Täysistunnon pöytäkirja 89/2007 vp

PTK 89/2007 vp

89. TORSTAINA 29. MARRASKUUTA 2007 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

Maatalouden 141-sopimuksen vaikutukset

Päivi Räsänen /kd:

Herra puhemies! Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa luvataan harjoittaa maatalouspolitiikkaa, joka turvaa viljelijöiden nousevan tulokehityksen ja mahdollistaa kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvien elintarvikkeiden tuotantomäärien säilymisen nykytasolla. Maatalousministeri on nyt esitellyt EU:n komission kanssa maataloustuista neuvotellun ratkaisun jälleen kerran torjuntavoittona, vaikka se merkitsee tukien merkittävää alenemista lähivuosina, sika- ja siipikarjatilojen osalta jopa 60 prosentin verran sopimuskaudella. Ja vaikka tuon tehdyn ehdotuksen piti olla jo valmiiksi tingitty eikä siitä annettaisi tuumaakaan periksi, nyt on kuitenkin periksi annettu. Kysyn teiltä, maatalousministeri:

Miten hallitus aikoo nyt toteuttaa tämän hallitusohjelman kirjauksen? Miten turvataan viljelijöiden nouseva tulokehitys ja miten varmistetaan myös, että elintarvikkeiden tuotantomäärät kaikilta osin säilyvät nykyisellä tasolla?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ed. Räsäsen esittämässä kysymyksessä kannettiin huolta siitä, miten varmistetaan nouseva tulokehitys. Ihan lähipäivinä aloittaa toimintansa tulokehityksen nimenomaan nousuun saamista seuraava toimikunta, jota itse vedän. Sen tehtävänä on sitten katsoa tilannetta neljältä eri politiikkalohkolta eli tuottajahintojen kehityksestä, tuotantokustannusten kehityksestä ja tukien kehityksestä sekä mahdollisesti verotuksen tai vastaavan kustannuspuolen kautta hakien niitä ratkaisuja, joilla viljelijöiden tulokehitys todella tällä vaalikaudella saadaan nousuun. Sitä tulokehitystä tietysti jonkun verran auttaa kasvinviljelypuolella se, että viime syksynä ensimmäisen kerran pitkään, pitkään aikaan viljojen hinnat olivat selkeästi, useamman kymmenen prosenttia korkeammat kuin aikaisemmin. Toki tiedän, että se on ongelma kotieläintiloille, varsinkin sika- ja siipikarjatiloille.

Kysymyksen ollessa 141-sopimuksesta huomautan ed. Räsäselle, että neljän ensimmäisen vuoden aikana alenema on pienempi kuin aikaisemmissa sopimuksissa. Se on Suomen tarkennetun esityksen mukaan ihan täydelleen. Ne suuremmat alennukset tulevat kahteen viimeiseen vuoteen, ja silloin meillä on käytössämme lfa-tukijärjestelmä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Näiden kompensoivien tukien, muun muassa lfa-tuen, osalta ollaan kuitenkin tyhjän päällä viljelijöiden näkökulmasta, koska mitään sopimuksia niiltä osin ei ole vielä tehty. Kansallisen elintarviketuotannon turvaamisessa on myös kysymys oikeudesta lähiruokaan ja huoltovarmuudesta mahdollisten kriisiaikojen varalle. Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana maataloustulot putosivat kaikkiaan 25 prosentilla. Tällä vaalikaudella hallitus on jo alistunut ratkaisuihin, jotka vaarantavat kotimaisen sokerituotannon mahdollisesti kokonaan hallitusohjelman kirjauksen vastaisesti, ja kotimainen maito on myös uhattu. Maitokiintiöistä luopumisesta vuonna 2015 on jo tehty periaatepäätös ja ajankohdan aikaistamiseenkin on suuria paineita. Maidollahan on todella suuri merkitys. Sen osuus maatilojen myyntituloista on lähes puolet, 45,9 prosenttia.

Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus on ryhtymässä, että Suomessa tuotettu maito saadaan pelastettua ja sen myötä myös maamme maitoa käyttävä elintarviketeollisuus?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ed. Räsäsen kysymykseen maidon tulevaisuudesta totean, että jos ajatellaan tätä artiklan 141 mukaista sopimusratkaisua, joka tehtiin, niin maitohan on tässä ainoa tuotannonala, jolle todella tulee lisää, 3 ja 4 miljoonan euron välillä rahaa. Eli siinä on selkeästi kehitys nouseva, koska me tiedämme nämä ongelmat, jotka etelässä A- ja B-alueella maidontuotannon kehityksessä ovat.

Kysymys oli sitten myös sokerintuotannon jatkuvuudesta. Sen eteen tehdään koko ajan töitä, että Suomessa teollisuus jatkaa. Jos meillä jatkaa teollisuus, niin uskon, että sen jälkeen meillä myöskin viljelyä on, ja hallitushan on tehnyt sen päätöksen, että 350 euroa sokerintuotantohehtaaria kohti ensi vuonna maksetaan sitä tukea.

Sitten ed. Räsänen väitti, että tavallaan nämä ovat tyhjän päällä. Nämä eivät ole tyhjän päällä. 141-sopimukseen on yhteistyössä komissaarin kanssa kirjoitettu selkeä lfa-lauseke eli se on siellä sovittu. Lfa-järjestelmä tulee tällä kaudella, tällä komission kaudella, EU:ssa hyväksytyksi. Me saimme nyt ensimmäisen kerran jalan ovenrakoon, että meillä on mahdollisuus myöskin A- ja B-alueen Suomessa päästä yhden pysyvän EU-tukijärjestelmän piiriin, eikä olla aina katkolla näitten sopimusten kanssa. Tämä on meidän tavoitteemme, ja siihen on hyvät edellytykset.

Esko-Juhani  Tennilä  /vas:

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin tavoitteena on maataloustuotannon kova keskittäminen ja sen painopisteen siirtäminen keskiseen Eurooppaan parhaitten viljelyalueitten tienoille. Sekä tämä sokeripäätös että tämä 141-päätös vastaavat tätä EU:n perustavoitetta; hitaasti, mutta varmasti EU:ta viedään siihen suuntaan, keskitetyn maataloustuotannon suuntaan ja Keski-Euroopasta muualle ruokaa sitten myyden. Nyt ovat esimerkiksi tanskalaiset jo kaivelemassa lähtökuoppia, kun sikatilojen kulut kasvavat rehun kautta ja tulot pienenevät. Tänne on tulossa tanskalainen invaasio, niin kuin tanskalainen komissaari varmaan on suunnitellutkin, sianlihan osalta. Kyllä minä uskon, että te, rouva ministeri, olette tehnyt sen, mitä ihminen ja nainen voi, (Naurua) mutta ei nyt voi olla enää pienestä näpertelystä kysymys tässä meidän linjauksessamme. Nyt on ruvettava tositoimiin, ettei tämä EU:n pitkä linja toteudu, jota se hakee. Siksi kysynkin teiltä tai ministereiltä, keltä vaan:

Onko nyt valmiutta ruveta semmoisiin toimiin, jotka siellä EU:n herättävät ja panevat jotain toisenlaista linjaa meille suosittelemaan ja viemään? Eli esimerkiksi perustuslain jäädyttäminen (Puhemies: Minuutti kulutettu!) määräajaksi ainakin siihen saakka, kun se lfa on kunnossa. Oletteko valmiita siihen?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilän kysymykseen ensinnäkin tästä kytkemisestä perustuslakiin tämän 141 artiklan osalta sanon ihan suoraan, että jos tämä kytkentä olisi tehty ja toinen EU-elin tähän meidän sopimukseemme sotkettu, niin voitte vain arvata, miten se olisi ollut jäsenmaiden riepoteltavana. Ei olisi kyllä tarvinnut neuvotella 47:ää miljoonaa euroa korkeammalle. Sehän oli komission virkamiesten tarjous, että me olisimme saaneet neljän vuoden sopimuksen, joka olisi ollut 12,5 prosenttia aleneva neljän vuoden aikana, jäljellä 47 miljoonaa euroa vuonna 2011. Tämän pyydän huomioimaan, kun puhutaan siitä, olemmeko kyenneet etujamme siellä hoitamaan.

Sitten tämä lfa-järjestelmä, ed. Tennilä, on juuri sellainen, joka turvaa sen, että kaikki ei keskity sinne Keski-Eurooppaan. Siinä otetaan huomioon se, että myöskin pohjoisemmilla alueilla voidaan turvata tuotanto. Maidossa meidän tavoitteenamme on, ed. Räsänen, toteuttaa se, että jos nyt maitokiintiöt poistuvat, niin tuotantoon sidottu tuki pitää saada tavalla taikka toisella esimerkiksi lypsylehmäpalkkion nimissä. Sitä parhaillaan valmistellaan, ja tammikuussa kokoontuvat ne EU:n jäsenmaat, joille maitokiintiö on tärkeä, Itävaltaan omaa esitystään pohtimaan.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! On puhuttu, että Suomi voisi korvata lfa-tuen eli luonnonhaittakorvausten maksamisen kautta näitä 141:n menetyksiään.

Kysynkin arvoisalta ministeriltä: Onko tämä edes mahdollista, ja jos on, niin miten hallitus aikoo asian hoitaa niin, ettei EU vie meiltä pois luonnonhaittakorvauksia niin kuin tikkaria lapsilta? Aikooko hallitus olla vieläkin mallioppilas, vai joko nyt on hallitukselle tullut mitta täyteen ja alatte ajatella Suomen kansan etuja, onhan teidän tehtävänne puolustaa Suomen kansaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun nyt oikeastaan ensimmäisen kerran saatiin jonkinlainen tiekartta siitä, millä päästään siirtymään sen tyyppiseen järjestelmään, joka olisi myös Etelä-Suomen osalta pysyvä, niin se tapahtuu nyt siten, että siellä viiden ja kuuden vuoden päässä osa tästä vanhasta 141:stä voitaisiin korvata lfa:lla. Ei nyt pelätä tätä. Tämä on päinvastoin meille juuri se mahdollisuus ja tavoite, jota pitkään on pidetty silmällä, että siihen mahdollisuus avautuu, ja se on nyt avautumassa, kun lfa:sta ja sen uudistamisesta neuvotellaan ja päätetään vuosien 2008 ja 2009 aikana. Se tapahtuu tämän komission aikana, ja kun sinne kuuden vuoden päähän nyt huolta kannetaan, niin siinähän on kyse noin 20 miljoonan euron erästä, joka on merkittävä erä, se on 2 miljardista maataloustukieurosta noin prosentin erä. Kyllä minä sanon, että kyllä me aika kehnoja olemme, ellemme tässä lfa-uudistuksessa pysty tätä noin 20:tä miljoonaa euroa järjestämään kuuden vuoden päästä.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Tosiasia on se, että Eurooppa-neuvostossa aikaisemmin kirjattu periaate siitä, että maataloustuotantoa on voitava jatkaa kaikilla yhteisön alueilla, mukaan luettuina alueet, joilla on erityisiä ongelmia, on nyt murrettu. Samoin EU:n liittymissopimuksessa selkeästi todettiin, että kansallinen tuki on maatalouspolitiikkaa täydentävä elintärkeä osa yhteisen maatalouspolitiikan osalta.

Arvoisa puhemies! Olen koko ajan pelännyt sitä, että hallitus ajelehtii myöskin tämän tulevan, 2013:n jälkeisen maatalouspolitiikan sisällön osalta. Jos nyt menetetään esimerkiksi kansalliset maitokiintiöt ja maakiintiöt, niin siitä tulee olemaan suurempi kielteinen vaikutus kuin koko Wto-järjestelyistä välillisesti Suomen kotieläintuotannon ja maidontuotannon osalta. Vakavin tilanne on nyt tuottajilla, joilla tulevaisuus on musta aukko. Hallitus menee seuraavan hallituksen nurkan taakse ja vakavasti kyseenalaistaa koko tukijärjestelmän.

Arvoisa maatalousministeri ja arvoisa pääministeri: Oletteko te valmiita pohtimaan koko yhteisen maatalouspolitiikan oikeutusta tilanteessa, jossa yhtenäisistä ja kestävistä sekä oikeudenmukaisista tukiperiaatteista ei yhteisön tasolla selvästi enää pidetä kiinni ja myöskin meidän (Puhemies: Minuutti on ylitetty!) Eurooppa-neuvoston linjauksemme on romutettu?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Päinvastoin Eurooppa-neuvoston linjauksia myötäilee se, että komissio ja erityisesti komissaari näissä meidän neuvotteluissamme tuli selkeästi meitä vastaan ja meidän yhteinen tavoitteemme on lfa-järjestelmän tähän mukaan saaminen. Se jos mikä kantaa huolta siitä, että unionin sisällä erilaisissa olosuhteissa, myös huonommissa olosuhteissa, niin kuin Suomessa on, voidaan lfa-tukijärjestelmää maksaa.

Tästä kansallisesta tuesta muistutan sen, että silloin kun Suomi liittyi, niin sopimukseen on kirjattu hyvin selkeät määräykset siitä, että me saamme maksaa tukea C-alueella pysyvänä tukena, mutta sielläkään tuotanto ei saa lisääntyä. Jos se lisääntyy, niin tukia alennetaan. Aivan samanlainen kirjaus siitä, että me saamme maksaa A- ja B-alueella, on vuodelta 94, mutta siinäkään yhteydessä tuotanto ei saa merkittävästi lisääntyä. Eli meidän ongelmamme sika,- siipikarja- ja kananmunatuotannon kohdalla tällä kertaa oli se, että meidän tuotantomme on merkittävästi omaa kulutustamme suurempi ja se on tämän vuonna 94 tehdyn periaatteen vastaista. Samaan aikaan herää kysymys siitä, miten sellaisella tuotannon alalla voi olla vakavia vaikeuksia, jolla tuotanto (Puhemies: Minuutti on käytetty!) on näin merkittävästi lisääntynyt.

Sanon vaan yhden lauseen vielä, sen, että ymmärrän tilatasolta katsottuna, että se on sen takia lisääntynyt, että on haettu lisääntyvän tuotannon kautta parempaa kannattavuutta tiloilla.

Puhemies:

Tästä eteenpäin pyritään pysyttelemään minuutissa.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Meidän kansanedustajien ja koko eduskunnan on syytä olla tyytyväisiä siitä, että ministeri Anttila ja koko hallitus onnistui neuvottelemaan 141:n jatkon, joka mahdollistaa vakautta ja uskottavuutta suomalaiselle elintarviketaloudelle. (Ed. Tennilä: Meillä ei olla tyytyväisiä!) Kuitenkin on syytä muistuttaa, että kyseessä on vajaan 100 miljoonan potti, kun kaikki maataloustuet ovat noin 1,8 miljardia euroa. Ja edelleen pitää muistaa, että tukien osuus kuitenkin viljelijän saamasta tulosta on vain puolet, puolet tulee markkinoilta, ja sen tähden on tärkeätä, että jatkossa markkinahinnat seuraavat kustannuksia ja että markkinoiden kautta viljelijöiden tulotaso voidaan turvata. Siinä me suomalaiset kuluttajat olemme tärkeitä, että me ostamme suomalaisia tuotteita.

Kysynkin ministeri Anttilalta: Minkälaisia signaaleja me kansanedustajat ja hallitus voimme antaa, että suomalaiset edelleenkin käyttäisivät entistä enemmän suomalaisia tuotteita?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Suomessahan tehtyjen selvitysten mukaan yhdeksän kuluttajaa kymmenestä ensisijaisesti haluaa suomalaista ruokaa, ja tämän eteen on tehty kymmenen viimeistä vuotta hyvin vahvaa laatustrategiatyötä. Meidän tuotantoketjumme pellolta pöytään saakka on läpinäkyvä ja sitä kautta on saavutettu kuluttajien luottamus. Ministerinä sanon, että siitä luottamuksesta pidämme kiinni ja teemme työtä sen eteen, koska suomalaista maataloustuotantoa ei ole, jos ei ole kuluttajien sataprosenttista luottamusta. Se on sen kaiken a ja o.

Heikki A. Ollila /kok:

Arvoisa puhemies! Kun edellinen 141-ratkaisu syntyi, kiirehti silloinen valtiovarainministeriö välittömästi varoittamaan, ettei ole varmaa, löytyykö ratkaisun toteuttamiseen valtion rahoitusta. Valtiovarainministeri ei ole paikalla, mutta voiko pääministeri luvata, että tämä asia hoituu sen sopimuksen mukaisesti? Nimimerkki "Neuvoteltiinko turhaan?" tiedustelee tätä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Viime kevään kehyspäätöksessä tähän on varauduttu.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! On tietenkin hyvin, hyvin tärkeää, että voimme turvata maatalouden toimintaedellytykset myös jatkossa. Mutta samaan aikaan kun käymme tätä keskustelua, on varmasti syytä myös kiinnittää huomiota tiettyihin kehittämistarpeisiin. Nimittäin viime aikoinahan ovat hyvin paljon olleet esillä ongelmat tuotantoeläinten kohtelussa, ja näillä tiloilla tehdyissä tarkastuksissa peräti kolmanneksessa on havaittu eläinsuojelullisia ongelmia. On hyvin tärkeää, että me kohtelemme myös tuotantoeläimiämme hyvin. Se on tärkeää paitsi eettisesti myös elintarviketurvallisuuden kannalta. Esimerkiksi viime kaudella, kun näitä ympäristötuen ehtoja muutettiin, niin siellähän otettiin näitä eläinsuojelullisia vaatimuksia entistä enemmän huomioon, ja tämä oli erittäin hyvä ja tärkeä asia. Haluankin, arvoisa puhemies, kysyä:

Katsooko hallitus nyt, että meillä olisi edelleen mahdollista kytkeä näitä eläinsuojelua koskevia vaatimuksia tukien saantiin tai niiden takaisinperintään? Miten hallitus aikoo turvata eläinsuojeluun liittyvän valvonnan resurssit?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Eläinsuojelu on tärkeä asia, ja eläinten hyvä hoito on aivan kaiken a ja o. Nythän tämä on Euroopan unionin tukien ehtona, nimenomaan täydentävinä ehtoina, ja ensi vuonna tulevat vielä sitten nämä eläinten hyvinvointiehdot voimaan. Eli tämä tilannehan kehittyy koko ajan aivan oikeaan suuntaan. Sitä me ministeriössä luonnollisesti tulemme katsomaan, onko valvonta riittävää. Mutta sellaisen lohduttavan tiedon olen saanut meidän valvojiltamme osastolta, että kehitys on viimeisten kahden vuoden aikana mennyt parempaan suuntaan, eli on laskeva määrä se, joka nyt tarkastuksissa on käynyt ilmi. Tämä on tältä päivältä saatu tieto.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että ministeri Anttila on hoitanut näitä neuvotteluja hyvin. Tämän ratkaisun syntymisen jälkeen on ehkä entistäkin tärkeämpää, että suomalaiset kuluttajat tuntevat luottamusta kotimaiseen eläintuotantoon. Tässä valossa ei olla vielä tyydyttävässä tilanteessa, kun niin paljon erilaisissa tarkastuksissa löytyy puutteita eläinten hyvinvoinnissa ja eläinten kohtelussa on selkeästi suomalaisilla tiloilla paljon ongelmia. Tämä asiahan on ollut esillä eilen muun muassa Yleisradion A-studiossa, jossa suomalaisilta tiloilta on näytetty materiaalia, joka myös näyttää hyvin huolestuttavalta.

Miten hallitus aikoo toimia, että eläinten hyvinvoinnissa ja hyvässä pidossa pystyttäisiin nousemaan vielä tästä huomattavasti paremmalle tasolle?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! On tietysti tärkeintä, että eläinsuojelutyössä nimenomaan valvonta on kunnossa ja että myös kansalaiset ovat valppaita tekemään rikosilmoituksia silloin, jos siltä näyttää. Asiat ovat aina menneet jo liian pitkälle, kun pitää kysyä eläinsuojelurikoslainsäädännön perään. Tänä syksynä on jo lähtenyt oikeusministeriössä kuitenkin myös liikkeelle selvitystyö siitä, tarvittaisiinko eläinsuojelurikoksissa erillinen, törkeä tekomuoto, joka lainsäädännöstä tällä hetkellä puuttuu. Samoin selvitämme sitä, mistä johtuu, että eläintenpitokieltoja ei yleensä vaadita edes kovin paljon eikä niitä tuomita kovin paljon ja varsinkin ne ovat kovin lyhyitä, kun katsoo, mitä tekoja on edeltänyt sitä ennen. Tältä osin hallituksessa on suunnitelmia lainsäädännön tarkistamiseksi.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Yhdyn täysin siihen, että eläinten hyvä hoito on aivan välttämätön asia. Se on koko tuotannon perusta.

Liittyen siihen eilisillan televisio-ohjelmaan, jota itse en ole valitettavasti ehtinyt nähdä, tänään on minulle kerrottu, että Elintarviketurvallisuusvirasto eli Evira tulee pyytämään Oikeutta eläimille -yhdistykseltä ilmoituksen niistä tiloista, joilla yhdistys epäilee tapahtuneen säännösten vastaista toimintaa. Silloin tullaan käymään nämä tilat varmasti läpi ja selvittämään tämä tilanne, ja sen jälkeen nähdään, onko ollut perusteita tämän tyyppiselle ohjelmalle. Tässä ohjelmassa on vaan se epäreiluus, että siellä ei ole ainuttakaan tilaa näytetty nimeltä, niin että sitä ei tiedä, mistä sitten sellaiset kuvat ovat, mutta se tulee nyt selvitettäväksi. Silloin tiedetään, onko asia todella sellainen kuin siellä on esitetty.

Pääsääntöisesti kuitenkin suomalaiset tuottajat huolehtivat eläimistään hyvin, mutta aina on parannettavaa. Vielä korostan sitä, että EU:n tukijärjestelmä ensi vuonna voimaan tulevine hyvinvointisäännöksineen entistä enemmän korostaa sitä, että eläinten huonosta hoidosta leikataan tukia.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama viikko sitten 141 oli elämän ja kuoleman kysymys. Tänä päivänä me olemme saaneet pääministerin suusta kuulla, että olemme tosi kehnoja, jos me emme pysty hoitamaan sitä 20:ta miljoonaa. Olen samaa mieltä.

Ed. Kalli totesi, että tämä 141 merkitsee vain 5:tä prosenttia maataloustuen kokonaissummasta. Kaikki tämä pitää paikkansa.

Mutta uskottavuus menee kyllä, jos yhtenä päivänä se on elämän ja kuoleman kysymys ja seuraavana päivänä sillä ei ole mitään merkitystä. Jokainen tietää, että komissio olisi yksin voinut tämän ratkaisun tehdä niin, että se on finito, loppu, nyt, ja tunnustus ministeri Anttilalle, että näin ei käynyt, mutta kannattaa katsoa tulevaisuuteen. On varmasti sellaisia viljelijöitä, jotka kärsivät kohtuuttomasti tästä, ja kannattaisi myöskin nyt ruveta varautumaan siihen, että maitokiintiöt myöskin poistuvat ja pitäisi olla (Puhemies: Minuutti on nyt täyttynyt!) selkeä suunnitelma. Kysyn:

Mikä on se selkeä suunnitelma, että maitotilat pystyvät jatkamaan myös?

Edustajat Jutta Urpilainen ja Håkan Nordman merkittiin läsnä oleviksi.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensimmäinen toimikunta, jonka olen asettanut tällä vaalikaudella, on maitostrategiatyöryhmä, joka hakee juuri niitä keinoja, joita tarvitaan siinä tilanteessa, että EU:ssa koko maitokiintiöjärjestelmä poistuu vuonna 2015. Tällä hetkellä näyttää siltä, että näin tulee käymään, koska maanantaina neuvostossa esitellyn terveystarkastuksen mukaan ei ehdotettu enää mitään muutoksia siihen päätökseen, joka on olemassa, että se poistuu 2015. Siksi siihen pitää varautua.

Kuten jo ed. Räsäselle vastauspuheenvuorossani totesin, niin lypsylehmäpalkkio on yksi mahdollisuus. Me haemme joka tapauksessa keinoja, joilla tuotantoon sidottu tuki voidaan Suomessa säilyttää, koska me emme ole kilpailukykyisiä EU:n vapailla markkinoilla ilman tuotantoon sidottua tukea. Nimenomaan maidossa tästä on kysymys.

Mitä ne keinot ovat, maitostrategiatyöryhmä niitä selvittää, ja sen jälkeen niihin palataan. Mutta vakava yritys on, että se pystytään hoitamaan siinä yhteydessä, kun asia EU:ssa uudistetaan.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Suomen maatalouspolitiikka saa jatkuvasti näitä torjuntavoittoja. Arvoisa ministeri, kuinka monta tällaista torjuntavoittoa Suomen maatalous vielä tulee kestämään, sillä kaikki EU-ratkaisuthan ovat viime vuosina heikentäneet Suomen maatalouden toimintamahdollisuuksia? Ja säilymmekö tällä löysällä politiikalla omavaraisina esimerkiksi maidon suhteen? Sokerin suhteenhan ei enää lähellekään olla.

Arvoisa ministeri, miten käy tämän 141-sopimuksen? Mitä siitä seuraa sopimukselle 142 pohjoisille alueille? Jos nämä tuet yhdistetään, tullaanko pohjoisen tukia heikentämään?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Vastaan ihan ensimmäisenä tähän viimeiseen kysymykseen. Nyt on tehty ratkaisu A- ja B-alueen 141:n tulotuen osalta. Ensi vuosi jatkuu hyvin pitkälti juuri sellaisena kuin tämäkin vuosi. Tuen tasossa ei ole kuin 100 000 euron ero. Siinä mielessä ei ole tässä vaiheessa mitään tarvetta nyt lähteä Suomessa käymään semmoista keskustelua, mitä tapahtuu C-alueella. Me odotamme seuraavaksi komissiolta evaluointiraporttia C-alueesta. Se on toimitettu heille elokuussa. Se on luvattu meille helmikuussa ensi vuonna, ja sen jälkeen katsotaan, mikä on tilanne. Tulen varmasti pitämään ajan tasalla, jos jotakin tarvetta johonkin on, mutta ei lähdetä etukäteen luomaan semmoista epävarmuutta maan sisällä, johon ei tällä hetkellä ole mitään perustetta.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.