Täysistunnon pöytäkirja 87/2007 vp

PTK 87/2007 vp

87. TIISTAINA 27. MARRASKUUTA 2007 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys vuoden 2007 neljännen lisätalousarvioesityksen (HE 131/2007 vp) täydentämisestä

 

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvin tiiviisti: neljäs lisätalousarvio, verotuloarvio, kasvaa 199 miljoonalla eurolla. Tässä oikeastaan tuloarvion kasvusta suurin osa johtuu yhteisöveroennusteen korotuksista. Aivan yhtä lailla hienoisia täsmennyksiä on tulossa, kun olemme saaneet vuoden 2006 verotuksen valmiiksi ja näin ollen täsmennettyä verotulokertymää.

Yhteisöveron tuottoarvion nousu johtuu hyvinkin vaikeasti ennakoitavista muutamien yritysten odotettua paremmista tuloskehityksistä, ja näin ollen myös onnittelut näille yrityksille mutta onnittelut myös suomalaisille veronmaksajille, verotulot kasvavat. Verotulot pienenevät autoveron tuoton kohdalla ymmärrettävistä syistä 132 miljoonalla eurolla.

Neljännen lisätalousarvion täydennykseen määrärahavähennyksenä on esitetty 149,4 miljoonan euron suuruisia eriä. Näistä isohko osa tulee tämmöisistä aikataulusyistä, puolustusmateriaalihankintojen määrärahoissa vähennetään 65,6 miljoonaa euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksuaikataulumuutoksista johtuen, samoiten maa- ja puutarhatalouden energiaveroihin myönnettyä määrärahaa ehdotetaan vähennettäväksi, koska EU:lta tuli komission valtiontukilupa niin myöhäisessä vaiheessa, että niitä ei ollut teknisesti edes mahdollista myöntää.

Tuusulan kunnalle Jokelan koulukeskuksen tragedian vuoksi jo tälle vuodelle ehdotetaan miljoonan euron harkinnanvaraista valtionosuutta erilaisten tästä tragediasta kohdistuvien kustannusten maksamiseen, samoiten tapauksen tutkimiseen 100 000:ta euroa.

Valtionvelan korot pienenevät 50 miljoonalla eurolla siitä syystä, että aiemmin tänä vuonna olemme pystyneet lyhentämään valtionvelkaa ennakoitua enemmän, elikkä onnea Suomi.

Kun katsomme tätä kokonaisuutta, niin tuloarvioiden korotuksen ja määrärahatarpeen pienentymisen johdosta valtionvelan nettokuoletuksia lisätään 348 miljoonalla eurolla, joten vuoden 2007 kohdalla valtionvelan lyhennys on 3 miljardia euroa. Tämä on siis esitys, joka varmasti taas vaikuttaa merkittävästi ensi vuonna korkomenojen alentumiseen.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin kiinnittää tässä neljännen lisätalousarvioesityksen täydentämiskohdassa erityisesti kolmeen seikkaan huomiota.

Ensinnäkin opintorahaan ja asumislisään ehdotetaan 6 miljoonan euron vähennystä, koska määrärahan tarve on tulevalle vuodelle arvioitua pienempi. Siihen haluaisin sanoa, että on hienoa, että hallitus on pystynyt korottamaan opintorahan kuukausimääriä 15 prosenttia, sen mitä opiskelijat juuri ennen vaaleja halusivat, ja tämä lupaus on pystytty täyttämään. Hyvä asia myös on se, että opiskelijan omien tulojen rajoja voidaan korottaa, mikä on sinänsä hyvä asia, vaikka olenkin sitä mieltä, että opintotuen tulisi olla sen suuruinen, että opiskelija pystyy pääsääntöisesti opiskeluaikanaan keskittymään opiskeluun, ja opiskelun itsessään tulee sisältää työharjoittelua niin, että asianomainen oppii sopeutumaan työelämään ja oman ammattinsa tuomiin työelämän haasteisiin.

Toinen seikka, mikä on varsin inhimillinen teko hallitukselta, on se, että kuntien harkinnanvaraista rahoitusavustusta korotetaan Tuusulan kunnan tapahtumien johdosta, kuten täällä on jo aiemmin kerrottu. Se on oikein ja hyvä teko.

Kolmas seikka, johonka kiinnittäisin huomiota, on puolustusmateriaalihankinnat. Tiedän, että suuret hankinnat tietenkin pitää kilpailuttaa, päivänselvästi, ja se on EU-politiikkaa, mutta kuitenkin, mitä olen mediasta ymmärtänyt, kaikki EU-maat eivät kuitenkaan näin tee, enkä ymmärrä, miksi Suomen pitää olla tässäkin mallioppilas ja kilpailuttaa kaikki, kun tässä voisi vähän suosia suomalaista ja käyttää samantapaista toimintalinjaa kuin muutkin EU-maat.

Vielä haluan sanoa huomioita seuraavasta kappaleesta: "Autoveron tuottoarviota ehdotetaan vähennettäväksi 132 miljoonalla eurolla. Vähennys aiheutuu vuoden 2008 alussa voimaan tulevaksi ehdotetusta autoverotuksen muutoksesta, jonka odotetaan vähentävän uusien autojen rekisteröintiä vuonna 2007." Tätä kehitystä on mielenkiintoista seurata, mitenkä asiat muuttuvat ja mitkä ovat tämän ja ensi vuoden numerot.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitus täsmentää esityksessään vuoden 2008 tulo- ja menoarviota. Hallituksen täsmennykset koskevat kuntien ja valtion tekemiä palkkaratkaisuja, jotka tuovat lisää rahaa kunnille, mutta vähentävät mahdollisuuksia valtionvelan lyhentämiseen.

Tuottavuusohjelman osalta olen ainakin yhdeltä osin eri mieltä. Oikeusministeriön henkilöstövähennykset pitäisi kokonaan välttää. Oikeusministeriön henkilöstövoimavaroja on suunnattava sen sijaan eri aloihin erikoistuneiden tuomarien palkkaamiseen. Oikeuslaitoksen resurssipula on johtanut esimerkiksi syyteharkinta-aikojen ja käsittelyaikojen pitenemiseen, ja sitä kautta kansalaisten oikeusturvaa on heikennetty. Oikeuslaitoksen resurssit ovat riittämättömät ja käsittelyajat liian pitkiä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kiinnittänyt asiaan huomiota.

Arvoisa puhemies! Hallitus arvioi, että autoveron tuotto vähenee noin 104 miljoonalla eurolla. Voi tietysti olla, että erityisesti vähän polttoainetta kuluttavien ja dieselautojen myynti lisääntyy merkittävästi ensi vuoden aikana. Ylipäänsä pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota autoilun ja liikenteen valtavaan verotukseen. Kun liikenne maksaa vuosittain 6 miljardia euroa veroja, se saa takaisin korkeintaan kolmanneksen verotuloista. Vaikka liikenteen päästöihin pitää kiinnittää huomiota, on toimiva liikenne kilpailukykymme elinehto. Odotan, että liikenteen toimintaedellytyksiin kiinnitetään vuoden 2009 budjetissa enemmän huomiota.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Hieman hengästyttää, kun tuolta työhuoneesta juoksee, mutta koetetaan saada tasaantumaan.

Valtiovarainministeri Katainen onnitteli Suomea tästä 50 miljoonan euron lisälyhennyksestä taikka siitä pelivarasta, joka syntyy tämän lainanlyhennyksen myötä. Sen innoittamana oikeastaan halusin tämän puheenvuoron käyttää.

Eli nyt vuodenvaihteessa valtiomme velkataakka on noin 55 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että edelleen korkoja maksetaan joka vuosi noin 2,4 miljardia eli pelkkien lainojen korkojen hoitoon menee rahaa Suomessa saman verran kuin koko puolustusministeriön budjetti on. Tämä kuvastaa hyvin tätä kokoluokkaa, eli joka vuosi korkoina karkaa taivaan tuuliin noin 2,4 miljardia euroja, jos näitä lainoja ei aktiivisesti hoideta.

Nyt kun maamme hallitus jatkaa edellisen hallituksen kokoomuslaista talouspolitiikkaa, tämän vuoden 3 miljardin lainanlyhennyksen jälkeen tulevina vuosina jää noin 150 miljoonaa euroa enemmän pelivaraa eli rahaa käyttää pysyvästi muihin toimenpiteisiin, eli lainan korot vähenevät tuon verran. Ensi vuonna lainoja on tarkoitus lyhentää 2 miljardilla. Se luo pelivaraa noin 100 miljoonaa.

Näillä toimilla varaudutaan ennen muuta siis Euroopan laajuisestikin ottaen yhteen suurimpaan väestön ikärakenteen muutokseen ja sen tuomiin kustannuksiin. Terveydenhuoltomenot kasvavat, ja tarvitsemme paljon satsauksia teihin, ratoihin, eli pelivaraa pitää saada pysyvästikin. Siksi tässä mielenkiinnolla odotan, minkälainen on sosialidemokraattien varjobudjetti, minkä verran lainoja ollaan lyhentämässä. Se on oleellinen kysymys, kun tässä eteenpäin mennään.

Ihan näin lopputoteamana voisi todeta, että ennen lamaa maamme velkataakka oli vajaa 10 miljardia. Laman aikana se pakon edessä nousi noin 70 miljardiin, ja nyt ollaan pääsemässä 55 miljardiin, kun velkaa aktiivisesti lyhennetään. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander totesi Helsingin Sanomissa syksyllä, että ihanteellista olisi saada valtionvelka sille tasolle, jolla se oli ennen lamaa. Minun mielestäni tämä on meidän kaikkien syytä muistaa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Ensinnäkin täytyy kyllä kiitellen kehua: ihan hyvä, järkeenkäypä esitys. Ehkä varoja voisi kohdistaa vähän muuhunkin kuin velanhoitoon. Arvio tälle vuodelle oli 34,5 miljoonaa. Se oli siis arvio, ja 3 miljardilla eurolla voidaan velkaa lyhentää, mikä on lähtökohtaisesti hyvä asia. Mutta lähinnä ajattelen, että varoja voisi kohdistaa vähän etenkin investointityyppisiin hankkeisiin. Nehän ovat siis kertaluontoisia menoja.

Mutta niin kauan kuin valtiovarainministeri on vielä paikalla, kysyisin: Aikooko hallitus tarkentaa ensi vuoden talousarviota? Täällä tällaiset 50 miljoonan euron potit liikkuvat muun muassa, kun valtionvelkojen korot pienenevät, tosi hyvä asia. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että tämän vuoden arvio valtion talletusten, siis kassavarojen, korkotuotoiksi on 100 miljoonaa euroa. Meillä on käsissämme täällä lisäbudjetti, jossa tämän vuoden kassavarojen korkotuotto arvioidaan 180 miljoonaksi. Arviointivirhe on siis 80 miljoonaa, sama prosentteina, kun sattuu olemaan niin pyöreät luvut.

Nyt hallitus arvioi, että ensi vuonna talletuskorkoja kassavaroille saadaan 130 miljoonaa euroa. Tämä on 5 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2006 tilinpäätöksen mukaan on jo kertynyt, ja se on 50 miljoonaa vähemmän kuin kertyy tänä vuonna. Mihin tämä arvio voi perustua yhäti nousevien korkojen ja vahvistuvan valtiontalouden maailmassa, tähän toivoisin valtiovarainministerin vastaavan. Ymmärrän jopa sen, että tällainen pikku luku voi tuolla budjettivirroissa mennä vähän pieleen, mutta kysyisin, onko hallituksella sitten tarkoitus tuoda vielä täydentävä esitys, että saataisiin nämä kassavarojen korkotuototkin jotenkin, ettei sanoisi, keskustelua kestävälle tasolle. Nyt ne on kerta kaikkiaan alakanttiin arvioitu.

Valtiovarainministeri  Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvästä kysymyksestä. Meillä on seuraavana kohtana — valitettavasti nyt aikataulusyistä en pysty jäämään — tulevan vuoden talousarvion täydennysesitys, ja siinä otetaan huomioon tämän vuoden velanmaksusta aiheutuva korkosäästö. Se huomioidaan siinä näistä kassavarojen korkoarvioista. Niitähän kukaan ei osaa tarkkaan arvioida. Kukaan ei tiedä, mikä on korkokehitys ensi vuonna. Toivon mukaan se on alaspäin. Tällä hetkellä näyttää, että enempikin on upside-riski olemassa, joten oikeastaan niiden varaan ei kovin paljon pysty kyllä tulevaisuutta rakentamaan.

Enempi me tiedämme siitä, mitä tulevaisuus pitää todennäköisesti sisällään, eli vuodesta 2009 alkaen meidän taloutemme on käytännössä puhtaasti tuottavuuden varassa ja työpanoksen lisääntyminen ei enää lisää talouskasvua. Se on oikeastaan se olennainen, minkä varaan pitää sitten tulevien vuosien budjetteja laatia.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kun olemme vaatineet lisää rahaa, niin valtiovarainministeri Katainen on sanonut, että mitään pysyväisluontoisia maksuja ja lisämenoja ei voida kattaa satunnaisilla tuloilla. Nyt tässä lisäbudjetissa ja tämän täydennysosassa esitetään esimerkiksi tuloverojen kasvuarvio. Varsinaisessa neljännessä lisäbudjetissa sanottiin, että se on 710 miljoonaa euroa, ja tässä täydentävässä tulee vielä 331 miljoonaa euroa lisää. Kun katsotaan, mikä oli toinen lisäbudjetti ennen juhannusta, silloin tuloveroarviota kasvatettiin 336 miljoonalla eurolla. Eli yhteensä tuloveroarvio on kasvanut 1 377 miljoonaa euroa. Jos työllisyys pysyy edes kohtuullisena, niin että mitään suuria romahduksia työllisyydessä ei tule, kyllä minun mielestäni, herra valtiovarainministeri, tuloveron kasvu on ehdottomasti pysyvää tuloa valtiolle.

Tätä taustaa vasten en voi ymmärtää sitä nihkeyttä, mikä valtiovarainministerillä ja hallituksella on esimerkiksi kuntataloutta kohtaan. Tässä lisätalousarviossa nyt esitetään 4,5 miljoonaa euroa kuntien harkinnanvaraisiin valtionosuuksiin, josta summasta miljoona euroa Tuusulan kunnalle elikkä 3,5 miljoonaa euroa jaettavaksi muille kunnille, kun vuonna 2005 harkinnanvaraisia valtionosuuksia oli 40 miljoonaa euroa.

Kun tiedetään kuntien ongelmat — vain kuusi suurinta kaupunkia pärjää hyvin, niitten verotulokertymä on hyvä, mutta sitten on valtavan suuri määrä kuntia, joitten talous on todella tiukilla, ja ne tarvitsevat ehdottomasti lisärahoitusta selviytyäkseen palvelujen tarjoamisvelvoitteesta — ja kun valtiolla on, ehdottomasti sillä on, pysyväisluontoisia tuloja ja ne kasvavat paljon enemmän, mitä on arvioitu, niin valtion pitäisi ehdottomasti myöskin tässä lisätalousarviossa lisätä kuntien harkinnanvaraisia valtionosuuksia huomattavasti enemmän kuin mitä nyt esitetään. Tämä 19 miljoonaa euroa tälle vuodelle on todella säälittävän vähän verrattuna siihen, mitä esimerkiksi vuonna 2005 oli. Silloin oli tosiaan 40 miljoonaa euroa.

Tällä valtio voisi merkittävästi tasata kuntien välisiä tuloeroja, joita muun muassa ed. Manninen täällä arvosteli todeten, että veroprosenttien erot ovat kohtuuttoman suuria: Kauniaisissa tiettävästi 16 prosenttia ja monissa kunnissa pitkälti yli 20 jo. Tätäkin taustaa vasten olisi välttämätöntä, että kuntien harkinnanvaraisia valtionosuuksia lisättäisiin vähintäänkin 40 miljoonaan euroon.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tulin tänne taas, jos innostuu vähän. Mutta kun täällä on tosiaan tämä Tuusulan kunnan kohta selkeästi mainittu, niin sen verran tästä taas, että tämä kaikki ... Tässäkin tapauksessa tietysti jokainen tajuaa, että tämä on asian jälkihoitoa. Tässä on tietysti kyse katastrofihoidosta tai -avusta siinä mielessä, että jossain iltapäivälehdessä oli, ja muutenkin, että parikymmentä psykologia on paikalla nyt sitten, kun on tämmöinen juttu tapahtunut.

Mutta tämä asenne, mikä on tässä suomalaisessa mielenterveyden, lasten ja nuorten mielenterveyden, hoidossa — meillähän oli täällä jo siitä keskustelua, että ei ollut budjetoitu tänne perinteiseen nuortenpsykiatriaan, käytän nyt tätä sanaa siis vielä, tämän hallituksen taholta näitä rahoja, jotka sitten jälkikäteen sinne laitetaan — on tässä jotenkin niin vinksahtanut, ja tässä se näkyy, että tähän satsataan sitten järjettömästi rahaa jälkikäteen.

Mutta kun ajatellaan sitä, mitä kunnallisella tasolla sitten mainittiin siitäkin, että rehtorit eivät tiedä, onko koulukuraattoreita tai sosiaalipuolella psykologeja edes käytössä, niin mitä kansalaistaidon opettaja sanoi sitten tästä, kun netissä voi keskustella mistä vaan? Kun kansalaistaidon opettajalta kysyttiin tästä filosofian opettamisesta, miten filosofeja opetetaan, niin kansalaistaidon opettaja sanoi, että meillä ei kyllä ole Nietzscheä käsitelty ollenkaan täällä, että ilmeisesti, kun hän oikein ajatteli, Nietzscheä täytyisi ruveta käsittelemään, että nuoriso tietäisi, missä mennään.

Kuvannee minun mielestäni myös sitä vinoutumaa, mikä on tapahtunut kaiken näköisessä nuorison suojelemisessa taikka kasvamisessa, ja jotenkin tuntuu, että täällä kun kuuntelee ja katselee näitä, mihin tätä rahaa satsataan, niin jotenkin lääkärien tämmöinen lääkäri—hoitaja-systeemi ja lääkkeet ja tämmöinen elämä pelissä -asenne, että kaikki on ruumiillistunut, ovat tulleet jotenkin helpommaksi ja turvallisemmaksi tieksi ratkaista näitä juttuja, ja sitten tosiaan käytetään vasta tätä, mitä tarvittaisiin ennaltaehkäisyyn, ja heti väliin tulevaa psykologiaa ja psyykkistä hoitoa. Sitä vasta sitten jälkikäteen.

Mutta tässä, voisi sanoa, ei voi olla väärempää juttua, kun tämän ajan ehkä kaikista keskeisin filosofi on Nietzsche. Kun puhutaan arvokeskustelusta, kun puhutaan siitä kehittymisestä ja luovuudesta ja innovaatiosta, niin nuoriso, tämän päivän nuoriso, nopeassa kehityksessä, kun se hakee uusia arvoja, hakee luovuutta. Nietzsche jopa, jos suomalaisittain sanoisi, että kun sydän märkäni, näki kaiken tämän pahuuden ja ilkeyden ja huonouden ja kehnouden, niin hänen suullaan tämä Zarathustra, joka oli vaan airut tälle Übermenschenille, jos hän käytti saksalaista sanaa, sanoi, että silti myöntää elämä kaikissa muodoissaan sanoa kyllä, että minä olen vain kyllä-sanoja, englanniksi "jee", niin kuin Beatles lauloi, myöntäjä, että elämä on sallittava kaikissa sen muodoissa, ja siihen liittyy se nuorten, poikien, lasten ja tyttöjen, kasvattaminen siihen, että he saavat sitä ravintoa sille omalle erikoislaadulleen tässä jutussa. Silti minusta tuntuu, kun minä katson vielä, kun täällä eduskunnassa jotkut ovat mädäntyneet toistakymmentä vuotta, jotkin edustajat, että edelleen täällä on tällainen, varsinkin vasemmalla puolella, käsitys, että tässä on kyse jostain fasisti- tai natsifilosofista. Todella kyseessä on, niin kuin minä sanoin, urheilullinen filosofia. Ratsasti nuorena, mutta putosi hevosen selästä.

Tässä jotenkin kiteytyy se semmoinen käännekohta, mitä taas voisi oikeistohallitukselta sen verran odottaa, että kun on tämmöinen lähtökohtainen halu arvottaa uudelleen maailmaa ja saada tämä innovaatio, luovuus ja taiteilijat mukaan tähän, niin tässä justiin niin kuin ajankohtaiseksi tulee filosofi, joka niin kuin, tuolta olen lukenut, yrittää vieläkin niin kuin ... Tietysti jotkut viisaat ovat sanoneet yleisönosastolla, ettei missään nimessä saa piilottaa, koska silloin se tulee kiinnostavaksi — sitten taas tietysti kaikki pervertikot pääsevät siihen kiinni ja rupeavat heittelemään sitten näitä fasistisia juttuja.

Mutta tosiaan tämä jotenkin tässä ajankohdassa kuvastaa sitä, missä me nopeassa muutoksessa ja tämmöisessä kriisiintyneessä ajassa olemme, että tätä äärimmäisissä muodoissa väärin käsiteltyä ja vääristeltyä, tiettyjen tarkoitusperien ja poliittisten syitten takia vääristeltyä, filosofia tarvittaisiin ehkä kaikista eniten, niin kuin minä sanoin jo. Ja huom., jos tässä olisi ed. Pulliainen, niin hän huutelisi, että missä se Freud on, niin Nietzschestä on sanottu, että Nietzsche olikin Freud ennen Freudia, että tämä alitajunnan, piilotajunnan, taidepuolen ja tunteen merkitys oli Nietzschellä hyvin valtava tässä filosofiassa.

Eli tälle aikakaudelle erittäin merkittävä henkilö, suunnannäyttäjä, joka vaikutti aina Eino Leinosta alkaen. Helkavirsiä kakkonen on hyvin nietzscheläisvaikutteinen teos. Helkavirsiä kolme on sitten minun kirjoittamani, jota silloin viime kaudella luinkin tässä katsellessani ed. Ahoa ja Viinasta silmiin, silloin kun oli ollut aika tiukkaa politiikkaa.

Mutta kuitenkin vielä kerran: Minkä takia — tätä tavallaan ei kyllä ole mitenkään eritelty tätä miljoonaa euroa erillisen avustuksen maksamiseen Tuusulan kunnalle, siinä on tietysti kaikennäköisiä korvauksia ja muuta — minä en löytänyt tuolta mistään semmoista selkeyttävää tai jotain arvottavaa tai jotenkin, voisi sanoa nyt filosofisesti, hallituksen filosofisesti kohdistavaa tarkoitusperää tälle, muuta kuin että yritetään korjata näitä vahinkoja mutta ei sitten mennä asiassa varsinaisesti eteenpäin ja säilytetään edelleen tämä lääkitsevä, siis ei lääkehoito vaan lääkitsevä, psykiatrinen kelaterapian mahti tässä?

Kari Rajamäki /sd:

Puhemies! Tämän sekä seuraavan eli ensi vuoden talousarviota täydentävän listan ja esityksen osalta on todettava, että on erittäin tärkeätä, että on mahdollisimman hyvin arvioitu tuloperusta. Se on eduskunnan budjettivallan ja päätöksenteon kannalta erittäin tärkeä. Samalla kun pidetään hyvänä tietysti velan lyhentämistä, tältä osin se, että entistä suurempia tuloarviotarkennuksia tulee loppuvuoteen, ei ole eduskunnan budjettivallan kanssa linjassa. Tähän on eduskunnan taholta jatkuvasti kiinnitetty huomiota. Varsinkin tilanteessa, jossa valtiontalous on historiallisen ylijäämäinen ja kuntatalous ja erityisesti perusturvapalvelujen rahoitus on mennyt entistä heikommaksi ja kiristyy ensi vuottakin koskien, niin tässä suhteessa hallituksen ja valtiovarainministeriön linja ei ole perusteltavissa.

Ikääntymiseen pitää varautua, mutta ei huomenna, vaan nyt. Terveydenhuollon palvelurakenteet, henkilöstö, niiden pitää olla kunnossa nyt. Muussa tapauksessa ikääntymiseen ei kyetä valmistautumaan. Samoin myöskin, kun ajattelee alueellista ja kansallista kilpailukykyä, jos infrastruktuuriin panostaminen on sellaisella heikolla tasolla kuin se tänä päivänä on, niin siltä osin kustannukset laiminlyönnistä ovat kyllä valtionvelan korkoa suuremmat meidän kehityksemme kannalta. Samoin esimerkiksi tuottavuusohjelman, joka seuraavan esityksen yhteydessä on enemmän esillä, osalta kartta ja maasto eroavat niin merkittävästi keskenään, että tullaan aiheuttamaan toiminnallisesti ja asiallisesti suurta vahinkoa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä palata tähän Tuusulan kunnan harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen lisäämiseen. Uskon, että sekin raha osaltaan auttaa sen solmun avaamisessa, mikä on hyvin tärkeää meidän yhteiskunnassamme. Nimittäin olisi upeaa, jos hallitus voisi löytää määrärahoja, niin että voitaisiin löytää syyt, miksi nuoret ja lapset voivat pahoin. Sitten kun ne syyt löydettäisiin, niin niihin epäkohtiin voitaisiin puuttua. Ei riitä, että hoemme, että olemme Pisa-tutkimuksessa hyviä, kun koulupahoinvointi kuitenkin on tosiasia tänä päivänä kouluissa.

Keskustelu päättyi.