1) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen
yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2000
Mikko Elo /sd:
Puhemies! Käsittelyssä on Euroopan neuvoston
Suomen valtuuskunnan kertomus vuoden 2000 toiminnasta. Viime vuosi oli
Euroopan neuvoston 51. toimintavuosi. Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana
voin todeta, että se oli hyvin mielenkiintoinen vuosi,
hyvin vaiherikas vuosi. Ehkä tässä yhteydessä voidaan
todeta, niin kuin myös valtuuskunnan kertomuksessa sanotaan,
että sitä hallitsi kuitenkin Tshetshenian kriisi.
Voidaan sanoa ehkä, että se oli myös
meidän parlamentaarisen yleiskokouksemme istuntojen mielenkiintoisin
ja ehkä tärkein aihe. Sitä käsiteltiin
viime vuoden sekä tammikuussa että huhtikuussa,
mutta vasta huhtikuussa viime vuonna Euroopan neuvoston parlamentaarinen
yleiskokous äänesti Venäjän
valtuuskunnan asemasta Euroopan neuvostossa.
Tämä äänestys johti siihen,
että enemmistö Euroopan neuvoston yleiskokouksen
parlamentaarikkojäsenistä oli sitä mieltä,
että Venäjän valtuuskunnalta pitäisi
poistaa äänioikeus. Näin tapahtui. Voidaan
todeta muun muassa, että Suomen valtuuskunta hajaantui
tässä kysymyksessä. Kolme meistä oli
sitä mieltä, että Venäjän
valtuuskunnalla äänioikeus säilytetään.
Kaksi oli sitä vastaan. Kuitenkin on syytä mainita,
kuten myös kertomuksessa todetaan, että Venäjä jatkoi kuitenkin
osallistumistaan ministerikomitean työhön, joten
Venäjä ei kokonaan irtautunut Euroopan neuvoston
toiminnasta.
Puhemies! Ne parlamentaarikot, jotka äänestivät
Venäjän äänioikeuden poistamisen
puolesta, perustelivat sitä sillä, että Euroopan
neuvosto on ensisijaisesti ihmisoikeusjärjestö ja
että Tshetshenian kriisi on johtanut siihen, että ihmisoikeuksia
ei kunnioiteta. Suuri osa meistä oli sitä mieltä,
että olisi parempi pitää Venäjä mukana Euroopan
neuvoston työssä. Näin Euroopan neuvosto
pystyy vaikuttamaan esimerkiksi Tshetshenian kriisin kehitykseen
paljon paremmin kuin jos Venäjä olisi Euroopan
neuvoston ulkopuolella.
Voidaankin todeta, että Euroopan neuvostolla on kolme
edustajaa Venäjän presidentin ihmisoikeusasiamies
Kalamanovin toimistossa, joista yksi oli suomalainen juristi Peter
Iiskola, joka nyt ei enää toimi tässä toimistossa.
Kalamanovin toimisto, Euroopan neuvoston edustajat siellä,
on saanut paljon hyvää aikaan. Siellä on
selvitetty monien tuhansien ihmisten kohtalo. Siinä mielessä Euroopan
neuvosto on tehnyt todella hyvää työtä.
Joka tapauksessa niin venäläisten kuin kaikkien
muidenkin keskuudessa, jotka yleiskokouksessa olemme, vallitsee
yksimielisyys siitä, että poliittinen ratkaisu
on ainoa mahdollisuus. Valitettavasti, puhemies, vain on erimielisyyttä keinoista
saavuttaa poliittinen ratkaisu. Tässä yhteydessä haluan
kuitenkin, rouva puhemies, korostaa sitä, että konfliktissa
on aina kaksi osapuolta. Siellä eivät ole pelkästään
venäläiset, vaan siellä ovat myös
tshetsheenit.
Puhemies! Sen lisäksi jo viime vuoden puolella Euroopan
neuvoston yleiskokous kiinnitti huomiota Ukrainan tilanteeseen muun
muassa sananvapauden osalta ja ihmisoikeuksien kehityksen osalta.
Me tiedämme, että Ukrainassa on todella suuria
ongelmia. Voidaan sanoa, että Ukraina ei esimerkiksi ole
pystynyt täyttämään kaikkia
niitä sitoumuksia, joita se antoi Euroopan neuvostolle
tullessaan jäseneksi muutama vuosi sitten. Tässä yhteydessä onkin
todettava, että tämän vuoden syyskuun
istunto tulee olemaan varmasti hyvin mielenkiintoinen Ukrainan osalta.
Uskon, että Ukrainan kysymys, Ukrainan tilanne, on hyvin
keskeisesti esillä parin viikon päästä pidettävässä yleiskokouksessa.
Ukrainan tilanteeseen, kuten monen Euroopan neuvoston jäsenmaan
tilanteeseen, käytetään monitorointijärjestelmää eli
valvontajärjestelmää, jota on jatkuvasti
kehitetty. Tässähän suomalaisilla on
ollut varsin merkittävä osuus, sillä koko
tämä monitorointijärjestelmä perustuu nykyisen
tasavallan presidenttimme Tarja Halosen esitykseen siitä,
että tällainen valvontajärjestelmä perustetaan,
ja tämä Halonen Order on hyvin tunnettu edelleenkin
Euroopan neuvostossa.
Lopuksi, rouva puhemies, haluan kiinnittää huomiota
siihen, että Euroopan neuvoston voimavarat ovat pysyneet
suurin piirtein samanlaisina siitä huolimatta, että uusia
jäsenvaltioita on tullut 18 vuoden 91 jälkeen.
Suomihan oli 23. jäsenmaa vuonna 89, kun me liityimme.
Sen jälkeen tosiaan on tullut kaiken kaikkiaan nyt jo 20 uutta
jäsenmaata, kun Armenia ja Azerbaidzhankin on lopullisesti
hyväksytty tänä vuonna jäseniksi.
Kuitenkin henkilökunta on suurin piirtein sama. Myös
taloudelliset voimavarat ovat suurin piirtein samat kuin kymmenen
vuotta sitten.
Tässä yhteydessä voidaankin sanoa,
että Euroopan neuvosto on pyrkinyt sopeuttamaan oman toimintansa
väheneviin voimavaroihin. Viime vuoden aikana päätettiin
komiteauudistuksesta, joka astui tänä vuonna voimaan,
eli Euroopan neuvosto vähensi komiteoiden määrän
kymmeneen. Suomen hallitus on onneksi, puhemies, suhtautunut myönteisesti
Euroopan neuvoston tarvitsemiin voimavaroihin, mutta Suomi yksinään
pienenä maana ei pysty tätä ongelmaa
ratkaisemaan, vaan ongelma Euroopan neuvostossa ovat nämä suuret
maksajamaat.
Puhemies! Lopuksi haluan tässä yhteydessä todeta
Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana, että meidän
valtuuskuntamme, ja nyt en puhu itsestäni, on varsin aktiivinen
valtuuskunta. Me olemme ehkä kaikilla mittareilla mitattuna
eräs aktiivisimmista valtuuskunnista, ja valtuuskuntamme
jäsenillä on hyvin paljon raportointitehtäviä,
joita pidetään suuressa arvossa siellä.
Ehkä kannattaa vielä mainita se, että kansanedustaja Gunnar
Jansson on toiminut oikeudellisen komitean puheenjohtajana ja ed.
Jaakko Laakso on toiminut vasemmistoryhmän puheenjohtajana
ja samalla puhemiehen komitean, Presidential Committeen, jäsenenä.
Myöskin tässä yhteydessä haluan
kiittää yhteistyöstä paitsi
koko valtuuskunnan kesken myös valtuuskunnan sihteeristön sekä Suomen
pysyvän edustuston välillä Euroopan neuvostossa
Strasbourgissa.
Martti Tiuri /kok:
Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto on nykyään
aika tärkeä yhteistyöelin Euroopassa,
koska siihen kuuluvat käytännöllisesti
katsoen kaikki ne Euroopan maat, joissa demokratiaa noudatetaan
tai ainakin pitäisi noudattaa. Jäseniä on
tällä hetkellä kai 43. Siinä mielessä se,
mitä Euroopan neuvostossa tehdään, tosiaan
koskee suurta osaa Eurooppaa. Haluaisinkin tässä yhteydessä todeta,
että Euroopan neuvosto on tietenkin ihmisoikeusjärjestö,
mutta hyvin paljon muitakin asioita, jotka ovat tärkeitä,
siellä käsitellään.
Esimerkiksi omalta kohdaltani voin todeta, että uuden
teknologian haasteet ja mahdollisuudet ovat olleet eri raporteissa
esillä. On keskusteltu uuden teknologian vaikutuksista
pieneen ja keskisuureen yritystoimintaan jnp. ja niistä on annettu
suosituksia ja päätöslauselmia. On myöskin
selvitetty, miten uusi tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa
työelämään ja miten on otettava työlainsäädännössä huomioon
uuden teknologian kehitys.
Hyvin huomattava keskustelunaihe on ollut biotekniikka, geenitekniikka,
ja myöskin siihen liittyvät eettiset kysymykset.
Euroopan neuvosto on aika pitkään pohtinut näitä asioita,
ja tietenkin Euroopan eri maissa vallitsee aika lailla erilaisia
käsityksiä siitä, mikä on eettisesti
oikein ja missä on oltava rajoja. Näistä kuitenkin
varmasti päästään vähitellen
kohtuulliseen yksimielisyyteen. Kaiken kaikkiaan nämä alueet
ovat siis sellaisia, joissa Euroopan neuvosto voi todella vaikuttaa
siihen, miten eri jäsenmaissa asioita hoidetaan.
Sitten ovat tietenkin ympäristöasiat, jotka myöskin
ovat hyvin tärkeä työskentelyalue. Suomen
edustajien puolesta on tehty aloite siitä, että myöskin
Itämeren suojelu otettaisiin kohteeksi. Nythän
Euroopan neuvosto on aika paljon keskustellut Välimeren
alueen asioista, mutta vähitellen varmaan pohjoinen ulottuvuus
Euroopan neuvostonkin alueella tulee ajankohtaiseksi.
Kaarina Dromberg /kok:
Arvoisa puhemies! Kuten valtuuskuntamme puheenjohtaja Mikko
Elo juuri puheenvuorossaan toi esille, Suomen valtuuskunta on hyvin
aktiivisesti osallistunut omalta osaltaan Euroopan neuvoston työskentelyyn.
Tietenkin olemme erittäin iloisia siitä, että presidenttimme
nimi säilyy koko ajan Euroopan neuvoston työssä,
koska hän alun perin loi monitorointijärjestelmän,
jolla olemme pystyneet niin sanotusti seuraamaan sellaisia kipeitä kohtia,
joita Euroopan alueella ilmenee, niin kuin Venäjän—Tshetshenian
kysymys, josta ryhmämme oli osittain myöskin eri
mieltä. Siinä mielessä käytiin
arvokas keskustelu siitä, miten ihmisoikeuskysymykset toteutuvat
Venäjällä. Nythän oikeastaan
tilanne on jo rauhoittumassa ja sinne ovat päässeet
kansainväliset järjestöt, jotka pystyvät
seuraamaan tilannetta. Venäjälläkin on
oivallettu, että Euroopan neuvoston suositukset ovat ne,
joita tulee noudattaa, jotta pysyy niin sanotusti eurooppalaisessa
yhteisössä mukana.
Itse tein aikanaan ympäristövaliokunnalle aloitteen
Itämeren tilasta. Siihen ei ole vielä raportoijaa,
ja toivonkin, että me kaikki yhdessä edistämme
sitä. Kuten tiedämme, hyvin vahvasti Euroopan
neuvostossa käsitellään Välimeren
asioita ja Keski-Euroopan asioita. On erittäin tärkeätä,
että suomalaiset edustajat tuovat myöskin esille
pohjoisen ulottuvuuden.
Itse istun tasa-arvokomiteassa. Tasa-arvokomiteallahan oli ensimmäinen
Strasbourgin ulkopuolinen kokous Suomessa, ja onnistuimme siinä erittäin
hyvin ja olemme saaneet kiitosta kaikin osin. Nyt seuraava Strasbourgin
ulkopuolella pidettävä kokous on Bratislavassa,
ja siellä noudatetaan suomalaista mallia. — Voiko
hetken vielä jatkaa, puhemies?
Ensimmäinen varapuhemies:
Puhujakorokkeelta, ed. Dromberg, koska kaksi minuuttia tuli juuri
täyteen.
Arvoisa puhemies! Tasa-arvokomitea on minusta käsitellyt
erittäin merkittäviä asioita koko Euroopan
kannalta. Olemme siellä ottaneet esille lasten ja naisten
aseman sodan jaloissa olevien maiden kohdalla ja nimenomaan Balkanin
tilannetta peilanneet tätä taustaa vasten. Sen
lisäksi sieltä on johdannaisena, niin kuin monesta
muustakin Itä-Euroopan maasta, tullut prostituutio ja sitä kautta
rahanpesu ja huumeet. Ne vaikuttavat tietysti koko yhteiskuntaan
ja ihmisten elämään tällä alueella.
Näitä kysymyksiä olemme hyvin vahvasti
siellä käsitelleet ja niistä antaneet
suosituksia. Kun ajattelemme tänä päivänä tiedotusta
ja kanavia, jotka levittävät naista alentavaa
pornoa ja raakaa väkivaltaa ja vaikuttavat ihmisiin epäterveellä tavalla,
ne myöskin halventavat demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Mielestäni
se on ollut erittäin arvokasta työtä,
jota näiltä osin on tehty Euroopan neuvostossa.
Sen lisäksi ympäristö-, aluesuunnittelu-
ja paikalliskomitea on käsitellyt demokratian toteutumista
paikallistasolla. Varsinkin entiset Itä-Euroopan maat ovat
demokratiassa ja monipuoluejärjestelmässä niin
sanotusti vasta kasvamassa tähän yhteisöön.
Siinä mielessä niiden tavoitteita täytyy
tukea, eli tämä demokratiaprosessi on ollut myös
erittäin tärkeä työsarka meillä Euroopan
neuvostossa.
Ensimmäinen varapuhemies:
Vastauspuheenvuoron pituus on 1 minuutti.
Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Kun ed. Dromberg totesi, että Venäjän
tilanne on rauhoittunut Tshetshenian rauhoittumisen myötä,
haluaisin tarkentaa kuitenkin Venäjän tilannetta
siten, että vaikka sotatilanne Tshetsheniassa onneksi on
rauhoittumaan päin, siitä huolimatta Venäjällä on
aika paljon vielä ihmisoikeusloukkauksia tälläkin
hetkellä. Viittaan esimerkiksi mediasektoriin. Paitsi että siellä on
ihmisoikeusloukkauksia, siellä myöskin
mielipiteen vapautta rajoitetaan kovasti muun muassa lakkauttamalla
sanomalehtiä.
Kaarina Dromberg /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Isohookana-Asunmaa toi kyllä minusta
ihan konkreettisesti esille sen tilanteen, että ei tämä vielä kunnossa
ole, mutta on rauhoittumaan päin.
Antero Kekkonen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! On tärkeätä huomioida
se, että Euroopan neuvosto hoitaa asioita, joita oikeastaan
mikään muu instituutio ei hoida. Tässä mielessä se
on mitä kattavin koskien siis erityisesti kaikkia viittätoista
EU:n maata. Itse asiassa tämä prosessi on niin
pitkällä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen
ratkaisut sitovat kaikkia Euroopan unionin jäsenmaiden
hallituksia. Niinpä tämä pohjana on syytä toistaa
tässä nyt se, että olisi ihan looginen
ja ymmärtääkseni ajamisen arvoinen yhä edelleen
se seikka, että unioni unionina, Euroopan unioni, liittyisi
Euroopan ihmisoikeussopimukseen ikään kuin das
Ding an sich eikä vain jäsenmaidensa kautta. Se
ei välttämättä selkiytä asioita,
mutta se korostaisi kyllä myöskin Euroopan unionin
syvästi humaania luonnetta, sitä luonnetta, jollaisen
me haluamme sille sälyttää.
Mikko Elo /sd (vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Aivan lyhyesti: Ed. Kekkonen kiinnitti tärkeään
asiaan huomiota. Toivon mukaan ja ehkä ilman minun toivomustanikin
ed. Jansson saattaa myöskin muutaman sanan sanoa tästä.
Tämä asiahan on ollut pitkään
vireillä. Suomen hallitus on suhtautunut erittäin
myönteisesti tähän asiaan, ja me toivomme
edelleen, kun perusoikeusasiakirjaa jne. kehitellään,
että Euroopan unioni todella liittyy tähän
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen ilman minkäänlaisia
verukkeita ja minun mielestäni eräitä tekosyitä,
joita on esitetty liittymisen estämiseksi.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Kun näitä eurooppalaisia
yhteistyöjärjestöjä on verrattu
toisiinsa, monasti on todettu, että on päällekkäisyyttä.
Tässä tapauksessa erityisesti päällekkäisyys
jo jäsenpohjan vuoksi on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöllä ja
Euroopan neuvostolla. Euroopan neuvosto on jossain määrin
kapeampi, koska pohjoisamerikkalaiset, muun muassa Yhdysvallat,
ovat vain tarkkailijoina mukana. Joka tapauksessa laveasti ottaen
järjestöt edustavat karkeasti saman tyyppisiä ja
samoja maita. Myöskin temaattisesti kysymykset ovat saman
kaltaisia. Molemmat järjestöt, Etyj ja Euroopan
neuvosto, keskeisesti kiinnittävät huomiota ihmisoikeusongelmiin.
Erona on luonnollisesti se, että Euroopan neuvosto
on enemmän normatiivinen elin, pyrkii tekemään
lainsäädäntösuosituksia, joita
jäsenmaissa sovellettaisiin, kun taas Euroopan turvallisuus-
ja yhteistyöjärjestö Etyj on enemmän
operatiivinen. Se nimenomaan ihmisoikeusalueella pyrkii toimimaan
kentällä. Sillä on maatoimistot, jotka
seuraavat ihmisoikeuksien noudattamista. Silti päällekkäisyyttä on
ja vaikeimmat tilanteet tulevat muun muassa kansainvälisessä vaalitarkkailussa
silloin, jos järjestöt esimerkiksi vaalitarkkailuasetelmassa
päätyvät erilaisiin johtopäätöksiin
vaalien onnistumisesta. Tästä meillä on
aikaisemmassa historiassa esimerkki, jossa Euroopan neuvosto ja
Etyj ovat tässä suhteessa epäonnistuneet.
Nyt kuitenkin viime aikoina, tässä haluan kiinnittää nimenomaan
huomion vaalitarkkailuun, on pystytty luomaan niin sanottu troikka-järjestelmä.
Itse olen huomenna menossa johtamaan kansainvälistä vaalitarkkailua
Valko-Venäjälle. Siinä tavallaan kansainvälisen
vaalitarkkailun ytimenä on tämä troikka,
jossa Etyj on tavallaan vetovastuussa, Euroopan neuvoston valtuuskunta
on mukana osallistumassa vaalitarkkailuun ja myöskin Euroopan
parlamentti on siinä vahvasti mukana. Tämä on
ollut oikea lähestymistapa, jolla kansainvälinen
vaalitarkkailu pystytään siten hoitamaan, että vaalin
kohteena olevat eivät voi ikään kuin
ostaa parasta lausuntoa vaalien onnistumisesta. Valko-Venäjän
osalta tilanne on myöskin sen kaltainen, että me
pyrimme myöskin Yhdysvaltojen ja Venäjän kannat
saamaan kokonaisuuteen mukaan. Tässä juuri on
hyvä esimerkki siitä, että tämän
kaltaista toimintaa tarvitaan ja sille on annettava tuki.
Gunnar Jansson /r:
Arvoisa puhemies! Monitoroinnista pari sanaa, mikä sopii
melko hyvin siihen, mihin edustajakollega Kiljunen päätti. Siis
monitorointi Euroopan neuvostossa on toiminut aivan oikein sen jälkeen,
kun niin sanottu Halonen Order astui voimaan, ja nykyään
on aika edistynyt monitorointi- eli valvontajärjestelmä voimassa
sekä parlamentaarisen yleiskokouksen puolella että ministerikomiteassa.
Kehitys on mennyt siihen suuntaan, että nyt monitorointikomiteassa
suunnitellaan jopa alakomiteaa eli Euroopan vähemmistöongelma-alueiden
ratkaisemisalakomiteaa. Se oli huono käännös,
mutta tulisi siis erityinen monitorointikomiteassa toimiva alakomitea,
jonka tehtävä olisi nimenmaan sellainen, mistä ed.
Kiljunen puhui, sellainen alakomitea, jossa olisi korkeintaan 25
jäsentä ja jossa olisi mukana nykyään
12 raportoijaa niissä maissa, jotka ovat monitoroinnin
alaisina, sekä 13 eri puolilta Eurooppaa. Heillä olisi
määritelmän mukaan oikeus vierailla ongelmamaissa
ja siellä keskustella, neuvotella, sovitella hallituksen,
opposition ja ongelma-alueen edustajien kanssa. Aika edistynyt idea,
tästä keskustellaan syyskuun istunnon aikana.
Luonnollisista syistä ei tässä viime
vuoden kertomuksessa mainita paljoa tästä, mutta
kun monitorointijärjestelmä on kuitenkin osoittautunut
näin onnistuneeksi, kiitos tasavallan presidentille, silloin
kun hän toimi äärimmäisen aktiivisesti
Euroopan neuvoston puitteissa, tämä on osoitus
vain siitä, että vakavasti otetaan myöskin vähemmistöongelmat
ja niihin pyritään hakemaan ratkaisuja, missä vain
ne ilmenevät ympäri Eurooppaa.
Arvoisa puhemies! Toinen pieni kommentti koskee juuri EY:n tai
EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen.
Sitä on hyvin selostettu tässä kertomuksessa
ja siitä keskusteltiin viime vuonna pitkään,
syvällisesti eduskunnassa, eduskunnan suuressa valiokunnassa
ja ehkä eniten EU:n perusoikeuskirjahankkeen yhteydessä.
Se on ihan totta. Se aloite, jonka mukaan liittyminen Ihmisoikeussopimukseen
olisi mahdollinen, jatkuu. Vastustus tulee tunnetuista maista, mutta
ponnisteluja ymmärtääkseni jatketaan
ja niitä on jatkettava. Muuten joudutaan juuri sellaiseen
tilanteeseen, josta ed. Kekkonen puhui, että Euroopassa
syntyy kaksi standardia, jonka tulos hyvinkin todennäköisesti
voi olla Euroopan uusi kahtiajako.
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Keskustelussa on ansiokkaasti kiinnitetty
huomiota monitoroinnin kehittämiseen ja siihen, että Euroopan
neuvoston yleissopimukset myös muuttuisivat sanasta lihaksi,
että ne toteutuisivat eri jäsenmaissa mahdollisimman hyvin.
Kertomuksessa on sivujen 20 ja 21 taitteessa käsitelty
Euroopan neuvoston korruptionvastaisia sopimuksia ja korruptionvastaista
taistelua. Olisi hyvä ehkä Suomen eduskunnan erityisesti perehtyä myös
tähän kohtaan, kun meillä on talossa
esillä laki, jossa edustajien korruptio, tiukemmin kriteerein
kuin muiden virkamiesten, tulisi rangaistavaksi teoksi, jotta siihen
myös suhtauduttaisiin sen mukaisesti. Siinä koetetaan
panna täytäntöön se sitoumus,
johonka Euroopan neuvostossa on menty mukaan. Voitaisiin toimia myös
esimerkillisesti muihin maihin nähden, että sitäkin
korruptiomahdollisuutta, mikä meillä on aika epätodennäköinen,
kitketään pois.
Antero Kekkonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Tässä on nyt kiitollinen
tilaisuus kysyä, kun on ministeri paikalla ja kun hän
otti hyvin kipeän asian puheeksi eli korruption, josta
me täällä eduskunnassakin olemme keskustelleet,
joka keskustelu on varmaan vaikuttanut vähän koomiselta,
jos sitä olisi ollut kuulemassa jonkin sellaisen maan väki,
jossa korruptio on toisenlaista, jossa sen mittakaava on erilainen
kuin meidän.
Kun tässä nyt on tilaisuus kysyä,
arvoisa rouva puhemies, ministeriltä, niin näkeekö ministeri vaaraa
tai pulmaa siinä, että kysymykseen korruptiosta
suhtaudutaan niin täysin eri tavalla eri osissa Eurooppaa?
Ongelma kiteytyy jotenkin niin, että jos me teemme yhteisen
normiston, voiko käydä sillä tavalla,
että se hyvä käytäntö,
mikä meillä Suomessa on, löystyy ja menee
lähemmäs sellaista kulttuuria, jota meidän
nyt ei tarvitsisi niin lähellä olla.
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Yleissopimuksethan ovat luonteeltaan sellaisia,
että ne implementoidaan kunkin maan kansallisten lainsäädäntöperinteiden pohjalta.
Meillähän on aika tarkkaa lainsäädäntö ja
myös rikoslainsäädäntö,
jos korruptiosta on kysymys. Täällä voidaan
hyvinkin Suomen oloihin mukauttaa se tapa, millä tämä sitoumus
kirjoitetaan suomalaiseen lainsäädäntöön.
Siinä ei sanella Euroopan neuvostosta tai näistä yhteisistä sanamuodoista
sitä tapaa, miten se Suomessa tehdään.
Silloin voidaan myös kansalliset erot oikeuskulttuurissa,
traditiossa, siinä, miten esimerkiksi parlamentit toimivat,
miten poliittiset elimet toimivat, ottaa aivan riittävästi
huomioon.
Mikko Elo /sd:
Puhemies! Korruptionvastainen taistelu on ollut muun
muassa talouskomiteassa, jonka jäsen olen, vahvasti esillä.
Ilmeisesti myös eräissä muissa komiteoissa
sitä on käsitelty. Mitä tulee tähän
tilanteeseen Euroopan neuvostossa, niin mielenkiintoista on ollut
havaita ja ehkä vähän surullistakin,
että varsinkin Itä-Euroopan edustajat usein kokevat,
että syytös taloudellisesta rikollisuudesta, korruptiosta
ja yleensä näistä asioista kohdistetaan
heidän maihinsa. Asianlaita ei tietysti ole niin, että kysymys
on pelkästään entisistä sosialistimaista,
vaan totta kai korruptio ja taloudellinen rikollisuus on arkipäivän
todellisuutta kaikissa Euroopan neuvoston jäsenmaissa.
Mutta ehkä, rouva puhemies, me kaikki suomalaiset olemme
tyydytyksellä lukeneet sen, että Suomi on vähiten
korruptoitunut maa maailmassa. Tässä mielessä tietysti
me voimme iloisia, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä,
etteikö eduskunnalla ole jatkuvasti roolia myös
tässä työssä.
Gunnar Jansson /r:
Arvoisa puhemies! Ed. Kekkosen esille ottama asia on äärimmäisen
tärkeä. Sen tärkeys on kasvanut, totta
kai, kun Euroopan neuvostossa on nyt mukana 43 maata, joilla on
hyvin erilainen historiallinen, oikeustieteellinen, kulttuurinen,
sivistyksellinen tausta. Juuri sen takia, jotta tultaisiin siihen
päätökseen, josta sekä ministeri
Koskinen että kollega Kekkonen puhuivat, oikeudellisessa
komiteassa on pitkään ollut vireillä myöskin
sellainen hanke, jonka kautta neuvosto ihmisoikeustuomioistuimen
kautta voisi neuvoa jäsenmaita, miten yleissopimukset parhaiten
implementoidaan, ja seurata, että implementointi myös
tapahtuu ja että lainsäädäntö korjataan
ja että yleissopimusten määräyksiä kunnioitetaan
ympäri Eurooppaa. Aivan oikein, koska yleissopimus tai
laki tai muu normi toimii vain niin hyvin kuin sitä noudatetaan,
ilmeisesti tarvitaan jonkinlainen kansainvälisoikeudellinen
elin, joka seuraa tätä. Tässä tuomioistuimella
olisi myöskin merkittävä rooli.
Keskustelu päättyy.