Täysistunnon pöytäkirja 89/2004 vp

PTK 89/2004 vp

89. TIISTAINA 14. SYYSKUUTA 2004 kello 14.10

Tarkistettu versio 2.0

8) Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle toiminnastaan. Annettu 7.9.2004

 

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä esittelyssä on Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus toiminnastaan. Valtiontalouden tarkastusviraston on annettava lain mukaan vuosittain syyskuun loppuun mennessä eduskunnalle kertomus toiminnastaan. Nyt käsillä oleva kertomus on järjestyksessä kolmas siitä lukien, kun tarkastusvirasto siirtyi eduskunnan yhteyteen.

Viime vuoden kertomusta valtionvarainvaliokunnassa käsiteltäessä valiokunnan jokainen jaosto perehtyi oman alansa hallinnosta tehtyihin havaintoihin ja tarkastusviraston kannanottoihin ja selvitti myös niistä asianomaisen ministeriön näkemyksen. Tämä oli sinällään tarkoituksenmukaista työtä. Näin varmasti menetellään myös tänä vuonna. Varsinaisen mietinnön laatimisesta vastaa hallinto- ja tarkastusjaosto, jonka osaava puheenjohtaja ed. Sinnemäki onkin tässä läsnä.

Tarkastusviraston kertomus sisältää yhteenvetotietoa viraston toiminnasta ja suoritetuista tarkastuksista. Tiedot perustuvat varainhoitovuotta 2003 koskeviin tilintarkastuksiin, joista on annettu kertomukset kevään 2004 aikana, ja aikavälillä 1.6.2003—31.5.2004 valmistuneisiin toiminnantarkastuksiin. Tiedot ovat näin ollen siinä määrin tuoreita kuin ne tällaisessa vuotuisessa yhteenvetoraportissa voivat olla. Kertomuksen rakenne on oleellisilta osin sama kuin viime vuonna.

Luvussa 1 käsitellään viraston omaa taloutta, toiminnan suunnittelua, suoritteita ja kustannuksia, eli viraston toimintaa tilivirastona. Samat tiedot on esitetty perusteellisemmin jo keväällä julkistetuissa tarkastusviraston toimintakertomuksessa ja tilinpäätöslaskelmissa. Niitä on voitu käsitellä jo silloin, kun eduskunta antoi keväällä mietinnön tarkastusviraston oman talouden tilintarkastuksesta.

Toinen ja kertomuksen keskeinen asia-alue eli sen luvut 2—7 käsittelevät tarkastustoimintaa ja sen tuloksia.

Luvussa 2 käsitellään vuoden 2003 tilinpäätöksen tarkastuksesta annetun kertomuksen sisältöä. Tarkastusvirasto on esittänyt eräitä kirjanpitoa ja tilinpäätöstä sekä myös talousarviota koskevia huomautuksia ja kehittämisehdotuksia. Edellisen vuoden tapaan virasto esittää myös kannanottonsa tilinpäätöksen vahvistamiskelpoisuudesta. Tarkastusvirasto katsoo, että olennaisuuden periaate huomioon ottaen tarkastuksen perusteella esitetyt huomautukset eivät olisi esteenä tilinpäätöksen vahvistamiselle.

Luvussa 3 käsitellään hallinnon tilaa tarkastusten perusteella arvioiden yhteenvetona. Tiedot perustuvat noin 120 tilintarkastukseen ja runsaaseen 30 toiminnantarkastukseen. Huomio kiintyy muun muassa siihen, että vuoden 2003 tilintarkastuksissa tuli esiin 31 tiliviraston kohdalla sellaisia virheellisiä menettelyjä, jotka katsottiin talousarvion noudattamisen rikkomuksiksi. Lukumäärä on edelleen iso, mutta myönteistä on kehitys. Vuonna 2001 vastaavia rikkomuksia oli 50 ja vuonna 2002 vielä 41. Myös muiden huomautusten määrä on vähentynyt. Huolestuttavaa on se, että varsinkin laskentatoimen tilasta on samoja tilivirastoja jouduttu huomauttamaan vuodesta toiseen.

Luvussa 3 kuvataan edelleen tulosohjauksen tilaa taloudellisuutta koskevien tulostavoitteiden ja tilivirastojen tilinpäätöksissään esittämien taloudellisuutta kuvaavien tietojen pohjalta. Riittävillä tavoitteilla ohjattujen sekä oikeat ja riittävät tiedot raportoivien tilivirastojen osuus on 12 prosenttia. Niiden virastojen osuus, joiden kohdalla sen enempää tavoitteet kuin raportoidut tiedotkaan eivät täytä vaatimuksia, on noin 40 prosenttia. Näiltä osin tulosohjauksen tila on pysynyt lähes muuttumattomana vuosina 2001—2003. Keskeinen uskottavuuskysymys on se, että ministeriöt eivät oman toimintansa osalta esitä oikeita ja riittäviä taloudellisia tuloksellisuustietoja.

Arvoisa puhemies! Hallinnon ohjausjärjestelmien toimivuutta ja kehittämistarpeita on kertomuksessa käsitelty myös muista näkökulmista. Valtionavustukset ja -tuet ovat olleet tarkastusviraston yhtenä painoalueena usean vuoden ajan. Toistuvasti esiin nouseva ongelma ovat olleet puutteet avustusten vaikuttavuuden selvittämisessä ja vaikuttavuustietojen hyväksikäytössä tukijärjestelmien kehittämiseksi.

Myös valtion hankinnat ovat perustellusti olleet tarkastustoiminnan painopisteenä jo pitemmän aikaa. Valtion virastojen ja laitosten hankinnat ovat kaiken kaikkiaan noin 3,7 miljardia euroa vuodessa. Tällaiset volyymit merkitsevät huomattavia riskejä ja toisaalta merkittäviä mahdollisuuksia volyymietujen hyödyntämiseen. Sekä vuoden 2003 että nyt käsillä olevassa kertomuksessa on raportoitu merkittävistä puutteista varsinkin kilpailuttamisessa, mutta myös hankintatoimen kustannusten hallinnassa. Hankintamenoihin on kohdistettu useita toiminnantarkastuksia. Lisäksi tilintarkastusten yhteydessä on tarkistettu hankintoihin liittyviä menettelyjä 39 tilivirastossa. Huolestuttavaa on, että lähes 60 prosentissa näistä tilivirastoista hankintatoimen sisäisessä valvonnassa havaittiin olennaisia puutteita.

Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta on nykyisessä tilinpäätös- ja toimintakertomusmenettelyssä hallituksen pääraportti eduskunnalle hallinnon toiminnan tuloksellisuudesta. Tarkastusvirasto on edellisen vuoden tapaan myös kertomusvuonna selvittänyt tämän raportoinnin riittävyyttä, oikeellisuutta ja selkeyttä painottaen vaikuttavuusnäkökulmaa. Tarkastusten tuloksista on kerrottu luvussa 4. Viime vuonna kohteena olivat valtiovarain- sekä opetusministeriön hallinnonalat ja tänä vuonna oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalat. Molempien nyt kohteena olevien hallinnonalojen osalta tarkastusvirasto on päätynyt esittämään, että ministeriön tulisi edelleen kehittää sekä tavoitteenasetteluaan talousarvioesityksessä että tuloksellisuusraportointiaan. Tälle kehittämiselle onkin nyt luotu hyvä perusta talousarviolain ja -asetusten muutoksilla, joilla on määritetty aikaisempaa selkeämmät ja kattavammat vaatimukset hallituksen tilinpäätösraportoinnille eduskunnalle. Uudistetut säännökset entisestään korostavat ulkoisen tarkastuksen tarvetta erityisesti valtion taloudenhoidon ja toiminnan tuloksellisuudesta annettavien tietojen oikeellisuuden ja riittävyyden varmistajana.

Viime vuonna tarkastusvirasto arvioi hallinnonaloittaisen raportoinnin lisäksi myös valtiontalouden tuottavuudesta ja valtion henkilöstöstä eduskunnalle annettujen tietojen riittävyyttä ja käyttökelpoisuutta. Tänä vuonna kohteena ovat valtion liikelaitoksista annetut tiedot.

Luvussa 5 esitetään hallinnonaloittain keskeisimmät havainnot ja johtopäätökset raportointikauden tilintarkastuksista ja toiminnantarkastuksista. Samoin esitetään pääkohdat kyseisenä aikana valmistuneista toiminnantarkastusten jälkiseurannan raporteista, joissa selvitetään, mihin toimenpiteisiin hallinnossa on ryhdytty tarkastuksen kohteena olevassa asiassa. Kaikki tilintarkastuskertomukset on koottu myös painetuiksi julkaisuiksi, jotka on jaettu muun muassa kansanedustajille. Toiminnantarkastuskertomukset on julkaistu painettuina välittömästi tarkastuksen valmistuttua. Ne on silloin jaettu tiedoksi muun muassa kansanedustajille, valtiovarainvaliokunnalle, asianomaisille erityisvaliokunnille ja valtiontilintarkastajille.

Tarkastuskertomukset ovat tulleet kansanedustajille ja valiokunnille vain tiedoksi. Niitä ei täällä ole käsitelty. Tosin eräistä tarkastuksista valiokunnat ovat lisäinformaation saamiseksi katsoneet aiheelliseksi kuulla asianomaisia tarkastajia ja tarkastuskohteen edustajia. Nyt käsillä olevan kertomuksen myötä eduskunnalle tarjoutuu mahdollisuus käsitellä tarkastuksissa esille nostettuja asioita ja ottaa niihin kantaa tarpeen mukaan.

Puhemies! Talousarvion ulkopuolisia rahastoja on yksitoista. Tarkastusvirasto on tilintarkastajana vain kahdessa rahastossa. Näiden kahden rahaston tilintarkastuksista on yhteenvedot kertomuksessa luvussa 6. Kaikkiaan talousarvion ulkopuolisten rahastojen taseiden yhteenlaskettu loppusumma on 19,5 miljardia euroa. Tarkastusviraston tarkastamien kahden rahaston taseet ovat yhteensä noin 19 miljoonaa euroa. Kuten valtiovarainvaliokunta viime vuonna tarkastusviraston kertomuksesta antamassaan mietinnössään totesi, on talousarvion ulkopuolisten rahastojen tarkastukseen syytä palata viimeistään siinä vaiheessa, kun hallituksen uudesta tilinpäätösraportoinnista on saatu riittävästi kokemuksia.

Arvoisa puhemies! Tämä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle toiminnastaan on mielestäni hyvä asiakirja, joka on kansanedustajan tutustumisen väärti ja myöskin perusteellisen käsittelyn väärti valtiovarainvaliokunnassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella sen väärti se on, niin kuin täällä valiokunnan puheenjohtaja totesi, ja muutenkin valtiovarainvaliokunnalla on tehtäviä. Tämä on tärkeä asiakirja.

Tämän asiakirjan sivulta 74 voi lukea asian, josta on keskusteltu julkisuudessakin aika paljon. Se on nimenomaan se, että tämä Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa: "- - hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen kannalta kannattamattomimmat hankeryhmät olivat aurinkoenergia- ja tuulivoimainvestoinnit".

Tänään, kun on menossa 14. päivä syyskuuta 2004, tämän päivän uutiset ovat ne — nimenomaan katsoin tv-uutiset ennen tätä hetkeä — että Suomi on 10 prosenttiyksikön takana Kioton tavoitteesta. Se ei todellakaan, arvoisa puhemies, johdu aurinkoenergia- ja tuulivoimainvestointien huonosta tukituloksesta hiilidioksidipäästöjen vähentämisen suhteen vaan siitä, että Suomi valitsi toukokuussa 2002, sinä mustana perjantaina, nimenomaan ydinvoimalinjan eli kansallisen ilmasto-ohjelma KIO2-skenaarion viitoittaman tien eikä sitä KIO1-skenaariota, joka olisi ollut se, että ilman ydinvoimaa edetään Suomen energiapolitiikassa. Silloin tiesimme kaikkien asiantuntijatutkimusten ja muiden perusteella, että tämä KIO2 johtaa kivihiilen polttamiseen, ja tämän päivän uutisissa kyllä Suomen Yleisradiossa eli tämän julkisen informaatiokanavan kautta myöskin todettiin se, että syynä on lisääntynyt kivihiilen poltto eli Inkoo polttaa täysillä kivihiiltä, jotta myy sähköä Ruotsiin. KIO1 olisi tehnyt selvän esteen tälle. Se olisi nostanut veroa. Se olisi vähentänyt kivihiilen polttamista. Se olisi nimenomaan kiinnittänyt huomiota näihin lauhdevoimaloihin ja niiden toimintaan ja estänyt niiden toiminnan. Tämä on hyvin tärkeä asia, ja toivon, että nimenomaan hallintojaoston puheenjohtaja ed. Sinnemäki ottaa tämän asian esille ja hiukan avaa tätä asiaa, mihin täällä todellakin kohdassa "Ympäristötukien vaikuttavuus — energiatuet ympäristönsuojelun välineenä" on kiinnitetty tarkastusviraston toimesta huomiota. Se oli aika voimakkaasti julkisuudessa, ja sillä yritettiin vähätellä mielestäni tarkoitushakuisesti tuulivoiman merkitystä, bioenergian merkitystä, näitten tukien merkitystä.

Toinen asia, jonka haluan vielä todeta tähän loppuun: Aivan niin kuin täällä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja totesi, tämä asiakirja on hyvin informatiivinen. Täällä todetaan valtion määräysvallassa olevien yhtiöiden vakavaraisuudesta sivulla 87 muun muassa mielestäni tärkeä asia: VR on vakavaraisempi kuin Rahapaja, mutta toisaalta sitten Alko on velkaantuneimpia valtion määräysvallassa olevia yhtiöitä. Tässä voidaan todeta, että niin se maailma muuttuu.

Keskustelu päättyy.