotus tietysti kirpaisee kaikista eniten pienituloisia. Toisaalta ilman näitä tuotteita, joita tämä laki koskee, tulee hyvinkin toimeen, joten sikäli asia ei tässä yhteydessä ole kynnyskysymys ja tämän vaikutus hintaan tulee tällä esityksellä olemaan varsin vähäinenkin.

Arvoisa puhemies! Vaikka siis tähän lakiin ja vastaaviin muihinkin valmisteverojen korotuksiin tai haittaveroihin, liittyy muun muassa näitä edellä mainitsemiani ongelmia ja haasteita, on laki kuitenkin lähtökohtaisesti hyvin kannatettava. Kannatan myös vastaavan rasvaveron harkitsemista sekä ennen kaikkea positiivisten ja terveellisten tuotteiden arvonlisäveron laskua, jota edellä tuossa jo kuvasinkin. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota muun muassa makeispussien kokoihin, jotka edellisissä puheenvuoroissakin jo nostettiin esiin, että tarjolla olisi pienempiäkin makeispusseja kuin tällä hetkellä on, jotta kohtuullisuus olisi helpommin toteutettavissa myös makeisten nautinnon osalta.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Terveyden edistäminen on hallituksen esityksen laiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta takana. Veron suuruus olisi makeisista ja jäätelöstä 70 senttiä kilolta, virvokkeiden osalta vero nousisi 4,5 sentistä 7,5 senttiin. Liikunnan ystävänä ja sen verran pikku kremppaa kokeneena ymmärrän terveellisen ravinnon merkityksen. Makeisten kulutus on kasvanut ja hinta suhteellisesti laskenut. Jäätelön kulutus meillä on myös korkea, 13 litraa asukasta kohti. Viime kesänä sää suosi meitä ja jäätelö maistui. On kuitenkin ollut maassamme myös kylmiä kesiä, jolloin jäätelö on harvoja kesän piristysannoksia. Jäätelö marjojen kera on ollut monesti paikallaan.

Arvoisa puhemies! Muuten olen esityksen takana, mutta työllisyyssyistä helpottaisin jäätelön veronkorotusta, tukisin alan 450:tä työpaikkaa, ja ainakin kevytjäätelön veronkorotuksesta voitaisi osaksi luopua. Tarvitsemme ihan kotimaista jäätelöteollisuutta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen voi laskea niihin positiivisiin, mitä hallituksen on onnistunut tehdä. Monien muunlaisten vastapainoksi aina välillä tulee hyväkin esitys.

Näiden ns. lyhyiden hiilihydraattien vaikutukset myös terveyteen ovat oleellisesti lisääntyneet. Sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti tiedetään lihavuuden ongelmat. Etenkin kehittyvissä maissa ja muun muassa Kiinassa ihmisten liikapaino on tullut akuutiksi ongelmaksi. Siitä seuraa muun muassa kakkostyypin diabetes, monia muita ongelmia, ja kun olemme kuunnelleet näitä viime päivien keskusteluja muun muassa televisiossa siitä, ovatko sitten kovat vai pehmeät rasvat terveellisempiä, niin näiden keskustelujen yhteydessä on todettu, että ylimääräiset ja nimenomaan nämä nopeasti käytettävät lyhyet hiilihydraattipätkät ovat ongelma terveydelle. Siinä jopa nämä keskustelijat, jotka osin ovat olleet vähän, voisi sanoa, eritasoisia viimeaikaisissa televisiokeskusteluissa, ovat olleet yksimielisiä. Ilmeisestikään me emme vielä edes tiedä, mitä kaikkea esimerkiksi verisuonien intimassa eli sisäisessä seinämässä tapahtuu hiilihydraattien vaikutuksesta.

Olen sitä mieltä, että jos sokeri nyt keksittäisiin, se kiellettäisiin negatiivisten terveysvaikutustensa vuoksi. Näin ollen tämä on siis kannatettavaa ja toivon, että tämä nimenomaan johtaa parempaan terveyteen. Tuen nimenomaan myös tätä positiivista ajatusta, että terveysvaikutteisilta elintarvikkeilta voidaan vähentää ja laskea alv:tä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle ystävällishenkisesti, että kun hallitus paljon tekee esityksiä eduskunnalle, niin joku sattuu joskus kohdalleenkin, että tämä taktiikka paljastui nyt taas kerran. Terävästi ed. Tiusanen juuri sen havaitsi. Täällä on käytetty terveys- ja kansantalouspoliittisia perusteita tämän hallituksen erittäin hyvän esityksen puolustamiseksi. Yhdyn näihin puolusteluihin.

Kiinnitän kuitenkin yhteen pikanttiin juttuun huomiota, nimittäin täällä hallituksen esityksen perusteluissa on mielenkiintoinen virke, johonka vielä kukaan ei ole käytetyissä puheenvuoroissa kiinnittänyt huomiota. Täällä todetaan: "Verottomasta varastosta tuotteita voitaisiin toimittaa veroja maksamatta vientiin." Tätä kutsutaan kirjallisuudessa italialaiseksi malliksi. Italian mafia käyttäytyy juuri tällä tavalla, että se ottaa sieltä verottomasta varastosta ja laiva lähteen nuin ja se siinä 50 kilometrin päässä tekee mutkan ja tulee viereiseen satamaan ja ne tavarat nousevat sinne. Sillä tavalla on verottomasti koko homma hoidettu. Tämä kansantaloudellinen puoli on jäänyt niin kuin toteutumatta siinä, ja terveyspoliittiset vaikutukset negatiivisina vaikuttavat sitten koko yhteiskuntaan.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tällä makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomien valmisteverolla tuskin lopetamme näitten tuotteitten syöntiä ja kulutusta, mutta terveystottumuksiin sillä toivotaan olevan vaikutuksia, ja positiiviseen suuntaan. Haluaisin itse nähdä, että tulevaisuudessa, kuten ed. Taiveaho tässä käytti puheenvuoron tästä terveellisen ruuan arvonlisäverotuksen laskemisesta tulevaisuuden yhtenä päätöksenä, kevyempien elintarvikkeiden verotusta voitaisiin alentaa ja sillä näitä terveystottumuksia vielä enemmän suunnata parempiin terveellisiin tuotteisiin kuin käsillä olevalla makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomien valmisteverolla. Hyvällä asialla olemme, mutta matkaa vielä muihin lakiesityksiin on.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle: Olisko tämä suomalaanen malli, jota te äskö vertasitte, ku otitta italialaisen mafian, niin olisko suomalaanen malli sitte silimänkääntötemppu.

Mutta tämä makeisvero, mä ymmärrän näitä jäätelöfirmoja, jokka on noussu jo takajaloolle. Ingmannihan on vissiin lomauttamas vaikka kuinka paljo työntekijöitä, että nämä jäätelöfirmat tähän on ottanu aika negatiivisen näkökuluman. Mutta kyllähän meidän vanhempien pitääs lapsille antaa sellasia signaaleja, jotta syötääs, niin ku meikämanne on syntyny toisella vuosisaralla, niin silloon ei ollu lapsille karkkia, ei ollu vanhemmilla rahaa ostaa. Mutta markkinatalous on, kuulkaa, vain sellaanen, jotta jos me lapsille opetetahan nämä kaikki samat tavat, mitä meil on joskus ollu, ni makeisia ei mee kaupan. Eli mä luulen, jotta pikkuhiljaa nämä kauppiaatki ymmärtää sen, että tämä makeisvero on hyvä olemas ja meidän pitää olla huolissaan tulevaisuudesta, meidän lapsista. Ne liikkuu liian vähä, ne on liian lihavia, ja niin kuin ed. Tiusanen sano, ni kakkosasteen diabetes on hyvin nuorilla jo olemas, ja se osittain johtuu tietysti siitä, että syödähän väärää ruokaa ja liikutahan liian vähä. Eli kyllähän meirän pitää tähän terveysliikuntahan satsata ajatuksissaan, teoillaan ja näytöillään ja esimerkillään entistä enemmän. Tästä lähetähän liikkeelle.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun tätä oikeudenmukaisuuskeskustelua ei näköjään vieläkään voi lopettaa, niin tässähän on nyt hyvä esimerkki siitä, mihin kulutusverotusta voi suunnata, mutta ei tämäkään ole ongelmatonta. Se, että tällä verolla olisi vaikutusta, edellyttää, että se tulee tietenkin tämän makeisten hintajouston kautta, mutta minun hintajoustoni on nolla. Vaikka Fazerin sininen suklaa maksaisi mitä tahansa, niin minähän ostan sitä. Entä sitten nämä pienituloiset? Jos mentäisiin sitten siihen, että sitä verotusta nostettaisiin niin paljon, että sillä olisi todella vaikutusta, että se kulutus loppuisi kokonaan, niin jälleen päätyisimme yhteiskunnalliseen epäoikeudenmukaisuuteen, eli me hyvätuloiset voisimme hankkia itsellemme nautintoa, mutta pienituloiset eivät voisi.

Sitten päädytään keskustelemaan siitä, mitä sitten kukin saisi nauttia. Mikä on terveellinen elintarvike? Sinänsä olen ikään kuin teoriassa myöskin sillä kannalla, että niitten alvia pitäisi keventää. Ja mikä on epäterveellinen elintarvike? En todellakaan toivoisi, jos nyt eduskunta sitten päättäisi tästä verotuksesta, että esimerkiksi tämä rasva—hiilihydraatti-keskustelu, jota nyt on viime päivinä käyty, tuotaisiin tänne siihen keskusteluun, jossa päätettäisiin, mikä on terveellistä ja mikä on epäterveellistä. Ja kun terveysvaikutuksista puhutaan, niin toki näilläkin veroilla voi olla vaikutusta, mutta terveyttä edistetään kaikkein parhaiten sillä tavalla, että poistetaan yhteiskunnan sosiaalisia ja taloudellisia eroja. On kiistaton näyttö siitä, että nimenomaan nämä erot aiheuttavat myöskin suurimmat terveyserot ja suurimmat erot kuolleisuudessa. Jopa tämä verotuksen oikeudenmukaisuusongelma poistuisi, kun kaikki olisimme suurituloisia. Silloin voisimme siirtyä suoraan tasaveroon.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Niin hyvä kuin tämä esitys onkin, niin minä en kuitenkaan usko, että tällä ainakaan niin hirveän suurta kulutukseen tulevaa vaikutusta on. Tarvitaan varmaan pitkä juoksu ja tarvitaan varmaan kotia lähtökohtana ja muuta.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Erkki Virtaselle vain, jotta ei täs mun mielestä siit oo kysymys, jotta onko sosiaalisesti mihinä asemas perhe tai nuoriso. Mul on sellaane käsitys, jotta oli sitte sosiaalisesti mihinä asemas hyvänsä olevat vanhemmat, niin niiren tehtävä on lapsilleen ja ympäristölleen kertoa, akiteerata suomeksi sanottuna, positiivisesti terveellisestä tavasta. Mun mielestä ne entisajan karkkisäännöt — sillon, ku itte olin nuori, ei sellaisia ollu olemaskaan, että kerran viikos karkkipäivä — ku neki tulis ja niitä nouratetaas, niin paljo opitaas ja säästetääs siinä ja ennen kaikkia nuoret oppiis jo pienestä pitäen kaikilla elämän aloolla, mitä ne teköö, sellasen tietyn johdonmukasuuden ja säännölliset elämäntavat, jopa nukkumahankin mentääs ajoissa.

Keskustelu päättyi.