Täysistunnon pöytäkirja 87/2007 vp

PTK 87/2007 vp

87. TIISTAINA 27. MARRASKUUTA 2007 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys vuoden 2008 talousarvioesityksen (HE 62/2007 vp) täydentämisestä

 

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Erinomaisen hyvä, että tällaista viime tipan viilausta tehdään, ja aina se budjettiesitys pikkasen siitä ikään kuin paranee.

Täällä ed. Pulliainen, joka tällä kertaa ei ole nyt paikalla, aikaisemmin sanoi päivällä, että hallitus pitää lupauksensa. Niin se hallitus näyttää pitävän lupauksiaan. Se jopa parantaa niitä lupauksiaan joiltakin osin aikaisempiin esityksiinsä verrattuna, ja se, jos mikä, on kyllä historiallista. Siitä on annettava hallitukselle tunnustusta. Sen sijaan hallituspuolueista kokoomus on jo ehtinyt pettää suuren osan lupauksistaan ja äänestäjistään, niin että tässä pitää kiittää hallitusta, ei vaaleissa käyneitä puolueita.

Tässä esityksessä käsitellään myös tuottavuutta. Kaipaan tähän tuottavuuskeskusteluun ihan uudenlaisia ulottuvuuksia. Kaipaan siihen sisältöä. Tällainen henkilötyövuosiin perustuva tuottavuusohjelma, se on liian helppo, liian suora tie markkinoida tuottavuusohjelmaa. Sehän on vain väline, jonkinlainen kylmä mittatikku. Pitää siis kehittää aitoja, ymmärrettäviä mittareita, jotka mittaavat paljon paljon enemmän jotain muuta kuin vain henkilötyövuosia. Niitten pitää selkokielellä ymmärrettävästi meille kertoa hintaa, laatua ja määrää ja niitten keskinäisiä suhteita, hinta—laatu-suhteita, määräsuhteita, ja katsotaan sitten, miten se vaikuttaa henkilöstötarpeeseen, pitääkö kenties palkata jopa lisää väkeä, niin että saadaan enemmän tehtyä töitä, jos sellainenkin ajattelu voisi tulla hyväksytyksi.

Nykyisessä tuottavuuskeskustelussa ei juurikaan puhuta laadusta, vaan ulkoistetaan. Käytän esimerkkinä omaa työyhteisöäni ammattikoulua. Siellä on tarve monenlaisille huoltotöille lvi-töistä sähköön. Totta kai siivoojat on siellä myöskin suuri ryhmä. En olisi voinut kuvitella virassa ollessani, että ne tehtävät olisi ulkoistettu, koska näin ja koin talon oman väen sitoutuvan siihen työhön ihan sydämellään, ja henkisesti tosi vahvasti he olivat motivoituneet siihen. He pitivät huolta niin kuin omasta kiinteistöstään. Ulkopuolinen tulee ja menee ja viuhahtaa ja lähettää aika muhkean laskun. Hän ei sitoudu siihen taloon, ei ole osa talon henkeä. Näissä voi olla vaihtelua eri suunnilla, mutta näin tämä toimii esimerkiksi koulumaailmassa tämän tyyppisesti.

No, ei ole montakaan iltaa siitä, kun televisiossa valtiosihteeritasoinen mies kertoi, kuinka paljon terveydenhuoltoalalle on palkattu lisää väkeä ja kuinka tuottavuus on laskenut, ja samoihin aikoihin terveydenhuoltoalan asiantuntija Turun suunnalta kertoi, että kun sairaalaan joutuvan potilaan keskimääräinen hoitoaika Saksassa on seitsemän vuorokautta, niin Suomessa se on maailman kärkiluokkaa, neljä vuorokautta on keskimääräinen hoitojakso, ja miten hyvin lonkkaleikkaukset onnistuvat, miten pitkään ne nivelet kestävät tai miten vähän keskosia kuolee, ihan muutama tuhannesta vaikeasta keskostapauksesta menehtyy meillä. Nämä ovat maailman huippuluokkaa. Se sitoo henkilökuntaa. Totta kai tuottavuus kärsii, jos sitä mitataan henkilötyövuosina, mutta entäs laatu? Miten näihin vastaa tuottavuusohjelma? Meille esitetyissä asiakirjoissa, jotka kansanedustajille täällä jaetaan, meillä on vaan siellä htv, joka tarkoittaa henkilötyövuotta. Tässä mielessä olemme kovasti polun alkupäässä, ja nyt ei pitäisi hötkyillä.

Kun viime vaalikaudella tuottavuuskysymyksissä jollakin lailla lähti silloinen valtiovarainministeri Eero Heinäluoma jarruttamaan ja hänen määräyksestään, hänen päätöksellään valtion tuottavuusohjelman tasoa pudotettiin sinne 9 000 henkilötyövuoden pintaan, ei hänelläkään parempaa mittaria ollut, niin uusi hallitus on korottanut riman noin 50 prosentilla sinne 14 000—15 000 henkilötyövuoden tasoon, olkoonkin että aika pitkällä aikavälillä. Mutta kuitenkin vaalit vaikuttivat siihen, että tätä tuottavuutta haetaan ihmisten selkänahasta entistä rankemmin.

Herra puhemies! Sitten lempiaiheeseeni hallitusta kehuen, joka koskee tätä veikkausvoittovarojen uusajattelua ja sitä, että eräiden kulttuurilaitosten vuokrat ja Kansallisteatterin lainanhoitokulut palautetaan, aivan niin kuin oikein on ja oli alun perinkin tarkoitettu, että ne palautetaan, yleisten budjettivarojen piiriin eli verovaroin katettavaksi.

Olin yksi niistä, jotka jo aikanaan sanoivat, silloin kun Kansallisteatteri pakotettiin peruskorjaamaan kiinteistönsä velkarahalla, vaikka valtion budjetti oli muhkeasti ylijäämäinen, että sillä tulorahoituksella tämä poloinen teatteri — tarkoitan poloisuudella sen taloutta, en taiteellista tasoa, en sitä osaakaan arvioida — ei tule selviytymään lainanhoitokuluistaan. No, nyt tämä pommi on ollut käsissämme jonkun aikaa, ja kun meillä on myönteinen ongelma, että Veikkaus-yhtiö hyvin hoidettuna firmana tuottaa hyvin, niin meillä on tällainen positiivisessa mielessä liikatuoton, ylituoton ongelma, että hallituksen ja valtiovarainministeriön kammareissa katsotaan, että edunsaajille ei voi antaa niin paljoa kuin Veikkaus tuottaa. Eduskunta sääti jakosuhdelain 2000-luvun alussa täysin yksimielisesti vastoin silloisen hallituksen näkemyksiä, vastoin valtiovarainministeriön virkamiesjohdon näkemyksiä. Valtiovarainministeriö on näihin päiviin saakka hakenut revanssia eduskunnasta, vastustanut tätä milloin milläkin tavalla konstaillen. Tässä oli jälleen yksi yritys, ja tämä on kunniaksi koko eduskunnalle ja ansioksi myös hallitukselle, että tämä tilanne korjataan ja otetaan eduskunnan yksimielinen tahto huomioon jo tässä vaiheessa, että hallitus ottaa tämän korjauksen omiin nimiinsä. Tässä mielessä tämä veikkausvoittovarojen kohtelu ensi vuoden budjetissa on kannatettava, ja siitä suorastaan hallitus saa sulan vastikään aika lailla kynittyyn hattuunsa.

Sitten, mikä on tärkeätä jatkossa? Herra puhemies! Tärkeätä on turvata suomalaisten rahapelitoimijoitten yksinoikeus. Se on merkittävä tekijä suomalaisessa kulttuurielämässä, sosiaali- ja terveydenhuollon puolella ja myös hevosjalostuksen, hevosurheilun kannalta. Niillä on myös valtion budjettiin merkittävä tulovaikutus, mutta ennen kaikkea tämä yleishyödyllisyys ja hyväntekeväisyys, mikä sitä kautta heijastuu, on tärkeätä ja se, että näissä asioissa toimitaan eduskunnan tahdon mukaisesti. Asiantuntijakuulemisten yhteydessä esimerkiksi virkamiesjohdolle ei ole ollut epäselvää, mikä on eduskunnan tahto. Nyt toivoisin niin hartaasti, että vihdoinkin saavutettaisiin valtionhallinnon ja eduskunnan välillä sellainen linnarauha, joka jo oli viime vaalikaudella. Silloin ei konstailtu näitten asioitten kanssa. Tällä vaalikaudella oli tämä yritys, että nyt saavutettaisiin sellainen linnarauha, että näitä rahoitusrakennemuutoksia ei enää tehdä edunsaajien vahingoksi. Tässä on mahdollisuus toimia, jos niin haluaa, kulttuuribudjettia rukkaamalla, koska kulttuuribudjetin rahoituksesta noin puolet on verovaroja, puolet on veikkausvoittovaroja. Muitten edunsaajien kohdalla tämä rakenne on pääasiassa veikkausvoittovaroista rahoitettu, siellä ei ole tätä liikehdinnän mahdollisuutta. Tärkeätä on myös, että nämä edunsaajat voivat luottaa tasaisen kasvun tulevaisuuteen, siis tasaisen vauhdin taulukkoon. Siksi suhdanteiden vaihtelun varalta hyvin hoidetun Veikkaus Osakeyhtiön voittovaroja voidaan mielestäni rahastoida myös yhtiön taseeseen määräajaksi. Sieltä ne aikanaan sitten purkautuvat.

Ihan lopuksi, herra puhemies: Tässä veikkausvoittovaroja koskevassa asiassa tämä periaate on kaikkein tärkein, että näitä rahoitusrakenteita verovarojen ja veikkausvoittovarojen välillä ei mennä rukkaamaan edunsaajien vahingoksi, koska se on eduskunnan yksimielinen tahto ollut koko tämän vuosituhannen, olkoonkin, että tässä yhteydessä edunsaajat odottivat saavansa koko 21 miljoonaa euroa hyväkseen. Kun budjettirahoituksen piiriin palautuvat Kansallisteatterin lainanhoitokulut ja Oopperan ym. kulttuurilaitosten vuokrat, niin samassa yhteydessä hallitus oman asiantuntemuksensa perusteella leikkaa Veikkaus Oy:n tuottoarviota ensi vuodelta 11 miljoonalla eurolla, jolloinka jakokulmaan jää edunsaajille 10 miljoonaa euroa lisäresursseja, siis jaettavaa rahaa. Ei pidä ruokkivaa kättä purra. 10 miljoonaa on ihan hyvä asia, ja ei se sieltä Veikkauksen taseesta se raha karkaa. Kyllä se sieltä sitten aikanaan tulee edunsaajille.

Korostan, että tässä oli tärkein tämä periaate. Toivon, että tätä periaatetta nyt tästä eteenpäin kaikki tulevatkin hallitukset noudattaisivat ja myös meidän valtiovarainministeriömme korkein johto asettuisi nyt ihan nätisti tähän ruotuun ja keskittyisi suurempiin asioihin kuin vaan näillä veikkausvoittovaroilla värkkäämiseen.

Ed. Mika Lintilä merkittiin läsnä olevaksi.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! On hienoa nähdä, että kokenut päättäjä, ed. Saarinen, voi oppositiosta käsin todeta, että hallitus tekee jotain hyvääkin. Kiitoksia kiitoksista! En tosin ole hallituksessa, mutta olen hallituspuolueen kansanedustaja.

Mutta tästä hallituksen esityksestä talousarvioesityksen täydentämiseksi, kohdasta tuottavuus, haluaisin jälleen kerran lausua jotakin aiemmin sanotun lisäksi.

Kuten ed. Saarinen totesi, niin tuottavuutta on vaikea mitata, ja tärkeitä seikkoja siinä varmasti ovat hinta, laatu, määrä ja henkilöstö, ja siitä kokonaisuudesta varmasti tuottavuus sitten syntyy. Yksi seikka, jonka haluaisin kuitenkin tuoda aivan erityisesti esille, on tämä henkilöstön hyvinvointi.

Meillä on esimerkiksi terveyspuolella riittävästi koulutettua henkilöstöä. On vain ongelmana se, että nämä henkilöt eivät hakeudu koulutuksensa mukaisiin tehtäviin tai eivät ainakaan julkiselle sektorille. Miksi he eivät hakeudu töihin? Se syy pitäisi löytää, ja se ongelma pitäisi ratkaista. Voin sanoa ainakin yleislääkärin kohdalta terveyskeskuksesta erään keskeisen seikan, mikä tekee työstä vähemmän vetovoimaisen. Sen sijaan että lääkäri saisi hoitaa vastaanotolla potilasta, mihin hän on sitoutunut ja mitä hän haluaa tehdä, lääkärin aika menee tietokoneen hoitamiseen, ja se aika on pois potilaalta. Tietokoneohjelmien järjestelmät on pystyttävä kehittämään terveydenhoitohenkilöstöä ja terveydenhoitoa palveleviksi niin, että potilasta voidaan hoitaa tehokkaasti, hyvin inhimillisesti, ilman että lääkäri joutuu koko ajan keskittymään tietokoneen hoitamiseen ja eri sivustojen plaraamiseen laitteessa. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, ja ihmistä on hoidettava kokonaisvaltaisesti. Tämä on nyt, voi sanoa, kadoksissa tämän päivän potilastyössä yleislääkäritasolla. Toivon, että löytyy järjestelmä, joka voi korjata tietokoneohjelmat paremmin potilas—lääkäri-suhdetta palveleviksi.

On erittäin tärkeää, että potilasasiakirjat ovat asianmukaiset, oikeasti laaditut, oikein kirjoitetut, ja se on erittäin tärkeää työtä. Aikoinaan Seinäjoen kauppaoppilaitoksessa aloitettiin ensimmäisenä kyseisten henkilöiden, muistaakseni merkonomien, koulutus, jotka opettelivat konekirjoittamaan lääkäreitten lausuntoja. Edelleen lääkärit voivat lausua asiakirjoja nauhalle, josta ne sitten puretaan, mutta varsin usein on menty siihen järjestelmään, että lääkäristä on tehty konekirjoittaja. Silloin on tietenkin kouluissa ja lääkärinkoulutuksessa pidettävä huoli, että lääkäreille opetetaan kymmensormijärjestelmä ja katsotaan, että lääkäriksi sopeutuu ehkä juuri sellainen henkilö, jolla on mahdollisimman monta lyöntiä minuutissa ja joka osaa hallita laitteet mahdollisimman nopeasti. Mutta uskon, että se vie jonkin aikaa, ennen kuin tällaisia superihmisiä löytyy. Nuorissa lääkäreissä varmasti niitä on ja vanhemmissakin kyllä löytyy, mutta jokaiselle ammatille löytyy oma osaajansa. Niille lääkäreille, jotka haluavat tehdä potilastyötä, mielestäni olosuhteet on laadittava sellaisiksi, että he voivat hoitaa potilaita eikä heidän tarvitse puuttua laiteongelmiin taikka sitten hallinnollisiin tehtäviin. Toisaalta on muistettava, että lääkärin koulutus ei saa myöskään olla este sille, että hakeutuu johtotehtäviin. Tällaistakin on havaittavissa.

Mutta toiseen teemaan. Tästä kunta-alan palkkaratkaisun tukemisesta totean tyydytyksellä, että sinne löytyy kunnille tukea, jotta voidaan pitää kunnissa työntekijöitä ja siten pitää kunnat elinvoimaisina, ja samoin, että sinne on tullut vielä tuloksellisuushankkeisiin kertasatsaus. Täytyy muistaa, että osa tästä rahasta tulee veroina takaisin, osa pyörittää elinkeinoelämää, esimerkiksi koteihin tehtävät hankinnat, kuten ruoka- tai pienlaitehankinnat ym. Eivät ne rahat täysin pois ole tästä yhteiskunnan pyörittämisestä.

Sitten täällä puhutaan tietojärjestelmäkustannuksista liittyen elatustuen siirtoon Kansaneläkelaitokselle. Elatustuki on siis ollut kuntien hoidossa. Tässä kohtaa haluan kiinnittää huomiota siihen, että toivon, että hallitus pystyy osaltaan hoitamaan asian niin, että henkilöstön tila hoidetaan asianmukaisesti, kun vetovastuu asian hoidossa muuttuu kunnilta Kansaneläkelaitokselle.

Sosiaaliturvan uudistamiskomitean menoihin tulee myös lisämäärärahaa. Toivon jälleen kerran tässä kohtaa, että huomioidaan sosiaaliturvaa uudistettaessa Paras-hankkeen tulokset ja huomiot, samoin kuin se, kun kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia yhdistetään terveydenhuoltolaiksi, ja samalla kun tätä kokonaisuutta sovitetaan toisiinsa yhteensopivaksi, pidetään huoli, että puututaan mahdollisiin rakennemuutoksiin. Pelkkä lainsäädännöllinen saneeraus ei varmaankaan tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa ole riittävä. Ajatellaanpa esimerkiksi ikäihmisten palveluasumista tai muita vaihtoehtoja, jotka helpottavat vanhempien sukupolvien elämää.

Lapsilisien maksamiseen tarvittavaa määrärahaa alennetaan. Mielestäni Suomessa lapsilisää voitaisiin maksaa esimerkiksi vuoden pitempään.

Lisäksi täällä on vielä koululaitoksesta joitakin mainintoja, mutta tässä kohtaa haluan vain todeta pääsääntöisesti, että toivon, että Suomi-koulujen rahoitus saataisiin paremmaksi kuin se on ollut edellisen eduskunnan aikana. Mielestäni jokainen Euroopan maa pitää huolen omasta kielestään ja kulttuuristaan, ja Suomi-koulujen kautta Suomen tulee täyttää myös tämä tehtävä. Tällä hetkellä Suomi-koulut, sanotaan, natisevat varojen puutteessa.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vain lyhyesti nostaa esille ja kiittää hallitusta siitä, että veikkausvoittovarojen jakoa korjataan nyt tässä talousarvion täydentämisesityksessä. Eli nyt täydennettävässä talousarviossa vuodelle 2008 veikkausvoittovaroja ei enää käytetä taidelaitosten vuokriin tai Kansallisteatterin peruskorjaukseen. Tällä esityksellä hallitus korottaa veikkausvoittovaroja edunsaajille ensi vuonna 10,1 miljoonalla verrattuna aiempaan esitykseen. Muutosten seurauksena voittovarat kasvavat siis taiteen osalta noin 5,5 miljoonalla eurolla, liikuntatoimen osalta 3,6 miljoonalla eurolla ja nuorisotyön osalta noin 1,3 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan tässä esityksessä kulttuurilaitosten ja kulttuuriyhteisöjen toimitilojen vuokriin ja muihin tilakustannuksiin hallitus osoittaa nyt reilun 21 miljoonan euron lisärahoituksen, jolla siirretään kyseiset menot pois taiteen veikkausvoittovaroista edellisen eduskunnan yksimielisen tahdon mukaisesti. Se on hyvä.

Vielä haluan lopuksi nopeasti nostaa yhden asian, joka on jäänyt tässä huomioitta. Yliopistojen perusrahoitukseen tässä esityksessä lisätään 5 miljoonaa euroa. Tällä lisämäärärahalla varmistetaan muun muassa yliopistojen rakenteellista uudistamista, ja tämä lisämääräraha tulee ensi vuodelle ja tietääkseni myös vuodelle 2009.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on täydentävästä lisätalousarviosta kysymys, ja hallitus oikeasti ansaitsee kiitoksen, koska hallitus on ansainnut tässä, kun tämä esitys ensi vuoden talousarviosta syksyllä aiemmin annettiin, monta moitetta. Semmoista kiitosta on nyt hyvä antaa, kun on asioita monta kuukautta täällä eduskunnassa opposition edustajana moittinut ja nyt hallitus on sitten hieman perääntymässä, niin kyllä se kiitoksen ansaitsee. Meillä on hallitus, jolla on yksi korva ainakin, ja ehkä pitäisi aukaista toinenkin korva. Kyllä niitä kipupisteitä edelleen jää, tai sitten hallituksella on valikoiva kuulo.

Mutta on tärkeää, että hallitus on perääntynyt veikkausvoittomäärärahakysymyksessä, niin kuin me olemme oppositiosta jo puhuneet koko syksystä asti, ja viesti on mennyt hallitukselle perille. On myös hyvä, että hallitus tässä täydentävässä esityksessään peruu minusta törkeän päätöksensä, jonka se teki budjetin yhteydessä valtion erityisoppilaitosten eli vammaisten koulutusmahdollisuuden leikkaamisesta. Myös tuo peruminen on erittäin tärkeää. Muun muassa Alavudella ja Hämeenlinnassa olevat koulut olivat jo tosi hädissään.

On myös hyvä, että hallitus peruu sen päätöksen, minkä se teki leikatessaan työllisyysperusteisia siirtomenoja investointitarpeisiin, ja kasvattaa yli puolella sitä määrärahaa, jonka se vielä melko kovanaamaisesti esitteli tuossa syksyllä, kun se antoi sen varsinaisen talousarvion ensi vuodelle: luokkaa 8 miljoonaa oli vain pohjissa, ja nyt esitetään 16,5 miljoonaa, niin on se vaan oikea suunta. Elän pelonsekaisessa toiveessa, jos edelleen tulee näin suuria tappioita meidän työllisyyslukuihin alueellisesti, että hallitus sitten olisi valmis tarkistamaan mahdollisuuksien mukaan myös tulevissa tarpeissa näitä työllisyysperusteisia investointimäärärahoja, koska ehkä se on se tieto, mikä oppositiopuolueilla — tai meillä ainakin SDP:ssä pitkällä hallitusvastuulla — on, että ei se työllisyyspolitiikan hoitaminen ole aina vain iloisia ideoita, vaan myös vaikeisiin tilanteisiin on pystyttävä hallituksen tulemaan avuksi. Tämä on yksi määrärahatapa tehdä sitä.

Sitten vielä yksi hyvä asia, minkä hallitus on perunut tässä näin. Se leikkasi energiatiedotuksesta lähes miljoonan. Ja kun me puhumme ilmastonmuutoksesta, kun me puhumme ihmisten energiansäästökäyttäytymisestä, niin ei niitä ihmisiä voi jättää arvailujen varaan, miten parantaa omaa energiankulutustaan, miten tehostaa energiankulutustaan. Meillä on siihen valtionyhtiö Motiva, joka tekee tätä tiedotusta. Nyt hallitus tässä esittää sinne tarvittavan lisämäärärahan 900 000, joka nyt on sattumalta juuri se summa, jonka se leikkasi itse pois viime vuoden tasoon verrattuna, ja toteuttaa tämän tuulivoima-atlaksen. Se on nyt euromääräisesti Motivalle sama määrä tuloja kuin viime vuonna, mutta valitettavasti sitten tämä tuulivoima-atlas sen vie kokonaan. Eli emme saa yhtään lisää varoja, emmekä edes suomalaisten energiatiedotukseen sitä, mitä tarvittaisiin. Minun mielestäni Motivan määrärahat tulisi tuplata. Meillä tulisi olla hyvin määrätietoista tietoa ihmisille siitä, miten päästöjä voi omassa arjessaan vähentää taloa rakentaessa, sähkölaitteita valitessa tai lämmitysjärjestelmiä suunnitellessa.

Nämä olivat minun mielestäni näitä kehun arvoisia kohtia. Ja kun hallituksen perumislistaa kävin läpi, niin vaikka tässä se ei ole luettavissa, on sekin hyvä asia, että päivähoidon nollamaksuluokkaan liittyen myös sitten hallitus päätti kuunnella oppositiota eikä uskoa omiin kirjauksiinsa ja niitä väkisten ajaa läpi Suomea huonontamaan.

Yhden yleisemmän asian nostan vielä esiin. Kun tässä yliopistoille tulee joku viitisen miljoonaa tuottavuushyödyn palauttamisvarojen kautta lisää ja Suomen Akatemia saa ulkolamput, 15 000 euroa, muuta ei tieteelle tästä korjauksesta näy. Se on sen takia huolestuttavaa, että me olemme Suomessa jäämässä tutkimusmäärärahoissa alle EU-suositustason, joka olisi vain tuo 1 prosentti. Me kuulimme tiedeneuvoston asiantuntijaa jaostossa, ja kyllä se näkemys sieltä tuli selville hyvinkin kaikille meille jaoston jäsenille, että emme me oikeaan suuntaan ole kehittämässä näitä tieteeseen sijoitettavia rahoja. Siis julkisen rahoituksen osuuden pitäisi olla tämä 1 prosentti EU:ssa, ja me olemme näillä esityksillä jäämässä alle sen.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Mielenkiintoista luettavaa tämä hallituksen esitys annetun talousarvioesityksen täydentämisestä.

Ihan muutama havainto sikäli, että YK:n rauhanturvamenojen kasvu 2 miljoonalla eurolla perustuu tietysti tehtyihin päätöksiin, ja perussuomalaiset ovat tukemassa tätä toimintaa.

Mielenkiintoinen minun mielestäni on tämä EU-komission nyt vihdoin ja viimein lokakuun lopussa antama lupa maa- ja puutarhatalouden energiaverotustuen maksamisesta. Nyt kun se viivästyi näin pitkälle, niin sitä ei tänä vuonna ehditä enää maksaa. Eli mikäli muistan oikein, niin tämä asia liittyy vuoden 2005 niin sanottuun maataloustupoon, eli näin pitkään EU pystyi pitkittämään tällaista päätöstä, joka on minun ymmärtääkseni maan sisäinen, kansallinen asia.

Arvoisa puhemies! Täällä on aika paljon puhuttu näistä hallituksen perääntymisistä ja tarkentamisista, sanoisin näin, nimenomaan tämän veikkausvoittovarojen jaon osalta, eli kuten ed. Saarinen täällä aikaisemmin totesi, tässä näemme sen, millä tavoin valtiovarainministeriön virkamiehet yrittävät kaikin keinoin sabotoida niitä päätöksiä, joita eduskunta on yksimielisesti tehnyt. En tiedä, arvoisa puhemies, sattuiko tässä käymään sitten kömmähdys uudelle valtiovarainministerille sikäli, että hän ei huomioinut sitä, että on eduskunnan yksimielisesti säätämä laki, jonka mukaan asiat olisi pitänyt viedä eteenpäin, ja myöskin se yksinoikeus olisi saattanut vaarantua hyvinkin merkittävästi, jos tämä hallituksen budjettiesitys olisi viety päätökseen saakka. Kun tarkastusvaliokunta antoi lausunnon ensi vuoden budjetista, niin tähän kiinnitimme huomiota. Itse olen hämmästynyt siitä, että oikeuskansleri meni ja hyväksyi siltä osin myös ensi vuoden budjetin silloin, kun se annettiin eduskunnalle, koska minun mielestäni oikeuskanslerin olisi tullut valvoa, että siltäkin osin ainakin näin selvä virhe olisi korjattu, ennen kuin se esitys annetaan eduskunnalle.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun lukee tätä raamattua — kirjaa eestiksi — niin kuin kansanedustaja, niin kun täällä on oltu huolissaan siitä, kuinka kansalaisopistoille ja muille saataisiin se rahoitus kohdistettua, sitten kun se on sinne menossa kunnille pakettina, niin kun luin tästä tämmöisestä yleissivistävästä koulutuksesta ja muusta, mitä täällä nyt ollaan sitten antamassa tässä, mikä tämä nimi nyt onkaan sitten, lisätalousarvioesityksen täydentämisessä, ja vapaan sivistystyön juttuja, niin täällä lukee tämmöiset määritelmät sitten, että "valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, vammaisten lasten koulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan" — hyvä juttu ja tuo äskeinenkin — "sekä avustuksina oppimisympäristöjen - - viestintätekniikan - -". Missään ei keskitetä sitä siihen, mistä on puhuttu, ettei vaan tämmöinen peruskasvatustyö, vapaan kasvatuksen ja uudelleenkoulutuksen suomalainen aikuiskasvatustyö, saisi näitä määrärahoja. Minun mielestäni tämä on aika rankka kärjistäminen, että nämä pitäisi pistää kansainvälistämiseen ja maahanmuuttajien ... Siis periaatteessa nehän ovat sitä samaa rahaa, mikä on ollut ennen käsittääkseni kansalaisopistojen ja muitten itse päätettävissä, mihin se suunnataan.

No sitten, tämä on hyvä juttu, niin kuin täällä on sanottu, että nämä veikkausmäärärahat suunnataan sinne, minne pitääkin. Ed. Saariselle sanoisin, että olisi aika ehkä tässäkin ottaa psyyke huomioon. Aikoinaan täällä ed. Bryggaren kanssa jo toistakymmentä vuotta sitten olimme kehittämässä Suomeen tämmöistä psykovalmennuksen ja henkisen valmennuksen keskusta urheilupuolelle. Sitä ei ole vieläkään olemassa, ja Suomi on edelleen ... Jopa psyykkaus on ainoana suomalaisena jääkiekossa melkein se, että vastustajaa yritetään saada heikompaan kuntoon, että sillä ei ennaltaehkäistä suomalaisten hermostumisia, urheilijoitten ja muiden, että tämä on täysin kesken tällä alueella. (Puhemies koputtaa)

Vielä ed. Nurmelle sanoisin, että — tultiin juuri junassa, Tampere on tietotekniikan mahtipaikkoja, Hermia-seminaari oli tänä aamuna — tämä on erittäin huolestuttava juttu, että nämä lääkärit tietokoneita ja muita vastaavia sekasotkuja hoitavat, (Puhemies koputtaa) kun eivät ne ole yhteensopivia — lopetan justiin tähän — ja olen täysin samoilla linjoilla tässä, että lääkärit hoitamaan niitä asioita, mitä heidän kuuluu.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri puuttui erittäin tärkeään asiaan, siihen, että tutkimukseen on löydyttävä riittävästi määrärahoja. Toivon, että se asia pystytään hoitamaan reilaan. Elleivät EU-maat pysty järjestämään tutkimukseen riittävästi määrärahoja, on se vaara, että jäämme auttamattomasti jälkeen Amerikasta ja tietenkin Aasiasta, ja Suomen osana EU-kokonaisuutta tietenkin täytyy kantaa oma kortensa kekoon omalta osaltaan. Luulisi ja uskon, että Suomen yliopistoista löytyisi niin sanottuja Nobel-aivoja, sellaisia henkilöitä, jotka yltävät Nobel-palkintoon saakka. Löytyyhän Suomesta kykyjä urheilun, taiteen, muun kulttuurin alalta, joka vaatii omia erityiskykyjä ja lahjakkuuksia, jotka ovat osaavia omalla alallaan. Omasta kotikaupungistani on useita — mainitsen nyt vain kulttuuritoimijat — runsaasti nimekkäitä kulttuuritoimijoita ympäri maailmaa. He joko vaikuttavat Lahdessa taikka sitten ovat syntyperältään lahtelaisia ja eläneet siellä osan elämästään tai asuvat edelleen siellä.

Eräs seikka liittyen näihin tutkimusmäärärahoihin on se, että toivon, että myös sitten, kun tutkimusmäärärahoja annetaan ja tutkimusapurahoja jaetaan, se ei olisi aina saman kaavan mukaan; lyhennän kansanomaisesti, että samat henkilöt eivät aina jaa samoille henkilöille, vaan uskallettaisiin siinäkin olla luovia ja tehdä uusia avauksia ja katsoa asioita uudesta kulmasta.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kun lukee hallituksen esityksiä neljännen lisätalousarvioesityksen ja varsinaisen budjettiesityksen, siis ensi vuoden talousarvioesityksen, täydentämisestä, niin tulee väkisinkin mieleen, että hallituksella oli silmät sokeina, kun se syntyi. Se on niin kuin kissanpennut, että sitten muutaman viikon päästä vasta silmät aukeavat ja huomataan, mitä virheitä on tullut tehdyksi, ja sitten, kun huomataan, että virheitä on tullut tehdyksi, niin onneksi lähdetään korjaamaan eli tässäkin tapauksessa veikkausvoittovarojen jakosuhde palautetaan siihen, mitä laki edellyttää, mitä eduskunta on tahtonut, lasten päivähoidon nollamaksuluokan suunniteltu poistaminen perutaan. Täällä on useita tämmöisiä kohtia, ja on tietenkin hyvä, että silmät avautuvat edes muutamien viikkojen päästä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun tuo aika loppui kuitenkin taas, niin sama juttu, että minusta tämä sinänsä osoittaa hyvää uutta poliittista käytäntöä, että tässä on otettu opiksi näissä asioissa, ellei se sitten ole jotain uudenlaista juonittelua, konsulttien keksimää taas juttua.

Mutta sen verran vielä sanoisin, ennen kuin päästän tuon erään vihreän tuonne, että tosiaan tämä sitaatti "valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään" kuulostaa periaatteessa sisällöllisesti siltä, että jos ajatellaan rkp:läistä Eurooppa-ministeriä ja vihreitä tiukempia hesalaiskeskeisiä feministejä, niin tämähän on tavallaan hirveän uhkaava lause koko suomalaiselle ... ja vääristelevä. Siis kun suomalainen aikuiskasvatus ja koko systeemi on ollut äärimmäisen eurooppalainen globaali ja universaali ja tosi hyvä, ehkä maailman parhaita, siitä on puhuttu, yleissivistävä juttu, niin miten tästä voidaan nyt väittää jotain tämmöistä, että nyt sitä alettaisiin sitten tehdä tämmöiseksi, minä luen vielä, että "yleissi-vistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen"? Höpö höpö. Siinä on selvästi jonkunlainen poliittisen kaappauksen sävy, haisee, ja jonkinlainen yksisilmäisyys, joka kaventaa tätä.

Keskustelu päättyi.