Täysistunnon pöytäkirja 87/2014 vp

PTK 87/2014 vp

87. TORSTAINA 25. SYYSKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen ja Uuden-Seelannin välisen työlomajärjestelmää koskevan järjestelyn muutosten hyväksymisestä ja laiksi järjestelyn lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

 

Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on hyväksyä Suomen ja Uuden-Seelannin välillä tehtyyn työlomajärjestelmään muutokset, joiden tarkoituksena on helpottaa suomalaisten nuorten mahdollisuuksia tutustua Uuden-Seelannin kulttuuriin, yhteiskuntaelämään ja päinvastoin. Työnteko ja opiskelu eivät olisi matkan ensisijaisia vaan ylimääräisiä tarkoituksia.

Alkuperäistä työlomajärjestelyä alettiin soveltaa elokuussa 2004, mutta sitä ei ole kansallisesti saatettu voimaan. Uusi-Seelanti esitti tätä työlomajärjestelyn muuttamista loppukesällä 2009. Hallitusten välisen järjestelyn ei ole katsottu sen voimaantuloaikana vaativan erillistä voimaan saattamista. Tarkoituksena on siis nyt muutosten hyväksymisen yhteydessä saattaa kansallisesti voimaan tämä järjestely kokonaisuudessaan sellaisena kuin se on muutettuna.

Alkuperäisessä työlomajärjestelyssä edellytyksenä oli, että hakijan ikä on 18—30 vuotta lupaa hakiessa, hän aikoo matkustaa Suomeen ensisijaisesti lomailutarkoituksessa, hänen mukanaan ei seuraa lasta, jonka elatuksesta hän vastaa, eikä hänelle ole aiemmin myönnetty lupaa tällä samalla perusteella. Hänellä on voimassa oleva passi ja paluulippu tai riittävät varat paluulipun hankkimiseksi ja kohtuulliset varat toimeentulonsa varmistamiseksi oleskelunsa ajaksi, ja on edellytetty myös sairausvakuutusta.

Nyt näitä kirjauksia muutetaan esimerkiksi siten, että hakijan mukana ei matkusta huollettavia ja hakijalla tulee lisäksi olla voimassa oleva Uuden-Seelannin passi ja lippu Suomesta poistumiseksi tai riittävät varat lipun hankkimiseksi. Lisäksi edelleen jatkossa hakijat molemmissa maissa suostuvat ottamaan sairaustapauksessa sairaalahoidon kattavan vakuutuksen, ja edelleenkään hakija ei saa olla aiemmin hyödyntänyt tätä järjestelmää. Ikäedellytyksiä aiotaan muuttaa koskemaan 18—35-vuotiaita henkilöitä. Samoin poistetaan vaatimus pysyvästä asumisesta asianosaisissa maissa.

Uusi-Seelanti poistaa vuosittaisen katon, 200, suomalaisille opiskelijoille tämän järjestelyn kautta myönnettäviltä luvilta. Uuden-Seelannin hallitus voi myöntää vuosittain siis käytännössä rajoittamattoman määrän järjestelyssä tarkoitettuja viisumeja Suomen kansalaisille. Samoin poistuvat rajoitteet hakijan oikeudesta ottaa pysyvää työtä matkansa aikana sekä aikarajoite saman työnantajan palveluksessa enintään 3 kuukauden kestoisesta työskentelystä.

Uuden-Seelannin hallitus edellyttää noudatettavan maan lakeja sekä pidättäydyttävän työstä, joka on työlomajärjestelyn tarkoituksen vastainen. Mahdollisuutta osallistua koulutukseen laajennetaan ajallisesti siten, että enintään 3 kuukautta kestävään koulutukseen osallistuminen nostetaan 6 kuukauteen. Henkilö voi siten osallistua matkansa aikana yhteen tai useampaan koulutukseen, joiden kokonaiskesto saa olla enintään 6 kuukautta.

Tähän saakka oleskelulupia työlomaa varten on myönnetty Uuden-Seelannin kansalaisille vähäisessä määrin eli vuosittain alle kymmenen kappaletta. Asiantuntijakuulemisissa nousi esille, että Uuden-Seelannin työllisyystilanne on vuodesta 2009 alkaen heikentynyt ja voisi mahdollisesti lisätä kiinnostusta työlomaa kohtaan. Uusi-Seelanti on puolestaan myöntänyt suomalaisille työlomalupia viime vuosina lähes 200 per vuosi. Viranomaisten tiedossa ei ole, että käytännön soveltamisessa olisi ollut ongelmia.

Suomen hallitusta koskevista velvoitteista esityksessä todetaan, että oleskelulupa myönnetään ulkomaalaislain perusteella, jossa on kyse työn ja työharjoittelun suorittamisesta, joka sisältyy valtioiden väliseen sopimukseen. Ja kun on kyse oleskelulupa-asiasta, niin ulkomaalaislain mukaisen lupaharkinnan suorittaa ja luvan myöntää Maahanmuuttovirasto.

Suomi on poistamassa myöskin aiemmin olleen rajoitteen, jonka mukaan Suomeen työlomaluvalla tulleilla henkilöillä on oikeus tehdä työtä enintään 9 kuukauden ajan 12 kuukautta kestävän matkan aikana ja enintään 3 kuukautta saman työnantajan palveluksessa. Uuden kohdan mukaan henkilöt, jotka ovat tulleet Suomeen työluvan turvin, voivat tehdä palkkatyötä tämän järjestelyn ehtojen mukaisesti.

Valiokunta yhtyy hallituksen esityksestä ilmenevään kantaan, että järjestelyn luonne ja tarkoitus huomioon ottaen osapuolten tarkoitus on ollut sopia oikeudellisesti sitovasta järjestelystä. Näin ollen valiokunta pitää perusteltuna kansallisen soveltamisen kannalta saattaa järjestely voimaan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten osalta lailla ja muiden määräysten osalta valtioneuvoston asetuksella.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, ja valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy siis hallituksen esityksessä tarkoitetun järjestelyn muutokset, ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Tämä mietintö on yksimielinen.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on käsittelyssä Suomen ja Uuden-Seelannin välinen työlomajärjestelmää koskeva lakimuutos. Haluan todeta tästä, että tämänkaltainen laki, joka perustuu kahden maan väliseen sopimukseen, jossa kysymyksessä on se, että 18—35-vuotiaat nuoret voivat tämän lain perusteella hakea työlomalupaa, suomalaiset Uudesta-Seelannista ja Uuden-Seelannin kansalaiset Suomesta, on erittäin hyvä. Kansainvälistyvässä maailmassa on tärkeää, että nuoret pääsevät toiseen maahan töihin hetkeksi tutustumaan eri yhteiskunnan toimintaan ja kulttuuriin ja siihen työelämään siellä toisessa maassa.

Tässä kiinnittää huomion se epäsuhta, että Uusi-Seelanti on myöntänyt noin 200 työlomalupaa vuosittain suomalaisille, mutta vain noin kymmenisen lupaa on Suomesta myönnetty Uuden-Seelannin kansalaisille. Lieneekö sitten syynä se, ettei ole haluja Suomeen tulla, vai mistä tämä johtuu.

Mutta tämänkaltaisia järjestelmiä voisi kannustaa ja sopimuksia tehdä myös muidenkin maiden kanssa. Ainakin itselleni on tullut sen suuntaisia kommentteja muista maista, että halukkuutta tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja nimenomaan siihen työelämään täällä on muiden maiden nuorilla, ja se on ihan kannatettava asia, niin kuin myös tämä hallituksen esitys.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jokisen pohdiskelu oli hyvää koskien nimenomaan muita maita, ja niitten työlomasopimusten kiirehtimisestä olen aivan samaa mieltä. Ilmeisesti nyt tässä tulossa ovat työlomajärjestelyt Australian ja Kanadan kanssa, ja kannatan lämpimästi näitten kiirehtimistä. Tämä on inhimillistä elämää koskeva, miellyttävä sopimus, joka tässä nyt ollaan saattamassa voimaan.

Epäilen sitten tätä, mitä edustaja Jokinen tässä otti esille, että Uuden-Seelannin kansalaisille on myönnetty vain kymmenisen hakemusta. Kyllä varmaankin, niin kuin tuossa esittelypuheenvuorossani totesin, Uuden-Seelannin kiinnostus tätä järjestelyä kohtaan voisi kasvaa, kuten asiantuntijakuulemisissa spekuloitiin, heidän työllisyystilanteensa heikennyttyä. Ilmeisesti sieltä ei vain sitten näille rajoille ole niin paljon halukkuutta tällä hetkellä tulla.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässähän varmasti on tarpeen myös se, että tästä mahdollisuudesta informoidaan, ja siinä tietysti Suomen edustustot ja lähetystöt ovat avainasemassa. Onhan totta, että tällä hetkellä Suomessa on noin 30 000 työpaikkaa auki, ja arvioidaan, että lähes saman verran on ilmoittamatta näihin virallisiin järjestelmiin siitä huolimatta, että meillä on noin 350 000 ihmistä työttömänä, eli tähän asiaan ei voi kytkeä sitä epäilyä, että meillä ei olisi tarjolla työtä. Monesti nämä nuorten työlomatyöt ovat matalan kynnyksen töitä ja niitä tarjolla on. Mutta myös se on erittäin hyvä asia, että saadaan koulutettua väkeä tutustumaan suomalaiseen työelämään, suomalaiseen yhteiskuntaan.

Yleiskeskustelu päättyi.