Täysistunnon pöytäkirja 86/2010 vp

PTK 86/2010 vp

86. TIISTAINA 21. SYYSKUUTA 2010 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

12) Hallituksen esitys laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta

 

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tällä vaalikaudella opintososiaalisia etuja on eduskunnassa saatu askel eteenpäin. Opintotukeen on tullut korotus, opiskelijoiden tulorajoja on nostettu, joten kesäajaltakin opiskelijat saavat entistä enemmän haalia tuloja. Opiskelijat ovat saaneet oikeuden sairauspäivärahaan, eli opiskelijakin saa sairastaa ja saa myöskin asianomaiset korvaukset tältä ajalta. Myöskin toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulojen vaikutuksen rajoja on korotettu.

Opintososiaalisia etuja koskien on viime aikoina puhuttu siitä, mitä tulevaisuus tuo opiskelijoiden budjettiin. Onko seuraavien lakien ja budjettikäsittelyn seurauksena tulossa opiskelijoille keppiä vai porkkanoita? Sen valossa, mitä kerroin edellä, on syytä siis muistaa, mitä vaalikauden aikana on jo saatu ja mitä tulevaisuus tuo. Käsillä oleva hallituksen esitys tuo omasta mielestäni aika paljon tässä muodossansa opiskelijoille nimenomaan keppiä. Muutamia poimintoja haluan nostaa tästä.

On syytä pitää selvänä sitä, että opintojen jouduttamista täytyy perustellusti viedä eteenpäin. Tavoitteena on ohjata opiskelijaa säännölliseen opiskeluun ja käyttämään opintotukea, joka on pääasiallinen toimeentulo opiskelijalle, kokonaisuutena ja suunnitelmallisesti niin, että on pääasia opiskella ja opiskella reippaasti. Tietysti kyse on tässä myöskin siitä, että työurien pidentäminen, tässä juuri alkupäästä, on tämän hallituksen tavoitteena ollut koko ajan ja kaikilla tavoin tätä tavoitetta pyritään edistämään.

Opiskelijoille yksi mahdollisuus on myöskin lainan ottaminen, ja uskallan väittää, vaikka tämä väitteeni ei perustu mihinkään numerollisiin näyttöihin, että opintolaina ei tällä hetkellä ole opiskelijoille se ensisijainen toimeentulon lähde, jolla opintotuen tai asumislisän lisäksi rahoitetaan opiskeluita. Ennemmin pyritään siis hankkimaan lisätuloja tekemällä töitä, mutta ei tässäkään tietysti ole mitään pahaa, mutta jos pyritään pitämään tavoitteista kiinni, että opinnot sujuvat jouhevasti ja opiskelu on päätoimista ja työuraan pyritään pääsemään jouhevasti kiinni, silloin on syytä painottaa sitä, että laina on yksi opintojen, ja puhun tässä nimenomaan tutkintoon johtavien opintojen, rahoituskeino.

Korkeakouluopintojen edistymistä seurataan aiempaa tarkemmin ja seurantakäytäntöjä yhdenmukaistetaan tässä hallituksen esityksessä. Nykyisin tarvitaan 4,8 opintopistettä per tutkintokausi, mutta tulevaisuudessa vaadittaisiin hiukan enemmän elikkä 5 opintopistettä.

Asumislisän nostaminen kuluttaa jatkossa opintotukiaikaa, eli tässä on pyritty siihen, että opintososiaaliset etuudet tulisivat ympärivuotisiksi. Silloin on kysyttävä myöskin sitä, vastaavatko korkeakoulujen opintokokonaisuudet ja opiskelutarjottimet, kurssit, sitä, että opintoja pystytään koko vuosi viemään eteenpäin suunnitellusti ja asianmukaisesti. Eli tämä on tulevaisuudessa iso haaste näille korkeakouluopintojen tarjoajille.

Opintolainan turvallisuutta opintojen rahoitusmuotona puolestaan parannetaan korottamalla opintolainan korkoavustuksen tulorajaa. Tällöin opintonsa päättäneen pienituloisen opintovelallisen opintolainan korot voitaisiin maksaa valtion varoista, jos lainansaaja on saanut veronalaista tuloa keskimäärin enintään 1 195 euroa kuukaudessa. Eli opintolainan takaisinmaksuunkin annetaan kyllä mahdollisuus ja kädenojennus valtion toimesta. Myöskin tässä laissa parannetaan toisen asteen opiskelijoiden oikeutta opintolainan valtiontakaukseen, sitä laajennetaan, ja se on hyvä asia tässä hallituksen esityksessä.

Tässä hallituksen esityksessä käsitellään myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatukea, ja siinäkin opiskelijat ovat saajan asemassa. Koulumatkatuen rajoituksia väljennettäisiin niin, että koulumatkatukea ehdotetaan myönnettäväksi opintotuen keston mukaan tarvittaessa pidemmäksi ajaksi kuin yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa. Elikkä tässäkin tulee tämä ajatus siitä, että opintoja voitaisiin suorittaa läpi vuoden lukukausista riippumatta.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen hyvä lakiesitys noudattaa pääpiirteissään opintotuen rakenteen kehittämistä pohtineen työryhmän esityksiä. Opintotuki myönnetään kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti ensin alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen ja vasta sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Asumislisän nostaminen otettaisiin huomioon korkeakoulututkin-toa varten tarkoitetussa tukiajassa. Opintojen riittävää edistymistä seurataan. Suoritusvaatimuksia tiukennetaan.

Yksi työryhmän ehdotus on kuitenkin unohtunut, ja se on opintorahan sitominen indeksiin. Työryhmähän ehdotti, että opintorahaa tulee tarkistaa säännöllisesti sitomalla se indeksiin opiskelijan ostovoiman ja vähimmäistoimeentulon turvaamiseksi.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta on paikallaan. Voidaan sanoa, että opintotukea jälleen kehitetään. Esityksessä parannetaan opintotuen riittävyyttä luopumalla työharjoittelussa tai työssäoppimisen perusteella saatavan palkan tai oppilaitokselta saadun apurahan perusteella tehtävästä erillisestä taloudellisesta tarveharkinnasta. Myös ulkomailla opiskelevien opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää nostetaan, samoin laajennetaan itsenäisesti asuvien opiskelijoiden oikeutta valtiontakaukseen.

Nämäkin uudistuksen tähtäävät työurien pidentämiseen. Opintotuen tulisi osaltaan turvata päätoimisen opiskelun edellytyksiä korkeakoulututkinnon suorittamiseksi tavoiteajassa. Korkeakouluopiskelijan opintorahan perusmäärä vaihtelee kotona asuvan alle 20-vuotiaan 55 eurosta itsenäisesti asuvan 298 euroon. Korotettua opintorahaa maksetaan alle 18-vuotiaalle itsenäisesti asuvalle ja kaikille vanhempien luona asuville. Korotus on yleensä 20 euroa kuukaudessa.

Opintolainan valtiontakaus myönnetään sille, joka saa opintorahaa taikka aikuiskoulutustukea. Toisin sanoen, jos ei saa opintorahaa, ei saa myöskään lainaa. Tämä on yksi seikka, joka ihmetyttää. Jos ei täytä näitä ehtoja, niin silloin kyllä rahattomana joutuu opiskelemaan.

Koulumatkatukeen oikeutettuja ovat käytännössä toisen asteen, lukion tai ammatillisen perustutkinnon, opiskelijat, eivät kuitenkaan etä- tai yksityisopetuksen opiskelijat. Koulumatkan tulee olla yli 100 kilometriä yhteen suuntaan, ja tämä minimimatka on kyllä yllättävän pitkä.

Arvoisa puhemies! Opintotuen riittävyys on puhuttanut ihan viime viikkoina. Opintotuen taso on täysi-ikäisellä korkeakouluopiskelijalla noin 800 euroa kuukaudessa ja 748 euroa muussa oppilaitoksessa opiskelevalla. Opintoraha ei käytännössä yksin riitä elämiseen, vaan muuta rahoitusta tarvitaan. Harmillista on, että opintolainaa ei hyödynnetä. Vuonna 2008 lainatakausta haki 48 prosenttia korkeakouluopiskelijoista ja 27 prosenttia toisen asteen opiskelijoista. Kun selvitysmies Eero Kurri aikanaan edellisellä vaalikaudella valmisteli opintolainan houkuttelevuutta lisääviä verohelpotuksia, niin tavoitteet olivat korkeat, eikä asetettuihin tavoitteisiin ole päästy. Elikkä käytännössä opiskelijat joutuvat käymään työssä, ja se merkitsee samalla sitä, että opinnot helposti venyvät.

Opintotuen sitominen indeksiin on ollut opiskelijajärjestöjen selkeänä tavoitteena nyt parin viime vuoden aikana. Myös keskustan eduskuntaryhmä on pitänyt omassa toimenpidelistassaan tätä indeksiin sitomista kärkiasiana. Se ei vielä tässä vaiheessa onnistunut. Toinen asia, jota on pyritty viemään eteenpäin, on riippumattomuus vanhempien tulotasosta, ja sen osalta minusta tässä on koko ajan tapahtunut parannusta ja voidaan olla ainakin valtaosin tyytyväisiä.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Tarja Filatov.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Opintotuen sitominen indeksiin olisi ollut erinomaisen tarpeellinen toimenpide nimenomaan erikoisesti siitä syystä, että hallitus on linjansa mukaisesti lähtenyt näissä opintotukiasioissa keppilinjalle ja opintoasioissa keppilinjalle ja sitä keppilinjan uskottavuutta olisi eräällä tavalla lisätty tällä. Nyt siinä on niin kuin kaksinkertainen keppi, ja se ei koskaan ole ollut oikein hyvä kombinaatio.

Vielä on todettava se, että tämä keppilinjanveto sattui vähän turhan huonoon aikaan, nimittäin sen takia, että korkeakoulututkinnon suorittaneitten työttömyys on räjähdysmäisesti lisääntynyt, suhteessa enemmän kuin muitten ammattitutkinnon suorittaneitten. Tämä on kova juttu. Ei ole tavatonta, että auki olevaan korkeakoulututkintoa edellyttävään vakanssiin tulee tällä hetkellä 300—500 hakijaa. Juuri katsoin yksiä papereita, niin erittäin vaativaan tehtävään oli 22 hakijaa, ja sen tehtävän vaativuus huomioon ottaen se on erittäin korkea määrä. Elikkä siis toisin sanoen vähän huono tuuri hallituksella tässä asiassa, mutta niin kuin ed. Tiusanen sanoi, että kun paljon tekee, niin sattuu kaikenlaista.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Näin todella on, niin kuin ed. Pulliainen totesi. Kuunnellessa tätä keskustelua opintotuesta, opintorahasta ja siitä, että sitä ei ole sidottu indeksiin, on vähän kalpea mieli siinä mielessä, että sekä ed. Hänninen että ed. Laxell, siis keskustasta ja kokoomuksesta, kritisoivat tätä tai ainakin paheksuivat tai ovat pahoillaan, että sitä ei ole sidottu indeksiin. Tämähän on ollut tietysti täältä meidän vasemmalta puolelta pitkään kritiikin kohteena, että miksi nimenomaan tällainen sosiaalietuus ei ole indeksiin sidottu. Tässä asetetaan opiskelijat ja heidän taloudellinen tulevaisuutensa heikompaan asemaan, tämän sosiaalietuuden kehittyminen ja kehittäminen näin myös.

Toivotaan, että paljon puhutussa valiokuntakäsittelyssä voitaisiin tätä asiaa käsitellä, ehkä ponnettaa sitä tulevaisuuteen nähden, että tulisi eduskunnan tahto tässä asiassa.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Aivan kuten äsken totesin, tätä indeksiin sitomista ei ole, mutta tällä vaalikaudella kuitenkin on saatu opintorahaa oleellisesti nostettua. Jos oikein muistan, taisi olla 38 euroa kuukaudessa, ja se on kyllä huomattava korotus, isompikin se taisi olla se korotus. Siitä on kyllä myönteistä palautetta tullut, mutta kerta kaikkiaan tällä vaalikaudella ei kehyksissä ole ollut kahteen isoon uudistukseen rahoitusta. Olen jokseenkin varma, että seuraavalla vaalikaudella hallitusohjelmaan tulee kirjaus tästä opintotuen kehittämisestä. Nyt tehdään arvokasta pohjatyötä tälle uudistukselle.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Hallituksen esityksen johdantotekstissä on pähkinänkuoressa se, mitä opintotuki merkitsee ja millainen sen tulisi olla. Siinä todetaan, että osana työurien pidentämistä tulee uudistaa opintotukijärjestelmän rakennetta. "Tehokas ja päätoiminen opiskelu ei nykyoloissa aina ole mahdollista, jos opintotuki ei ole riittävä opintojen rahoitusmuoto, opinnot eivät edisty riittävästi opintotukiaikana tai opintotukea ei käytetä suunnitelmallisesti." Näinhän todellakin on, ja ihmettelen, että kun hallitus nyt selkeästi tiedostaa tilanteen, miksei se tee asialle muuta kuin tähän esitykseen liittyviä hyvin pieniä korjauksia, jotka sinänsä eivät ainakaan selkiytä hankalaa ja byrokraattista tukiviidakkoa nuorten silmissä.

Jotta työurien pidentämisen suhteen voitaisiin aidosti odottaa jotain parannusta, tulisi opintotukijärjestelmän olla opintoja tukeva ja sen tulisi mahdollistaa täyspäiväinen opiskelu. Opintotuen sitominen indeksiin muiden perusturvaetuuksien tapaan olisi keskeinen askel oikeaan suuntaan, ja sitä on täällä tänäänkin keskusteluissa kaivattu, ja tätä ehdotti myös opetus- ja kulttuuriministeriö.

Ei ole millään muotoa järkevää pitää korkeakouluopiskelijoita alipalkatuissa töissä opiskeluaikana opintojen edistymisen kustannuksella. Tämä on aivan nurinkurista politiikkaa, kun samaan aikaan puhutaan työurien pidentämisestä ja jopa määrätyillä aloilla työvoimapulasta. Voisipa jopa näin korkean työttömyyden aikoina ajatella niin, että olisi parempi huolehtia siitä, että opiskelijat voisivat keskittyä opiskeluun työnteon sijasta. Näin saattaisi kenties muutamalle työttömälle avautua työpaikka, ja kansantaloudenkin kannalta tämä olisi järkevämpi vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Muutaman tilannetta helpottavan uudistuksen ohella hallituksen esitykseen sisältyy myös tiukennus opintososiaalisiin etuihin. Nimittäin opiskelijan ei sen mukaan jatkossa olisi mahdollista nostaa pelkkää asumistukea, eli asumistukikuukausi on tarkoitus määrittää tukikuukaudeksi. Tästä tulee sellainen mielikuva osittain itselle, että hallitus haluaa pitää opiskelijat tarkasti kontrollissa ja tämmöinen kaikenlainen luovuuden käyttäminen päivittäisessä elämisessä tehdään osittain mahdottomaksi.

En halua millään tavalla väheksyä nykyisen hallituksen saavutuksia opiskelijoita ajatellen — ed. Vehkaperä toi niitä hyvin esille omassa puheenvuorossaan — mutta odotan lähes innolla, mitä nykyisten hallituspuolueiden vaaliohjelmissa ja -papereissa luvataan opintotuen sitomisesta indeksiin.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Rouva puhemies! Opiskelijajärjestöjen selkeä viesti meille edustajille on ollut se, että heidän ykkösprioriteettiasiansa on se, että opintoraha saadaan sidotuksi elinkustannusindeksiin. Mutta täytyy sanoa esimerkiksi ed. Pulliaiselle, että se juna meni jo, jos budjettiasioita ensi vuodelle 2011 ajatellaan. Mutta tämän pitää olla kirkkaasti meillä mielessä tulevien budjettien valmistelussa, koska tämä on opiskelijajärjestöjen pääviesti meille, että se parantaisi kaikkein parhaiten opintojen jouduttamista eteenpäin ja että se opiskelu korkeakouluissa on päätehtävä nuorille ja opiskelijoille.

Tietysti siellä on paljon muutakin opintososiaalisissa asioissa. Siellä on esimerkiksi omassa prioriteettilistassani se, että opiskelevat vanhemmat eli lapsiperheet, joissa opiskellaan vanhempien taholta, tarvitsisivat myöskin opintorahaan jonkun näköisen korotuksen, ja näitä nyt mietitään sitten tulevaisuudessa, mihin meillä on varaa opintososiaalisissa etuisuuksissa antaa niitä porkkanoita.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Vehkaperälle ihan ystävällishenkisessä mielessä totean, että varmastikin tässä asiassa, opintotuen sitomisessa indeksiin, juna meni jo mutta ei yleisesti. Pitää muistaa, että hallitus on varannut 50 miljoonaa euroa tavallaan eduskunnan, lainausmerkeissä sanottuna, käyttöön niihin budjettitarkistuksiin, jotka hallituspuolueet katsovat asiallisiksi. Tästä äskeisestä mielipiteestä, minkä ed. Vehkaperä toi ilmi, sai lukea viikonvaihteen Hesaristakin, sen takia tämä korjaus ja tarkennus.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Opintotuki on sidottava indeksiin. Sehän toteutuu, kun me kaikki, ed. Laxell, ed. Hänninen, minä, ed. Pulliainen ja kaikki muut, jotka sitä lämpimästi kannatamme, äänestämme sen puolesta syksyllä, kun se tulee tänne äänestykseen.

Keskustelu päättyi.