Täysistunnon pöytäkirja 88/2002 vp

PTK 88/2002 vp

88. KESKIVIIKKONA 4. SYYSKUUTA 2002 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys valitusta hovioikeuteen ja valitusasian käsittelyä hovioikeudessa koskevien oikeudenkäymiskaaren säännösten muuttamiseksi

 

Oikeusministeri   Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Hovioikeuksien ruuhkautuminen on yksi prosessiuudistusten lieveilmiö, joka vaatii toimia. Niitä on meneillään oleva hovioikeuksien sisäisten työmenetelmien kehittäminen, mutta myös lainsäädännössä joudutaan tekemään tarkistuksia, jotta oikeusturvamekanismeissa keskityttäisiin olennaiseen, niihin tapauksiin, joissa todella vaaditaan uudelleentutkimista oikeudessa täysmääräisesti, ja tämmöistä pakonomaista samojen asioiden kahteen kertaan käsittelyä alioikeuksissa ja hovioikeuksissa vähennettäisiin.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että käräjäoikeuden ratkaisuista tehdyt valitukset käsiteltäisiin hovioikeudessa jatkossa eri tavoin sen mukaan, kuinka perusteellista tutkintaa ne edellyttävät. Kun hovioikeus voisi keskittyä juuri niiden valitusten tutkimiseen, joissa asianosaisten oikeusturva sitä todella edellyttää, valitusten käsittely nopeutuisi. Uudistus säästäisi myös vaivaa ja kustannuksia valittajan vastapuolelta. Eli perussisältönä on se, että selvät tapaukset tulisivat suppeampaan käsittelyyn. Käräjäoikeuksien päätöksiin saisi edelleen hakea muutosta rajoituksetta. Mistään valituslupajärjestelmästä ei ole kysymys.

Kun kaikki valitukset nykyisin käsitellään hovioikeudessa yhtä perusteellisesti, lakiesityksen mukaan hovioikeus tutkisi aina ensin sen, voiko sinne tullut valitus horjuttaa luottamusta käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuteen. Se tapahtuisi vertaamalla valitusta ja alioikeuden ratkaisua toisiinsa. Jos sen jälkeen todettaisiin, että valitus ei voi menestyä, sitä ei otettaisi enempään tutkintaan. Valituksen käsittely voitaisiin lopettaa, jos kaikki kolme hovioikeuden jäsentä ovat yhtä mieltä siitä, että se ei voi johtaa käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen. Muut valitukset, selvä pääosa kaikista valituksista, tutkittaisiin nykyiseen tapaan täydellisessä hovioikeusmenettelyssä, joka on joko kirjallinen tai suullinen tapauksen luonteen mukaan.

Käräjäoikeuden ratkaisu, samoin kuin siellä noudatettu menettely, tutkittaisiin hovioikeudessa ennen muuta siltä kannalta, ovatko ne voimassa olevan oikeuden kannalta hyväksyttäviä. Oikeusturvan kannalta merkitykselliset asiat otettaisiin täyteen tutkintaan. Näitä ovat esimerkiksi useat törkeät rikosasiat, silloin kun on kysymys vastaajan syyllisyydestä. Hovioikeus voisi aina harkintansa mukaan ottaa minkä tahansa muunkin valituksen täyteen tutkintaan. Menettely olisi muutenkin joustava, niin että osa valituksesta voitaisiin ottaa täyteen tutkintaan ja osa käsitellä suppeammassa menettelyssä. Valittajan vastapuolelta ei yleensä pyydettäisi vastausta, ennen kuin käsittelyjärjestyksestä on päätetty. Tämähän olisi siis sitä hovioikeuden sisäistä työtä, joka esivalmistelu nykyisinkin avaa tapauksen käsittelyn.

Valituksen käsittelyjärjestyksestä tulisi päättää viipymättä sen jälkeen, kun valitus on saapunut hovioikeuteen. Käsittelyn nopeuttamiseksi asian valmisteluun liittyvät päätökset voitaisiin tehdä ilman esittelyä. Valituksen käsittelyn lopettamista koskeva ratkaisu perusteltaisiin lyhyesti, kuten nykyisinkin käytännössä tapahtuu silloin, kun käräjäoikeuden ratkaisu pysytetään voimassa. Ratkaisuun saisi hakea muutosta, kuten hovioikeuden muihinkin ratkaisuihin, pyytämällä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Eli nämä suppean käsittelyn asiatkin perusteltaisiin, tosin lyhyesti, mutta perusteltaisiin kuitenkin asiallisesti.

Uudistus avaisi myös mahdollisuuden niin sanottuun vastamuutoksenhakuun: Valittajan vastapuoli voisi vielä lyhyessä määräajassa valitusajan umpeen kuluttua itsekin valittaa hovioikeuteen. Vastavalitus olisi tehtävä kahdessa viikossa valitusajan umpeen kulumisesta. Eli silloin jos toinen osapuoli valittaa, niin toinen voisi reagoida siihen, niin että tämä olisi tasapuolisempi hovioikeuden kannalta, kun on tavallaan molempiin suuntiin meneviä vaatimuksia. Tämä ehkä osaltaan ennalta ehkäisisi turhia valituksia hovioikeuteen, joita ehkä tehdään asianajopalkkioiden tai asian pitkittämisen vuoksi. Kun on uhka siitä, että vastapuoli voi sitten reagoida ja lopputulos voikin olla tämän alkuperäisen valittajan kannalta huonompi, niin tämä hillitsisi ehkä näitä turhia hovioikeuskäsittelyitä.

Meillähän kansainvälisissä vertailuissa kovin suuri osa alioikeuksien ratkaisuista valitetaan hovioikeudessa käsiteltäväksi. Voisi sanoa, että tuommoisena kohtuullisena suuruusluokkana voisi olla noin viidennes asioista, joita voitaisiin ja joissa olisi perusteltua syytä mennä eteenpäin, mutta meillä tämä osuus on noin kaksinkertainen.

Vastamuutoksenhaku on myös keino saattaa asia hovioikeuden tutkittavaksi laajemmin kuin pelkän alkuperäisen valituksen perusteella, eli kun siinä voi olla näitä toiseen suuntaan ja laveammin ratkaisun riitauttavia asioita, silloin myös vastaavasti laveammalta alalta koko ratkaisu tulisi hovioikeuden syynättäväksi.

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että kaikista valituksista noin 30 prosentin käsittely lopetettaisiin ennen täystutkintavaihetta. Ihan vertailun vuoksi mainittakoon, että viime vuonna hovioikeuksissa ratkaistiin noin 11 700 asiaa, joista noin 40 prosentissa käräjäoikeuden ratkaisua ei lainkaan muutettu.

Uudistus säästäisi valtion varoja tietysti työnä hovioikeuksissa, mutta myös oikeudenkäyntikustannusten säästönä. Niin maksuttomat oikeudenkäynnit kuin oikeusapukustannukset muutoinkin supistuisivat jonkun verran. Mutta oikeusturvan kannalta tärkein vaikutus olisi se, että asioiden käsittely hovioikeuksissa nopeutuisi ja lainvoimainen ratkaisu saataisiin ripeämmin niin rikos- kuin siviiliasioissa.

Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys oikeudenkäymiskaaren säädösten muuttamiseksi koskien valitusta hovioikeuteen ja valitusasioiden käsittelyä hovioikeudessa on kannatettava ja hyvä. Tuntuu, että se osuu oikein hyvin siihen kansalaismielipiteeseen, mikä tänä päivänä vallitsee, josta on paljon kansalaispalautetta viime aikoina tullut.

Useamman kerran on ihmetelty sitä, miten voi olla mahdollista, että käräjäoikeudessa tuomion saaneet rikolliset järjestään valittavat saamastaan tuomiosta hovioikeuteen ja tuomion täytäntöönpano saattaa viivästyä kuukausitolkulla. Kiistattoman tuomion saaneet keplottelevat tuomion täytäntöönpanoa käyttämällä mahdollisuutta valittaa, ja tällä tavalla saadaan aikaan myös se, että hovioikeudet ruuhkaantuvat, eli ministeriö on kyllä aivan oikeassa asiassa ja ajan hermolla tässä mielessä. Käsittelyajat pitenevät.

Nykyisenä valitusten teon kulta-aikana on jopa vaadittu, että muutoksenhakuoikeutta tulisi jollakin tavoin rajoittaa. Jotkut valituksista voidaan tulkita tehdyksi kiusantekomielessä tai muuten vaan täysin aiheettomasti. Oikeusvaltioon kuitenkin kai sisältyy se, että käräjäoikeuden päätöksiin on oltava mahdollisuus hakea muutosta. Selvää on kuitenkin, että muutoksen tarvetta lainsäädännössä tältä osin on olemassa.

Lakiesityksen yleisperusteluissa on todettu, että vuonna 2001 hovioikeuksissa ratkaistiin, niin kuin ministeri äsken totesi, 11 736 asiaa. Alioikeuden ratkaisun lopputulosta ei muutettu lainkaan tai sitä muutettiin vain epäolennaisesti 75 prosentissa asioista. Mielestäni tämä on selvä osoitus siitä, että alioikeudet ovat nykyisin hyvin ajan tasalla ja ratkaisut kestävällä pohjalla. Yleisperusteluissa todetaan, että vuonna 2001 alioikeuksissa ratkaistiin 820 152 asiaa. Näin ollen voi todeta, että käräjäoikeus ei todellakaan nykypäivänä ole mikään välttämätön pahe tai oikeudenkäynnin esiaste, niin että lopullista ratkaisua sitten haettaisiin vasta hovioikeudessa, vaan käräjäoikeudet tekevät todella mallikasta ja laadukasta työtä tänä päivänä.

Viime aikoina on syystä saanut olla huolissaan kansalaisten oikeusturvasta siinä mielessä, että viranomaisten tai oikeuksien antamat päätökset viipyvät kohtuuttoman pitkän ajan. On erinomainen asia, että tälläkin lakimuutoksella pyritään turvaamaan oikeudenkäynti kohtuullisessa ajassa. Tätä esiintyy myöskin muualla kuin oikeudenkäynneissä, eli viranomaiset varsinkin ympäristönsuojelupuolella tänä päivänä tarpeettomasti viivyttelevät ratkaisujen antamista ja saattavat monissa tapauksissa yksityisen kansalaisen aika kohtuuttomaan tilanteeseen. Jos joku aikoo investoida, niin aloittamisluvan saamiseen menee parhaimmillaan vuosi kaksi aikaa, ja oikeudenkäynnin osalta voi todeta, että varmasti on ihmiselle henkisesti aika raskasta, jos joutuu siinä prosessissa pyörimään tarpeettoman kauan ajan, eli tämä lakiuudistus on hyvin myönteinen siinä mielessä.

Vuonna 2001 asian käsittely hovioikeudessa kesti noin kahdeksan kuukautta. Näin ollen käsittelyajat ovat pidentyneet aiempien uudistuksien myötä. Vuonna 88 muistaakseni käsittelyaika oli kuutisen kuukautta, eli parin kuukauden pidennys on kohtuulisäys. Mielestäni hyvä on lakiuudistuksen lähtökohta, että hovioikeuksien ruuhkaantumisien välttämiseksi hovioikeuksien pääkäsittelyssä ei pitäisi käsitellä laajamittaisesti asioita, joissa se ei ole asianomaisten oikeusturvan kannalta tarpeen. Lakiesityksen mukaan valitusta arvioitaisiin ensi vaiheessa siltä kannalta, onko käräjäoikeuden tuomion ja asiakirjojen valossa selvää, ettei valitus voi johtaa käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen, ja jos näin on, valitusta ei käsiteltäisi sen enempää. Tällä tavalla voidaan varmasti karsia turhia käsittelyjä ja nopeuttaa oikeuskäsittelyä.

Hyvä asia on myös lakiesitykseen sisältyvä vastamuutoksenhaku, kuten ministeri juuri esitteli, eli asianomainen saisi valitusajan kuluttua umpeen hakea muutosta silloin, kun vastapuoli on valittanut ratkaisusta, jonka hän itse olisi muuten hyväksynyt. Vastamuutoksenhaun mahdollisuus voi hillitä muutoksenhakua ja myös tätä kautta nopeuttaa oikeuden toteutumista.

Arvoisa puhemies! Hovioikeudella on vastuu toisaalta yksittäisten asioiden oikeasta ratkaisemisesta ja toisaalta oikeuskäytännön ohjaamisesta yleisesti. On täysin oikein, että tavoitteena on hovioikeuden ajan käyttö oleelliseen. Hyvä on, että rikokseen syyllistyneen tuomio pannaan täytäntöön mahdollisimman pian rikoksen jälkeen ja kansalaisia kismittävä tuomion välttely tulee vaikeammaksi. Oikeusturva kyllä tulee taatuksi, koska valituksen käsittely voidaan lopettaa vain hovioikeuden kolmen jäsenen yksimielisellä päätöksellä.

Näen lakiesityksen hyvin myönteisenä ja toivon sen nopeaa käsittelyä valiokunnassa, joka tunnetusti ei ole niitä ripeimpiä, mutta toivottavasti tässä tapauksessa näin selkeä asia etenee.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tästä lakiesityksestä on hyvä antaa oikeusministerille ja hänen ministeriölleen ihan vilpittömiä kehuja. Lakivaliokunta oli Vaasassa kesämatkalla ja tutustui kahden päivän aikana myöskin Vaasan hovioikeuden prosessiuudistukseen ja sisäisiin toimintatapoihin ja myöskin ongelmatilanteisiin, ja tämä oli yksi keskeinen asia, joka tuotiin lakivaliokunnalle esille ja johon toivottiin erittäin nopeaa ratkaisua. Ihailen sitä nopeutta, että esitys on nyt täällä meidän käsittelyssämme, ja toivotaan, että lakivaliokuntakin ruuhkastaan huolimatta vielä selviää tämän kanssa eteenpäin.

Otan esiin ihan pari yksityiskohtaa, jotka tässä esityksessä jäivät mietityttämään. Toinen on, onko oikeusturvan kannalta välttämätöntä se, että päätös pitää tehdä kolmella tuomarilla aina yksimielisesti. Jos joku näistä tuomareista kerta kaikkiaan ajattelee näitä asioita toisella tavalla, hän pystyy myöskin vesittämään tämän lain tarkoitusta. Eikö enemmistö riittäisi ratkaisuksi näissä asioissa? Toinen asia, joka jäi vähän ihmetyttämään, on se, että kun toivottaisiin nopeaa lainvoimaista päätöstä myöskin tämän uudistuksen jälkeen, niin tuntuu jotenkin siltä, että valittaminen korkeimpaan oikeuteen nopeamman käsittelyn jälkeen ei oikeusturvan kannalta ole kuitenkaan aivan välttämätöntä.

Nämä olivat kaksi asiaa, jotka jäivät mietityttämään, koska luulen vain, että niitä on perusteltu sillä, että kansalaisen oikeusturva täyttyisi 150-prosenttisesti, ja minun mielestäni 100 prosenttia riittäisi.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Itse myös antaisin vilpittömät kehut oikeusministerille, että taas tämäkin asia, joka on pitkään odottanut eduskuntakäsittelyä, on saatu tänne. Nyt vain toivoisi, että vaikka lakivaliokunnassa asiat ovat myös ruuhkautuneet, niin täälläkin voitaisiin nopeasti eli tämän puolen vuoden aikana vielä tämäkin lakiesitys lopullisesti eduskunnassa hyväksyä, saataisiin se valiokunnasta ulos.

Kiinnitin erityisesti huomiota siihen, että kun täällä on tiettyjä asioita peräänkuulutettu ja tietysti suomalaiseen oikeudenkäyttöön kuuluvat yhdenvertaisuus, tasavertaisuus ja nimenomaan kansalaisten oikeusturvan vaaliminen, niin kyllä sekin on oikeusturvan vaalimista, että tosiasiassa muutoksenhakua edellyttävät valitukset saadaan nopeasti käsiteltyä. Nythän on tilanne se, että hovioikeuksissa jopa pitkälti yli vuoden kestää valitusasian käsittely.

Tämän tilaston mukaan, mikä esityksessäkin on mainittu, vuonna 2001 ratkaistiin hovioikeuksissa yhteensä 11 736 asiaa, ja samojen tilastojen mukaan oikeastaan noin puolet kaikista valituksista, jotka ratkaistiin, oli niin sanottuja turhia valituksia. Tämä on johdonmukaista jatkoa oikeastaan esitutkintalakiuudistukselle, jossa on käytössä nykyisin esitutkinnassa suppea ja laaja käsittely. Tässä mentäisiin hovioikeuksissa suppeaan käsittelyyn. Minä ymmärrän tämän näin. Erittäin tervetullut lakiuudistus, ja toivottavasti tämä eduskunta sen vielä voi päättää.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Kun eduskunnassa käsiteltiin näitä muutoksia aikoinaan, itse olin hyvinkin kriittinen, samoin kuin ed. Aittoniemi, tähän muutokseen, joka silloin tehtiin. Täytyy sanoa, että tietysti oikeusturvan kannalta, jos näin halutaan sanoa, siinä on onnistuttu, mutta kyllä se on ruuhkauttanut totaalisesti. Eihän esitutkintapöytäkirjalla nykyisin ole mitään merkitystä eikä myöskään alioikeuskäsittelyllä taas hovioikeudessa. On aivan luonnollista, että ruuhkautuu, kun ei ole enää syyttäjiä. Syyttäjät valittavat ainakin meidän alueellamme, Vaasan vaalipiirin alueella, sitä, että kun jonkin jutun yhteydessä viikko siellä pitää edestakaisin juosta, muut jutut jäävät hoitamatta. Sama tilanne tietysti heijastuu myös hovioikeuden käsittelyyn.

Siltä osin on ihan hyvä, että tämä hallituksen esitys on annettu. Minä tervehdin tyydytyksellä sitä, että säilytetään vielä rajoittamaton muutoksenhakuoikeus. Minä en voi ymmärtää lainkaan sitä, mitä muistamani mukaan entinen hovioikeuden presidentti toi esiin, että pitäisi rajoittaa yhä enemmän muutoksenhakuoikeutta. Minun mielestäni on tärkeää se, että nimenomaan muutoksenhakuoikeus säilyy rajoittamattomana.

Itse kallistuisin aika pitkälle vähän samanlaiseen ajatteluun kuin ed. Salo verrattaessa hovioikeuden yksimielistä päätöstä ja enemmistöpäätöstä. Joiltakin osin tuntuu ehkä siltä, että olisi järkevämpi, että enemmistö riittäisi. Meitähän on monenlaisia ihmisiä, jotka näkevät asioita vähän toisella tavoin, ja nyt yksi aina pystyisi jarruttamaan. En tiedä, miten se käytännössä toimisi, mutta näin nopeasti ajateltuna tämä menettely saattaisi olla ihan hyvä.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Edustajien Petri Salon ja Vistbackan kysymyksiin kommentteja: Kun tämä suppea käsittely edellyttää, että ei voida horjuttaa luottamusta käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuteen, niin jos yksi kolmesta asiaa lukevasta tai tutkivasta hovioikeuden jäsenestä on eri mieltä, niin sehän juuri horjuttaisi. Tässä on tavallaan se käsitteellinen erottelu, että on selvästi toivottomia tapauksia muutostarpeen kannalta, jotka tähän suppeaan käsittelyyn ohjataan. Siinä mielessä on pidetty tärkeänä, että tällainen kolmen hengen jaos olisi yksimielinen. Kun asia siirtyy laajempaan käsittelyyn, niin siellä on rajausmahdollisuus, jota tässä myös korostetaan, että asian laadun mukaan ei suinkaan mentäisi täyteen käsittelyyn, vaan keskityttäisiin vain olennaisiin muutostarpeisiin ja niiden selvittämiseen.

Sitten hovioikeuksien eri kokoonpanoilla tehtävien päätösten yhdenvertaisuuteen taas liittyy se, että näistä voisi yhtä lailla hakea muutoksenhakulupaa korkeimpaan oikeuteen kuin muistakin ratkaisuista. Mutta tosiaan, sehän on jo lupakynnys, joten siinä ei asioiden tulvaa pääse syntymään korkeimpaan oikeuteen.

Keskustelu päättyy.