Täysistunnon pöytäkirja 87/2014 vp

PTK 87/2014 vp

87. TORSTAINA 25. SYYSKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta

 

Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on mietintö asiasta, josta mitä suurimmalla todennäköisyydellä kansanedustajat saavat palautetta jos ei nyt aihepiiriltään ihan top 5- niin ainakin top 10 -sarjassa. Kyse on hallituksen esityksestä, jossa eläkepäätös pitää perustella ja erityisesti hylkäävä päätös pitää perustella ja erityisesti hylkäävä päätös pitää perustella niin, että henkilö, joka sen hylkypäätöksen saa, tietää, miksi on hylkäävän päätöksen eläkeratkaisussaan saanut.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle on siis eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muutos, ja valiokunta pitää perusteltuna esityksen tavoitteena olevaa etuuspäätösten perustelujen ja etuuden hakijoiden oikeusturvan parantamista lisäämällä tietyt säännökset hallintolakiin. Täydentävät säännökset koskevat erityisesti hylkäävän päätöksen perusteluja, kun käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy lääketieteellisiä kysymyksiä. Osittain tai kokonaan hylkäävän päätöksen perusteluihin on ehdotuksen mukaan kirjattava asian arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää etuuspäätösten lääketieteellisten perustelujen kehittämistä erittäin tärkeänä koko etuusjärjestelmän toimeenpanoon kohdistuvan luottamuksen näkökulmasta. Valiokunta täten puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.

Valiokunta pitää hakijan oikeusturvan kannalta keskeisenä, että päätöksen perusteena olevat seikat, kuten lääketieteelliset arviot, ilmenevät riittävän yksityiskohtaisesti päätöksen perusteluista. Valiokunta katsoo myös, että perusteluista tulee ilmetä, miten erilaisia seikkoja on painotettu ja arvioitu, jolloin hakija voi perustelujen valossa paitsi harkita muutoksenhaun tarvetta myös esittää oman käsityksensä ja mahdollisen lisäselvityksen perusteluissa esiin tuoduista seikoista.

Erityisesti hylkäävän etuuspäätöksen perustelujen tulee olla mahdollisimman selkeät ja ymmärrettävät. Lääketieteellisten seikkojen lisäksi päätöksessä on otettava huomioon esimerkiksi hakijan ammattiin ja koulutukseen liittyviä seikkoja, joita koskevien tietojen kattavuus vaikuttaa asian ratkaisuun. Lääketieteellisten seikkojen arviointi ja kuvaaminen päätöksessä riittävällä ja objektiivisella tavalla on keskeisen tärkeä päätöksen ymmärrettävyyden kannalta. Perusteluilla on merkittävä vaikutus myös muutoksenhakumahdollisuuksien käyttämiseen. Riittävillä ja asianmukaisilla perusteluilla voidaan vähentää tarvetta muutoksenhakuun ja lisätä luottamusta päätösten oikeellisuuteen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että päätösten perustelujen tosiasiallista muuttamista ja lainmuutosten vaikutuksia muun muassa valitusten määrään ja käsittelyaikoihin seurataan myös käytännössä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on oikeansuuntainen, mutta valitettavasti se jää torsoksi. Tämä perustelee kyllä paremmin sen, miksi hylkäävä päätös tulee, kun sitä vertaa aikaisempaan lakiin, mutta se ei millään tavalla paranna hakijan asemaa eikä millään tavalla paranna hakijan oikeusturvaa. Se tosin edesauttaa ymmärtämään sen, miksi tietty päätös on tehty.

Mutta tässä lakiesityksessä ei edelleenkään anneta sille henkilölle, jonka työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty, lupaa eikä selkeää lupaa sille, että hän saisi suullisen kuulemisen niin halutessaan. Suullisesta kuulemisesta nimittäin sanotaan tällä hetkellä näin: muutoksenhakijalle sinänsä säädetty oikeus suulliseen kuulemiseen ei toteudu, koska muutoksenhakuelimellä on vapaa valta hylätä suullisen kuulustelun pyyntö katsomalla, että "suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton".

"Muusta syystä ilmeisen tarpeeton" — kenelle se on tarpeeton? Ei ainakaan sille, jonka eläkehakemus on hylätty. Siltä osin oikeusturva ei parane millään tavalla.

Toinen tärkeä seikka: Tähän lakiin oltaisiin toki voitu lisätä yksi kohta elikkä sellainen kohta, mitä tällä hetkellä ei eläkelaitoksissa ole, ja se on itse asiassa terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain 23 §:n kohta, jossa säädetään lääkinnällisestä todistuksesta ja lausunnoista ja niiden muodoista. Se muotovaatimus tarkoittaa sitä, että jos lääkäri antaa lääkärintodistuksen, lääkärinlausunnon, niin hänen on vakuutettava tämä antamansa lausunto "minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan" -sanoilla. Nyt näin ei tarvitse tehdä silloin, kun ihmiseltä evätään työkyvyttömyyseläke. Riittää, että lääkäri, joka sen evää, kertoo sen, miksi hän sen evää. Toki se on parannus aikaisempaan — saadaan vähän läpinäkyvämmäksi sitä, kuka asioita käsittelee ja kuka sen päätöksen teki — mutta oikeusturvaa tämä ei valitettavasti tule hakijoiden osalta parantamaan. Siihen olisin todella toivonut, että valiokunnalla olisi ollut rohkeutta puuttua.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen esitystä 109/2014 eli esitystä eduskunnalle laeiksi eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta. Valiokunnan kannanotossa kiinnitetään huomiota siihen, että tämä lakiesitys on äärettömän hyvä. Tällä parannetaan valittajan oikeusturvaa, koska tässä esityksessä edellytetään, että oikeusturvan kannalta nämä päätöksen perusteena olevat seikat, kuten lääketieteelliset arviot, ilmenevät riittävän yksityiskohtaisesti päätöksen perusteluissa.

Valiokunta katsoi myös, että perusteluissa tulisi ilmetä, miten erilaisia seikkoja on painotettu ja arvioitu, jolloin hakija voi perustelujen valossa paitsi harkita muutoksenhaun tarvetta myös esittää oman käsityksensä ja mahdollisen lisäselvityksen perusteluissa esiin tuoduista seikoista. Erityisesti, jos henkilö saa hylkäävän etuuspäätöksen, niitten perustelujen tulee olla mahdollisimman selkeitä ja ymmärrettäviä. Lääketieteellisten seikkojen lisäksi päätöksessä otetaan huomioon esimerkiksi hakijan ammattiin, koulutukseen liittyviä seikkoja, joita koskevien tietojen kattavuus vaikuttaa asian ratkaisuun. Lääketieteellisten seikkojen arviointi ja kuvaaminen päätöksessä riittävällä ja objektiivisella tavalla on keskeisen tärkeää päätöksen ymmärrettävyyden kannalta.

Hyvin perusteltu päätös takaa sen, että hylkäävän päätöksen saanut henkilö pystyy tekemään siitä sitten vastineen ja hyvin kattavan valituksen. Tämä parantaa kyllä ihmisten mahdollisuutta saada hylkypäätöksistä asianmukaiset valitukset ja myös mahdollistaa, että tehdyt hylkyesitykset kaatuvat ja myös paremmin huomioidaan sitten valittajan näkökulma näissä asioissa.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on tavoitteena parantaa kansalaisten luottamusta Kelaa ja työeläkelaitoksia kohtaan. Liian usein kansalaiset nimittäin tällä hetkellä kokevat, etteivät he ole saaneet tarpeeksi selkeitä ja ymmärrettäviä perusteluja sille, miksi heidän sosiaalivakuutusetuuksiaan koskeva hakemuksensa on hylätty. Nykyi-sinkin hallintolaki edellyttää etuuspäätösten perustelemista, mutta tämä säännös on melko yleisluontoinen. Sosiaalietuusratkaisut liittyvät usein hakijan toimeentuloon ja terveyteen ja ovat henkilökohtaisella tasolla hyvin merkittäviä, ja siksi perustelujen on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä.

Jatkossa nämä hylkäävät päätökset on siis perusteltava paremmin, eli niistä on saatava ymmärrettävällä tavalla selville kielteisen päätöksen perusteet. Ja silloin kun tämä kielteinen päätös perustuu lääketieteellisiin seikkoihin, perusteluihin on kirjattava, mitkä seikat ovat vaikuttaneet tapauksen arviointiin ja mitä johtopäätöksiä niiden perusteella on tehty. Lisäksi ehdotetaan, että etuusasian käsittelyyn osallistuva asiantuntija laatisi asian valmistelun aikana perustellun arvionsa tilanteesta. Tämä perustelu sitten kirjataan asiakirjoihin. Tämä arvio auttaa lääketieteellisten perustelujen kirjoittamista ymmärrettävään muotoon sitten siihen varsinaiseen päätökseen, jonka kansalainen saa itselleen.

Eli kaiken kaikkiaan tämä on erittäin hyvä ja kannatettava lakiesitys, joka parantaa kansalaisten oikeusturvan toteutumista.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! En ole ollut tätä käsittelemässä, koska en ole kyseisen valiokunnan jäsen, mutta ihan näin pienellä perehtymisellä tähän asiaan tulee tästä lakiesityksestä kyllä ihan positiivinen kuva. Lainaan tässä valiokunnan kannanottoa.

"Erityisesti hylkäävän etuuspäätöksen perustelujen tulee olla mahdollisimman selkeät ja ymmärrettävät. Lääketieteellisten seikkojen lisäksi päätöksessä otetaan huomioon esimerkiksi hakijan ammattiin ja koulutukseen liittyviä seikkoja, joita koskevien tietojen kattavuus vaikuttaa asian ratkaisuun. Lääketieteellisten seikkojen arviointi ja kuvaaminen päätöksessä riittävällä ja objektiivisella tavalla on keskeisen tärkeää päätöksen ymmärrettävyyden kannalta. Riittävillä ja asianmukaisilla perusteluilla voidaan vähentää tarvetta muutoksenhakuun ja lisätä luottamusta päätöksen oikeellisuuteen."

Tämä antaa myös tälle eläkettä hakevalle mahdollisuuden arvioida myös sitä, onko hänen kohtansa arvioitu oikein, ja mikäli ei ole, niin hänellä on entistä paremmat mahdollisuudet hakea sitten niillä uusilla perusteilla oikaisua tähän päätökseen. Pidän tätä kyllä todella hyvänä esityksenä.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Varmasti kaikki kansanedustajat ovat saaneet palautetta siitä, miten ihmiset kokevat työeläke- tai sairauseläkepäätöksensä varsinkin silloin, kun se päätös on hylkäävä. Niistä menettelyistä palautetta tulee kansanedustajille, ja sen vuoksi tämä lakiesitys, joka tässä meillä nyt käsittelyssä on, on erittäin hyvä.

Tosin voi ihmetellä sitä, miten tämä perusteluvelvoite ei ole aiemmin ollut esillä, kun kuitenkin on tiedossa se, että viranomaisen pitää aina päätöksensä pystyä perustelemaan ja selkeästi kansalaisille tuomaan perustelut ilmi. On hyvä, että nyt tässä muutoksessa tätä korostetaan.

Tuossa valiokunnan mietinnössä pidetään tärkeänä hakijan oikeusturvan kannalta sitä, että päätöksen perusteena olevat seikat, lääketieteelliset arviot, ilmenevät riittävän yksityiskohtaisesti niistä päätöksen perusteista, ja tämä onkin juuri kansalaisen kannalta ja kansalaisen oikeusturvan kannalta tärkeä asia, samoin kuin se, mitä perusteluja on painotettu silloin, kun tehdään tuo hylkäävä päätös. Tämä on tietysti edellytys sille, että kansalainen voi sitten jatkaa sitä oman asiansa ajamista ja mahdollisesti hakea muutosta siihen päätökseen, joka on tehty.

Hyvä lakiesitys, tarkentaa ja parantaa kansalaisten oikeusturvaa näissä työeläkeasioissa.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aikana, jolloin puhutaan normien purkamisesta ja säännösten keventämisestä, meillä on käsittelyssä laki, joka on tyyppiesimerkki siitä, että kun terve järki ei toimi, tarvitaan laki, jossa määritellään, miten sen terveen järjen pitäisi toimia. Varsinkin niissä tilanteissa, joissa eläkepäätös on kielteinen, pitäisi olla itsestään selvää — ilman, että säädetään laki, että voimassa olevaa lakia pitää noudattaa — että perustelut ovat sellaiset, että esimerkiksi muutoksenhaku on niitten perustelujen pohjalta mahdollista.

Mutta tässä meillä nyt laki on, ja tämä on tosiaan valiokunnan yksimielisesti hyväksymä, ja aivan niin kuin täällä useat edustajat ovat todenneet, tämä vie asioita eteenpäin. Mutta sitten kun täällä edustaja Tolppanen, joka nyt ehti jo salista pois lähteä, totesi, että tämä esitys ei millään lailla paranna ihmisten oikeusturvaa, uskallan kyllä sanoa, että edustaja Tolppanen sanoi nyt kyllä aavistuksen verran väärän todistuksen. Toinen asia on sitten se, että hän oli pettynyt valiokunnan mietintöön, koska tässä mietinnössä ei mahdollisteta suullista käsittelyä. Avaamatta nyt sen enemmälti sitä, mitä valiokunnassa keskusteltiin, totean vain lyhyesti, että suullisella käsittelyllä voi olla perustelunsa. Mutta kun näissä tapauksissa puhutaan hyvin usein ihmisistä, joitten oma kyky olla oman asiansa hoitajana on heikentynyt, niin kysynpä vain, että puhumallako ne eläkepäätökset pitäisi sitten loppuviimeksi tehdä. Tämä on asia, joka varmasti pohdituttaa ja jota pitää viedä eteenpäinkin, mutta itse en kyllä lähtökohtaisesti kannata suullisen menettelyn käyttöönottoa, kyllä oikeusturvan pitää löytyä asiaperustein ja paperilla.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on todettu, että tämä lakiesitys on äärettömän hyvä. Mietin sitä, että nimenomaan nämä lääketieteelliset termit ovat monelle kansalaiselle todella vaikeita ja niitä ei kerta kaikkiaan pysty ymmärtämään, ellei niitä avata ja kirjoiteta selkokielellä. Yleensähän lääkärit kirjoittavat B-todistukset, ja kaikki diagnoosit ovat latinaa, harvoin niitä sitten edes sulkuihin suomennetaan. Tämä on äärettömän hyvä asia, että tämä laki nyt muuttuu niin, että nämä lääketieteelliset seikat pitää perustella paremmin, niin että jokainen kansalainen pystyy ymmärtämään, mistä on kysymys. Tämä on äärettömän hyvä lakiesitys, joka lisää ihmisten välistä tasa-arvoa ja myös oikeudenmukaisuutta.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kaikki sellaiset muutokset, joilla lisätään kansalaisten luottamusta järjestelmän toimivuuteen, ovat tietysti hyviä. Yksi yleinen negatiivinen palaute, jota tulee näihin työeläke- ja sairauseläkepäätöksiin liittyen, on se, että asiantuntija, joka tekee tämän hylkäävän päätöksen, ei ole koskaan fyysisesti tavannut eikä ole tutkinut eikä tiedä sitä eläkettä hakevaa henkilöä. Eli näitä päätöksiä tehdään pelkästään papereiden varassa, ja varsinkin sen hylkäävän päätöksen perustelu on silloin tärkeä: niin kuin tässä lakiesityksessä esitetään, että sen hylkäävän päätöksen perustelut ovat riittävän yksityiskohtaiset, jotta asianomainen kansalainen sitten voi siitä tunnistaa, mitä asioita on painotettu. Tämä varmasti hälventää sitä arvostelua myös, että kyseinen päätöksen tekijä ei ole eläkkeen hakijaa koskaan tavannut.

En myöskään itse kannata tällaista suullista tinkimismenettelyä, johon edustaja, valiokunnan puheenjohtaja Rehula tuossa viittasi. Se ei voi olla oikea tapa, että mennään tämmöiseen suulliseen tinkimismenettelyyn eläkepäätöksissä.

Mutta kansalaisten pitää luottaa tähän järjestelmään, ja jos tämä on askel siihen suuntaan, hyvä niin.

Yleiskeskustelu päättyi.