Täysistunnon pöytäkirja 86/2010 vp

PTK 86/2010 vp

86. TIISTAINA 21. SYYSKUUTA 2010 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

18) Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2009

  jatkui

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Ensiksi kai pitää valittaa, että jouduttiin vaivaamaan valtion oikeuskansleri vielä tänne uudestaan ja näin myöhään illalla, mutta se oli sikäli oikeastaan hänen omaa syytään, että hänen esiintymisensä täällä viimeksi ja etenkin televisio jälkeenpäin innostivat oikeastaan tähän puheenvuoroon.

Nämä kuntapäättäjien sidonnaisuudet ovat olleet esillä vaali- ja puoluerahoitusta uudistaneessa Tarastin työryhmässä, ja työryhmä esitti, että uudessa kuntalaissa velvoitettaisiin myös kuntapäättäjiä ilmoittamaan sidonnaisuutensa. Sysäyksenä tähän oli se, että oli keskusteltu ja muutamassa virallisessa selvityksessäkin todettu, että näillä suurilla kauppaketjuilla käytännössä näyttää olevan omat edustajansa kunnallisvaltuustoissa ja -hallituksissa ja ne saavat sitten liikehuoneilleen erittäin hienoja paikkoja kunnissa. Sitä ovat pienyrittäjät arvostelleet hyvinkin rankasti, että näin on menetelty.

Edellisen esiintymisensä jälkeen oikeuskansleri ilmoitti, että hän haluaa, että sekä kuntapäättäjän esteellisyys että jääviys selvitetään, ja piti suurena vaarana, että näillä kuntien päätöksentekijöillä on kytköksiä, jotka vaarantavat päätöksenteon riippumattomuuden. Sen sijaan hän piti ministereiden jääviyssäännöksiä hallintomenettelylaissa huomattavasti selvempinä.

Näitä osuuskauppaliikkeiden hallintoneuvostojahan ei ole pidetty kovin vakavina asioina esteellisyyden kannalta, kunnes huomattiin, että joissakin osuusliikkeissä hallintoneuvoston jäsenillä on liikkeen henkilökunta-alennukset, jotka saattavat nousta, jos ostaa auton tai vaatteita tai ruokatarvikkeita koko vuoden, merkittäviksi eduiksi ja sitovat henkilön lähemmäksi sitä osuusliikettä kuin itse pelkkä hallintoneuvoston jäsenyys, ja tästähän sitten käytiin keskustelua, että asialle tarttis tehdä jotain.

Nyt nämä ministerit, jotka ovat tässä vastuussa, ministerit Tölli ja Brax, ovat lehtitietojen mukaan tavanneet sitten MetropoliAreenan tapahtumassa Kuntamarkkinoilla ja siellä ilmoittaneet, että eivät aio esittää lakimuutosta koskien kuntapäättäjien sidonnaisuuksia esimerkiksi S-ryhmän osuuskauppojen edustustoissa, mitä siis eniten on moitittu. Kuitenkin sitten Brax korosti, että sekä puolueet että kunnanvaltuustot itse voisivat vapaaehtoisuuden pohjalla puuttua tähän ja kunnat voisivat ylläpitää sidonnaisuusluetteloita julkisesti ja voisivat siis mennä siihen vapaaehtoisesti. Tietysti tässä on se puute, että näitä kunnallisia päättäjiähän ei voi niihin pakottaa. Brax ilmeisesti hiukan katuen puheenvuoroa Areenalla sitten blogissaan laajensi tätä asiaa ja vaati jo sitten siinä, että kuntalain uudistusta valmisteleva virkamiestyöryhmä, jonka ministeri Tölli taas on asettanut, ottaisi tämän kysymyksen esiin. Samaa Tölli on sitten jälkeenpäin sanonut, että uudessa kuntalaissa tästä pitäisi olla selvät säännökset. Näin tämä asia liikkuu.

Olisin kysynyt valtioneuvoston oikeuskanslerilta, onko teillä jollain tavalla tarkoitus kehittää tätä asiaa. Minusta tämä mahdollisuus, että uuteen kuntalakiin tulee tästä selvemmät esteellisyysmääräykset ja määräys siitä, että tärkeimmät sidonnaisuudet merkitään, niin voisi tietysti olla ratkaisu, jolla tässä päästäisiin eteenpäin. Mutta kun kulkee tuolla maailmalla ja menee Suomessa pitkin pitäjiä ja keskuksia, niin on kyllä joskus merkillepantavaa, kuinka hyvässä paikassa aina siellä on joku ABC-huoltamo. Tässä voi olla jokin kytkentä, johon pitäisi puuttua.

Arvoisa puhemies! Olisin puhunut vielä yhdestä asiasta, joka saattaa olla vakavampi. Se on kysymys korruptiosta. Nythän tämä hallitus on ollut aika toimelias siinä, että se puuttuu niin sanottuun harmaaseen talouteen eli kysymykseen siitä, että kansalaiset ovat valmiita naruttamaan valtiolta verotuloja eri konsteilla ja tällä tavalla kiertämään yhteiskunnallisia velvollisuuksia. Mutta korruptiohan on jotain toista. Korruptiohan on sitä, että jollakin ihmisellä on valtaa ja vaikutusvaltaa ja hän käyttää sitä väärin joko omaksi hyödykseen tai sitten jonkun ystävän tai järjestön hyödyksi. Minusta tähän nyt ei ole puututtu kovin hyvin.

Ministeri Brax on kyllä tuonut näitä Grecon vaatimia lakiehdotuksia, minusta osittain puutteellisina mutta kuitenkin, tänne eduskuntaan. Mutta sitä Grecon vaatimaa erityisyksikköä, joka paneutuisi korruptioon ja yrittäisi estää sitä, ei ole. Siitä ei ole minkäänlaista esitystä. Hän on nimittänyt tämmöisen verkoston kaikista niistä tahoista, jotka toimivat korruption kohdalla, niin kuin keskusrikospoliisi, joka tekee sitä hyvinkin vakuuttavalla tavalla, ja valtiovarainministeriö ja ties kuka, mutta tässä verkostossa ei oikeastaan ole päästy keskusteluja pidemmälle.

Kauan siellä suunniteltiin semmoista Ruotsin mallin mukaista korruptioselvitystä, jossa asiantuntijat olisivat selvittäneet, missä tilanteessa korruptiota voi esiintyä; minä en tiedä. Mutta aina kun on kysymys esimerkiksi luvista, niin silloin on virkamiehellä mahdollisuus edellyttää tai toivoa tiettyä voitelua. Rakennusalalla, kaavoituksessa sitä on tavattu hyvin paljon ja nyt sitten valitettavasti myös valtion eri liiketoiminnoissa.

Jos otetaan ihan tämä aika lähihistoria, niin meillä on ollut siis vakavia korruptiotapauksia Afganistanin suomalaisjoukoissa, Patrian kaupoissa Sloveniassa, Suomen kehitysavussa Costa Ricassa ja nyt sitten Destiassa ja Merenkulkuhallituksessa ja aika paljon vaalirahoituksessa sekä säätöissä että Nova Groupissa. Tästä huolimatta oikeastaan tähän ei ole reagoitu sillä tavalla, että olisi pohdittu, millä tavalla tämä voitaisiin estää.

Suomi oli silloin, kun tämä hallitus lähti liikkeelle, maailman vähiten korruptoitunut maa Transparency Internationalin mukaan; nyt se on ollut kaksi vuotta kuudentena. (Välihuuto vasemmistoliiton ryhmästä) — Se on pientä luisua alaspäin, mutta minä pidän aika selvänä, että korruptiota on paljon enemmän kuin uskomme. — Tämmöinen korruptioselvitys Ruotsin tapaan voisi löytää ne paikat, joissa sitä esiintyy, ja sitten yrittää estää sitä ennakolta, ja se olisi hyvin hyödyllinen.

Minä ehdotin sitä kerran yhdessä demokratiaseminaarissa. Korruptio kuuluu sikäli demokratiaan, että jos korruptio etenee niin kuin Latinalaisessa Amerikassa monessa maassa on tehnyt, niin demokratia on suuressa vaarassa. Puheenvuoro johti siihen, että tämän korruptioverkoston puheenjohtaja ja Keskuskauppakamaria edustava jäsen siinä verkostossa vastustivat tätä ehdotusta, ja vaikka olivat itse sitä puuhanneet vuosikaudet siellä. Tämän korruptioverkoston edustaja sieltä Keskuskauppakamarista selitti minulle jälkeenpäin, että se olisi niin kamalan syyllistävää. Mutta minä pidän kyllä paljon parempana sitä, että etsitään nämä paikat, joissa korruptiota esiintyy, ja yritetään estää se, kuin sitä, että annetaan sen tapahtua, koska kun korruptio pääsee näihin rakenteisiin kiinni, siitä on hyvin vaikea päästä irti. Minä toivon, että oikeuskansleri voisi jossain muodossa yrittää edistää sitä, että tämmöinen korruption vastustamiseen erikoistunut elin voitaisiin asettaa meidän maassamme.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! En ole aivan varma, mitä yksiselitteisesti ed. Söderman esitti tehtäväksi näitten osuuskauppojen ja vastaavien hallintoneuvostojen kohdalla. Oletan, että tarkoititte edustajistoja. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että läpinäkyvyyttä lisättäisiin tältä osin. Voitaisiin edellyttää esimerkiksi valtuutetuilta selvitystä yhteyksistään näihin edustajistoihin. Mutta ikinä en ole ollut osuuskaupan edustajistossa. Itse asiassa, sanotaan, olen ollut valtakunnallisessa edustajistossa, mutta en näissä paikallisosuuskaupoissa. Todennäköisesti ehkä olisin tullut valituksi, jos olisin asettunut ehdokkaaksi. Sen sijaan osuuspankissa olen ollut ja haluan kyllä korostaa sitä henkilökohtaisen kokemuksen perusteella, että kyllä osuuskauppojen ja osuuspankkien edustajistojen jäsenet ovat niitten kyseisten yritysten, jotka ovat siis osuuskuntia, niitten osuuskuntien jäsenten edustajia siellä osuuskuntiensa hallinnossa valvomassa sitä toimivaa johtoa sen sijaan, että he olisivat ensisijaisesti siellä ikään kuin osuuskauppojensa ja osuuspankkiensa agentteja kunnallishallinnossa.

Voi olla, että tietysti tämmöistäkin pyrkimystä esiintyy, mutta siis heidäthän on valittu sinne vaaleilla, jäsenistön valitsemina vaaleilla, ja jos siitä esimerkiksi seuraisi esteitä osallistua kunnalliseen vallankäyttöön, niin sitä en oikein pidä suotavana. Mutta en nyt näe mitään estettä sille, etteikö sitä voisi julkaista tai julkistaa, jos joku on esimerkiksi S-kaupan edustajistossa, koska kyllä hän nyt kertoo siitä julkisesti ainakin sinne pyrkiessään, (Puhemies: 2 minuuttia!) kun vaalilistoilla kerran on nähtävissä.

Pentti Tiusanen /vas:

Rouva puhemies! Todella on hienoa, että oikeuskansleri on paikalla. Se on tärkeätä eduskunnalle, että näitä keskusteluja kuitenkin käydään. Tämä ed. Södermanin viittaus ABC:hen on ihan vakava asia. Ne ovat levinneet kuin muinainen Elanto ja nimenomaan laadullisesti kyllä parhaille paikoille, myöskin usein niin, että alkoholiliikkeen toimipiste on siinä mukana perässä, häntänä aina näihin menee.

Mutta sitten erikokoiset kunnat ovat varmasti vielä tässä korruption kaltaisessa tilanteessa eri tavalla haavoittuvia, pienet aina mielestäni enemmän kuin suuremmat, ja monissa paikoissa on vain esimerkiksi käytännössä yksi rakennusliike, jonka kaavatoiveisiin suhtaudutaan lähes automaattisesti myönteisesti ja kritiikittä. Ainahan voi olla toki myönteinen, jos asia sen ansaitsee, mutta esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pitäisi aina olla kuitenkin enemmän kuin yksi vaihtoehto, tuoda esiin muita vaihtoehtoja, nollavaihtoehto, esimerkiksi rakentamisen tai purkamisen kohdalla.

Mutta tällainen paine on etenkin työllisyysnäkökohtana esitettynä näissä kunnissa usein kestämätön, ja siinä sitten saadaan hyvin helposti usein maankäyttö- ja rakennuslakia oikoen ja ehkä polkienkin myönteiset lopputulokset. Näin ollen tämä ei ole mikään ongelmaton asia tämä kuntakorruptio ja se, että Suomessa monet asiat todella ovat maan tapoja. Kun hiukan raaputtaa, niin sieltä sitten kuitenkin tulee se korruptio vastaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olin eilisiltana saarnareissulla vaalipiirin koillisosassa, ja ennen tilaisuuden alkamista siinä oli jo paikalla paikallista väkeä ja aiheena ABC, uuden ABC-aseman sijoittuminen. Kaikki ei jäänyt mieleen, se ihmeellisyys, mitä ihmiset kertoivat siitä, millä tavalla tämä paikan valinta oli tapahtunut ja minkälaisia ajatuksia se oli herättänyt paikallisissa ihmisissä. Asia varmasti kannattaa jossakin yhteydessä ehkä tutkia.

Sitten toinen asia, joka liittyy tähän korruptiojuttuun, viime vaaleihin. Minua on harmaan talouden ja veroparatiisien vihollisena hämmästyttänyt se rohkeus, millä merkittävät suomalaiset poliitikot ottavat vastaan vaalirahoitusta veroparatiiseista. Niistä ilmestyi kirja. Eräässä kirjassakin osa tässä jo pari vuotta sitten liittyy viime vaaleihin. Ne eivät aiheuta minkäänlaista reaktiota missään. Pitäisikö näissä tapauksissa kiinnittää oikeuskanslerin huomiota tai oikeusasiamiehen huomiota siihen, että tämmöinen kirjallisuusviite on olemassa, jos käyttäisi tämmöistä tieteellistä ilmaisua?

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta on ihan selvä, että varmaan suurin osa näistä luottamushenkilöistä, jotka toimivat osuuskunnissa — edustajistoissa, niin kuin tässä oikein korjattiin — toimivat hyvin vilpittömästi ja pyrkivät valvomaan jäsenistön etuja. Mutta siihen solidaarisuuteen tietysti liittyy sekin, että toimitaan niin, että liike toimisi mahdollisimman hyvin.

Se, miksi tässä tuli tämmöinen huolestuttava piirre näihin henkilöihin, oli kyllä minusta se, kun ilmeni tämä henkilökunta-alennus, joka on siis todella tuntuva, jos ostaa auton tai todella keskittää kaikki ostokset. Siinä on jo semmoinen rahaetu, että luulisi sen johonkin velvoittavan. Sen vuoksi pitäisin nyt aivan selvänä ainakin, että pitää ilmoittautua esteelliseksi. Mutta joka tapauksessa on olennaista, että tätäkin ryhdytään nyt selventämään. Kaikki tämmöinen ennakoitavassa mielessä tehtävä julkisuus ja sidonnaisuuksien ilmoittaminen olisi minusta paras tie eteenpäin.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan viime vuosina ei ole tehty selvitystä siitä, mitenkä voitaisiin tätä ylintä laillisuusvalvontaa Suomessa tehostaa. Minusta olisi tässäkin esiin tulleiden seikkojen valossa aika tehdä kokonaisselvitys siitä, mitenkä Suomessa laillisuusvalvontaa voitaisiin saada osuvammaksi.

Ennen kaikkea on kysymys siitä, että reagointitapoja olisi enemmän juuri siinä, että ihmiset pääsisivät oikeuksiinsa, että se ei tulisi pelkkänä myöhäisenä huomautuksena vaan että todella pyrittäisiin siihen, että oikeus toteutuisi. Ennen kaikkea tällainen tarve kasvaa koordinaatiosta ja uudelleenmiettimisestäkin myös tämän työnjaon osalta. Samalla kun mietitään tätä kansallista ihmisoikeuselintä, koordinoivaa elintä, olisi hyvä aika ehkä miettiä koko oikeuskanslerin, oikeusasiamiehen roolia tältä kannalta, miten voitaisiin siihen alkuperäiseen ideaan palata, että kohtalaisen nopeasti myös nämä ihmiset, jotka kantelevat, saavat oikeutta. Siinä eduskunnan oikeusasiamies teki pari vuotta sitten kertomuksessaan katsauksia siihen, minkä tapaisia eräänlaisia oi-keuksien palauttamiskeinoja tai neuvottelumenettelyjä ja vastaavia olisi käytössä muissa maissa. Mutta selvästikin kaivattaisiin vähän kokonaisvaltaisempaa arviota siihen, mitä vielä voitaisiin tehdä laillisuusvalvonnan tehostamiseksi tässä meikäläisessä mallissa, jossa on sekä oikeuskansleri valtioneuvoston puolelta että eduskunnan oikeusasiamies ja sitten kasvava joukko näitä erillisiä asiamiehiä, jotka valvovat myöskin eri sektoreilla lainsäädännön toteutumista ja kansalaisten pääsemistä oikeuksiinsa.

Valtioneuvoston oikeuskansleri Jaakko Jonkka

Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Oikeuskanslerin kertomuksen lähetekeskustelussa on tuotu esiin useita arvokkaita näkökohtia. Tavalla tai toisella ne ovat sellaisia, joita kertomuksessamme on jo kosketeltu. Keskustelussa viitattiin muun muassa lainvalmistelun tasoon ja EU-asioiden tuomiseen eduskunnan käsiteltäväksi. Näitä molempia kysymyksiä käsitellään kertomuksessa varsin laajasti.

Lainvalmistelun tasoon on usein oikeuskanslerinvirastossa jouduttu puuttumaan. Käytännön syistä ja jo roolimmekin mukaisesti tarkastamme hallituksen lakiesityksiä lähinnä siltä kannalta, täyttääkö esitys perustuslain asettamat edellytykset. Laadunvalvontaan emme voi ryhtyä. Ongelmana näyttäisi olevan monesti liian kiireelliseksi mitoitettu valmisteluaikataulu, mikä johtaa hätäiseen lainvalmisteluun. Tällöin myös eri tahojen kuuleminen saattaa jäädä lähinnä muodollisuuden asteelle.

Myös päätöksentekijöiden sidonnaisuudet on keskustelussa tuotu usealtakin taholta esille. Olen kertomukseni puheenvuorossa itsekin pohtinut sitä, että erilaiset kytkökset on syytä ottaa vakavasti. Näin voitaisiin paremmin välttyä esteellisyystapauksilta ja luottamusta vaarantavilta tilanteilta ja jopa rikosoikeudellisten seuraamusten harkitsemiselta.

Arvoisa puhemies! Kiitän tilaisuudesta saada seurata hyödyllistä lähetekeskustelua.

Keskustelu päättyi.