Täysistunnon pöytäkirja 89/2007 vp

PTK 89/2007 vp

89. TORSTAINA 29. MARRASKUUTA 2007 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

Windfall-veron valmistelu

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! SDP esitteli eilen vaihtoehtoja ensi vuoden talousarvioon. Toimme siinä esiin jälleen muutamia elementtejä muun muassa ympäristöverotuksen kehittämiseksi. Näitä olivat jäteveron laajentaminen, työsuhdematkalippujen veroetu, joukkoliikennetuet sekä windfall-vero. Ensi vuoden alussa alkaa päästökauppa. Se yhdessä epätäydellisesti toimivien energiamarkkinoiden kanssa tulee nostamaan sähkön hintaa merkittävästi. Päästökaupan ulkopuoliset laitoksetkin saavat suuria ansiottomia voittoja. Huomattavat voitot syntyvät, kun sähkön markkinahinta nousee tuotantokustannusten pysyessä samana. Väliaikainen veropoliittisen järjestelmän vinous voidaan hyvin korjata, kun luodaan oikein kohdennettu vero.

Onko hallitus valmistelemassa usean muun Euroopan maan tapaan windfall-veroa, joka toisi valtiolle lisäveroja, joilla voitaisiin ohjata kestävän kehityksen energiatalouden luomista Suomeen?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Parhaillaan istuu tällainen ilmasto- ja energiaministeriryhmä. Siinä valmistellaan ne keskeiset linjaukset, ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvät linjaukset, joilla Suomi katsoo hyvin konkreettisesti aina vuoteen 2020 saakka. Siinä yhteydessä arvioidaan myös kaikki sellaiset eurooppalaisen energia- ja ilmastojärjestelmän kuprut, joita eri järjestelmien väliin voi jäädä. Tällaisia kiistatta ovat kaikki ne asiat, joista puhutaan yhteiskäsitteellä windfall-voitot. Tuossa ministeriryhmässä arvioidaan ja sitten hallitus myöhemmin arvioi, minkälaisiin toimiin se ryhtyy näitten windfall-voittojen suhteen. Nähtäväksi jää, päätyykö tämä ministeriryhmä samaan päätökseen, mihinkä edellisen hallituksen ministeriryhmä päätyi. (Ed. Sinnemäki: Toivottavasti ei!) 10. kesäkuuta 2006 se hyväksyi yksimielisesti esityksen, jossa se siirsi tehdyn valmistelutyön pohjalta windfall-voittojen leikkauksen, se siirsi tämän asian toteutuksen valtiovarainministeri Eero Heinäluoman huostaan. Eero Heinäluoman huostaan tämä tehtävä myös edellisen hallituksen aikana jäi.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Minä toivon kansalaiskeskustelun nimissä, että tämä ilmastoselonteon valmistelu ei olisi niin salaista kuin se nykyään on. Siihen viitataan aina, kun halutaan keskustella ympäristö- ja ilmastonmuutoksiin liittyvistä kysymyksistä. Ei tämäkään voi olla aivan oikein. Kun, ministeri Pekkarinen, sanoitte, että tästä on jo valmistelut, niin on mielenkiintoista, että sekin viitataan tämän saman kaavun alle, mutta yritänpä kuitenkin keskustella aiheesta, johon hallitus jotenkin ei nyt tartu. Meiltä puuttuvat edelleen lähes täysin merkittävät ohjelmat energiansäästöön tai energiatehokkuuteen. Päinvastoin hallituksella olisi hyviä työvälineitä käytettävinään: ympäristöjärjestöt, Motiva energiatiedotuksessa. Niiltä hallitus on päättänyt ensi vuonna leikata. En tiedä, onko tämäkin valmistelussa sitten mietinnössä uudelleen, mutta me tarjosimme vaaleissa Energiapihi Suomi -ohjelmaa. Tämä on käytettävissänne, jos ei omia ideoita vielä löydy.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut oikeastaan osana Euroopan unionin toimintalinjauksia kahteen tärkeään pitkän tähtäyksen ohjelmaan.

Ensimmäinen on sähkön säästöohjelma. Se tarkoittaa, että yhdeksän vuoden aikaan Suomi on ollut valmis ottamaan kontolleen 9 prosentin säästön. Se on prosentti ja vuosi. Voi kuulostaa, että se ei ole kovin paljon, mutta se yhdeksän vuoden aikaan on aika kova haaste.

Toinen tällainen haaste, mihinkä me olemme vastanneet — ja kyllä sillä tiellä kuljetaan, ja tämä sama sanottu strategia sisältää myös ne toimenpiteet, joilla toimenpiteillä saadaan tämä jälki aikaiseksi — on sitoutuminen siihen, että energiatehokkuutta parannetaan 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tämän strategiatyön ohessa valmistellaan myös se konkreettinen ohjelma niistä toimenpiteistä, joilla energiatehokkuutta parannetaan tämä 20 prosenttia.

Mitä tulee vielä esimerkiksi Motivan rahoitukseen, niin on totta, että alkuperäinen hallituksen esitys ...

Puhemies:

Nyt on kyllä minuutti käytetty, voidaan jatkaa myöhemmin!

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Jo edellisen hallituksen valmistelutyössä kävi selvästi ilmi, että sähköyhtiöille tulevat voitot johtuvat tästä päästökaupasta, ei niiden omasta erinomaisuudestaan. Ja kävi ilmi, että on perusteltua, että näitä voittoja voitaisiin leikata yhteiskunnan käyttöön ja käyttää niitä edelleen hyväksi uusiutuvan energian tutkimukseen. Kuulen nyt yllättäen, että ministeri Pekkarinen on siirtänytkin tämän asian minulle, mutta otan tämän haasteen mielelläni vastaan. Jos lupaatte, että saan tehdä hallituksen nimissä tämmöisen ehdotuksen, niin teen sen kyllä aika nopeasti. Jos vaan ilmoitatte, että valtakirja on minulla, niin toimitan ehdotuksen teille.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mainitsin ensimmäisessä vastauksessani ed. Heinäluoman nimen, ja tein sen ihan sen takia, että minulle vähän ennen tämän istunnon alkamista kerrottiin, että tässä tulee nyt sitten pallo syliin. Kun me tätä palloa pyörittelimme edellisen hallituksen aikana, niin ed. Heinäluoma minun oli pakko sanoa.

Edellisen hallituksen aikaan valmisteltiin kolme erilaista vaihtoehtoa. Yksi oli se, että olisi tämmöinen rahasto, johon kerättäisiin windfall-voitot. Toinen oli se, että yritysten, jotka ovat velvollisia, taseeseen voitaisiin kerätä niitä varoja ja yrityksen pitäisi investoida ne rahat sitten uusiutuviin energialähteisiin. Kolmas oli se, että ne kerätään verolla. Eri vaihtoehdoista me päädyimme siihen, että tämä viimeinen on se ratkaisu, mitä silloinen hallitus veisi eteenpäin. Silloin se jäi, ed. Heinäluoma, kyllä sinne valtiovarainministeriöön. Siinä voi olla hyvin perusteltuja syitä. Minä en sillä tavalla syytä ketään. (Ed. Gustafsson: Hallituskin vaihtui välillä! — Ed. Jaakonsaari: Missä ne ovat?) Siihen voi olla perusteltuja syitä, että se ei silloin lähtenyt liikkeelle, mutta tämä hallitus arvioi hyvin tarkkaan, tämä hallitus arvioi todellakin tässä ohjelman yhteydessä tämän mahdollisuuden. Otetaan mielellään vastaan myös se aloitteellisuus, (Puhemies: Minuutti on nyt jälleen käytetty!) mitä ed. Heinäluomalla on — hyvin mielellään.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Päästökaupan kustannukset tulevat nousemaan Suomessa muita EU-maita selvästi suuremmiksi, ja kysynkin ministeriltä:

Onko Suomi ottanut liian ison taakan kannettavakseen? Käykö nyt niin, että Suomi maksaa päästörajoituksista paljon suuremman hinnan kuin muut maat? Mitä hallitus aikoo tehdä, että suomalainen teollisuus ja suomalaiset veronmaksajat eivät joudu päästörajoitusten takia liian suuren taakan alle?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vuonna 98 Luxemburgissa Euroopan unionin jäsenmaat, eurooppalaiset maat, tekivät päätöksen siitä, millä tavalla ne jakavat Kioton vuotta aikaisemmin tehdyn päätöksen mukaan päästöjen vähentämistaakan. Se päästömäärä, mikä Suomelle silloin annettiin 71,2 vai 71,6 miljoonaa CO2-tonnia. Se oli silloin lähtökohtana. Viime kesänä EU-komissio leikkasi kaikilta mailta keskimäärin 9,6 prosenttia jokaisen maan vuoden 98 aikana tehdyistä päätöksistä. Tuossa viime kesän päätöksessä Suomelta leikattiin noin puolet siitä, mitä keskimäärin leikattiin EU:n jäsenmailta. Minusta hallitus tässä mielessä edustajan kysymyksen kannalta ymmärtääkseni on toiminut kuitenkin kohtuullisen aktiivisesti, kun se on tämmöisen tuloksen saanut aikaan. Minä olen huomannut, että täsmälleen samasta eduskuntaryhmästä arvosteltiin hallitusta siinä, että se toimi tavalla, jolla Suomelta ei leikattu niin paljon kuin eräiltä muilta mailta leikattiin. (Ed. Tennilä: Kuka niin on sanonut?)

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllähän se nyt niin taitaa olla, että kulloinenkin hallitus, joka maassa istuu, on vastuussa maan tilanteesta eikä tätä vastuuta kovin pitkälle eteen- eikä taaksepäin voi tuosta noin vaan ryhtyä siirtelemään.

Minä esitän kysymykseni ympäristöministeri Tiilikaiselle. Kuten täällä on todettu, energiayhtiöiden ansiottoman arvonnousun verottaminen olisi perusteltua, ja täällä on, kun tätä peruutuspeilitaktiikkaa on käytetty, niin myös muun muassa entinen oppositiopuolue, nykyinen hallituspuolue, vihreät, vielä viime budjetin yhteydessä äänekkäästi tätä veromallia ollut vaatimassa, mutta ei ainakaan vielä ole näkynyt. Nyt haluaisin tiedustella ympäristöministerin kantaa. Tekin olette julkisuudessa ottanut hyvin voimakkaasti kantaa sen puolesta, että uusiutuvaan, päästöttömään energiantuotantoon tulisi siirtyä.

Eikö tämä vero-ohjauskeino nyt olisi juuri sellainen keino, jolla voitaisiin tätä siirtymää helpottaa? Toivon, että pidätte pintanne tuon kauppa- ja teollisuusministerin puristuksessa.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelevat erittäin läheisessä ja hyvässä yhteistyössä Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa kohti parempaa tulevaisuutta. (Ed. Ahde: Eihän siihen kuulu Vuotos?) Nämä verokysymykset ovat ilman muuta yksi keino, millä pystytään sitten suuntaamaan energiantuotannon kapasiteettia kohti uusiutuvaa puolta, mutta myös tuleva päästökauppajärjestelmä, toivon mukaan, ohjaa entistä ponnekkaammin siihen suuntaan. Tällä hetkellä tässä Suomen puolelta paukkuja pistetään juuri siihen, että tuosta tulevasta päästökauppajärjestelmästä saadaan sellainen, että se toisaalta vähentää tehokkaasti päästöjä ja toisaalta turvaa energiaintensiivisen globaalissa, vapaassa kilpailussa toimivan teollisuuden toimintaedellytykset Suomessa.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.