Täysistunnon pöytäkirja 89/2007 vp

PTK 89/2007 vp

89. TORSTAINA 29. MARRASKUUTA 2007 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistyminen

Timo  Heinonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Keväällä hallitusohjelmaan kirjattiin matalapalkkatuen laajentaminen nuoriin. Tämän jälkeen budjettiriihen yhteydessä sovittiin kuitenkin, että tähän tarkoitukseen varattu 30,5 miljoonaa käytetään erikseen päätettäviin täsmätoimenpiteisiin nimenomaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämisedellytysten parantamiseen. Tämä oli minun mielestäni järkevä ja hyvä päätös hyvän työllisyyskehityksen aikana. Opetusministeri Sarkomaan ja, jos oikein ymmärsin, työministeri Cronbergin oli määrä nämä täsmätoimenpiteet selvittää. Haluaisin tietää, onko asiassa nyt edetty ja kysyisinkin ministeri Sarkomaalta:

Miten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymistä aiotaan Suomessa helpottaa?

Opetusministeri  Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Tosiaan, koko sinivihreä hallitus on valmistellut syrjäytymisen ehkäisytoimenpiteitä. Nyt on päädytty siihen, että noin 15 miljoonaa euroa suunnataan syrjäytymisen ehkäisyyn sillä tavalla, että on ennalta ehkäiseviä toimia, varhaisessa vaiheessa puututaan siihen, että nuoret eivät syrjäytyisi, pääsisivät työn syrjästä kiinni. Ja myöskin tarkoitus on räätälöidä palveluita nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Opetusministeriön osalta on tarkoitus laajentaa ammattistarttikokeilua sillä tavalla, että vähennetään ammatillisen koulutuksen keskeytymistä sillä tavalla, että nuoret siirtyisivät entistä joustavammin perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen.

Samoin on myöskin tarkoitus laajentaa työssäoppimisen kokeilua, luoda uusia käytänteitä, millä tavalla hyvin käytännönlähtöisesti voitaisiin oppia ja tätä kautta myöskin vähentää keskeyttämistä ammatillisessa koulutuksessa. Samoin on myöskin tarkoitus entistä vahvemmin laittaa rahoja tuettuun oppisopimukseen niin, että ne nuoret, jotka eivät ole selviytyneet oppisopimuksen vaateista, saisivat tukea ja sitä kautta suorittaisivat (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) oppisopimuksen loppuun ja työllistyisivät.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, meillä ei ole varaa siihen, että suomalaisessa yhteiskunnassa tänä päivänä, eikä koskaan, tapahtuu nuorten syrjäytymistä. Asia tulee ottaa vakavasti, ja olen tyytyväinen, että opetusministeri toi esille, että asioita on nyt aidosti tehty. Kysyisin vielä:

Onko hallituksella tarkoitus puuttua asiaan myös laajemmin eri sektoreilla, siis mitä muita keinoja hallituksella on nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi?

Pääministeri  Matti Vanhanen

Puhemies! Osa toimenpiteistä suuntautuu luonnollisesti työministeriön puolelle. Nyt ministeri Cronberg ei ole paikalla. Sarkomaan listasta ainakin työpajatoiminta vielä jäi ajan puutteen takia mainitsematta toisen ministerin tontilta, ja siellä muistaakseni oli vielä joku, jota nyt en saa tässä päähäni. Täytyy tunnustaa, etten kaikkea muista, mutta tästä paketista on hallituksen piirissä sovittu ja miljoonat on jaettu.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Myöskin tässä sosiaaliturvauudistuksessa katsomme sen joukon, joka ei ole työssä eikä koulutuksessa ja joka ajelehtii tai on työvoimatoimiston kirjoissa ilman suunnitelmaa. Katsomme vielä erikseen, miten voisimme kannustaa sillä tavalla, että kaikki pääsisivät työn syrjästä tai opiskelun syrjästä kiinni. Se tulee vielä erikseen katsottavaksi myöskin siellä.

Claes Andersson /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä puhutaan paljon siitä, että suunnitellaan työryhmiä ja kartoituksia. Tällä hetkellä tiedetään, että Suomessa on ehkä noin 90 000 nuorta, jotka eivät löydy mistään: joilla ei ole työpaikkaa, ei ole koulutuspaikkaa, eivät ole armeijassa.

Mitä tälle asialle aiotaan tehdä nyt tänä päivänä? Miten näitä ihmisiä löydetään ja kartoitetaan, koska tässä on suuri vaara, että ainakin osa näistä ihmisistä todella syrjäytyy?

Opetusministeri  Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Juuri tuossa minä luetteloin toimenpiteitä ja ajan puutteen vuoksi myöskin pääministeri jatkoi niistä konkreettisista toimenpiteistä, joita juuri tehdään, jotta nuoret eivät syrjäytyisi. Yksi keskeinen toimenpide on etsivä nuorisotyö. Työpajatoiminnan yhteydessä on tarkoitus luoda käytänteitä, joita juuri nyt tällä paketilla rahoitetaan niin, että ne nuoret, jotka eivät muuten olisi aktiivitoimenpiteiden ääressä, tulisivat mukaan esimerkiksi työpajatoimintaan. Sitä kautta he sitten saisivat koulutuksen ja pääsisivät myöskin työstä kiinni.

Kaiken kaikkiaan hallituksen tarkoituksena on joka hallinnonalalla ehkäistä syrjäytymistä. Esimerkiksi opetusministeriön alalla on aloitettu juuri oppilashuollon kehittämisohjelma. 100 kuntaa on mukana kehittämässä omaa oppilashuoltoaan niin, että jokaisessa peruskoulussa oppilashuolto toimisi ja ennaltaehkäisevästi, varhaisesti ja ajoissa päästäisiin kiinni nuorten huoliin, pieniin murheisiin, ettei niistä kasvaisi suuria. Monia toimia on tulossa, eli eivät työryhmät vain istu, vaan konkreettisia toimia tehdään.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa herra puhemies! Ed. Andersson otti esille hyvinkin tärkeän asian, myöskin ed. Heinonen, ja tässä tuli esille muun muassa, mitä työpajatoiminnan osalta ollaan tekemässä. Tähän budjetin täydennysesitykseen, joka on tullut eduskuntaan, sisältyy 2,5 miljoonaa euron lisämääräraha nimenomaan työpajatoiminnalle. Myöskin huumeiden vastaiseen työhön ollaan tätä rahaa varattu tällä momentilla.

Hallitus tulee joulukuun puolella hyväksymään lasten ja nuorten kehittämisohjelman, joka perustuu nuorisolain 5 §:ään. Tämä on erittäin hyvä dokumentti, joka kantaa neljä vuotta ja johon sisältyy myöskin paljon uusiakin avauksia, mitä nuorisotyöhön tulee, myöskin tähän, mihin ministeri Sarkomaa äsken viittasi. Lisäksi lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointipolitiikkaohjelma tulee myöskin keskittymään muun muassa näitten asioitten hoitamiseen, joten tässä ollaan kyllä laajalla rintamalla nyt liikenteessä.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten syrjäytyminen on ehkä kaikkein keskeisin uhka suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden eheyden kannalta, ja sen vuoksi on hyvä, että hallitus on ryhtynyt vahvoihin toimenpiteisiin tällä alueella. Mutta edelleen on ongelmana se, millä tavalla oppivelvollisuusiän saavuttaneet nuoret todella tavoitetaan näiden erilaisten toimenpiteiden piiriin, ja sen vuoksi kysyn, arvoisa puhemies:

Onko mahdollista, että hallituksen piirissä harkitaan sitä, että tavallaan kuntien sivistystoimen vastuu näistä nuorista jatkuisi oppivelvollisuusiästä ihan siihen täysi-ikäisyyteen, jolloinka näiden kahden riskivuoden aikana saataisiin ihmisläheisempi ote näihin nuoriin?

Opetusministeri  Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeää on, kun puhutaan lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, että korostetaan erityisesti vanhempien vastuuta ja sitä, että kun lapset kasvavat nuoriksi ja he ovat peruskoulun viimeisillä luokilla, niin siellä erityisesti kouluissa kehitetään kodin ja koulun yhteistyötä. Samaan aikaan tässä lasten ja nuorten hyvinvointipolitiikkaohjelmassa on tarkoitus kartoittaa niitä malleja, millä tavalla niissä tilanteissa, missä nuori ei jatka koulutuksessa, saataisiin se vastuu niin viranomaisten kuin perheen kanssa toimimaan. Tämän tyyppisiä malleja juuri kehitetään, mutta päävastuu on vanhemmilla ja siinä kodin ja koulun yhteistyössä, ja vanhemmat tarvitsevat erityisesti tukea tähän työhön.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Oikeastaan jo edelliseen kysymykseen. Ed. Anderssonin huoli on ihan aiheellinen nuorista, jotka syrjäytyvät syystä taikka toisesta jossakin vaiheessa koulutuksensa jälkeen ja jäävät sitten työttömäksi. Tämä 90 000 ei lopulta taida olla sitten se ihan oikea luku. Siinähän kävi kai ilmi se, että on jonkunmoinen tilastoharha tässä. Joka tapauksessa, vaikka se ei olekaan ihan 90 000, vaan jonkun verran vähemmän ehkä, tämä on tietysti ihan vakava asia.

Niiden toimien lisäksi, mitä tässä on kerrottu, hallitus päättää tämän vuoden puolella siitä, että se käynnistää aika laajassa osassa maata tällaisen pientyönantajien, itsensä työllistävien, osalle tämmöisen ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen liittyvän tukijärjestelyn, johon käytetään vähän yli 11 miljoonaa euroa rahaa. No, se ei ole paljon, mutta sillä kuitenkin, uskon näin, pystytään nimenomaan saavuttamaan aika monia tällaisia aika nuoria työllistettäviä.

Muutoin Suomen lähitulevaisuudessa me kyllä tarvitsemme kaiken sen työvoiman, mikä on nuorta ennen kaikkea ... (Puhemies: Jälleen minuutti on kulunut!)

Maarit Feldt-Ranta /sd:

Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä on syytä käyttää kaikkia käytettävissä olevia toimenpiteitä eikä ketään ole syytä sulkea näiden toimenpiteiden ulkopuolelle.

Ministeri Sarkomaa, te olette joku aika sitten julkisuudessa käyttänyt puheenvuoroja, joissa te esitätte, että päihteiden väärinkäytöstä kärsivät nuoret suljettaisiin koulutuksen ulkopuolella. Ministeri Sarkomaa, eivätkö nämä nuoret tarvitsisi tukea eikä koulutuksen ulkopuolelle sulkemista?

Opetusministeri  Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! On hyvin tärkeää, että jokaisessa oppilaitoksessa toimii opiskelu- ja kouluterveydenhuolto ennaltaehkäisevästi. Tässä on paljon työtä, ja siihen hallitus on laittanut voimavaroja, ja koko oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, täytyy laittaa kuntoon. Julkisuudessa olen todennut, että niissä tapauksissa, esimerkiksi terveydenhuolto-oppilaitoksissa, joissa ennaltaehkäisevän päihdehuollon, kouluterveydenhuollon, opiskelijaterveydenhuollon toimenpiteet on suunnattu opiskelijaan, mutta näistä toimenpiteistä huolimatta ei voida taata potilasturvallisuutta, niin on aivan selvää, että näissä tapauksissa aivan viimesijaisena keinona täytyy olla mahdollista, että oppilas menettää opiskeluoikeuden. Mutta on aivan selvää, että se on aina viimesijainen toimenpide ja aina tarvitaan näitä tukitoimenpiteitä. Eli tuo väite, jonka esititte, että olisin esittänyt, ei pidä paikkaansa.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies! Syrjäytyminen johtaa pahoinvointiin, joka taas edellyttäisi toimenpiteitä. Stakes on todennut selvityksessä, että ainoastaan kolmasosa kunnista täyttää niille asetetut vaatimukset ja noin puolella terveyskeskuksista on sellaiset toimintasuunnitelmat, jotka täyttävät vaatimukset. Mitä on tehtävissä ja mitä on tarkoitus tehdä?

Peruspalveluministeri  Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Meillähän on tätä kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluterveydenhuoltoa kehitetty viime vuosina hyvin paljon ja erilaisia selvityksiä tehty ja kansanterveyslakiin tehtiin muutoksia. Nyt on todettu kuitenkin, että ne kansanterveyslain muutokset eivät riitä, vaan annamme asetuksen ja tämä asetus valmistuu ensi kevään aikana.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.