Täysistunnon pöytäkirja 89/2013 vp

PTK 89/2013 vp

89. TORSTAINA 26. SYYSKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

8) Laki rikoslain 14 luvun muuttamisesta

 

Martti Mölsä /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erilaisten mielipidekyselyjen julkaiseminen ennen vaaleja on lisääntynyt viime aikoina runsaasti. Viimeisten päivien mielipidemittaukset ennen vaaleja lisäävät äänestäjien taktikointia. Kyselyt ohjaavat varsinkin epävarmoja äänestäjiä ja kanavoivat ääniä tietyille ehdokkaille. Keskustelua mielipidetiedustelujen julkaisemisesta vaalien alla on käyty pitkään ja myös jo silloin, kun kannatusmittauksia tehtiin olennaisesti nykyistä vähemmän.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen käynnisti asiasta keskustelun syksyllä 2004. Hän vaati rajoituksia puolueiden kannatusta mittaavien mielipidetiedustelujen julkaisemiselle vaalien alla. Vaatimustaan Jääskeläinen perusteli mielipidetutkimusten ohjaavalla vaikutuksella.

Ennen vuoden 2012 presidentinvaalia nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli kannatuskyselyjen kieltämisen kannalla. Niinistön mielestä eri tavoilla tehdyistä mittauksista välitetään hyvin ristiriitaisia tuloksia. Presidentinvaalissa myös ehdolla ollut Paavo Lipponen olisi rauhoittanut vaalien alusajan kyselyiltä. Lipposen mukaan gallupeilla on taipumus toteuttaa itseään. Vihreiden ehdokkaana presidentinvaalissa ollut Pekka Haavistokin olisi rauhoittanut vaalien viimeiset päivät mielipidemittauksilta.

Arvoisa puhemies! Tampereen yliopiston emeritusprofessori Pertti Suhonen on käsitellyt mielipidetutkimusten ja demokratian suhdetta monissa julkaisuissaan, muun muassa Suomen Akatemian rahoittamassa, vuonna 2006 julkaistussa tutkimuksessa Mielipidemittaus ja yhteiskunta. Seuraavassa huomioita Suhosen tutkimuksesta:

Tiedotusvälineet tekevät valitettavan usein liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä kyselyn virhemarginaalin sisällä tapahtuneista muutoksista. Mielipidekyselyiden ongelmana on myös se, että kyselyjen tulokset eivät ole yhteismitallisia. Kaksi samaan aikaan kerättyä ja julkaistua kyselyä voivat antaa ehdokkaille erilaiset kannatusprosentit.

Haastattelututkimus on monivaiheinen tapahtuma, jonka aikana monet virhemahdollisuudet saattavat vääristää tutkimusaineistoa. Ennen kuin kansalaiset pääsevät tutustumaan mielipidetutkimusten tuloksiin, ne on yleensä tulkittu jo moneen otteeseen eri yhteyksissä. Tutkijat tekevät ensin omat johtopäätöksensä, ja joukkoviestimen toimittajat hakevat tuloksista toinen toistaan näyttävämpiä lööppejä.

Yleisön ja tutkimuksia tilaavien tahojen vakuuttaminen tutkimusten sisäisestä ja ulkoisesta luotettavuudesta edellyttää, että kukaan ei pääse esittämään kritiikkiä johdattelevista kysymyksistä, harhaisista otoksista tai muusta ammattitaidon tai moraalin puutteesta. Varsinkin silloin, kun media on maksanut tutkimuksen, sillä on tarve saada tulokset näyttämään kiinnostavilta ja merkittäviltä.

Arvoisa puhemies! Puolueiden kannatusta mittaa Suomessa melko säännöllisesti kolme tutkimuslaitosta, joiden tuloksia julkaisevat muun muassa Yleisradio, Helsingin Sanomat ja MTV3. Tutkimustulokset näkyvät laajalti julkisuudessa, ja puolueet ja politiikan kommentoijat pohtivat kannatusmuutosten syitä, ja kansa seuraa kilpailun etenemistä. Yksi ja toinen puolueeseensa tyytymätön tai muuten kannastaan epävarma äänestäjä haistelee muutosten suuntaa. Vaalien lähestyminen tihentää mittauksia ja lisää tulosten kiinnostavuutta.

Välillä tutkimuslaitosten tulokset eivät kuitenkaan vastaa toisiaan. Tämä johtuu pääosin siitä, että kyselyjä tekevät tutkimuslaitokset kokoavat aineistonsa ja laativat arvionsa puolueiden kannatuksesta osittain erilaisin menetelmin. Mielipidekyselyjen tuloksia ei näin ollen voi verrata toisiinsa. Lisäksi kyselyjen tulosten uutisoinnissa ei tehdä täysin selväksi kyselyn tekotapaa ja rakennetta.

Seuraavassa yksi esimerkki ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän välisenä aikana julkaistusta mielipidemittauksesta, jonka on julkaissut Helsingin Sanomat 12.4.2011. Otsikko kuuluu: "Perussuomalaisten kannatus kääntyi laskuun, SDP:n nousuun."

Seuraavassa suora lainaus Helsingin Sanomien verkkosivuilta:

"Perussuomalaisten kannatus on vähentynyt selvästi viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämä mielipidemittaus osoittaa, että perussuomalaista äänestäisi nyt 16,9 prosenttia suomalaisista. Maaliskuun vastaavasta tutkimuksesta laskua on 1,5 prosenttiyksikköä. Edellisen gallupin kakkossijasta perussuomalaiset ovat pudonneet neljänneksi."

"TNS Gallupin toimialajohtaja Juhani Pehkonen kertoo, että perussuomalaisten kannatusprosentissa on paljon suurempi epävarmuus kuin muiden puolueiden kohdalla. ’Se on neljä prosenttiyksikköä suuntaansa ainakin.’ Syynä on se, että perussuomalaisten kannattajia on nyt niin paljon enemmän kuin aiemmissa vaaleissa, ettei heidän lopullisesta äänestyskäyttäytymisestään voi tehdä kovinkaan luotettavaa tilastotieteellistä analyysiä. Pehkosen mukaan kannatuksen suunnasta sen sijaan voi olla varma. ’Edelliseen mittaukseen nähden perussuomalaisten kannatus on vähentynyt. Mutta mikä se oli edellisellä kerralla, siitä emme voi olla täysin varmoja’, Pehkonen pohtii.

"Puoluekannatuksen lisäksi Helsingin Sanomien gallupissa tutkittiin puoluevalinnan varmuutta. Kaikista äänestämättömistä kolmasosa, 32 prosenttia, saattaa vielä vaihtaa puoluevalintaansa."

Siis uutisessa tehdään varsin selväksi, että perussuomalaisten kannatus on kääntynyt laskuun. Kannatus on vähentynyt selvästi, ja perussuomalaiset on pudonnut. Tuliko nyt varmasti selväksi, mikä oli tämän uutisen viesti? Kovin luotettavaa kuvaa tutkimuksen tekijästä ei anna lausunto, jonka mukaan äänestyskäyttäytymisestä ei voi tehdä kovinkaan luotettavaa tilastotieteellistä analyysiä. Lisäksi tutkimuksen tekijä toteaa, että virhemarginaali on ainakin neljä prosenttiyksikköä suuntaansa. Olisiko kannattanut jättää tutkimus julkaisematta?

Arvoisa puhemies! Tiedotusvälineiltä on toivottu itsesäätelyä mielipidemittausten tulosten julkaisemisessa ennen vaaleja, mutta tämä viesti ei ole mennyt perille. Siksi mielipidemittaukset tulisi kieltää Suomessa ensimmäisestä ennakkoäänestyspäivästä alkaen vaalin loppuun asti.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Mielipidemittauksia toki tarvitaan, se on mielestäni ihan päivänselvä asia, mutta edustaja Mölsä on perustellut lakialoitteensa mielestäni todella hyvin, ja siihen on ennen hänen lakialoitteensa tekemistä erittäin painavia kannanottoja professoritasolta ja myöskin oikeusministeriöstä saatu. Minun mielestäni ne kannattaa ihan oikeasti ottaa vakavasti. Kyllähän se on härdelli ennen vaaleja, kun niitä mielipidemittauksia tulee toinen toisensa perään ja ne on mitä mielenkiintoisimmalla tavalla tehty. Tämä haastattelututkimushan jo sinällään on monivaiheinen tapahtuma, ja siellä virhemahdollisuudet kyllä osaavat vääristää myöskin sitä tutkimusaineistoa. Lisäksi sitä tulkitaan aika moneen kertaan. Tutkijat tekevät ne johtopäätökset, ja sitten tekevät viestimet niistä johtopäätökset, ja sitten me rupeamme itse sitä pyörittämään kaiken kaikkiaan. En käy sen tarkemmin läpi. Mölsä on tehnyt perusteellista työtä tämän asian suhteen tekstin osalta, ja toivon tosi paljon sitä, että tämä asia tutkitaan kunnolla.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! On totta, että viimeisten päivien mielipidemittaukset ennen vaaleja lisäävät äänestäjien taktikointia siihen äänestyspäätökseen. Kyselyt ohjaavat varsinkin näitä epävarmoja äänestäjiä ja kanavoivat ääniä tietyille ehdokkaille, ihan niin kuin Mölsä tässä aloitteessaan toteaa. Mielipidetutkimukset ohjaavat äänestämiskäyttäytymistä. Tätähän me emme varmaan kukaan täällä salissa halua vaan haluamme, että äänestyspäätökset pohjautuvat puolueiden politiikkaan, mielipiteisiin ja kantoihin erilaisista asioista.

Jo pitkään olen itsekin harmitellut sitä, että tiedotusvälineet tekevät valitettavan usein ihan liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä näistä kyselytuloksista, ihan virhemarginaalien sisällä tapahtuneista muutoksista, vaikka nämä eivät ole ollenkaan tilastollisesti merkitseviä, elikkä virheellisesti tulkitaan näitä tutkimustuloksia ja sitten nämä virheelliset analyysit vaikuttavat ihmisten äänestyspäätöksiin. Se ei ole kyllä mukava asia.

Minä tosiaankin kannatan aloitteentekijän ehdotusta siitä, että nämä gallupit kielletään ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän välillä. Ehdotetun rangaistuksen sopivuutta minä en osaa arvioida enkä sitä, ehdottaako Mölsä tätä muutosta nyt juuri oikeaan lakiin, mutta itse asiaa kuitenkin kannatan ja toivon aloitteelle menestystä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan tietenkin tätä edustaja Mölsän tekemää lakialoitetta, jonka itsekin olen allekirjoittanut. Tässä lakialoitteessa on yli 40 kansanedustajan allekirjoitukset, joten se on saanut merkittävästi edustajien tukea.

Mitä tulee näihin gallupeihin, jotka todella vaikuttavat äänestystulokseen, niin oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on käynnistänyt keskustelun jo syksyllä 2004 tästä asiasta, siis yhdeksän vuotta sitten. Hän on vaatinut — hänhän on todella vaalijohtaja ja pitkään seurannut äänestyskäyttäytymistä ja gallupeja ja vaaleihin liittyviä asioita virkansa puolesta oikeusministeriössä, joten voi sanoa, että hän on ihan johtava asiantuntija tällä sektorilla Suomessa — että säädettäisiin rajoituksia näille mielipidetutkimuksille ihan tämän ohjaavan vaikutuksen takia. On harmillista, että asia ei ole johtanut toimenpiteisiin tähän mennessä.

Ottaisin itse esimerkiksi tämmöisen paikallislehdessä olleen galluptutkimuksen juuri ennen eduskuntavaaleja 2007. Siinä paikallislehden gallupissa näytettiin, kuinka oman vaalipiirini istuva kansanedustaja oli tippunut, hänen kuvaansa siinä gallupissa ei ollut, kun sitten sen sijaan gallupissa oli semmoisen ehdokkaan kuva, joka sitten tulikin valituksi kansanedustajaksi, ja nämä kaksi ehdokasta taistelivat saman puolueen viimeisistä äänistä. Hän, joka gallupissa oli nostettu kuvalla paikallislehden uutiseen, todella sitten tuli valituksi eduskuntaan. Uskoisin, että vastaavanlaisia tapauksia Suomesta löytyy hyvin paljon, joten on kyllä vahvat perusteet sille, että nämä gallupit kiellettäisiin (Puhemies koputtaa) nimenomaan ensimmäisestä ennakkoäänestyspäivästä alkaen vaalin loppuun asti, koska niillä on merkitystä.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Mölsälle perusteellisesta esittelystä tämän lakialoitteen sisällöstä ja merkityksestä. Kyllähän se näin on, että me varmasti kaikki tässä salissa tiedämme sen, että media ja nyt nimenomaan gallupit, mielipidetutkimukset, ohjaavat tai vaikuttavat. Ja vielä se, minkä vuoksi ne vaikuttavat, on se, että äänestyskäyttäytyminen tänä päivänä on melkoisen liikkuvaa eli erilaisilta tahoilta etsitään sitä vaikutinta, mihin suuntaan omaa ääntänsä sitten antaa.

Näin ollen tämä ajatus, että nimenomaan tämän ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän välinen aika olisi semmoinen rauhoitettu aika, minusta ei ole liikaa vaadittu. Kyllä me tarvitsemme mielipidetutkimuksia ja gallupeja ja hyviä sellaisia, joihinka voidaan luottaa. Tietysti toivoisi, että sinänsä tämmöisten gallupien ja mielipidetutkimusten tekeminen tulisi entistä, voi sanoa, luotettavammaksi ja sellaiseksi, että ne pohjautuvat sellaisiin tietoihin, että todella me voimme luottaa, että se on oikeaa tietoa.

Tietysti siitä me emme voi välttyä, että gallupeita ja näitä tuloksia tulkitaan hyvin eri tavalla. Näin varmasti tulee jatkossakin olemaan. Silloin tietysti on hyvä tässä tilanteessa uskoa myös asiantuntijoihin. Täällä mainittiin Jääskeläisen nimi, joka on tätä aluetta, gallupeita ja niitten merkitystä, seurannut, että mikä äänestyskäyttäytymiseen vaikuttaa. Jos hän on esittänyt rajoituksen säätämistä, että säädettäisiin rajoituksia, niin mielellään tällaisissa asioissa erityisesti uskoisi myös asiantuntijoihin. Tämmöisenä tavallisena ei pelkästään äänestäjänä vaan niitten kohteena olevana kyllä voi todeta, että kyllähän ne vähän ovat sellaisia, että ne antavat myös meille itse kullekin vaaleissa olevalle semmoista jännitettä, joka on ihan turhaa siinä, kun muutenkin vaaleissa on monenlaisia asioita, niin että toivoisi, että ei tule ainakaan semmoisia virheellisiä ohjauksia.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mölsä otti äsken puheenvuorossaan esille Helsingin Sanomien uutisoinnin 12. päivä huhtikuuta 2011. Tämän uutisen mukaan perussuomalaisten kannatus oli kääntynyt laskuun ja sosialidemokraattisen puolueen nousuun. Kun tällaisilla uutisilla saattaa olla vaikutusta siihen, miten kansalaiset äänestävät, niin mietitäänpä sitä, mihin verrataan: kun perussuomalaisten kannatus oli kääntynyt laskuun, niin siinä verrataan varmaan edelliseen gallupiin nähden. Eli lukuisia gallupeja, mitä tehdään, verrataan toisiinsa eikä verrata siihen, mitä todellisuudessa on tapahtunut, mikä oli eduskuntavaalien 2007 tulos. Verrattuna sitten ennusteisiin 2011 palautetaan mieleen, että vuonna 2007 perussuomalaiset saivat runsaat 112 000 ääntä ja kannatus oli 4,1 prosenttia ja vastaavasti 2011 perussuomalaiset saivat yli 560 000 ääntä ja kannatus oli 19,1 prosenttia, joten perussuomalaisten kokonaiskannatus oli noussut 15 prosenttiyksikköä verrattuna edellisiin eduskuntavaaleihin, mikä on se todellinen luku kannatusäänissä ja -prosenteissa. Ja vastaavasti kun mietitään sosialidemokraattisen puolueen äänestäjämäärää 2007, se oli 594 000 ja prosentit 21,4, ja vuonna 2011 sosialidemokraattisen puolueen kannatus oli 561 000 ääntä ja 19,1 prosenttia, mikä tarkoittaa, että sosialidemokraattinen puolue meni 2,3 prosenttiyksikköä alaspäin edellisiin vaaleihin nähden. Pohjana pitäisi olla kyllä hyvin semmoinen luotettava luku, ja luotettavin luku on tietenkin aina se edellinen toteutunut vaalitulos, (Puhemies koputtaa) minkä pitäisi olla sitten pohjana.

Mutta kuinka hyvänsä, toivotaan, että keskustelu asiasta jatkuu ja saadaan tätä meidän järjestelmäämme kehitettyä sillä tavalla, että gallupeilla ei päästä manipuloimaan vaalituloksia.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia kannatuksesta. Kun tämän lakialoitteen juhannuksen alla jätin, niin siinä oli tosiaan hyvin vähän aikaa kerätä niitä nimiä. Kyllä varmaan olisi löytynyt enemmänkin kuin nämä 41 nimeä, mitä siihen silloin sain.

Todettakoon nyt vielä, mitä en tuossa maininnut: Kuten hyvin tiedämme, niin kyllähän median toimittajat haluavat — kun niillä on kaikilla poliittinen katsontakanta ja ovat sitoutuneita ja poliittisia puoluejäsenkirjoja löytyy heiltä — kanssa ohjailla äänestäjiä. Sitten tietenkin rahan valta edelleen vaikuttaa voimakkaasti. Kyllä rahalla saadaan semmoisia gallupeja kuin halutaan. Yhdellä puolueella — sanoisin, tuolta oikealta puolelta — on vielä semmoinen tavoite, että rahalla hoidetaan vähän gallupeja siihen suuntaan, että vaaleissa menestytään.

Keskustelu päättyi.

​​​​