Täysistunnon pöytäkirja 87/2014 vp

PTK 87/2014 vp

87. TORSTAINA 25. SYYSKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys eduskunnalle yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisessa käytössä Suomen tasavallan ja Korean tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

 

Mauri Pekkarinen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä kysymys on hallituksen esityksestä, joka koskee ydinenergian säänneltyä ja rauhanomaista käyttöä, yhteistyötä siinä käytössä Suomen ja Etelä-Korean välillä. Sopimus on hyvä, perusteltu ja niiden mallisopimusten mukainen, mitä näissä asioissa käytetään. Se koskee muun muassa yhteistyötä laitteiden ja alan teknologian hyödyntämisessä.

Arvoisa puhemies! Kun tässä on kysymys ydinenergiasta, katson, jos puhemies sallii, aiheelliseksi lausua muutaman ajatuksen ääneen, jotka liittyvät tähän esitykseen, tosin vähän kaukaa. Kysymys koskee ydinjätettä ja sen loppusijoittamista. Vaikka minä hyväksyn ydinvoiman jopa lisäkäytönkin niin kauan kuin ilmastokysymyksen kannalta kestävät muut ratkaisut tulevat markkinoille — sen kaiken hyväksyn — niin huoli sitten kuitenkin liittyy ydinjätteen käsittelyyn ja loppusijoittamiseen.

Maailmassa nimittäin vain kahdessa maassa on riittävän selkeät ja yksiselitteiset päätökset olemassa tästä asiasta, miten ydinjäte loppusijoitetaan, ja ne maat ovat Suomi ja Ruotsi. Suomi ensimmäisenä koko maailmassa aloittaa ydinjätteen loppusijoittamisen näillä näkymin vuonna 2022. Ruotsi tulee kohta perässä sen jälkeen, tiedossani ei ole, milloin ihan tarkasti, mutta todennäköisesti kuitenkin muutama vuosi Suomen jälkeen.

Maailmassa on noin 450 reaktoria tällä hetkellä toiminnassa. Aika monesta ydinjätettä on jo tullut kosolti. Esimerkkinä USA: sata ydinreaktoria suurin piirtein Yhdysvalloissa, ja se ydinjäte makaa tällä hetkellä siellä tietyillä alueilla — kertomatta tai edes tietämättä kaikkia niitä alueita — ilman, että siitä sitä loppusijoitusratkaisua vielä Yhdysvalloissakaan on tehty. Bushin hallinnon aikaan asia oli vahvasti esillä. Nyt se kysymys jopa siellä — siis korostan: Yhdysvalloissakin — on mennyt jäihin.

IAEA:n kokouksissa kerta toisensa jälkeen me suomalaiset, kulloinkin vuorossa ministerinä toimineet, olemme yrittäneet nostaa tätä asiaa esille ja edellyttäneet ratkaisuja tämän kysymyksen mahdollisimman nopeaan hoitamiseen, siis sen hoitamiseen sillä tavalla, että maailmanyhteisö sopisi selvistä pelisäännöistä, yksiselitteisistä pelisäännöistä, siitä, millä pelisäännöillä, millä aikataulutuksella ja miten se jäähtynyt ydinjäte — sehän vaatii monta kymmentä vuotta ensiksi maan päällä jäähtyäkseen, vesisäiliössä — sen jälkeen sitten loppusijoitetaan.

Euroopan unionissa on valmisteilla tällä hetkellä direktiivi, joka pyrkii löytämään yhteiset pelisäännöt Euroopan unionissa sille, millä tavalla tässä meneteltäisiin, ainakin niin, että jonkunlaiset aikarajat asetettaisiin ydinjätteen loppusijoittamiselle.

Vielä haluan sanoa, että myöskin niiltä osin Suomi tässä suhteessa on erittäin monista muista maista poikkeava maa, että meillä Ydinjätehuoltorahasto varmistaa lakisääteisesti sen, että se määrä, mikä ydinjätettä meillä on tähän kulloiseenkin hetkeen mennessä syntynyt — Ydinjätehuoltorahasto periaatteessa sisältää niin suuren rahamäärän — voidaan sen rahaston turvin loppusijoittaa. Meillä on nyt Ydinjätehuoltorahastossa muistini mukaan noin 2 miljardia euroa, ja sen nyt jo syntyneen ydinjätteen hoitamiseen tämän arvioidaan riittävän.

Arvoisa puhemies! Halusin tämän eduskunnan pöytäkirjoihin kirjata, aidon huolen siitä, että maailmanyhteisö ei tätä asiaa ole riittävän vakavasti hoitanut. Kannustan näillä sanoilla Suomen hallituksen edustajia jatkossakin erittäin pontevasti yhtäältä EU:ssa mutta toisaalta sitten IAEA:n piirissä vaatimaan voimallisesti maailmanyhteisöltä toimia tämän kysymyksen ratkaisemiseksi.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on siis Suomen ja Korean välinen yhteistyö ydinenergian rauhanomaisessa käytössä, ja tässä hallituksen esityksessä todetaan, että tämä yhteistyö käsittää ydinenergian käyttöön liittyvää tutkimusta, ydinaineiden ja ydinenergian käyttöön liittyvien laitteiden ja teknologian siirtoa maiden välillä sekä ydin- ja säteilyturvallisuuden edistämistä. Valiokunnan puheenjohtaja Pekkarisen puheenvuoro äsken keskittyi tuohon ydinjätteen käsittelyyn ja ydinjätteestä huolehtimiseen, ja kuten hän puheenvuorossaan sanoi, Suomi ja Ruotsi ovat ne kaksi maata maailmassa, jotka ovat tehneet ratkaisun ydinjätteen loppusijoittamisesta.

Nyt kun tämä sopimus on tässä esillä ja tässä puhutaan myös säteilyturvallisuuden edistämisestä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta, haluan tuoda tähän keskusteluun myös näkökulman siitä, että Suomen tulee toimia ydinenergian maana, jossa ydinenergiaan suhtaudutaan vakavasti mutta myös niin, että huolella koko ajan seurataan sitä alaa ja sitä tutkimusta kehitetään. Nyt pitää suunnata tutkimusta myös ydinjätteen hyötykäytön kehittämiseen. Olen aivan varma siitä, että jossain vaiheessa myös tuolle ydinjätteelle voidaan löytää joitain hyötykäyttömahdollisuuksia, kun aikaa kuluu. Siihen kannattaa panostaa ja satsata panoksia yhteistyössä muiden maiden kanssa, koska se on asia, joka meidän tulee myös ratkaista. Loppusijoitus on nyt ratkaistu Suomessa hyvällä tavalla, ja siihen on suunnitelmat, mutta se, miten mahdollisesti tuota loppusijoitettua ydinjätettä joskus voitaisiin hyödyntää, on avoinna oleva kysymys.

Yleiskeskustelu päättyi.