Täysistunnon pöytäkirja 87/2005 vp

PTK 87/2005 vp

87. KESKIVIIKKONA 14. SYYSKUUTA 2005 kello 15 (15.05)

Tarkistettu versio 2.0

2) Laki lukiolain 28 ja 36 §:n muuttamisesta

 

Mikko Kuoppa /vas(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Juhlapuheissa korostetaan hyvän koulutuksen merkitystä kansakunnan menestystekijänä, ja se varmasti pitääkin paikkansa. Mutta sen sijaan nyt tapahtunut oppikirjauudistus merkitsi merkittäviä lisäkustannuksia opiskelijoille tai heidän vanhemmilleen, ja herää kysymys, onko esimerkiksi kieliopintojen kirjoja välttämättä uudistettava kertarysäyksellä, muuttuuko kieli niin paljon, että on muutettava kirjoja kerralla, sillä tämä kirjauudistus merkitsi jopa satojen eurojen lisäkustannuksia lukiolaisille.

Suomessa opetus on periaatteessa maksutonta peruskoulussa, lukiossa ja ammattikoulussa, mutta todellisuudessa erityisesti lukiossa oppikirjat on oppilaan itse kustannettava, ja nyt tämä oppikirjauudistus nosti näitä kustannuksia todella paljon. Tämä oppikirjojen kustannus sotii tätä periaatetta vastaan, että koulutus olisi maksutonta. Lisäksi ylioppilastutkinnon maksullisuus on aika erikoinen, kun ajatellaan, että itse koulu on maksuton, mutta jos haluat saada päättötodistuksen elikkä suorittaa ylioppilastutkinnon, joudut siitä maksamaan, ja nykyisin, kun tämä tutkinto on mahdollista hajauttaa, niin tämä ylioppilastutkintomaksu on lähes 200 euron suuruinen. Lisäksi, kuten jo aikaisemmin totesin, nyt myöskin näitten oppikirjojen kustannukset ovat nousseet. Nyt ne, jotka aloittivat tänä syksynä lukiossa, joutuvat ostamaan nämä kaikki kirjasarjat uusina, koska käytetyt kirjat ovat vanhentuneita. Tämä on mielestäni kohtuutonta erityisesti niitä perheitä kohtaan, pienituloisia perheitä kohtaan, joissa on esimerkiksi useampia lukiolaisia tai sitten esimerkiksi työttömyyden tai muun syyn johdosta perheitten vanhemmilla ei ole varallisuutta kustantaa näin kalliita kirjoja. Suomessahan köyhissä lapsiperheissä elää yli 120 000 lasta, ja varmasti heistä osa on lukiolaisia, osa ammattikoululaisia.

Herra puhemies! Lakialoitteeni perustuu siihen, että lukion oppikirjat kustannettaisiin yhteiskunnan toimesta ja samalla myöskin poistettaisiin lukion päästötodistuksen ehtona oleva ylioppilastutkintomaksu elikkä mentäisiin siihen periaatteeseen, mikä on olemassa, että opiskelu on maksutonta. Todellisuudessa se ei sitä Suomessa tällä hetkellä ole.

Vastaavan lakialoitteen olen tehnyt myöskin ammattikoululaisten kohdalta oppikirjojen osalta. Teknisistä syistä se ei ole nyt tänään tässä lähetekeskustelussa, mutta se vastaa tätä lukiolain muuttamista. Ammattikoululain 37 §:n muuttamista koskeva lakialoite, jonka olen tehnyt, merkitsee myöskin sitä, että myöskin ammattikoululaisille oppikirjat olisivat ilmaisia.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa on tehnyt mielenkiintoisen aloitteen lukiolakia koskien. Hänen mielestään lukion oppikirjoihin ja ylioppilastutkintoon menee liikaa rahaa. Hän on siinä osittain oikeassa. Koulutuksen piirissä on jo pitkään keskusteltu oppikirjojen kierrättämisestä. Oppikirjoja kierrättämällä saadaan opiskelun kustannukset alhaisemmiksi. Se tietenkin edellyttää sitä, että lukiolaiset pitävät oppikirjoistaan hyvää huolta siten, että ne ovat kierrätettävissä.

Minusta pitäisi harkita sellaista toimintaa, jossa oppilaitokset auttaisivat kirjojen kierrättämisessä parin kolmen vuoden aikana kirjaa kohden. Näin saataisiin merkittäviä opetustoimen säästöjä peruskoulussa ja vanhempien osalta säästöjä lukiossa ja ammattioppilaitoksessa opiskelevien lasten osalta. Oppilaat puolestaan velvoitettaisiin maksamaan turmelemansa kirjat. Näin opiskelijat joutuisivat henkilökohtaisesti vastuuseen kierrättämisen onnistumisesta.

Arvoisa puhemies! Peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kulutetaan valtavia määriä paperia siihen, että joka lukuvuosi oppilaille annetaan tai ostetaan uudet kirjat. Minusta se on turhaa paperin ja rahan haaskausta ja ympäristönsuojelunkin kannalta kyseenalaista.

Mitä ylioppilastutkintoon tulee, sen voi suorittaa hyväksyttävästi 104 eurolla. En pidä ylioppilastutkintomaksuja liian suurina niiden aiheuttamaan työmäärään verrattuna.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Kuopan aloite on kannatettava, ja olisin mielelläni laittanut tähän nimenikin, koska minusta kyse on siitä, että kun katsoo menneisyyttä, niin suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut aikaisemmin siinä, jotta kuitenkin lähes kaikista yhteiskuntaluokista on voinut käydä koulua määrättyyn asteeseen asti, se ei ole maksanut mitään. Se on varmasti tehnyt sen, että Suomi on pärjännyt monessa mielessä hyvin.

Nyt kuitenkin on se tosiasia olemassa, että meillä on köyhiä perheitä yllättävän paljon. Vaikka Suomi voi keskimäärin hyvin, siellä on kuitenkin perheitä, jotka eivät pysty suoriutumaan näistä velvoitteista, mitä asetetaan muun muassa tässä tapauksessa kirjojen osalta. Nimittäin se raha, mikä lukiokirjoihin menee köyhässä perheessä, on tosi paljon kyllä. Sen takia minusta tuntuu jotenkin, että me olemme menossa aika huonoon suuntaan, jos mietitään, että me tarvitsemme kuitenkin jokainen ihminen, joka Suomessa syntyy, sitä, että pystyisimme mahdollisimman pitkälle hallitsemaan näitä asioita, mitä nykypäivä vaatii.

Sen takia tässä on hurahdettu taas näiden markkinamekanismien armoille ja markkinahumuun siinä mielessä, että halutaan tehdä uutta tuotetta. Kyllä ne kirjapainot mielellään painavat ja paperitehtaat tietenkin tekevät paperia, mutta siinä joutuu se yksilö kärsimään, kenellä ei ole varaa maksaa siitä. Sen takia kannatan ehdottomasti tätä ed. Kuopan tekemää aloitetta siitä, että oppikirjat saataisiin maksuttomiksi.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ed. Laxellin kanssa siinä olen samaa mieltä, että kirjojen kierrätys on kannatettava asia. Nyt se vaan ei ole lukiossa mahdollista, koska nämä uudet kirjasarjat ovat muuttuneet niin paljon, että on määrätty, että pitää olla uudet kirjasarjat nyt niillä, jotka tänä syksynä aloittivat lukion. He joutuvat ostamaan nyt kolmen vuoden aikana, kun lukiota käyvät, joka vuosi aina tämän uudistetun kirjasarjan. Siitä syntyy melkoisia kustannuksia.

On tietenkin selvää, että sitten näitä vanhoja kirjoja voi jo kierrättää tuleville lukiolaisille, mutta tällä kertaa kustannukset muodostuvat todella mielestäni kohtuuttoman suuriksi. Näin ollen olisi lukion maksuttomuusperiaatteen mukaista, että myöskin lukiokirjat olisivat maksuttomia. Samoin minun mielestäni ei ole oikeudenmukaista se, että me puhumme maksuttomasta lukiosta mutta kuitenkin, jotta siitä saisi sen päästötodistuksen, ylioppilastodistuksen, siitä ylioppilaskirjoituksesta pitää maksaa. Halvimmillaan todella se on, niin kuin ed. Laxell totesi, hiukan yli 100 euroa, mutta monet opiskelijat hajauttavat tämän ja silloin tämä ylioppilaskirjoitusmaksu nousee huomattavasti korkeammaksi.

Kuten totesin, meillä on 120 000 lasta köyhissä lapsiperheissä. Ne ovat suuria rahoja. Tällaiset rahat eivät kansanedustajan palkoissa tunnu kyllä missään, mutta pienituloisissa yksinhuoltajaperheissä nämä ovat isoja rahoja. En väitä, että yksikään ylioppilaskirjoitus olisi jäänyt tekemättä sen takia, että ylioppilaskirjoitusmaksua ei olisi pystytty maksamaan, mutta minun mielestäni se on kohtuuton rasitus näille vanhemmille ja myöskin näille opiskelijoille tällä hetkellä.

Keskustelu päättyy.