Asunto- ja viestintäministeri  Krista  Kiuru

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on valtioneuvoston selonteko eduskunnalle sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta, joka on laadittu hallitusohjelman mukaisesti.

Suomi on ollut pitkään edelläkävijä sähköisessä viestinnässä. Osaltaan menestykseen on vaikuttanut edistyksellinen viestintäpolitiikka, joka on luonut mahdollisuuksia uudentyyppisille teknologioille ja markkinoille. Näen ohjelmaan koottujen valtioneuvoston linjausten ja sähköisen median tulevaisuutta koskevien ehdotusten edelleen edistävän Suomen edelläkävijyyttä tilanteessa, jossa perinteinen sähköinen viestintä — ja tässä on hyvä viitata erityisesti televisioon — on merkittävien muutosten edessä.

Viestintäpolitiikan tavoitteena on tarjota kattavasti kaikkien saataville laadukkaat ja hinnaltaan edulliset palvelut. Selonteon valmistelussa on tasapuolisesti pyritty ottamaan huomioon sekä kuluttajien tarpeet että kaikkien sähköisen median toimijoiden toimintaedellytysten turvaaminen. Selonteko on laadittu erittäin avoimessa vuoropuhelussa alan toimijoita kuullen ja heidän näkemyksiään arvostaen. Näin laajamittaisessa ja merkittävässä asiassa joudutaan tietenkin aina tekemään myös kompromisseja, ja tältä osin selonteossa on minun mielestäni kyllä löydetty kaikkien kannalta hyvä ja tasapainoinen ratkaisu.

Tämä selonteko käsittelee vain ja ainoastaan sähköistä mediaa. Kokonaisuuden kannalta eräitä merkittäviä asiakokonaisuuksia on jouduttu rajaamaan viestintäpoliittisen ohjelman ulkopuolelle. Selonteko ei käsittele tällä kertaa julkaisutoimintaa, jota varten on oma fooruminsa — juuri tulen sieltä — eli lehtiasiain neuvottelukunta ja sitä täydentävä muu väki. Selontekoon ei myöskään sisälly nimenomaisesti Yleisradiota koskevia ehdotuksia, koska niihinhän me olemme jo ratkaisun etsineet. Eduskunta on siis juuri hyväksynyt yleisradiolainsäädännön, ja sitä kautta selonteko jättää myös sitten tekijänoikeudelliset kysymykset ratkaistavaksi muilla foorumeilla, siis ne linjaukset, jotka on rajattu ulos.

Arvoisa puhemies! Seuraavassa keskeisiä toiminta- ja toimenpide-ehdotuksia.

Ensinnäkin katsojasta ja kuuntelijasta huolehtiminen on otettu ohjelman ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi tavoitteeksi, eikä syyttä, sillä me suomalaiset katsomme noin kolme tuntia päivässä televisiota. Televisio kuitenkin samaan aikaan elää merkittävää murrosvaihetta. Perinteistä televisiota ovat haastamassa uudet palvelut ja uudet sisällönjakelutiet. Maanpäällisissä televisiolähetyksissä uuteen lähetystekniikkaan siirtymisen tulisi tapahtua oikea-aikaisesti, hallitusti ja tehokkaasti heti, kun siihen on riittävät valmiudet.

Selonteossa lähdetään siitä, että katsoja voi itse valita ajankohdan, jolloin hän siirtyy teräväpiirtolähetysten katsojaksi. Siten varmistetaan, että kaikki nykyiset, vapaasti vastaanotettavat televisiokanavat voivat jatkaa nykytekniikalla vuoteen 2026, ellei valtioneuvosto näe perusteltua syytä hyväksyä siirtymistä kokonaan uuteen lähetysstandardiin ennen sitä.

Lähes kaikki televisiotoiminnan verkko- ja ohjelmistoluvat päättyvät vuoden 2016 lopussa. Vuonna 2017 alkavan vaiheittaisen siirtymän aikana lähetyksiä jatkettaisiin kahdessa nykystandardin mukaisessa kanavanipussa vuoteen 2026. Kaikki nykyiset vapaasti vastaanotettavat televisiokanavat mahtuisivat näin ollen näihin kahteen nippuun. Koska tulevaisuus on kuitenkin epävarma ja kehitys voi osoittautua nyt aiempaa arvioitua nopeammaksi, tulevaisuuden hallitusten on mahdollista arvioida tätä nyt linjattua aikataulua tietysti sitten uudelleen tulevissa välitarkasteluissa.

Sen varmistamiseksi, että siirtyminen uuteen jakelutekniikkaan toteutuu hallitusti ja tehokkaasti, liikenne- ja viestintäministeriö asettaa laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan tätä yksityiskohtaisempaa siirtymäsuunnitelmaa kesään 2013 mennessä. Työryhmän tarkoituksena on myös arvioida laajempaa television teräväpiirtolähetyksiin siirtymisen oikeaa ajankohtaa viimeistään vuoteen 2016 mennessä, ja seuraavilla hallituksilla on mahdollisuus tarvittaessa tarkastella tilanteen kehittymistä ja arvioida nyt linjatun aikataulun tarkoituksenmukaisuutta. Työryhmä tulee myös laatimaan suunnitelman keinoista nopeuttaa uudempaan lähetystekniikkaan siirtymistä, ja hyvä on huomauttaa myöskin, että radion mahdollista digitalisointia ei käynnistetä tässä vaiheessa.

Arvoisa puhemies! Laadukkaan sisältötarjonnan turvaaminen on elinehto suomalaiselle televisiotoiminnalle. Siksi esitetään, että erikseen määriteltyihin yleisen edun kanaviin kohdistetaan vaatimuksia, jotka osaltaan edistävät nykyisen laadukkaan sisältötarjonnan säilyttämistä. Yleisen edun kanavien on muun muassa tarjottava suomen- ja ruotsinkielistä ohjelmaa, uutisia ja ajankohtaisohjelmia sekä kotimaista draamaa ja dokumentteja. Lisäksi selonteossa ehdotetaan korotettavaksi riippumattomien tuottajien tuotantojen kiintiötä 19 prosenttiin joko lähetysajasta tai ohjelmistobudjetista. Euroopan unionin av-direktiivihän edellyttää 10 prosentin kiintiöitä, mutta kansallisesti olemme katsoneet tarpeelliseksi korottaa kiintiöiden määrää 15 prosenttiin, ja nyt sitten esitämme siihen tässä selonteossa hieman lisäystä. Tällä muutoksella pyritään varmistamaan, että suomen- ja ruotsinkielisen riippumattoman tuotannon ensilähetysten määrä säilyy vähintään vuoden 2012 tasolla, ja se on tietenkin myöskin linjanveto kotimaisen ohjelmatuotannon puolesta.

Harvaan asutussa Suomessa maanpäällisellä televisiolla on oma tärkeä tehtävänsä valtakunnallisten lähetysten jakelussa. Maanpäällinen televisio tulee pysymään elinvoimaisena, ja siksi selonteon yhdeksi toimenpiteeksi on otettu edellytysten luominen maanpäällisen television kehittymiselle. Tätä tukevat muun muassa riittävän pitkät eli 20 vuoden toimilupakaudet verkkotoiminnassa ja ohjelmistolupamenettelyn keventämiseen liittyvät muutosehdotukset.

Maanpäällisen television toimintaedellytyksiin liittyvät myös ne ehdotukset, joilla luodaan televisiomarkkinaan kilpailua ja kevennetään hallintoa. Ohjelmistoluvan haltijat voivat jatkossa valita verkko-operaattorinsa ja haluamansa kanavanipun sekä standardilähetysten ja teräväpiirron välillä. Lisäksi tietoyhteiskuntakaaren valmistelun yhteydessä tarkastellaan markkinasääntelyä koskevaa lainsäädäntöä, jolla voidaan vaikuttaa televisio- ja radiotoiminnan jakelukustannuksiin.

Selontekoon sisältyy myös erittäin merkittäviä taajuuspoliittisia linjauksia. Verkkotoimiluvat myönnetään jatkossakin vertailevalla menettelyllä. Taajuuksien käytön tehostamiseksi käyttöön otetaan maltillisen tason korotettu taajuusmaksu muissa kuin yleisen edun kanavanipuissa. Kanavanipun taajuusmaksu olisi tasoltaan noin 30 000—40 000 euroa vuodessa. Suomen menestyksen kannalta on tärkeää, että tulevaisuuteen tähtääviä taajuuspoliittisia ratkaisuja tehdään riittävän etupainotteisesti ja tulevaisuutta ennakoiden. Siten nyt televisiotoiminnan käytössä oleva niin sanottu 700 megahertsin taajuusalue siirretään vuonna 2017 langattoman laa-jakaistan käyttöön. Matalampien taajuuksien osoittaminen matkaviestintään edistää osaltaan vaihtoehtoisia audiovisuaalisen sisältöjen jakeluteitä. Taajuusalueen siirtämisellä toteutetaan myös hallitusohjelman tavoitetta siitä, että Suomi nousee Euroopan johtavaksi laajakaistamaaksi, ja ratkaisu tukee osaltaan myös ict-klusterin uudistumista ja kilpailukyvyn edistämistä.

Taajuuksien uudelleensuunnittelu edellä kuvatulla tavalla johtaa siihen, että osassa nykyisiä kanavanippuja siirrytään jo vuonna 2017 teräväpiirtolähetyksiin, ja tämä muutoshan siis koskee ainoastaan maksu-tv-kanavia. Maksutelevisiolla on merkittävä rooli televisiosisältöjen ja palvelutarjonnan kehittäjänä. Suomalaisen televisiotarjonnan kannalta on tärkeää, että suomalaisilla on tulevaisuudessa riittävän laaja tarjonta myös maanpäällisessä televisiossa. Ohjelmalla pyritään kannustamaan maksutelevisiotoimijoita edelleen vahvistamaan rooliaan suomalaisessa mediakentässä. Maksutelevisiotoimijoilla on tähän hyvät edellytykset muun muassa suoran asia-kasyhteyden kautta. Yhtiöt voivat omin toimin ja asetettavan laaja-alaisen työryhmän tukemana panostaa uudemman tekniikan vastaanottimien määrän kasvattamiseen esimerkiksi tekemällä näiden laitteiden hankinnasta kohtuuhintaista, helppoa ja sisällöltään houkuttelevaa.

Jotta maanpäälliset televisiotoiminnan toimijat voisivat vastata tähän lisääntyvään kilpailuun tasapuolisin toimintaedellytyksin, selonteossa esitetään muutoksia nykyiseen, liian raskaaksi muodostuneeseen ohjelmistolupajärjestelmään. Ohjelmistolupajärjestelmä säilyy mutta kevennetyssä muodossa. Järjestelmän keventäminen edistää erityisesti maksutelevisiotoimijoiden mahdollisuuksia kehittää joustavasti toimintaansa tarjoamalla monipuolisia ja laadukkaita televisiosisältöjä. Pääsääntönä siis olisi, että sekä television että radion ohjelmistolupapäätökset siirretään Viestintävirastolle. Jos kuitenkin taajuuskapasiteetista tulee niukkuutta, mikä on siis todennäköistä, ohjelmistoluvista päättäisi edelleen valtioneuvosto. Myös muut viestintäpoliittisesti merkittävät ratkaisut jäisivät tietenkin edelleen valtioneuvostolle.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä selonteossa arvioidaan myös keinoja monipuolisen radiotoiminnan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kilpailun edistäminen, hallinnon keventäminen ja siihen liittyvä ohjelmistolupajärjestelmän yksinkertaistaminen parantavat osaltaan myös monipuolisen radiotoiminnan toimintaedellytyksiä. Taajuushallintoa kevennetään siten, että tekniset ratkaisut tehdään nykyistä laajemmissa määrin Viestintävirastossa.

Radiossa on juuri alkanut uusi, vuoden 2019 loppuun asti ulottuva toimilupakausi. Kuluneella toimilupakaudella laaditaan toimintasuunnitelma suomalaisen radiotoiminnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Näihin toimintaedellytyksiin liittyen esitetään, että liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla olevassa tietoyhteiskuntakaaressa eli koko meidän alaamme koskevassa lainsäädännön uudistamishankkeessa sel-keytetään toimiluvasta vapaaseen sekä lyhytaikaiseen radiotoimintaan osoitettujen taajuuksien käyttötarkoitusta siten, että kaupallisen viestinnän harjoittaminen ei olisi tähän käyttötarkoitukseen varatuilla taajuuksilla sallittua.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Selontekoon liittyy myös joukko muita vähäisempiä ehdotuksia, joilla haetaan linjauksia tietoyhteiskuntakaaren valmisteluun liittyen. Tässä olen kuitenkin halunnut tuoda esiin nämä kaikkein keskeisimmät asiakokonaisuudet. Muistakin toki varmasti tänään puhutaan.

On hyvä sanoa, että televisio ja radio ovat erittäin menestyksellistä mediaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Me suomalaiset vietämme esimerkiksi television äärellä keskimäärin kolme tuntia päivässä, ja nyt tehtävät linjaukset ovat siinä määrin kaikkia suomalaisia koskevia, että olen erittäin tyytyväinen, että isoja ratkaisuja ei ole haettu vain hallituksen piirissä, vaan olen saanut tuoda en vain hallituksen esityksen vaan laajan selonteon eduskunnan käsiteltäväksi. Minusta kansalaiset ansaitsevat tämän käsittelyn selontekona eduskunnassa.

Mikael Jungner /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi tällaista nopeaa kysymystä. Tuossahan on ollut ajatuksena, että kaupallisilla mediayhtiöillä olisi velvoite hankkia riippumattomilta, itsenäisiltä tuotantoyhtiöiltä ohjelmistoa ja sitä kautta pitää virkeänä tätä suomalaista luovan teollisuuden ekosysteemiä. Kysymys kuuluu: olisiko joitain ajatuksia tai mahdollisuuksia joko ministeriön tai sitten hallintoneuvoston kautta myös Yleisradion osalta kirittää hankkimaan näitä riippumattomien tuotantoyhtiöiden sisältöjä? Se oli ensimmäinen kysymys.

Sitten toinen kysymys: kun jo nyt näistä myytävistä televisiolaitteista hirveän monesta löytyy tämä teknologia tähän seuraavan sukupolven teräväpiirtokäyttöön, niin onko mahdollista siitä vuodesta 2026 tulla alaspäin, jos käy niin, että markkinoilla näitä laitteita on laajasti käytössä?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä asia, että tässä on nyt huomioitu independent-yhtiöt ja niitten toiminta Suomessa. Se on kulttuuria, jota tässä maassa pitää pitää yllä. Mutta olen erittäin huolestunut siitä, millä hinnalla independent-yhtiöiltä nämä yhtiöt sitten hankkivat tuota tuotantoa. Käytäntö on osoittanut, että independent-yhtiöissä tehdään töitä niin sanotusti puolella hinnalla, koska suuret yhtiöt — sen enempää Yleisradio, MTV kuin muutkaan kaupalliset yhtiöt — eivät maksa sellaista summaa, mikä työehtosopimuksessa sanotaan, että pitäisi työntekijöille maksaa, ja jollei yhtiö saa sitä rahaa näiltä isoilta yhtiöiltä, se tarkoittaa sitä, että työntekijät tekevät polkuhintaan töitä. Tästä haluaisin kysyä, että mi-ten varmistetaan se, että independent-yhtiöiden työntekijät saavat asiallisen korvauksen tekemästään arvokkaasta työstä.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillä on jokaisella oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennalta estämättä. Tämä on arvokas oikeus. Se on perustuslaissa ja koskee sananvapautta.

Sivulla 66 sananvapaudesta sanotaan: "Perustuslakivaliokunta on useaan otteeseen muistuttanut tarpeesta siirtyä järjestelmään, joka rajoittaa sananvapautta nykyistä - - vähemmän - -." Haluaisin tähän asiaan nimenomaan kiinnittää huomiota, että jatkossa, ovat ne muutokset mitä tahansa, tämä meille tärkeä sananvapaus säilyy ja itse asiassa sen pitää myös parantua.

Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on Yleisradion rooli julkisen palvelun tuottajana. Yleisradion on myös jatkossa huolehdittava siitä, että suomalaisille läheiset ja rakkaat seuratut lajit eivät pakene maksukanaville vaan ovat kaikkien suomalaisten saatavilla.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viestintä on todellakin sähköistynyt, ja siirtymiset vanhasta uuteen on tehtävä hallitusti ja tehokkaasti, kuten ministeri totesi. Minä peräänkuulutan tavoitetta, jossa 99 prosenttia väestöstä kuuluisi 4G-verkon piiriin vuonna 2019. Olen huolissani itse asiassa siitä 1 prosentista, joka jää tämänkin tavoitteen jälkeen ulkopuolelle kaikesta siitä sähköisestä laajakaistaverkostosta, joka meillä olisi käytössä. Miten te, arvoisa viestintäministeri, tulette toimimaan tilanteessa, jossa ei tänä päivänä edes kuulu kännykkä, saati saada laajakaistaverkostoa, kun nyt jo 4G:tä pukataan? Kuinka valtioneuvosto aikoo huolestua tästä tilanteesta?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri edellä kuvasi, tv- ja radiolupia ehdotetaan siirrettäväksi pääosin valtioneuvostolta Viestintävirastolle, ja tämä suunta on varmaan yleensä ottaen ihan järkevä. Hieman huolta herättää kuitenkin se, pystytäänkö tulevaisuudessa säilyttämään demokraattinen ohjaus isoissa periaatteellisissa asioissa. Jos kylmän sodan aikaan Yhdysvallat tai Neuvostoliitto olisi ostanut Suomesta radiokanavan oman propagandansa levittämiseen, niin tätä olisi varmasti pidetty yleisesti ottaen aika sopimattomana. Nyt kuitenkin Kiinan valtion omistama China Radio International on ilmeisesti hankkinut käsiinsä suomalaisen radiokanavan, jotta voi levittää omia näkemyksiään Kiinan valtion tilanteesta ja kiinalaisten asemasta. No, Kiinan valtiolla on tietysti Suomen perustuslain turvaaman sananvapauden turvin täysi vapaus esittää omia näkemyksiään suomalaiseen keskusteluun, mutta kun puhutaan radiotaajuuksista, puhutaan rajallisesta resurssista, ja silloin yhteiskunnallisella ohjauksella on tärkeä rooli. Toivoisin, että te, ministeri Kiuru, vakuuttaisitte meidät täällä eduskunnassa, että tämänkaltaiset asiat pystytään tulevaisuudessakin ottamaan huomioon.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aiheena sähköinen media ja siihen liittyvä viestintäpolitiikka on laaja ja moniulotteinen. Kuten tiedämme, viestintä ei rajoitu valtioiden rajoihin, mutta erilaiset käytänteet ja lainsäädäntö voivat joskus luoda ongelmia. Haluaisinkin kuulla ministeriltä, millaista pohjoismaista yhteistyötä viestintäpoliittista ohjelmaa valmisteltaessa on tehty ja miten Pohjoismaat yhdessä ovat linjanneet tulevaisuudennäkymiä viestintäpolitiikan kehittämisen osalta.

Värderade talman! Som vi alla vet så känner inte den moderna kommunikationsteknologin av några nationella gränser. Samtidigt finns det olika principer och lagstiftning, vilka kan ställa till problem. Jag ställer frågan till ministern: På vilket sätt har det nordiska samarbetet beaktats när det gäller det kommunikationspolitiska programmet när det har beretts och finns det någon gemensam framtidssyn för de nordiska länderna?

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan nostaa yhden periaatteellisen näkökohdan esille tästä viestintäpoliittisesta ohjelmasta, tästä selonteosta. Se painottuu vahvasti kaupalliseen mediaan. Sähköinen media käsitellään pelkästään mediabisneksenä, liiketoimintana. Tähän ikkunaan ei mahdu ei-kaupallinen, yleishyödyllinen viestintä, yhteisömedia, joka on varsin laaja monissa Euroopan maissa. Muun muassa Ranskassa toimii yli 600 vapaata yhteisöradiota, ja monissa maissa valtiot tukevat tämäntyyppistä kolmannen sektorin vaihtoehtoa. Miksi tämä on selonteosta unohdettu?

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman! Det kommunikationspolitiska programmet för elektroniska medier är till största delen tekniskt till sin karaktär. Men i programmet finns ändå vissa synpunker på programutbudet i de elektroniska medierna. Jag tycker att i det här sammanhanget är det på plats att understryka Rundradions, Yle:s, ansvar som public service-bolag för det svenska programutbudet i vårt tvåspråkiga land, men också för andra minoriteter, till exempel det samiska språket.

Herra puhemies! Selonteko sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta on enimmäkseen teknisluontoinen. Ohjelmassa puututaan myös joiltakin osin ohjelmatuotannon sisältöön, ja haluan tässä yhteydessä painottaa kotimaisen ohjelmatuotannon merkitystä. Yleisradiolla on tietysti tässä suhteessa merkittävä rooli. Tässä tuli alustuspuheenvuorossa hyvin esille tämä ruotsinkielinen ohjelmatarjonta ja Ylen mahdollisuudet vastata tähän ruotsinkieliseen ohjelmatarjontaan. Ne ovat kuitenkin keskeisessä asemassa, ja kaupalliset yhtiöt eivät varmaan ole kiinnostuneita näin pienestä väestönosasta. Miten näette Ylen mahdollisuudet selvitä myös tästä tehtävästä?

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin tiedustella tarkemmin tästä 19 prosentista. Tässä selonteossa mainitaan, että kotimaisten, sekä ruotsinkielisten että suomenkielisten, ohjelmien osuus olisi tuo 19 prosenttia. Millä tavalla tällaiseen lukuun on päädytty? Miksi se ei voisi olla esimerkiksi enemmän? Millä tavalla taataan sitten, kun näitä jakeluteitä ja -kanavia tulee paljon enemmän, että kaikkien operaattoreitten ja toimijoiden kanavilla on saatavissa tämä veroilla maksamamme Ylen tuotanto?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On kysymys erittäin laajasta asiasta. Täällä loppupäässä mainitaan, että tätä tietoyhteiskuntakaaren valmistelun yhteydessä jatketaan, ja on todella monta eri asiaa, mitä tässä on nostettu esille, ja minä oletan, että meillä tulee vielä valiokunnassa olemaan merkittävä työtehtävä näitten asioitten eteenpäinviemiseksi, kun lainsäädäntöä kirjoitetaan.

Pitkä luettelo näistä on, mutta nyt tällä hetkellä meillä on tämä 800-taajuus käsittelyssä. Tästä on herännyt kysymyksiä, ja nyt kun ministeri on paikalla, niin kysynkin: mikä on käsityksenne, mitä tämä 800-taajuus nyt sitten tuo harvaan asutulle seudulle?

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nykyhallituksen mottona on tieliikennepuolella, että alempi, syrjäisempi verkko joustaa. Toivottavasti näin ei käy nyt sitten viestinnässä. Hallitushan mainostaa, että mobiililaajakaista auttaa nyt sitten asukkaita. Mutta jos eivät edes kännykät toimi tuolla Suomenmaassa, kun ajaa 60 000 kilometriä vuodessa, niin miten tähän mobiiliin voi luottaa, kun ihmisillä on huonoja kokemuksia siitä? Sen takia kysyn ministeriltä: oletteko varma, ettei valokuidun rakentaminen, jossa puhutaan siis satojen megojen vaikutuksesta, vaarannu nyt näiden mobiilihankkeiden myötä?

Mitä Yleisradioon tulee, niin independent-tuottajia tarvitaan, mutta kanavaprofiilit muuttuvat nyt erittäin voimakkaasti ja suuret ikäluokat ovat vaarassa jäädä nyt kerta kaikkiaan orvon osalle. Nuorisoa kosiskellaan. Nuoriso ei ole viikonloppuna television ääressä, ja tässä mielessä toivoisin, että sieltä TV1:ltä nyt tarjotaan sitten myös vanhemmalle väelle ohjelmia. Yleisradiolla on edelleen myös valistava tehtävä. (Puhemies koputtaa) Miten hyvistä ohjelmista saadaan suosittuja ja suosituista ohjelmista hyviä?

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan edellisen puhujan teemaa. TV2 on muuttunut nuorten televisioksi, hylännyt kokonaan ikäihmiset. Muuten ikäihmisiä hehkutetaan, mutta todellisuudessa tutkimusten mukaan ikäihmiset ovat kymmenen tuntia tv:n ääressä. Ministeri äsken hehkutti: maksu-tv:itä tarvitaan. Urheilu olisi henkisen virkeyden vuoksi tärkeätä ikäihmisille, kun ne rakastavat urheilua, kun ne ovat oppineet tämmöisen suomalaisen itsetunnon näistä ohjelmista aikoinaan ja kuunnelleet näitä juttuja. Todellisuudessa maksu-tv:t pirstovat kaiken rahastuksen eri kanaville. Maksu-tv:llä ei ole kilpailua. On satelliittia, ja antennitkin lopetaan jo Vaasassa ja kaikkialla. Tämä on täysin sekaisin ja pirstaleina, ja tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä totean tässä sen, että tämä on ihan hölynpölyä, mitä minä olen kuullut viime aikoina, kuinka meillä on oikein hyvä viestintäpoliittinen suunnitelma tulevaisuuteen. Todellisuudessa ikäihmiset on hylätty. Ei ole enää (Puhemies koputtaa) mitään ohjelmaa, Ylellä tarjontaa, ja maksukanavat eivät oikein toimi, kun on vähän sitä ikää.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viestintäalan pelisäännöt ovat muuttumassa siirryttäessä perinteisistä liiketoimintamalleista internetin toimintamalleihin. Internet sisältöineen runsaalla palvelutarjonnallaan haastaa perinteistä viestintäalaa. Tämän vuoksi onkin tarpeen, että sähköisen median viestintä saa oman ohjelmansa. Tärkeintä eduskunnan näkökulmasta on huolehtia katsojasta ja kuulijasta. Helppous, selkeys, edullisuus ja tiedon vapaasti saatavilla oleminen ovat peruslähtökohtia.

Ohjelman peruslähtökohtana on, että maanpäällinen televisioverkko on luotettava ja peitoltaan riittävän ylivoimainen jakelutie perinteiselle televisiotyölle. Tämä on tärkeää, sillä maanpäällisellä televisiolla on suuri rooli koko kansalle. Siksi kysyisinkin, arvoisa ministeri Kiuru: miten voitaisiin vahvistaa Ylen aluepoliittista roolia ja sen toimintaedellytyksiä valtakunnallisessa televisioverkossa?

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Parasta aikaa liikenne- ja viestintävaliokunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen 800 megahertsin taajuusalueen huutokaupan voi nähdä hyvinkin ristiriitaisena tämän viestintäpoliittisen ohjelman kanssa, sillä tämä tuleva esitys ei todellakaan ole omiaan lisäämään yleistä kilpailua. Taajuushuutokaupan on nimittäin nähty johtavan ainoastaan kahden kilpailevan teleyrityksen malliin.

Arvoisa ministeri, haluaisinkin kysyä, halutaanko tähän kahden toimijan asemaan todella palata, ja miten hallitus aikoo saavuttaa viestintäpoliittisessa ohjelmassa lausutut tavoitteet erilaisten vaihtoehtojen laajasta tarjonnasta, kun samalla suunnitellaan näin suuria viestintäpoliittisia muutoksia.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viitaten edellisen edustajan kysymykseen jatkaisin siitä, että valtioneuvosto on hyväksynyt todellakin taajuuspoliittisen periaatepäätöksen, jonka mukaan nuo 800 megahertsin taajuusalueen toimiluvat kilpailutetaan, huutokaupataan. Taajuusalue on sama, jolla toimii tällä hetkellä noin 60 000 langatonta mikrofonia tai vastaavaa laitetta, ja taajuuden muuttamisesta käyttäjille aiheutuvat kustannukset on arvioitu jopa 30 miljoonaksi euroksi. Arvoisa ministeri: aikooko hallitus jotenkin korvata näitä aiheutuvia kustannuksia esimerkiksi kulttuurilaitoksille, kunnille, av-tuotantoyrityksille tai muille yrityksille? Tämä on iso kysymys.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä selonteosta, hyvin monipuolisesta ja selkeästä selonteon esittelystä. Luulen, että ministerikin ajattelee niin, että on hyvä, että valtioneuvosto ei päätä Yleisradion kanavaprofiileista vaan kanavaprofiilien harkinta kuuluu Ylen johdolle, hallitukselle ja strateginen taso tietysti myös hallintoneuvostolle.

Selonteossa on minusta monipuolisesti nostettu esiin Yleisradion roolia riippumattomien kotimaisten sisällöntuottajien, riippumattomien tuotantoyhtiöiden aseman ylläpitäjänä, tilaajana muiden televisioyhtiöiden rinnalla. Yleisradiohan tuottaa itse hyvin paljon kotimaista ohjelmaa mutta sen lisäksi on merkittävä tilaaja riippumattomilta kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä. Tässä Yleisradion vastuu on suuri, ja aivan oikein selonteossa selostetaan sitä, miten Ylen hallitus ja hallintoneuvosto strategian mukaisesti on linjannut niin, että nyt kun talous on saatu paremmin tasapainoon, näitä tilauksia kotimaisilta riippumattomilta yhtiöiltä lisätään.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on monessa puheenvuorossa otettu kantaa niin Yleisradion tv-puoleen kuin normaaliradionkin ohjelmaan, ja minulle on kerrottu keskisestä Suomesta, että kesäaikana on liian paljon uusintoja ja se koskee kaikkia ikäluokkia. Nyt kun edustan tässä salissa iäkkäitä kansalaisia — myös meiltä eläkeläisiltä on tullut monenlaisia toiveita — heräsi ajatus, että jos halutaan selvittää, mitä me eläkeläiset haluamme katsoa televisiosta tai kuunnella radiosta, niin onko mahdotonta, kun kuitenkin radiossa on viestintäjohtajaa ja -assistenttia, että tutkittaisiin asia. Kaikilla puolueilla on omat eläkejärjestöt ja on kattojärjestö Eetu: lähetetään kirjelmä sinne ja kysytään, mitä te eläkeläiset haluatte televisiosta tulevan keväällä, kesällä ja syksyllä, niin tämä homma hoituu. Urheilua entisenä urheilumiehenä minusta on kohtuullisen paljon, mutta sitäkin voisi pikkasen vielä lisätä.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä selonteossa ehkä eniten etukäteen keskustelua on herättänyt tuo teräväpiirtotekniikkaan siirtymisen aikataulu, erityisesti maksu-tv:n osalta, ja siitä olisin ministeriltä tiedustellut. Meillä kaikilla on tietenkin se toive, että vapailta kanavilta tulevaisuudessa kaikki yhteiskunnallisesti merkittävä, vaikkapa täällä jo tänään viitattu urheilu, olisi nähtävillä, ja teemme ilman muuta työtä sen eteen, että näin myös tulevaisuudessa on. Trendi siitä huolimatta näyttää olevan sen kaltainen, että yhä useampi lähetys, vaikkapa nyt urheilun puolella, siirtyy maksu-tv:n puolelle. Näin ollen myös tämä kysymys, että maksu-tv:n aikataulu on järkevä ja inhimillinen, on aivan olennainen. Siksi haluaisin tietää, mitä ministeri juuri tästä aikataulusta, joka aika voimakastakin arvostelua on osakseen saanut, ajattelee.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä! Lähdetään purkamaan.

Ensinnäkin minusta on tärkeätä, että edustaja Jungner aloitti siitä ytimestä eli että voidaanko tätä aikataulua katsoa siitä näkökulmasta, että maailmassa kehitys menee eteenpäin. Minun mielestäni pitää. Lähtökohta on siis se, että me annamme nyt tällaisen ikään kuin poliittisen periaatelinjauksen, josta sitten järkevää on jatkon kannalta seurata tiukasti — sekä seurantaryhmän toimesta, jossa on ala edustettuna, että myöskin poliittisen päätöksenteon toimesta — mikä tuo aikataulu voi käytännössä olla.

Minä haluan muistuttaa teitä, että 11 vuotta ei riittänyt digisiirtymään, jonka yhteiskunta teki menneinä vuosina. Se oli vaikea harjoitus. Samantyyppinen periaatepäätös kuin minkä me täällä nyt teemme tästä teräväpiirtoon eli T2-tekniikkaan siirtymisestä tehtiin 1996. Vuonna 2007 piti olla homman kunnossa, mutta sitten kuitenkin annettiin poikkeuksia kaapelitelevisiolle ja myöskin kunnille eli kuntien sairaaloille ja kunnallisille laitoksille lisäaikaa vuoteen 2010. Se oli aika kivikkoinen tie, ja Suomessa opittiin se, että on tärkeää lähteä siitä, että ainakin periaatelinjaus — joka tänään tehdään, kun lähdetään käsittelemään tätä eduskunnassa — on realistinen.

Toisaalta tämä kehitys kulkee todennäköisesti paljon nopeampaa latua kuin me osaamme nyt tällä hetkellä kuvitella. Erilaisten arvioiden mukaan lähtökohta on se, että kun nämä päätökset astuvat voimaan vuonna 2017, penetraatio teräväpiirtotekniikkaan, siis tähän T2-tekniikkaan, siirtymisessä olisi tuona päivänä noin 40 prosenttia — voi olla, että se on enemmän, voi olla jopa vähemmän, jos oikein huonosti onnistutaan — mutta tällainen varovainen arvio alkaa olla sitä luokkaa. Voidaanko siitä sitten kuinka nopeasti siirtyä siihen maailmantilaan, että toinen näistä ikään kuin standarditelevisionipuista voidaan tiputtaa pois? Se jää silloiselle päätöksentekijäporukalle mietittäväksi, mennäänkö kaikilla vapailla kanavilla kuinka pitkään. Lähtökohta on kuitenkin se, että niin Pihtiputaan mummojen kuin meidän kaikkien televisioista pitää kuitenkin jotain saada vapaasti vastaanotettua sillä vanhallakin töllöllä vielä pitkään. Tässä tapauksessa on otettu tällainen linja, että lähdetään kuitenkin siitä, että katsoja saa itse valita, missä vaiheessa on valmis siirtymään uuteen tekniikkaan.

Minusta edustaja Jungnerin kysymys komppaa myös sitä, missä te muutkin olitte liikkeellä, eli että voidaanko tähän teknisen kehityksen aallonharjalle mennä, ja se vastaus on vain, että pitää. Tiedättekö, tekniikka tulee seuraavien vuosien aikana muuttumaan merkittävästi. Meidän koko televisio on valtavan isossa murroksessa. Yksistään maksu-tv:n osalta, josta yhden kysymyksen täällä edustaja Puumala esitti, se, että maksutelevisio siirtyy jo vuoden 2017 alussa tähän T2-tekniikkaan, merkitsee sitä, että siellä puolella tulee olemaan huikeat muutokset lähivuosina. Vaikka mitä tekisimme, on kysymys kuitenkin sellaisista toimijoista, joilla ei ole perinteistä isänmaata ja joita ei puhutella ministerin penkissä ja sanota, että jos sovittaisiin, kuulkaa, näitä yhteiskuntapoliittisia linjoja, vaan se on sellainen kehitys, joka tulee joka tapauksessa.

Edustaja Kymäläinen jo vähän peräänkuulutti nettitelevisiotakin sieltä rivien välistä, niin kuin Jungnerkin. Näin se vain menee, että maailma muuttuu ja näihin pitää varautua. Eli sitä kautta me tarvitsemme road mapin, ja me joudumme arvioimaan näitä uudelleen.

Ylen puolelta: Riippumattomien televisiotuottajien ohjelmistotuotantoon liittyen, josta te monet puhuitte, on aivan selvä juttu, että tämä ei ole helppo tavoite saavuttaa edes tätä 19 prosentin nyt asetettua tavoitetta, mutta kotimaisen ohjelmatuotannon tuottaminen on selkeästi yhteiskunnassa valittu iso yhteiskuntapoliittinen linja, ja sitä puolustetaan myös tässä selonteossa. Meidän pitää muistaa, että Yle kuitenkin toimijana on jäänyt ehkä, sanoisin näin, hiukan jälkeen siitä indie-toimijoiden tavallaan mukaan ottamisesta tähän kuvioon. Sanoisin näin, että nyt on kuitenkin hyvä, että tuo tavoite asetetaan niin, että kaikki siihen pystyvät. Myös muihin kaupallisiin toimijoihin kun vertaa, niin kyllä siellä vielä töitä on yksittäisissä ohjelmistokanavissa, mutta noin yleisesti ottaen tämä asia koskee tietenkin Yleä, 15:stä 19:ään on vielä matkaa. Mutta nyt on näin linjattu ja sillä mennään.

Arvoisa puhemies! Myös muita yksittäisiä kysymyksiä kysyttiin, mutta lähden nyt siitä, että puran tämän ison vyyhdin, joka liittyy tähän 800-taajuuteen.

Me olemme joutuneet tekemään kipeän arvovalinnan siinä, haluammeko me näitä mobiili-infran rakenteita viedä eteenpäin. Jos me haluamme, niin kaikki ei ole mahdollista enää. Emme voi saada sekä pitkää siirtymäaikaa T2-tekniikkaan että sitä, että maksu-tv voi jatkaa myöskin vanhalla standardilla, ja siihen päälle vielä 700-taajuus otetaan televisiolta pois. Kaikkea ei saa. Ja se linjavalinta tässä on tehty sekä valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisesti että myöskin eduskunnan tahtotilan mukaisesti. Täällä tulee todella paljon — ja sanon sen hyvässä hengessä — kitinää siitä, että ihmisten yhteydet pitää saada kuntoon, ja nyt ne laitetaan kuntoon. Näin se vain on. Ja ne yhteydet laitetaan monella eri tekniikalla kuntoon.

Minä komppaan täysin edustaja Vehkaperää siinä, että 4G-tekniikka tulee jäädäkseen. 99 prosenttia tarkoittaa: lähes kaikki, kun me otamme nämä alueet pois, joissa kukaan ei asu. Se on maatieteellinen tavoite, mikä meillä on, ja lähtökohta liittyy myöskin siihen, että kun edustaja Alatalo ajelee, niin meille on tärkeätä, että siellä toimivat myöskin kännykät. Tällä me sen homman hoidamme. Me tarvitsemme myös kuitua, se on meille elintärkeä juttu. Kuitua vedetään, totta kai. Nämä eivät sulje toisiaan millään tavalla pois, vaan molempia tehdään, ja sitä kautta on hirveän tärkeätä, että pidetään huolta siitä, että kehitetään tätä yhteiskuntaa kaikilla mittareilla mitattuna. Nyt me kehitämme sekä tv:n että radion toimintaa, mutta me kehitämme myöskin taajuuspolitiikkaa matkaviestinnän puolella, jotta me voimme vastata ihmisten toiveisiin.

Kipeitä valintoja, kuulkaa, on tehtävä, jos aikoo olla edelläkävijä, mutta tehdään se niin, että kuluttajat tässä pystyvät olemaan mukana tv- ja radiopuolella niin, että radio ei ota digitalisointia tässä vaiheessa, kun sitä ei kukaan kaipaa — sellaisia paineita ei ole ilmassa — ja toisaalta tv:n puolella lähdetään kohtuullisella siirtymäajalla liikkeelle uuteen tekniikkaan, mutta katsotaan kuitenkin koko ajan valppaasti, mitä ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu.

Pidetään huoli siitä, että jos me haluamme nopeita yhteyksiä tähän maahan ja rakentaa uutta ict-sektorin tulevaisuutta eli sitä suurta tuotannollista uutta hyppyä tämän perinteisen ict-teollisuuden puolelle, niin sitten pitää olla sanojen mittainen nainen ja mies. Se tarkoittaa sitä, että silloin täytyy pystyä myöskin tekemään se uhraus, että 700-taajuus tulee nyt matkaviestimien käyttöön, ja se palvelee erityisesti haja-asutusalueita. Eli minä toivon, että eduskunta toivoo tätä samaa, että me olemme määrätietoisia näissä päätöksissämme. 800-päätös on nyt sisällä, niin että siihen voi jokainen edustaja omalta osaltaan vaikuttaa, halutaanko nopeat yhteydet vai ei.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että minua ihmetyttää sdp:läinen käsitys oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Tämä hallitus ei halua mahdollistaa koko maassa asumista. Tämä sali linjasi viime hallituskaudella yksimielisesti, että suurille hankkeille ja ohjelmille täytyy tehdä maaseutuvaikutusten arviointi.

Mielestäni on käsittämätöntä, että sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma ei koske yhtä prosenttia Suomen kansasta. Se on käsittämätön asia. Tätäkö on teidän käsityksenne oikeudenmukaisuudesta? Tukiasemat eivät riitä, eivät määrältään eivätkä teholtaan, edes tänä päivänä. Kuinka sitten, kun tulee yhä lisää langatonta viestintää? Meillä hyvin monilla kansanedustajilla on kokemuksia siitä, että puhelut pitää mennä hoitamaan ulos, laajakaistayhteydet eivät toimi, ja siitä, että niitä laajakaistoja pätkitään ilman lupaa, kiinteitä lankaverkkoja poistetaan. Onko tämä teidän mielestänne oikein, ministeri Kiuru?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun Suomesta tämän selonteon mukaan luodaan johtava laajakaistamaa — mikä on ainut oikea tavoite, ja se tavoite tulee olemaan kyllä kova, mutta hyvä, ja niin pitää tietenkin tehdä — samaan aikaan tämä tekniikka menee huimaa vauhtia eteenpäin. Tänä päivänä itse sain siitä yhden huomion, kun tuon iPadin kävin hakemassa: jos ei olisi ollut apua, niin se olisi jäänyt muuten asentamatta aika moneenkin kertaan.

Tekniikka kehittyy huimaa vauhtia koko ajan. Onko pohdittu sitä, miten kansalaisten osaaminen pysyy tämän uuden tekniikan perässä? Huolta kannan erityisesti ikääntyvästä väestönosasta. Tietenkin voisin kuvitella, että kansalaisjärjestöt ovat tässä oiva apu tämän iäkkäämmän, ja miksei tällaisen vähän nuoremmankin, väestön koulutuksessa.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin lähden kyllä siitä ajatuksesta, että kännykän ja tv:n toimivuuden pitää olla lähtökohtaisesti kunnossa, ennen kuin lähdetään asioita eteenpäin viemään. Koska vanhat puhelinlangatkin on jo kääritty pois, se on jo turvallisuuskysymys.

Valokuitu on asia, missä eivät rajat tule aivan heti vastaan, ja myös maaseudulla on liiketoimintaa. Pelkään, että nyt langattoman laajakaistan toteutuessa valokuituverkon rakentaminen pysähtyy. Miten ministeri aikoo ehkäistä tämän vaaran?

Kaupan alalla on kaksi toimijaa, joista halutaan pois, ja nyt tämä mahdollinen huutokauppaaminen kahdessa osassa heikentää kilpailutilannetta. Miten ministeri takaa sen, että loppukäyttäjä ei ole tämän huutokaupan maksaja?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri puhui vakuuttavasti siitä, että tekniikan kehityksen kärkijoukkoihin kannattaa lähteä mukaan. Mutta toisaalta tämä aikaväli, johon tätä ohjelmaa ollaan laatimassa, on aika pitkä. Onko mahdollisesti tarkoitus arvioida tätä tekniikan ajantasaisuutta ja sopivuutta tässä ohjelman aikana?

Meillähän on kansallisesti kokemuksia myös siitä, että olemme ikään kuin jälkijunassa päätöksissämme, jotka on tehty jo ajat sitten, ja sitten kun aika on niitä toteuttaa, niin jo uusi tekniikka painaa päälle.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palvelut koko ajan keskittyvät ja keskittyvät, mitä lie kuntauudistuskin sitten tuo tullessaan. Mutta ongelma on se, että kun palvelut ovat kaukana, nyt odotetaan koko ajan, että sähköisellä medialla hoidettaisiin nämä kaikki asiat kuntoon, nettiyhteyksillä ja tämmöisillä. Mutta kun siellä syrjempänä eri puolella Suomea asuu meitä ihan tavallisia ihmisiä, ja me ressukat emme ymmärrä kaikkia näitä termejä, mitä tänäänkin tässä on sanottu. Elikkä onko tässä selonteossa nyt sitten tavoitteena se, että saataisiin selkokielellä yksinkertaisesti selostettua asioita niin, että ihmiset todella saisivat ne palvelut käyttöönsä?

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuparijohdot, jotka aikanaan laitettiin, ovat nyt sata vuotta toimineet hyvin, ja sillä on, sanotaan, Suomen kriisivalmiutta kanssa pidetty hyvin yllä. Eli meillä yhteydet, niin sähköiset kuin muutkin, ovat olleet olosuhteisiin nähden kohtuulliset.

Todella, nyt kun nämä kuparikaapelit kaivetaan pois tai katkotaan tuolta pylväistä alas, minä kyllä näen, että tämä valokuitu on sitten oikeastaan semmoinen seuraava kriisivalmiuden ja muunkin niin sanottu häiriötön mahdollisuus maaseutualueilla ja myös laajemmillakin alueilla. Meillä on hyvin paljon uusia palveluja, ja me voimme vanhustenhoidossa ja monessa muussa käyttää tämän valokaapelin laajaa kapasiteettia hyväksi.

Tällä hetkellä näissä maaseudun talouksissa valokuidun sisääntulohinta, jos ei sitä kompensoida, on noin 5 000:sta 7 000 euroon, kun näitä rakennetaan. Kysyisinkin nyt ministeriltä, että onko tässä hallitusohjelmassa nyt varattu sitten eri rahoitusten kautta valokuidun vetämiseen riittävästi varoja.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerillä ei ollut puheenvuorossaan aikaa puuttua tähän esittämääni kysymykseen tv- ja radiolupien demokraattisesta ohjauksesta tulevaisuudessa, joten jatkan siitä vielä.

Nyt on siis sellainen tilanne, että Kiinan valtio haluaa tarjota omia näkemyksiään suomalaisille radiokuuntelijoille, mutta mihin se raja vedetään? Mitä sitten, jos meille on markkinoille tulossa Iranin tai Saudi-Arabian valtion omistama radioyhtiö, tai halutaanko tulevaisuudessa kuulla vaikka kuubalaisten tai pohjoiskorealaisten näkemyksiä suomalaisilla radiotaajuuksilla?

Kun näitä radiotaajuuksia on rajallinen määrä jaettavissa, niin miten tulevaisuudessa turvataan, että ne yhteiskunnalliset linjaukset viestinnästä, mitä täällä eduskunnassakin on moneen otteeseen tehty, tässä radiotaajuuksien jakamisessa toteutuvat?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan vielä siihen 800 megahertsin taajuusalueen huutokauppaan siltä osin, että nyt on tarkoitus — valtioneuvosto linjasi — että kahden toimijan kesken tämä huutokauppa suoritetaan ja valtion kirstuun kilahtaa tuo 100 miljoonaa euroa sitten tästä tuloutettuna. Onko mahdollista, että nyt sitten osa tästä, tai valtion varoista ylipäätänsäkin, satsataan tämän 1 prosentin väestön, haja-asutusalueitten, maaseudun, yhteyksien parantamiseen niin, että ei jätetä ainoastaan ja vain kaupallisille toimijoille tätä velvoitetta?

Tiedän, että huutokaupan yhtenä ehtona on se, että nämä nopeat verkot rakennetaan ja että ne ovat todellakin nopeita. Siihen kai vain kahden toimijan kesken jaettu huutokauppa tähtää. Vai onko mahdollista, että valtioneuvosto jakaa niitä muillekin, myös ehkä kolmelle kumppanille, niin kuin tässä on vähän väläytelty?

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä tekninen muutos tietysti aiheuttaa paljon kysymyksiä: miten maakunnalliset radio- ja televisioasemat säilytetään, riittääkö siihen vanha antenniverkko todella? Myös yksi iso kysymys on se, kun ne kaupalliset radiot ketjuuntuvat, voidaanko tosiaan kontrolloida, ettei vain yhdestä paikasta lähetetä sitä ohjelmaa, vaan että se on todella myös paikallista ohjelmaa.

On selvää, että viestinnän kenttä pirstoutuu, mutta kuitenkin maksutelevisio on iso ongelma esimerkiksi urheilussa. Jos joku laji, kuten maastohiihto, siirtyy maksu-tv:hen, niin se ei eksisteeraa enää. Ne katsojaluvut ovat todella pieniä, ja siksi on tärkeää, olipa tekniikka sitten teräväpiirtoa tai ei, että Ylen ilmaisilla kanavilla ovat ne merkittävät urheilulajit, jotka ovat Suomen kansalle tärkeitä.

Ja vielä sen verran kysyn tuosta, että oletteko ottaneet huomioon sitä, että tässä 800 megahertsissä on myös kova keskustelu tästä säteilyturvallisuudesta. Ne 9 vuotta, mitkä täällä olen ollut, siitä on koko ajan tullut palautetta kansalaisilta. Tosin Säteilyturvakeskus väittää, ettei 4G:llä ole mitään vaikutusta siihen.

Sitten langattomien mikrofonien vaihtamisesta. (Puhemies koputtaa) Se on iso raha, minkä kulttuurilaitokset joutuvat maksamaa. Valtiovarainministeriö leikkasi tämän 5,4 miljoonaa kompensaatiota. (Puhemies: Jaha, nyt, edustaja, ollaan yliajalla!) Tullaanko se hoitamaan?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Televisio- ja videosisältöjen toiminta on kasvanut maassamme huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana niin televisiossa kuin internetissäkin. Palvelujen käyttäjien osalta tilanne on erittäin hyvä, kun vaihtoehdot ja erilaiset mahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Kysyisin ministeriltä: mitä haasteita tämä aiheuttaa palvelujen käyttäjille?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyisin ministeriltä tämän sähköisen viestinnän uudistamisen tiedottamisesta. Sitä tässä jo edelläkin hieman haettiin ja kysyttiin. Mediauudistus on laaja, ja tiedottaminen mediauudistuksesta on hyvinkin tärkeää. Kun meillä tiedotusvälineenä on valtion omistama Yleisradio, viranomaiset ja sen lisäksi vielä kolmantena toimijana yksityinen sektori, joka vahvasti tämän uudistuksen kohteena ja toimijana myös on, kysyisin ministeriltä: millä tavalla varmistetaan tämän mediakentän yhteinen kapasiteetti ja teho siinä, että tieto uudistuksesta menee hyvissä ajoin niin sinne kuuluisalle mökin mummolle kuin nuorten BB-taloon?

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallituksen ja ministerin sanoma meille on ollut, että yhteydet laitetaan kuntoon.

Palataanpas näihin perusyhteyksiin eli siihen tilanteeseen, kun meillä jokaisella kansalaisella on välttämättömyys saada yhteys vaikkapa hätäkeskukseen. Myrskyjen, lumituhojen ja muiden tämäntyyppisten asioiden kohdatessa linkkimastojen ja tukiasemien sähkönsyöttö on liian epävarmoissa kantimissa tällä hetkellä. Milloin tulee se velvoite, kerta kaikkiaan, operaattoreille, että sähkönsyöttö pitää varmistaa a) maakaapelilla, b) varavoimajärjestelmällä, joka kestää kauemmin kuin kolme tuntia? Tämä on peruskysymys, ja tähän toivoisin pikaista muutosta — vai pelätäänkö hallituksessa, että joku operaattori sanoo, että se lähtee Suomesta, jos tällainen velvoite annetaan? Mielestäni tämä on tasa-arvokysymys, jos mikä, tuolla maaseudulla.

Ja mitä tulee valokuituihin: on megalomaaninen ero valokuidun ja langattoman välillä, ja tämä vain ja ainoastaan omakohtaisessa kokemuksessa.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiaan valokuituverkko on huoltovarmuustekijöissäkin myrskyjen jälkeen se asia, joka on huoltovarma ja yleensäkin turvallisuutta luova tekijä. Tosiaan langattomaan laajakaistaan, yleensäkin langattomaan tekniikkaan, liittyy kyseenalaistettuja tutkimuksia sen terveysvaikutuksista, ja väitetään, että sen tutkimiseenkaan ei käytetä oikeita termejä ja oikeita tapoja. Aikooko ministeri tutustua näihin mahdollisiin langattomien tekniikoiden terveysvaikutuksiin, ja jos niitä nykykäsityksen mukaan ei ole, voidaanko esimerkiksi huutokauppayhteyteen pistää vaatimus mahdollisten terveysvaikutuksien korvauksesta?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeri Kiurulta vielä. Nyt kun rakennetaan uutta infraa, jotta tietoyhteydet toimivat paremmin ja saadaan myös haja-asutusalueille riittävän hyvät yhteydet, haluaisin kysyä, miten vahvistetaan ja varmistetaan se, että myös tämä rakennettu infra käytetään hyödyllisesti, ettei tule ylimääräistä panostusta infran rakentamiseen.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Langattomien verkkojen riesana on todellakin nopeuksien suuri vaihteluväli, ja operaattoreiden esittämät verkkojen peittokartat perustuvat pelkästään laskennallisiin peittoihin ulkotilassa, eikä niissä oteta aina huomioon rakennuksia tai muita signaalia estäviä elementtejä. Toivon, että jatkossa kiinnitetään tähän huomiota.

Mutta sitten 800 megahertsin taajuuteen. Tietysti mielellään ministeriltä kuulisin myöskin, koska itärajalla ja Kaakkois-Suomessa Venäjän armeija käyttää samaa taajuutta ja siellä on tietty puskurivyöhyke, voidaanko tähän asiaan jollakin tavalla vaikuttaa. Toivoisin myöskin ministeriltä oman näkemyksen siihen, koska mikrofoneja joudutaan paljon uusimaan, voidaanko niistä valtioneuvoston taholta kunnille ja muille esittää korvauksia?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Joitakin vastauksia, yritän olla nopea tällä kertaa. Edustaja Tynkkysestä aloitan, koska hän joutui vielä uudelleen kysymään, en millään ehtinyt, mutta nyt yritän olla todella nopea.

Tynkkynen ja myöskin edustaja Kiuru peräänkuuluttivat sananvapautta, tai sen rajoituksia, eri suunnista. Tämä on valtava ja hankala harjoitus, ja me olemme joutuneet ulkoministeriön kanssa esimerkiksi tätä toimilupapäätöstä, joka toissa viikolla tehtiin, koskien arvuuttelemaan, missä kulkevat sananvapauden rajoittamisen rajat ja meidän toimilupakäytäntömme pohja, ja tätä kautta sitten on jouduttu päätymään siihen ratkaisuun, joka nyt on ollut julkisuudessa, mutta se on myöskin hyvänä keskustelun avauksena siitä, että sananvapauden vaatiminen ja siihen vastaaminen ei ole aina kaikkein helpointa.

Sitten toisia teemoja. Kysyttiin myöskin tiedottamisesta. Minusta edustaja Karin ajatus on erittäin hyvä. Meidän täytyy hoitaa myös tiedottaminen hyvin. Digisiirtymässähän, kun jälkikäteen on katsottu sitä materiaalia, mikä meni hyvin ja mikä huonosti, siihen on kiinnitetty vahvasti huomiota. Omalta osaltamme pyrimme jo viime viikolla heti tekemään ison lehdistötilaisuuden siitä, mistä tässä oikeasti on kysymys, niin että lähtee oikeasta näkökulmasta tämä liikkeelle. Toivon, että kaikille suomalaisille syntyi kuitenkin käsitys, ettei eduskunta, ei ainakaan hallitus tässä vaiheessa, todennäköisesti ei eduskuntakaan, ole raahaamassa hyvin nopeasti ihmisiä uusien laitteiden ostamisen äärelle. Siitähän tässä on kysymys, että minkälaisen viestin me haluamme tuottaa.

Sitten kysyttiin myöskin, edustajat Kuusisto ja Kärnä kysyivät, haasteista palveluiden käyttäjille. Kyllä varmasti esteettömyydessä, jota joku muukin edustaja peräänkuulutti, on ihan selvää, että me tarvitsemme myöskin koulutusta, me tarvitsemme erilaisia esteettömyyden muotoja. Ja erityisesti esteettömyys meillä on ollut projektina myöskin LVM:ssä: me olemme hakeneet vähän laajempaa, poikkitieteellisempää esteettömyyden käsitystä ja sen levittämistä yhteiskuntaan, ja meillä on siellä hyviä avauksia menossa, että sitä kautta ollaan otettu todella niin kuin koppi siitä. Toisesta näkökulmasta: Kun myöskin peräänkuulutettiin, erityisesti edustaja Kalmari peräänkuulutti, sitä, onko nyt ihmiset, jotka asuvat haja-asutusalueella, todella unohdettu, että laitetaan vain kaikki tulemaan verkkoa pitkin ja täytyy tyytyä siihen. Näin todellakaan ei ole. Minä palaan vielä teidän puheenvuoroonne, mutta tässä kokonaisuudessa näin.

Sitten kysyttiin myöskin tästä, että olemmeko me nyt jälkijunassa, edustajat Jalonen ja Mäkelä kysyivät. Minusta nyt on hyvä sanoa, että kaikilla mittareilla mitattuna, kun on arvioitu koko meidän viestintäpolitiikkaa ja tietoyhteiskuntapolitiikkaa, Suomi on varmasti aivan keskeisten toimijoiden joukossa — mutta riittääkö se meille, siitähän tässä on kysymys. Juuri tänä aamuna katsottiin uusimpia tutkimuksia: kolmas, neljäs ja viides sija. Ei se huono ole, mutta tällaisessa Suomi—Ruotsi-maaottelussa täytyy vain myöntää, että ruotsalaiset ovat aina parempia, ja se kertoo siitä, että meidän täytyy Suomessa tehdä vielä paremmin nämä asiat niin infran kuin julkisen datan suhteen, yritysten toimintaedellytysten suhteen ja kuluttajien käyttötottumusten laajentamisen suhteen. Kaikessa meidän täytyy olla jatkossa vielä parempia, mutta tällä hetkellä ajateltuna se ei pidä paikkaansa, on hyvä sanoa vielä, että se ei todellakaan pidä paikkaansa, että Suomi ei olisi edelläkävijä. Pitää ottaa huomioon, että näissä kaikissa tutkimuksissa mitataan sitä haastattelututkimusten perusteella, ja me suomalaiset emme ole kaikkein parhaita kertomaan, että meillä on jotkut asiat hyvin. Se on minun mielestäni hyvä tunnustaa, että minusta me teemme hyvää työtä, mutta pitää olla vauhtia koko ajan, että pystytään juoksussa vain parantamaan.

Sitten vielä, edustaja Leppä, minä olen aivan samaa mieltä siitä, että kuitua ei korvaa mikään, ja minä en haluaisi puhua nyt hirveästi tästä kuitukeskustelusta kontra mobiileista, koska se ei ole meidän tämän päivän agendamme, mutta on hyvä vielä kertoa, että me emme voi tehdä sellaista viestintäpolitiikkaa, jossa me ikään kuin katsomme sinisilmäisesti vain jotain. Siis kuitua ei korvaa mikään, se tulee olemaan lyömätön vaihtoehto, ja me panemme kaikki meidän käytettävissämme olevat paukut, ja tiedätte, että säästöjenkään aikana siitä ei jouduttu tinkimään. Me olemme ehdottomasti edistämässä Laajakaista kaikille -hanketta, ja kuitu on todella meidän aivan ykkösprioriteettimme, mutta se ei ole muilta pois. Tiedättekö, meillä haja-asutusalueilla aina jää niitä alueita, joista edustaja Kalmari ja myöskin edustaja Vehkaperä puhuivat, että 99 prosenttia vain — kun suomalaiset eivät asu kuitenkaan siellä tunturien huipuilla eivätkä vesialueilla. Sehän se meidän ongelmamme on.

Eli kyllä pitäisi siis ihan lähes kaikille suomalaisille — olosuhteet kerta kaikkiaan voivat olla joskus aivan mahdottomat yksittäisissä tapauksissa — mutta kyllä on tarkoitus viedä kaikille suomalaisille kuitenkin nämä nopeat yhteydet kotiin. Meillä on yleispalveluvelvoite: Suomessa saat kyllä nopeat yhteydet. Sehän on hienoa, se on kansainvälisestikin upea juttu, mutta kun se ei takaa sitä, että saat enemmän kuin yhden megan, niin kyllä minun täytyy herätä ja lähteä siitä, että me haemme vaihtoehtoisia malleja, joilla me viemme nopeasti myöskin vertailevia keinoja kotiin, jotta siellä valikoimaa on enemmän. Siitähän tässä on kysymys.

Minä olen pyrkinyt vastaamaan juuri opposition huutoon ja tekemään nyt niitä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kuitua koko ajan viedään eteenpäin, mutta lähtökohta on se, että valitettavasti enempää ei ole saatu tähän mennessä irti. Eli käytännössä meillä on ne hankkeet, jotka ovat toteutumassa, ja vielä kun raavitaan sadasta loppuhankkeesta kaikki ne, jotka voisivat toteutua, silti voi olla, että alueita jää ilman kuitua, koska ei ole vain jostain syystä saatu poliittista tahtotilaa siellä alueella aikaiseksi. Näin se vain on. Ja minä haluan, että niitäkin ihmisiä autetaan, että jonkunlaiset vaihtoehdot on.

Me puhumme laskennallisesta nopeudesta, joka on tällä hetkellä se 26. Ajatelkaa tulevaa tekniikan kehitykstä, jonka viimeisiä katsojia me emme ole, vaan ensimmäisiä: kyllä me lähdemme siitä, että hyvin nopealla aikavälillä tuo tekninen kehitys johtaa siihen, että me saamme todella jopa kaksinkertaisia nopeuksia aikaiseksi. Sen takia ei ole ihan sama, haluammeko me sitoutua näihin nopeisiin, vaihtoehtoisiinkin ratkaisuihin: kaikki saisivat kaikilla alueilla, vaikka kuitu onkin meidän ykkönen. Kyllä meidän täytyy tehdä se valinta myöskin, ja minä toivon, että eduskunnassa korostettaisiin tätä puolta.

Edustaja Kalmari, minä vielä kerran sanon, että me olemme tekemässä historiallisia päätöksiä ja myöskin opposition kannattaa aina arvioida sitä siitä näkökulmasta, että haluammeko me viedä myöskin haja-asutusalueille näitä nopeita yhteyksiä vai emme. Kaikki hallituspuolueiden jäsenet toivottavasti tukevat sitä, että me hallituksena olemme sitoutuneet siihen, että nopeat yhteydet saadaan myöskin maaseudulle, ja minä haluaisin toivoa, että myöskin te olette tukemassa ja tässä veneessä mukana.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Laajakaista ehdottomasti kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, myös minun vanhemmilleni toivon sen eräänä päivänä tulevan.

Nyt kun Yleisradion rahoitus on saatu kestävälle pohjalle, on hyvä, että seuraavaksi on linjattu tämän maanpäällisen television toimivuutta. Mielestäni tämä selonteko on luotettava, turvallinen, tasapainoinen sekä myöskin tasapuolinen. Katsojan näkökulmasta on tietenkin erittäin myönteistä, ettei hänen välttämättä tarvitse hankkia tätä teräväpiirtovastaanotinta ennen kuin nykyinen laite on elinkaarensa lopussa. Eli se vuosiluku 2026 on hyvä päätös, mutta se on myöskin rohkea päätös: niin kuin salissa tänä päivänä on puhuttu, että kun tekniikka menee huimaa vauhtia eteenpäin, niin siinä pitää myöskin tulevilla hallituksilla olla valmiuksia tehdä mahdollisesti muunlaisia päätöksiä.

Tavoite nostaa Suomi johtavaksi laajakaistamaaksi on ainoa oikea. Se on kunnianhimoinen, mutta se on saavutettavissa kovalla työllä, ja sitä kohti pitää pyrkiä ja olla siinä aallonharjalla matkassa mukana koko ajan, koska sinne on myöskin niitä työpaikkoja syntymässä.

Yleisradion ja muiden vapaasti katsottavien kanavien ohjelmatarjonnan pitää olla niin laadukasta — ja se on niin laadukasta, että maksu-tv ei ole meillä levinnyt samalla tavalla kuin useissa maissa. Tämä on omalta osaltaan taannut sen, että kansalaiset ovat saaneet ja myöskin saavat jatkossa koko maassa laadukasta ohjelmaa ilman ylimääräisiä maksuja. Huomio siitä, että ohjelmistolupien säilyttäminen on sinällään hyvä asia, ja viestintäpoliittisesti tärkeissä päätöksissä on niin ikään erinomainen asia, että päätöksenteko säilyy edelleen korkeimmalla päätöksentekotasolla eli valtioneuvostolla.

Suomalaiset haluavat katsoa kotimaisia ohjelmia, se on lähtökohta ja totta. Kun muut kanavat Yleisradiota lukuun ottamatta hankkivat nämä kotimaiset ohjelmat ulkopuolisilta, riippumattomilta toimijoilta, uusi 19 prosenttiin nostettu kotimaisen ohjelman osuus budjetista tai ohjelma-ajasta turvaa omalta osaltaan laadukkaan suomalaisen ohjelmatarjonnan jatkossakin.

Arvoisa puhemies! Aivan viimeiseksi: Ministeri korosti puheenvuoroissaan kahteen kolmeen kertaan sitä, että tämä koko uudistus on myöskin ict-alalle mahdollinen uusi tuleminen. Sitä sopii kaikin keinoin edistää, koska kyllähän siellä niitä työpaikkoja on, joita niin kipeästi tällä hetkellä tarvitaan, kun on yli 250 000 työtöntä ja lopputilibuumi tällä hetkellä päällä. Se on pitkä tie, mutta, kuten totesin aikaisemmin, siinä vain siinä aallonharjalla pitää kestää ja sitä kautta pystyy luomaan uutta.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Olemme todellakin olleet pitkään sähköisen viestinnän edelläkävijöitä, emme sinänsä mallimaa, mutta toivon, että jatkossa meillä esimerkiksi viestinnän sovellutuksia viedään vientituotteena, puhumattakaan sähköisistä sisällöistä ja ohjelmasisällöistä, jotka ovat kyllä vientituotteena parhaimmillaan.

Siirtyminen vanhasta uuteen tekniikkaan on tehtävä hallitusti ja tehokkaasti. Radiota kuunnellaan kolme tuntia ja televisiota katsellaan keskimäärin kolme tuntia päivässä. Medialla on todellakin keskeinen rooli meidän jokapäiväisessä elämässä. Viestintä on sähköistynyt, sulkakynäajasta on kauan, ja tähän päivään kun olemme kulkeneet, niin kansanedustajatkin ovat tänään siirtyneet iPad-aikaan, ja tämä on suurta teknologian ihmettä, jota tässä talossakin on sitten ihailtu.

Arvoisa puhemies! Televisiossa siirrytään pian teräväpiirtolähetyksiin, tai on osittain jo siirryttykin. Kuluttajan näkökulmasta peräänkuulutan kahta asiaa: Tuo aikataulu 2026 on varmasti aivan realistinen, mutta miten sujuu kuluttajien siirtyminen koskien juuri näitä laitehankintoja niin, että nämä nykyiset televisiot olisivat elinkaarensa loppuun asti kestävällä tavalla käytössä? Ja tämän aikataulun suhteen erityisesti kuluttajatottumukset täytyy ottaa huomioon.

800 megahertsin taajuusalue, tämä 4G-verkko, huutokaupataan kahden toimijan kesken viimeistään vuonna 2013 elikkä ensi vuonna. Tässä ilmeisestikään ei enää harkita sitä, että toimijoita tulisi useita. Analogisiin televisiolähetyksiin käytetty taajuusalue otetaan sitten matkaviestin- ja laajakaistakäyttöön. Tavoitteena on, että 99 prosenttia väestöstä olisi 4G-verkon piirissä vuonna 2019. Tämä on erinomainen tavoite, mutta edelleenkin peräänkuulutan sitä, että eri alueilla asuvat olisivat sähköisten palveluiden piirissä tasavertaisesti. Kun esimerkiksi vanhat puhelinverkot kerätään pois, uuden tekniikan täytyy olla käytössä eri puolilla maata tasavertaisesti. Peräänkuulutan myöskin sitä tekniikkaneutraalisuutta: se, kulkisiko se kuitua pitkin vai mobiilisti, on sinänsä toinen asia.

Arvoisa puhemies! Tämän 800 megahertsin taajuusalue on herättänyt kovaa keskustelua etenkin taidepiireissä siitä, miten näille langattomien mikrofonien tekniikoille oikein käy. Sen me tiedämme, että nyt joudutaan uutta tekniikkaa ostamaan, koska mahdollisuus tämän taajuuden käyttöön poistuu. Puhumme silloin 60 000 langattomasta mikrofonista. Toimijoita on satoja ympäri Suomen: konserttisaleja, kuntia, teatteriharrasteryhmiä jne. Miten tämä korvaus nyt oikein suoritetaan? Siihen näissä debattipuheissa ministeri ei vastannut. Puhutaan 30 miljoonan euron satsauksesta, ja toivon, että tähän valtio lähtee nyt mukaan, koska taajuushuutokaupasta on tulossa valtiolle mittava 100 miljoonan euron tuloutus, joten tästäkin potista voitaisiin käyttää erityisen hyvin näitten langattomien mikrofonien uudistamiseen.

Arvoisa puhemies! Sähköisen median palvelut on turvattava tasavertaisesti koko maassa, ja siitä meidän eduskunnassa ja valtioneuvostossa tämän kyseessä olevan selonteon pohjalta on lähdettävä.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Haluan osaltani kiittää ministeriä ajankohtaisesta ja laajasta selonteosta. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä sähköisessä viestinnässä. Tämä on ollut mahdollista muun muassa siksi, että viestintäpolitiikkamme on ollut edistyksellistä ja tämä on luonut mahdollisuuksia uudentyyppisille teknologioille ja markkinoille.

Arvoisa puhemies! Keskityn omassa puheenvuorossani teemoihin, jotka selonteossa ovat jääneet hiukan vähemmälle mutta joilla kuitenkin on vahva linkki viestintäpolitiikkaan, eli liiketoimintamahdollisuuksien arviointiin.

Selonteosta käy ilmi, että Suomen mainontamedioiden yhteenlaskettu arvo sekä medioiden väliset voimasuhteet ovat muuttuneet. Mediamainonnan kokonaisarvo kasvoi tasaisesti 2000-luvun alusta vielä vuoteen 2008 asti, jonka jälkeen se laski lähes 15 prosenttia vuonna 2009. Verkkomainonta sen sijaan kasvoi voimakkaasti aikajaksolla 2002—2010. Verkkomainonta on kasvanut sekä uusilla markkinavaltauksilla että painetun median kustannuksella. Verkkomainonnan arvon kasvu tarkoittaa erittäin kovaa kasvua sen volyymissä, koska sen yksikköhinta on hyvin matala esimerkiksi painettuun mediaan verrattuna. Verkkomainonnan hyötyjä muihin medioihin nähden ovat muun muassa kohdennettavuus, alemmat kontaktihinnat ja mitattavuus.

Arvoisa puhemies! Näistä faktoista käsin haluaisin luoda katseen eteenpäin ja pohtia esimerkiksi Pohjoismaille yhteisiä mahdollisuuksia sähköisen viestinnän saralla. Yksi konkreettinen ja hyvin ajankohtainen mahdollisuus Pohjoismaille löytyy verkkokaupan alalta. Pohjoismaista Ruotsi, Norja ja Tanska ovat verkkokaupassa maailman huipulla. Suomi jää alalla toistaiseksi jälkeen skandinaavisista naapureistaan. Kyse ei kuitenkaan ole kasvumahdollisuuksien puutteesta. Vuonna 2011 verkossa käytävän kaupan osuus ylitti Suomessa 10 miljardia.

Alan suurimmat kansainväliset toimijat, kuten Amazon, ovat pitkään jättäneet pohjoismaiset markkinat oman onnensa nojaan. Pohjoismaiset alan toimijat ovat saaneet kehittää toimintaansa kaikessa rauhassa ilman ulkopuolelta tulevaa kilpailua. Siitä huolimatta kansainvälisen verkkokaupan kasvu on Suomessa hiukan kotimaisen kaupan kasvua nopeampaa. Viime viikolla Itella uutisoi ulkomailta tulevien verkkokauppatoimitusten määrän lisääntyneen edellisvuodesta puolella.

Tässä tilanteessa sekä viestintäpoliittisesta että elinkeinopoliittisesta näkökulmasta katsottuna on tärkeää luoda kotimaiselle verkkokaupalle suotuisat kasvuolosuhteet. Viestintäpolitiikan kannalta tämä tarkoittaa muun muassa markkinointiin ja verkkoon yrityksen toimintaympäristönä liittyvien teemojen tarkastelua.

Eurostatin tilastojen mukaan suomalainen ostaa verkkokaupasta useammin kuin EU-kansalainen keskimäärin mutta suhtautuu samalla kriittisemmin verkkokaupan käyttöön liittyviin tekijöihin, kuten tietosuojaan ja kuluttajansuojaan. Näihin kysymyksiin vastaamisesta tulee luoda suomalaiselle verkkokauppatoiminnalle kilpailuvaltti. Pohjoismainen yhteistyö alalla kannattaa, sillä on kaikkien etu, jos Pohjoismaista kehittyy maailmalla yksi yhtenäinen verkkokauppa-alue.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Viestinnän murroksen keskeisiä piirteitä ovat siis kaupallistuminen, internet, mobiliteetti sekä yhä nopeampi ja monikanavaisempi tiedonvälitys. Viestintäalan pelisäännöt ovat muuttumassa siirryttäessä perinteisistä liiketoimintamalleista internetin liiketoimintamalleihin. Tämän murroksen keskellä pidän tärkeänä, että Suomi pysyisi kehityksen kärjessä samalla tarttuen uusiin ja potentiaalisiin liiketoimintamahdollisuuksiin, mitä internet ja muut uudet viestintävälineet tarjoavat. Maailmassa, jossa digitaalinen viestintä näyttelee yhä suurempaa roolia, on eri politiikan sektoreiden välinen yhteistyö entistäkin tärkeämpää. Verkko ei ole enää väline, vaan siitä on tullut toimintaympäristö. Tästä johtuen tulee myös meidän Suomessa pohtia, millä tavalla voimme edelleen kehittää yhteistyötä liikenne- ja viestintäministeriön ja muiden sektoriministeriöiden välillä ja koordinoida viestintäpolitiikkaa tavalla, joka ennakoivasti tukee eri toimijoiden tarpeita.

Eila Tiainen /vas:

Arvoisa puhemies! Tästä keskustelusta jo voi tehdä sen johtopäätöksen, että televisio on meille suomalaisille edelleen kaikesta viestinnän murroksesta huolimatta erittäin tärkeä väline. Keskimäärinhän me tuota töllöä tuijottelemme yli 3 tuntia päivässä. Vuoden 2007 uudistusten jälkeen, jolloin analogiset lähetykset lopullisesti päättyivät, tv-sektori on vauhdilla yhä monipuolistunut ja kasvanut. Sisällön tarjonnan ohella tv-toimijoiden määrä on lisääntynyt, ja sen vuoksi on hyvä, että juuri tässä selonteossa on tarkasteltu sekä Ylen että muiden toimijoiden roolia tällä muutosalttiilla kentällä.

Toiseksi meille on syntynyt uusia palveluja, jakelutapoja ja käyttöliittymiä, laitteet ovat monipuolistuneet, samoin nuo jakelutiet. Nämä myös ennakoivat katselutapojen henkilökohtaistumista ja olohuonekeskeisyydestä irtautumista, kun lempparisisältöä voi katsoa erilaisilla interaktiivisilla näytöillä missä milloinkin. Nämä muutokset tarjoavat mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, miten järjestää palvelut niin, että ne ovat tasapuolisesti kaikkien saatavilla.

Arvoisa puhemies! Kun eduskunta sai kesän korvilla valmiiksi Yle-lakipaketin, on hyvä, että nyt paneudutaan kokonaisvaltaisesti sähköisen viestinnän selvittelyyn ja suuntaviivojen määrittelyyn. On hyvä, että tässä ohjelmassa nimenomaan kuluttajalähtöisesti on mietitty uudenlaisen tekniikan tuomia siirtymiä ja mahdollisuuksia. Kaikilla lienee vielä muistissa 2001 alkanut digisiirtymä suurine ongelmineen. Samankaltaista hämmennystä ja epätietoisuutta ei toivon mukaan ole tulossa, kun siirrytään teräväpiirto-tv:hen. Tätä ennakoimaan mielestäni tulisikin järjestää kansalaisten neuvonta- ja opastuspalvelut keskitetysti yhteen pisteeseen.

Arvoisa puhemies! Meillä on jo nyt, mistä valita. Kun 2001 digitaaliseen tv-tekniikkaan siirryttiin, maanpäällisissä verkoissa oli tarjolla 2 Ylen ja 2 kaupallista tv-kanavaa. Viime vuonna käytössä oli 10 kanavanippua, joissa välitetään jo yli 50:tä tv-kanavaa. Paraikaa, niin kuin täällä keskustelussa on jo tuotu moneen kertaan esille, liikenne- ja viestintävaliokunta käsittelee 800 megahertsin taajuuden huutokauppaa, ja tiedossa on myös 700 megahertsin taajuusalueen siirtäminen langattoman laajakaistan käyttöön 2017. Kun nyt nämä jakelukanavat ja -tiet lisääntyvät, ne lisäävät vielä nykyisestäänkin sähköisen viestinnän tarjontaa ja kilpailua.

Tarjonnan lisääntymisen yhteydessä on syytä näillä markkinoilla pitää mielessä kuitenkin hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan kulttuuripolitiikan tulee painottua sisältöjen luomiseen. Suomalaiset riippumattoman sisältötuotannon markkinat ovat tv-yhtiöiden ostojen varassa. Kun viime hallituskaudella Ylen rahoitusta ei saatu järjestykseen, joutuivat kuristuskuurille kotimaiset indie-tuotteet ja -tuotannot. Tämä johti siihen, että esimerkiksi Ylen kotimaisen tuotannon osuus laski. Selonteossa määritellään yleisen edun kanavien velvollisuudeksi hankkia suomen- ja ruotsinkielistä ohjelmaa 19 prosenttia lähetysajasta tai ohjelmistobudjetista. Tällä määrällä suomen- ja ruotsinkielisten ensilähetysten määrä pysyy tämän vuoden tasolla.

Suomalaisten sisältötuottajien asemaa tulevaisuudessa heikentää myös se, että kuluttajat voivat aiempaa helpommin valita netin välityksellä kansainvälistä sisältöä suomalaisen sijaan. Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, on tärkeää samanaikaisesti, kun jakelutiet ja vastaanottotavat monipuolistuvat, varmistaa, että kaikkialla Suomessa halukkailla on mahdollisuus seurata Ylen julkisen palvelun radio- ja tv-kanavia. Mikäli kaikki teleoperaattorit eivät tarjoa Ylen palveluja, vaarantuu kansalaisille tarjottujen palveluiden tasapuolisuus. Kun yksittäisen kansalaisen älypuhelin tai muu langattoman laajakaistan päätelaite toimii vain sen teleoperaattorin verkossa, jolta liittymä on ostettu, toisen operaattorin asiakkaat saattavat jäädä palvelun ulkopuolelle.

Arvoisa puhemies! Edellä esittämäni takia Ylen palvelujen saatavuutta ei voi jättää vain teleoperaattorien harkinnan varaan. Toimilupaehdoissa on otettava huomioon julkisen palvelun sisältöjen tasaveroinen jakelu.

Mikko  Alatalo  /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin televisiossa siirrytään teräväpiirtolähetyksiin. Katsojat voivat itse valita, milloin siirtyvät. Todellakin tämä on tietysti iso muutos. Muistamme varmasti, mitä tuo digitalisointi aiheutti katsojissa: kovasti palautetta tuli meille.

Silti minä sanoisin, että tämä on teknologiaa, tekniikkaa. Tärkeintä on kuitenkin ne ohjelmasisällöt ja myös se, että Yleisradiolla on mahdollisuus pitää myös verkkosivuja. Nythän on kovasti tullut kritiikkiä kaupalliselta medialta, printtimedialta, että se vie, syö tavallaan heidän rahojansa. Minä väitän, että sillä ei ole kovin suurta vaikutusta, vaan kysymys on yksinkertaisesti siitä, että meillä tässä maassa mainosrahasta on valtava pula. Ei se olisi varmaan kovin paljon paremmin kehittynyt ilman Ylen sivujakaan.

Ohjelmistossa on nykypäivänä tällainen pirstaleisuus. Nimenomaan nuoriso katselee aika paljon tällaista kevyttä ohjelmasisältöä. Tämä matalaotsaisuuden vaarahan on olemassa. Mutta odotan sitä vastareaktiota, mistä edustaja Sasi joskus puhui lehdistön suhteen, että hän haluaa sellaisia Times-tyyppisiä lehtiä. Hyvä esimerkki on Yhdysvalloissa HBO: ne ihmiset, jotka haluavat maksaa laatusarjoista, ovat valmiita niistä maksamaan, ja näin myös laadukkaita ohjelmia voi toteutua. Juuri se vanha BBC:läinen ajatus, että hyvistä ohjelmista tulee suosittuja ja suosituista ohjelmista tehdään hyviä, voi toteutua niin Ylen kuin kaupallisenkin television puolella.

Mitä tulee sitten tähän tietoliikenne- ja laajakaista-asiaan muuten, niin todellakin on huojentavaa, jos näin on, että valokuidun rakentaminen ei häiriinny 800 megahertsin mobiililaajakaistasta. Koko maassa on turvattava nämä palvelut. Kuidun vauhti riittää ainakin 50 vuotta eteenpäin, koska kuitua pitkin liikkuu valo ja tekniikan edistyessä voidaan sitä samaa kuitua pitkin, joka on jo kerran maahan vedetty, siirtää yhä nopeammin tietoa. Jos televisio siirtyy laajakaistaan, niin varmasti kuitu on siinä hyvä ratkaisu.

Toki me olemme jääneet jälkeen tässä mobiilitelevisiokehityksessä. Muun muassa Etelä-Korea on siinä edistynyt. Suomessahan siitä puhuttiin takavuosina paljon. Mutta se on sitten ihan oma laji sinänsä. Katson sitä päivää sitten mielenkiinnolla, kun koululaiset voivat koulubussissa katsella mobiili-tv:tä. Mutta jos ajatellaan tällaisia peruspalveluja, niin kyllä meillä täytyy olla kunnon kapasiteetti tuolla laajakaistassa, niin että kun siellä pari poikaa maalaiskylässä katsoo elokuvia, niin myös se maanviljelijä voi sen EU-tukihakemuksensa tehdä samaan aikaan.

Langattomissa verkoissahan, 4G:ssä, on pari ongelmaa.

Yksi on tämä säteilyasia, josta on kovin kiistanalaista tietoa. Säteilyturvakeskushan sanoo, että ei ole mitään terveysriskiä, mutta kovasti meille tulee palautetta tästä asiasta.

Langattomien mikrofonien vaihtaminen on iso operaatio. Se ei ole vähäpätöinen asia kulttuurilaitoksille, messuille, kouluille. Todellakin tässähän oli kompensaatioraha 5,4 miljoonaa, mutta valtiovarainministeriö pyyhki sen nyt pois, ja todella iso remontti on tulossa kulttuurilaitoksiin.

Mitä tulee sitten tähän isoon kysymykseen taajuushuutokaupasta: Saadaanko liikenne toimimaan mobiileilla joko kahdella tai kolmella toimijalla, onko kyseessä vain kaksi isoa toimijaa, kuten kaupan alalla? Se tulee aiheuttamaan kritiikkiä kilpailijoilta. Kuitenkin mielestäni operaattorilla tulisi olla valmiutta myös itse rakentaa laajakaistaverkkoa joko kiinteänä tai mobiilina. Toivon sitä, että tämä teknologinen kehitys tulee auttamaan, niin kuin ministeri tuossa viittasi, siihen, että myös meidän harvempaan asutut seudut ovat tietoliikenteen piirissä. Olimme liikennevaliokunnalla tuolla Kanadassa, ja ainakin siellä hyvin paljon vielä uskotaan valokuidun nimiin, mutta nimenomaan sitten tietyiltä täydentäviltä osin mobiililaajakaistaan niillä harvaan asutuilla alueilla, minne ei kuitua pystytä vetämään. Ihmisillä on ollut huonoa kokemusta meidän mobiiliteknologiasta, niin kuin äsken viittasin noihin puheluihinkin jo, mutta toivon mukaan me voimme tässä maassa, joka nyt ei kuitenkaan ole maailman suurimpia maita, ratkaista tällä vähällä väestölläkin nämä viestintäongelmat.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston selonteossa "Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma" käsitellään useissa kohdin viestinnän monipuolisuuden ja moniarvoisuuden turvaamisen tärkeää tehtävää. Mutta on kysyttävä, miten tämä tehtävä toteutuu, kun näkökulmana on yksinomaan median markkinakehitys ja kilpailun lisääminen viestintäpalvelumarkkinoilla. Kuunnelkaa kymmenien kaupallisten paikallisradioiden tasapaksua ohjelmavirtaa, kopioituja soittolistoja ja mainoksia, niin vakuututte, että kaupallisuutta lisäämällä viestinnän monipuolisuutta ja moniarvoisuutta ei turvata.

Kuluvalla radioiden toimilupakaudella luvataan käynnistää toimia suomalaisen radiotoiminnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Tuon tavoitteen toteuttamisessa kiinnittyy huomio sanaan "yhteisöradio", joka mainitaan kerran taajuuskapasiteettia käsittelevässä luvussa tässä yli satasivuisessa selonteossa. Sähköinen viestintä on selonteossa mediabisnestä, pelkkää liiketoimintaa, jonka kehittymisestä kannetaan huolta. Siihen ikkunaan ei mahdu voittoa tavoittelematon ei-kaupallinen, yleishyödyllinen kansalaismedia: yhteisöradiot. Ruotsin lainsäädännöstä kyllä kerrotaan esimerkillisessä sävyssä, että Ruotsissa paikalliset radio-operaattorit on jaettu lupavaiheessa kaupallisiin ja yleishyödyllisiin radioasemiin, joista jälkimmäisten tehtävänä on lähettää ohjelmaa etenkin paikallista väestöä koskevissa asioissa.

Puhemies! Tällä hetkellä Suomessa toimii 5 yhteisöradioksi luokiteltavaa radioasemaa. Suomessa yhteisöradiot toimivat kaupallisten radioiden rinnalla samanlaisten toimilupaehtojen alaisina toisin kuin monissa EU-maissa, joissa ei-kaupallisten yhteisöradioiden erityinen luonne on tunnustettu lainsäädännössä ja valtioiden tukipolitiikassa. Esimerkiksi Ranskassa toimii noin 600 vapaata yhteisöradiota, jotka saavat tukea kansallisesta viestinnän tukirahastosta. Saksan liittotasavallassa on olemassa säännöllinen yhteisömedian taloudellinen tuki, samoin Englannissa. Myös muissa Pohjoismaissa valtiot tukevat yhteisöradioita merkittävästi.

Suomessa yhteisöradiot toimivat niukoin ta-loudellisin resurssein. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole juuri tukenut yhteisöradioita. Suomalaiset yhteisöradiot toimivat pääasiassa kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten ohjelman tekijöiden voimin. Yhteisöradioiden sisällöntarjonta ja lähetysformaatti — puheohjelmat, toimitetut musiikkiohjelmat, maahanmuuttajia palvelevat eri kielillä lähetetyt ohjelmat jne. — eivät sovellu mainonnan kaupallisiin intresseihin. Siksi yhteisöradiot eivät voi tukeutua mainostuloihin. Yhteisöradioilla on Suomessa kuitenkin merkittävä asema mediakoulutuksessa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Voin kertoa, että Turussa toimiva yhteisöradio lähettää parhaimmillaan maahanmuuttajaryhmiä palvelevia ohjelmia jopa 12 eri kielellä.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan "Kansalaismedia Euroopassa" tukenut viestinnän monimuotoisuuden kehittämistä kahteenkin otteeseen. Parlamentti kannustaa jäsenvaltioita tunnustamaan oikeudellisesti kansalaismedian erillisenä ryhmänä kaupallisten ja julkisten tiedotusvälineiden rinnalla siellä, missä tämä tunnustus yhä puuttuu. Parlamentti pyytää jäsenvaltioilta aktiivisempaa tukea kansalaismedialle tiedotusvälineiden moniarvoisuuden varmistamiseksi. Mutta nämä EU-parlamentin lähtökohdat selonteossa on tykkänään sivuutettu, ja se on valitettavaa elävän kansalaisyhteiskunnan kehittämisen ja vahvistamisen näkökulmasta.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille ja hallitukselle siitä, että tämä sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma, joka katsoo vahvasti tulevaisuuteen, on tänne jaettu ja on eduskunnan käytössä selonteon muodossa, jolloin voimme varsin perusteellisen keskustelun ja kattavan kuulemisen tästä käydä myöskin valiokuntatasolla.

Taajuudet ovat niukka resurssi, ja se, miten ne jaetaan, on hyvin olennaista päätöksentekoa koko yhteiskunnassa. Tärkeää on myös se, että mahdollisuuksien mukaan olemme teknologian edelläkävijä. Suomi oli aikoinaan sitä mobiilitekniikassa hyvin voimakkaasti, ja se mahdollisti myöskin meille kansainvälisen menestyksen. Toivoa sopii, että me myös jatkossa olemme kärkijoukossa ottamassa uutta teknologiaa käyttöön. Pidän kyllä hyvänä sitä, että vaikka tämä takaraja tähän uuteen teknologiaan television puolella on 2026, niin jos peitto sen sallii, tähän siirryttäisiin jo nopeamminkin. Kun maksutelevisiot siirtyvät sitten uuteen teknologiaan 2017, se vapauttaa tärkeitä taajuuksia operaattoreiden käyttöön ja sieltä saadaan varmaan myöskin sellaisia elementtejä, jotka osaltaan tasapainottavat sitä ratkaisua, joka nyt tässä 800 megahertsin taajuushuutokaupassa ollaan tekemässä. Se asiahan alkaa olla tässä eduskunnan valiokuntakäsittelyssä aika lailla loppusuoralla ja sitten varmaan aika pian täällä isossakin salissa.

Ennen kaikkea nämä uudet taajuudet tuovat paljon uusia mahdollisuuksia, parantavat meidän kaikkien mahdollisuuksia kotoa käsin saada huipputeknologiaa, lisäävät yhteyksiä, lisäävät kansainvälisyyttä, lisäävät monenlaisia sellaisia hyviä asioita, jotka vievät tätä yhteiskuntaa eteenpäin, joten tässä on hyvät ainekset rakentaa hyvä pohja tulevaisuuteen.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma on täynnä hyvin tärkeitä asioita, ja olen iloinen, että keskustelemme siitä tänään täällä eduskunnassa. Ohjelman tavoitteet televisioalan kilpailun edistämiseksi ja byrokratian vähentämiseksi ovat kaikki erittäin olennaisia. Erityisen tärkeänä näen sähköisen median viestintäpolitiikassa laajakaistan aseman, sillä yhteiskunta suorastaan pakottaa kansalaisia siirtymään pian jo täysin sähköiseen toimintamalliin hyvin monilla eri elämän osa-alueilla. Tästä hyvänä, tai paremminkin pitäisi sanoa huonona, esimerkkinä ovat pankkipalvelut, joita jatkuvasti konttoreista vähennetään. Lisäksi myös etätyöntekomahdollisuus on tulevaisuudessa monelle varteenotettava vaihtoehto varsinkin maaseudulla. Tämä kaikki positiivinen kehitys vaatii kuitenkin sen, että verkkoyhteydet ovat kaikkialla maassamme tasokkaita ja toimivia. Hyvät tietoliikenneyhteydet ovat Suomessa myös laadukkaan ja pysyvän asutuksen edellytys.

Arvoisa puhemies! Hallituksen sähköisen median viestintäpoliittisessa ohjelmassa todetaan, että erityisesti taajuuksien tehokkaan käytön sekä viestintäpalveluja käyttävien kuluttajien kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa erilaisten vaihtoehtojen laaja tarjonta. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin tehnyt myös lakiesityksen, jonka myötä 800 megahertsin taajuusalueen huutokauppa mahdollistetaan ensi vuonna. Tämä on samalla megaluokan viestintäpoliittinen linjaus, joka tänään käsiteltävässä viestintäpoliittisessa ohjelmassa on melko lailla sivuutettu. 800 megahertsin taajuusalueen huutokaupan voi nähdä hyvinkin ristiriitaisena tämän viestintäpoliittisen ohjelman kanssa, sillä tuleva esitys ei todellakaan ole omiaan lisäämään yleistä kilpailua. Taajuushuutokaupan on nimittäin nähty johtavan ainoastaan kahden kilpailevan teleyrityksen malliin. Viittaankin suoraan DNA:n toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemen näkemykseen, jonka mukaan taajuushuutokaupan negatiivisena seurauksena nähtäisiin kaksi suurta toimijaa, ja se veisi Suomen takaisin 10 vuoden takaiseen asetelmaan, jossa kaksi suurta toimijaa jakoivat kentän. Kun kilpailuun tuli mukaan kolmas toimija, alkoi hintakilpailu ja kuluttajat pääsivät nauttimaan edullisemmista liittymähinnoista. Halutaanko tähän kahden toimijan asemaan todella palata, ja miten hallitus aikoo saavuttaa viestintäpoliittisessa ohjelmassa lausutut tavoitteet erilaisten vaihtoehtojen laajasta tarjonnasta, kun samalla suunnitellaan näin suuria viestintäpoliittisia muutoksia?

Arvoisa puhemies! Hallituksen viestintäpoliittisessa ohjelmassa myös todetaan, että vuodelle 2015 asetettu laajakaistayhteyksien 100 megabitin tavoite pidetään ennallaan. Tämä on erittäin hyvä asia, siitä kiitos hallitukselle. Haluan kuitenkin jälleen tämän aiheen yhteydessä korostaa sitä, ettei nopeiden laajakaistapalveluiden tarjontaan soveltuvan viestintäverkon suunnitteleminen ja rakentaminen hankealueella loppukäyttäjille saakka sekä edistyksellisten viestintäpalvelujen tarjonta viestintäverkkoon liittyville loppukäyttäjille ole ilmaista.

Laajakaistahankkeiden suunnittelu ja rakentaminen on erittäin kallista. Valitettavasti hankerahoituksen valtionosuudet ovat viestintäviraston päätöksissä olleet toisinaan niin pieniä, ettei hankkeita ole aina viety operaattorien toimesta eteenpäin. Lisäksi näiden laajakaistahankkeiden tukien hakuprosessi on operaattoreiden näkökulmasta ollut melkoinen byrokraattinen toimenpide. Viestintäpoliittisessa ohjelmassa onneksi todetaan, että julkisesti tuettu haja-asutusalueiden laajakaistahanke jatkuu ja hankkeiden rahoitukseen haetaan uutta joustavuutta. On mielenkiintoista nähdä ja kuulla, millaista joustavuutta on odotettavissa.

Arvoisa puhemies! Nyt todellakin tarvitaan tulevaisuudessa viestintäministeriön ja muiden tahojen yhteistyötä operaattoreiden kanssa, jotta kuitupohjaisen runko- ja tukiasemaverkon rakentaminen sujuu kansalaisten etuja silmällä pitäen.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä on hallituksen sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma, joka tähtää pitkälle tulevaisuuteen. Siinä on listattu hyviä tavoitteita: muun muassa huolehtia katsojasta ja kuuntelijasta, taata televisio- ja radiotoiminnan laatu ja kotimaisen sisältötuotannon säilyminen nykyisellä tasolla, vaikuttaa toimilupajärjestelmällä ja mallilla moniarvoiseen sisältötuotantoon, lisätä kilpailua ja keventää hallintoa televisiomarkkinassa, keventää taajuuksien käyttöä, edistää uusien ja vaihtoehtoisten jakeluteiden leviämistä sekä turvata radiotoiminnan edellytykset. Kaikista näistä on hyötyä, ja kaikki ovat tavoiteltavia ominaisuuksia. Kiinnitän kuitenkin huomiota aivan muutamaan kohtaan, jotka omasta mielestäni vaativat erityishuomion.

Nopeat laajakaistayhteydet ovat tavoitteena kaikille enintään 2 kilometrin päähän vuoteen 2015 mennessä. Onko hanke aikataulussa, ja miten hallitus aikoo hanketta tarvittaessa vauhdittaa? Hanke on tärkeä, ja laajakaistayhteyden, niin sanotun valokuidun, pitäisi olla perusinfraa kaikille meille suomalaisille. Valokuidulla pärjää melko pitkälle tulevaisuuteen, joten siksi tämä hanke on erittäin tärkeä.

Televisio-, radio- ja matkapuhelinverkossa on edelleen katvealueita, jotka johtavat siihen, että lähetykset tai puhelut eivät kaikkialla kuulu. Ihmiset eivät ole tasavertaisia kaikkialla Suomessa. Katvealueista on ehdottomasti päästävä eroon, ja oikeastaan herää kysymys, onko hallituksella suunnitelmia näiden katvealueiden vähentämiseksi.

Nopeiden laajakaistayhteyksien lisäksi tarvitaan myös nopeat mobiiliyhteydet. Asiasta ollaan järjestämässä taajuushuutokauppaa 800 megahertsin taajuudesta, jossa kahdelle operaattorille myönnettäisiin toimilupa. Omasta mielestäni kannattaa vielä harkita, olisiko kilpailun lisäämiseksi myönnettävä kahta useampi lupa. Oikeastaan kysymys kuuluukin: miksi rajoittaa operaattorilupia ollenkaan?

Ongelmana mobiilitaajuushuutokaupassa on myös käytettävä taajuus. Taajuus on nimittäin sama kuin monien mikrofonien, ja on laskettu, että uuden mobiilitaajuuden käyttöönoton takia jopa 60 000 mikrofonia joudutaan uusimaan Suomessa. Kustannus on esimerkiksi kunnille, yrityksille ja muille toimijoille melkoinen. Toivon, että valtioneuvosto tulee vastaan tässä asiassa kompensoimalla rahallisesti tai muuten mikrofonien nykyisiä käyttäjiä ja omistajia.

Itärajan läheisyys aiheuttaa monenlaisia tilanteita, jotka vaikuttavat sekä lähetystoimintaan että esimerkiksi kännyköiden käyttöön Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Itärajalla esimerkiksi mobiilioperaattori saattaa vaihtua aivan yllättäen ulkomaiseksi. Tämä johtaa tietenkin käyttäjille kalliimpiin puhelumaksuihin ja turhiin kuluihin soittajille. Voisiko tälle asialle tehdä jotain ja mitä, se tulisi myös selvittää.

Arvoisa puhemies! Tavoitteena on oltava, että Suomi on ykkönen sähköisen median käytössä ja tekniikassa. Meille kaikille suomalaisille koko maassa on tuotava nopeat tietoliikenneyhteydet saataville.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ministerikollegat! Tässä hivenen kehun sekä teknologiaa että filosofoin vähän tällä käytännöllä, mistä harvoin täällä puhutaan näissä yhteyksissä. Eli totta kai teknologia ja sen kehittyminen on erinomainen asia ja se helpottaa käytäntöjä. Oma äitinikin on hyvä esimerkki, että osaa kaikkea käyttää. Mutta sitten se ongelma on tämä meidän vanhempien tuntema Marshall McLuhanin mediapikkukyläongelma siitä, että kun kaikki keskittyy, nämä isot firmat saavat aina vain paremmat mahdollisuudet rahastaa kaikella.

Nyt tässä esimerkkinä heitin tuossa vähän jo sitä, että kun Vaasan läänistä ja oliko se nyt Keski-Suomen läänistä maksukanavat lopettavat antennien kautta tulevat lähetykset ihan justiin tässä, niin ainoa vaihtoehto on kohta sitten satelliitti tai se kaapeli. Ja nämä kaapelihinnat ovat todella hunajaa tällä hetkellä.

Tampereella on hyvä esimerkki semmoinen, kun Tampereella Elisa teki tarjouksia, valehteli, näin kauniisti voi sanoa, kun ei persoonista puhuta, että maksaisi vähän yli 2 tonnia tämä mutta nyt saat tonnilla, vähän ylitse. Sitten tuli vielä sinne päin, missä meikäläisen sukulaisia asuu. Sitten ihmiset vetivät niitä, kun saivat näin halvalla. Ja sitten Ikurissa vähän ajan päästä vedettiin valokaapeleita ilmaiseksi, koska Tampereen seudullekin tulee G4 ja kaikkea tämmöistä, ja kaikki tietävät tämän jutun. Mutta tässä on hirveä kiire myös rahastaa näillä vanhenevilla teknologioilla ja hööpöttää useimmiten just ikääntyvää väestöä, jos ei kunnon neuvontaa ole. Sitten vielä ihan konkreettisia esimerkkejä: Tosiaan kun me matkustamme junalla tuossa, niin Pasilan jälkeen ei enää junaan kuulu eikä tietokoneet pelaa. Tikkurilan jälkeen Hämeenlinnaan ei mitään, vaikka ollaan teknologian ykkösmaassa.

Samalla teknologian ykkösmaassa — en tiedä, ovatko suomalaiset niin viisaita — maksukanavia on vähiten, ylivoimaisesti vähiten Pohjois-Euroopassa ja koko Euroopassa vähiten. Eli ei meillä ole kilpailua tällä alueella. Nyt kun vielä TV Viihde lopetti. Sillä oli aina hyviä tarjouksia. Kun pystyi vähän niin kuin Ylen hallintoneuvoston jäsenenä seurailemaan, että mitä sieltä paremmista televisioista tulee, eli täyttä roskaa: uusintoja, uusintoja, uusintoja, uusintoja. Paras esimerkki on MTV3:n MAX, vaikkei mainostaa saisikaan. Eli ellei Kimi Räikköstä olisi, niin ei olisi ohjelmia oikeastaan paljon ollenkaan, paitsi isossa paketissa. Nyt olen kyllä kuullut, että sitäkin keskitetään. Kun Canal+:n nimi C Moreksi on muuttunut, niin keskitetään sitten MTV3 MAXille, että nekin vähän saisivat mainettaan takaisin.

Mutta me olemme aika paljon mielikuvilla pelanneet koko ajan tämän teknologian ja tämän maksullisen ja paremman television kanssa tässä. Esimerkiksi kun menee tähän hd:hen: nykyäänhän kaikki menevät kauppaan vain katsomaan, että jollei lediä osta, niin hemputin hyvätasoiset hd:t maksavat enää kolmasosan siitä, mitä ne maksoivat pari vuotta sitten. Että jos osti 1 300—1 400:lla 46-tuumaisen, niin nyt sen saa 400—500:lla, ja ne ovat loistavia kuvia ja sillä voi hyvin katsella, kun ne ovat hd-valmiita ja muuta.

Eli teknologia kaikilla näillä, voisiko sanoa, teknisillä tasoilla on todella hyväksi. Mutta sitten kun tullaan tähän kanavien hallintaan, rahastamiseen: siirtomaksut, nyt oli Ylellä justiin siitä, että kun meidän hallitus, tämäkään hallitus, ei ole saanut aikaan sitä, että siirtomaksut olisivat kohtuullisia — vaikka laissa lukee, että niitten on oltava kohtuullisia — ei mitään. Niillä rahastetaan koko ajan, kun vedetään välistä, ja nyt kun vedetään niitä sinne maan alle, niin nämä uhkailee jo nämä siirtomaksujen hallitsijat, nämä sähköfirmat Suomessa. Muuten voin kertoa tähän, että elokuussa Suomessa oli sähkö viisi kertaa kalliimpaa kuin Ruotsissa. Joku voi siellä radion ääressä kuunnella tätä: viisi kertaa kalliimpaa. Meillä aina todistaa meidän hallitus, kuinka sähköpörssi hoitaa nämä asiat Pohjoismaissa. Ei hoida. Suomi on välistävedon suhteen myös hallituksen kautta ja näitten firmojen kautta, kun on pieni maa, kaikista vaarallisin maa, koska ei meillä ole kunnon kilpailua. Hinnat nousevat aina, kun saadaan nämä kanavat keskitettyä. Tämä on se suurin ongelma.

Sitten tämä nuorisojuttu vielä: kun ollaan nuorisosta kauhean huolissaan. Aikoinaan Rolling Stones lauloi — aina kaikki luulivat, että se on Satisfaction, mutta se oli I Can’t Get No Satisfaction — more, more, more, aina lisää, lisää enkä saa tyydytystä. Nyt kaikki, jopa Yle pisti TV2:n nuorisokanavaksi, eli ikäihmisiltä ja vanhenevilta ihmisiltä sekin kanava pois, vaikka Ylen pitäisi jos minkä puolustaa koko kansaa. Meillä on enemmän ikääntyviä ihmisiä. Puhutaan virkeästä mielestä, niin kuin tuossa tuli, vahvoista tunteista, urheilu herättää. Kun katselee pelkästään äitiä, vaikka hän katselee vain tennistäkin, niin jo mieli korottuu. Toki hänellä on just tämmöinen tarjousmaksukortti sivukorttina siinä. Ja kun tutkiskelen näitä asioita, niin voin vain kuvitella, kuinka paljon Suomessa mädäntyy ja on depressoitunutta ja masentunutta vanhempaa ihmistä, kun eivät saa nähdä urheilua kanavilta missään, ei laitoksissakaan osteta maksukortteja, ei missään. Meillä on pelkästään joku vähän yli 20 prosenttia, joilla on maksukortti. Ja kun ministeri hehkutti tällä jutulla, että kun 2016 sitten jo siirrytään maksukanavilla uuteen teknologiaan, niin todellisuudessa maksukanavat ja niitten pomot pompottavat meitä ihan koko ajan älyttömästi ja vetävät sinne kaiken sen, jolta saa rahan irti. Ja kaikki muut, tässä tapauksessa ikääntyvä väestö, kohta 50 prosenttia suomalaisista, tai nyt siis kun ei niitä maksukortteja ole kuin se 25 korkeintaan, niin 75 prosenttia jää ulkopuolelle, ja kaikki ikääntyvät ihmiset, joitten hoidosta ja henkisestä hyvinvoinnista pidetään muuten kauheasti huolta.

Eli meiltä puuttuu niin sanottu holistinen, kokonaisvaltainen, näkemys. Marshall McLuhan oli filosofi ja psykologi tässä (Puhemies koputtaa) viestintäteknologiassa, arvoisa puhemies. Hän ennusti oikeastaan kaiken tämmöisen heitteillejätön, kauniiden sanojen, muussakin siis kuin vaalien läheisyydessä, litanian, jolla puolustellaan sitä, että ihmisiltä karkaa kokonaan demokraattinen kontrolli näihin asioihin. Enkä toivoisi näin, koska ministeriähän on kehuttu, niin ehkä se fiksuus tässä nyt jossain vaiheessa tulee esiin, niin että saadaan demokratia näihin asioihin.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Joitakin kysymyksiä vielä tämän keskustelun aikana nousi, ja ajattelin, että lähden niistä liikkeelle.

Lupasin vastata edustaja Vehkaperälle. Minusta on tärkeätä, että nousi esiin tämä radiomikkien ongelma, joka liittyy tähän 800-taajuuteen. Tämähän ei ole tänään käsittelyssä, tämä 800-taajuus, mutta kun siitä on nyt paljon puhuttu, niin korjaan sen perusteella muutamia asioita.

Nythän meillä on sellainen tilanne, että näiden radiomikkien, jotka ovat olleet 800-taajuudella, lupa on voimassa vuoden 2013 loppuun asti, jolloin me emme voi aloittaa 800-taajuudella aikaisemmin, ennen kuin nämä radiomikkien luvat ovat menneet vanhoiksi. No, tietenkin on selvää, että jos meillä ei olisi 800-taajuus vapautunut, niin saattaa olla, että tuolla taajuudella nämä radiomikit olisivat jatkaneet, koska tuo 800-taajuus on ollut venäläisten navigointikäytössä. Ehkä suurin piirtein Vaasaa ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta muilla alueilla se on ollut navigointikäytössä, jolloin me emme ole voineet käyttää sitä mobiilia. On ollut tärkeätä, että sitä vähäistä kapasiteettia on voitu kuitenkin johonkin jakaa, mistä syystä on tehty tämä päätös aikoinaan, että radiomikit ovat olleet tuolla taajuudella.

Nyt sen radiomikkikäytön ongelma on ollut se, että tosiasiassa meillä on niistä radiomikeistä luvattomia mikkejä sillä 800-taajuudella noin 55 000 radiomikkiä ja ehkä arviolta, lonkalta heittäen, noin 10 prosenttia tosiasiassa on luvallisia. Me olemme halunneet kantaa myös yhteiskuntavastuuta: liikenne- ja viestintäministeriöhän lähtee siitä, että ne, joilla on ollut lupa käyttää radiomikkejä tuolla alueella, saisivat siitä korvauksen huolimatta siitä, että tuo toimilupa menee vanhaksi ensi vuoden loppuun mennessä. Normaalisti viestintäpolitiikassa vanhentunut toimilupa tarkoittaa sen kauden päättymistä, olivat laitteet mitkä tahansa.

Me olemme esittäneet todella 5,4 miljoonan korvausta. Minä kuulin sanottavan vahingossa varmaan 30 miljoonaa. Mutta tarkoitan sitä, että vain luvanvaraisille voidaan tietenkin valtion tukea osoittaa, jos näin päätettäisiin tehdä. Valitettavasti kokonaisuudessa se ei saanut kannatusta johtuen siitä pitkästä perinteestä, että kuitenkin lupa kun menee vanhaksi, niin se menee vanhaksi.

Tämä ei ole minun esittelyvastuullani ollut asia. Tämä radiomikkien ikään kuin korvaus esitettiin pottiin ministeri Arhinmäen toiveesta, ja loppuviimeksi sitten kulttuuriministeriö viime kädessä tätä rahaa ei saanut. He varmasti priorisoivat myöskin sitten omassa paketissaan, mitkä ovat ne kaikkein keskeisimmät asiat. Näin ollen tähän pyyntöön ei pystytä vastaamaan ainakaan ensi vuoden talousarviota silmällä pitäen, ellei sitten eduskunta toisin päätä.

On hyvä muistaa, että silloin kun puhutaan luvallisista tai luvattomista mikeistä, pitää ottaa huomioon, että näitä luvattomia on valtavan paljon, joista sitten myöskin voi tulla kovaa kansalaispalautetta. Yhteiskunnassa ei ole varaa kuitenkaan pitää luvattomia mikkejä tämän keskustelun piirissä.

Edustaja Torniainen kysyi tämän keskustelun aikana itärajan 800-taajuusvyöhykkeestä. Vaikka myöskään tämä ei nyt kuulu tähän, haluan vastata näihin kysymyksiin. Minusta on tärkeää, että pidetään tätä keskustelua yllä, ja minä toivon, että me omalta osaltamme voimme tulla julki mahdollisimman pian: miten tullaan toimimaan itärajalla 800-taajuuden tällä niin sanotulla puskurivyöhykkeellä, joka meillä tällä hetkellä siellä sopimuksessa on. Me olemme siis saaneet Venäjän kanssa neuvoteltua, että me saamme tämän 800-taajuuden meidän matkaviestimien käyttöön, mutta tuolla raja-alueella saattaa jäädä 4:stä 100:aan kilometriä tällaista pistoittaista taajuuspoliittisista syistä jaettavaa ikään kuin aluetta, missä ei uskalleta sitten kuitenkaan aloittaa, ettei tule häiriötekijöitä. Niin nopeasti kuin Venäjä siirtyy matkaviestimiin 800-taajuudella tämä ongelma poistuu. Minulla ei ole vielä tänään kertoa tästä hyviä uutisia, mutta minä uskon, että teen vielä edustaja Torniaisen onnelliseksi tässä asiassa. Myöskin Itä-Suomessa tämä on kyllä tiedossa. Me tulemme saamaan tähän positiivisia ratkaisuja varmasti, mutta on hyvä muistaa, että vuoden 2013 loppuun mennessä vasta päästään aloittamaan.

Edustaja Virtanen kaipasi tällaista holistista otetta. Nyt se holistinen ote on, kuulkaa, siinä teidän pöydällänne. Se on tämä selonteko. Tässä on sen verran holistista otetta käytetty, että tässä on katsottu nyt koko kenttää ja haluttu laittaa tv ja radio fokukseen ja käydä keskustelu tv:hen ja radioon liittyen. Sitä keskustelua ei käydä vain hallituksen esityksenä, vaan sitä käydään selontekomenettelynä lähes kolme kuukautta täällä eduskunnassa. Minä uskon, että se on juuri vastaus edustaja Virtaselle siihen, että täältä pesee holistista otetta. Peräänkuulutitte myöskin demokraattista otetta, ja kyllä minun pitää sanoa, että jos demokraattista otetta etsitään, niin kyllä se tämä eduskunta on ja vielä laajennettu eduskunnan menettely. Sillä me vasta tässä saamme sitä kunnollista demokraattista otetta.

Tällaisia joitakin yksittäisiä huomioita. Uskon, että vastasin nyt kaikkiin tällaisiin avoimiin kysymyksiin. Östmanilla oli valtavan hyvä, niin kuin Tiaisellakin, määrittely siitä digitaalisesta median murroksesta, jossa me tällä hetkellä olemme. Toivon, että nämä vastaukset teitä tyydyttävät. Jatkamme tämän asian käsittelyä eduskunnassa. Olen kaikilta osin käytettävissä. Kiitoksia debatista!