Täysistunnon pöytäkirja 89/2001 vp

PTK 89/2001 vp

89. TORSTAINA 6. SYYSKUUTA 2001 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

1) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2000

 

Mikko  Elo  /sd:

Puhemies! Käsittelyssä on Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus vuoden 2000 toiminnasta. Viime vuosi oli Euroopan neuvoston 51. toimintavuosi. Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana voin todeta, että se oli hyvin mielenkiintoinen vuosi, hyvin vaiherikas vuosi. Ehkä tässä yhteydessä voidaan todeta, niin kuin myös valtuuskunnan kertomuksessa sanotaan, että sitä hallitsi kuitenkin Tshetshenian kriisi. Voidaan sanoa ehkä, että se oli myös meidän parlamentaarisen yleiskokouksemme istuntojen mielenkiintoisin ja ehkä tärkein aihe. Sitä käsiteltiin viime vuoden sekä tammikuussa että huhtikuussa, mutta vasta huhtikuussa viime vuonna Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous äänesti Venäjän valtuuskunnan asemasta Euroopan neuvostossa.

Tämä äänestys johti siihen, että enemmistö Euroopan neuvoston yleiskokouksen parlamentaarikkojäsenistä oli sitä mieltä, että Venäjän valtuuskunnalta pitäisi poistaa äänioikeus. Näin tapahtui. Voidaan todeta muun muassa, että Suomen valtuuskunta hajaantui tässä kysymyksessä. Kolme meistä oli sitä mieltä, että Venäjän valtuuskunnalla äänioikeus säilytetään. Kaksi oli sitä vastaan. Kuitenkin on syytä mainita, kuten myös kertomuksessa todetaan, että Venäjä jatkoi kuitenkin osallistumistaan ministerikomitean työhön, joten Venäjä ei kokonaan irtautunut Euroopan neuvoston toiminnasta.

Puhemies! Ne parlamentaarikot, jotka äänestivät Venäjän äänioikeuden poistamisen puolesta, perustelivat sitä sillä, että Euroopan neuvosto on ensisijaisesti ihmisoikeusjärjestö ja että Tshetshenian kriisi on johtanut siihen, että ihmisoikeuksia ei kunnioiteta. Suuri osa meistä oli sitä mieltä, että olisi parempi pitää Venäjä mukana Euroopan neuvoston työssä. Näin Euroopan neuvosto pystyy vaikuttamaan esimerkiksi Tshetshenian kriisin kehitykseen paljon paremmin kuin jos Venäjä olisi Euroopan neuvoston ulkopuolella.

Voidaankin todeta, että Euroopan neuvostolla on kolme edustajaa Venäjän presidentin ihmisoikeusasiamies Kalamanovin toimistossa, joista yksi oli suomalainen juristi Peter Iiskola, joka nyt ei enää toimi tässä toimistossa. Kalamanovin toimisto, Euroopan neuvoston edustajat siellä, on saanut paljon hyvää aikaan. Siellä on selvitetty monien tuhansien ihmisten kohtalo. Siinä mielessä Euroopan neuvosto on tehnyt todella hyvää työtä. Joka tapauksessa niin venäläisten kuin kaikkien muidenkin keskuudessa, jotka yleiskokouksessa olemme, vallitsee yksimielisyys siitä, että poliittinen ratkaisu on ainoa mahdollisuus. Valitettavasti, puhemies, vain on erimielisyyttä keinoista saavuttaa poliittinen ratkaisu. Tässä yhteydessä haluan kuitenkin, rouva puhemies, korostaa sitä, että konfliktissa on aina kaksi osapuolta. Siellä eivät ole pelkästään venäläiset, vaan siellä ovat myös tshetsheenit.

Puhemies! Sen lisäksi jo viime vuoden puolella Euroopan neuvoston yleiskokous kiinnitti huomiota Ukrainan tilanteeseen muun muassa sananvapauden osalta ja ihmisoikeuksien kehityksen osalta. Me tiedämme, että Ukrainassa on todella suuria ongelmia. Voidaan sanoa, että Ukraina ei esimerkiksi ole pystynyt täyttämään kaikkia niitä sitoumuksia, joita se antoi Euroopan neuvostolle tullessaan jäseneksi muutama vuosi sitten. Tässä yhteydessä onkin todettava, että tämän vuoden syyskuun istunto tulee olemaan varmasti hyvin mielenkiintoinen Ukrainan osalta. Uskon, että Ukrainan kysymys, Ukrainan tilanne, on hyvin keskeisesti esillä parin viikon päästä pidettävässä yleiskokouksessa.

Ukrainan tilanteeseen, kuten monen Euroopan neuvoston jäsenmaan tilanteeseen, käytetään monitorointijärjestelmää eli valvontajärjestelmää, jota on jatkuvasti kehitetty. Tässähän suomalaisilla on ollut varsin merkittävä osuus, sillä koko tämä monitorointijärjestelmä perustuu nykyisen tasavallan presidenttimme Tarja Halosen esitykseen siitä, että tällainen valvontajärjestelmä perustetaan, ja tämä Halonen Order on hyvin tunnettu edelleenkin Euroopan neuvostossa.

Lopuksi, rouva puhemies, haluan kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan neuvoston voimavarat ovat pysyneet suurin piirtein samanlaisina siitä huolimatta, että uusia jäsenvaltioita on tullut 18 vuoden 91 jälkeen. Suomihan oli 23. jäsenmaa vuonna 89, kun me liityimme. Sen jälkeen tosiaan on tullut kaiken kaikkiaan nyt jo 20 uutta jäsenmaata, kun Armenia ja Azerbaidzhankin on lopullisesti hyväksytty tänä vuonna jäseniksi. Kuitenkin henkilökunta on suurin piirtein sama. Myös taloudelliset voimavarat ovat suurin piirtein samat kuin kymmenen vuotta sitten.

Tässä yhteydessä voidaankin sanoa, että Euroopan neuvosto on pyrkinyt sopeuttamaan oman toimintansa väheneviin voimavaroihin. Viime vuoden aikana päätettiin komiteauudistuksesta, joka astui tänä vuonna voimaan, eli Euroopan neuvosto vähensi komiteoiden määrän kymmeneen. Suomen hallitus on onneksi, puhemies, suhtautunut myönteisesti Euroopan neuvoston tarvitsemiin voimavaroihin, mutta Suomi yksinään pienenä maana ei pysty tätä ongelmaa ratkaisemaan, vaan ongelma Euroopan neuvostossa ovat nämä suuret maksajamaat.

Puhemies! Lopuksi haluan tässä yhteydessä todeta Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana, että meidän valtuuskuntamme, ja nyt en puhu itsestäni, on varsin aktiivinen valtuuskunta. Me olemme ehkä kaikilla mittareilla mitattuna eräs aktiivisimmista valtuuskunnista, ja valtuuskuntamme jäsenillä on hyvin paljon raportointitehtäviä, joita pidetään suuressa arvossa siellä. Ehkä kannattaa vielä mainita se, että kansanedustaja Gunnar Jansson on toiminut oikeudellisen komitean puheenjohtajana ja ed. Jaakko Laakso on toiminut vasemmistoryhmän puheenjohtajana ja samalla puhemiehen komitean, Presidential Committeen, jäsenenä. Myöskin tässä yhteydessä haluan kiittää yhteistyöstä paitsi koko valtuuskunnan kesken myös valtuuskunnan sihteeristön sekä Suomen pysyvän edustuston välillä Euroopan neuvostossa Strasbourgissa.

Martti Tiuri /kok:

Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto on nykyään aika tärkeä yhteistyöelin Euroopassa, koska siihen kuuluvat käytännöllisesti katsoen kaikki ne Euroopan maat, joissa demokratiaa noudatetaan tai ainakin pitäisi noudattaa. Jäseniä on tällä hetkellä kai 43. Siinä mielessä se, mitä Euroopan neuvostossa tehdään, tosiaan koskee suurta osaa Eurooppaa. Haluaisinkin tässä yhteydessä todeta, että Euroopan neuvosto on tietenkin ihmisoikeusjärjestö, mutta hyvin paljon muitakin asioita, jotka ovat tärkeitä, siellä käsitellään.

Esimerkiksi omalta kohdaltani voin todeta, että uuden teknologian haasteet ja mahdollisuudet ovat olleet eri raporteissa esillä. On keskusteltu uuden teknologian vaikutuksista pieneen ja keskisuureen yritystoimintaan jnp. ja niistä on annettu suosituksia ja päätöslauselmia. On myöskin selvitetty, miten uusi tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa työelämään ja miten on otettava työlainsäädännössä huomioon uuden teknologian kehitys.

Hyvin huomattava keskustelunaihe on ollut biotekniikka, geenitekniikka, ja myöskin siihen liittyvät eettiset kysymykset. Euroopan neuvosto on aika pitkään pohtinut näitä asioita, ja tietenkin Euroopan eri maissa vallitsee aika lailla erilaisia käsityksiä siitä, mikä on eettisesti oikein ja missä on oltava rajoja. Näistä kuitenkin varmasti päästään vähitellen kohtuulliseen yksimielisyyteen. Kaiken kaikkiaan nämä alueet ovat siis sellaisia, joissa Euroopan neuvosto voi todella vaikuttaa siihen, miten eri jäsenmaissa asioita hoidetaan.

Sitten ovat tietenkin ympäristöasiat, jotka myöskin ovat hyvin tärkeä työskentelyalue. Suomen edustajien puolesta on tehty aloite siitä, että myöskin Itämeren suojelu otettaisiin kohteeksi. Nythän Euroopan neuvosto on aika paljon keskustellut Välimeren alueen asioista, mutta vähitellen varmaan pohjoinen ulottuvuus Euroopan neuvostonkin alueella tulee ajankohtaiseksi.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten valtuuskuntamme puheenjohtaja Mikko Elo juuri puheenvuorossaan toi esille, Suomen valtuuskunta on hyvin aktiivisesti osallistunut omalta osaltaan Euroopan neuvoston työskentelyyn. Tietenkin olemme erittäin iloisia siitä, että presidenttimme nimi säilyy koko ajan Euroopan neuvoston työssä, koska hän alun perin loi monitorointijärjestelmän, jolla olemme pystyneet niin sanotusti seuraamaan sellaisia kipeitä kohtia, joita Euroopan alueella ilmenee, niin kuin Venäjän—Tshetshenian kysymys, josta ryhmämme oli osittain myöskin eri mieltä. Siinä mielessä käytiin arvokas keskustelu siitä, miten ihmisoikeuskysymykset toteutuvat Venäjällä. Nythän oikeastaan tilanne on jo rauhoittumassa ja sinne ovat päässeet kansainväliset järjestöt, jotka pystyvät seuraamaan tilannetta. Venäjälläkin on oivallettu, että Euroopan neuvoston suositukset ovat ne, joita tulee noudattaa, jotta pysyy niin sanotusti eurooppalaisessa yhteisössä mukana.

Itse tein aikanaan ympäristövaliokunnalle aloitteen Itämeren tilasta. Siihen ei ole vielä raportoijaa, ja toivonkin, että me kaikki yhdessä edistämme sitä. Kuten tiedämme, hyvin vahvasti Euroopan neuvostossa käsitellään Välimeren asioita ja Keski-Euroopan asioita. On erittäin tärkeätä, että suomalaiset edustajat tuovat myöskin esille pohjoisen ulottuvuuden.

Itse istun tasa-arvokomiteassa. Tasa-arvokomiteallahan oli ensimmäinen Strasbourgin ulkopuolinen kokous Suomessa, ja onnistuimme siinä erittäin hyvin ja olemme saaneet kiitosta kaikin osin. Nyt seuraava Strasbourgin ulkopuolella pidettävä kokous on Bratislavassa, ja siellä noudatetaan suomalaista mallia. — Voiko hetken vielä jatkaa, puhemies?

Ensimmäinen varapuhemies:

Puhujakorokkeelta, ed. Dromberg, koska kaksi minuuttia tuli juuri täyteen.

Puhuja:

(korokkeelta)

Arvoisa puhemies! Tasa-arvokomitea on minusta käsitellyt erittäin merkittäviä asioita koko Euroopan kannalta. Olemme siellä ottaneet esille lasten ja naisten aseman sodan jaloissa olevien maiden kohdalla ja nimenomaan Balkanin tilannetta peilanneet tätä taustaa vasten. Sen lisäksi sieltä on johdannaisena, niin kuin monesta muustakin Itä-Euroopan maasta, tullut prostituutio ja sitä kautta rahanpesu ja huumeet. Ne vaikuttavat tietysti koko yhteiskuntaan ja ihmisten elämään tällä alueella. Näitä kysymyksiä olemme hyvin vahvasti siellä käsitelleet ja niistä antaneet suosituksia. Kun ajattelemme tänä päivänä tiedotusta ja kanavia, jotka levittävät naista alentavaa pornoa ja raakaa väkivaltaa ja vaikuttavat ihmisiin epäterveellä tavalla, ne myöskin halventavat demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Mielestäni se on ollut erittäin arvokasta työtä, jota näiltä osin on tehty Euroopan neuvostossa.

Sen lisäksi ympäristö-, aluesuunnittelu- ja paikalliskomitea on käsitellyt demokratian toteutumista paikallistasolla. Varsinkin entiset Itä-Euroopan maat ovat demokratiassa ja monipuoluejärjestelmässä niin sanotusti vasta kasvamassa tähän yhteisöön. Siinä mielessä niiden tavoitteita täytyy tukea, eli tämä demokratiaprosessi on ollut myös erittäin tärkeä työsarka meillä Euroopan neuvostossa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Vastauspuheenvuoron pituus on 1 minuutti.

Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Kun ed. Dromberg totesi, että Venäjän tilanne on rauhoittunut Tshetshenian rauhoittumisen myötä, haluaisin tarkentaa kuitenkin Venäjän tilannetta siten, että vaikka sotatilanne Tshetsheniassa onneksi on rauhoittumaan päin, siitä huolimatta Venäjällä on aika paljon vielä ihmisoikeusloukkauksia tälläkin hetkellä. Viittaan esimerkiksi mediasektoriin. Paitsi että siellä on ihmisoikeusloukkauksia, siellä myöskin mielipiteen vapautta rajoitetaan kovasti muun muassa lakkauttamalla sanomalehtiä.

Kaarina Dromberg /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Isohookana-Asunmaa toi kyllä minusta ihan konkreettisesti esille sen tilanteen, että ei tämä vielä kunnossa ole, mutta on rauhoittumaan päin.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! On tärkeätä huomioida se, että Euroopan neuvosto hoitaa asioita, joita oikeastaan mikään muu instituutio ei hoida. Tässä mielessä se on mitä kattavin koskien siis erityisesti kaikkia viittätoista EU:n maata. Itse asiassa tämä prosessi on niin pitkällä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut sitovat kaikkia Euroopan unionin jäsenmaiden hallituksia. Niinpä tämä pohjana on syytä toistaa tässä nyt se, että olisi ihan looginen ja ymmärtääkseni ajamisen arvoinen yhä edelleen se seikka, että unioni unionina, Euroopan unioni, liittyisi Euroopan ihmisoikeussopimukseen ikään kuin das Ding an sich eikä vain jäsenmaidensa kautta. Se ei välttämättä selkiytä asioita, mutta se korostaisi kyllä myöskin Euroopan unionin syvästi humaania luonnetta, sitä luonnetta, jollaisen me haluamme sille sälyttää.

Mikko Elo /sd (vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Aivan lyhyesti: Ed. Kekkonen kiinnitti tärkeään asiaan huomiota. Toivon mukaan ja ehkä ilman minun toivomustanikin ed. Jansson saattaa myöskin muutaman sanan sanoa tästä. Tämä asiahan on ollut pitkään vireillä. Suomen hallitus on suhtautunut erittäin myönteisesti tähän asiaan, ja me toivomme edelleen, kun perusoikeusasiakirjaa jne. kehitellään, että Euroopan unioni todella liittyy tähän Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen ilman minkäänlaisia verukkeita ja minun mielestäni eräitä tekosyitä, joita on esitetty liittymisen estämiseksi.

Kimmo  Kiljunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Kun näitä eurooppalaisia yhteistyöjärjestöjä on verrattu toisiinsa, monasti on todettu, että on päällekkäisyyttä. Tässä tapauksessa erityisesti päällekkäisyys jo jäsenpohjan vuoksi on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöllä ja Euroopan neuvostolla. Euroopan neuvosto on jossain määrin kapeampi, koska pohjoisamerikkalaiset, muun muassa Yhdysvallat, ovat vain tarkkailijoina mukana. Joka tapauksessa laveasti ottaen järjestöt edustavat karkeasti saman tyyppisiä ja samoja maita. Myöskin temaattisesti kysymykset ovat saman kaltaisia. Molemmat järjestöt, Etyj ja Euroopan neuvosto, keskeisesti kiinnittävät huomiota ihmisoikeusongelmiin.

Erona on luonnollisesti se, että Euroopan neuvosto on enemmän normatiivinen elin, pyrkii tekemään lainsäädäntösuosituksia, joita jäsenmaissa sovellettaisiin, kun taas Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on enemmän operatiivinen. Se nimenomaan ihmisoikeusalueella pyrkii toimimaan kentällä. Sillä on maatoimistot, jotka seuraavat ihmisoikeuksien noudattamista. Silti päällekkäisyyttä on ja vaikeimmat tilanteet tulevat muun muassa kansainvälisessä vaalitarkkailussa silloin, jos järjestöt esimerkiksi vaalitarkkailuasetelmassa päätyvät erilaisiin johtopäätöksiin vaalien onnistumisesta. Tästä meillä on aikaisemmassa historiassa esimerkki, jossa Euroopan neuvosto ja Etyj ovat tässä suhteessa epäonnistuneet.

Nyt kuitenkin viime aikoina, tässä haluan kiinnittää nimenomaan huomion vaalitarkkailuun, on pystytty luomaan niin sanottu troikka-järjestelmä. Itse olen huomenna menossa johtamaan kansainvälistä vaalitarkkailua Valko-Venäjälle. Siinä tavallaan kansainvälisen vaalitarkkailun ytimenä on tämä troikka, jossa Etyj on tavallaan vetovastuussa, Euroopan neuvoston valtuuskunta on mukana osallistumassa vaalitarkkailuun ja myöskin Euroopan parlamentti on siinä vahvasti mukana. Tämä on ollut oikea lähestymistapa, jolla kansainvälinen vaalitarkkailu pystytään siten hoitamaan, että vaalin kohteena olevat eivät voi ikään kuin ostaa parasta lausuntoa vaalien onnistumisesta. Valko-Venäjän osalta tilanne on myöskin sen kaltainen, että me pyrimme myöskin Yhdysvaltojen ja Venäjän kannat saamaan kokonaisuuteen mukaan. Tässä juuri on hyvä esimerkki siitä, että tämän kaltaista toimintaa tarvitaan ja sille on annettava tuki.

Gunnar Jansson /r:

Arvoisa puhemies! Monitoroinnista pari sanaa, mikä sopii melko hyvin siihen, mihin edustajakollega Kiljunen päätti. Siis monitorointi Euroopan neuvostossa on toiminut aivan oikein sen jälkeen, kun niin sanottu Halonen Order astui voimaan, ja nykyään on aika edistynyt monitorointi- eli valvontajärjestelmä voimassa sekä parlamentaarisen yleiskokouksen puolella että ministerikomiteassa.

Kehitys on mennyt siihen suuntaan, että nyt monitorointikomiteassa suunnitellaan jopa alakomiteaa eli Euroopan vähemmistöongelma-alueiden ratkaisemisalakomiteaa. Se oli huono käännös, mutta tulisi siis erityinen monitorointikomiteassa toimiva alakomitea, jonka tehtävä olisi nimenmaan sellainen, mistä ed. Kiljunen puhui, sellainen alakomitea, jossa olisi korkeintaan 25 jäsentä ja jossa olisi mukana nykyään 12 raportoijaa niissä maissa, jotka ovat monitoroinnin alaisina, sekä 13 eri puolilta Eurooppaa. Heillä olisi määritelmän mukaan oikeus vierailla ongelmamaissa ja siellä keskustella, neuvotella, sovitella hallituksen, opposition ja ongelma-alueen edustajien kanssa. Aika edistynyt idea, tästä keskustellaan syyskuun istunnon aikana.

Luonnollisista syistä ei tässä viime vuoden kertomuksessa mainita paljoa tästä, mutta kun monitorointijärjestelmä on kuitenkin osoittautunut näin onnistuneeksi, kiitos tasavallan presidentille, silloin kun hän toimi äärimmäisen aktiivisesti Euroopan neuvoston puitteissa, tämä on osoitus vain siitä, että vakavasti otetaan myöskin vähemmistöongelmat ja niihin pyritään hakemaan ratkaisuja, missä vain ne ilmenevät ympäri Eurooppaa.

Arvoisa puhemies! Toinen pieni kommentti koskee juuri EY:n tai EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen. Sitä on hyvin selostettu tässä kertomuksessa ja siitä keskusteltiin viime vuonna pitkään, syvällisesti eduskunnassa, eduskunnan suuressa valiokunnassa ja ehkä eniten EU:n perusoikeuskirjahankkeen yhteydessä. Se on ihan totta. Se aloite, jonka mukaan liittyminen Ihmisoikeussopimukseen olisi mahdollinen, jatkuu. Vastustus tulee tunnetuista maista, mutta ponnisteluja ymmärtääkseni jatketaan ja niitä on jatkettava. Muuten joudutaan juuri sellaiseen tilanteeseen, josta ed. Kekkonen puhui, että Euroopassa syntyy kaksi standardia, jonka tulos hyvinkin todennäköisesti voi olla Euroopan uusi kahtiajako.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Keskustelussa on ansiokkaasti kiinnitetty huomiota monitoroinnin kehittämiseen ja siihen, että Euroopan neuvoston yleissopimukset myös muuttuisivat sanasta lihaksi, että ne toteutuisivat eri jäsenmaissa mahdollisimman hyvin.

Kertomuksessa on sivujen 20 ja 21 taitteessa käsitelty Euroopan neuvoston korruptionvastaisia sopimuksia ja korruptionvastaista taistelua. Olisi hyvä ehkä Suomen eduskunnan erityisesti perehtyä myös tähän kohtaan, kun meillä on talossa esillä laki, jossa edustajien korruptio, tiukemmin kriteerein kuin muiden virkamiesten, tulisi rangaistavaksi teoksi, jotta siihen myös suhtauduttaisiin sen mukaisesti. Siinä koetetaan panna täytäntöön se sitoumus, johonka Euroopan neuvostossa on menty mukaan. Voitaisiin toimia myös esimerkillisesti muihin maihin nähden, että sitäkin korruptiomahdollisuutta, mikä meillä on aika epätodennäköinen, kitketään pois.

Antero  Kekkonen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on nyt kiitollinen tilaisuus kysyä, kun on ministeri paikalla ja kun hän otti hyvin kipeän asian puheeksi eli korruption, josta me täällä eduskunnassakin olemme keskustelleet, joka keskustelu on varmaan vaikuttanut vähän koomiselta, jos sitä olisi ollut kuulemassa jonkin sellaisen maan väki, jossa korruptio on toisenlaista, jossa sen mittakaava on erilainen kuin meidän.

Kun tässä nyt on tilaisuus kysyä, arvoisa rouva puhemies, ministeriltä, niin näkeekö ministeri vaaraa tai pulmaa siinä, että kysymykseen korruptiosta suhtaudutaan niin täysin eri tavalla eri osissa Eurooppaa? Ongelma kiteytyy jotenkin niin, että jos me teemme yhteisen normiston, voiko käydä sillä tavalla, että se hyvä käytäntö, mikä meillä Suomessa on, löystyy ja menee lähemmäs sellaista kulttuuria, jota meidän nyt ei tarvitsisi niin lähellä olla.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Yleissopimuksethan ovat luonteeltaan sellaisia, että ne implementoidaan kunkin maan kansallisten lainsäädäntöperinteiden pohjalta. Meillähän on aika tarkkaa lainsäädäntö ja myös rikoslainsäädäntö, jos korruptiosta on kysymys. Täällä voidaan hyvinkin Suomen oloihin mukauttaa se tapa, millä tämä sitoumus kirjoitetaan suomalaiseen lainsäädäntöön. Siinä ei sanella Euroopan neuvostosta tai näistä yhteisistä sanamuodoista sitä tapaa, miten se Suomessa tehdään. Silloin voidaan myös kansalliset erot oikeuskulttuurissa, traditiossa, siinä, miten esimerkiksi parlamentit toimivat, miten poliittiset elimet toimivat, ottaa aivan riittävästi huomioon.

Mikko  Elo  /sd:

Puhemies! Korruptionvastainen taistelu on ollut muun muassa talouskomiteassa, jonka jäsen olen, vahvasti esillä. Ilmeisesti myös eräissä muissa komiteoissa sitä on käsitelty. Mitä tulee tähän tilanteeseen Euroopan neuvostossa, niin mielenkiintoista on ollut havaita ja ehkä vähän surullistakin, että varsinkin Itä-Euroopan edustajat usein kokevat, että syytös taloudellisesta rikollisuudesta, korruptiosta ja yleensä näistä asioista kohdistetaan heidän maihinsa. Asianlaita ei tietysti ole niin, että kysymys on pelkästään entisistä sosialistimaista, vaan totta kai korruptio ja taloudellinen rikollisuus on arkipäivän todellisuutta kaikissa Euroopan neuvoston jäsenmaissa.

Mutta ehkä, rouva puhemies, me kaikki suomalaiset olemme tyydytyksellä lukeneet sen, että Suomi on vähiten korruptoitunut maa maailmassa. Tässä mielessä tietysti me voimme iloisia, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö eduskunnalla ole jatkuvasti roolia myös tässä työssä.

Gunnar Jansson /r:

Arvoisa puhemies! Ed. Kekkosen esille ottama asia on äärimmäisen tärkeä. Sen tärkeys on kasvanut, totta kai, kun Euroopan neuvostossa on nyt mukana 43 maata, joilla on hyvin erilainen historiallinen, oikeustieteellinen, kulttuurinen, sivistyksellinen tausta. Juuri sen takia, jotta tultaisiin siihen päätökseen, josta sekä ministeri Koskinen että kollega Kekkonen puhuivat, oikeudellisessa komiteassa on pitkään ollut vireillä myöskin sellainen hanke, jonka kautta neuvosto ihmisoikeustuomioistuimen kautta voisi neuvoa jäsenmaita, miten yleissopimukset parhaiten implementoidaan, ja seurata, että implementointi myös tapahtuu ja että lainsäädäntö korjataan ja että yleissopimusten määräyksiä kunnioitetaan ympäri Eurooppaa. Aivan oikein, koska yleissopimus tai laki tai muu normi toimii vain niin hyvin kuin sitä noudatetaan, ilmeisesti tarvitaan jonkinlainen kansainvälisoikeudellinen elin, joka seuraa tätä. Tässä tuomioistuimella olisi myöskin merkittävä rooli.

Keskustelu päättyy.

​​​​