9) Laki elintarvikelain muuttamisesta
Leena Rauhala /kd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni koskee elintarvikelain muuttamista.
Lakialoitteessani esitän, että elintarvikelakiin
säädetään pakolliset ravintoarvomerkinnät
juomille, jotka sisältävät vähintään
1,2 tilavuusprosenttia alkoholia. Nykyisin tällaista edellytystä ei
alkoholijuomien osalta ole, vaikka tuotteet sisältävät
runsaasti energiaa. Esimerkiksi keskioluessa sitä on yhtä paljon
kuin sokeripitoisessa limonadissa. Ajatus tästä ravintoarvomerkinnästä liittyy
siihen, että terveysongelmana niin suomalaisilla kuin monen
muunkin maan kansalaisilla voi olla lihavuus. Tämän
keskustelun olen käynyt huolestuneitten kansalaisten kanssa,
tai sieltä se aloite on tullut.
Alkoholin liikakäytön ongelmiinhan pyritään vaikuttamaan
lainsäädännöllä, ja
on erittäin tärkeää, että kaikkia
haittoja, mitä alkoholin liikakäytöstä tulee,
pystytään ei pelkästään
hoitamaan vaan niitä pystytään ennalta
ehkäisemään. Nyt kuitenkin näen,
että oikeastaan tätä alkoholia huomaamattomampi
vaara näissä juomissa on jäänyt
huomioimatta, ja kuitenkin sillä on vaikutus terveyteen.
Arvoisa puhemies! Kuluttajat ovat kiinnostuneita ruoka-aineiden
ravintoarvoista. EU:n komissio on jo vuonna 2007 todennut, että ravintoarvomerkinnät
ovat yksi tehokas keino tiedottaa kuluttajille elintarvikkeiden
koostumuksesta ja auttaa heitä tekemään
tietoon perustuvia valintoja.
Suomessa elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä määrätään
kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksessa elintarvikkeiden
pakkausmerkinnöistä 1084/2004. Tällä hetkellä ravintoarvojen
ilmoittaminen ei ole pakollista muiden kuin terveysvaikutuksilla
markkinoitavien tuotteiden osalta. Useimmissa elintarvikepakkauksissa
ravintoarvot on kuitenkin ilmoitettu vapaaehtoisesti.
Valtioneuvoston selonteko elintarviketurvallisuudesta vuosina
2013—2017 toteaa, että "lihavuus on edelleen ja
tulee jatkossa olemaan suurin ruokaan liittyvä uhka". Se
on muun muassa merkittävä taustatekijä (Puhemies
koputtaa) suomalaisten tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, kakkostyypin
diabeteksessa sekä sydän- ja verisuonitaudeissa.
Onkin tärkeää löytää keinoja
liikalihavuuden ehkäisemiseksi, ja tämä olisi
yksi niistä. Energiasisältömerkintöjen
pakollisuus kaikissa elintarvikkeissa olisi siis tällainen
keino.
EU:n asetuksen 1169/2011 myötä elintarvikkeiden
ravintoarvojen merkitseminen muuttuu pääosin pakolliseksi.
Asetuksessa on kuitenkin rajattu merkintäpakon ulkopuolelle
yli 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät
juomat. Komissio on kuitenkin luvannut ottaa 13.12.2014 mennessä kantaa
siihen, olisiko alkoholijuomiin sovellettava tulevaisuudessa erityisesti
energiasisältöä koskevien tietojen ilmoittamisvaatimusta.
Lakialoitteeni siis perustuu tähän näkemykseen,
että sillä on oma merkityksensä, jos
se olisi pakollisena.
Alkoholin sisältämä energiamäärä ja
sen terveysriskit jäävät kuluttajilta
helposti tiedostamatta. Alkoholijuomien ravintoarvo- ja erityisesti
energiasisältömerkinnöillä parannettaisiin
kuluttajien tietoisuutta tuotteiden terveysvaikutuksista ja siten
ehkäistäisiin liikalihavuutta.
Eeva-Johanna Eloranta /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä Rauhalan aloite on
erittäin kannatettava. Usein todella on niin, että ihmiset
eivät ole tietoisia alkoholijuomien erittäinkin
suurista energiamääristä, ja tosiaankin
tietoisuus lisää sitten näiden merkintöjen
muodossa kuluttajien järkevän valinnan mahdollisuuksia.
Tosiaan, niin kuin Rauhalakin tuossa mainitsi, lihavuus on edelleen
ja tulee jatkossakin olemaan yksi merkittävimmistä taustatekijöistä suomalaisten
tuki- ja liikuntaelinsairauksissa ja etenkin tuossa kakkostyypin
diabeteksessä, joka on varsinainen vitsaus meillä Suomessa,
puhumattakaan sydän- ja verisuonitaudeista. On todella tärkeää,
että kuluttajat tietävät siitä,
millaisia vaikutuksia heidän valinnoillaan on omalle terveydelleen,
ja tämä lakialoitteen ehdotus on todellakin yksi
hyvä askel oikeaan suuntaan.
Itse sain tuossa ihan muutama viikko sitten yhteydenoton eräältä lääketieteen
tutkijalta, joka siis on yksi merkittäviä lihavuustutkijoitamme, ja
hän itse asiassa oli aloitteellinen minun suuntaani, että jos
me voisimme Suomeen saada tällaiset merkinnät
ravintolaruoka-annoksiin. Muun muassa USA:ssa on tällaiset
merkinnät ravintolaruoka-annosten energiamääristä ruokalistoissa, ja
olisi hyvä idea saada samanlaiset merkinnät myöskin
tänne Suomeen. Varmasti olenkin tässä asiassa
aloitteellinen itse sitten myöhemmin, mutta onnea tälle
aloitteelle!
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Kannatan tehtyä esitystä,
ja samalla haluan kiinnittää huomiota myös
siihen, millaisia ovat elintarvikkeiden merkinnät. Niitä on
erittäin vaikea lukea. Oikeastaan suurin osa meistä haluaa
ostaa terveellisiä ruokia ja elintarvikkeita ja kotimaisia
ruokia ja elintarvikkeita. Mutta vaikka me kuinka niitä purkkeja,
purnukoita, etikettejä luemme, niin emme me saa selvää niistä emmekä ymmärrä,
ovatko nämä kuinka terveellisiä ja ovatko
nämä sitten kotimaisia vai mistä nämä ovat
tuotettuja. Tänä päivänä puhutaan
lähiruuasta, puhutaan kotimaisuudesta. Me haluamme mutta
me emme pysty niitä tavoittamaan.
Esimerkiksi juustoista on käyty keskustelua tässä salissa.
Yhdelläkin kyselytunnilla kysyttiin, minkä takia
juustoja tulee niin paljon ulkomailta. No, ministeriöstä vastattiin,
että ihmiset ilmeisesti haluavat ostaa ulkomaisia juustoja. Mutta
todellisuudessa tilanne on se, että ei niistä saa
selvää, minkä maalaisia juustoja ne ovat.
Esimerkiksi eräs pohjoisen juustona tunnettu juusto, mitä aikaisemmin
valmistettiin Pohjois-Suomessa, valmistetaankin tänä päivänä kuulema Tanskassa,
ja siitä huolimatta huomattava osa pohjoisen ihmisistä ostaa
tätä juustoa kotimaisena juustona. Elikkä tehdään
mitä tahansa, että saamme merkintöjä selkeytettyä ja
ihmiset ymmärtämään, mitä he
ostavat ja syövät. Kannatankin kaikkia sellaisia
esityksiä, joilla selkeytetään elintarvikkeista
saatavia tietoja.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä kannatuksesta.
Tässä jo tuli todella hyvin myös muuta
kuin juuri tähän yksittäiseen kohtaan,
mitä tässä muutoksessa esitän,
ja todella tärkeää ajatellen tätä ravintolaruokaa
tai sitten juuri näitä merkintöjä,
joissa itsekin olen näin vanhenevin silmin monta kertaa
vaikeuksissa, miten saa selvää, mitä se
tuote sisältää.
Nämä asiat ovat tärkeitä,
koska hyvin paljon tämän ajan ihmiset puhuvat,
että tekevät oikeita valintoja ja voivat tehdä oikeita
valintoja. Sen vuoksi juuri näissä erilaisissa
tuotteissa se, millä tavalla merkinnät on laitettu
ja mistä kaikesta tietoja saadaan, on erittäin
tärkeää, jotta voidaan siis niitä valintoja
tehdä oikein. Mielestäni tänä päivänä myös
jonkun sairauden osalta — ei pelkästään
näitten, mitä tässä on mainittu,
koska ne ovat koko ajan lisääntyviä,
sydänsairaudet tai nyt ainakin tämä kakkostyypin
diabetes — meidän täytyy ihan pieteetillä suhtautua
siihen, millä kaikella sitä voidaan ehkäistä.
Ja kyllähän se niin on, että kaikki ravinto
on merkittävästi vaikuttamassa silloin, kun terveyttä ja
sairautta arvioidaan. Näin toivoisin, että tämä asia
menisi eteenpäin. Kiitos kannatuksesta.
Keskustelu päättyi.