Täysistunnon pöytäkirja 89/2007 vp

PTK 89/2007 vp

89. TORSTAINA 29. MARRASKUUTA 2007 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

Omaishoitajat

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Vietämme parhaillaan omaishoitajaviikkoa. Viime aikoina omaishoitajat ovat odottaneet hallitukselta toimenpiteitä tilanteensa parantamiseksi. Mitä aiotte konkreettisesti tehdä tämän asian korjaamiseksi? Lupauksia on kyllä aika paljon.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on konkreettinen kirjaus tässä sosiaaliturvauudistuksessa kiireellisten toimenpiteitten listalla siitä, että omaishoidon tuen kotitalousvähennyksen ja hoitotuen yhdistämistä katsotaan siellä siitä näkökulmasta, olisiko niistä saatavissa sellainen yksi tukimuoto, jolla voitaisiin sitä tukiviidakkoa vähentää ja samalla juuri näitä omaishoitotilanteita helpottaa. Samalla siellä listalla on omaishoidon tuen verotus, mutta näitä joudutaan priorisoimaan ensi talven aikana, mitä sitten tulee konkreettisiksi toimiksi ensi syksynä tuotaviin asioihin eduskuntaan, mutta joka tapauksessa nämä omaishoidon kysymykset on otettu vakavasti siellä ja niitä pohditaan.

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Yksi konkreettinen esille tullut asia on se, että vaikka me olemme lisänneet omaishoitajille vapaapäiviä, niin omaishoitajat eivät voi pitää niitä, koska ei ole sille hoidettavalle henkilölle löytynytkään niin sanottua väliaikaista hoitopaikkaa. Kun me teemme nyt muutosta näihin perusterveydenhuollon järjestelmiin ja vahvistamme perusterveydenhuoltoa, niin me toivomme, että sitä kautta saataisiin apua tähän.

Toinen, mitä konkreettisesti tehdään, on se, että käynnistetään selvitys siitä, voisiko omaishoito olla yksi tällaiseen hoitovapaaseen oikeuttava työ ja miten se voitaisiin sitten työnantajajärjestöjen kanssa sopia.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Minä nyt kuitenkin kaipaisin konkretiaa. On tietysti mukavaa, jos selvitetään konkreettisesti, mutta toimenpiteet eivät olisi pahitteeksi. Nyt omaishoidon tukea saa noin 29 000 henkilöä.

Mikä olisi, ministeri Risikko, teidän mielestänne kohtuullinen määrä, jolloin saatettaisiin olla sellaisella tasolla, että tuki täyttäisi ehkä edes jonkinlaisen perustan siitä, mitä on joskus ajateltu?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Suomessa on noin 300 000 omaishoitajaa, ja aivan niin kuin edustaja totesi, vain 27 000—30 000 tällä hetkellä tuetaan. He kuitenkin hoitavat noin 60 000:ta sellaista henkilöä, jotka olisivat muuten laitoksissa, ellei heillä olisi omaishoitajaa. Kyllä he olisivat toki ansainneet sen. Valitettavasti se ei tällä hetkellä ole subjektiivinen oikeus ja kunta voi itse päättää, kuinka monelle se antaa omaishoidon tukea. Tietenkinhän meidän pitää pyrkiä siihen, että erilaisilla keinoilla me voisimme tukea ja omaishoitajien määrää lisätä, ja se kyllä koostuu hyvin monista eri toimenpiteistä.

Puhemies:

Tästä asiasta käydään myöskin lyhyt debatti. Jälleen V-painiketta painamalla ja nousemalla seisomaan voi siihen ilmoittautua.

Maria Guzenina-Richardson /sd:

Arvoisa puhemies! Monissa kunnissa omaishoitajien oheispalveluita pyritään hoitamaan niin, että tarjotaan omaishoitajille ostopalveluseteleitä. Kuitenkin näissä ostopalveluseteleissä on omavastuuosuus ja kaikkein vähävaraisimmat omaishoitajat eivät näin ollen kykene käyttämään näitä palveluita.

Onko hallitus tästä tietoinen ja miten aikoo korjata tämän epäkohdan niin, että meidän maamme köyhimmät omaishoitajat saavat myöskin näitä tukipalveluita?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaanhan meillä tämä palvelusetelikäytäntö on hiljalleen lisääntymässä ja meillä on ihan työryhmäkin sitä varten, että katsotaan juuri esimeriksi tällaisia, mihin edustaja viittasi. Mutta palvelusetelihän on tulosidonnainen ja lähtökohtaisestihan pitäisi olla niin, että kaikkein vähävaraisimmat voisivat niitä käyttää. Mutta ongelmana on myöskin se, että kaikilla alueilla ei ole sitten niitä palveluntuottajia, joilta voisi palveluja ostaa, myöskin sitten se, että osa omaishoitajista tarvitsisi palveluohjaajan, jotta he osaisivat käyttää sitä. Se on kyllä vähän monimutkainen juttu. Kaikin tavoin pyrimme siihen, että me voisimme lisätä omaishoitajien tukea, niin kuin sanoin, eri menetelmin.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko, sanoitte aivan oikein, että meillä ei ole omaishoidontuki niin sanottu subjektiivinen oikeus, vaan kunnissa toteutetaan hyvin eri tavalla näitä myöntämisiä. Kysymykseni on, että kun kuitenkin on todettu, että olisi oikeus ja kohtuus, että kaikki ne, jotka omaishoidontuen kriteerit täyttävät, saisivat sen, niin mikä estää tekemästä siitä niin sanotun subjektiivisen oikeuden niin, että kaikki, jotka kriteerit täyttävät, saisivat omaishoidon tuen ja sitä kautta sitten nämä muut palvelut ja oikeudet, mitä siihen omaishoitajuuteen liittyy.

Ed. Heidi Hautala merkittiin läsnä olevaksi.

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassahan todetaan, että selvitetään myös sitä, tulisiko omaishoidon tuki siirtää valtiolle. Sehän tarkoittaisi sitä, että kaikille, riippumatta siitä, missä asuu, kriteerit omaishoidon tuelle olisivat samat. Tällä hetkellä omaishoidon tukeen liittyvät kriteerit ovat erilaisia eri kunnissa ja hyvin eriarvoisessa asemassa on näitä henkilöitä. Tämä tulee tämän selvityksen kautta sitten, ja, totta kai, jos siinä on enemmän hyötyjä kuin haittoja, niin tämä tehdään ja myöskin se, että näihin kriteereihin saataisiin tällaista yhteneväisyyttä. No, mistä se johtuu, että kaikki kriteerin täyttävät eivät ole omaishoidon tuen piirissä? Se johtuu kyllä ihan oikeasti siitä, että kunnat eivät ole varanneet sitä rahaa riittävästi.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Me tässä sosiaaliturvan uudistuksessa myös selvitämme sen mahdollisuuden, olisiko omaishoidon tuen maksatus Kelan kautta mahdollista. Se olisi silloin kohti tällaista yhden luukun periaatetta ja kohti sitten tämmöistä tasa-arvoisempaa kohtelua, mutta tämä on todellakin vielä siinä vaiheessa, että siitä ei pysty muuta sanomaan. Mutta jos tämä hoitotuen, omaishoidontuen ja kotitalousvähennyksen yhdistäminen toteutuu niin, että se tosiaan omaishoitotilanteita paremmin tukisi, niin siinä tapauksessa olisi luontevaa, että se maksatuspaikka olisi Kela, koska hoitotuet nyt jo sieltä maksetaan. Silloin se tasa-arvoisempi tilanne voisi mahdollistua tätä kautta.

Hannakaisa  Heikkinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko otti erittäin tärkeän näkökulman esille koskien tätä omaishoitajien vapaapäivien viettämistä. Nythän todellakin omaishoitajille kuuluvat ne kolme vapaapäivää kuukaudessa, mutta valtaosa jää käyttämättä, ei pelkästään sen takia, ettei riittävästi näitä hoitopaikkoja ole, vaan myöskin sen takia, että omaishoitajat toivoisivat, että olisi vaihtoehtona, että olisi mahdollisuus kotilomitukseen.

Onko minkäänlaisia toimia hallituksen puolelta tehty tai tekeillä, että selvitettäisiin mahdollisuutta tähän kotilomitukseen?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kysymys siitä syystä, että kaiken kaikkiaan painopisteen tulisi olla siinä kotihoidossa ja sinne vietävissä palveluissa. Jokainen, kuten kysyjäkin, tietää, että siinä meillä on verrattuna moneen muuhun maahan vielä puutteita. Tämä on yksi asia, jota omaishoidon kohdalla, kun pohdimme näitä vaihtoehtoja, tullaan tukemaan, mutta se on juuri se, mikä on se kuntien käytäntö. Myöskin näihin kuntien käytäntöihin tulee vaikuttaa. Meillähän ovat vanhustenhuollon laatusuositukset nyt tekeillä, ja siellä me otamme kantaa myös näihin omaishoitotilanteisiin.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on monipuolista, ja monta kertaa on sanottu, että tämä on erittäin tärkeä asia. Sen takia kysyn vähän toisella lailla, kun alun perin ajattelin:

Mitenkähän meidän hallituksessamme nyt, arvoisa pääministeri, on tämän tärkeän asian järjestäminen vielä tällä hallituskaudella? Tämähän koskee semmoista oikeastaan monessa mielessä vapaaehtoista suomalaista traditiota, jossa noin 300 000 omaishoitajaa hoitaa asioita, jotka toisten mielestä pitäisi olla järjestetty jo ihan eri lailla. Tämä on tosi iso, vaikea asia. Tästä ei ole hallitusohjelmassa mitään varsinaista mainintaa, mutta minä toivoisin, että jotenkin kirkkaana, jonkin värisenä tähtenä tämä olisi hallituksen huoneen seinällä niin, että ensi vuonna tämä jo ihan selvästi menisi jotenkin eteenpäin.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Akaan-Penttilä osui monella tavalla tämän kysymyksen ytimeen sikäli, että noin 300 000 suomalaista rakkaudesta puolisoonsa tai vanhempiinsa tekee tätä tehtävää, osallistuu omaishoitoon, eivätkä he tee sitä sillä odotuksella, että joskus heille siitä maksettaisiin. Sitten kun tämä palkkiojärjestelmä luodaan, sen rajalinjan löytäminen on vaikea tehtävä. Mutta tässä, niin kun on kuultu vastauksista, valmistelu on käynnissä ja toivottavasti löytyy sellainen ratkaisu, jonka ihmiset kokisivat myös oikeudenmukaiseksi. Missä menee se raja, jossa pelkästään rakkaudesta puolisoon tulee kuitenkin niin iso siitä hoidon taakasta, että siihen yhteiskunnan pitää tulla mukaan, se on aika lailla tällainen, voi sanoa, moraalinen valinta, ei tavattoman helppo.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.