Leena Rauhala /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni koskee elintarvikelain muuttamista. Lakialoitteessani esitän, että elintarvikelakiin säädetään pakolliset ravintoarvomerkinnät juomille, jotka sisältävät vähintään 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia. Nykyisin tällaista edellytystä ei alkoholijuomien osalta ole, vaikka tuotteet sisältävät runsaasti energiaa. Esimerkiksi keskioluessa sitä on yhtä paljon kuin sokeripitoisessa limonadissa. Ajatus tästä ravintoarvomerkinnästä liittyy siihen, että terveysongelmana niin suomalaisilla kuin monen muunkin maan kansalaisilla voi olla lihavuus. Tämän keskustelun olen käynyt huolestuneitten kansalaisten kanssa, tai sieltä se aloite on tullut.

Alkoholin liikakäytön ongelmiinhan pyritään vaikuttamaan lainsäädännöllä, ja on erittäin tärkeää, että kaikkia haittoja, mitä alkoholin liikakäytöstä tulee, pystytään ei pelkästään hoitamaan vaan niitä pystytään ennalta ehkäisemään. Nyt kuitenkin näen, että oikeastaan tätä alkoholia huomaamattomampi vaara näissä juomissa on jäänyt huomioimatta, ja kuitenkin sillä on vaikutus terveyteen.

Arvoisa puhemies! Kuluttajat ovat kiinnostuneita ruoka-aineiden ravintoarvoista. EU:n komissio on jo vuonna 2007 todennut, että ravintoarvomerkinnät ovat yksi tehokas keino tiedottaa kuluttajille elintarvikkeiden koostumuksesta ja auttaa heitä tekemään tietoon perustuvia valintoja.

Suomessa elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä määrätään kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksessa elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä 1084/2004. Tällä hetkellä ravintoarvojen ilmoittaminen ei ole pakollista muiden kuin terveysvaikutuksilla markkinoitavien tuotteiden osalta. Useimmissa elintarvikepakkauksissa ravintoarvot on kuitenkin ilmoitettu vapaaehtoisesti.

Valtioneuvoston selonteko elintarviketurvallisuudesta vuosina 2013—2017 toteaa, että "lihavuus on edelleen ja tulee jatkossa olemaan suurin ruokaan liittyvä uhka". Se on muun muassa merkittävä taustatekijä (Puhemies koputtaa) suomalaisten tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, kakkostyypin diabeteksessa sekä sydän- ja verisuonitaudeissa. Onkin tärkeää löytää keinoja liikalihavuuden ehkäisemiseksi, ja tämä olisi yksi niistä. Energiasisältömerkintöjen pakollisuus kaikissa elintarvikkeissa olisi siis tällainen keino.

EU:n asetuksen 1169/2011 myötä elintarvikkeiden ravintoarvojen merkitseminen muuttuu pääosin pakolliseksi. Asetuksessa on kuitenkin rajattu merkintäpakon ulkopuolelle yli 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät juomat. Komissio on kuitenkin luvannut ottaa 13.12.2014 mennessä kantaa siihen, olisiko alkoholijuomiin sovellettava tulevaisuudessa erityisesti energiasisältöä koskevien tietojen ilmoittamisvaatimusta. Lakialoitteeni siis perustuu tähän näkemykseen, että sillä on oma merkityksensä, jos se olisi pakollisena.

Alkoholin sisältämä energiamäärä ja sen terveysriskit jäävät kuluttajilta helposti tiedostamatta. Alkoholijuomien ravintoarvo- ja erityisesti energiasisältömerkinnöillä parannettaisiin kuluttajien tietoisuutta tuotteiden terveysvaikutuksista ja siten ehkäistäisiin liikalihavuutta.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä Rauhalan aloite on erittäin kannatettava. Usein todella on niin, että ihmiset eivät ole tietoisia alkoholijuomien erittäinkin suurista energiamääristä, ja tosiaankin tietoisuus lisää sitten näiden merkintöjen muodossa kuluttajien järkevän valinnan mahdollisuuksia.

Tosiaan, niin kuin Rauhalakin tuossa mainitsi, lihavuus on edelleen ja tulee jatkossakin olemaan yksi merkittävimmistä taustatekijöistä suomalaisten tuki- ja liikuntaelinsairauksissa ja etenkin tuossa kakkostyypin diabeteksessä, joka on varsinainen vitsaus meillä Suomessa, puhumattakaan sydän- ja verisuonitaudeista. On todella tärkeää, että kuluttajat tietävät siitä, millaisia vaikutuksia heidän valinnoillaan on omalle terveydelleen, ja tämä lakialoitteen ehdotus on todellakin yksi hyvä askel oikeaan suuntaan.

Itse sain tuossa ihan muutama viikko sitten yhteydenoton eräältä lääketieteen tutkijalta, joka siis on yksi merkittäviä lihavuustutkijoitamme, ja hän itse asiassa oli aloitteellinen minun suuntaani, että jos me voisimme Suomeen saada tällaiset merkinnät ravintolaruoka-annoksiin. Muun muassa USA:ssa on tällaiset merkinnät ravintolaruoka-annosten energiamääristä ruokalistoissa, ja olisi hyvä idea saada samanlaiset merkinnät myöskin tänne Suomeen. Varmasti olenkin tässä asiassa aloitteellinen itse sitten myöhemmin, mutta onnea tälle aloitteelle!

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan tehtyä esitystä, ja samalla haluan kiinnittää huomiota myös siihen, millaisia ovat elintarvikkeiden merkinnät. Niitä on erittäin vaikea lukea. Oikeastaan suurin osa meistä haluaa ostaa terveellisiä ruokia ja elintarvikkeita ja kotimaisia ruokia ja elintarvikkeita. Mutta vaikka me kuinka niitä purkkeja, purnukoita, etikettejä luemme, niin emme me saa selvää niistä emmekä ymmärrä, ovatko nämä kuinka terveellisiä ja ovatko nämä sitten kotimaisia vai mistä nämä ovat tuotettuja. Tänä päivänä puhutaan lähiruuasta, puhutaan kotimaisuudesta. Me haluamme mutta me emme pysty niitä tavoittamaan.

Esimerkiksi juustoista on käyty keskustelua tässä salissa. Yhdelläkin kyselytunnilla kysyttiin, minkä takia juustoja tulee niin paljon ulkomailta. No, ministeriöstä vastattiin, että ihmiset ilmeisesti haluavat ostaa ulkomaisia juustoja. Mutta todellisuudessa tilanne on se, että ei niistä saa selvää, minkä maalaisia juustoja ne ovat. Esimerkiksi eräs pohjoisen juustona tunnettu juusto, mitä aikaisemmin valmistettiin Pohjois-Suomessa, valmistetaankin tänä päivänä kuulema Tanskassa, ja siitä huolimatta huomattava osa pohjoisen ihmisistä ostaa tätä juustoa kotimaisena juustona. Elikkä tehdään mitä tahansa, että saamme merkintöjä selkeytettyä ja ihmiset ymmärtämään, mitä he ostavat ja syövät. Kannatankin kaikkia sellaisia esityksiä, joilla selkeytetään elintarvikkeista saatavia tietoja.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä kannatuksesta. Tässä jo tuli todella hyvin myös muuta kuin juuri tähän yksittäiseen kohtaan, mitä tässä muutoksessa esitän, ja todella tärkeää ajatellen tätä ravintolaruokaa tai sitten juuri näitä merkintöjä, joissa itsekin olen näin vanhenevin silmin monta kertaa vaikeuksissa, miten saa selvää, mitä se tuote sisältää.

Nämä asiat ovat tärkeitä, koska hyvin paljon tämän ajan ihmiset puhuvat, että tekevät oikeita valintoja ja voivat tehdä oikeita valintoja. Sen vuoksi juuri näissä erilaisissa tuotteissa se, millä tavalla merkinnät on laitettu ja mistä kaikesta tietoja saadaan, on erittäin tärkeää, jotta voidaan siis niitä valintoja tehdä oikein. Mielestäni tänä päivänä myös jonkun sairauden osalta — ei pelkästään näitten, mitä tässä on mainittu, koska ne ovat koko ajan lisääntyviä, sydänsairaudet tai nyt ainakin tämä kakkostyypin diabetes — meidän täytyy ihan pieteetillä suhtautua siihen, millä kaikella sitä voidaan ehkäistä. Ja kyllähän se niin on, että kaikki ravinto on merkittävästi vaikuttamassa silloin, kun terveyttä ja sairautta arvioidaan. Näin toivoisin, että tämä asia menisi eteenpäin. Kiitos kannatuksesta.