Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Jälleen kerran täällä eduskunnan
täysistunnossa käsitellään Valtiontalouden
tarkastusviraston kertomusta vaalirahoituksen valvonnasta, ja nyt
vuorossa ovat vuoden 2012 kunnallisvaalit.
Kertomus on vähän toistoa edellisistä vaaleista,
kun niitä on tutkittu tarkastusvirastossa ja tehty kertomukset
niiden pohjalta. Jälleen kerran tässä sivulla
21 on otettu esille keskeinen ongelma, mikä meillä on
jäänyt lainsäädäntöön,
eli se, että tarkastusvirastolla ei ole oikeutta pyytää ilmoituksen
oikeellisuuden tarkastamiseksi selvityksiä ja lisätietoja
kolmansilta tahoilta eli käytännössä tarkastusvirastolla
ei ole oikeutta vaatia ja kerätä ilmoitusten oikeellisuuden
tarkastamiseksi niin sanottuja vertailutietoja. Tämä on
valvonnan ja sen tulosten tulkinnan kannalta olennainen rajoitus.
Näin todetaan tässä Valtiontalouden
tarkastusviraston kertomuksessa.
Tämä on selkeä ongelma lainsäädännössä,
eli Valtiontalouden tarkastusviraston kädet ja toimintamahdollisuudet
ovat hyvin hyvin suppeat. Tähän täytyy
saada kyllä mahdollisimman nopeasti muutosta siten, että tarkastus
voi myös johtaa joihinkin toimenpiteisiin, jos huomataan,
että selkeästi nämä ilmoitukset
eivät pidä paikkaansa verrattuna vaikka ehdokkaiden
lehti-ilmoitukseen.
Arvoisa puhemies! Osallistuin edellisellä kaudella
vaali- ja puoluerahoitustoimikunnan työskentelyyn, jota
työtä varmaan puolitoista vuotta teimme ja pidimme
kymmeniä kokouksia, ja jätin jo silloin tähän
työryhmän mietintöön eriävän mielipiteen,
jossa kiinnitin huomiota siihen, että kuntavaaleissa tämä ilmoitusvelvollisten
määrä tulee olemaan aivan valtava. Sitten
kun tiedämme, että kuntavaaleissa on monilla ehdokkailla hyvin
pieniä kampanjoita eikä kustannuksia juuri lainkaan — on
paljon ehdokkaita, joiden kustannukset ovat tasan nolla euroa — niin
jotenkin tuntui kohtuuttomalta, että kuntavaalien tarkastukseen
käytetään sitten Valtiontalouden tarkastusviraston
resursseja.
Nytten 2012 kuntavaalien jälkeen on saatu huomata,
että tarkastusvirasto on joutunut hyvin paljon tekemään
ylimääräistä työtä näitten
liki 20 000 kuntavaaliehdokkaan kanssa, kun heidän kaikki
tietonsa on pitänyt asianmukaisesti tietysti kirjata siellä.
Sen lisäksi on ollut paljon semmoisia ehdokkaita, jotka
ovat laiminlyöneet velvollisuuksia, joita on pitänyt
huomauttaa siitä, ja on pitänyt jopa uhkasakkoa
käyttää tehosteena, jotta näiltä viimeisiltä mattimyöhäisiltä on
saatu ne tietyt rutiinitiedot kerättyä, joita
lain mukaan heidän pitää Valtiontalouden
tarkastusvirastolle esittää.
Meillähän on kunnallisvaaleissa todella lähes 20 000
ilmoitusvelvollista, kun kaikki valtuutetut ja varavaltuutetut ovat
ilmoitusvelvollisia. Sitten kun mietitään sitä,
että Valtiontalouden tarkastusvirasto käyttää kuntavaalien
tarkastukseen noin 3,5 henkilötyövuotta eli työpanos
on melko suuri saavutettaviin hyötyihin nähden, niin
voitaisiin ajatella, että järjestelmää kehitetään
siihen suuntaan, että Valtiontalouden tarkastusviraston
resursseja kohdennettaisiin suuriin vaalikampanjoihin.
Arvoisa puhemies! Kun mietitään eduskuntavaaleja
ja sitten europarlamenttivaaleja, niin erityisesti europarlamenttivaaleissa
on se ongelma, että vain europarlamenttiin valitut ja varasijalle valitut
ovat ilmoitusvelvollisia vaalirahoituksesta. Esimerkiksi 2009 europarlamenttivaaleissa
oli
241 ehdokasta ja heistä vain 19 oli ilmoitusvelvollisuuden
piirissä ja vastaavasti 222 ehdokasta jäi kaiken
ilmoitusvelvollisuuden ja valvonnan ulkopuolelle, vaikka osalla
näistä ehdokkaista oli yli 100 000 euron
kampanjoita. Vaikka heistä useilla on merkittäviä luottamustehtäviä kuntatasolla —
valtuuston
puheenjohtajan tehtäviä, kaupunginhallituksen
puheenjohtajan tehtäviä, merkittäviä lautakuntien
puheenjohtajien tehtäviä — niin silti
heidän ei tarvitse tehdä, kun eivät tule
valituksi europarlamenttiin tai varalle, todella minkäänlaisia
ilmoituksia, vaikka olisivat saaneet yritysrahoitusta kymmeniätuhansia euroja.
Tämä on keskeinen ongelma, ja sama liittyy myös
eduskuntavaaleihin, joissa vain varsinaiset kansanedustajat ja varaedustajat
tekevät vaalirahoitusilmoituksen. Suuri joukko ehdokkaita,
joilla on merkittäviä kunnallisia luottamustehtäviä, jotka
saavat merkittäviä summia ulkopuolista rahoitusta,
on jätetty kokonaan ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle.
Toivon, kun tätä tarkastusviraston kertomusta käsitellään
tarkastusvaliokunnassa, että kiinnitetään
erityistä huomiota siihen, että ilmoitusvelvollisuutta
laajennettaisiin erityisesti eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa
koskettamaan kaikkia niitä ehdokkaita, joilla on ollut merkittävät
kampanjat ja merkittävät kampanjakustannukset
ja jotka ovat saaneet myös yksityisiltä yrityksiltä ja
yksityishenkilöiltä lahjoituksia vaalirahoitukseen.
Keskustelu päättyi.